HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2012 2015"

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta

2 Johdanto Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä neuvolan sosiaali ja sivistystoimen kanssa. Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolan ja suun terveydenhuollon yksiköt, heidän työmenetelmiään, resursseja suhteessa suosituksiin sekä yhteistyömuotoja. Yhteistyökumppanit ovat kuvanneet ja kirjanneet omat toimintamallinsa ja tärkeimmät yhteistyön muotonsa ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin ja osaamiseen otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. Toimintaohjelmassa otetaan esiin myös tietosuojakysymykset. Toimintaohjelma perustuu neuvolaasetukseen ja toimintaohjelma lähetetään valvovalle viranomaiselle tarkastettavaksi. Toimintaohjelma on hyväksytty Hämeenkyrön perusturvalautakunnassa. Toimintaohjelman tulee olla osa talous ja toimintasuunnitelmaa sekä kunnan laajempaa hyvinvointikertomusta. 2

3 Sisältö Johdanto Taustaa Toimintaohjelman lähtökohdat Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Hämeenkyrön kunnan strategiat Perusturvapalvelujen toimintaajatus Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola... 7 Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa Lastenneuvola 26v Kouluterveydenhuolto (alakoulut) ja oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto...13 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus...15 Terveyden ja sairaanhoitopalvelut...16 Erityisesti huomioitavia asioita:...16 Erityisen tuen tarve ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyötahot Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakirjoja Tietosuoja Toiminnan seuranta, osaaminen ja kehittämiskohteet Yhteistyö eri hallintokuntien välillä Sosiaalipalvelut yhteistyökumppanina Sosiaali ja perhetyö Perheneuvonta Sivistyspalvelut yhteistyökumppanina

4 9.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito sekä esiopetus Toimintakäytännöt Yhteistyö opetuksessa Yhteistyön muodot oppilashuollossa...28 Liitteet

5 1. Taustaa Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja terveydenhuollonpalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Terveydenhuoltolain luku 2 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluja, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa tuotetaan laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan tulee strategiassaan huomioida paikallisiin olosuhteisiin sopivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat vastuutahot tulee nimetä ja kunnan eri toimialojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tulee tehdä yhteistyötä kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa on vuoteen 2017 valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tätä suunnitelmaa ohjaa vahvasti lastensuojelulain velvoite. Suunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana ja se tulee olemaan osa tulevaa neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnan valtuusto on käynnistänyt kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnan, joka osaltaan tulee tukemaan neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän yhteyshenkilöksi johtavan hoitajan. Johtava hoitaja toimii kunnan hyvinvointikertomuksen ja Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen välisenä yhteyshenkilönä. Hallinnon edustajaksi kunnanhallitus nimesi henkilöstöpäällikön ja työryhmän puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan. Tekniset palvelut nimesi työryhmän edustajaksi ympäristösihteerin, sivistyspalvelut varhaiskasvatuspäällikön. Terveyskeskuksen ylilääkäri on nimennyt johtavan hoitajan kunnan terveyden edistämisen yhdyshenkilöksi. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida ja tukea eri hallintokuntia kunnan terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmien laadinnassa, joista tämä toimintaohjelma on yksi esimerkki. Terveyskeskuksen ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta vastaa johtava hoitaja, neuvolan esimiehenä toimii vastaava terveydenhoitaja. Ennalta ehkäisevät palvelut kuuluvat avoterveydenhuollon palvelualueeseen. Ylilääkäri toimii palvelualueen johtajana, vastaten kansanterveyslain mukaisista 5

6 palveluista, palvelupäällikkönä toimii johtava hoitaja. Ylilääkäri toimii palvelujohtajana koko perusturvapalveluiden alueella. 2. Toimintaohjelman lähtökohdat 2.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on kuntia velvoittava lähtien. Neuvolaasetuksen(338/2011) 4 mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee muodostaa suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen yksilöä ja perhettä tukeva palvelukokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kasvu ja kehitysympäristöön. Palvelujen tulee olla alueesta riippumatta yhdenvertaiset. Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on julkaistu soveltamisohje Neuvolatoiminta, koulu ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM julkaisuja 2009: Hämeenkyrön kunnan strategiat Hämeenkyrön kunnan strategiassa visiona vuoteen 2020 on olla menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta, joka kehittää toimintaansa ja huolehtii asukkaistaan. Strategian perusteena ovat ihmiset. Hämeenkyrö haluaa tarjota laadukkaat ja tehokkaat peruspalvelut kokonaisuutta ajatellen. Vahva kunta tukee ja kannustaa yksilön vastuuta itsestään lähimmäisistään ja ympäristöstään. Strategia löytyy Hämeenkyrön kunnan nettisivuilta Hämeenkyrön kuntaan on valmisteilla palveluita ohjaava palvelustrategia ja henkilöstöstrategia. 2.3 Perusturvapalvelujen toimintaajatus Hämeenkyrön toiminta ja taloussuunnitelmassa 2012 perusturvapalvelujen toimintaajatuksena on väestön tarpeita vastaavien, lainsäädännön vaatimuksia noudattavien ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnan voimavarojen puitteissa. Talous ja toimintasuunnitelma tiedot löytyvät kunnan nettisivuilta 2.4 Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalveluiden suunnitelmallista, yhtenäistä palvelutarjontaa koko maassa. Neuvolaasetuksessa määritellään tarkasti terveystarkastusten sisältö ja määrä. Tarkastuksiin tulee niiden laadunvarmistamiseksi varata riittävästi aikaa. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata 6

7 Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. 3. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola Hämeenkyrön terveyskeskus, äitiys ja vauvaneuvola (01,5 v.) sekä ehkäisyneuvola. Hämeenkyrön alueen äitiys ja vauvaneuvolan palvelut toteutetaan lähipalveluna ja ne tuotetaan kahden taajaman Hämeenkyrö ja Kyröskoski terveysasemilla. Hämeenkyrön äitiysneuvolan toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat alueiden molemmat terveydenhoitajat. Neuvolaasetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämistä, tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiysneuvola: Uudet äitiysneuvola suositukset tulevat voimaan 10/2013. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavien äitien ja perheiden raskaus synnytys ja lapsivuodeaika toteuttamalla seurantaa valtakunnallisten säädösten mukaisesti. Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin ja muun perheen psykososiaalista hyvinvointia, tukee perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Yhteistyö perheen ja muiden ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa perhe ohjataan eri yhteistyökumppaneiden vastaanotoille. Työn lähtökohtana on äidin, isän ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kasvatuksen tukeminen. Hämeenkyrön neuvolassa yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa noin 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin 150/vuosi. Alueelle muuttaa paljon nuoria monilapsisia perheitä. Syntyvyys on kasvussa tällä alueella vuosittain. Kyröskosken terveysasemalla yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa n. 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin noin 150/vuosi. Tällä alueella on paljon erityistä tukea tarvitsevia perheitä mm. maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä. Suomen terveydenhoitajaliiton (STHL) suosituksen mukaan yhden terveydenhoitajan tulee hoitaa enintään 76 raskautta /vuosi, kun terveydenhoitaja tekee yksinomaan äitiysneuvolatyötä. Suositus korostaa, että 7

8 keskimääräinen vastaanottoaika olisi n. yksi tunti/ perhe. Hämeenkyrön kunnan alueella äitiys ja vauvaneuvolan kohdalla tämä laatusuositus ei täysin toteudu runsaan asiakasmäärän vuoksi. Keskimääräinen käyntiaika tällä hetkellä on n. 30 minuuttia. Raskauden ensikäynnille varataan kuitenkin aikaa aina 60min; käynti sisältää äidin anamneesin, parisuhteen kartoituksen. Näillä esitietokysymyksillä tulevilta vanhemmilta kartoitetaan tietoja heidän terveyden ja elämätilanteestaan, terveystottumukset sekä päihteiden käytön kartoituksen. Hämeenkyrössä työntekijät ovat kokeneet, että on laadukkaampaa käydä ensikäynnillä läpi esitiedot ja kyselyt yhdessä perheen kanssa. Äitiysneuvolan osalta lakisääteiset sikiöseulonnat toteutetaan ostopalveluna Tampereen Terveystalolta. Seulonta sisältää: yhdistelmäseulan verikoe , ultraääni raskausviikolla Lisäksi rakenneultraäänen rv Vuoden 2013 toteuma oli 235 käyntiä. Uutena seulana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alueella ja Hämeenkyrössä on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön streptokokki Bviljely, joka toteutetaan äitiysneuvolan käyntien yhteydessä. Terveydenhoitajalla odottajat käyvät keskimäärin 12 kertaa, joista yhteistyössä lääkärin kanssa kaksi käyntiä. Lisäksi jokaiselle synnyttäneelle tehdään jälkitarkastus, jossa kiinnitetään äidin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Synnytyksen jälkeen kaikille perheille pyritään tekemään kotikäynti. Toteutuma n. 98 % (lomaaikana kotikäynnit toteutuvat rajoitetusti). Vauvaneuvola: Hämeenkyrön kunnassa vauvaneuvola toimii äitiysneuvolan jatkumona. Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen neuvolakäynti n. 23 viikon iässä. Tarvittaessa aiemmin, jos esim. vauvalla on keltaisuusriski tai hänen painonnousunsa on niukkaa tai äidin tai vauvan tilanne/vointi sitä vaatii. Ensimmäinen lääkärineuvola on 68 viikon iässä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Käynnit pyritään toteuttamaan suositusten mukaan eli: 2kk, 3kk, 4kk (laaja terv.tark./ lääkärineuvola), 5kk, 6kk, 810kk (lääk.nla), 1v, 1½v (laaja terv.tark./ lääk.nla), 2v. Erityisesti huomioitavia asioita: Terveystarkastusten toteuttamistapaan vaikuttaa merkittävästi perhetilanne esim. yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maassa ja maahanmuuttajaperheet ja perheen sosiaaliset ongelmat tarvitsevat enemmän terveydenhoitajan huomiota. 8

9 Erityisseurantaa tarvitsevat myös iäkkäät synnyttäjät, synnyttäjät, joilla on perussairauksia sekä päihde ja mielenterveysongelmia, keinoalkuinen raskaus, monikkoraskaus tai jos kyseessä on teiniraskaus. Työmenetelmiä Yksilölliset tarkastukset, seulontatutkimukset, keskustelut. Perhe ja ryhmäohjaus =perhevalmennusryhmät ensisynnyttäjille. Terveydenhoitajat antavat parisuhdeneuvontaa ja tarvittaessa ohjaavat perheneuvolaan. Koordinointi moniammatillisessa yhteistyössä tai verkostotyössä sekä konsultaatiot. Puhelinneuvonnan osuus työssä on n. 5 h/ viikko. Internetin käyttö; Ipanaesitietokaavake, Kelaasiat yms. Yhteistyö Erikoissairaanhoito: Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), sosiaalityö, sosiaalipsykiatrinen työ, seurakunta, Terveystalo, päihdetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen lääkärit, Fimlab. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa. Ehkäisyneuvolatoimintaa yritetään keskittää yhdelle terveydenhoitajalle. Ehkäisy ja perhesuunnittelu neuvontaa toteutetaan tarvelähtöisesti (äitiys ja opiskeluterveydenhuolto). Palvelut on ajateltu toteutettavaksi periaatteella, että niitä tarjotaan mahdollisimman lähellä asiakasta eri yksiköissä. Erityisesti opiskeluterveydenhuollossa tämä on ollut tärkeää. 3.2 Lastenneuvola 26v Lastenneuvolan tehtävänä on seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja psykososiaalista hyvinvointia, tukea perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttua varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Tärkeä on tunnistaa lapsen sairauksia, kehitystä ehkäiseviä tekijöitä sekä havaita muita perheen terveysongelmia. Terveydenhoitaja kannustaa perheitä terveyttä edistäviin valintoihin. Tehtävänä on ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja vähentää lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lapset käyvät neuvolatarkastuksissa vuosittain asetuksen mukaisesti. Kontrollitarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Työmenetelmiä 2vuotisneuvolassa painopistealueina ovat parisuhde, päihteet ja perheväkivalta. 9

10 3 ja 4vuotiaaille tehdään Lene (leikkiikäisen neurologista kehitystä kartoittava tutkimus)tarkastus. Laaja terveystarkastus, jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri, tehdään 4vuoden iässä. 4vuotistarkastuksessa lääkärin käytössä on Lapslomake (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä). 5vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille tehdään KEHUtutkimus(kehityksen arviointi) neuvolassa. Päivähoidossa oleville lapsille KEHUtehtävät tehdään päivähoidon työntekijöiden toimesta. Päivähoidossa olevat 5vuotiaat käyvät neuvolassa terveystarkastuksessa, missä arvioidaan KEHUtehtävistä suoriutumista. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa lähetteet perheneuvonnan tutkimuksiin (psykologi ja puheterapeutti). 46vuoden iässä tärkeitä keskustelun aiheita ovat sosiaaliset taidot, vastavuoroiset kaverisuhteet, vihan ja kiukun tunteiden säätely sekä kouluvalmiusasiat. Monipuolinen terveysneuvonta sisältyy kaikkiin neuvolakäynteihin perheiden tarpeet huomioiden. Tartuntatautien ehkäisy rokotuksin on neuvolan tärkeä tehtävä. Suun terveystarkastus kuuluu asetuksen mukaan myös terveydenhoitajan tehtäviin, tarvittaessa lapsi ohjataan hammashoitoon. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu päivittäin myös puhelinneuvonta sekä tiivis yhteistyö päivähoidon, perheneuvonnan, lääkäreiden, sosiaalitoimen ja fysioterapian kanssa. Terveydenhoitaja tekee yleensä lapsen tarvitsemat lähetteet perheneuvonnan lisäksi fysioterapeutille. Terveydenhoitajat osallistuvat resurssien mukaisesti päiväkotilasten erityisen tuen suunnitelmapalavereihin. Lapsen tullessa neuvolatarkastukseen, päivähoidon ja neuvolan yhdessä sopiman käytännön mukaan, vanhemmat tuovat päivähoidon tekemän arvion lapsen kehityksestä neuvolaan. Terveystarkastuksen jälkeen vanhemmat vievät neuvolapalautteen päivähoitoon. Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvolassa asetuksen tavoitteet toteutuvat melko hyvin määrällisesti ja laadullisesti. Ajan neuvolaan saa muutaman viikon päähän. Molemmissa neuvoloissa on omat lääkärit. Vastaanottoaikaa heillä on puoli päivää viikossa. Hyvänä koetaan jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon, sama terveydenhoitaja jatkaa jo tuttujen perheiden kanssa. Yhteistyö perheneuvonnan kanssa on toimivaa. Neuvolan ja perheneuvonnan yhteistyöpalavereja järjestetään säännöllisesti noin kolmen kuukauden välein. Palavereihin osallistuu myös neuvolalääkäri. 10

11 Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvoloissa yksi terveydenhoitaja tarkastaa 26vuotiaat. Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositus on terveydenhoitajaa kohden 340 lasta, jos sijaista ei ole. Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lapsiasiakkaiden määrä on Hämeenkyrön kunnassa kasvussa. Lastenneuvolakäyntejä oli viime vuonna Ravitsemusterapeutin palveluille on lisätarvetta mm. jatkuvasti lisääntyvien lasten painoongelmien vuoksi. Perheiden hyvinvointierot ovat kasvussa ja hyvinvoinnin äärilaidat korostuvat työssä. Pahoinvoivia perheitä on enenevissä määrin. Hyvä ja avoimempi yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on tavoitteenamme. Yhteistyötä kehitämme yhdessä mm. yhteisissä palavereissamme. Neuvolapalaute lähetetään päivähoitoon (myös perhepäivähoitoon) vanhemman kirjallisella suostumuksella. LENE ja KEHU tutkimusten tulosten antamisesta perheneuvontaan pyydetään vanhemman kirjallinen suostumus. Terveydenhoitaja kysyy lapsen vanhemmalta suullisen luvan lapsen asioiden käsittelyyn perheneuvontapalaverissa. Lapsen terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat asetuksen mukaiset vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukaiset kontrollitarkastukset. Laajat terveystarkastukset tehdään ja 8. luokilla terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan oppilaan vanhempi mukaan. Muuna aikana vanhempiin ollaan yhteydessä puhelimitse ja kirjallisin terveystarkastuspalauttein. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu kyselylomakkeen avulla, jossa tarkastellaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia ja perhetilannetta. 5. Ja 8. luokalla oppilas täyttää lisäksi oman kyselylomakkeen. Luokkatarkastuksen päättyessä terveydenhoitaja keskustelee yleisesti luokan ilmapiiristä ja esille tulleista asioista. Työmenetelmiä Kouluterveydenhuollon työmenetelmiin kuuluvat oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluva terveysneuvonta sekä oppilaan ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Kouluterveydenhoitajat ottavat kantaa oppilaan suun terveyteen, kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kouluyhteisön työoloseurannat tehdään kolmen vuoden välein Pirtevan ( Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue) toteuttamana. Työmenetelmien tärkeinä osina on yhteistyö koulun ja kodin välillä, sekä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan eteenpäin asiantunteville erityistyöntekijöille. Terveydenhoitajat 11

12 antavat ensiapua koulutapaturmien yhteydessä. Koulut voivat myös konsultoida terveydenhoitajaa tapaturmatilanteissa. Lisäksi terveydenhoitajat pitävät koulujen ensiapuvalmiutta yllä. Olennaisena osana kouluterveydenhuollon työtä on myös päivittäinen puhelinneuvonta. Erikoissairaanhoidosta siirtyy lasten kontrolleja yhä enemmän kouluterveydenhuoltoon, esim. erilaisten lääkitysten seurannat. Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa, Kyröskosken koulussa ja Kaipion koulussa sekä Yläkoulussa hoidetaan ja ennaltaehkäistään koulukiusaustilanteita KiVa Kouluperiaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajat kysyvät tavatessaan oppilaita aina kaverisuhteista ja mahdolliseen kiusaamiseen puututaan herkästi. Koululääkäri aloitti toiminnan vuoden 2011 elokuun alusta, jolloin laajat terveystarkastukset kyettiin toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Nyt tarkastukset toteutuvat määrällisesti, laatua vielä kehitetään. Vanhempien osallistumista terveystarkastuksissa pyritään lisäämään vaikuttavamman tiedotuksen kautta. Kouluuntulotarkastus tehdään kesällä ennen koulun alkua. Kouluuntulotarkastuksessa terveydenhoitaja täyttää lapsen kanssa lomakkeen: lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan (PSHP,LAMIKEhanke). Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhempien kirjallinen lupa sellaisten tietojen luovuttamiseen opettajalle, jotka mahdollisesti vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaan terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla. Erityisesti huomioitavia asioita: Kouluterveydenhuollon haasteita tällä hetkellä ovat avioerot, uusperheet, päihteiden käyttö, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, lasten oppimis ja käytöshäiriöt, neurologiset ongelmat, vanhempien uusavuttomuus, lapselle kasautuva vastuu sekä lihavuus. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntynyt (6070 oppilasta). Myös yhä jatkuvat sisäilmaongelmat ja niiden tuottamat oirekyselyt, laajat selvitykset ja ohjantatyö vievät paljon terveydenhoitajan työaikaa. Lasten ja nuorten painonhallinnan tueksi terveydenhoitajat ovat laatineet yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa lihavan lapsen ja nuoren hoitopolun. Yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon on luotu hyvät toimintatavat ja hyvä yhteistyö kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon on koettu hyvänä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti, isoimmilla kouluilla työryhmiä on ollut vuodessa. Isommilla kouluilla koululääkäri on osallistunut oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin puolivuosittain. 12

13 Yhteistyötahoina toimivat opettajat, erityisopettajat, puheterapeutti, psykologit, koulukuraattori sekä fysioterapeutti. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät yhteistyötä koko kouluhenkilökunnan kanssa, ravitsemusterapeutin sekä perheneuvonnan henkilökunnan kanssa. Puheterapiapalveluita voisi osittain suunnata myös kouluikäisille, tällä hetkellä perheneuvonnan puheterapia on kohdennettu alle kouluikäisiin. Henkilökunta Hämeenkyrö: yhdellä terveydenhoitajalla on 4 kyläkoulua, oppilaita n eskarit. Terveydenhoitaja työskentelee kouluilla kolme päivää viikossa. Toinen terveydenhoitaja työskentelee Kirkonkylän koululla kaksi päivää viikossa. Kirkonkylän koululla oppilaita 276, joista 30 erityisluokilla ja 42 esikoulussa. Kyröskoski: yksi terveydenhoitaja hoitaa Kyröskosken koulun. Hänellä on oppilaita 271. Kyröskosken koululla on yksi erityisluokka. Kyröskosken koulun oppilaat tarkastetaan Kyröskosken terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositus on max 600 oppilasta/terveydenhoitaja. Hämeenkyrössä terveydenhoitajat eivät tee yksinomaan kouluterveydenhuoltoa vaan toimintaa toteutetaan jatkumona lapsuusikäalakouluikä. Kolme lääkäriä toteuttaa koululaisten laajat terveystarkastukset. Yksi lääkäri on tarkastanut kyläkoululaiset ja Kyröskosken koulun oppilaat ja toinen Kirkonkylän koulun oppilaat, ja 3 lääkäriä yläkoululla oppilaita 1 x viikossa. Vastaanotot ovat olleet noin yhtenä päivänä viikossa pääosin kouluilla. Kyröskosken osalta lääkärien tekemät terveystarkastukset toteutetaan Kyröskosken terveysasemalla. Yksi terveydenhoitajista on kouluterveydenhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveydenhuollon käyntejä oli viime vuonna 3203, joista lääkärillä käyntejä Opiskeluterveydenhuolto Ammattiinstituutti Iisakissa opiskelee 316 opiskelijaa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä 160 nuorta, joista keskimäärin puolet on aikuisopiskelijoita. Ammattiinstituutti Iisakki tarjoaa koulutusta seuraavilla aloilla; catering, autoala, kone ja metalliala, sähkö ja automaatiotekniikka, prosessiteolllisuus, tieto ja tietoliikennetekniikka, rakennusala, maatalousala sekä luonto ja ympäristöala. Ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskelija voi suoritta ylioppilastutkinnon tai perustutkinnon, aikuislukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Ammattiinstituutti Iisakissa järjestään 10. luokan, lisäopetus. 13

14 Ammattiinstituutti Iisakissa terveydenhoitaja työskentelee kaksi päivää viikossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä keskimäärin puoli päivää viikossa. F. E Sillanpään lukio toimii Hämeenkyrön yhteiskoulun yhteydessä. Lukiossa opiskelee 140 opiskelijaa. Lukiossa ja yläkoululla työskentelee yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Oppilaita on yhteensä 518. Opiskelijoiden määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastusten tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelija tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä ja elämänvaihetarkastuksina, joiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtäviä tarkastuksia. Vakavan masennuksen, vetäytymisen ja ajatushäiriöiden havaitseminen on tärkeää. Asetuksen 3 mukaan opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentila ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai ammatin vuoksi. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille altistuville opiskelijoille tarkastusten sisällön tulee noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia. Lääkärintarkastukset tehdään tällöin aina myös ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa opiskelija täyttää opintojen alettua opiskeluterveydenhuollon terveydentilaa koskevan esitietolomakkeen sekä lupalomakkeen aikaisempien kouluterveydenhuollon tietojen tilaamiseen. Oppilaitos lähettää opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle oppilashuollon taustatietolomakkeen. Oppilashuollon lomakkeessa opiskelijalta kysytään; onko opiskelijalla opiskeluun vaikuttava pitkäaikaissairaus tai muu terveydellinen seikka ja onko terveydenhoitajalla tarvittaessa lupa informoida opiskeluun ja työturvallisuuteen vaikuttavista seikoista opetuksesta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon taustatietolomakkeen sekä opiskeluterveydenhuollon terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä ja opiskelija pyydetään tarvittaessa aikaistetusti terveystarkastukseen. Myös lukiossa opiskelija täyttää opintojen alettua terveydentilaa kartoittavan lomakkeen, jonka pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä. Lukioopiskelijoista valtaosa on Hämeenkyrön yläkoulun entisiä oppilaita ja täten aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot ovat opiskeluterveydenhuollon käytössä. Tarvittaessa aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot tilataan opiskelijan täytettyä tähän tarkoitetun lupalomakkeen. Lukiossa ei ole ollut käytössä oppilashuollon lomaketta. Jatkossa tämän lomakkeen tarpeellisuutta voidaan tarkastella. Sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa opiskelijan terveyteen liittyvien asioiden informoinnista opetuksesta vastaaville henkilöille sovitaan opiskelijan kanssa terveystarkastuksessa ja pyydetään tähän kirjallinen lupa. Lähtökohta on aina, että opiskelija ja/tai huoltaja itse informoi oppilaitosta opiskelijan terveyteen liittyvissä asioissa. 14

15 Terveydenhoitajan terveystarkastus tehdään kaikille ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana asetuksen (380/2009) mukaisesti. Kutsut tarkastuksiin lähetetään opiskelijoille ryhmittäin. Ammattiin opiskelevien ensimmäinen työharjoittelu ajoittuu ensimmäisen opiskeluvuoden tammikuuhun. Kaikkia opiskelijoita ei ole ehditty tarkastamaan ennen ensimmäistä työharjoittelua kuten asetuksessa määritellään. Lukiossa terveystarkastukset ajoittuvat pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kevätpuolelle. Kaikki aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat nuorisolinjoilla kutsutaan terveystarkastuksiin. Osaran maaseutuopetusyksikössä opiskelee myös aikuisia monimuotoisesti. Näille aikuisopiskelijoille lähetetään terveydentilan esitietolomake. He voivat itse niin halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Monimuotoisia opintoja suorittavia aikuisopiskelijoita on käytännössä hyvin vaikea tavoittaa, koska heillä on lähiopetusta keskimäärin vain viikko kuukaudessa. Työmenetelmiä Terveydenhoitajan tarkastuksessa edetään pääsääntöisesti terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta. Tarkastuksessa käsitellään ainakin seuraavat aiheet: terveydentila ja mieliala, opiskelun sujuminen, perhetilanne, kaverisuhteet, harrastukset, kiusaus, päihteet, ravinto, uni, seksuaaliterveys ja ehkäisy sekä suunterveys. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan terveystarkastukseen varataan aikaa keskimäärin 1½ tuntia. Lukiossa terveystarkastuksiin varataan aikaa noin 45 minuuttia. Terveystarkastukseen sisältyy haastattelun, keskustelun ja neuvonnan lisäksi mittaukset: pituus, paino, BMI, vyötärönympärys, näkö, kuulo, verenpaine ja rokotusten tarkastaminen sekä tarvittaessa hemoglobiini ja värinäkö. Terveystarkastuksessa opiskelija täyttää alle 18vuotiaille tarkoitetun Nuorten päihdemittarin(adsume) ja täysiikäiset opiskelijat Audittestin. Terveystarkastukseen sisältyy pääsääntöisesti myös Mielialakysely BDItesti. Tarvittaessa voidaan käyttää myös SCOFF syömishäiriöseulaa. Lukion terveystarkastuksissa seulontalomakkeita käytetään tarpeen mukaan. Ammatillisen oppilaitoksen terveydenhoitajan terveystarkastuksissa käsitellään opiskelualaan liittyvät keskeisimmät terveysriskit. Opiskelijan asennoituminen oppilaitokselta saamiinsa työturvavallisuusmääräyksiin ja ohjeistuksiin pyritään selvittämään sekä ohjataan ja kannustetaan suojainten käyttöä. Opiskeluterveydenhuollon tarkastuksissa ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä rajoituksista. Huomiota kiinnitetään opiskelijan terveydentilan arviointiin ja neuvontaan työssäselviytymisen näkökulmasta sekä opiskelijan terveydentilasta mahdollisesti aiheutuviin terveys ja turvallisuusriskeihin (Opiskeluterveydenhuollon opas 2006). Lääkärintarkastukseen on ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa ohjattu kaikki terveydenhoitajan tarkastuksessa käyneet ensimmäisen vuoden opiskelijat viime syksystä lähtien. Lukiossa lääkärintarkastukset ajoittuvat lukion toiselle vuodelle ja tarpeen mukaan ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetuksen (380/2009) mukaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöston työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 15

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM maire.kolimaa@stm.fi 24.9.2015 Opiskeluterveydenhuollon toimivuus Helsinki 17.9.2015 Sisältö opiskeluterveydenhuollon taustaa

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012)

Selvitys (LSAVI/2877/ /2012) 23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Taustatietoja terveyskeskuksesta

Taustatietoja terveyskeskuksesta Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa 2016 Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme vastauksen täyttämistä ensin paperiselle lomakkeelle. Vastaamisen voi keskeyttää "Keskeytä"-painikkeesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola

Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö ovat oppilaiden ja opiskelijoiden terveen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen

Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Kouluympäristön monialainen tarkastaminen - malli oppilaitosympäristön ja -yhteisön monialaiseen tarkastamiseen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 Miksi oppilaitokset

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 17.4.2015 Sisältö historia opiskeluterveydenhuollon tila ja kehittäminen terveydenhuoltolaki (1326/2010) valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot