HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
|
|
- Anton Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HÄMEENKYRÖN KUNTA PERUSTURVAPALVELUT NEUVOLAPALVELUJEN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE Perusturvalautakunta
2 Johdanto Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä neuvolan sosiaali ja sivistystoimen kanssa. Toimintaohjelmassa kuvataan neuvolan ja suun terveydenhuollon yksiköt, heidän työmenetelmiään, resursseja suhteessa suosituksiin sekä yhteistyömuotoja. Yhteistyökumppanit ovat kuvanneet ja kirjanneet omat toimintamallinsa ja tärkeimmät yhteistyön muotonsa ehkäisevän terveydenhuollon kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin ja osaamiseen otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. Toimintaohjelmassa otetaan esiin myös tietosuojakysymykset. Toimintaohjelma perustuu neuvolaasetukseen ja toimintaohjelma lähetetään valvovalle viranomaiselle tarkastettavaksi. Toimintaohjelma on hyväksytty Hämeenkyrön perusturvalautakunnassa. Toimintaohjelman tulee olla osa talous ja toimintasuunnitelmaa sekä kunnan laajempaa hyvinvointikertomusta. 2
3 Sisältö Johdanto Taustaa Toimintaohjelman lähtökohdat Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Hämeenkyrön kunnan strategiat Perusturvapalvelujen toimintaajatus Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola... 7 Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa Lastenneuvola 26v Kouluterveydenhuolto (alakoulut) ja oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto...13 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus...15 Terveyden ja sairaanhoitopalvelut...16 Erityisesti huomioitavia asioita:...16 Erityisen tuen tarve ja opiskeluterveydenhuollon yhteistyötahot Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon asiakirjoja Tietosuoja Toiminnan seuranta, osaaminen ja kehittämiskohteet Yhteistyö eri hallintokuntien välillä Sosiaalipalvelut yhteistyökumppanina Sosiaali ja perhetyö Perheneuvonta Sivistyspalvelut yhteistyökumppanina
4 9.1 Varhaiskasvatus ja päivähoito sekä esiopetus Toimintakäytännöt Yhteistyö opetuksessa Yhteistyön muodot oppilashuollossa...28 Liitteet
5 1. Taustaa Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali ja terveydenhuollonpalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Terveydenhuoltolain luku 2 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä palveluja, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä tulee raportoida valtuustolle vuosittain. Kerran valtuustokaudessa tuotetaan laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan tulee strategiassaan huomioida paikallisiin olosuhteisiin sopivat terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tukevat vastuutahot tulee nimetä ja kunnan eri toimialojen, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen tulee tehdä yhteistyötä kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa on vuoteen 2017 valtuuston hyväksymä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää tietoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista. Tätä suunnitelmaa ohjaa vahvasti lastensuojelulain velvoite. Suunnitelma päivitetään vuoden 2014 aikana ja se tulee olemaan osa tulevaa neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnan valtuusto on käynnistänyt kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnan, joka osaltaan tulee tukemaan neuvolan toimintaohjelmaa. Hämeenkyrön kunnanhallitus on nimennyt hyvinvointityöryhmän yhteyshenkilöksi johtavan hoitajan. Johtava hoitaja toimii kunnan hyvinvointikertomuksen ja Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen välisenä yhteyshenkilönä. Hallinnon edustajaksi kunnanhallitus nimesi henkilöstöpäällikön ja työryhmän puheenjohtajaksi sosiaalijohtajan. Tekniset palvelut nimesi työryhmän edustajaksi ympäristösihteerin, sivistyspalvelut varhaiskasvatuspäällikön. Terveyskeskuksen ylilääkäri on nimennyt johtavan hoitajan kunnan terveyden edistämisen yhdyshenkilöksi. Terveyden edistämisen yhdyshenkilön tehtävänä on koordinoida ja tukea eri hallintokuntia kunnan terveyden ja hyvinvoinnin ohjelmien laadinnassa, joista tämä toimintaohjelma on yksi esimerkki. Terveyskeskuksen ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta vastaa johtava hoitaja, neuvolan esimiehenä toimii vastaava terveydenhoitaja. Ennalta ehkäisevät palvelut kuuluvat avoterveydenhuollon palvelualueeseen. Ylilääkäri toimii palvelualueen johtajana, vastaten kansanterveyslain mukaisista 5
6 palveluista, palvelupäällikkönä toimii johtava hoitaja. Ylilääkäri toimii palvelujohtajana koko perusturvapalveluiden alueella. 2. Toimintaohjelman lähtökohdat 2.1 Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu toukokuussa 2009 (380/2009). Asetus on kuntia velvoittava lähtien. Neuvolaasetuksen(338/2011) 4 mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa laadittu yhtenäinen ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten suun terveydenhuollolle. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee muodostaa suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen yksilöä ja perhettä tukeva palvelukokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lapsen ja nuoren kasvu ja kehitysympäristöön. Palvelujen tulee olla alueesta riippumatta yhdenvertaiset. Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on julkaistu soveltamisohje Neuvolatoiminta, koulu ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM julkaisuja 2009: Hämeenkyrön kunnan strategiat Hämeenkyrön kunnan strategiassa visiona vuoteen 2020 on olla menestyvä ja turvallinen Tampereen seudun asuinkunta, joka kehittää toimintaansa ja huolehtii asukkaistaan. Strategian perusteena ovat ihmiset. Hämeenkyrö haluaa tarjota laadukkaat ja tehokkaat peruspalvelut kokonaisuutta ajatellen. Vahva kunta tukee ja kannustaa yksilön vastuuta itsestään lähimmäisistään ja ympäristöstään. Strategia löytyy Hämeenkyrön kunnan nettisivuilta Hämeenkyrön kuntaan on valmisteilla palveluita ohjaava palvelustrategia ja henkilöstöstrategia. 2.3 Perusturvapalvelujen toimintaajatus Hämeenkyrön toiminta ja taloussuunnitelmassa 2012 perusturvapalvelujen toimintaajatuksena on väestön tarpeita vastaavien, lainsäädännön vaatimuksia noudattavien ja hyvien ammattikäytäntöjen mukaisten sosiaali ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnan voimavarojen puitteissa. Talous ja toimintasuunnitelma tiedot löytyvät kunnan nettisivuilta Toimintaohjelma kokonaisuutena Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalveluiden suunnitelmallista, yhtenäistä palvelutarjontaa koko maassa. Neuvolaasetuksessa määritellään tarkasti terveystarkastusten sisältö ja määrä. Tarkastuksiin tulee niiden laadunvarmistamiseksi varata riittävästi aikaa. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on kuvata 6
7 Hämeenkyrön terveyskeskuksen palvelutarjonta, resurssit, vastuut ja yhteistyökäytännöt. Toimintaohjelma on rakennettu yhteistyössä sosiaali ja opetustoimen kanssa. Palvelujen laadunseurantaan ja kehitystarpeisiin otetaan kantaa toimintaohjelman kehittämiskohteet kappaleessa. 3. Neuvola, koulu ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiys, ehkäisy, ja perhesuunnitteluneuvola Hämeenkyrön terveyskeskus, äitiys ja vauvaneuvola (01,5 v.) sekä ehkäisyneuvola. Hämeenkyrön alueen äitiys ja vauvaneuvolan palvelut toteutetaan lähipalveluna ja ne tuotetaan kahden taajaman Hämeenkyrö ja Kyröskoski terveysasemilla. Hämeenkyrön äitiysneuvolan toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat alueiden molemmat terveydenhoitajat. Neuvolaasetuksen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämistä, tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Äitiysneuvola: Uudet äitiysneuvola suositukset tulevat voimaan 10/2013. Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata odottavien äitien ja perheiden raskaus synnytys ja lapsivuodeaika toteuttamalla seurantaa valtakunnallisten säädösten mukaisesti. Äitiysneuvola tukee ja ohjaa odottavan äidin ja muun perheen psykososiaalista hyvinvointia, tukee perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttuu varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Yhteistyö perheen ja muiden ammattiryhmien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa perhe ohjataan eri yhteistyökumppaneiden vastaanotoille. Työn lähtökohtana on äidin, isän ja lapsiperheen yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, varhaisen vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kasvatuksen tukeminen. Hämeenkyrön neuvolassa yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa noin 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin 150/vuosi. Alueelle muuttaa paljon nuoria monilapsisia perheitä. Syntyvyys on kasvussa tällä alueella vuosittain. Kyröskosken terveysasemalla yksi terveydenhoitaja seuraa ja ohjaa n. 70 raskautta/vuosi ja tarkastaa 01,5 v. vauvoja keskimäärin noin 150/vuosi. Tällä alueella on paljon erityistä tukea tarvitsevia perheitä mm. maahanmuuttajia, yksinhuoltajia ja syrjäytymisriskissä olevia perheitä. Suomen terveydenhoitajaliiton (STHL) suosituksen mukaan yhden terveydenhoitajan tulee hoitaa enintään 76 raskautta /vuosi, kun terveydenhoitaja tekee yksinomaan äitiysneuvolatyötä. Suositus korostaa, että 7
8 keskimääräinen vastaanottoaika olisi n. yksi tunti/ perhe. Hämeenkyrön kunnan alueella äitiys ja vauvaneuvolan kohdalla tämä laatusuositus ei täysin toteudu runsaan asiakasmäärän vuoksi. Keskimääräinen käyntiaika tällä hetkellä on n. 30 minuuttia. Raskauden ensikäynnille varataan kuitenkin aikaa aina 60min; käynti sisältää äidin anamneesin, parisuhteen kartoituksen. Näillä esitietokysymyksillä tulevilta vanhemmilta kartoitetaan tietoja heidän terveyden ja elämätilanteestaan, terveystottumukset sekä päihteiden käytön kartoituksen. Hämeenkyrössä työntekijät ovat kokeneet, että on laadukkaampaa käydä ensikäynnillä läpi esitiedot ja kyselyt yhdessä perheen kanssa. Äitiysneuvolan osalta lakisääteiset sikiöseulonnat toteutetaan ostopalveluna Tampereen Terveystalolta. Seulonta sisältää: yhdistelmäseulan verikoe , ultraääni raskausviikolla Lisäksi rakenneultraäänen rv Vuoden 2013 toteuma oli 235 käyntiä. Uutena seulana Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alueella ja Hämeenkyrössä on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön streptokokki Bviljely, joka toteutetaan äitiysneuvolan käyntien yhteydessä. Terveydenhoitajalla odottajat käyvät keskimäärin 12 kertaa, joista yhteistyössä lääkärin kanssa kaksi käyntiä. Lisäksi jokaiselle synnyttäneelle tehdään jälkitarkastus, jossa kiinnitetään äidin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Synnytyksen jälkeen kaikille perheille pyritään tekemään kotikäynti. Toteutuma n. 98 % (lomaaikana kotikäynnit toteutuvat rajoitetusti). Vauvaneuvola: Hämeenkyrön kunnassa vauvaneuvola toimii äitiysneuvolan jatkumona. Kotikäynnin jälkeen ensimmäinen neuvolakäynti n. 23 viikon iässä. Tarvittaessa aiemmin, jos esim. vauvalla on keltaisuusriski tai hänen painonnousunsa on niukkaa tai äidin tai vauvan tilanne/vointi sitä vaatii. Ensimmäinen lääkärineuvola on 68 viikon iässä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa. Käynnit pyritään toteuttamaan suositusten mukaan eli: 2kk, 3kk, 4kk (laaja terv.tark./ lääkärineuvola), 5kk, 6kk, 810kk (lääk.nla), 1v, 1½v (laaja terv.tark./ lääk.nla), 2v. Erityisesti huomioitavia asioita: Terveystarkastusten toteuttamistapaan vaikuttaa merkittävästi perhetilanne esim. yksinhuoltajaperheet, uusperheet, maassa ja maahanmuuttajaperheet ja perheen sosiaaliset ongelmat tarvitsevat enemmän terveydenhoitajan huomiota. 8
9 Erityisseurantaa tarvitsevat myös iäkkäät synnyttäjät, synnyttäjät, joilla on perussairauksia sekä päihde ja mielenterveysongelmia, keinoalkuinen raskaus, monikkoraskaus tai jos kyseessä on teiniraskaus. Työmenetelmiä Yksilölliset tarkastukset, seulontatutkimukset, keskustelut. Perhe ja ryhmäohjaus =perhevalmennusryhmät ensisynnyttäjille. Terveydenhoitajat antavat parisuhdeneuvontaa ja tarvittaessa ohjaavat perheneuvolaan. Koordinointi moniammatillisessa yhteistyössä tai verkostotyössä sekä konsultaatiot. Puhelinneuvonnan osuus työssä on n. 5 h/ viikko. Internetin käyttö; Ipanaesitietokaavake, Kelaasiat yms. Yhteistyö Erikoissairaanhoito: Tampereen yliopistollinen sairaala (Tays), sosiaalityö, sosiaalipsykiatrinen työ, seurakunta, Terveystalo, päihdetyö, perheneuvola, terveyskeskuksen lääkärit, Fimlab. Perhesuunnittelun ja ehkäisyneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa. Ehkäisyneuvolatoimintaa yritetään keskittää yhdelle terveydenhoitajalle. Ehkäisy ja perhesuunnittelu neuvontaa toteutetaan tarvelähtöisesti (äitiys ja opiskeluterveydenhuolto). Palvelut on ajateltu toteutettavaksi periaatteella, että niitä tarjotaan mahdollisimman lähellä asiakasta eri yksiköissä. Erityisesti opiskeluterveydenhuollossa tämä on ollut tärkeää. 3.2 Lastenneuvola 26v Lastenneuvolan tehtävänä on seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja psykososiaalista hyvinvointia, tukea perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä puuttua varhaisessa vaiheessa poikkeamiin ja tuen tarpeisiin. Tärkeä on tunnistaa lapsen sairauksia, kehitystä ehkäiseviä tekijöitä sekä havaita muita perheen terveysongelmia. Terveydenhoitaja kannustaa perheitä terveyttä edistäviin valintoihin. Tehtävänä on ennaltaehkäistä lasten mielenterveyden häiriöitä ja vähentää lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lapset käyvät neuvolatarkastuksissa vuosittain asetuksen mukaisesti. Kontrollitarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Työmenetelmiä 2vuotisneuvolassa painopistealueina ovat parisuhde, päihteet ja perheväkivalta. 9
10 3 ja 4vuotiaaille tehdään Lene (leikkiikäisen neurologista kehitystä kartoittava tutkimus)tarkastus. Laaja terveystarkastus, jonka tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri, tehdään 4vuoden iässä. 4vuotistarkastuksessa lääkärin käytössä on Lapslomake (lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä). 5vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille tehdään KEHUtutkimus(kehityksen arviointi) neuvolassa. Päivähoidossa oleville lapsille KEHUtehtävät tehdään päivähoidon työntekijöiden toimesta. Päivähoidossa olevat 5vuotiaat käyvät neuvolassa terveystarkastuksessa, missä arvioidaan KEHUtehtävistä suoriutumista. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa lähetteet perheneuvonnan tutkimuksiin (psykologi ja puheterapeutti). 46vuoden iässä tärkeitä keskustelun aiheita ovat sosiaaliset taidot, vastavuoroiset kaverisuhteet, vihan ja kiukun tunteiden säätely sekä kouluvalmiusasiat. Monipuolinen terveysneuvonta sisältyy kaikkiin neuvolakäynteihin perheiden tarpeet huomioiden. Tartuntatautien ehkäisy rokotuksin on neuvolan tärkeä tehtävä. Suun terveystarkastus kuuluu asetuksen mukaan myös terveydenhoitajan tehtäviin, tarvittaessa lapsi ohjataan hammashoitoon. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu päivittäin myös puhelinneuvonta sekä tiivis yhteistyö päivähoidon, perheneuvonnan, lääkäreiden, sosiaalitoimen ja fysioterapian kanssa. Terveydenhoitaja tekee yleensä lapsen tarvitsemat lähetteet perheneuvonnan lisäksi fysioterapeutille. Terveydenhoitajat osallistuvat resurssien mukaisesti päiväkotilasten erityisen tuen suunnitelmapalavereihin. Lapsen tullessa neuvolatarkastukseen, päivähoidon ja neuvolan yhdessä sopiman käytännön mukaan, vanhemmat tuovat päivähoidon tekemän arvion lapsen kehityksestä neuvolaan. Terveystarkastuksen jälkeen vanhemmat vievät neuvolapalautteen päivähoitoon. Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvolassa asetuksen tavoitteet toteutuvat melko hyvin määrällisesti ja laadullisesti. Ajan neuvolaan saa muutaman viikon päähän. Molemmissa neuvoloissa on omat lääkärit. Vastaanottoaikaa heillä on puoli päivää viikossa. Hyvänä koetaan jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon, sama terveydenhoitaja jatkaa jo tuttujen perheiden kanssa. Yhteistyö perheneuvonnan kanssa on toimivaa. Neuvolan ja perheneuvonnan yhteistyöpalavereja järjestetään säännöllisesti noin kolmen kuukauden välein. Palavereihin osallistuu myös neuvolalääkäri. 10
11 Hämeenkyrön ja Kyröskosken neuvoloissa yksi terveydenhoitaja tarkastaa 26vuotiaat. Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositus on terveydenhoitajaa kohden 340 lasta, jos sijaista ei ole. Lasten määrän tulee olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on runsaasti maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Lapsiasiakkaiden määrä on Hämeenkyrön kunnassa kasvussa. Lastenneuvolakäyntejä oli viime vuonna Ravitsemusterapeutin palveluille on lisätarvetta mm. jatkuvasti lisääntyvien lasten painoongelmien vuoksi. Perheiden hyvinvointierot ovat kasvussa ja hyvinvoinnin äärilaidat korostuvat työssä. Pahoinvoivia perheitä on enenevissä määrin. Hyvä ja avoimempi yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on tavoitteenamme. Yhteistyötä kehitämme yhdessä mm. yhteisissä palavereissamme. Neuvolapalaute lähetetään päivähoitoon (myös perhepäivähoitoon) vanhemman kirjallisella suostumuksella. LENE ja KEHU tutkimusten tulosten antamisesta perheneuvontaan pyydetään vanhemman kirjallinen suostumus. Terveydenhoitaja kysyy lapsen vanhemmalta suullisen luvan lapsen asioiden käsittelyyn perheneuvontapalaverissa. Lapsen terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat asetuksen mukaiset vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukaiset kontrollitarkastukset. Laajat terveystarkastukset tehdään ja 8. luokilla terveydenhoitajan ja lääkärin toimesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan oppilaan vanhempi mukaan. Muuna aikana vanhempiin ollaan yhteydessä puhelimitse ja kirjallisin terveystarkastuspalauttein. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu kyselylomakkeen avulla, jossa tarkastellaan sekä oppilaan että vanhempien hyvinvointia ja perhetilannetta. 5. Ja 8. luokalla oppilas täyttää lisäksi oman kyselylomakkeen. Luokkatarkastuksen päättyessä terveydenhoitaja keskustelee yleisesti luokan ilmapiiristä ja esille tulleista asioista. Työmenetelmiä Kouluterveydenhuollon työmenetelmiin kuuluvat oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluva terveysneuvonta sekä oppilaan ja perheen tuen tarpeen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen. Kouluterveydenhoitajat ottavat kantaa oppilaan suun terveyteen, kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kouluyhteisön työoloseurannat tehdään kolmen vuoden välein Pirtevan ( Ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue) toteuttamana. Työmenetelmien tärkeinä osina on yhteistyö koulun ja kodin välillä, sekä yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan eteenpäin asiantunteville erityistyöntekijöille. Terveydenhoitajat 11
12 antavat ensiapua koulutapaturmien yhteydessä. Koulut voivat myös konsultoida terveydenhoitajaa tapaturmatilanteissa. Lisäksi terveydenhoitajat pitävät koulujen ensiapuvalmiutta yllä. Olennaisena osana kouluterveydenhuollon työtä on myös päivittäinen puhelinneuvonta. Erikoissairaanhoidosta siirtyy lasten kontrolleja yhä enemmän kouluterveydenhuoltoon, esim. erilaisten lääkitysten seurannat. Hämeenkyrön kirkonkylän koulussa, Kyröskosken koulussa ja Kaipion koulussa sekä Yläkoulussa hoidetaan ja ennaltaehkäistään koulukiusaustilanteita KiVa Kouluperiaatteiden mukaisesti. Terveydenhoitajat kysyvät tavatessaan oppilaita aina kaverisuhteista ja mahdolliseen kiusaamiseen puututaan herkästi. Koululääkäri aloitti toiminnan vuoden 2011 elokuun alusta, jolloin laajat terveystarkastukset kyettiin toteuttamaan asetuksen mukaisesti. Nyt tarkastukset toteutuvat määrällisesti, laatua vielä kehitetään. Vanhempien osallistumista terveystarkastuksissa pyritään lisäämään vaikuttavamman tiedotuksen kautta. Kouluuntulotarkastus tehdään kesällä ennen koulun alkua. Kouluuntulotarkastuksessa terveydenhoitaja täyttää lapsen kanssa lomakkeen: lapsen oma arvio hyvinvoinnistaan (PSHP,LAMIKEhanke). Kouluuntulotarkastuksen yhteydessä pyydetään vanhempien kirjallinen lupa sellaisten tietojen luovuttamiseen opettajalle, jotka mahdollisesti vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaan terveystietojen siirto paikkakunnalta toiselle tapahtuu vanhemman kirjallisella luvalla. Erityisesti huomioitavia asioita: Kouluterveydenhuollon haasteita tällä hetkellä ovat avioerot, uusperheet, päihteiden käyttö, perheväkivalta, mielenterveysongelmat, lasten oppimis ja käytöshäiriöt, neurologiset ongelmat, vanhempien uusavuttomuus, lapselle kasautuva vastuu sekä lihavuus. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntynyt (6070 oppilasta). Myös yhä jatkuvat sisäilmaongelmat ja niiden tuottamat oirekyselyt, laajat selvitykset ja ohjantatyö vievät paljon terveydenhoitajan työaikaa. Lasten ja nuorten painonhallinnan tueksi terveydenhoitajat ovat laatineet yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa lihavan lapsen ja nuoren hoitopolun. Yhteistyö Kouluterveydenhuoltoon on luotu hyvät toimintatavat ja hyvä yhteistyö kodin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jatkuvuus lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon on koettu hyvänä. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti, isoimmilla kouluilla työryhmiä on ollut vuodessa. Isommilla kouluilla koululääkäri on osallistunut oppilashuoltotyöryhmän kokouksiin puolivuosittain. 12
13 Yhteistyötahoina toimivat opettajat, erityisopettajat, puheterapeutti, psykologit, koulukuraattori sekä fysioterapeutti. Lisäksi terveydenhoitajat tekevät yhteistyötä koko kouluhenkilökunnan kanssa, ravitsemusterapeutin sekä perheneuvonnan henkilökunnan kanssa. Puheterapiapalveluita voisi osittain suunnata myös kouluikäisille, tällä hetkellä perheneuvonnan puheterapia on kohdennettu alle kouluikäisiin. Henkilökunta Hämeenkyrö: yhdellä terveydenhoitajalla on 4 kyläkoulua, oppilaita n eskarit. Terveydenhoitaja työskentelee kouluilla kolme päivää viikossa. Toinen terveydenhoitaja työskentelee Kirkonkylän koululla kaksi päivää viikossa. Kirkonkylän koululla oppilaita 276, joista 30 erityisluokilla ja 42 esikoulussa. Kyröskoski: yksi terveydenhoitaja hoitaa Kyröskosken koulun. Hänellä on oppilaita 271. Kyröskosken koululla on yksi erityisluokka. Kyröskosken koulun oppilaat tarkastetaan Kyröskosken terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositus on max 600 oppilasta/terveydenhoitaja. Hämeenkyrössä terveydenhoitajat eivät tee yksinomaan kouluterveydenhuoltoa vaan toimintaa toteutetaan jatkumona lapsuusikäalakouluikä. Kolme lääkäriä toteuttaa koululaisten laajat terveystarkastukset. Yksi lääkäri on tarkastanut kyläkoululaiset ja Kyröskosken koulun oppilaat ja toinen Kirkonkylän koulun oppilaat, ja 3 lääkäriä yläkoululla oppilaita 1 x viikossa. Vastaanotot ovat olleet noin yhtenä päivänä viikossa pääosin kouluilla. Kyröskosken osalta lääkärien tekemät terveystarkastukset toteutetaan Kyröskosken terveysasemalla. Yksi terveydenhoitajista on kouluterveydenhuollon vastuuhenkilö. Kouluterveydenhuollon käyntejä oli viime vuonna 3203, joista lääkärillä käyntejä Opiskeluterveydenhuolto Ammattiinstituutti Iisakissa opiskelee 316 opiskelijaa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä 160 nuorta, joista keskimäärin puolet on aikuisopiskelijoita. Ammattiinstituutti Iisakki tarjoaa koulutusta seuraavilla aloilla; catering, autoala, kone ja metalliala, sähkö ja automaatiotekniikka, prosessiteolllisuus, tieto ja tietoliikennetekniikka, rakennusala, maatalousala sekä luonto ja ympäristöala. Ammatillisen perustutkinnon lisäksi opiskelija voi suoritta ylioppilastutkinnon tai perustutkinnon, aikuislukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Ammattiinstituutti Iisakissa järjestään 10. luokan, lisäopetus. 13
14 Ammattiinstituutti Iisakissa terveydenhoitaja työskentelee kaksi päivää viikossa sekä Osaran maaseutuopetusyksikössä keskimäärin puoli päivää viikossa. F. E Sillanpään lukio toimii Hämeenkyrön yhteiskoulun yhteydessä. Lukiossa opiskelee 140 opiskelijaa. Lukiossa ja yläkoululla työskentelee yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Oppilaita on yhteensä 518. Opiskelijoiden määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastusten tehtävänä on saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelija tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun, työterveydelliseen riskinarvioon ja ohjaukseen. Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden terveystarkastuksia voidaan pitää ikäryhmä ja elämänvaihetarkastuksina, joiden sisältö muistuttaa paljon työterveyshuollossa tehtäviä tarkastuksia. Vakavan masennuksen, vetäytymisen ja ajatushäiriöiden havaitseminen on tärkeää. Asetuksen 3 mukaan opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentila ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai ammatin vuoksi. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille altistuville opiskelijoille tarkastusten sisällön tulee noudattaa työterveyshuollossa tehtyjä tarkastuksia. Lääkärintarkastukset tehdään tällöin aina myös ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa opiskelija täyttää opintojen alettua opiskeluterveydenhuollon terveydentilaa koskevan esitietolomakkeen sekä lupalomakkeen aikaisempien kouluterveydenhuollon tietojen tilaamiseen. Oppilaitos lähettää opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle oppilashuollon taustatietolomakkeen. Oppilashuollon lomakkeessa opiskelijalta kysytään; onko opiskelijalla opiskeluun vaikuttava pitkäaikaissairaus tai muu terveydellinen seikka ja onko terveydenhoitajalla tarvittaessa lupa informoida opiskeluun ja työturvallisuuteen vaikuttavista seikoista opetuksesta vastaavia henkilöitä. Oppilashuollon taustatietolomakkeen sekä opiskeluterveydenhuollon terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä ja opiskelija pyydetään tarvittaessa aikaistetusti terveystarkastukseen. Myös lukiossa opiskelija täyttää opintojen alettua terveydentilaa kartoittavan lomakkeen, jonka pohjalta arvioidaan terveystarkastusten kiireellisyyttä. Lukioopiskelijoista valtaosa on Hämeenkyrön yläkoulun entisiä oppilaita ja täten aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot ovat opiskeluterveydenhuollon käytössä. Tarvittaessa aikaisemmat kouluterveydenhuollon tiedot tilataan opiskelijan täytettyä tähän tarkoitetun lupalomakkeen. Lukiossa ei ole ollut käytössä oppilashuollon lomaketta. Jatkossa tämän lomakkeen tarpeellisuutta voidaan tarkastella. Sekä ammatillisessa oppilaitoksessa että lukiossa opiskelijan terveyteen liittyvien asioiden informoinnista opetuksesta vastaaville henkilöille sovitaan opiskelijan kanssa terveystarkastuksessa ja pyydetään tähän kirjallinen lupa. Lähtökohta on aina, että opiskelija ja/tai huoltaja itse informoi oppilaitosta opiskelijan terveyteen liittyvissä asioissa. 14
15 Terveydenhoitajan terveystarkastus tehdään kaikille ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana asetuksen (380/2009) mukaisesti. Kutsut tarkastuksiin lähetetään opiskelijoille ryhmittäin. Ammattiin opiskelevien ensimmäinen työharjoittelu ajoittuu ensimmäisen opiskeluvuoden tammikuuhun. Kaikkia opiskelijoita ei ole ehditty tarkastamaan ennen ensimmäistä työharjoittelua kuten asetuksessa määritellään. Lukiossa terveystarkastukset ajoittuvat pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden kevätpuolelle. Kaikki aikuisopiskelijat, jotka opiskelevat nuorisolinjoilla kutsutaan terveystarkastuksiin. Osaran maaseutuopetusyksikössä opiskelee myös aikuisia monimuotoisesti. Näille aikuisopiskelijoille lähetetään terveydentilan esitietolomake. He voivat itse niin halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Monimuotoisia opintoja suorittavia aikuisopiskelijoita on käytännössä hyvin vaikea tavoittaa, koska heillä on lähiopetusta keskimäärin vain viikko kuukaudessa. Työmenetelmiä Terveydenhoitajan tarkastuksessa edetään pääsääntöisesti terveydentilan esitietolomakkeen pohjalta. Tarkastuksessa käsitellään ainakin seuraavat aiheet: terveydentila ja mieliala, opiskelun sujuminen, perhetilanne, kaverisuhteet, harrastukset, kiusaus, päihteet, ravinto, uni, seksuaaliterveys ja ehkäisy sekä suunterveys. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijan terveystarkastukseen varataan aikaa keskimäärin 1½ tuntia. Lukiossa terveystarkastuksiin varataan aikaa noin 45 minuuttia. Terveystarkastukseen sisältyy haastattelun, keskustelun ja neuvonnan lisäksi mittaukset: pituus, paino, BMI, vyötärönympärys, näkö, kuulo, verenpaine ja rokotusten tarkastaminen sekä tarvittaessa hemoglobiini ja värinäkö. Terveystarkastuksessa opiskelija täyttää alle 18vuotiaille tarkoitetun Nuorten päihdemittarin(adsume) ja täysiikäiset opiskelijat Audittestin. Terveystarkastukseen sisältyy pääsääntöisesti myös Mielialakysely BDItesti. Tarvittaessa voidaan käyttää myös SCOFF syömishäiriöseulaa. Lukion terveystarkastuksissa seulontalomakkeita käytetään tarpeen mukaan. Ammatillisen oppilaitoksen terveydenhoitajan terveystarkastuksissa käsitellään opiskelualaan liittyvät keskeisimmät terveysriskit. Opiskelijan asennoituminen oppilaitokselta saamiinsa työturvavallisuusmääräyksiin ja ohjeistuksiin pyritään selvittämään sekä ohjataan ja kannustetaan suojainten käyttöä. Opiskeluterveydenhuollon tarkastuksissa ammatillisessa oppilaitoksessa tarvitaan tiedot opiskelualaan liittyvistä terveydellisistä rajoituksista. Huomiota kiinnitetään opiskelijan terveydentilan arviointiin ja neuvontaan työssäselviytymisen näkökulmasta sekä opiskelijan terveydentilasta mahdollisesti aiheutuviin terveys ja turvallisuusriskeihin (Opiskeluterveydenhuollon opas 2006). Lääkärintarkastukseen on ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa ohjattu kaikki terveydenhoitajan tarkastuksessa käyneet ensimmäisen vuoden opiskelijat viime syksystä lähtien. Lukiossa lääkärintarkastukset ajoittuvat lukion toiselle vuodelle ja tarpeen mukaan ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetuksen (380/2009) mukaan oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöston työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. 15
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotOpiskeluterveydenhoito
Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016
NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotPÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA
N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.
LisätiedotKouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto
Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu
Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotSote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotNeuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.
Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotNeuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset
Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 4/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 11.12.2012 207 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotKertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010
Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan
LisätiedotRuut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotTurvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki
Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen
LisätiedotMinkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?
Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen
LisätiedotPerusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotNuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT
Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,
LisätiedotLastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely
Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon prosessit Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tietosisältömäärittely Perusprosessit Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Syntymä Yhteydenotto lastenneuvolaan Ensikäynti:
LisätiedotHyvinvointineuvola Hämeenlinnassa
Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely
LisätiedotNEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013
1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,
LisätiedotTerveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1
Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon
LisätiedotTupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki
HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin
LisätiedotAjankohtaista opiskeluterveydenhuollosta
Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013
LisätiedotMonialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotOhje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1
1 Ohje neuvola-asetuksen (VNA 338/2011) seurantaraporttien tarkistamiseen Avohilmo-aineistosta 1 Ohjeissa on lyhyesti keskeisiä asioita Avohilmo -aineistosta koostetuista neuvola-asetuksen seurannan tiivisteraporttien
LisätiedotKainuun sote. Perhekeskus
Kainuun sote Perhekeskus Perheiden hyvinvointi on meille tärkeintä. Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Neuvolan laajat terveystarkastukset tarjoavat perheille tilaisuuden keskustella
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa 9.10.2014 Hannele Poutiainen Lahti: lapsiystävällinen, ympäristökaupunki Lahdessa on yli 100 000 asukasta Päijät-Häme on yli 200 000 asukkaan maakunta
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotOpiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 47 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa HEL 2012-015502 T 00 00 03 Päätös päätti antaa
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotPerusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä
Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotLasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa
Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta
LisätiedotKehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotOPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu
OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
Lisätiedot1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.
1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotOppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä
Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Toimiva opiskeluterveydenhuolto seminaari 17.9.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotPoisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Poisjäävät asiakkaat neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Terveydenhoitajapäivät 30.1.2014 Marjaana Pelkonen 24.2.2014 Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 256 Lausunto Päivi Lipposen kirjeestä kaupunginhallitukselle Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä yhtenäiskouluissa HEL 2012-012641 T
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotPerusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri
Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotPalvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015
Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotAsetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009
Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä
LisätiedotSelvitys (LSAVI/2877/ /2012)
23.1.2013 Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL 22 20801 TURKU Selvitys (LSAVI/2877/05.07.03/2012) Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Raision sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnalta,
LisätiedotOPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla
OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä
Lisätiedot