Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. SYDÄNLAPSET RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. www.sydanlapset.fi SYDÄNLAPSET RY"

Transkriptio

1 ENSITIETOA VANHEMMILLE Sikiö sydänpotilaana SYDÄNLAPSET RY

2 2 Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Heistä noin puolet tarvitsee leikkaushoitoa joko heti synnyttyään tai myöhemmin elämänsä aikana. Viime vuosikymmenien aikana pienten lasten sydänkirurgia on kehittynyt huimasti ja yhä monimutkaisempia sydänvikoja pystytään korjaamaan tai oireita helpottamaan. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista voi varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta elää suhteellisen rajoituksetonta ja normaalia elämää. Kehittyneiden tutkimusmenetelmien ansiosta, raskausaikana todettavien sikiöaikaisten sydändiagnoosien määrä on kasvanut, ja tullee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Syntymättömän lapsen kannalta raskaudenaikaisen diagnoosin on todettu parantavan lapsen ennustetta. Tietyn tyyppisissä sydänvioissa jo sikiöaikana aloitetulla lääkityksellä voidaan helpottaa lapsen oireita sekä suunnitella ennalta mahdollisia toimenpiteitä. Myös tulevien vanhempien kannalta, on hyvä saada aikaa valmistautua tilanteeseen sekä ennen kaikkea realistista tietoa sydänvian vaikutuksesta elämään niin lääketieteelliseltä näkökulmasta kuin vertaiskokemusten kautta. Sydänlapset ry on vuonna 1975 perustettu valtakunnallinen synnynnäisesti sydänvikaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän perheidensä asioista huolehtiva järjestö. Sydän lapset ry:n tavoitteena on sydäntutkimusten ja hyvän hoidon turvaaminen kaikille niitä tarvitseville. Tärkeinä toimintamuotoina ovat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, leirit, tapahtumat, luennot sekä muut tapaamiset. Tänään Sydänlapset ry:llä on koko maan kattava alueosastoverkosto, jotka kaikki toimivat samoilla periaatteilla alueensa jäsenperheiden hyväksi sekä järjestävät monipuolisesti tapahtumia ja tapaamisia. Lisäksi järjestöllä on valtakunnalliset osastonsa Sydänenkeleille (Lapsensa menettäneille) sekä sydännuorille ja -aikuisille (SYNJA). Sydänlapset ry:n ja sen alueosastojen kautta saa yhteyden muihin vastaavan kokeneisiin. Lisätietoja järjestöstä ja sen toiminnasta saat osoitteesta Sydänlapset ry

3

4 4 Sydämen kehittyminen sikiöaikana Ihmisen sydän kehittyy ensimmäisen seitsemän raskausviikon aikana. Sydämen muodostuminen on hyvin monimutkainen tapahtumasarja, jossa häiriö yhdessä vaiheessa johtaa toisen kehitysvaiheen pysähtymiseen. Niinpä häiriö sydämen kiertymisessä aiheuttaa yksikammioisen sydänvian, kammio- tai eteisväliseinän puutoksia ja valtasuonten kehityshäiriötä. Toisaalta varhainen lievempi kehityspoikkeavuus saattaa johtaa veren virtausolosuhteiden muuttumiseen ja rakennevikaan myöhemmin raskausaikana. Esimerkiksi kriittinen aorttaläpän ahtauma aiheuttaa toisen sydänpuoliskon kehittymättömyyden. Sydänvikojen yleisyys on noin 1 % vastasyntyneistä. Yleensä kehityshäiriön syytä ei tiedetä. Pienessä osassa potilaista sydänvika on perinnöllinen. Äidin sairaustilat ja lääkehoidot voivat joissain tapauksissa aiheuttaa rakennevikoja ja rytmihäiriöitä. Jos sikiöllä on muiden elinten tai kromosomien poikkeavuuksia sydänvian riski on suuri. Sydänvikojen sikiöseulonta Menetelmät Sydänvikojen seulonta Suomessa yleensä perustuu sikiölle tehtävään kahteen seulontaultraäänitutkimukseen. Ensimmäinen tutkimus tehdään raskausviikolla (keskimäärin 12. raskausviikolla). Tässä tutkimuksessa arvioidaan sikiön niskaturvotuksen paksuus (kuva 1), joka suhteutetaan pää-perämittaan. Keskimäärin 2.5 mm suurempi turvotus johtaa jatkotutkimuksiin, joista tärkein on istukan koepalasta tehtävä kromosomimääritys. Kuva 1. Niskaturvotuksen paksuus on 5 mm 12-viikkoisella sikiöllä. Lapsen pää näkyy vasemmalla, kasvot alaspäin.

5 5 Sikiön rakenneultraäänitutkimus tehdään raskauden viikolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään sikiön sydämen nelilokeronäkymä, valtasuonten sijainti ja koko sekä sydämen rytmi (kuva 2 A ja B). Suurin osa sydämen rakennevioista pystytään diagnosoimaan näillä raskausviikoilla. Seulonnan tekeminen vaatii kuitenkin tekijältään kokemusta ja hyvätasoiset ultraäänilaitteet. A B Kuva 2. Kuvassa 18-viikkoinen sikiö. A: Normaali nelilokeronäkymä (RV oikea kammio, LA vasen eteinen, Ao aortta ja spine selkäranka) B: Normaali pitkittäisprojektio, jos Ao aortta, RV oikea kammio ja LV vasen kammio. Erityiset syyt sydänultraäänitutkimuksen tekemiselle Jos perheessä tai lähisuvussa on vaikea-asteinen synnynnäinen sydänvika, on erityisen tärkeä niin perheen kuin tulevan lapsenkin kannalta, että tehdään seulontatutkimusta tarkempi, mielellään alaan perehtyneen synnytyslääkärin tai lastenkardiologin suorittama, ultraäänitutkimus raskauden viikolla. Samoin tulisi menetellä silloin, kun sikiöllä on rytmihäiriöitä, seulonnassa herää epäily sydämen poikkeavuudesta, on epäily kromosomipoikkeavuudesta tai muiden elinten epämuodostumista ja äidillä on raskauden aikainen sairaus tai lääkkeiden tai alkoholin käyttöä. Sikiön sydämen ultraäänitutkimuksen aiheita 1) Sikiöperäiset syyt Muun elimen epämuodostuma Kromosomipoikkeavuus Sikiön turvotus Rytmihäiriöt Todettu niskapoimu varhaisraskaudessa Todettu poikkeava nelilokeromaisema seulontaultraäänitutkimuksessa 2) Äitiperäiset syyt Sokeritauti Verenpainetauti Raskauden aikainen lääkitys Alkoholinkäyttö Sidekudostauti 3) Perinnölliset syyt Sydänlapsi perheessä tai lähisuvussa Perinnöllinen tauti, johon liittyy sydänvikoja tai toimintahäiriöitä

6 6 Sydämen rakennepoikkeavuudet Kun sikiön sydäntä tutkitaan ultraäänellä, tulee huomioida tiettyjä asioita. Sydänvikadiagnostiikan erityispiirteet: Aivan kaikkia vikoja ei pystytä toteamaan tai pois sulkemaan sikiöaikaisessa ultraäänitutkimuksessa Sikiön verenkierrossa keuhkoihin menevän veren määrä on vain noin 10 % koko kehon verenkierrosta. Sen vuoksi sikiön verenkierrossa on rakenteita, joilla keuhkoihin menevä verenkierto oikaistaan. Tällaisia ovat eteisväliseinämässä oleva soikea aukko (foramen ovale) ja keuhkovaltimon ja valtasuonen aorttan välissä oleva suoni, valtimotiehyt (ductus arteriosus)(kuva 3). Sikiöverenkierrossa nämä oikovirtauspaikat tulee löytää, mutta syntymän jälkeen niiden aukijääminen on poikkeava löydös. Sikiöaikana voi olla erittäin vaikeaa todeta joitakin rakennesydänvikoja, kuten pientä kammioväliseinäreikää, ahtautunutta aortan kaarta ja poikkeavasti laskevia keuhkolaskimoita. Sikiöverenkierto Ductus Arteriosus Istukka Aorta Foramen Ovale Keuhko Keuhkovaltimo Ductus Venosus Maksa Munuainen Napanuora Napalaskimo Napavaltimot Kuva 3. Sikiöverenkierto.

7 7 Sydämen rakennevika voi vaikeutua ja lievittyä raskauden edetessä. Sikiön varhainen sydämen kehityshäiriö voi johtaa tilan pahenemiseen raskauden aikana. Tutkimuksissa on todettu, että sydämen lokeroiden kehitys on riippuvainen riittävästä verenvirtauksesta. Esimerkiksi oikea kammio jää kehittymättä, jos sinne ei riitä verenkiertoa ahtaan kolmipurjeläpän vuoksi. Niinpä tilanteissa, joissa sikiöllä todetaan läpän ahtauma, on syytä seurata kasvavaa sikiötä noin 4 viikon välein. Maailmalla on tehty muutamia läpänavaamistoimenpiteitä ihmissikiöille, mutta toistaiseksi ei ole tarjolla vakiintunutta toimenpidehoitoa. Sikiötoimenpiteisiin liittyy suuri keskenmenon riski. Eräät sydänviat johtavat väistämättä kuolemaan. Sikiön ultraäänitutkimus on tuonut mahdollisuuden todeta sikiöllä sellaisia sydämen rakennevikoja, jotka johtavat jo varhaisen sikiön tai ennenaikaisena syntyvän lapsen kuolemaan. Sikiölle kehittyy yleinen turvotus tai vaikea kasvuhäiriö. Näissä tapauksissa mitkään hoitomenetelmät eivät tehoa vaan kuolema on väistämätön. Jos tällainen sydänvika diagnosoidaan jo sikiöaikana tulee vanhempien tietää tilanteen toivottomuus. Muiden elinten ja kromosomien poikkeavuuksia esiintyy sydänvikojen yhteydessä suhteellisen yleisesti. Sikiön sydämen rakenneviat voivat liittyä muiden elinten epämuodostumiin ja kromosomihäiriöihin. Toisaalta, jos sikiöllä todetaan muiden elinten, kuten raajojen tai kromosomien poikkeavuuksia, on sydän syytä tutkia tarkoin. Niinpä, eteiskammioväliseinäreikä (kuva 4) liittyy hyvin usein Downin syndroomaan ja lapsivesipunktio kromosomiston tutkimiseksi on aiheellista tehdä. Tämä jo senkin vuoksi, että Down-lapsilla esiintyy myös muiden elinten kuten suoliston epämuodostumia huomattavasti muita enemmän. Jos sikiöllä on monen muun elimen poikkeavuus yhtyneenä vaikeaan sydämen rakennevikaan, ennuste voi olla huono. Kuva 4. Eteiskammioväliseinäreikä 20-viikkoisella sikiöllä, jolla kromosomitutkimus osoitti Downin syndrooman. Ylhäällä eteistaso ja alhaalla kammiot.

8 8 Keskustelu vanhempien kanssa Kun sikiöllä todetaan sydänvika tai rytmihäiriö, keskustellaan vanhempien kanssa syntyvälle lapselle tehtävistä toimenpiteistä, leikkaushoidosta, lääkehoidosta ja taudin ennusteesta mahdollisimman kattavasti. Joissakin tapauksissa sikiötä hoidetaan äidille annettavilla lääkkeillä, jotka imeytyvät sikiöön istukan kautta. Eräissä vaikea-asteisissa sydänvioissa, kuten yksikammioisessa sydämessä hoitomenetelmät ovat auttavia, eikä lasta voida parantaa täysin terveeksi millään menetelmällä. Leikkaus- ja toimenpidehoitojen ansiosta lapset kuitenkin kasvavat suhteellisen mukavasti ja viettävät lähes normaalia elämää. Tiettyjä yksikammioisia vikoja on hoidettu aktiivisesti vasta kymmenkunta vuotta, joten lapsen pitkäaikaisennusteesta ei ole tarkkaa tietoa. Näissä vaikeissa tapauksissa vanhemmat voivat harkita myös raskauden keskeytystä. Päätös raskauden keskeytyksestä tai jatkamisesta on aina vanhempien, ja molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikeita ratkaisuja. Vastaanotolla vanhemmat keskustelevat lääkärin lisäksi asiaan perehtyneen hoitajan kanssa. Hoitaja ohjaa vanhemmat tarvittaessa erityistyöntekijöiden, kuten sosiaalihoitajan ja papin kanssa keskustelutilaisuuteen. Vanhemmille tarjotaan tilaisuus käydä tutustumassa teho-osastoihin ja sydänosastoon etukäteen, ennen lapsen syntymää. Vastaavan kokeneiden kokemukset ovat usein ensiarvoisen tärkeitä. Vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan saada yhteys Sydänlapset ry: n kautta muihin vastaavan kokeneisiin sydänlasten vanhempiin sekä vapaaehtoisiin tukihenkilöihin. Sydänvikaisen sikiön ja vastasyntyneen hoito Kun sikiöllä todetaan sydämen rakennevika, seurataan sikiön kasvua ja vointia 2 4 viikon välein tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Lisäksi äiti käy äitiyspoliklinikalla tai synnytysvastaanotolla, jossa seurataan lapsen kasvua ja tehdään tarvittaessa syketutkimus (kardiotokografia, KTG). Jos todetaan rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen aloitetaan äidille lääkitys, joka kulkeutuu lapseen istukan kautta. Lääkehoidon tehoa seurataan ultraäänitutkimuksella ja äidin veren lääkeainepitoisuuksia seuraten. Vaikeastikin sydänvikainen lapsi tulee synnyttää täysiaikaisena ja alateitse. Poikkeuksena on sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriö, joka ei ole lääkityksellä hallinnassa. Tällöin suositellaan keisarinleikkaussynnytystä. Synnytyspaikaksi tulee valita yliopistollinen keskussairaala, jossa on valmiudet vastasyntyneen tehohoitoon. Jos lapsi tarvitsee toimenpidettä tai leikkausta ensimmäisten vuorokausien aikana, tulee synnytyksen tapahtua Helsingissä Naistenklinikalla, josta lapsi siirtyy hoitoon Lasten ja nuorten sairaalaan, jossa lasten sydänkirurgi on heti saatavilla paikalle.

9

10 10 Sydänvikaisen sikiön ennuste Valtaosa synnynnäisistä rakennevioista on hyvin hoidettavissa, ja lapsen ennuste on hyvä. Osa pienistä kammioväliseinärei istä sulkeutuu itsestään lapsen kasvaessa, eikä hoitoa tarvita lainkaan. Kun sydänvika todetaan sikiöaikana, voidaan lapsen hoito ja seuranta suunnitella tarkoin etukäteen, jo ennen lapsen syntymää. Kun äiti synnyttää Helsingin Naistenklinikalla, jää vastasyntyneen kuljetukseen liittyvät riskit pois. Syntyvälle lapselle varataan paikka teho-osastolta, jossa henkilökunta on koulutettu hoitamaan kriittisesti sairasta lasta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vaikeasti sairaiden sydänvikaisten lasten leikkausta edeltävä ja sen jälkeinen ennuste on parempi, kun sydänvika on todettu ennen syntymää. Tämä koskee erityisesti tiettyjä yksikammioisia sydämiä (kuva 5) ja niitä tilanteita, joissa keuhko- tai systeemiverenkierto ovat avoimesta valtimotiehyestä riippuvaisia. Näissä tilanteissa valtimotiehyeen sulkeutuminen johtaa hengenvaaraan. Riittävän aikaisin aloitettu lääkehoito estää valtimotiehyeen sulkeutumisen ja näin taataan riittävä verenkierto koko kehoon, myös aivoihin. Sydänvikaisten lasten neurologista selviytymisestä seurataan myös poliklinikkakäyntien yhteydessä. Kuva 5. Sydämen vasen kammio on pieni ja paksuseinäinen (hypoplastic LV). Vain oikea kammio (RV) pumppaa verta. Oikea eteinen (RA) on suurentunut. Sikiön sydämen rytmihäiriöt Neuvolatarkastuksen yhteydessä havaittu sikiön sydämen rytmin epätasaisuus on tavallisin syy ultraäänitutkimukselle. Nykyään tiedetään, että rytmihäiriöitä esiintyy jopa 10 % raskauksissa. Tavallisin rytmihäiriö on viaton lisälyöntisyys, joka ei vaadi mitään hoitoa. Se voi liittyä kuitenkin harvoin sydämen rakennevikaan, jonka vuoksi sydämen rakenneultraäänitutkimus on syytä tehdä. Sikiön verenkierron kannalta ongelmallisia rytmihäiriöitä ovat nopeat rytmihäiriöt, jolloin sydämen syke nousee yli 200 minuutissa, ja hitaat rytmihäiriöt, jolloin syke on alle 100 minuutissa.

11 11 Nopeat rytmihäiriöt (takykardiat) Nopeissa rytmihäiriöissä kyseessä on yleensä joko eteislepatus (AF) tai eteisperäinen tiheälyöntisyys (SVT). Rytmihäiriön erotusdiagnoosi pystytään tekemään ultraäänellä mm. liikenäyttötekniikkaa käyttäen (kuva 6). Nopeat rytmihäiriöt liittyvät hyvin harvoin sydämen rakennevikoihin. Kuva 6. Eteislepatus. Eteisen syke on 469/min, kammion syke on 230/min. Kuvassa eteisseinämät. Koska sydän ei ehdi täyttyä eikä tyhjetä, nopea rytmi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja sikiön turpoamiseen. Rytmihäiriön hoitaminen perustuu äidille annettavan lääkityksen leviämiseen istukan kautta sikiöön. Koska lääkkeet imeytyvät vain osittain istukan kautta, joudutaan äidille antamaan varsin suuria lääkeannoksia. Usein tarvitaan kahta eri lääkettä, harvoin useampia. Sivuvaikutusriskien vuoksi äitiä seurataan tiheästi äitiyspoliklinikalla. Myös äidin veren lääkityspitoisuutta on syytä seurata. Lääkitys jatkuu yleensä raskauden loppuun asti, vaikka rytmihäiriö saataisiin hyvin hallintaan. Aina pyritään normaaliin synnytykseen ja täysiaikaisuuteen. Vastasyntynyt lapsi tarvitsee syntymänjälkeistä seurantaa, ja joskus myös rytmihäiriölääkitystä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lasten pitkäaikaisennuste on hyvä, vaikka tiedetäänkin, että osa rytmihäiriöistä uusiutuu myöhemmin lapsuudessa tai aikuisuudessa. Tämä koskee erityisesti oikorata-rytmihäiriöitä (esim. WPW-syndrooma).

12 12 Kuva 7. Sikiön kammion syke 51/min, eteinen 150/min. Täydellinen eteiskammiokatkos. Kammiot näkyvät ylhäällä, eteisen supistukset alhaalla. Hitaat rytmihäiriöt (bradykardiat) Hitaissa rytmihäiriöissä sikiön pulssitaso putoaa alle 100 minuutissa. Kaikkein tavallisin syy on synnynnäinen eteiskammiokatkos (kuva 7). Eteissyke ei johda kammioon, vaan kammio sykkii hidasta omaa tahtiaan, keskimäärin minuutissa. Koska eteiskammiokatkos liittyy yli 90 % tapauksissa äidin sidekudostautiin, Sjögrenin syndroomaan, tulee äidistä aina tutkia sidekudosvasta-aineet. Usein äideillä on ollut varsin vähäisiä oireita ja he eivät ole tietoisia taudistaan. Äidin vasta-ainetasomääritykset paljastavat diagnoosin. Äidin ultraääniseurantakäyntien tiheys riippuu sikiön syketaajuudesta. Yleensä sikiölle ei kehity vajaatoimintaa, ja raskautta päästään jatkamaan täysiaikaiseksi asti, joka on aina pyrkimyksenä. Eräissä tapauksissa hidas syketaso ja sydänlihassairaus johtavat vaikeaan sydämen vajaatoimintaan jo sikiöaikana. Näissä tapauksissa joudutaan harkitsemaan äidille annettavaa lääkitystä. Koska sikiön hitaan sykkeen seuranta synnytyksen yhteydessä on hankalaa ja koska synnytyksen aikana normaalistikin tapahtuu voimakkaita sykevaihteluja, nämä lapset synnytetään keisarinleikkauksella. Syntyvälle lapselle varataan tehohoitopaikka ja aina varaudutaan tahdistimen asennukseen. Synnynnäistä eteiskammiokatkosta sairastavat lapset ovat elinikäisessä sydänlääkärin seurannassa. Pienelle osalle potilaista voi kehittyä tahdistinhoidosta huolimatta sydänlihassairaus.

13 13 Hidas rytmihäiriö voi liittyä myös vaikeaan sydämen rakennevikaan. Näissä tapauksissa ennuste on paljon huonompi; vain noin 50 % selviää hengissä. Sikiön sydämen vajaatoiminta Sikiön yleiseen turvotukseen (hydrops) johtava sydämen vajaatoiminta voi kehittyä sikiölle hyvin monesta eri syystä (kuva 8). Tavallisimpia syitä ovat kaksosraskauteen liittyvä transfuusiosyndrooma, jossa verenkierron epätasaisuudesta johtuen toinen sikiö turpoaa ja toiselta keskeytyy kasvu. Muita syitä ovat sikiön ja istukan kasvaimet, keuhkoepämuodostumat, vaikeat sikiöaikaiset tulehdukset ja anemiat. Sikiöhydropsin toteaminen johtaa aina lisätutkimuksiin, kuten äidin infektiovastaainemäärityksiin. Sydämen vajaatoimintaa voidaan yrittää hoitaa äidille annettavalla digitalislääkityksellä, joka tukee sydämen toimintaa. Sikiölle voidaan tehdä myös toimenpiteitä, kuten ylimääräisen vatsanesteen ja keuhkopussinesteen poistoja. Vaikeassa anemiassa sikiön verenkiertoon annetaan punasoluja. Turvotuksen syystä ja raskausviikoista riippuen ennuste vaihtelee erittäin paljon. Kuva 8. Sikiön rintaontelossa (tumma alue) on runsaasti nestettä keuhkoepämuodostuman vuoksi. Sydämen toimintaa tuettiin äidille annettavalla lääkityksellä.

14 14 uksi aäänitekniikka on hdollistanut sikiön ranteiden ja verenkiern tutkimisen jo varaisilta raskausviikoilta htien. Jos rakennevika rytmihäiriö todetaan, daan yleensä sanoa, syntyvällä lapsella on ennuste. Useimpia sya voidaan lääkkein ja oimenpitein ja leikkan korjata, tai ainakin ta helpottaa. yntyvää sydänsairaslasta pyritään auttaan kaikin mahdollisin noin, tarvittaessa siöaikaisin lääkityksin varautumalla parhaaen mahdolliseen syntyänjälkeiseen hoitoon.

15 Sydänlapset ry:n yhteystiedot Sydänlapset ry Oltermannintie Helsinki Puhelin (09) Telekopio (09) Sähköposti: Internet: Jäsenlomake HALUAMME LIITTYÄ SYDÄNLAPSET RY:N JÄSENEKSI! Vanhempien nimet Osoite Postimerkki Postinumero ja postitoimipaikka Kotikunta Sähköposti Puhelinnumero(t) Sydänlapset ry Oltermannintie Helsinki Lapsen nimi syntymävuosi Sisaren nimi syntymävuosi Sisaren nimi syntymävuosi Haluan postitse ensitietopaketin, hinta 10 eur + postituskulut

16 pumputi - pum - pum sydämessä voi olla vikaa SYDÄNLAPSET R.Y. Kirja sydänvioista kouluikäisille lapsille Pumputi-pum-pum sydämessä voi olla vikaa, Sydänlapset ry:n kustantamana vuonna Sydänlasten kirjan kustansi Sydänlapset ry RAY:n tuella vuonna Kirjoja voi tiedustella Sydänlapset ry:n toimistolta. Sydänlapset ry:n esitteet: Sydänlapsi ja perhe Sydänlapsi koulussa Sydänlapsi päivähoidossa Sydänlapsen sosiaaliturvaopas Sydännuoret ja -aikuiset Sydänlasten ja -nuorten kuntoutus Yleisesite Sydänlapset ry:n ruotsinkieliset esitteet: Hjärtbarnet och familjen Hjärtbarnet i skola Hjärtbarnet i dagvård Social trygghet för hjärtsjuka barn Hjärtsjuka ungdomar och vuxna Hjärtbarnen r.f. Sisällön suunnittelu: Dos. Eric Ivar Wallgren, Dos. Marianne Eronen ja Katja Laine Teksti: Marianne Eronen, Dosentti, Lastenkardiologian erikoislääkäri, HUS Lasten ja nuorten sairaala Ulkoasu ja taitto: Ritva Toivonen Kuvat: Tuija Linkola sekä HUS Lasten ja nuorten sairaalan arkisto

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Kertausta lapsen kasvusta

Kertausta lapsen kasvusta Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Lastesi syntymä lähestyy

Lastesi syntymä lähestyy Lastesi syntymä lähestyy Tämän esitteen tarkoituksena on valmistaa ja antaa tietoa teille tulevaan synnytykseen. Tuleva synnytys herättää varmasti monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Synnytys valmistaa

Lisätiedot

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala

Kohtukuolema äidin kokemana Annu Nevala Kohtukuolema äidin kokemana 23.10.2013 Annu Nevala Kohtukuolema pähkinänkuoressa Yli 22-viikkoisen tai yli 500g painavan lapsen menehtyminen kohtuun tai synnytyksen aikana Noin parisataa vuosittain Syy

Lisätiedot

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus

Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta

Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta 6.6.2012 1(6) Muutoksia sikiön kehityshäiriöiden seulontatutkimuksissa uutena seulontatuloksien vastaaminen sähköisesti sekä trisomia 18 -seulonta Tutkimus S -Sikiön kehityshäiriöiden seulonnat, S -Tr1Seul,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Tärkeänä toimintaa ohjaavana periaatteena toimii: On nähtävä syntymä ja kuolema yhtä arvokkaina. Tämä tarkoittaa pyrkimystä siihen, että kokemus

Tärkeänä toimintaa ohjaavana periaatteena toimii: On nähtävä syntymä ja kuolema yhtä arvokkaina. Tämä tarkoittaa pyrkimystä siihen, että kokemus TY HAVEN lasten saattohoitokoti Barri, Etelä-Wales 16.5.2014 Vierailin lasten saattohoitokodilla ollessani toisissa työtehtävissä Walesissa. Tarkoituksena oli saada tietoa ja ideoita Paletti-hankkeeseemme

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot