Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. SYDÄNLAPSET RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikiö sydänpotilaana ENSITIETOA VANHEMMILLE. www.sydanlapset.fi SYDÄNLAPSET RY"

Transkriptio

1 ENSITIETOA VANHEMMILLE Sikiö sydänpotilaana SYDÄNLAPSET RY

2 2 Suomessa syntyy vuosittain noin 500 synnynnäisesti sydänvikaista lasta. Heistä noin puolet tarvitsee leikkaushoitoa joko heti synnyttyään tai myöhemmin elämänsä aikana. Viime vuosikymmenien aikana pienten lasten sydänkirurgia on kehittynyt huimasti ja yhä monimutkaisempia sydänvikoja pystytään korjaamaan tai oireita helpottamaan. Valtaosa sydänvikaisena syntyneistä lapsista voi varhaisen kirurgisen hoidon ansiosta elää suhteellisen rajoituksetonta ja normaalia elämää. Kehittyneiden tutkimusmenetelmien ansiosta, raskausaikana todettavien sikiöaikaisten sydändiagnoosien määrä on kasvanut, ja tullee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Syntymättömän lapsen kannalta raskaudenaikaisen diagnoosin on todettu parantavan lapsen ennustetta. Tietyn tyyppisissä sydänvioissa jo sikiöaikana aloitetulla lääkityksellä voidaan helpottaa lapsen oireita sekä suunnitella ennalta mahdollisia toimenpiteitä. Myös tulevien vanhempien kannalta, on hyvä saada aikaa valmistautua tilanteeseen sekä ennen kaikkea realistista tietoa sydänvian vaikutuksesta elämään niin lääketieteelliseltä näkökulmasta kuin vertaiskokemusten kautta. Sydänlapset ry on vuonna 1975 perustettu valtakunnallinen synnynnäisesti sydänvikaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän perheidensä asioista huolehtiva järjestö. Sydän lapset ry:n tavoitteena on sydäntutkimusten ja hyvän hoidon turvaaminen kaikille niitä tarvitseville. Tärkeinä toimintamuotoina ovat sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, leirit, tapahtumat, luennot sekä muut tapaamiset. Tänään Sydänlapset ry:llä on koko maan kattava alueosastoverkosto, jotka kaikki toimivat samoilla periaatteilla alueensa jäsenperheiden hyväksi sekä järjestävät monipuolisesti tapahtumia ja tapaamisia. Lisäksi järjestöllä on valtakunnalliset osastonsa Sydänenkeleille (Lapsensa menettäneille) sekä sydännuorille ja -aikuisille (SYNJA). Sydänlapset ry:n ja sen alueosastojen kautta saa yhteyden muihin vastaavan kokeneisiin. Lisätietoja järjestöstä ja sen toiminnasta saat osoitteesta Sydänlapset ry

3

4 4 Sydämen kehittyminen sikiöaikana Ihmisen sydän kehittyy ensimmäisen seitsemän raskausviikon aikana. Sydämen muodostuminen on hyvin monimutkainen tapahtumasarja, jossa häiriö yhdessä vaiheessa johtaa toisen kehitysvaiheen pysähtymiseen. Niinpä häiriö sydämen kiertymisessä aiheuttaa yksikammioisen sydänvian, kammio- tai eteisväliseinän puutoksia ja valtasuonten kehityshäiriötä. Toisaalta varhainen lievempi kehityspoikkeavuus saattaa johtaa veren virtausolosuhteiden muuttumiseen ja rakennevikaan myöhemmin raskausaikana. Esimerkiksi kriittinen aorttaläpän ahtauma aiheuttaa toisen sydänpuoliskon kehittymättömyyden. Sydänvikojen yleisyys on noin 1 % vastasyntyneistä. Yleensä kehityshäiriön syytä ei tiedetä. Pienessä osassa potilaista sydänvika on perinnöllinen. Äidin sairaustilat ja lääkehoidot voivat joissain tapauksissa aiheuttaa rakennevikoja ja rytmihäiriöitä. Jos sikiöllä on muiden elinten tai kromosomien poikkeavuuksia sydänvian riski on suuri. Sydänvikojen sikiöseulonta Menetelmät Sydänvikojen seulonta Suomessa yleensä perustuu sikiölle tehtävään kahteen seulontaultraäänitutkimukseen. Ensimmäinen tutkimus tehdään raskausviikolla (keskimäärin 12. raskausviikolla). Tässä tutkimuksessa arvioidaan sikiön niskaturvotuksen paksuus (kuva 1), joka suhteutetaan pää-perämittaan. Keskimäärin 2.5 mm suurempi turvotus johtaa jatkotutkimuksiin, joista tärkein on istukan koepalasta tehtävä kromosomimääritys. Kuva 1. Niskaturvotuksen paksuus on 5 mm 12-viikkoisella sikiöllä. Lapsen pää näkyy vasemmalla, kasvot alaspäin.

5 5 Sikiön rakenneultraäänitutkimus tehdään raskauden viikolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään sikiön sydämen nelilokeronäkymä, valtasuonten sijainti ja koko sekä sydämen rytmi (kuva 2 A ja B). Suurin osa sydämen rakennevioista pystytään diagnosoimaan näillä raskausviikoilla. Seulonnan tekeminen vaatii kuitenkin tekijältään kokemusta ja hyvätasoiset ultraäänilaitteet. A B Kuva 2. Kuvassa 18-viikkoinen sikiö. A: Normaali nelilokeronäkymä (RV oikea kammio, LA vasen eteinen, Ao aortta ja spine selkäranka) B: Normaali pitkittäisprojektio, jos Ao aortta, RV oikea kammio ja LV vasen kammio. Erityiset syyt sydänultraäänitutkimuksen tekemiselle Jos perheessä tai lähisuvussa on vaikea-asteinen synnynnäinen sydänvika, on erityisen tärkeä niin perheen kuin tulevan lapsenkin kannalta, että tehdään seulontatutkimusta tarkempi, mielellään alaan perehtyneen synnytyslääkärin tai lastenkardiologin suorittama, ultraäänitutkimus raskauden viikolla. Samoin tulisi menetellä silloin, kun sikiöllä on rytmihäiriöitä, seulonnassa herää epäily sydämen poikkeavuudesta, on epäily kromosomipoikkeavuudesta tai muiden elinten epämuodostumista ja äidillä on raskauden aikainen sairaus tai lääkkeiden tai alkoholin käyttöä. Sikiön sydämen ultraäänitutkimuksen aiheita 1) Sikiöperäiset syyt Muun elimen epämuodostuma Kromosomipoikkeavuus Sikiön turvotus Rytmihäiriöt Todettu niskapoimu varhaisraskaudessa Todettu poikkeava nelilokeromaisema seulontaultraäänitutkimuksessa 2) Äitiperäiset syyt Sokeritauti Verenpainetauti Raskauden aikainen lääkitys Alkoholinkäyttö Sidekudostauti 3) Perinnölliset syyt Sydänlapsi perheessä tai lähisuvussa Perinnöllinen tauti, johon liittyy sydänvikoja tai toimintahäiriöitä

6 6 Sydämen rakennepoikkeavuudet Kun sikiön sydäntä tutkitaan ultraäänellä, tulee huomioida tiettyjä asioita. Sydänvikadiagnostiikan erityispiirteet: Aivan kaikkia vikoja ei pystytä toteamaan tai pois sulkemaan sikiöaikaisessa ultraäänitutkimuksessa Sikiön verenkierrossa keuhkoihin menevän veren määrä on vain noin 10 % koko kehon verenkierrosta. Sen vuoksi sikiön verenkierrossa on rakenteita, joilla keuhkoihin menevä verenkierto oikaistaan. Tällaisia ovat eteisväliseinämässä oleva soikea aukko (foramen ovale) ja keuhkovaltimon ja valtasuonen aorttan välissä oleva suoni, valtimotiehyt (ductus arteriosus)(kuva 3). Sikiöverenkierrossa nämä oikovirtauspaikat tulee löytää, mutta syntymän jälkeen niiden aukijääminen on poikkeava löydös. Sikiöaikana voi olla erittäin vaikeaa todeta joitakin rakennesydänvikoja, kuten pientä kammioväliseinäreikää, ahtautunutta aortan kaarta ja poikkeavasti laskevia keuhkolaskimoita. Sikiöverenkierto Ductus Arteriosus Istukka Aorta Foramen Ovale Keuhko Keuhkovaltimo Ductus Venosus Maksa Munuainen Napanuora Napalaskimo Napavaltimot Kuva 3. Sikiöverenkierto.

7 7 Sydämen rakennevika voi vaikeutua ja lievittyä raskauden edetessä. Sikiön varhainen sydämen kehityshäiriö voi johtaa tilan pahenemiseen raskauden aikana. Tutkimuksissa on todettu, että sydämen lokeroiden kehitys on riippuvainen riittävästä verenvirtauksesta. Esimerkiksi oikea kammio jää kehittymättä, jos sinne ei riitä verenkiertoa ahtaan kolmipurjeläpän vuoksi. Niinpä tilanteissa, joissa sikiöllä todetaan läpän ahtauma, on syytä seurata kasvavaa sikiötä noin 4 viikon välein. Maailmalla on tehty muutamia läpänavaamistoimenpiteitä ihmissikiöille, mutta toistaiseksi ei ole tarjolla vakiintunutta toimenpidehoitoa. Sikiötoimenpiteisiin liittyy suuri keskenmenon riski. Eräät sydänviat johtavat väistämättä kuolemaan. Sikiön ultraäänitutkimus on tuonut mahdollisuuden todeta sikiöllä sellaisia sydämen rakennevikoja, jotka johtavat jo varhaisen sikiön tai ennenaikaisena syntyvän lapsen kuolemaan. Sikiölle kehittyy yleinen turvotus tai vaikea kasvuhäiriö. Näissä tapauksissa mitkään hoitomenetelmät eivät tehoa vaan kuolema on väistämätön. Jos tällainen sydänvika diagnosoidaan jo sikiöaikana tulee vanhempien tietää tilanteen toivottomuus. Muiden elinten ja kromosomien poikkeavuuksia esiintyy sydänvikojen yhteydessä suhteellisen yleisesti. Sikiön sydämen rakenneviat voivat liittyä muiden elinten epämuodostumiin ja kromosomihäiriöihin. Toisaalta, jos sikiöllä todetaan muiden elinten, kuten raajojen tai kromosomien poikkeavuuksia, on sydän syytä tutkia tarkoin. Niinpä, eteiskammioväliseinäreikä (kuva 4) liittyy hyvin usein Downin syndroomaan ja lapsivesipunktio kromosomiston tutkimiseksi on aiheellista tehdä. Tämä jo senkin vuoksi, että Down-lapsilla esiintyy myös muiden elinten kuten suoliston epämuodostumia huomattavasti muita enemmän. Jos sikiöllä on monen muun elimen poikkeavuus yhtyneenä vaikeaan sydämen rakennevikaan, ennuste voi olla huono. Kuva 4. Eteiskammioväliseinäreikä 20-viikkoisella sikiöllä, jolla kromosomitutkimus osoitti Downin syndrooman. Ylhäällä eteistaso ja alhaalla kammiot.

8 8 Keskustelu vanhempien kanssa Kun sikiöllä todetaan sydänvika tai rytmihäiriö, keskustellaan vanhempien kanssa syntyvälle lapselle tehtävistä toimenpiteistä, leikkaushoidosta, lääkehoidosta ja taudin ennusteesta mahdollisimman kattavasti. Joissakin tapauksissa sikiötä hoidetaan äidille annettavilla lääkkeillä, jotka imeytyvät sikiöön istukan kautta. Eräissä vaikea-asteisissa sydänvioissa, kuten yksikammioisessa sydämessä hoitomenetelmät ovat auttavia, eikä lasta voida parantaa täysin terveeksi millään menetelmällä. Leikkaus- ja toimenpidehoitojen ansiosta lapset kuitenkin kasvavat suhteellisen mukavasti ja viettävät lähes normaalia elämää. Tiettyjä yksikammioisia vikoja on hoidettu aktiivisesti vasta kymmenkunta vuotta, joten lapsen pitkäaikaisennusteesta ei ole tarkkaa tietoa. Näissä vaikeissa tapauksissa vanhemmat voivat harkita myös raskauden keskeytystä. Päätös raskauden keskeytyksestä tai jatkamisesta on aina vanhempien, ja molemmat vaihtoehdot ovat yhtä oikeita ratkaisuja. Vastaanotolla vanhemmat keskustelevat lääkärin lisäksi asiaan perehtyneen hoitajan kanssa. Hoitaja ohjaa vanhemmat tarvittaessa erityistyöntekijöiden, kuten sosiaalihoitajan ja papin kanssa keskustelutilaisuuteen. Vanhemmille tarjotaan tilaisuus käydä tutustumassa teho-osastoihin ja sydänosastoon etukäteen, ennen lapsen syntymää. Vastaavan kokeneiden kokemukset ovat usein ensiarvoisen tärkeitä. Vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan saada yhteys Sydänlapset ry: n kautta muihin vastaavan kokeneisiin sydänlasten vanhempiin sekä vapaaehtoisiin tukihenkilöihin. Sydänvikaisen sikiön ja vastasyntyneen hoito Kun sikiöllä todetaan sydämen rakennevika, seurataan sikiön kasvua ja vointia 2 4 viikon välein tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Lisäksi äiti käy äitiyspoliklinikalla tai synnytysvastaanotolla, jossa seurataan lapsen kasvua ja tehdään tarvittaessa syketutkimus (kardiotokografia, KTG). Jos todetaan rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen aloitetaan äidille lääkitys, joka kulkeutuu lapseen istukan kautta. Lääkehoidon tehoa seurataan ultraäänitutkimuksella ja äidin veren lääkeainepitoisuuksia seuraten. Vaikeastikin sydänvikainen lapsi tulee synnyttää täysiaikaisena ja alateitse. Poikkeuksena on sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriö, joka ei ole lääkityksellä hallinnassa. Tällöin suositellaan keisarinleikkaussynnytystä. Synnytyspaikaksi tulee valita yliopistollinen keskussairaala, jossa on valmiudet vastasyntyneen tehohoitoon. Jos lapsi tarvitsee toimenpidettä tai leikkausta ensimmäisten vuorokausien aikana, tulee synnytyksen tapahtua Helsingissä Naistenklinikalla, josta lapsi siirtyy hoitoon Lasten ja nuorten sairaalaan, jossa lasten sydänkirurgi on heti saatavilla paikalle.

9

10 10 Sydänvikaisen sikiön ennuste Valtaosa synnynnäisistä rakennevioista on hyvin hoidettavissa, ja lapsen ennuste on hyvä. Osa pienistä kammioväliseinärei istä sulkeutuu itsestään lapsen kasvaessa, eikä hoitoa tarvita lainkaan. Kun sydänvika todetaan sikiöaikana, voidaan lapsen hoito ja seuranta suunnitella tarkoin etukäteen, jo ennen lapsen syntymää. Kun äiti synnyttää Helsingin Naistenklinikalla, jää vastasyntyneen kuljetukseen liittyvät riskit pois. Syntyvälle lapselle varataan paikka teho-osastolta, jossa henkilökunta on koulutettu hoitamaan kriittisesti sairasta lasta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vaikeasti sairaiden sydänvikaisten lasten leikkausta edeltävä ja sen jälkeinen ennuste on parempi, kun sydänvika on todettu ennen syntymää. Tämä koskee erityisesti tiettyjä yksikammioisia sydämiä (kuva 5) ja niitä tilanteita, joissa keuhko- tai systeemiverenkierto ovat avoimesta valtimotiehyestä riippuvaisia. Näissä tilanteissa valtimotiehyeen sulkeutuminen johtaa hengenvaaraan. Riittävän aikaisin aloitettu lääkehoito estää valtimotiehyeen sulkeutumisen ja näin taataan riittävä verenkierto koko kehoon, myös aivoihin. Sydänvikaisten lasten neurologista selviytymisestä seurataan myös poliklinikkakäyntien yhteydessä. Kuva 5. Sydämen vasen kammio on pieni ja paksuseinäinen (hypoplastic LV). Vain oikea kammio (RV) pumppaa verta. Oikea eteinen (RA) on suurentunut. Sikiön sydämen rytmihäiriöt Neuvolatarkastuksen yhteydessä havaittu sikiön sydämen rytmin epätasaisuus on tavallisin syy ultraäänitutkimukselle. Nykyään tiedetään, että rytmihäiriöitä esiintyy jopa 10 % raskauksissa. Tavallisin rytmihäiriö on viaton lisälyöntisyys, joka ei vaadi mitään hoitoa. Se voi liittyä kuitenkin harvoin sydämen rakennevikaan, jonka vuoksi sydämen rakenneultraäänitutkimus on syytä tehdä. Sikiön verenkierron kannalta ongelmallisia rytmihäiriöitä ovat nopeat rytmihäiriöt, jolloin sydämen syke nousee yli 200 minuutissa, ja hitaat rytmihäiriöt, jolloin syke on alle 100 minuutissa.

11 11 Nopeat rytmihäiriöt (takykardiat) Nopeissa rytmihäiriöissä kyseessä on yleensä joko eteislepatus (AF) tai eteisperäinen tiheälyöntisyys (SVT). Rytmihäiriön erotusdiagnoosi pystytään tekemään ultraäänellä mm. liikenäyttötekniikkaa käyttäen (kuva 6). Nopeat rytmihäiriöt liittyvät hyvin harvoin sydämen rakennevikoihin. Kuva 6. Eteislepatus. Eteisen syke on 469/min, kammion syke on 230/min. Kuvassa eteisseinämät. Koska sydän ei ehdi täyttyä eikä tyhjetä, nopea rytmi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja sikiön turpoamiseen. Rytmihäiriön hoitaminen perustuu äidille annettavan lääkityksen leviämiseen istukan kautta sikiöön. Koska lääkkeet imeytyvät vain osittain istukan kautta, joudutaan äidille antamaan varsin suuria lääkeannoksia. Usein tarvitaan kahta eri lääkettä, harvoin useampia. Sivuvaikutusriskien vuoksi äitiä seurataan tiheästi äitiyspoliklinikalla. Myös äidin veren lääkityspitoisuutta on syytä seurata. Lääkitys jatkuu yleensä raskauden loppuun asti, vaikka rytmihäiriö saataisiin hyvin hallintaan. Aina pyritään normaaliin synnytykseen ja täysiaikaisuuteen. Vastasyntynyt lapsi tarvitsee syntymänjälkeistä seurantaa, ja joskus myös rytmihäiriölääkitystä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lasten pitkäaikaisennuste on hyvä, vaikka tiedetäänkin, että osa rytmihäiriöistä uusiutuu myöhemmin lapsuudessa tai aikuisuudessa. Tämä koskee erityisesti oikorata-rytmihäiriöitä (esim. WPW-syndrooma).

12 12 Kuva 7. Sikiön kammion syke 51/min, eteinen 150/min. Täydellinen eteiskammiokatkos. Kammiot näkyvät ylhäällä, eteisen supistukset alhaalla. Hitaat rytmihäiriöt (bradykardiat) Hitaissa rytmihäiriöissä sikiön pulssitaso putoaa alle 100 minuutissa. Kaikkein tavallisin syy on synnynnäinen eteiskammiokatkos (kuva 7). Eteissyke ei johda kammioon, vaan kammio sykkii hidasta omaa tahtiaan, keskimäärin minuutissa. Koska eteiskammiokatkos liittyy yli 90 % tapauksissa äidin sidekudostautiin, Sjögrenin syndroomaan, tulee äidistä aina tutkia sidekudosvasta-aineet. Usein äideillä on ollut varsin vähäisiä oireita ja he eivät ole tietoisia taudistaan. Äidin vasta-ainetasomääritykset paljastavat diagnoosin. Äidin ultraääniseurantakäyntien tiheys riippuu sikiön syketaajuudesta. Yleensä sikiölle ei kehity vajaatoimintaa, ja raskautta päästään jatkamaan täysiaikaiseksi asti, joka on aina pyrkimyksenä. Eräissä tapauksissa hidas syketaso ja sydänlihassairaus johtavat vaikeaan sydämen vajaatoimintaan jo sikiöaikana. Näissä tapauksissa joudutaan harkitsemaan äidille annettavaa lääkitystä. Koska sikiön hitaan sykkeen seuranta synnytyksen yhteydessä on hankalaa ja koska synnytyksen aikana normaalistikin tapahtuu voimakkaita sykevaihteluja, nämä lapset synnytetään keisarinleikkauksella. Syntyvälle lapselle varataan tehohoitopaikka ja aina varaudutaan tahdistimen asennukseen. Synnynnäistä eteiskammiokatkosta sairastavat lapset ovat elinikäisessä sydänlääkärin seurannassa. Pienelle osalle potilaista voi kehittyä tahdistinhoidosta huolimatta sydänlihassairaus.

13 13 Hidas rytmihäiriö voi liittyä myös vaikeaan sydämen rakennevikaan. Näissä tapauksissa ennuste on paljon huonompi; vain noin 50 % selviää hengissä. Sikiön sydämen vajaatoiminta Sikiön yleiseen turvotukseen (hydrops) johtava sydämen vajaatoiminta voi kehittyä sikiölle hyvin monesta eri syystä (kuva 8). Tavallisimpia syitä ovat kaksosraskauteen liittyvä transfuusiosyndrooma, jossa verenkierron epätasaisuudesta johtuen toinen sikiö turpoaa ja toiselta keskeytyy kasvu. Muita syitä ovat sikiön ja istukan kasvaimet, keuhkoepämuodostumat, vaikeat sikiöaikaiset tulehdukset ja anemiat. Sikiöhydropsin toteaminen johtaa aina lisätutkimuksiin, kuten äidin infektiovastaainemäärityksiin. Sydämen vajaatoimintaa voidaan yrittää hoitaa äidille annettavalla digitalislääkityksellä, joka tukee sydämen toimintaa. Sikiölle voidaan tehdä myös toimenpiteitä, kuten ylimääräisen vatsanesteen ja keuhkopussinesteen poistoja. Vaikeassa anemiassa sikiön verenkiertoon annetaan punasoluja. Turvotuksen syystä ja raskausviikoista riippuen ennuste vaihtelee erittäin paljon. Kuva 8. Sikiön rintaontelossa (tumma alue) on runsaasti nestettä keuhkoepämuodostuman vuoksi. Sydämen toimintaa tuettiin äidille annettavalla lääkityksellä.

14 14 uksi aäänitekniikka on hdollistanut sikiön ranteiden ja verenkiern tutkimisen jo varaisilta raskausviikoilta htien. Jos rakennevika rytmihäiriö todetaan, daan yleensä sanoa, syntyvällä lapsella on ennuste. Useimpia sya voidaan lääkkein ja oimenpitein ja leikkan korjata, tai ainakin ta helpottaa. yntyvää sydänsairaslasta pyritään auttaan kaikin mahdollisin noin, tarvittaessa siöaikaisin lääkityksin varautumalla parhaaen mahdolliseen syntyänjälkeiseen hoitoon.

15 Sydänlapset ry:n yhteystiedot Sydänlapset ry Oltermannintie Helsinki Puhelin (09) Telekopio (09) Sähköposti: Internet: Jäsenlomake HALUAMME LIITTYÄ SYDÄNLAPSET RY:N JÄSENEKSI! Vanhempien nimet Osoite Postimerkki Postinumero ja postitoimipaikka Kotikunta Sähköposti Puhelinnumero(t) Sydänlapset ry Oltermannintie Helsinki Lapsen nimi syntymävuosi Sisaren nimi syntymävuosi Sisaren nimi syntymävuosi Haluan postitse ensitietopaketin, hinta 10 eur + postituskulut

16 pumputi - pum - pum sydämessä voi olla vikaa SYDÄNLAPSET R.Y. Kirja sydänvioista kouluikäisille lapsille Pumputi-pum-pum sydämessä voi olla vikaa, Sydänlapset ry:n kustantamana vuonna Sydänlasten kirjan kustansi Sydänlapset ry RAY:n tuella vuonna Kirjoja voi tiedustella Sydänlapset ry:n toimistolta. Sydänlapset ry:n esitteet: Sydänlapsi ja perhe Sydänlapsi koulussa Sydänlapsi päivähoidossa Sydänlapsen sosiaaliturvaopas Sydännuoret ja -aikuiset Sydänlasten ja -nuorten kuntoutus Yleisesite Sydänlapset ry:n ruotsinkieliset esitteet: Hjärtbarnet och familjen Hjärtbarnet i skola Hjärtbarnet i dagvård Social trygghet för hjärtsjuka barn Hjärtsjuka ungdomar och vuxna Hjärtbarnen r.f. Sisällön suunnittelu: Dos. Eric Ivar Wallgren, Dos. Marianne Eronen ja Katja Laine Teksti: Marianne Eronen, Dosentti, Lastenkardiologian erikoislääkäri, HUS Lasten ja nuorten sairaala Ulkoasu ja taitto: Ritva Toivonen Kuvat: Tuija Linkola sekä HUS Lasten ja nuorten sairaalan arkisto

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

www.sydanlapset.fi Sydänlapsi koulussa

www.sydanlapset.fi Sydänlapsi koulussa www.sydanlapset.fi Sydänlapsi koulussa 1 2 Onnea ja menestystä koulutielle! Koulunkäynnin aloittaminen on aina jännittävä asia niin lapselle itselleen kuin vanhemmillekin. Sydänlapsen koulunkäynnin aloitukseen

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Raskausajan ultraääniseulonnat

Raskausajan ultraääniseulonnat Raskausajan ultraääniseulonnat Maija-Riitta Ordén LT, perinatologi Naistentautien ja synnytysklinikka KYS Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Maija-Riitta Ordén 1 Luennon tavoitteena Mitä hyötyä

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ryhmätyö kappaleesta 14 Jakaudutaan 6 ryhmään ja tehdään esitelmä seuraavista aiheista: 1. Sukupuolielimet ja miehen kivekset (s. 152-153) 2. Naisen munasarjat ja kuukautiskierto

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1

Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet. 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Synnynnäiset kromosomi- ja rakennepoikkeavuudet 17.8.2012 Annukka Ritvanen, Perinnöllisyyslääket. erik. lääk., LL, Epämuodostumarekisteri, THL 1 Esityksen sisältö Mikä on epämuodostuma? Epämuodostumien

Lisätiedot

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE 5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:

Lisätiedot

Sikiön sydämen kaikukuvaus

Sikiön sydämen kaikukuvaus D LUKU 10 Sikiön sydämen kaikukuvaus Olli M. Pitkänen Tiivistelmä Antenataalinen sydämen rakennetutkimus kaikukuvauksella on ollut käytössä 1980-luvulta ja on muodostunut kiinteäksi osa-alueeksi lastenkardiologista

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Sikiön sydämen rakennevian diagnostiikka, hoito ja ennuste. Marianne Eronen

Sikiön sydämen rakennevian diagnostiikka, hoito ja ennuste. Marianne Eronen Katsaus Sikiön sydämen rakennevian diagnostiikka, hoito ja ennuste Marianne Eronen Sikiön sydänvikojen kuvantaminen kaikututkimuksella on ollut mahdollista jo lähes 20 vuoden ajan. Kuitenkin tiedot rakennevikojen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa

Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa LUKU 2 Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikatun lapsen ennuste Suomessa HETA NIEMINEN E E R O J O K I N E N HEIKKI SAIRANEN Tiivistelmä Suomessa syntyy keskimäärin kymmenen sydänvikaista lasta viikossa.

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

SUOMEN TURNER-YHDISTYS RY

SUOMEN TURNER-YHDISTYS RY TURNERIN OIREYHTYMÄ SUOMEN TURNER-YHDISTYS RY Vuonna 1992 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on olla Turnerin oireyhtymä diagnoosin saaneiden naisten ja tyttöjen sekä heidän läheistensä oma yhdistys.

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Kertausta lapsen kasvusta

Kertausta lapsen kasvusta Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Tietoa Turnerin oireyhtymästä

Tietoa Turnerin oireyhtymästä Tietoa Turnerin oireyhtymästä Hanna Liisa Lenko ja Päivi Keskinen Tays lastentautien klinikka Sisällysluettelo 1. Lukijalle 2. Mikä on Turnerin oireyhtymä? 3. Turnerin oireyhtymä ja kasvu 4. Turnerin oireyhtymään

Lisätiedot

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten

Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten LUKU 8 Suurten suonten transpositio myöhäisseuranta eteistunnelointi- ja valtimonvaihtoleikkausten jälkeen HENRIK EKBLAD Kuva 1. TGA. Tiivistelmä Suurten suonten transposition insidenssi on 20 30 / 100

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52

LISÄTIETOLOMAKE 1 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu 1/4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 33 1 42 77 03 52 Synnynnäinen epämuodostuma (sivu /4) Palauta tämä lomake faksilla HRA Pharmaan numeroon + 4 77 0 5 Raskauden kesto (viikkoa) Syntyneiden lapsien lukumäärä Synnytystapa Alatie Keisarileikkaus LUETTELO SYNNYNNÄISISTÄ

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.

Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa. Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3. Sikiön poikkeavuuksien seulontojen yhtenäistäminen Käytännön järjestelyt Salossa Sara Sarjakoski-Peltola Salon terveyskeskus 19.3.2009 Salon taustatietoja Väestöpohja 55600 Lapsia syntyi v 2008 565 (kuntayhtymän

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot