HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015"

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta

2 Johdanto Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä neuvolan sosiaali ja sivistystoimen kanssa. Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolan ja suun terveydenhuollon yksiköt, heidän työmenetelmiään, resursseja suhteessa suosituksiin sekä yhteistyömuotoja. Yhteistyökumppanit ovat kuvanneet ja kirjanneet omat toimintamallinsa ja tärkeimmät yhteistyön muotonsa ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin ja osaamiseen otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. Toimintaohjelmassa otetaan esiin myös tietosuojakysymykset. Toimintaohjelma perustuu neuvolaasetukseen ja toimintaohjelma lähetetään valvovalle viranomaiselle tarkastettavaksi. Toimintaohjelma on hyväksytty Hämeenkyrön perusturvalautakunnassa. Toimintaohjelman tulee olla osa talous ja toimintasuunnitelmaa sekä kunnan laajempaa hyvinvointikertomusta. 2

3 Sisältö Johdanto Taustaa Toimintaohjelman lähtökohdat Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Hämeenkyrön kunnan strategiat Perusturvapalvelujen toimintaajatus Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola... 7 Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa Lastenneuvola 26v Kouluterveydenhuolto (alakoulut) ja oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto...13 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus...15 Terveyden ja sairaanhoitopalvelut...16 Erityisesti huomioitavia asioita:...16 Erityisen tuen tarve ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyötahot Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakirjoja Tietosuoja Toiminnan seuranta, osaaminen ja kehittämiskohteet Yhteistyö eri hallintokuntien välillä Sosiaalipalvelut yhteistyökumppanina Sosiaali ja perhetyö Perheneuvonta Sivistyspalvelut yhteistyökumppanina

4 9.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito sekä esiopetus Toimintakäytännöt Yhteistyö opetuksessa Yhteistyön muodot oppilashuollossa...28 Liitteet

5 1. Taustaa Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja terveydenhuollonpalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Terveydenhuoltolain luku 2 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluja, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa tuotetaan laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan tulee strategiassaan huomioida paikallisiin olosuhteisiin sopivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat vastuutahot tulee nimetä ja kunnan eri toimialojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tulee tehdä yhteistyötä kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa on vuoteen 2017 valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tätä suunnitelmaa ohjaa vahvasti lastensuojelulain velvoite. Suunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana ja se tulee olemaan osa tulevaa neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnan valtuusto on käynnistänyt kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnan, joka osaltaan tulee tukemaan neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän yhteyshenkilöksi johtavan hoitajan. Johtava hoitaja toimii kunnan hyvinvointikertomuksen ja Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen välisenä yhteyshenkilönä. Hallinnon edustajaksi kunnanhallitus nimesi henkilöstöpäällikön ja työryhmän puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan. Tekniset palvelut nimesi työryhmän edustajaksi ympäristösihteerin, sivistyspalvelut varhaiskasvatuspäällikön. Terveyskeskuksen ylilääkäri on nimennyt johtavan hoitajan kunnan terveyden edistämisen yhdyshenkilöksi. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida ja tukea eri hallintokuntia kunnan terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmien laadinnassa, joista tämä toimintaohjelma on yksi esimerkki. Terveyskeskuksen ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta vastaa johtava hoitaja, neuvolan esimiehenä toimii vastaava terveydenhoitaja. Ennalta ehkäisevät palvelut kuuluvat avoterveydenhuollon palvelualueeseen. Ylilääkäri toimii palvelualueen johtajana, vastaten kansanterveyslain mukaisista 5

6 palveluista, palvelupäällikkönä toimii johtava hoitaja. Ylilääkäri toimii palvelujohtajana koko perusturvapalveluiden alueella. 2. Toimintaohjelman lähtökohdat 2.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on kuntia velvoittava lähtien. Neuvolaasetuksen(338/2011) 4 mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee muodostaa suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen yksilöä ja perhettä tukeva palvelukokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kasvu ja kehitysympäristöön. Palvelujen tulee olla alueesta riippumatta yhdenvertaiset. Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on julkaistu soveltamisohje Neuvolatoiminta, koulu ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM julkaisuja 2009: Hämeenkyrön kunnan strategiat Hämeenkyrön kunnan strategiassa visiona vuoteen 2020 on olla menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta, joka kehittää toimintaansa ja huolehtii asukkaistaan. Strategian perusteena ovat ihmiset. Hämeenkyrö haluaa tarjota laadukkaat ja tehokkaat peruspalvelut kokonaisuutta ajatellen. Vahva kunta tukee ja kannustaa yksilön vastuuta itsestään lähimmäisistään ja ympäristöstään. Strategia löytyy Hämeenkyrön kunnan nettisivuilta Hämeenkyrön kuntaan on valmisteilla palveluita ohjaava palvelustrategia ja henkilöstöstrategia. 2.3 Perusturvapalvelujen toimintaajatus Hämeenkyrön toiminta ja taloussuunnitelmassa 2012 perusturvapalvelujen toimintaajatuksena on väestön tarpeita vastaavien, lainsäädännön vaatimuksia noudattavien ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnan voimavarojen puitteissa. Talous ja toimintasuunnitelma tiedot löytyvät kunnan nettisivuilta 2.4 Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalveluiden suunnitelmallista, yhtenäistä palvelutarjontaa koko maassa. Neuvolaasetuksessa määritellään tarkasti terveystarkastusten sisältö ja määrä. Tarkastuksiin tulee niiden laadunvarmistamiseksi varata riittävästi aikaa. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata 6

7 Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. 3. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola Hämeenkyrön terveyskeskus, äitiys ja vauvaneuvola (01,5 v.) sekä ehkäisyneuvola. Hämeenkyrön alueen äitiys ja vauvaneuvolan palvelut toteutetaan lähipalveluna ja ne tuotetaan kahden taajaman Hämeenkyrö ja Kyröskoski terveysasemilla. Hämeenkyrön äitiysneuvolan toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat alueiden molemmat terveydenhoitajat. Neuvolaasetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämistä, tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiysneuvola: Uudet äitiysneuvola suositukset tulevat voimaan 10/2013. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavien äitien ja perheiden raskaus synnytys ja lapsivuodeaika toteuttamalla seurantaa valtakunnallisten säädösten mukaisesti. Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin ja muun perheen psykososiaalista hyvinvointia, tukee perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Yhteistyö perheen ja muiden ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa perhe ohjataan eri yhteistyökumppaneiden vastaanotoille. Työn lähtökohtana on äidin, isän ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kasvatuksen tukeminen. Hämeenkyrön neuvolassa yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa noin 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin 150/vuosi. Alueelle muuttaa paljon nuoria monilapsisia perheitä. Syntyvyys on kasvussa tällä alueella vuosittain. Kyröskosken terveysasemalla yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa n. 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin noin 150/vuosi. Tällä alueella on paljon erityistä tukea tarvitsevia perheitä mm. maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä. Suomen terveydenhoitajaliiton (STHL) suosituksen mukaan yhden terveydenhoitajan tulee hoitaa enintään 76 raskautta /vuosi, kun terveydenhoitaja tekee yksinomaan äitiysneuvolatyötä. Suositus korostaa, että 7

8 keskimääräinen vastaanottoaika olisi n. yksi tunti/ perhe. Hämeenkyrön kunnan alueella äitiys ja vauvaneuvolan kohdalla tämä laatusuositus ei täysin toteudu runsaan asiakasmäärän vuoksi. Keskimääräinen käyntiaika tällä hetkellä on n. 30 minuuttia. Raskauden ensikäynnille varataan kuitenkin aikaa aina 60min; käynti sisältää äidin anamneesin, parisuhteen kartoituksen. Näillä esitietokysymyksillä tulevilta vanhemmilta kartoitetaan tietoja heidän terveyden ja elämätilanteestaan, terveystottumukset sekä päihteiden käytön kartoituksen. Hämeenkyrössä työntekijät ovat kokeneet, että on laadukkaampaa käydä ensikäynnillä läpi esitiedot ja kyselyt yhdessä perheen kanssa. Äitiysneuvolan osalta lakisääteiset sikiöseulonnat toteutetaan ostopalveluna Tampereen Terveystalolta. Seulonta sisältää: yhdistelmäseulan verikoe , ultraääni raskausviikolla Lisäksi rakenneultraäänen rv Vuoden 2013 toteuma oli 235 käyntiä. Uutena seulana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alueella ja Hämeenkyrössä on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön streptokokki Bviljely, joka toteutetaan äitiysneuvolan käyntien yhteydessä. Terveydenhoitajalla odottajat käyvät keskimäärin 12 kertaa, joista yhteistyössä lääkärin kanssa kaksi käyntiä. Lisäksi jokaiselle synnyttäneelle tehdään jälkitarkastus, jossa kiinnitetään äidin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Synnytyksen jälkeen kaikille perheille pyritään tekemään kotikäynti. Toteutuma n. 98 % (lomaaikana kotikäynnit toteutuvat rajoitetusti). Vauvaneuvola: Hämeenkyrön kunnassa vauvaneuvola toimii äitiysneuvolan jatkumona. Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen neuvolakäynti n. 23 viikon iässä. Tarvittaessa aiemmin, jos esim. vauvalla on keltaisuusriski tai hänen painonnousunsa on niukkaa tai äidin tai vauvan tilanne/vointi sitä vaatii. Ensimmäinen lääkärineuvola on 68 viikon iässä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Käynnit pyritään toteuttamaan suositusten mukaan eli: 2kk, 3kk, 4kk (laaja terv.tark./ lääkärineuvola), 5kk, 6kk, 810kk (lääk.nla), 1v, 1½v (laaja terv.tark./ lääk.nla), 2v. Erityisesti huomioitavia asioita: Terveystarkastusten toteuttamistapaan vaikuttaa merkittävästi perhetilanne esim. yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maassa ja maahanmuuttajaperheet ja perheen sosiaaliset ongelmat tarvitsevat enemmän terveydenhoitajan huomiota. 8

9 Erityisseurantaa tarvitsevat myös iäkkäät synnyttäjät, synnyttäjät, joilla on perussairauksia sekä päihde ja mielenterveysongelmia, keinoalkuinen raskaus, monikkoraskaus tai jos kyseessä on teiniraskaus. Työmenetelmiä Yksilölliset tarkastukset, seulontatutkimukset, keskustelut. Perhe ja ryhmäohjaus =perhevalmennusryhmät ensisynnyttäjille. Terveydenhoitajat antavat parisuhdeneuvontaa ja tarvittaessa ohjaavat perheneuvolaan. Koordinointi moniammatillisessa yhteistyössä tai verkostotyössä sekä konsultaatiot. Puhelinneuvonnan osuus työssä on n. 5 h/ viikko. Internetin käyttö; Ipanaesitietokaavake, Kelaasiat yms. Yhteistyö Erikoissairaanhoito: Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), sosiaalityö, sosiaalipsykiatrinen työ, seurakunta, Terveystalo, päihdetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen lääkärit, Fimlab. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa. Ehkäisyneuvolatoimintaa yritetään keskittää yhdelle terveydenhoitajalle. Ehkäisy ja perhesuunnittelu neuvontaa toteutetaan tarvelähtöisesti (äitiys ja opiskeluterveydenhuolto). Palvelut on ajateltu toteutettavaksi periaatteella, että niitä tarjotaan mahdollisimman lähellä asiakasta eri yksiköissä. Erityisesti opiskeluterveydenhuollossa tämä on ollut tärkeää. 3.2 Lastenneuvola 26v Lastenneuvolan tehtävänä on seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja psykososiaalista hyvinvointia, tukea perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttua varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Tärkeä on tunnistaa lapsen sairauksia, kehitystä ehkäiseviä tekijöitä sekä havaita muita perheen terveysongelmia. Terveydenhoitaja kannustaa perheitä terveyttä edistäviin valintoihin. Tehtävänä on ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja vähentää lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lapset käyvät neuvolatarkastuksissa vuosittain asetuksen mukaisesti. Kontrollitarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Työmenetelmiä 2vuotisneuvolassa painopistealueina ovat parisuhde, päihteet ja perheväkivalta. 9

10 3 ja 4vuotiaaille tehdään Lene (leikkiikäisen neurologista kehitystä kartoittava tutkimus)tarkastus. Laaja terveystarkastus, jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri, tehdään 4vuoden iässä. 4vuotistarkastuksessa lääkärin käytössä on Lapslomake (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä). 5vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille tehdään KEHUtutkimus(kehityksen arviointi) neuvolassa. Päivähoidossa oleville lapsille KEHUtehtävät tehdään päivähoidon työntekijöiden toimesta. Päivähoidossa olevat 5vuotiaat käyvät neuvolassa terveystarkastuksessa, missä arvioidaan KEHUtehtävistä suoriutumista. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa lähetteet perheneuvonnan tutkimuksiin (psykologi ja puheterapeutti). 46vuoden iässä tärkeitä keskustelun aiheita ovat sosiaaliset taidot, vastavuoroiset kaverisuhteet, vihan ja kiukun tunteiden säätely sekä kouluvalmiusasiat. Monipuolinen terveysneuvonta sisältyy kaikkiin neuvolakäynteihin perheiden tarpeet huomioiden. Tartuntatautien ehkäisy rokotuksin on neuvolan tärkeä tehtävä. Suun terveystarkastus kuuluu asetuksen mukaan myös terveydenhoitajan tehtäviin, tarvittaessa lapsi ohjataan hammashoitoon. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu päivittäin myös puhelinneuvonta sekä tiivis yhteistyö päivähoidon, perheneuvonnan, lääkäreiden, sosiaalitoimen ja fysioterapian kanssa. Terveydenhoitaja tekee yleensä lapsen tarvitsemat lähetteet perheneuvonnan lisäksi fysioterapeutille. Terveydenhoitajat osallistuvat resurssien mukaisesti päiväkotilasten erityisen tuen suunnitelmapalavereihin. Lapsen tullessa neuvolatarkastukseen, päivähoidon ja neuvolan yhdessä sopiman käytännön mukaan, vanhemmat tuovat päivähoidon tekemän arvion lapsen kehityksestä neuvolaan. Terveystarkastuksen jälkeen vanhemmat vievät neuvolapalautteen päivähoitoon. Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvolassa asetuksen tavoitteet toteutuvat melko hyvin määrällisesti ja laadullisesti. Ajan neuvolaan saa muutaman viikon päähän. Molemmissa neuvoloissa on omat lääkärit. Vastaanottoaikaa heillä on puoli päivää viikossa. Hyvänä koetaan jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon, sama terveydenhoitaja jatkaa jo tuttujen perheiden kanssa. Yhteistyö perheneuvonnan kanssa on toimivaa. Neuvolan ja perheneuvonnan yhteistyöpalavereja järjestetään säännöllisesti noin kolmen kuukauden välein. Palavereihin osallistuu myös neuvolalääkäri. 10

11 Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvoloissa yksi terveydenhoitaja tarkastaa 26vuotiaat. Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositus on terveydenhoitajaa kohden 340 lasta, jos sijaista ei ole. Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lapsiasiakkaiden määrä on Hämeenkyrön kunnassa kasvussa. Lastenneuvolakäyntejä oli viime vuonna Ravitsemusterapeutin palveluille on lisätarvetta mm. jatkuvasti lisääntyvien lasten painoongelmien vuoksi. Perheiden hyvinvointierot ovat kasvussa ja hyvinvoinnin äärilaidat korostuvat työssä. Pahoinvoivia perheitä on enenevissä määrin. Hyvä ja avoimempi yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on tavoitteenamme. Yhteistyötä kehitämme yhdessä mm. yhteisissä palavereissamme. Neuvolapalaute lähetetään päivähoitoon (myös perhepäivähoitoon) vanhemman kirjallisella suostumuksella. LENE ja KEHU tutkimusten tulosten antamisesta perheneuvontaan pyydetään vanhemman kirjallinen suostumus. Terveydenhoitaja kysyy lapsen vanhemmalta suullisen luvan lapsen asioiden käsittelyyn perheneuvontapalaverissa. Lapsen terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat asetuksen mukaiset vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukaiset kontrollitarkastukset. Laajat terveystarkastukset tehdään ja 8. luokilla terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan oppilaan vanhempi mukaan. Muuna aikana vanhempiin ollaan yhteydessä puhelimitse ja kirjallisin terveystarkastuspalauttein. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu kyselylomakkeen avulla, jossa tarkastellaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia ja perhetilannetta. 5. Ja 8. luokalla oppilas täyttää lisäksi oman kyselylomakkeen. Luokkatarkastuksen päättyessä terveydenhoitaja keskustelee yleisesti luokan ilmapiiristä ja esille tulleista asioista. Työmenetelmiä Kouluterveydenhuollon työmenetelmiin kuuluvat oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluva terveysneuvonta sekä oppilaan ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Kouluterveydenhoitajat ottavat kantaa oppilaan suun terveyteen, kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kouluyhteisön työoloseurannat tehdään kolmen vuoden välein Pirtevan ( Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue) toteuttamana. Työmenetelmien tärkeinä osina on yhteistyö koulun ja kodin välillä, sekä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan eteenpäin asiantunteville erityistyöntekijöille. Terveydenhoitajat 11

12 antavat ensiapua koulutapaturmien yhteydessä. Koulut voivat myös konsultoida terveydenhoitajaa tapaturmatilanteissa. Lisäksi terveydenhoitajat pitävät koulujen ensiapuvalmiutta yllä. Olennaisena osana kouluterveydenhuollon työtä on myös päivittäinen puhelinneuvonta. Erikoissairaanhoidosta siirtyy lasten kontrolleja yhä enemmän kouluterveydenhuoltoon, esim. erilaisten lääkitysten seurannat. Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa, Kyröskosken koulussa ja Kaipion koulussa sekä Yläkoulussa hoidetaan ja ennaltaehkäistään koulukiusaustilanteita KiVa Kouluperiaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajat kysyvät tavatessaan oppilaita aina kaverisuhteista ja mahdolliseen kiusaamiseen puututaan herkästi. Koululääkäri aloitti toiminnan vuoden 2011 elokuun alusta, jolloin laajat terveystarkastukset kyettiin toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Nyt tarkastukset toteutuvat määrällisesti, laatua vielä kehitetään. Vanhempien osallistumista terveystarkastuksissa pyritään lisäämään vaikuttavamman tiedotuksen kautta. Kouluuntulotarkastus tehdään kesällä ennen koulun alkua. Kouluuntulotarkastuksessa terveydenhoitaja täyttää lapsen kanssa lomakkeen: lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan (PSHP,LAMIKEhanke). Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhempien kirjallinen lupa sellaisten tietojen luovuttamiseen opettajalle, jotka mahdollisesti vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaan terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla. Erityisesti huomioitavia asioita: Kouluterveydenhuollon haasteita tällä hetkellä ovat avioerot, uusperheet, päihteiden käyttö, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, lasten oppimis ja käytöshäiriöt, neurologiset ongelmat, vanhempien uusavuttomuus, lapselle kasautuva vastuu sekä lihavuus. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntynyt (6070 oppilasta). Myös yhä jatkuvat sisäilmaongelmat ja niiden tuottamat oirekyselyt, laajat selvitykset ja ohjantatyö vievät paljon terveydenhoitajan työaikaa. Lasten ja nuorten painonhallinnan tueksi terveydenhoitajat ovat laatineet yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa lihavan lapsen ja nuoren hoitopolun. Yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon on luotu hyvät toimintatavat ja hyvä yhteistyö kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon on koettu hyvänä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti, isoimmilla kouluilla työryhmiä on ollut vuodessa. Isommilla kouluilla koululääkäri on osallistunut oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin puolivuosittain. 12

13 Yhteistyötahoina toimivat opettajat, erityisopettajat, puheterapeutti, psykologit, koulukuraattori sekä fysioterapeutti. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät yhteistyötä koko kouluhenkilökunnan kanssa, ravitsemusterapeutin sekä perheneuvonnan henkilökunnan kanssa. Puheterapiapalveluita voisi osittain suunnata myös kouluikäisille, tällä hetkellä perheneuvonnan puheterapia on kohdennettu alle kouluikäisiin. Henkilökunta Hämeenkyrö: yhdellä terveydenhoitajalla on 4 kyläkoulua, oppilaita n eskarit. Terveydenhoitaja työskentelee kouluilla kolme päivää viikossa. Toinen terveydenhoitaja työskentelee Kirkonkylän koululla kaksi päivää viikossa. Kirkonkylän koululla oppilaita 276, joista 30 erityisluokilla ja 42 esikoulussa. Kyröskoski: yksi terveydenhoitaja hoitaa Kyröskosken koulun. Hänellä on oppilaita 271. Kyröskosken koululla on yksi erityisluokka. Kyröskosken koulun oppilaat tarkastetaan Kyröskosken terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositus on max 600 oppilasta/terveydenhoitaja. Hämeenkyrössä terveydenhoitajat eivät tee yksinomaan kouluterveydenhuoltoa vaan toimintaa toteutetaan jatkumona lapsuusikäalakouluikä. Kolme lääkäriä toteuttaa koululaisten laajat terveystarkastukset. Yksi lääkäri on tarkastanut kyläkoululaiset ja Kyröskosken koulun oppilaat ja toinen Kirkonkylän koulun oppilaat, ja 3 lääkäriä yläkoululla oppilaita 1 x viikossa. Vastaanotot ovat olleet noin yhtenä päivänä viikossa pääosin kouluilla. Kyröskosken osalta lääkärien tekemät terveystarkastukset toteutetaan Kyröskosken terveysasemalla. Yksi terveydenhoitajista on kouluterveydenhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveydenhuollon käyntejä oli viime vuonna 3203, joista lääkärillä käyntejä Opiskeluterveydenhuolto Ammattiinstituutti Iisakissa opiskelee 316 opiskelijaa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä 160 nuorta, joista keskimäärin puolet on aikuisopiskelijoita. Ammattiinstituutti Iisakki tarjoaa koulutusta seuraavilla aloilla; catering, autoala, kone ja metalliala, sähkö ja automaatiotekniikka, prosessiteolllisuus, tieto ja tietoliikennetekniikka, rakennusala, maatalousala sekä luonto ja ympäristöala. Ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskelija voi suoritta ylioppilastutkinnon tai perustutkinnon, aikuislukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Ammattiinstituutti Iisakissa järjestään 10. luokan, lisäopetus. 13

14 Ammattiinstituutti Iisakissa terveydenhoitaja työskentelee kaksi päivää viikossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä keskimäärin puoli päivää viikossa. F. E Sillanpään lukio toimii Hämeenkyrön yhteiskoulun yhteydessä. Lukiossa opiskelee 140 opiskelijaa. Lukiossa ja yläkoululla työskentelee yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Oppilaita on yhteensä 518. Opiskelijoiden määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastusten tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelija tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä ja elämänvaihetarkastuksina, joiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtäviä tarkastuksia. Vakavan masennuksen, vetäytymisen ja ajatushäiriöiden havaitseminen on tärkeää. Asetuksen 3 mukaan opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentila ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai ammatin vuoksi. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille altistuville opiskelijoille tarkastusten sisällön tulee noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia. Lääkärintarkastukset tehdään tällöin aina myös ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa opiskelija täyttää opintojen alettua opiskeluterveydenhuollon terveydentilaa koskevan esitietolomakkeen sekä lupalomakkeen aikaisempien kouluterveydenhuollon tietojen tilaamiseen. Oppilaitos lähettää opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle oppilashuollon taustatietolomakkeen. Oppilashuollon lomakkeessa opiskelijalta kysytään; onko opiskelijalla opiskeluun vaikuttava pitkäaikaissairaus tai muu terveydellinen seikka ja onko terveydenhoitajalla tarvittaessa lupa informoida opiskeluun ja työturvallisuuteen vaikuttavista seikoista opetuksesta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon taustatietolomakkeen sekä opiskeluterveydenhuollon terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä ja opiskelija pyydetään tarvittaessa aikaistetusti terveystarkastukseen. Myös lukiossa opiskelija täyttää opintojen alettua terveydentilaa kartoittavan lomakkeen, jonka pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä. Lukioopiskelijoista valtaosa on Hämeenkyrön yläkoulun entisiä oppilaita ja täten aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot ovat opiskeluterveydenhuollon käytössä. Tarvittaessa aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot tilataan opiskelijan täytettyä tähän tarkoitetun lupalomakkeen. Lukiossa ei ole ollut käytössä oppilashuollon lomaketta. Jatkossa tämän lomakkeen tarpeellisuutta voidaan tarkastella. Sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa opiskelijan terveyteen liittyvien asioiden informoinnista opetuksesta vastaaville henkilöille sovitaan opiskelijan kanssa terveystarkastuksessa ja pyydetään tähän kirjallinen lupa. Lähtökohta on aina, että opiskelija ja/tai huoltaja itse informoi oppilaitosta opiskelijan terveyteen liittyvissä asioissa. 14

15 Terveydenhoitajan terveystarkastus tehdään kaikille ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana asetuksen (380/2009) mukaisesti. Kutsut tarkastuksiin lähetetään opiskelijoille ryhmittäin. Ammattiin opiskelevien ensimmäinen työharjoittelu ajoittuu ensimmäisen opiskeluvuoden tammikuuhun. Kaikkia opiskelijoita ei ole ehditty tarkastamaan ennen ensimmäistä työharjoittelua kuten asetuksessa määritellään. Lukiossa terveystarkastukset ajoittuvat pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kevätpuolelle. Kaikki aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat nuorisolinjoilla kutsutaan terveystarkastuksiin. Osaran maaseutuopetusyksikössä opiskelee myös aikuisia monimuotoisesti. Näille aikuisopiskelijoille lähetetään terveydentilan esitietolomake. He voivat itse niin halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Monimuotoisia opintoja suorittavia aikuisopiskelijoita on käytännössä hyvin vaikea tavoittaa, koska heillä on lähiopetusta keskimäärin vain viikko kuukaudessa. Työmenetelmiä Terveydenhoitajan tarkastuksessa edetään pääsääntöisesti terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta. Tarkastuksessa käsitellään ainakin seuraavat aiheet: terveydentila ja mieliala, opiskelun sujuminen, perhetilanne, kaverisuhteet, harrastukset, kiusaus, päihteet, ravinto, uni, seksuaaliterveys ja ehkäisy sekä suunterveys. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan terveystarkastukseen varataan aikaa keskimäärin 1½ tuntia. Lukiossa terveystarkastuksiin varataan aikaa noin 45 minuuttia. Terveystarkastukseen sisältyy haastattelun, keskustelun ja neuvonnan lisäksi mittaukset: pituus, paino, BMI, vyötärönympärys, näkö, kuulo, verenpaine ja rokotusten tarkastaminen sekä tarvittaessa hemoglobiini ja värinäkö. Terveystarkastuksessa opiskelija täyttää alle 18vuotiaille tarkoitetun Nuorten päihdemittarin(adsume) ja täysiikäiset opiskelijat Audittestin. Terveystarkastukseen sisältyy pääsääntöisesti myös Mielialakysely BDItesti. Tarvittaessa voidaan käyttää myös SCOFF syömishäiriöseulaa. Lukion terveystarkastuksissa seulontalomakkeita käytetään tarpeen mukaan. Ammatillisen oppilaitoksen terveydenhoitajan terveystarkastuksissa käsitellään opiskelualaan liittyvät keskeisimmät terveysriskit. Opiskelijan asennoituminen oppilaitokselta saamiinsa työturvavallisuusmääräyksiin ja ohjeistuksiin pyritään selvittämään sekä ohjataan ja kannustetaan suojainten käyttöä. Opiskeluterveydenhuollon tarkastuksissa ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä rajoituksista. Huomiota kiinnitetään opiskelijan terveydentilan arviointiin ja neuvontaan työssäselviytymisen näkökulmasta sekä opiskelijan terveydentilasta mahdollisesti aiheutuviin terveys ja turvallisuusriskeihin (Opiskeluterveydenhuollon opas 2006). Lääkärintarkastukseen on ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa ohjattu kaikki terveydenhoitajan tarkastuksessa käyneet ensimmäisen vuoden opiskelijat viime syksystä lähtien. Lukiossa lääkärintarkastukset ajoittuvat lukion toiselle vuodelle ja tarpeen mukaan ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetuksen (380/2009) mukaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöston työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 15

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton

TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 10 Terveysneuvonta TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset yläkoulu Laatija: kouluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet.

Pidän tärkeänä, että asetusta täydentävässä muistiossa tuodaan esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolo ja sen luomat velvoitteet. LAPSIASIAVALTUUTETTU 26.3.2008 / Maria Kaisa Aula LAUSUNTO Lapsiasiavaltuutetun kommentit työryhmälle, joka valmistelee valtioneuvoston asetusta lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA MUHOKSEN KUNTA Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 19.8.2015 2 Sisällysluettelo JOHDANTO...

Lisätiedot

Taustatietoja terveyskeskuksesta

Taustatietoja terveyskeskuksesta Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2016 Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme vastauksen täyttämistä ensin paperiselle lomakkeelle. Vastaamisen voi keskeyttää "Keskeytä"-painikkeesta

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO

KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO KOULULÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Skoopin 50-v juhlaseminaari Hanasaari, 11.10.2013 Koululääkäri kasvun kumppani vai sairauksien seuloja Marjut Jalonen Lääketieteen

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 14.12.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2010 1 338 30.11.2010 pöydälle pantu asia PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa Hanna-Mari Kommonen TtM, suuhygienisti Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Esityksen sisältö Suun terveyden edistäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu-

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9)

Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) Aluehallintovirasto PÄÄTÖS 1 (9) L SSAVI/3288/05.07.03/2014 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 29.9.2015 Julkinen Sosiaali-ja terveysyksikkö Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta PL 43 67101

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013

Terveyspalvelut 2013. Minna Mutanen 26.3.2013 2013 Minna Mutanen 26.3.2013 terveyspalveluiden johtaja johtava ylilääkäri Terveysneuvonta Tukipalvelut Avopalvelut Sairaanhoitopalvelut Sairaalapalvelut Laitehuolto Fysioterapia Tk-vuodeosastotoiminta

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuotteistaminen Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa Pirjo Varjoranta 9.2.2007 Työryhmä Apulaisylilääkäri Kyllikki Hyvönen ja Kaj Korhonen Terveyskeskuslääkäri

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu

Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 9 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Otsikko: Terveystarkastukset alakoulu Laatija: Ylläpitäjä: Kouluterveydenhuollon tiimi Voimassa: Päivitetty: 8.4.2013

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot