Sydänlapset ja -aikuiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänlapset ja -aikuiset"

Transkriptio

1 Sydänlapset ja -aikuiset 1 /2013 Tulossa monipuolinen kurssikesä mukana kurssiliite 2013 Sydänvikojen tutkimusmenetelmät Selvennystä termiviidakkoon kardiologien salakieli Sivuääniä teatteriproduktio Pohjois-Karjalassa

2 Tässä numerossa Edessä toiminnan täyteinen vuosi, pääkirjoitus 3 Sydänvikojen tutkimusmenetelmät 4 Melindan mukana kontrollikäynnillä 9 Selvennystä termiviidakkoon kardiologien salakieli 12 KURSSILIITE 16 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna Majoitusvaihtoehtoja vanhemmille lapsen ollessa sairaalahoidossa 18 Sivuääniä teatteriproduktio Pohjois-Karjalassa 20 Aikuisten tapaaminen Varalassa Tampereella 26 Eric Ivar Wallgrenin sydänlasten rahasto 30 Yhdistyksen jäsenmaksut 30 Kevätkokous kokouskutsu 31 Etsimme työntekijöitä 32 vakiot Pakina, Sanna lehto 19 Yhteystiedot 22 Tapahtumakalenteri 23 Alueet tiedottavat 24 Synja tiedottaa Kurssityöntekijöitä haetaan kesän kursseille. Sivu Sydänlapset ja -aikuiset ry Oltermannintie 8, HELSINKI, Puhelin , Telefax , kansi Melinda Stolt, kuvaaja Niki Strbian Päätoimittaja toiminnanjohtaja Katja Laine Taitto Ritva Toivonen Painatus Kopijyvä Oy / Graafiset Palvelut Painosmäärä Ilmestyminen 4 numeroa vuodessa Jakelu Jäsenet ja sairaalat ISSN Aineiston kuvat Resoluutio 300 dpi toimitusosoite jäsenlehden AIKATAULU 2013 NRO AINEISTO ILMESTYY 2/ / / SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

3 pääkirjoitus 2013 Edessä toiminnan täyteinen vuosi Uusi vuosi, vanhoja sekä kourallinen uusiakin tuulia siinä juuri käyntiin pyörähtäneen vuoden suunnitelmat tiivistettynä. Vuoden ensimmäisen jäsenlehden yhteydessä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa kurssiliite, jossa on esiteltynä vuoden 2013 kurssit, leirit ja tapahtumat. Näin saamme mahdutettua enemmän asiapitoisia artikkeleja jäsenlehteen. Jo entuudestaan monipuolista kurssikalenteria täydentää tänä vuonna myös muutama uusi tapahtuma. Syyskaudeksi on suunnitteilla tapaamiset niin pitkä QT -oireyhtymää sairastavien perheiden vanhemmille kuin myös vanhempien yksikammiotapaaminen, joka on viimeksi järjestetty vuonna Näiden osalta suunnitelmat ovat vielä avoinna niin tarkemman aikataulun kuin järjestämispaikkojenkin osalta, joten tarkempaa tietoa tapahtumista on luvassa vasta seuraavassa jäsenlehdessä. Ajatuksissa on, että UVH-viikonlopusta rakennetaan enemmän SOVA-viikonlopun kaltainen, vähän suuremmalle joukolle suunnattu tapahtumaa. On kuitenkin varsin todennäköistä, että yhdistyksellä ei ole valitettavasti mahdollisuutta tarjota lastenhoitoa, jolloin lapset jäävät joko kotiin tai hoito on järjestettävä muutoin. Uusia tuulia edustaa myös Tanskan Legolandiin suuntautuva jäsenmatka, joka tänä vuonna korvaa varsin perinteiseksi muodostuneen sydänperheiden etelänmatkan. Etelään matkataan seuraavan kerran vuonna Uutena tapahtumana on myös loppukesään suunniteltu yhteispohjoismainen sydänaikuisten tapaaminen lisätietoja tästäkin tapahtumasta on luvassa seuraavassa jäsenlehdessä. Poikkeuksellista tämän vuoden kurssitarjonnassa on se, että yhdistys ei enää jatkossa järjestä Kelan rahoittamaa kuntoutusta. Valtaosa kursseista ja leireistä on siis yhdistyksen itsensä rahoittamia. Toisaalta tämä helpottaa kovastikin yhdistyksen kannalta kursseihin liittyvää työmäärää. Perheiden osalta vastaavasti se tuo helpotusta itse hakuprosessiin. Hakemuksen liitteeksi riittää jatkossa viimeisin epikriisi, jossa on hyvä olla suositus kuntoutuksesta. Lisäksi kurssivalinnat saadaan suoritettua aiempaa nopeammin. Myös itse kurssien ohjelmiin on tulossa jonkin verran muutoksia. Tämä koskee erityisesti sydännuorten kurssia sekä RAY:n kurssia, joka järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti Peurungassa. Vaikka yhdistys ei enää järjestä Kelan rahoittamaa kuntoutusta, sitä on kuitenkin jatkossakin tarjolla. Kannattaa tarkistaa Kelan internetsivuilta löytyvän kurssihaun kautta, josko tarjonnasta löytyisi juuri sinulle sopiva kurssi. Kelan kustantamasta kurssitarjonnasta ja hakuprosessista löydät lisätietoja myös yhdistyksen kotisivuilla. Vuoteen mahtuu siis varsin monipuolisesti tapahtumia ja tarjontaa niin sydänlapsille, -nuorille ja -aikuisille kuin heidän läheisilleen unohtamatta tietenkään alueosastojen järjestämiä paikallistapahtumia. Luvassa on siis vähintäänkin tapahtumien ja toiminnan täyteinen vuosi! Vuoden 2013 kurssien ja leirien hakuaika käynnistyy kuumimmilleen tämän lehden ilmestymisen myötä jatkuen valtaosassa kursseista maaliskuun loppuun. Kannattaa olla tarkkana ja toimittaa hakemukset hyvissä ajoin. Kurssien anti tieto, kokemukset ja niillä syntyneet vertaiskontaktit uusien sydänystävien muodossa on jotain sellaista, mitä ei voi millään mittarilla mitata. Tapahtumiin kannattaa siis ehdottomasti hakea suosittelijoita on jo satoja. Liity sinäkin heidän joukkoonsa! Katja Laine toiminnanjohtaja Tapahtumiin kannattaa ehdottomasti hakea suosittelijoita on jo satoja. SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

4 Sydänvikojen tutkimusmenetelmät Teksti: Katja Laine Kuvat: Sydänlapset ja -aikuiset ry:n arkisto Lähteet: Sydänlapsesta aikuiseksi -kirja, 2006, Sydänlapset ja -aikuiset ry Sydänlapset lehti, 03/2004, Sydänvikojen kuvantamisen uudet menetelmät, Kirsi Lauerma Synnynnäisten sydänvikojen tutkimusmenetelmissä on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana suuria muutoksia. Kiitos kehittyneiden tutkimusmenetelmien, tänä päivänä arviolta noin kolmannes synnynnäisistä sydänvioista diagnosoidaan jo raskauden aikana, mutta silti usein lapsen sydänvika tulee perheelle yllätyksenä. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista voi varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta elää suhteellisen rajoituksetonta ja normaalia elämää. Noin yhdellä prosentilla vastasyntyneistä on sydänvika. Suomessa syntyy vuosittain noin 500 sydänlasta. Pienessä osassa potilaista sydänvika on perinnöllinen. Lisäksi tiedetään, että jotkut äidin sairastamat sairaudet ja lääkehoidot voivat joissakin tapauksissa aiheuttaa rakennevikoja ja rytmihäiriöitä. Jos lapsella on muiden elinten tai kromosomien poikkeavuuksia, kasvaa riski sydänvian osalta suuremmaksi. Yleensä kehityshäiriön syytä ei tiedetä ja lapsen sydänvika on puhdas sattuma. Sydänlapsen vointia arvioidaan silmämääräisen voinnin ja suorituskyvyn arvioinnin lisäksi oireiden perusteella sekä erilaisin tutkimusmenetelmin. Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia sydänvikojen tutkimusmenetelmiä, jotka useimmat ovat varsin tuttuja sydänkontrollikäynneiltä. Sikiöaikaiset tutkimusmenetelmät Monet sikiöiden rytmihäiriöistä havaitaan yleensä äitiysneuvoloissa sydänääniä kuunneltaessa. Rakenneviat tulisi sen sijaan löytää raskauden aikaisissa seulontaultraäänitutkimuksissa, joita yleensä tehdään kaksi. Ensimmäinen tutkimus tehdään keskimäärin 12. raskausviikolla, ja tutkimuksessa arvioidaan sikiön niskaturvotuksen paksuutta (kuva 1). Niskan alueen poikkeava nestekertymä voi olla viite lapsen 4 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

5 Kuva sydänviasta. Keskimäärin 2,5 millimetriä suurempi turvotus johtaa jatkotutkimuksiin, joista tärkein on istukan koepalasta tehtävä kromosomimääritys. Lisääntynyt niskaturvotus on myös aihe erillisen sydämen rakenneultraäänen tekemiselle. Toinen ultraäänitutkimus, niin sanottu rakenneultraääni tehdään yleensä raskausviikolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään muun muassa sikiön sydämen nelilokeronäkymä, valtasuonten sijainti ja koko sekä sydämen rytmi. Suurin osa sydämen rakennevioista pystytään diagnosoimaan näillä raskausviikoilla. Seulonnan tekeminen vaatii kuitenkin tekijältään kokemusta ja hyvälaatuiset ultraäänilaitteet. Jos perheessä tai lähisuvussa on vaikeaasteinen synnynnäinen sydänvika, on erityisen tärkeää sekä perheen että tulevan lapsen kannalta tehdä seulontaa tarkempi, mielellään lastenkardiologin suorittama, sikiön sydänultraäänitutkimus raskauden viikolla. Tarkempi tutkimus on tarpeen tehdä myös silloin, jos sikiöllä on vaikeita rytmihäiriöitä, seulonnassa herää epäily sydämen poikkeavuudesta, on todettu kromosomipoikkeavuus tai muiden elinten epämuodostumia. Myös äidin vaikea raskauden aikainen sairaus tai lääkitys voi olla aiheena sydämen tarkempaan ultraäänitutkimukseen. Vaikka vielä tänä päivänä ei pystytäkään vaikuttamaan syntymättömän lapsen rakennevian kehitykseen, on aikaisesta diagnoosista hyötyä ennen kaikkea lapselle itselleen, mutta myös lapsen vanhemmillekin. Esimerkiksi tietyn tyyppisissä sydänvioissa sikiöaikana aloitetulla lääkityksellä voidaan helpottaa lapsen oireita, suunnitella ennalta mahdollisia toimenpiteitä ja siten parantaa syntyvän lapsen ennustetta. Myös tulevien vanhempien kannalta on hyvä saada aikaa valmistautua tilanteeseen sekä saada realistista tietoa sydänvian vaikutuksesta elämään niin lääketieteelliseltä näkökulmasta kuin vertaiskokemusten kautta. Valtaosa synnynnäisistä rakennevioista on tänä päivän hyvin hoidettavissa, ja lapsen ennuste on hyvä. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että vaikeasti sydänvikaisten lasten leikkausta edeltävä ja sen jälkeinen ennuste on parempi, kun sydänvika on todettu ennen syntymää. Sydänvian oireet Sydänviat oireilevat monin erin tavoin ja yksilölliset erot ovat suuria, vaikka olisikin kyse lähes samantyyppisistä sydänvioista. Jotkut sydänvikaiset hengästyvät pienestäkin rasituksesta normaalia enemmän. Sydänvian seurauksena heidän keuhkoihinsa virtaa liian runsaasti tai liian vähän verta, tai sydän pumppaa liian vähän verta. Liian runsas verenvirtaus keuhkoihin tekee keuhkot jäykiksi. Keuhkojen laajentaminen jokaisen hengenvedon yhteydessä käy tavallista raskaammaksi. Pienillä imeväisillä hengästyminen näkyy rintakehän liikkeinä, ja hengästymisen seurauksena he eivät jaksa syödä riittävästi. Syöttäessä kannattaa siksi pitää lepotaukoja. Monet sydänlapsista myös hikoilevat herkästi. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla keuhkojen verentungoksesta seuraa alentunut liikkumis- ja suorituskyky. Jos keuhkoihin menee liian vähän verta, lihakset eivät saa riittävästi happea, jolloin suorituskyky alenee. Terveelläkin huulet, sormenpäät ja kynsien alukset sinertävät silloin kun paleltaa. Tämä johtuu ihon ääreisverenkierron muutoksista. Kielen ja varpaiden sinertyminen sitä vastoin aiheutuu siitä, että kiertävä veri on tavallista tummempaa, vähähappista. Sydämen sykkeen hidastuminen ja veren salpautuminen suuriin laskimoihin voi aiheuttaa huimausta ja jopa pyörtymistä. Sydänvikainen, joka on sininen, tai jonka sydän pumppaa heikosti, saattaa valittaa väsymystä tai lihasheikkoutta. Syynä on se, etteivät lihakset saa riittävästi happirikasta verta. Jos paksu sydänlihas keuhkovaltimon tyven kohdalla ahtauttaa veren virtausta, ja jos keuhkovaltimon ahtauma supistuu, keuhkoihin pääsee entistä vähemmän verta. Hapekkaan veren määrä vähenee ja sinisyys pahenee. Mikäli tähän sinisyyteen liittyy samanaikaisesti lapsen levottomuutta, väsymystä ja velttoutta, kutsutaan tätä tilaa syanoosi- eli sinisyyskohtaukseksi. Se alkaa hitaasti ja saattaa mennä itsestään ohi, jos lapsi onnistutaan rauhoittamaan. Ellei lapsen sinisyys nopeasti ala korjaantua, kyseessä voi olla vakava tila, ja on heti otettava yhteyttä lääkäriin. Sydämentykytys alkaa sydänpotilaalla jo tavallista pienemmän ponnistelun jälkeen. Levossa alkava sydämentykytys voi olla merkki rytmihäiriöstä. Jos tykytys kestää kauan eikä se mene itsestään ohi aiheuttaen huonovointisuutta, on syytä hakeutua hoitoon välittömästi. Valmenna lasta tutkimuksiin Erityisesti leikki-ikäistä lasta olisi hyvä valmentaa tuleviin tutkimuksiin esimerkiksi lääkärileikein. Monilta leluvalmistajilta löytyy lääkärin tutkimus-leluja, joita on hyvä käyttää apuna. Kuuntele lasta stetoskoopilla ja anna lapsenkin kuunnella sydäntä. Jos sinulla on tallessa käytettyjä elektrodeja vanhoista tutkimuskerroista, niitä voi kiinnittää vaikkapa lempinukkeen tai nalleen. Kun lapsi suostuu, voit kiinnittää niitä myös lapsen iholle. Leiki, että itse olet EKG-kone ja piirrä käyrä paperille. Anna myös lapsen piirtää "EKG-käyriä". Ota ultraääntä varten esille jotain ihovoidetta ja sopiva muoviesine, joka voidaan kuvitella ultraäänianturiksi. Puserra voidetta omalle rinnallesi ja kerro kuinka kylmältä se tuntuu. Ehkä lapsi innostuu itse kokeilemaan samaa. Aseta leikkianturi voiteen kohdalle rinnallesi ja liikuta anturia edestakaisin. Kerro, että telkkarista nähdään, miten oma sydän sykkii. Usein lapsesta otetaan myös verinäytteitä sairaalakäynnin yhteydessä. Jos luulet, että verinäyte otetaan kerro siitä lapselle. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista voi varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta elää suhteellisen rajoituksetonta ja normaalia elämää. E E SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

6 Erityisesti leikkiikäistä lasta olisi hyvä valmentaa tuleviin tutkimuksiin esimerkiksi lääkärileikein. E E Sano, että se sattuu, mutta kipu menee nopeasti ohi. Leikkikää, että sinua pistetään sormenpäähän. Monien tutkimusten osalta on ensiarvoisen tärkeää, että lapsi on rauhallinen, liikkumatta ja yhteistyökykyinen. Jos lapsi on kovin väsynyt tai nälkäinen, tutkimusten tekeminen voi olla melko haasteellista. Joskus suunnitellun tutkimuksen voi yhteistyökyvyn puuttuessa jättää seuraavaan kertaan tai siirtää vaikka seuraavalle päivälle, mutta ajoittain tutkimuksen tekeminen juuri siinä hetkessä ja tilanteessa on välttämätön. Joskus näissä tilanteissa lapsi voidaan rauhoittaa lääkkeillä usein onneksi rauhoittamiseen riittää Muumivideot. Perustutkimukset Toistuvat tutkimukset voivat olla välttämättömiä potilaan sydänvian tarkkaa selvitystä ja seurantaa varten. Kaikkien ei suinkaan tarvitse käydä läpi kaikkia sydäntutkimuksia. Pelkän lääkärintarkastuksen perusteella lapsi voidaan yleensä todeta täysin terveeksi. Ulkoisen tarkastuksen perusteella asiantunteva lääkäri saa paljon arvokkaita tietoja. Ihon, huulten, kielen ja sormien väri sekä sormenpäiden ja kynsien muoto voivat kertoa esimerkiksi veren vajaasta happipitoisuudesta. Usein sydänvikainen lapsi on myös pienikasvuinen. Kontrollikäynnillä tarkkaillaankin lapsen kasvun kehitystä. Hyvä ravitsemustila onkin ensiarvoisen tärkeää sydänlapsille. Laskemalla sykkeen (pulssin) ja tunnustelemalla sen voimakkuutta ylä- ja alaraajoissa, verenpainemittauksella sekä verikokeilla saadaan lisätietoja. Myös tunnustelemalla maksan kokoa ja sydämen supistelua sekä tarkkailemalla kaulalaskimoiden täyttymisastetta saadaan arvokasta lisätietoa. Stetoskoopin avulla lääkäri tarkkailee sydänääniä ja toteaa mahdolliset sivuäänet, jotka johtuvat verivirran pyörteistä. Sivuääni voi kertoa sydänläppien ahtaumista tai vuodoista tai ylimääräisistä aukoista. Osa näistä veren virtaamisesta johtuvista sivuäänistä on täysin viattomia. Nopea lepopulssi on tavallinen sydänlapsilla Veren happipitoisuus eli saturaatio-arvo voidaan mitata veren hapenkuljetuskykyä kivuttomasti asettamalla sormeen, varpaisiin tai korvannipukkaan pieni anturi, joka antaa heti luotettavan lukeman. Arvo on normaalisti välillä, mutta sydänlapsilla voidaan vioista ja tilanteesta riippuen nähdä arvoja välillä, joskus jopa alhaisempiakin lukuja. Maksa turpoaa, jos siihen kertyy paljon verta. Niin tapahtuu laskimopaineen noustessa heikentyneen sydämen pumppaustoiminnan seurauksena. Aikuisilla kohonneesta laskimopaineesta seuraa kudosten turpoamista. Se on helposti todettavissa. Kun sormella painaa nilkan ihoa, siihen jää kuoppa. Kun sydämen työ on raskasta, saattavat sydämen seinämien lihakset paksuuntua ja sydän laajentua. Myös lapsilla voi esiintyä turvotusta esimerkiksi kasvoissa (silmäluomissa). Mikäli turvotusta esiintyy, lapselle usein määrätään nesteenpoistolääkitys, joka poistaa turvotusta ja helpottaa sydämen työtä. Jos sydämen läpät vuotavat (läppäinsuffisienssi), verta syöksyy taaksepäin, ja siitä syntyy vuotoääni. Sivuääni syntyy myös, jos läppäaukko on ahtautunut (stenoosi) tai jos sydämessä on ylimääräisiä aukkoja, joiden kautta tapahtuu oikovirtausta (suntti). Useimmat lapsen sydämestä kuuluvat sivuäänet ovat toiminnallisia, lapsen vilkkaan verenkierron aiheuttamia normaaleja virtausääniä. Terveen sydämen virtausäänet saattavat kuulua erityisen voimakkaina, kun lapsi on kuumeinen tai kun hän jännittää lääkärintarkastusta. Vastaavasti hyvinkin monimutkainen sydänvika voi aiheuttaa vain hyvin pienen sivuäänen. Harjaantunut korva osaa erottaa erilaiset sivuäänet toisistaan. Joskus on tarpeen suorittaa myös thorax-röntgentutkimus, jossa kuvataan rintakehän ja sen elimet. Kuvaus antaa tärkeää tietoa sydämen koosta, sijainnista ja muodosta. Siitä saadaan myös tietoa verivirtauksen määrästä keuhkoissa. Laboratoriotutkimukset Tavallisia verikokeita ovat hemoglobiini (Hb), punasolumäärä (Er), hematokriitti (Hkr, solutilavuuden osuus veren kokonaistilavuudesta), valkosolujen määrä (Leuc) ja verihiutaleiden määrä (Tromb). Trombosyyteillä on tärkeä tehtävä, kun veri hyytyy. C-reaktiivinen proteiini (CRP) viittaa kohotessaan bakteeritulehdukseen. Lisäksi usein tutkitaan usein veren happi-emäs-tasapaino ("Astrup") sekä NTproBNP -arvo, joka kertoo sydämen kuormittumisen asteesta. Hemoglobiini on punasolujen sisältämä väriaine, jonka tehtävä on kuljettaa happea ja hiilidioksidia elimistössä. Sen määrä voi olla liian alhainen tai liian korkea. Sinisillä lapsilla on usein poikkeuksellisen korkea hemoglobiini. Korkea Hb turvaa kudosten hapensaannin vaikka sydän pumppaa heikosti verta. Jos Hb alkaa kohota voimakkaasti, on se merkki siitä, että elimistö pyrkii kompensoimaan lisääntyvän hapenpuutteen. Tätä tilannetta voidaan verrata siihen, mikä tapahtuisi, jos itse nousisit korkealle vuorelle, jossa ilman happiosapaine on hyvin alhainen. Nouseva Hb-arvo voi olla hälyttävä merkki, joka osoittaa, että nyt pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin. Hyvin korkea Hb tekee veren erittäin sakeaksi, jolloin se kiertää huonosti. Tästä selvitään tavallisesti sydänleikkauksella, mutta ellei sydänleikkausta voida suorittaa, tyydytään siihen, että osa sakeasta verestä lasketaan pois ja korvataan 6 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

7 vastaavalla määrällä suolaliuosta tai veriplasmaa, jolloin veri laimenee. Tämä on tietenkin vain tilapäinen apu. BNP-arvo kertoo sydämen vajaatoiminnan asteesta. Verestä voidaan mitata joko BNP:tä tai nykyään tavallisemmin sen esiastetta NTproBNP:tä. BNP-arvo kohoaa sydämen vajaatoiminnassa. Arvo on sitä korkeampi, mitä vaikeammasta vajaatoiminnasta on kyse. Arvo voi olla kuitenkin kohtalaisesti koholla ilman varsinaista vajaatoimintaakin kun sydän on lujilla, kuten oikovirtausvioissa tai aorttaläpän ahtaumassa. ProBNP-arvon viitearvot ovat laboratoriokohtaisia ja ne vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Arvoissa voi olla paljonkin vaihtelua ja terveilläkin imeväisillä arvo voi olla jopa tuhansissa. Arvoa seurataankin pitkällä aikavälillä, jolloin siinä tapahtuvat muutokset on helpommin nähtävissä. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä myös muita verikokeita, jossa esimerkiksi mitataan jonkin tietyn lääkeaineen pitoisuutta. EKG-tutkimus EKG (Elektro-Kardio-Grafia), "sydänfilmi", antaa arvokasta tietoa sydämestä. Siinä tutkitaan sydämen sähköistä toimintaa. Iholle kiinnitetään laastarilla kymmenen elektrodia, yksi joka raajaan ja kuusi rintakehälle. EKG näyttää sydämen rytmin, ja siitä voidaan päätellä, missä sähköinen impulssi syntyy, kuinka se johtuu eteisistä kammioihin, miten se leviää kammioissa ja onko jompikumpi kammio ylikuormittunut. Tutkimus on kivuton ja se kestää vain noin viisi minuuttia, jos lapsi on rauhallinen. Tilapäisesti ilmenevät rytmihäiriöt eivät aina näy EKG:ssa. Silloin voi olla hyötyä EKG:n pitkäaikaisesta nauhoittamisesta. Pitkäaikaisnauhoitusta kutsutaan Holter-tutkimukseksi, jossa nauhuri taltioi kasetille EKG:n 24 tunnin ajalta. Korvalappustereon kokoinen nauhuri kannetaan vyötäröllä. Elektrodit kiinnitetään iholle kuten tavallisessa EKG:ssa, ja johdot yhdistetään nauhuriin. Potilas voi nauhoituksen aikana liikkua vapaasti, hän saa ulkoilla ja hän voi mennä kouluun tai työhön. Vain uiminen ja suihkussa käynti on kiellettyä. Jos potilaalla esiintyy oireita kuten pyörtymistä, huimausta, rintakipua tai sydämen tykytystä, on näiden oireiden laatu usein selvitettävissä Holter-nauhoituksella. Jos oireita esiintyy hyvin harvoin, niitä on vaikea todeta 24 tunnin Holternauhoituksella. Tapahtuma-EKG on hyödyllinen silloin kun rytmihäiriökohtauksia esiintyy harvoin. Laitteen avulla voidaan seurata sydämen sykettä useamman vuorokauden ajan. Kun oireita ilmaantuu, on painettava nappia, jolloin EKG-käyrä tallentuu parin minuutin ajalta ennen napinpainallusta ja sen jälkeen. Joskus on tarpeen tutkia, miten sydän toimii ruumiillisen ponnistuksen aikana. Silloin puhutaan rasituskokeesta. Useimmiten potilas polkee kuntopyörää, ja rasituskuormaa nostetaan asteittain, kunnes saavutetaan maksimaalinen suorituskyky ja potilas uupuu. Rasituksen aikana sairaanhoitaja mittaa pulssia ja verenpainetta ja laite piirtää EKG-käyriä. Kokeen avulla voidaan mitata suorituskykyä, lisäksi voidaan selvittää, lisääntyvätkö vai häviävätkö potilaalla mahdollisesti esiintyvät rytmihäiriöt rasituksen aikana. Rasituskoe auttaa lääkäriä arvioimaan, kuinka paljon potilas voi turvallisesti rasittaa itseään esimerkiksi urheillessa. Ultraäänitutkimus Kaikututkimus eli ultraäänitutkimus on yksinkertainen ja kivuton tapa kuvata sydäntä ja se onkin mullistanut synnynnäisten sydänvikojen tutkimushoidon. Tekniikka perustuu siihen, että sydämeen suunnataan hyvin korkeataajuisia ääniaaltoja. Ääni heijastuu sydämen rakenteista, jolloin syntyy tutkaa muistuttava kuva. Vaikka tutkimus on täysin kivuton, voidaan lapselle joskus joutua antamaan rauhoittavaa lääkettä, jotta hän pysyisi hiljaa ja rauhallisena tutkimuksen ajan. Tutkimusaika vaihtelee, tavallisesti se kestää noin viitisentoista minuuttia. Anturi, joka lähettää ääniaallot, asetetaan iholle, jolle on levitetty voidetta (geeliä). Kaiku heijastuu takaisin anturiin ja kulkee sähköjohtoa pitkin tietokoneeseen, jonka kuvaputkeen ilmestyy sykkivän sydämen kuva. Kuvantaminen voidaan tallentaa digitaalisesti ja tärkeistä kohdista otetaan myös valokuvia. Nykyisin käytetään jonkin verran myös kolmiulotteista ultraäänitutkimusta, sillä siitä on todettu olevan hyötyä tietyissä rakennevioissa. Kaikututkimuksen onnistuminen riippuu tekijän osaamisesta ja kokemuksesta sekä potilaan iästä ja ruumiinrakenteesta. Pienten lasten sydänvikojen diagnostiikka ja leikkauksen jälkeinen seuranta voidaan melkein aina suorittaa kaikututkimuksella. Potilaiden kasvaessa näkyvyys sydämeen usein heikkenee. Lasten kaikukuvaus onnistuu useimmiten rintakehän päältä, mutta nuorten ja aikuisten kuvauksessa tutkimus joudutaan joskus tekemään ruokatorven kautta (TEE-tutkimus). Ultraäänitutkimus antaa tietoja sydämen lokeroiden koosta sekä seinämien ja läppien liikkeistä. Veren virtaus nähdään sykkivinä väreinä. Verivirran suunnan ja nopeuden näyttö perustuu Doppler-ilmiöön. Jos verivirta lähestyy anturia, se näkyy kuvaputkessa punaisena, jos se etääntyy anturista, se piirtyy sinisenä. Väreillä ei ole mitään tekemistä veren happipitoisuuden kanssa. Väri-Dopplertutkimuksella voidaan helposti havaita poikkeavat virtaukset ylimääräisissä aukoissa tai vuotavissa läpissä. Verisuonten tai läppien ahtaumien kohdalla veren virtausnopeus kiihtyy, ja E E SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

8 E E Potilaalle tehdyssä 3-ulotteisessa aortan tietokonekuvauksessa nähdään paikallinen tiukka koarktaatio aortan kaaren loppuosassa (nuoli). Aortan koarktaatio magneettikuvauksessa (nuoli osoittaa kaventumakohdan). verivirran nopeuden määritys auttaa arvioimaan ahtauman vaikeusastetta. Tietokonetomografia Kun perinteiset kuvantamismenetelmät eivät anna synnynnäisen sydänvian rakenteista kaikkea tarvittavaa tietoa, voidaan lapselle tehdä tietokonetomografiakuvaus. Lapselle laitetaan varjoaineinjektiota ja rauhoittavaa lääkitystä varten laskimokanyyli. Lapsen munuaisten toiminta on etukäteen selvitetty verikokeella, sillä varjoainetta ei voida käyttää jos potilaalla on munuaisen vajaatoimintaa. Rintakehän alueen kuvaus suoritetaan siten, että lapsi makaa tutkimuspöydällä selällään, käsivarret pään vieressä. Rintakehästä otetaan ensin paikannuskuva, jonka perusteella suunnitellaan varsinainen kuvasarja. Varjoaineruiskutuksen jälkeen rintakehä kuvataan hengityspidätyksessä. Kuvauksen aikana lapsi liukuu kuvauspöydän mukana laitteen donitsin muotoisen aukon läpi, donitsissa pyörii 0,5 sekunnin kierrosnopeudella röntgenputki ja säteilyä mittaava tunnistin. Tunnistimen mittaustieto siirtyy tietokoneeseen, jossa muodostuu kuvasarja tutkimusalueesta. Tietokonetomografiakuvia ei tulosteta lainkaan filmeille vaan kolmiulotteista kuva-avaruutta tarkastellaan työaseman kuvaruudulta. Kolmiulotteisuus auttaa sekä kardiologeja että kirurgeja hahmottamaan lapsen suoniston tilanteen jatkotutkimuksia ja hoitoja ajatellen. Lapsi viipyy tutkimushuoneessa yhteensä kymmenisen minuuttia, josta varsinaiseen kuvaukseen kuluu vain muutamia sekunteja. Tietokonetomografiaa voidaan käyttää pientenkin rakenteiden tutkimiseen ja se on suositeltava menetelmä potilailla, joiden kuvaus täytyy tapahtua nopeasti. Magneettikuvaus Myös magneettikuvauksella voidaan selvittää synnynnäisen sydänvian aiheuttamia muutoksia. Kun tietokonetomografian avulla kuvataan sydämeen liittyvien suonien rakenteita, voidaan magneettikuvauksella selvittää sydämen toimintaa sekä läppien ja verisuonten virtausolosuhteita. Magneettikuvauslaite mittaa ihmiskehon vesimolekyylien määrää ja käyttäytymistä magneettikentässä. Magneettikuvausta pidetään erinomaisena tutkimusmenetelmänä lapsille, koska siinä ei käytetä röntgensäteitä. Magneettikuvaus kestää kuitenkin pitkään, vähintään 30 minuuttia, joten pienet lapset pitää nukuttaa tutkimusta varten. Lapsia, joilla on sydämen tahdistin, ei yleensä voida lainkaan kuvata magneettitutkimuksella. Osa nykyisistä tahdistimista kestää tarvittaessa magneettitutkimuksen. Magneettikuvauksessa käytettävät varjoainemäärät ovat pienempiä kuin tietokonetomografiassa. Magneettikuvauksen alkaessa lapsi asetetaan tutkimuspöydälle selälleen ja kuvaussignaalia vastaanottavat anturit kiinnitetään tutkittavan alueen ympärille. Potilaspöytä liukuu noin metrin pituisen putken keskiosaan, jossa kuvaus tapahtuu. Anestesialääkäri valvoo potilaan vointia kuvaushuoneessa koko kuvauksen ajan ja herättää hänet tutkimuksen jälkeen. Kuvat siirtyvät magneettikuvauslaitteesta digitaaliseen kuva-arkistoon, johon kaikilla potilasta hoitavilla lääkäreillä on näkyvyys omista tietokoneistaan. Magneettikuvauksen erotuskyky ei ole yhtä hyvä kuin tietokonetomografiassa, mutta sillä voidaan mitata sydämen ja suonten virtauksia ilman röntgensäteilyä. Sydämen katetrointi Verenkiertoelinten toiminnan ja rakenteen kaikkien yksityiskohtien määrittelemiseksi sydämen katetrointi on joskus välttämätön tutkimus. Katetrointitutkimuksessa sydämeen viedään nivustaipeen kautta verisuonia pitkin katetri, jonka kautta voidaan mitata muun muassa kaikkien sydämen lokeroiden verenpaine, ottaa näytteitä ja tarkastella varjoainekuvauksilla verisuonistoa. Röntgenvarjoainetta ruiskutetaan sydämeen tai verisuoneen ja varjoaineen kulku kuvataan kahdelta suunnalta samanaikaisesti. Katetrointi kestää yleensä yhdestä kolmeen tuntiin. Tutkimuksen loputtua punktiokohtaan asetetaan tunnin ajaksi painoside. Lapsi siirretään heräämöön muutamaksi tunniksi, mutta joskus hoito jatkuu suoraan vuode- tai teho-osastolla. Lapsen pitää olla vuodelevossa tutkimuspäivää seuraavaan aamuun asti. Punktiokohdassa saattaa tuntua arkuutta tai kipua, johon tarvittaessa annetaan kipulääkettä. Tutkimuksen tehnyt kardiologi kertoo vanhemmille tutkimuksen tuloksista ja jatkosuunnitelmista. Kotiin pääsee yleensä tutkimusta seuraavana päivänä. Vaikka tutkimus on melko monimutkainen, se sujuu yleensä ongelmitta. Tänä päivänä katetrointien yhteydessä voidaan tehdä paljon myös hoitotoimenpiteitä ja jopa korjata tietyntyyppisiä sydänvikoja. Tällöin puhutaan toimenpidekatetroinnista eli interventionaalinen katetroinnista. Katetroinnissa voidaan esimerkiksi suorittaa ahtaumien korjauksia, sulkea eteisväliseinän aukkoja tai polttaa ylimääräinen johtorata, joka aiheuttaa rytmihäiriöitä. Katetrointitutkimuksesta sekä interventiokatetroinneista on luvassa lisää tietoa tulevissa jäsenlehdissä. 8 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

9 Melindan mukana kontrollikäynnillä Melinda Stolt, kaksivuotias pikkuneiti, touhuaa innokkaasti Helsingin Lasten ja nuorten sairaalan sydänaseman leikkihuoneessa. Saparopäinen tyttö, nukke kainalossa, puhua pärpättää iloisesti ja ojentaa leluja muille kontrollikäynnillään oleville lapsille. Myös Melindalla on kontrolli ja meillä oli ilo päästä seuraamaan hänen kontrollikäyntiään. Teksti ja kuvat Katja Laine Stoltien perheeseen kuuluu Melindan lisäksi äiti Johanna, isä Derek sekä sisarukset Jessica ja Jonatan. Lisäksi perheeseen kuuluu karvaisia ystäviä, Schipperke-koiria, joita on ajoittain enemmänkin, sillä perheen äiti harrastaa näiden koirien kasvatusta. Äkkiseltään puuhakasta neitiä katsellessa ei uskoisi, että hänellä on sydänvika. Melinda syntyi syyskuussa 2010 täyden kymmenen pisteen tyttönä, mutta jo synnytyssalissa prinsessamme jäi kiinni huonosta happisaturaatiosta, Johanna äiti kertoo. Tyttö kiidätettiin kiireesti Lastenklinikalle, jossa hänellä todettiin kriittinen pulmonaalistenoosi, hypoplastinen trikuspidaaliläppä, pulmonaaliläppä ja oikea kammio. Ensimmäinen avosydänleikkaus tehtiin vuorokauden ikäisenä, josta Melinda onneksi toipui nopeasti. Ensimmäinen sairaalavisiitti jäi vain kahden viikon mittaiseksi. Kun Melinda oli kolmen kuukauden ikäinen, tyttö meni yllättäen huonoon kuntoon, Johanna muistelee. Tytölle tehtiin katetroinnin yhteydessä pallolaajennus, jossa ahtaumaa korjattiin. Koska Melindan oikea kammio oli kooltaan tavallista pienempi ja sen rakenne oli poikkeava, ensimmäinen puoli vuotta perhe sai jännittää, päädytäänkö tulevassa korjausleikkauksessa yksi- vaiko kaksikammioratkaisuun. Melindan ollessa yhdeksän kuukauden ikäinen, hänelle tehtiin korjausleikkaus, jossa päädyttiin kaksikammioratkaisuun. Leikkauksessa myös korjattiin läppiä. Kaikkinensa Melindan leikkaukset ovat sujuneet todella hyvin ja toipuminen on ollut nopeaa, Johanna kertoo. Leikkihuone tullut tutuksi Kuten sanottu, touhukkaasta tytöstä ei voisi kuvitella, että alkutaival on ollut rankka. Tyttö voi nyt hyvin, kasvaa ja kehittyy normaalisti, on muutenkin melko aktiivinen lapsi, äiti toteaa. Äiti kuitenkin myöntää, että kontrollikäynnit aina jännittävät. Melindalla jätettiin yksi läpistä korjaamatta, jota pitää tietysti tarkkailla. Tämä myös mitä todennäköisimmin tarkoittaa sitä, että tytölle on tulossa vielä yksi korjausleikkaus myöhemmin, Johanna huokaa. E E SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

10 E E Lastenklinikan sydänasema on tullut perheelle kovin tutuksi. Alussa kävimme kontrolleissa lähes viikoittain ja tuntui, että kardiologikin vaihtui joka kerta, Johanna kertoo. Korjausleikkauksen jälkeen kontrolliväliä pidennettiin ensin kolmeen kuukauteen ja nyt Melinda käy kontrolleissa puolen vuoden välein, äiti jatkaa. Ja kardiologikin on onneksi nykyisin ollut aina sama Melindan omana lääkärinä on tällä hetkellä Jaana Pihkala, josta kovasti pidämme, Johanna kiittelee. Sydänfilmi Muumien kanssa Meidän jutustelun keskeyttää sydänhoitaja, joka ohjaa Melindan vanhempineen tutkimushuoneeseen. Seuraan vähin äänin perässä. Vierestä seuraten huomaa, että tytön vireystasossa tapahtuu muutos hän on selvästi hiukan jännittynyt, ehkä hiukan jopa ärtynyt siirtyessämme tutkimushuoneeseen. Liekö hymyhuulen kulmien kurtistelu johtunut sitten keskeytyneistä leikeistä vaiko sitten tulevista tutkimuksista. Aivan ensimmäisenä Melindalta mitataan verenpaine ja tarkistetaan saturaatio. Seuraavana vuorossa on EKG, joka sitten vaatiikin osakseen hivenen maanittelua ja suostuttelua tyttö ei millään tahtoisi antaa kiinnittää EKG-elektroideja itseensä. Yleensä Melinda on hyvin hoitomyönteinen ja tutkimukset sujuvat ongelmitta, mutta tietysti ajoittain sitten tyttö pistää kampoihin vähän enemmän kuin olisi tarpeen, Johanna naurahtaa. Derek-isä onnistuu siirtämään tytön huomion taustalla pyörivään Muumi-videoon ja lätkät saadaan paikoilleen ja EKG saadaan onnistuneesti otettua. Olitpa reipas tyttö, hoitajakin kiittelee. Seuraavaksi tarkistetaan miten olet kasvanut, hän jatkaa. Onnistuisiko pituuden mittaaminen tällä kertaa ihan isojen tyttöjen mittarilla? Ja onnistuihan se hienosti. Seuraavaksi tyttö hypähtää puntarille ja tarkistetaan, miten on ruoka maistunut. Perustutkimusten jälkeen hoitaja ohjaa perheen takaisin leikkitilaan odottelemaan pääsyä Jaanan vastaanotolle. Melinda jatkaa hyväntuulisena leikkiään siitä, mihin hän hetki sitten jäi. Ultraan Ti-Ti -nallen tahtiin Kovin pitkästi emme ehdi odotella, kun jo Jaana noutaakin meidät tutkimushuoneeseen. Peruskuulumisten vaihtojen jälkeen Jaana keskittää huomionsa tutkimuspöydällä istuvaan Melindaan. Mitäs sinulle kuuluu? Jaana kyselee tytöltä, johon Melinda reippaasti myös vastaa, jota ihailen ääneen. Äiti kertookin nauraen Jaana-lääkärin vierailevan melko usein myös tytön leikeissä. Jaana tarkistaa Melindan EKG:n, verenpaineen ja saturaation tulokset. Kaikki näyttää hyvältä niiden suhteen. Erityismaininnan saa tytön kasvu, sillä tyttö on kirinyt kasvukäyrät pituuden osalta kiinni ikätasolle eikä painostakaan enää puutu paljoa. Seuraavaksi kuunnellaan sydäntä ja tarkistetaan, että maksa ei ole laajentunut. Kaikki tuntuu olevan odotusten mukaisesti myös niidenkin osalta. Mitäs Melinda haluaisit katsoa ultran aikana? Jaana kysyy. Koska jo EKG:n oton yhteydessä tyttö kaipaili Ti-Ti -nallea viihdyttäjäkseen, ei ole kahta kysettäkään, mihin viihdykkeeseen ultran aikana päädytään. Dvd:n pyörähtäessä käyntiin, Jaana hiljenee keskittyen ultraäänilaitteen näyttöön. Melinda sitä vastoin lauleskelee hyväntuulisena Ti-Ti -nallen tahtiin. Jaana suorittaa monenlaisia mittauksia, välillä pysäyttää kuvan, mittaa käyrää ja tarkistaa arvoja. Tutkii ja vaihtaa kuvakulmaa, tarkistelee virtauksia. 10 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

11 Jaana kertoo, että Melindan kohdalla on tärkeää seurata kammioiden kokoa ja supistuvuutta. Erityisesti koska Melindan oikea kammio oli lähtökohtaisesti kooltaan pieni ja sen lihasseinämä oli paksu, on tärkeää tarkkailla, ettei seinämä paksuunnu ja että kammiot kasvavat hyvin. Lisäksi on tärkeää tarkkailla vuotavaa keuhkovaltimon läppää, joka voi alkaa kuormittamaan oikeaa kammiota. Vuotavan läpän korjaaminen tulevaisuudessa on melko todennäköistä, mutta aika näyttää minkälaisella aikataululla leikkuriin on syytä mennä. Lähitulevaisuudessa leikkaus ei ainakaan tällä voinnilla ole todennäköinen, Jaana sanoo. Ultran lopuksi Jaana vetää yhteen käynnin tulokset vanhemmille. Tilanne vaikuttaa oikein hyvältä, tyttö kasvaa hyvin, sydän supistelee nätisti eikä vuotava läppä aiheuta toistaiseksi ylimääräistä painekuormaa sydämelle. Tilanteeseen siis voi olla tyytyväinen ja lääkitystä jatketaan ennallaan. Seuraava kontrolli sovitaan puolen vuoden päähän, mutta jos vointi jatkuu näin hyvänä ja muuttumattomana, voidaan kontrolliväliä mahdollisesti tulevaisuudessa pidentää. Uskallamme siis hyvillä mielin jatkaa Thaimaan-matkan suunnittelua? Johanna kysäisee toiveikkaana. Kyllä vain, kunhan kierrätte kaukaa kaikki vatsapöpöt, Jaana sanoo. Myös mahdollisen jumppaharrastuksen aloittamiseen Jaana näyttää vihreää valoa: Jos vaan tyttö itse haluaa ja jaksaa, niin ilman muuta jumppailemaan voi mennä. Äiti kertookin, miten innokkaasti Melinda on aina seuraamassa isosisko-jessican jumppaharjoituksia ja kovasti yrittää matkia siskoaan. Hyvin Melinda ainakin jaksaa kiivetä jumppasalin 96 porrasaskelmaa, joten jaksamiseen ei sydänvika tunnu toistaiseksi vaikuttavan, Johanna naurahtaen kertoo. Se on hyvä merkki. Labrassa klovnien kanssa Vielä ennen kotiinlähtöä on vuorossa laboratoriokokeet, jossa Melindalla otetaan verenkuvan lisäksi pro-bnp -arvo. Tällä kertaa ei tule thoraxia, vaan se on vuorossa seuraavan kontrollikäynnin yhteydessä. Matkalla laboratorioon kohtaamme SairaalaKlovnit, jotka ovat onneksemme juuri tänään viihdyttämässä lapsia sairaalassa. Jonotus laboratorioon sujuu siis yhdessä hujauksessa, kun pellet hauskuuttavat tyttöä. Verikokeenotto sujuu jouhevasti, turvallisesti isän sylissä. Paljoa ei näytä tyttö huuliaan mutristavan verikoetta otettaessa. Se sujuukin Lastenklinikalla onneksi näpsäkästi sormenpää-näytteenä, joka tietysti on lasten kannalta huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin suoninäyte. Verikokeen jälkeen Melindan kontrollikäynti on ohitse. Aikaa vierähti useampi tunti kaikkinensa. Kyllä tässä helposti puoli työpäivää menee, isä sanoo. Mutta toisaalta mielellään sitä tahtoo mukaan tulla kontrolleihin, jos se vain suinkin on mahdollista. Saa sitä ensi käden tietoa, Derek jatkaa naurahtaen. On tärkeää, että olemme molemmat mukana kontrolleissa, Johannakin toteaa. Melindan kontrollikäynti onnistui siis hyvin ja kuulumiset ovat hyviä. Ja itse tyttökin oli oikein yhteistyökykyinen ja reipas, vaikka äiti muuta hieman pelkäsikin. Hyvillä mielin tässä voi tosiaan suunnata ajatuksia perheen tulevaan matkaan, jota kaikki innolla jo odotamme, Johanna sanoo. Tulevaisuutta tietysti varjostaa mahdolliset lisätoimenpiteet, mutta Johanna kieltäytyy murehtimasta asiaa etukäteen. Näillä mennään positiivisesti ja hyvillä mielin eteenpäin, Johanna huikkaa lopuksi. Se on ihan hyvä ohjenuora kaikille sydänlasten vanhemmille. Keuhkovaltimon läpän ahtauma, PS Keuhkovaltimon ahtauma eli pulmonaalistenoosi (PS) on keuhkovaltimon läpän epämuodostuma, joka rajoittaa läpän avautumista. Vikaan liittyy voimakas sivuääni, ja tämän johdosta diagnoosi selviää yleensä varhain. Oikea kammio rasittuu, kun se tavallista korkeammalla paineella puristaa verta läpän kautta keuhkovaltimoon. Keuhkovaltimon runko läpän takana laajenee, ja oikea kammio voi ylirasittua. Lievä ahtauma ei vaadi mitään toimenpiteitä. Vaikea-asteisessa keuhkovaltimon läpän ahtaumassa tehdään jo varhain pallolaajennus. Tarvittaessa ahtaumaa korjataan leikkauksella. SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

12 Selvennystä termiviidakkoon kardiologien salakieli Teksti Katja Laine Lähde Sydänlapsesta aikuiseksi, 2006, Sydänlapset ja -aikuiset ry Monille sydänlasten vanhemmille sydänvikoihin liittyvä terminologia on ainakin alkutaipaleella hyvinkin vierasta. Synnynnäisiin sydänvikoihin liittyy monia kirjainyhdistelmiä ja lääkärien käyttämiä vierasperäisiä sanoja, jotka ovat asiaan vihkiytymättömälle täysin tuntemattomia. Hyvin nopeasti diagnoosin saamisen jälkeen termistö kuitenkin alkaa selkiintyä myös vanhemmille, jolloin samat termit ja kirjainlyhenteet vilisevät myös sydänlasten vanhempien keskusteluissa. Jo pelkästään synnynnäisten sydänvikojen diagnooseihin liittyy useita kymmeniä, ellei jopa satoja, erilaisia kirjainlyhenteitä. Kontrollikäynnin jälkeen postiluukusta tipahtavan epikriisin eli hoitoyhteenvedon tulkitseminen, vaatii usein melkeinpä sanakirjaa tai jonkinlaista käännösohjelmaa. Samoin sydännuorille ja -aikuisille termistö voi olla vieras, koska vanhemmat ovat perehtyneet termistöön heitä enemmän. Tässä artikkelissa saadaan hivenen selvennystä kardiologien käyttämään salakieleen. Kardiologien ja kirurgien keskinäisissä neuvotteluissa tarvitaan tarkka ja yksiselitteinen, molemmille osapuolille selvä kieli, jossa joka yksityiskohdalla on sovittu nimi. Tautien, elinten, rakenteiden ja epämuodostumien kohdalla käytetään perinteisesti latinankielisiä nimityksiä, sillä ne ovat kansainvälisiä. Tärkein ammattikirjallisuus julkaistaan suurilla kansainvälisillä kielillä. Englanninkielen merkitys on kasvamassa, varsinkin kun selvitellään uuteen teknologiaan liittyviä käsitteitä. Kun kardiologit jokapäiväisessä kielenkäytössä keskenään käyttävät tätä ammattikieltä, lääkärin voi monesti olla hyvin vaikeata ilmaista asiat yksiselitteisesti suomeksi siitä yksinkertaisesta syystä, että näille käsitteille ei aina löydy suomalaista sanaa. Synnynnäiset sydänviat on myös luokiteltu kansainvälisen tautiluokituksen (ICD-10) mukaan, jota ylläpitää kansainvälisesti Maailman terveysjärjestö WHO ja Suomessa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. Alun perin kuolinsyy- ja sairastuvuustilastojen laatimisen helpottamiseksi luodussa tautiluokituksessa on erilaisia nimikekoodeja jo yli kappaletta. Tautiluokitus löytyy myös internetistä. Sairauskertomus eli anamneesi Lääkärien muistiinpanot potilaan sairaudesta tallennetaan sairauskertomukseen. Tämän asiakirjan oleellinen osa on "anamnesis", anamneesi, kertomus potilaan aikaisemmasta voinnista ja sairauden kulusta. Tämä perustuu potilaan tai hänet tuntevien lähiomaisten kertomuksiin, mutta siihen sisällytetään yleensä myös toisen lääkärin lähetteeseen kirjoittamia tietoja. Tämän jälkeen potilasta tutkinut lääkäri kirjaa sairauskertomukseen tekemänsä havainnot potilaan terveydentilasta, "status praesens" tai status. Hän tekee tarkat muistiinpanot esimerkiksi sydänäänistä. Sivuäänen voimakkuus voidaan kuvata asteilla. Ensimmäisen asteen sivuääni on hyvin heikko, kuudennen asteen sivuääni on kaikkein voimakkain. Sitten saattaa seurata päivittäin tehtyjä lisämerkintöjä uusista käänteistä, uusista havainnoista ja tutkimustuloksista tai lääkärin pohdiskelua. Tällaiset päivittäiset merkinnät kulkevat nimellä "decursus", taudin kulku. Voidaan myös pyytää toisen lääkärin, esimerkiksi toisen alan asiantuntijan kannanotto, "konsultaatio". Pediatri pyytää usein kardiologin konsultaation potilaasta, jolla kuuluu sivuääni sydämessä. Hoitoyhteenveto eli epikriisi Kun käydään kontrollikäynnillä tai sairaanhoitojakso päättyy ja kaikki tutkimustulokset ovat saapuneet, lääkäri kirjoittaa hoitoyhteenvedon, josta käytetään nimitystä "epikriisi". Siinä mainitaan sairaalahoitojakso ja taudin diagnoosi. Diagnooseja saattaa olla useampia. Epikriisi on tarkoitettu jatkohoidon helpottamiseksi, ja se lähetetään useimmiten potilaan jatkohoitoon osallistuvalle lääkärille ja sille lääkärille, joka lähetti potilaan sairaalaan. Epikriisi voidaan myös lähettää neuvolaan tai koululääkärille. Epikriisin liitteeksi voidaan lähettää leikkauskertomus, röntgenlausuntoja, laboratoriovastauksia jne. Lääkärillä on salassapitovelvollisuus, ja siksi tietojen lähettämiseen tai luovuttamiseen muille on kysyttävä potilaan tai hänen vanhempansa lupa. Epikriisi lähetetään usein myös kotiin, ja potilaalla tai hänen vanhemmillaan on oikeus saada epikriisikopio, jos he sen pyytävät. Usein epikriisikopio tulee perheille automaattisesti, ilman erillistä pyyntöä. Tällä menettelyllä pyritään varmistamaan, että kotiväki saa tarvitsemansa tiedot, jotka ovat käytettävissä, jos joudutaan äkillisesti kääntymään lääkärin puoleen. Kuten sanottu, epikriisi voi olla maallikolle hyvin vaikeaselkoinen. Siinä on paljon vieraita sanoja, koska se on tarkoitettu lääkärien kesken tapahtuvaksi tiedonvälitykseksi. Usein tarvittaisiin ammattihenkilö selostamaan, mitä kaikki vaikeat sanat epikriisissä tarkoittavat, mutta aina ei tällaista apua ole saatavissa. Siksipä julkaisemme osia Sydänlapsesta aikuiseksi -kirjasta löytyvän listauksesta avuksenne. Myös internetistä löytyy usein helpotusta epikriisin tulkintaan. 12 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

13 Lääkärien käyttämä salakieli. Lista joistakin sydäntautialaan liittyvistä käsitteistä. ablaatio sydämen ylimääräisen johtoradan tai muun rytmihäiriöitä aiheuttavan kohdan tuhoaminen alveoli keuhkorakkula analgeetti kipulääke anamneesi sairauskertomustiedot sairauden aikaisemmista vaiheista anastomoosi yhdyssuoni, yhdyshaara, yhdistäminen anemia verenpuute aneurysma verisuonen pullistuma angina pectoris kivulias sepelvaltimon kouristus angiografia verisuonten kuvantaminen röntgenvarjoaineella angiokardiografia verisuonten ja sydämen röntgenvarjoainekuvantaminen angioplastia verisuonen muovaus, verisuonen pallolaajennushoito anomalia epämuodostuma, rakennevika antikoagulantti veren hyytymistä ja veritulppia estävä lääke antiseptinen bakteereja tappava aortta valtimorunko, lähtee vasemmasta kammiosta arteria valtimo, joka kuljettaa verta poispäin sydämestä arytmia sydämen sykkeen häiriö asyanoottinen sydänvika ilman veren happivajausta asystolia sydämen pysähdys, sydämen lamaus atelektaasi keuhkon tai sen osan tukkeutuminen, ilmattomuus atresia täydellinen tukos atrium sydämen eteinen AV-solmuke johtoradan hermosolmuke sydämen eteis-kammio-rajalla auskultaatio sydämen tai keuhkojen äänten kuuntelu avosydänleikkaus sydänkeuhkokone-leikkaus, jossa sydän pysäytetään ja se avataan korjausta varten banding ahtauttamisleikkaus, keuhkovaltimon kiristys beetasalpaaja lääke, joka salpaa adrenaliinille herkät sympaattisen hermon päätteet bidirektionaalinen kahteen suuntaan johtava (esim. molempiin keuhkoihin johtava suntti) biologinen läppä läppä eläinkunnasta (vastakohta on mekaaninen läppä) biopsia koepala Blalock-Taussig (B-T) sunttileikkaus, jossa toisen yläraajan valtimo katkaistaan ja liitetään keuhkovaltimoon Botalli avoin valtimotiehyt bradykardia sydämen liian harva syke bronkoskopia tähystys keuhkoputkiin bronkus keuhkoputken haara cardiac output verimäärä, jonka sydän pumppaa minuutissa conduit keinoaineverisuoni, jossa voi olla läppä coronarisuoni sepelvaltimo defekti puutos defibrilloida sydämen normaalin sykkeen palauttaminen sähköiskulla degeneratiivinen rappeutuva dekstrokardia sydän sijaitsee poikkeuksellisesti rintaontelon oikeassa puoliskossa diafragma pallea diagnoosi taudin nimitys diagnostiikka taudin määritys diastole sydänkammion lepovaihe diastolinen verenpaine alempi verenpainelukema, joka vallitsee vasemman kammion lepovaiheessa dilataatio laajeneminen, laajentaminen distaalinen etäinen diureetti virtsantuloa lisäävä lääke Doppler värähtelytaajuuden muutokseen perustuva nopeuden määritys Doppler-tutkimus verivirran suunnan ja nopeuden näyttö kaikututkimuksen avulla dreeni leikkausalueelle jätetty putki, jonka kautta veri voi poistua ductus arteriosus avoin valtimotiehyt, joka johtaa aortasta keuhkovaltimoon ductus Botalli avoin valtimotiehyt dyspnea hengenahdistus dysrytmia poikkeava sydämen syke effuusio nestekertymä ruumiinonteloon Eisenmengerin oireyhtymä pysyvästi kohonnut keuhkovaltimon verenpaine ejektiofraktio osa kammion verimäärästä, joka poistuu joka lyönnillä elektiivinen leikkaus suunniteltu leikkaus (vastakohta on päivystysleikkaus) elektrodi sähköjohto, joka käytetään kun otetaan EKG tai sydän tahdistetaan embolia liikkeelle lähtenyt veritulppa endokardium sydämen sisäkalvo endokardiitti sydämen sisäkalvon tulehdus, sydänläppätulehdus epikriisi sairauden kulusta laadittu hoitoyhteenveto eteisvärinä eteisperäinen sydämen täysin epäsäännöllinen syke etiologia syy, esimerkiksi taudin syy eteisseptumdefekti eteisväliseinän puutos ekstrasystolia ennenaikainen tai ylimääräinen sydämen lyönti fenestraatio leikkauksen yhteydessä tehty reikä, joka alentaa sydämeen palaavan veren painetta fibroosi arpimuodostus fisteli ylimääräinen yhteys esim. valtimosta laskimoon fonokardiografia sydänäänten rekisteröinti käyrän muotoisena Fontan-leikkaus laskimoveri johdetaan suoraan keuhkovaltimoon oikean kammion ohitse foramen ovale soikea aukko, sikiön eteisten välinen yhteys frenikus-hermo pallean liikkeitä välittävä hermo Glennin leikkaus yläonttolaskimon veri johdetaan suoraan keuhkovaltimoon grafti siirrännäinen, esim. verisuonisiirrännäinen Hancock tehdasvalmisteinen verisuoniproteesi, jossa voi olla läppä hemodynamiikka verenkierto hemolyysi veren punasolujen hajoaminen hepariini lääkeaine, joka estää veren hyytymisen hepatiitti maksan tulehdus Hisin kimppu sydämen johtoradan osa, joka johtaa eteisistä kammioihin Holter 24 tunnin EKG-nauhoitus homografti vainajalta talteen otettu verisuonisiirrännäinen hypertonia korkea verenpaine hypertrofia liikakasvu, liian paksu sydämen seinämä hypoglykemia liian alhainen verensokeri hypoksia kudosten hapenpuute hypoplasia alikehittyneisyys hypotermia normaalia alhaisempi ruumiinlämpö hypotonia liian alhainen verenpaine imeväinen alle vuoden ikäinen lapsi infuusio nesteen jatkuva anto suoneen infuusiopumppu nesteen annostelua suoneen säätävä pumppu insuffisienssi vajaatoiminta interventiokatetrointi sydänkatetrilla suoritettava hoitotoimenpide intubaatio hengitysputken asettaminen henkitorveen invasiivinen tutkimus elimistöön tunkeutuva tutkimus, esim. sydämen E E SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

14 E E katetrointi iskuvolyymi yhdellä sydämen lyönnillä kammiosta poistuva verimäärä kalsiuminsalpaaja rytmihäiriölääke ja verenpainelääke kammiovärinä sydänpysähdys, kammioitten kouristus kammioseptumdefekti kammioväliseinän ylimääräinen aukko kapillaarisuoni pienin verisuonihaara, hiussuoni kardiologi sydäntautien erikoislääkäri kardiologinen sydäntautiopillinen katetri ohut letku, esim. sydänkatetri, virtsakatetri katetriablaatio toimenpide, jossa tuhotaan rytmihäiriökeskus katetrointi sydämen ja verenkierron paine- ja virtausmittausten suorittaminen keloidi koholla oleva, paksu leikkausarpi koarktaatio htauma aortan kaaren ja laskevan aortan rajalla kollateraali ylimääräinen ahtauman ohi johtava verisuoni tai aortasta keuhkosuoniin johtava yhdyssuoni kongenitaalinen synnynnäinen kontrastiaine varjoaine verenkierron röntgenkuvantamiseen koronarisuoni sepelvaltimo, tuo sydänlihakselle verta kryoablaatio rytmihäiriöalueen tuhoaminen jäähdyttämällä läppäinsuffisienssi läppävuoto magneettikuvaus sisäelinten kuvantaminen suurtehoisen magneetin avulla magnetokardiografia sydämen sykkeen synnyttämien magneettisten i lmiöiden rekisteröinti mesokardia sydän sijaitsee poikkeuksellisesti aivan keskellä rintakehää mitraaliläppä vasemmanpuoleinen eteis-kammioläppä, hiippaläppä mortaliteetti kuolleisuus myokardi sydänlihas myokardiitti sydänlihastulehdus neonataalikirurgia alle kuukauden ikäisen lapsen leikkaus noninvasiivinen ei ruumiiseen tunkeutuva tutkimus, esim. kaikututkimus ja röntgentutkimus Norwoodin leikkaus alikehittyneen vasemman kammion (HLHS) korjauksen ensimmäinen leikkausvaihe obstruktio umpeutuminen, tukkeutuminen onttolaskimot suuret laskimot, jotka tuovat verta sydämeen pacemaker sydämen tahdistin palliatiivinen oireita lievittävä toimenpide, kun korjaavaa toimenpidettä ei voida suorittaa palpitaatio sydämen tykytyksen tuntemus papillaarilihas nystyrälihas, joka säätää eteis-kammioläppien liikkeet pareesi halvaus paroksysmaalinen takykardia sydämen tiheälyöntisyyskohtaus patch keinoainepaikka (yleensä Gore-Tex tai Dacron) patologi lääkäri, joka on erikoistunut tekemään ruumiinavauksia ja tutkimaan kudosnäytteitä patologinen sairaalloinen pediatri lastenlääkäri pediatrinen lastentautiopillinen perfuusio kudosten veren virtaus, myös sydänkeuhkokoneen käyttö perikardium sydänpussi perikardieffuusio nestettä sydänpussissa perikardiitti sydänpussin tulehdus perinataalinen syntymähetken lähelle ajoittuva peritoneaalidialyysi veren keinotekoinen puhdistaminen kuona-aineista vatsaontelon huuhtelun avulla perkutaaninen ihon kautta, ihon läpi tapahtuva pleura keuhkopussi polysytemia veressä on liian paljon punasoluja postoperatiivinen leikkauksen jälkeinen prekordiaalinen sydämen edessä profylaksi ennalta ehkäisevä toimenpide proksimaalinen lähellä tyveä, lähellä keskustaa pulmonalis keuhkovaltimo, joka vie verta keuhkoihin pumppu sydänkeuhkokone pumppuveri avosydänleikkausta edeltävä verinäyte tarkkaa veriryhmän määritystä ja ristikoetta varten pulmonaaliläppä keuhkovaltimon tyven läppä radiokardiografia verenkierron kartoitus ruiskuttamalla radioisotooppeja verisuoneen ratsastava läppä läppä johtaa kahteen kammioon ratsastava verisuoni verisuoni lähtee kahdesta kammioista resektio pois leikkaaminen, osittainen poisto residiivi tautitilan palautuminen respiraattori hengityskone ristikoe verien yhteensopivuustesti ristitsevä läppä läpän kannatuslaitteet kiinnittyvät kahteen eri kammioon ruptuura katkeaminen, repeäminen rytminsiirto sydämen normaalin sykkeen palauttaminen sähköiskulla tai sähkötahdistuksella septaatio yhteisen eteisen tai yhteisen kammion jakaminen keinotekoisella väliseinällä septum sydämen väliseinä sinus coronarius koronaarisinus, sydänlihaksen laskimorunko sinusrytmi normaali eteisen sinussolmukkeesta alkava sydämen syke sinussolmuke sydämen hermosolmuke, joka säätelee sykkeen situs inversus kaikki sisäelimet sijaitsevat väärällä puolella stenoosi ahtauma stentti metalliverkkoputki, joka asetetaan ahtaaseen suoneen laajentamistoimenpiteen yhteydessä subvalvulaarinen läpän alla sijaitseva (esimerkiksi ahtauma tai ylimääräinen aukko sydämen väliseinässä) suljettu sydänleikkaus leikkaus, jossa sydäntä ei pysäytetä eikä avata suntti yhteys valtimoverenkierron ja keuhkoverenkierron välillä sternotomia rintaontelon avaaminen halkaisemalla rintalasta subkutaani ihon alle sutuura ommel switch-leikkaus valtasuonten ristiin vaihto transpositiossa syanoosi veren hapenpuutteesta johtuva sinisyys sydämen vajaatoiminta sydän ei pysty pumppaamaan tarpeeksi verta syndrooma oireyhtymä systole sydämen kammioitten supistusvaihe Ote epikriisistä Sydämen ultraäänitutkimus: tutkimuksessa fokusoitu lähinnä vasemman puolen lokeroiden kokoon. Vasen eteinen ja vasen kammio prominoivat. Perikardieffuusiota. Hemodynaamisesti merkityksetön perimembranoottinen defekti ennallaan. Mitraaliläpän anteriorinen prolapsi A2-alueella ennallaan. Läppä on rakenteeltaan paksuuntunut ja siinä on posteriorisesti suuntautuva vuoto. Vuoto on graavi. Sama suomennettuna Sydämen ultraäänitutkimus: tutkimuksessa on keskitytty lähinnä vasemman puolen lokeroiden kokoon. Vasen eteinen ja vasen kammio tavallista suuremmat. Sydänpussissa nestettä. Verenkierrollisesti merkityksettömän kammioväliseinäaukko kalvomaisen osassa ennallaan. Mitraaliläpän (eli hiippaläpän) etummaisessa osassa taipuma ennallaan. Läppä on rakenteeltaan paksuuntunut ja siinä on taaksepäin suuntautuva vuoto. Vuoto on voimakasasteinen. 14 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

15 systolinen verenpaine ylempi verenpainelukema, joka liittyy vasemman kammion supistukseen tahdistinelektrodi sähköjohto, joka yhdistää tahdistimen sydänlihakseen takykardia sydämen liian tiheä syke trakea keuhkoputki transoesophageaalinen ruokatorven kautta tapahtuva (esim. ultraäänitutkimus) transpositio valtasuonten lähtöpaikka on vaihtunut trikuspidaaliläppä oikeanpuoleinen eteis-kammioläppä, kolmipurjeläppä thoraxkirurgia rintaontelokirurgia thoraxröntgen rintaontelon ja sen elinten röntgenkuvaus tomografia kerros-kuvantaminen tromboosi veritulppa trombosyytti verihiutale, joka tarvitaan kun veri hyytyy täydellinen AV-katkos eteisten supistus ei lainkaan välity kammioihin ultraäänitutkimus kudosten rakenteiden ja liikkeiden kaikukuvantaminen unifokalisaatio leikkaus: aortasta keuhkokiertoon johtavia suonia kootaan yhdeksi rungoksi vagus-hermo kiertävä hermo, joka mm. hidastaa sydämen sykkeen valvoplastia ahtaan läpän avaaminen pallolaajennuksella valvotomia ahtaan läpän avaaminen leikkaamalla vasodilataattori verisuonia laajentava lääke vastasyntynyt alle kuukauden ikäinen lapsi vena laskimo ventrikkeli sydämen kammio ventrikulaarinen kammioperäinen, esim. ennenaikainen lyönti vitium vika yksikammioinen sydän toinen kammio on niin pieni, ettei se pysty suorittamaan pumppaustehtäväänsä ödeema turvotus Lisää lääketieteellisiä termejä: Ote epikriisistä Hyvä postoperatiivinen tilanne. AV-läpissä hemodynaamisesti merkityksettömät vuodot. Keuhkovaltimorungossa hieman turbulenttia virtausta kuten aikaisemminkin. Lopetetaan tänään diureettilääkitys. Seuraava kontrolli vuoden kuluttua. Tämän käynnin yhteydessä vielä thoraxrtg ja laboratoriokokeet. Sama suomennettuna Hyvä leikkauksen jälkeinen tilanne. Eteis-kammioläpissä (mitraali eli hiippaläppä sekä trikuspidaaliläppä) verenkierrollisesti merkityksettömät vuodot. Keuhkovaltimorungossa hieman pyörteinen virtaus kuten aikaisemminkin. Lopetetaan tänään nesteenpoistolääkitys. Seuraava kontrolli vuoden kuluttua. Tämän käynnin yhteydessä vielä rintaontelon ja sen elinten röntgenkuvaus ja laboratoriokokeet. Kirjainlyhenteet Kardiologit käyttävät paljon lyhenteitä. Lyhenteet antavat mahdollisuuden ilmaista diagnostiikan kannalta tärkeitä tietoja tarkasti ja lyhyesti. Lyhenteiden avulla on helppo täydentää kuvia. Seuraavia lyhenteitä käytetään yleisesti kardiologisissa teksteissä ja kuvissa: A2 AI ALCAPA AO ARVD AS ASD AV- AVB AVSD BNP CHD CI CMP CO COA CRP CW-Doppler DILV DOLV toisen sydänäänen aorttakomponentti, joka syntyy kun aorttaläppä sulkeutuu aortic incompetence, aorttaläpän vuoto anomalous left coronary artery from pulmonary artery vasemman sepelvaltimon poikkeuksellinen lähtö keuhkovaltimosta aortta oikean kammion tautitila, johon liittyy toistuvia ja iän myötä pahenevia rytmihäiriöitä aortic stenosis, aortan tyven tai aortan läpän ahtauma atrial septal defect, eteisväliseinäaukko atrioventricular, eteiskammioatrioventricular block, eteiskammiokatkos atrioventricular septal defect, eteiskammioväliseinän yhteinen aukko sydämen vajaatoiminnan verikoe congenital heart disease, synnynnäinen sydänvika cardiac index, sydämen minuuttitilavuus kehon pinta-alaa kohti suhteutettuna (l/min/m2) cardiomyopathy, kardiomyopatia, sydänlihastauti cardiac output, sydämen pumppaama minuuttitilavuus coarctation of aorta, aortan koarktaatio bakteeritulehdusta osoittava laboratoriokoe continuous wave -Doppler, jatkuva Doppler double inlet left ventricle, molemmat AV-läpät avautuvat vasempaan kammioon double outlet left ventricle, molemmat valtasuonet lähtevät vasemmasta kammiosta DORV ECC ECD ECHO ECMO EF EFE EMB EPS FS HLHS HOCM IAA / A IAA / B IAA / C IVC IVS LA double outlet right ventricle, molemmat valtasuonet lähtevät oikeasta kammiosta extra-corporeal circulation, sydänkeuhkokoneen ylläpitämä verenkierto endocardial cushion defect = AVSD ultraäänitutkimus, kaikukuvantaminen keinohapetus, extracorporeal membrane oxygenator ejektiofraktio, luku joka kertoo montako prosenttia vasemman kammion verimäärästä poistuu systolessa endocardial fibroelastosis, sydämen sisäkalvon fibroelastoosi eli paksuuntuminen endomyocardial biopsy, koepala sydämen sisäpinnasta elektrofysiologinen tutkimus fractional shortening, vasemman kammion läpimitan supistuskerroin, fraktionaalinen supistuminen hypoplastic left heart syndrome, vasemman kammion vajaakehittyneisyys -oireyhtymä hypertrophic obstructive cardiomyopathy, ahtauttava sydänlihaksen paksuuntumistauti interrupted aortic arch, aortankaaren täydellinen katkos vasemman solisvaltimon alapuolella interrupted aortic arch, aortankaaren katkos kaulavaltimon ja vasemman solisvaltimon välissä interrupted aortic arch, aortankaaren täydellinen katkos kaulavaltimoiden välissä inferior vena cava, alaonttolaskimo intact ventricular septum, ehjä kammioväliseinä left atrium, vasen eteinen E E SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

16 IRROITETTAVA KURSSILIITE E E LAA LAD LAHB LBBB LGL LPA LPHB LPV LQTS LV LVEF LVH LVOTO LVPW M-mode MPA MR MRI MS MV NMR NYHA P2 PA PA+IVS PAC PAPVD PDA PH PI PPHNS PRO-BNP PS PVC left atrial appendage, vasemman eteisen korvake left anterior descendent, vasemman sepelvaltimon sydämen etupinnassa laskeva haara left anterior hemiblock, johtoradan vasemman etuhaaran katkos left bundle branch block, sydämen johtoradan vasemman päähaaran katkos Lown-Ganong-Levinen oireyhtymä (harvinainen rytmihäiriöille altistava tila) left pulmonary artery, keuhkovaltimon vasen haara left posterior hemiblock, sydämen johtoradan vasemman takahaaran katkos left pulmonary vein, vasemman keuhkon laskimo Long QT -syndrome, pitkä QT -oireyhtymä, tautila, johon liittyy hyvin vakavia rytmihäiriöitä left ventricle, vasen kammio Vasemman kammion ejektiofraktio, katso ejektiofrakt. left ventricular hypertrophy, vasemman kammion liikakasvu eli hypertrofia left ventricular outflow tract obstruction, vasemman kammion ulosvirtausalueen ahtauma Left ventricular posterior wall, Vasemman kammion takaseinämä motion mode, kaikukuvantamisen liikenäyttö main pulmonary artery, keuhkovaltimon päärunko mitral regurgitation, mitraliläpän vuoto magnetic resonance imaging, magneettikuvantaminen mitral stenosis, mitraaliläpän ahtauma mitral valve, mitraaliläppä = hiippaläppä nucleo-magnetic resonance, magneetti-kuvantaminen New York Heart Association -luokitus, joka kuvastaa fyysistä suorituskykyä (luokat I IV) toisen sydänäänen jälkimmäinen komponentti, joka syntyy kun keuhkovaltimon läppä sulkeutuu pulmonary atresia, keuhkovaltimon rungon tukos pulmonary atresia with intact ventricular septum, keuhkovaltimon tukos ja ehjä kammioväliseinä premature atrial contraction, eteisperäinen lisälyönti partial anomalous pulmonary venous drainage, osittainen poikkeava keuhkolaskimoiden lasku patent ductus arteriosus, avoin valtimotiehyt pulmonary hypertension, kohonnut keuhkoverenpaine pulmonary incompetence, keuhkovaltimoläpän vuoto persistent pulmonary hypertension in the newborn -syndrome, pitkittynyt vastasyntyneen kohonnut keuhkovaltimon verenpaine -oireyhtymä sydämen vajaatoiminnan verikoe (BNP:n esiaste) pulmonary stenosis, keuhkovaltimon läpän ahtauma premature ventricular contraction, kammioperäinen PVR PW-Doppler QP QP:QS QS QT-aika RA RAA RBBB RECOA RPA RPV RR RV RVH RVP S1 S2 SND SVC SVT TA TAC TAPVD TC-PCleikkaus TGA TI TOF TT TV UVH UÄ VA VES VSD VT WPW lisälyönti pulmonary vascular resistance, keuhkoverenkierron virtausvastus pulsed wave -Doppler, pulsoiva Doppler keuhkoverenkierron eli pienen verenkierron virtaus keuhkoverenkierron virtauksen suhde systeemiverenkierron eli aortan virtaukseen systeemiverenkierron eli ison verenkierron virtaus EKG-käyrästä mitattu aika Q-heilahduksen alusta T-heilahduksen loppuum right atrium, oikea eteinen right atrial appendage, oikean eteisen korvake right bundle branch block, sydämen johtoradan oikean haaran katkos re-coarctation, koarktaation uudelleen ahtautuminen right pulmonary artery, keuhkovaltimon oikea haara right pulmonary vein, oikean keuhkon laskimo verenpaineen mittaus mansetilla raajasta (Riva-Rocchi n menetelmä) right ventricle, oikea kammio right ventricular hypertrophy, oikean kammion hypertrofia eli liikakasvu right ventricular pressure, oikean kammion paine ensimmäinen sydänääni toinen sydänääni sinus node dysfunction, sinussolmukkeen toimintahäiriö superior vena cava, yläonttolaskimo supraventricular tachycardia, eteisperäinen tiheälyöntisyyskohtaus tricuspid atresia, trikuspidaaliläpän tukos truncus arteriosus communis, yhteinen valtimorunko total anomalous pulmonary venous drainage, kaikkien keuhkolaskimoiden viallinen lasku totaalinen onttolaskimo-keuhkovaltimo-anastomoosi transposition of great arteries, valtasuonten transpositio tricuspid incompetence, trikuspidaaliläpän vuoto tetralogy of Fallot, Fallot n tetralogia (katso Fallot) tietokonetomografia, kerros-rtgkuvantaminen tricuspid valve, trikuspidaaliläppä univentricular heart, yksikammioinen sydän ultraäänitutkimus, kaikututkimus ventriculo-arterial, yhteys kammiosta valtimoon ventricular extrasystole, kammioperäinen lisälyönti ventricular septal defect, kammioväliseinäaukko ventricular tachycardia, kammioperäinen tiheälyöntisyyskohtaus Wolff-Parkinson-White -syndrooma, oireyhtymä, jossa tiheälyöntisyyskohtaukset ovat hyvin tavallisia ICD-10 tautiluokituksen mukaiset diagnoosit suomennettuna Q20.1 DORV operata Double Outlet Right Ventricle, molemmat valtasuonet lähtevät oikeanpuoleisesta kammiosta, operata = operoitu eli leikattu Q20.3 TGA operata Transposition of Great Arteries, valtasuonten transpositio, aortan ja keuhkovaltimon lähtökohdat ovat vaihtaneet paikkaa (tässä tapauksessa leikattu) Q25.1 Coarctatio aortae operata CoA, Coarctation of Aorta, aortan koarktaatio eli ahtauma (tässä tapauksessa leikattu) Q25.40 HAA operata Hypoplastic Aortic Arch, vajaakehittynyt aortan kaari (tässä tapauksessa leikattu) Q21.0 VSD Ventricular Septal Defect, kammioväliseinän aukko ICD-10 tautiluokitushaku: ICD-10 tautiluokitus (THL): 16 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

17 Teksti Katariina Pärssinen Lähde Ensi vuosi tuo merkittäviä muutoksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Osa muutoksista odottaa kuitenkin vielä lakien vahvistamista. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2013 Muutoksia lääkekorvauksiin Sairausvakuutus korvaa osan asiakkaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perustai erityiskorvauksena. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus alenee nykyisestä 42 %:sta 35 %:iin ja alempi erityiskorvaus 72 %:sta 65 %:iin Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyy ennallaan. Sen sijaan asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) alenee ensi vuoden alusta 670 euroon. Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa kohti. Muutoksia yksityisen hoidon Kela-korvauksiin ja matkakorvauksiin Yksityisen sairaanhoidon korvauksissa siirrytään uuteen korvausjärjestelmään vuoden 2013 alussa. Prosenttiosuuksiin perustuvasta korvauksesta luovutaan, ja Kela vahvistaa lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimuksille ja hoidoille taksan. Potilaalle maksettava korvaus on taksan suuruinen. Laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta korvaustaso säilyy ennallaan. Korvausten määrät ovat nähtävissä verkossa alkaen osoitteessa Uudistuksessa luovutaan tutkimuksen ja hoidon yhteydessä perittävästä 13,46 euron kiinteästä omavastuusta. Matkakustannusten omavastuu nousee Kelan korvaamien matkojen matkakohtainen omavastuu nousee vuoden 2013 alusta nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannusten vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) nousee tällöin nykyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon. Korotukset sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriä korotetaan 3,5 %. Minimipäiväraha nousee 22,96 eurosta 23,77 euroon arkipäivältä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta alkaen. Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee 2,78 %. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 3,89 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Pidennystä isyysvapaisiin Isälle tarkoitettu vapaa on jatkossa kaikkiaan 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Isä voi vastedeskin pitää enintään 18 arkipäivää vapaata samaan aikaan kun äiti saa äitiystai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysrahapäivät isä voi pitää äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Muutoksessa nykyinen isäkuukausi jää pois. Isän vapaisiin ei enää vaikuta se, pitääkö isä vanhempainrahapäiviä. Isyysrahapäivät eivät myöskään vähennä vanhempainrahapäiviä. Isyysvapaata voi myös siirtää nykyistä pidemmälle. Vapaa tulee pitää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Isyysvapaa muuttuu alkaen ja se koskee niitä perheitä, joilla erityisäitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhempainraha on alkanut jälkeen. Jos etuus on alkanut vuoden 2012 puolella, isän isyysraha maksetaan edellisen lain mukaan, vaikka lapsi olisi syntynyt vuoden 2013 puolella. Korotuksia perhe-etuuksiin Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 3,5 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 22,96 eurosta 23,77 euroon päivässä. Kela korottaa vähimmäismääräiset päivärahat ilman hakemusta alkaen. Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien vanhempainpäivärahojen tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka korottaa työtuloihin perustuvia van- hempainpäivärahoja 2,8 %. Vuoden 2013 palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia vanhempainpäivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Lapsilisiin ei tule korotuksia vuosina Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vuonna Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tulee 2,8 %:n korotus. Kela korottaa etuudet ilman hakemusta lukien. Alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava kotihoidon tuen hoitoraha korottuu 327,46 eurosta 336,67 euroon kuukaudessa. Perheen toisesta alle 3-vuotiaista maksetaan 100,79 euroa ja kustakin muusta alle kouluikäisistä 64,77 euroa. Kotihoidon tukeen kuuluu myös perheen tuloista riippuva hoitolisä, joka on enintään 180,17 euroa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha nousee vuoden alussa 171,40 euroon lasta kohden. Osittainen hoitoraha korottuu 96,41 euroon kuukaudessa. Elatustuki ja elatusapu ovat sidottuja elinkustannusindeksiin, joka nousee alkaen 2,63 %. Elatustuki on ensi vuoden alusta 151,85 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Elatusvelvollisen tulee maksaa korotettua elatusapua alkaen. Myös elatusapuvelan maksuvapautuksen tulorajat muuttuvat indeksikorotuksen verran. Korotuksia vammaistukiin Keliakiaa sairastaville maksettavan ruokavaliokorvauksen määrä nousee nykyisestä 21 eurosta 23,60 euroon kuukaudessa. Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuki nousevat vuodenvaihteessa 3,5 %. Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,31 e/kk, korotettu vammaistuki 215,40 e/kk ja ylin vammaistuki 417,68 e/kk. Lisätietoja muutoksista Kelan etuuksiin löydät osoitteesta SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

18 Majoitusvaihtoehtoja vanhemmille lapsen ollessa sairaalahoidossa s Helsingin Lasten ja nuorten sairaalassa hoidossa olevien lasten vanhemmille on olemassa useita eri majoitusvaihtoehtoja sairaalan läheisyydessä tai suhteellisten helppojen kulkuyhteyksien päässä. Oheen on koottuna muutamia käytetyimmistä yöpymispaikoista, mutta toki on olemassa useita muitakin vaihtoehtoja. Varauksia voi suorittaa esimerkiksi Helsinki Expert Hotellikeskuksen kautta (www.hotellikeskus.fi), Lisäksi sivustot kuten ja ovat käytännöllisiä yöpymistarjouksia etsittäessä. Myös muutamia pienempiä, erityisesti perheille sopivia huoneistohotelleja on tarjolla sairaalan läheisyydessä. Lisätietoja ja apua sopivan majoitusvaihtoehdon löytämiseksi voi tiedustella sairaalan sosiaalityöntekijöiltä, osastojen henkilökunnalta tai yhdistyksen toimistolta. Ronald McDonald Talo Seurasaarentie 1 (n. 0,9 km Lastenklinikalta) Helsinki p Sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä sairaalasta. Hakeutuminen Taloon tapahtuu osastonhoitajan/jonohoitajan välityksellä. Arvioitaessa mahdollisuutta päästä asumaan Taloon käytetään lääketieteellisistä ja sosiaalisista asioista koostuvaa arviointipisteytystä. Vanhemmat maksavat Talossa vain omavastuuosuuden 9 e/vrk/hlö, loppuosan Talo laskuttaa suoraan Kelalta. Maksu perheen yli 4-vuotiailta lapsilta on myös 9 euroa. Marja Leppä Oy/Huoneistohotelli Töölöntori (n. 1,4 km Lastenklinikalta) p asuntoa, yksiöistä kolmioihin Mikäli kyseessä on usean viikon yöpyminen, voi hinnasta neuvotella. Kalustetuissa asunnoissa on oma keittiö, liinavaatteet, suihku, WC, jääkaappi, mikro sekä joissakin asunnoissa pesukone. Läheisyydestä löytyy myös ilmaisia parkkipaikkoja. ta Lasten ja Nuorten sairaalassa hoidossa olevien lasten perheille (varausta tehtäessä mainittava lapsen sairaalassa olosta): Hotelli Helka Pohjoinen Rautatiekatu 23, Helsinki (n. 2,9 km Lastenklinikalta) p Hinnat vuonna 2013: Arkisin 1h huone 124 e/vrk 2h huone 156 e/vrk Lisävuode 30 e/vrk Viikonloppuna (pe + la) 1h huone 96 e/vrk 2h huone 120 e/vrk Lisävuode 30 e/vrk Hintoihin sisältyy buffet aamiainen ja sauna (klo 7. 21). Kesäaikana viikonloppuhinnat voimassa kaikkina päivinä. Scandic Continental Helsinki Mannerheimintie 46, Helsinki (n.1,8 km Lastenklinikalta) Varaukset hotellin oman myyntipalvelun kautta, oman myyntipalvelun ollessa suljettuna, vastaanotto tekee varaukset. p Hotellille saavuttaessa on esitettävä sairaalan kutsukirje tai osaston antama todistus sairaalahoidosta. Yhden/kahden hengen huone 95 e/vrk. Perhehuoneen hinta on myös 95e, jos majoittuvat sisarukset ovat alle 13-vuotiaita, muissa tapauksissa veloitetaan 20 e/ lisähenkilö. Hotellissa on lämmin autotalli. Finnairin lentokenttäbussi pysähtyy lähellä hotellia, Hesperian pysäkillä Mannerheimintiellä. hotellin edestä esim. raitiovaunut 4, 7B ja 10 vievät Lasten ja Nuorten Sairaalan lähelle. Matka kestää n. 5min. Radisson Sas Hotel Otaranta Espoo (n. 5,8 km Lastenklinikalta) p , Radissonin keskusvaraamo , Huoneiden hinnat vaihtelevat ajankohdan ja hotellin varaustilanteen mukaan. Hinnat sisältävät aamiaisen. Bussit nro:t 194 ja 195 (Naistenklinikan pysäkki). Matka kestää n. 15 min. Seutulipun kertamaksu on aikuiselta 4,50 e Helsinki (n. 3,5 km Lastenklinikalta) p , keskusvaraamo , Huoneiden hinnat vaihtelevat ajankohdan sekä hotellin varaustilanteen mukaan. Hinnat sisältävät aamiaisen. Esim. bussi 18 (Naistenklinikan pysäkki), vaihto raitiovaunu 8 tai lyhyt kävelymatka. Matkan kesto n. 15 min. Muita majoitusvaihtoehtoja: Helsinki Apartment/Maija Sankamo Töölöntori (n. 1,4 km Lastenklinikalta) p Kalustettujen huoneistojen hinta: kaksio 120 e/yö, kolmio 160 e/yö ja neliö 190 e/yö, pidemmältä ajalta voi pyytää tarjouksen ja hinnat laskevat pidemmissä varauksissa. Huoneistoissa on myös astianpesukone ja pyykinpesukone. Liinavaatteet kuuluvat hintaan. Stadion Hostel Pohjoinen stadiontie 4, Helsinki (n. 1,3 km Lastenklinikalta) p Varaukset: tekstiviestillä Hostellissa on suurten makuusalien lisäksi 12 pienhuonetta. Kaikissa huoneissa majoitus tapahtuu pääsääntöisesti kerrossängyissä. Vessat ja suihkut löytyvät käytävien varsilta. Hinnat vuonna 2013: 1hh 42 e/vrk, 2hh 50 e/vrk, 3hh 75 e/vrk, 4hh 96 e/vrk, 5hh 120 e/vrk, huoneisto alk. 100 e/huoneisto/vrk (2hlöä), makuusali alk. 19,50e/vrk Huoneisto on kalustettu kaksio Olympiastadionilla. Siinä on keittokomero, ruokailutila, kylpyhuone ja makuuhuoneessa televisio. Hostelli vahvistaa 1 5 hengen huoneiden varaukset vain luottokorttitakuuta tai ennakkomaksua vastaan. Sokos Hotel Pasila Maistraatinportti 3, Helsinki (n. 2 km Lastenklinikalta) p Seuraavat hotellit ovat tehneet tarjouksen normaalia edullisemmista yöpymishinnois- Radisson Sas Hotel Ruoholahdenranta 3 Hintatiedustelut: puhelimitse tai osoitteessa + " C n Z / j h m & - ; x. 6 k, 18 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

19 Crowne Plaza Mannerheimintie 50, Helsinki (n. 1,8 km Lastenklinikalta) p Hintatiedustelut ja varaukset: p / Kirsi Leisma-Stolt p /Terhi Lähteenmäki p / Marjaana Salomaa tai myyntikeskus p tai Omenahotelli Eerikinkatu 24, Helsinki (n. 3,2 km Lastenklinikalta) Varaukset ja hintatiedustelut: tai numerosta (9 e/varaus) Hostel Academica (avoinna kesäisin ) Hietaniemenkatu 14, Helsinki (n. 2,3 km Lastenklinikalta) p Hyvä tietää: mahdollisia. Muutokset hotellin/hostellien hinnoissa Etäisyydet on mitattu kevyenliikenteen väyliä pitkin (reittioppaat: Bussimaksu Helsingin alueella on aikuisilta 2,80 e, raitovaunumaksu 2 e (kuljettajalta ostettuna), Helsingin alueella on myös 1 vrk:n (8 e), 3 vrk:n (16 e) ja 5 vrk:n (24 e) matkailijalippuja. Pysäköinti sairaala-alueella ja läheisillä kaduilla on maksullista. Vanhemmat, joiden lapsi on pidempään sairaalahoidossa, voivat hankkia viikoksi kerrallaan ostettavan pysäköintikortin (20 e/viikko). Kortteja myy turvakeskus, p , Tarvittaessa osaston henkilökunta ja sosiaalityöntekijät auttavat sopivan asunnon löytymisessä. Kun joudutaan yöpymään tutkimuksen, hoidon tai liikenneolojen takia, Kela maksaa yöpymisrahaa enintään 20,18 e/ vrk (molemmille vanhemmille, mikäli molempien vanhempien läsnäolo on hoidon kannalta välttämätöntä). f V m c X PAKINA Taas saatiin yksi kalenterivuosi selattua läpi, ja seuraavakin on jo hyvän matkaa alulla. Tuntuu, että mitä enemmän tulee ikää, sitä nopeammin vuodet vaihtuvat. Tässähän alkaa ihan hirvittämään, kun ensi kesänä täyteen tulee kuitenkin vasta 24 vuotta, ja jos jo nyt tuntuu tältä niin mitä se on sitten pari vuosikymmentä myöhemmin... Noh äkkiäkös tuo selviää! Jos kuitenkin pysytään vielä tässä alkaneessa vuodessa eikä aleta hoppuilemaan, niin itselleni on ainakin luvassa monenlaista tekemistä yhdistyksen parissa, sillä jatkan edelleen työskentelyä sekä hallituksessa että Synja-työryhmässä. Yhdistystoiminta on tuonut paljon mielenkiintoisia asioita elämääni oikeastaan jo noin 12 vuoden ajan, eli siitä lähtien kun ensimmäisen kerran olin Peurungan sopeutumisvalmennuskurssilla. Sen lisäksi, että olen osallistunut erilaisille leireille ja tapaamisille, on ollut mukavaa olla suunnittelemassa niitä. Silloin näkee ikään kuin toiminnan molemmat puolet. On hienoa seurata kun kokouksissa paperille suunnitellut asiat toteutuvat käytännössä. Majoituspaikka, jonka on ennen tapaamista nähnyt vain nettikuvissa, onkin yhtäkkiä suoraan edessä kun nousee autosta ulos, ja liikuntatuokio, josta on päätetty mukavasti pöydän ääressä istuen, muuttuukin hikiläikiksi paitaan. Näiden kuluneiden kahdentoista vuoden aikana on tullut käytyä lukuisissa paikoissa, joissa tuskin olisin ilman yhdistystä käynyt. Samoin olisin niitä kokemuksia ja tapaamiani ihmisiä köyhempi, joita on matkan varrella tullut vastaan. Jos miettii voimavaroja arjen keskelle ja kroonisen sairauden kanssa elämiseen, on yhdistyksen tuoma sisältö ollut minulle niistä tärkeimpiä. Toki oma perhe, kaverit, työyhteisö ja niin edelleen ovat myös hyvin tärkeitä omalla tavallaan, mutta sydänasioihin vertaistukea ei kuitenkaan muualta saa. Vertaistuki sanana kuulostaa siltä, että istutaan jossain luentosalissa ja jokainen kertoo virallisesti omasta viastaan, mutta käytännössä se voi olla sitä kun tapaamisella kikattaa hotellihuoneessa keskellä yötä jollekin ihan typerälle asialle sydänystävien kanssa. Toivonkin kaikille henkisesti rikastuttavia ja kikatuttavia kokemuksia vuodelle 2013! Nähdään taas! Hyvää uutta vuotta! Hei vaan! Sydänlapset ja -aikuiset -lehdessä julkaistaan vaihtuvien kirjoittajien elämän makuisia kolumneja. Vuoronsa saavat niin sydänlasten vanhemmat kuin sydännuoret ja -aikuiset. Tällä kertaa vuorossa on sydänaikuinen Sanna Lehto SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 /

20 Sivuääniä teatteriproduktio Pohjois-Karjalassa Teksti Katja Laine Kuvat Katja Laine sekä alueosaston arkisto Sydänlapset ja -aikuiset ry:n Pohjois-Karjalan alueosasto on pitkin syksyä valmistellut Sivuääniä -teatteriproduktiota. Kävimme tapaamassa alueosaston väkeä ja kuulemassa, miten produktio on edistynyt. Kantaesitys nähdään Joensuun Pakkahuoneella Ajatus teatteriproduktiosta lähti viime keväänä alueosaston sisällä ja sitä on innolla lähdetty työstämään alueen sydännuorten, -aikuisten sekä heidän läheistensä kanssa, kertoo Mirjam Westman, joka on yksi hankkeen puuhanaisista sekä Pohjois-Karjalan alueosaston yhteyshenkilö. Vaikka teatteri olikin monille produktioon osallistuville niin sanotusti uusi aluevaltaus, yksi merkittävä tekijä projektin käynnistymiselle oli se, että alueelta löytyi jonkin verran osaamista jo entuudestaan erilaisista teatteri- ja musiikkiesitysten työstämisestä sekä ennen kaikkea suuri innostus hankkeen toteuttamiseksi. Suunnitteluja taustatyötä tehtiin kesän aikana, joista yksi merkittävimmistä oli tietysti hankkeen rahoituskuviot. Iso osa rahoituksesta saadaan yhdistyksen kautta ja Pohjois-Karjalan alueosastolle korvamerkitystä testamenttilahjoituksesta, mutta avustusta on saatu myös muualta, Mirjam kertoo. Prosessista käsikirjoitukseksi Projektin tavoitteena on koota siihen osallistuvien sydänperheiden kokemuksista esitys, joka kertoo draaman, liikkeen, kuvan ja musiikin keinoin heidän kokemuksistaan ja elämästä pitkäaikaissairauden kanssa. Tässä merkittävänä apuna on ammattiohjaaja, Maria Sarkkinen. Syksyn aikana ryhmä on kokoontunut jo kahdeksan kertaa ja ennen ensi-iltaa on vielä peräti 14 harjoituskertaa. Esityksen materiaalin tuottamisessa olemme käyttäneet paljon erilasia ilmaisuharjoitteita ja se on ollut pitkällinen prosessi, produktion ohjaaja Maria Sarkkinen kertoo. Käytössä ovat olleet monet soveltavan teatterin muodot; asiaa on työstetty muun muassa voimauttavien valokuvaus-sessioiden, erilaisten improvisaatioharjoitusten sekä kirjallisten harjoitusten kautta. Yksi mieleenpainuvimmista harjoitteista ryhmäläisille on ollut varmastikin niin sanottu kone-harjoitus, jossa ryhmäläiset rakensivat erilaisia "koneita" käyttämällä ääntään ja kehoaan "koneen" osina. Tärkeiksi teemoiksi harjoituksessa nousivat muun muassa kipu ja toivo. Prosessin jatkuessa nämä teemat ovat tulleet jäädäkseen esitykseen, Maria jatkaa. Ne todellakin olivat yllättävän voimallisia ja pysäyttävä kokemus kaikkinensa, Mirjam toteaa. Olemme saaneet näistä kaikista har- 20 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET 1 / 2013

Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. www.sydanlapset.fi SYDÄNLAPSET RY

Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. www.sydanlapset.fi SYDÄNLAPSET RY ENSITIETOA VANHEMMILLE Sikiö sydänpotilaana www.sydanlapset.fi SYDÄNLAPSET RY 2 Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Heistä noin puolet tarvitsee leikkaushoitoa joko

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Hyvä tietää. Sydänlapsi ja perhe

Hyvä tietää. Sydänlapsi ja perhe SYDÄNLAPSI JA PERHE Hyvä tietää Suomessa syntyy vuosittain noin 500 sydänvikaista lasta. Sydänvikaisten lasten hoidossa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut huimaa kehitystä ja nykyään lähes

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1(5) MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN Olette tulossa sisäkorvan tutkimukseen. Teitä tutkitaan samana päivänä magneettikuvauslaitteella

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?

Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa

Lisätiedot

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)

TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille

Pieni. EKG-opasvihko. lapsiperheille Pieni EKG-opasvihko lapsiperheille PIENI EKG-OPASVIHKO LAPSIPERHEILLE Tässä pienessä EKG-opasvihkossa on lyhyesti kuvattu EKGtutkimus, eli sydänfilmin otto. Toivomme Teidän lukevan oppaan yhdessä lapsenne

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen

NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Sydänsairaudet Sydämen tutkiminen Sydämen tutkimuksessa auskultointi on tärkein menetelmä. Yksinkertaiset, riittävän suuret fonendoskoopin rasiamallit riittävän

Lisätiedot

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä

Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä C LUKU 8 Ultraääniohjaus invasiivisissa toimenpiteissä Janne Rapola Ultraäänikuvantaminen invasiivitoimenpiteiden yhteydessä parantaa onnistumista ja turvallisuutta. Usein läpivalaisun tarve vähenee. Vaikka

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen

Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen Koonneet: Jaana Pihkala Paula Rautiainen Heikki Sairanen SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Toiminnan esittely... 3 Vuodeosasto K4... 4 Sydänleikkaukset... 4 Teho-osasto K9... 13 Katetrointilaboratorio...

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä

Kliininen tutkimus, kannanotto esitettyyn kysymykseen, käynnin kirjaus ja konsultaatiovastaus, ehdotus jatkotoimenpiteistä TARJOUSLOMAKE 1: PALVELUJA KOSKEVAT VAATIMUKSE Pos. Palvelut Palvelun sisältö ja laajuus Palvelun suorittaja 1. RINTATUTKIMUKSET 1.1. Mammografiatutkimus (ei seulonta) Mammografiatutkimus ja lausunto Lääkäri

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Breastlight. käyttöohje. erveystekniikka

Breastlight. käyttöohje. erveystekniikka Breastlight käyttöohje erveystekniikka Rintojen omatoiminen tutkiminen Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus. Rintasyövän hoitoennuste on sitä parempi, mitä aikaisemmin syöpä todetaan. Rintasyövän

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi.

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä: - Elektiivinen: ennalta suunniteltu, potilaalle

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot