OMAVALVONTASUUNNITELMA LEINOLAN PERHETUKIKESKUS SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)

Transkriptio

1 Omavalvontasuunnitelma 1 (17) OMAVALVONTASUUNNITELMA LEINOLAN PERHETUKIKESKUS SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia) 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) RISKINHALLINTA (4.1.3) OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 17

2 Omavalvontasuunnitelma 2 (17) 1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Nimi: Tampereen Kaupunki Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Tampere Toimintayksikön nimi Tampereen kaupunki / Hyvinvointipalvelut / Avo- ja asumispalvelut / Lasten, nuorten ja perheiden palvelut/ / Leinolan perhetukikeskus Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Leinolankatu 122, Tampere Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Nuorten kuntoutusosastot (2) tarjoavat vuotiaille tamperelaisille nuorille osastohoidollista kuntoutusta. Kummallakin osastolla on 7 asiakaspaikkaa. Toimintayksikön katuosoite Leinolankatu 122 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Perhetukikeskuksen johtaja Anna-Maija Koivisto Sähköposti anna-maija.koivisto@tampere.fi Postitoimipaikka Tampere Puhelin TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Yksikkö tuottaa korkeatasoisia lapsiperheiden sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia edistäviä, tukevia ja kuntouttavia osastohoidollisia palveluja. Erityisenä painopisteenä Leinolan perhetukikeskuksen nuorten osastoilla on psykososiaalinen kuntoutus, jonka tavoitteena on nuoren oman elämänhallinnan vahvistaminen psyykkisistä ongelmista huolimatta. Osastoilla hoidosta vastaa 12-henkinen moniammatillinen työryhmä. Nuorten kuntoutusosaston toimintaa ohjaa selkeä, säännöllinen ja turvallinen arki sekä yhteisöllisyys. Nuorten kuntoutusosaston kuntouttava työote on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Nuori otetaan mukaan tulevaisuutensa suunnittelemiseen ja häntä kannustetaan ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan. Yksikön toiminta-ajatuksien luomisessa on huomioitu Tampereen kaupungin Avopalveluiden ja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan toiminta-ajatukset sekä strategiset linjaukset ja tavoitteet. Em. linjausten mukaisesti palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti asiakkaiden tarpeista lähtien ja turvataan asiakkaiden mahdollisuudet osallistua palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Tällä hetkellä keskeisenä painopisteenä on työmenetelmien kehittäminen sekä erityisosaamisen tuominen asiakkaiden hyödyksi. Palveluprosessien osalta kehitetään edelleen palveluiden oikeaaikaisuutta sekä palveluprosessien sujuvuutta ja painotetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

3 3 RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvontasuunnitelma 3 (17) Toimintasuunnitelmassa painotetaan hyvinvoinnista huolehtimista kehittämisen keskellä ja pidetään huolta pätevän henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseksi. Toimintasuunnitelmaan sisältyy yhteiskuntavastuullisuuden sekä turvallisuuden näkökulmat. Arvot ja toimintaperiaatteet Keskiössä on lapsi ja perhe. Merkittävinä työskentelyä ohjaavina periaatteina ovat yksilöllisyyden, kohtaamisen painottaminen, toisen kunnioittaminen, asiakaslähtöisyys ja avoimuus. Näiden tausta-arvona on ihmisyys Riskit, niiden tunnistaminen ja käsittely Asiakastyön riskit - Asiakastyön riskit pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin varmistamalla henkilöstön riittävyys mahdollisissa riskitilanteissa ja turvautumalla poliisin tai vartiointiliikkeen apuun. - Osastoilla on käytössä yksikön sisäinen hälytysjärjestelmä (Avack), jonka avulla osastolle voidaan kutsua lisäapua toiselta osastolta. Lisäksi osastoilla on käytössä hälytysjärjestelmä, jolla saadaan yhteys suoraan vartijaan. Paikalle tullut vartija turvaa työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuutta osallistumatta itse hoitotoimenpiteisiin. - Työntekijöiden vaihtuessa huolehditaan asiakastietojen ajan tasalla olemisesta. Asiakkaan siirtyessä palvelulinjalta toiselle, tehdään siirto saattaen vaihtaen yhteisessä neuvottelussa. - Asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisen ja asiakasturvallisuuden epäkohdat tai niiden uhan havaitseva työntekijä on velvollinen ilmoittamaan viipymättä asiasta toiminnasta vastaavalle. Lääkehoidon riskit - Riskit: lääkkeiden jako väärin sekä lääkkeiden häviäminen ja joutuminen vääriin käsiin - Leinolan nuorten osastojen toteuttama lääkehoito koostuu nuorille määrättyjen reseptilääkkeiden valvotusta jaosta ja seurannasta. Lisäksi käytössä on peruslääkevarasto, joka sisältää mm. reseptittömiä särky- ja allergialääkkeitä sekä vitamiini- ja rautavalmisteita. - Yksiköllä on nimetty lääkevastaava ja yksikön sairaanhoitajat ovat kokonaisvastuussa lääkehoidon toteuttamisesta. - Yksiköllä on päivitetty lääkehoitosuunnitelma, jossa on tarkkaan määritelty miten lääkehoitoa toteutetaan (liite 6) Toimitiloihin liittyvät riskit - Keittiötilat: paloturvallisuuteen liittyvät riskit - Yksiköllä on pelastussuunnitelma (liite 1) ja työntekijät tietävät, kuinka toimia mahdollisissa hätätilanteissa. - Toimitiloissa liikkumiseen liittyen huolehditaan, ettei ulkopuolisia henkilöitä pääse tiloihin ilman henkilökunnan läsnäoloa. Henkilökunta käyttää tiloissa liikkuessa henkilökorttia, jolloin voidaan varmistua oikeudesta olla tiloissa. - Tiloihin ja laitteisiin liittyvät haitat/haittatilanteet ilmoitetaan lähiesimiehelle, jonka jälkeen tehdään tarvittavat korjaustoimenpiteet yhteistyössä kaupungin tilakeskuksen sekä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstöön liittyvät riskit - Rekrytoinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin toimintaohjeistusta. - Työntekijöiden osaamista ylläpidetään ja vahvistetaan järjestämällä mahdollisuuksien mukaan lisä- ja täydennyskoulutusta esimiehen kanssa vuosittain käytyjen kehityskeskustelujen pohjalta. Osaamisen kehittämisessä noudatetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. - Uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään tehdyn perehdytys-suunnitelman mukaan. - Uusien toimintatapojen käyttöönottoon liittyen järjestetään koulutusta ja ohjausta.

4 Omavalvontasuunnitelma 4 (17) - Kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi noudatetaan kaupungin Pois Kiusanhenki -ohjeistusta. - Työn kuormittavuus huomioidaan työtä tukevilla rakenteilla, joita ovat työparityö (omaohjaajuus), hoitotiimit, työnohjaukset, osastokokoukset, kehittämispäivät, koulutukset ja esimiestyö. Tietosuojariskit ja asiakastietojen käsittelyyn liittyvät riskit - Työntekijöillä ja opiskelijoilla on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset niin tietokoneelle kuin asiakastyössä tarvittaviin asiakastietojärjestelmiin. Työntekijä huolehtii, ettei kukaan muu pysty käyttämään tunnuksia. - Työntekijät perehtyvät Tampereen kaupungin tietosuojaohjeituksiin tietoturvaoppaan ja verkkokurssien kautta. - Paperiset asiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa. - Salassa pidettävät tiedot ja asiakirjat säilytetään niin, ettei ulkopuolisten ole mahdollista päästä niitä lukemaan. Työpöydille ei jätetä papereita poistuttaessa huoneesta. Mahdolliset hävitettävät asiakirjat tuhotaan lukittujen tietosuojaroskalaatikoiden kautta. - Varmistetaan asiakastietojen oikeellisuus ja informoidaan asiakkaita niiden korjaamisen mahdollisuudesta. - Henkilötietolain mukaan henkilö voi tarkastaa omat tai huollettavien lasten tiedot toimittamalla allekirjoitetun pyynnön ja todistamalla henkilöllisyytensä. katso: Sosiaalitoimen henkilörekisteritietojen tarkastuspyyntö. - Julkisuuslain mukaan asianosaisella on oikeus salassa pidettäviin asiakirjoihin kirjallisen pyynnön tehtyään, pyyntö tulee perustella ja tietojen käyttötarkoitus selvittää. katso: Asianosaisen tiedonsaantipyyntö. - Käyttöoikeuksien hallinta, varmenneratkaisut, suostumukseen perustuva tietojen luovutus, lokitietojen valvonta sekä asiakkaan oikeus tarkistaa lokitiedot ovat keinoja vahvistaa asiakkaan luottamusta ja parantaa samalla myös ammattilaisen oikeusturvaa. Lisäksi yksikössä tehdään työterveyshuoltolain mukainen työpaikkaselvitys säännöllisesti. 3.2 Läheltä piti- ja väkivaltatilanteiden käsittely ja dokumentointi Läheltä piti ja väkivaltatilanteisiin liittyen ennakoidaan mahdolliset asiakastilanteet. Varmistetaan tarvittavat poistumistiet tiloista ennen tapaamisten alkua. Mikäli läheltä piti - tai väkivaltatilanne pääsee tapahtumaan, ilmoittaa työntekijä asiasta omalle esimiehelle ja täyttää sähköisen lomakkeen Työturvamonitoriin. Osaston lähiesimies ottaa asian käsittelyyn ja käy myös keskustelun asiasta työntekijän kanssa. Osastoilla kootaan lisäksi kuukausikooste läheltä piti- tilanteista. Koosteesta huolehtii lähiesimies. Mikäli tapahtuma aiheuttaa kuoleman tai vakavan vamman, ilmoittaa esimies asiasta poliisille 112, työsuojelupäällikkö Sami Uusitalolle ja aluehallintovirastoon Reagointi esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin Laatupoikkeamat, esiin tulleet epäkohdat, läheltä piti -tilanteet ja haittatapahtumat kirjataan ja saatetaan esimiehen tietoon. Edellä mainittujen tilanteiden varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla pyritään estämään ko. tilanteiden toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Toiminnassa olevien riskien arviointia tehdään päivittäin ja mm. asiakastyössä mahdollisesti syntyvät riskitilanteet pyritään minimoimaan hyvällä ennakoinnilla ja siihen liittyvällä varautumisella (esim. ulkopuolisen vartijan käyttö). Todetut epäkohdat pyritään korjaamaan välittömästi.

5 Omavalvontasuunnitelma 5 (17) Esimies käy esiin tulleet asiat läpi työntekijän kanssa ja niistä keskustellaan säännöllisissä osastokokouksissa, joissa mietitään kuinka asiat voidaan korjata ja näin estää tilanteiden uusiutuminen. Tarvittaessa mukaan asioiden käsittelyyn otetaan työterveyshuolto ja kriisiapu. Henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista ja niiden käsittely Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle eli yksikön lähiesimiehelle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitus on tehtävä välittömästi, kun työntekijä havaitsee asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Lähiesimies ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Lähiesimiehen on ilmoitettava asiasta palvelulinjan päällikölle, joka arvioi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Palvelulinjan päällikkö lähettää lomakkeen avopalvelujohtajalle hyväksyttäväksi. Avopalvelujohtaja ilmoittaa asiasta Hyvinvoinnin palvelualueen johtajalle ja tarvittaessa Aluehallintovirastolle tai Valviralle. Liite: menettelyohje ja ilmoituslomake Jos kyseessä asiakkaan palveluun liittyvät epäkohdat muussa kuin lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan organisaatiossa, vie työntekijä lähiesimiehen kanssa keskusteltuaan asian eteenpäin toisessa organisaatiossa ja/tai lähiesimies vie asian eteenpäin. Epäkohdista kerätään tietoa ja mietitään ratkaisuja myös lakisääteisessä Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa. Asiakasta ohjataan tarvittaessa olemaan yhteydessä sosiaaliasiamieheen. 3.3 Muutoksista tiedottaminen Työskentelyyn liittyvät muutokset ja uudet ohjeistukset käsitellään lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmässä ja kirjataan sen muistioon. Tämän jälkeen asia käydään läpi johtamistiimissä ja kirjataan muistioon. Muistiot tallennetaan yhteiselle verkkoasemalle, josta ne ovat kaikkien työntekijöiden luettavissa. Johtamistiimistä lähiesimiehet vievät tiedon käsiteltäväksi vielä omiin tiimikokouksiinsa ja tarvittaessa vielä työntekijän kanssa kahdenkeskiseen keskusteluun. Leinolan perhetukikeskuksella on myös oma sähköpostilista, jota voidaan hyödyntää tiedottamisessa. Yhteistyötahoille korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan lastensuojelun palvelupäällikölle ja hänen johtamistiiminsä kautta muille esimiehille ja yhteistyökumppaneille. Yksikköä koskevista muutoksista tiedotetaan myös tarvittaessa asiakkaita sekä heidän asioista vastaavia sosiaalityöntekijöitä. Tiedottamisesta vastaa yksikön johtaja yhdessä lastensuojelun palvelupäällikön kanssa. Tiedottamista hoidetaan myös sähköpostitse ja puhelimitse mikäli tarvitaan nopeaa tilanteeseen reagointia. Tarvittaessa päivitetään olemassa olevat ohjeistukset tai laaditaan uudet ohjeet/tiedotteet.

6 Omavalvontasuunnitelma 6 (17) 4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt: Perhetukikeskuksen johtaja Anna-Maija Koivisto Osastonhoitaja Laura Sääksjärvi-Vesala Vastaava ohjaaja Satu Järvinen Tehtävä: valvoa ja mahdollistaa omavalvontasuunnitelman valmistelu, toteuttaminen ja päivittämisen. Omavalvonnan suunnitteluun osallistuneet henkilöt: Anna-Maija Koivisto, perhetukikeskuksen johtaja Laura Sääksjärvi-Vesala, osastonhoitaja Satu Järvinen, vastaava ohjaaja Suunnitelmaa on työstetty yhdessä ja se on käsitelty sekä hyväksytty lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmässä. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Perhetukikeskuksen johtaja Anna-Maija Koivisto , anna-maija.koivisto@tampere.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Yksikön johtamistiimi käy suunnitelman läpi kokouksessaan kaksi kertaa vuodessa (helmi- ja syyskuu) ja Anna-Maija Koivisto tekee suunnitelmaan tarvittavat päivitykset. Omavalvontasuunnitelma on yksi työväline ja osa henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämistä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain läpi omavalvontasuunnitelma ja sitä päivitetään tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Työntekijä varmistaa omalla allekirjoituksellaan, että on lukenut omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Suunnitelma on henkilökunnan nähtävillä sähköisessä muodossa Taskussa. Suunnitelma on kaikkien nähtävillä yksikön osastojen yleisissä tiloissa osastokansiossa sekä Tampereen kaupungin internetsivuilla kohdassa 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Yhteydenotto ja palvelutarpeen arviointi Asiakkaat ovat tamperelaisia nuoria, jotka tulevat osastolle kuntoutusjaksolle nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemällä sijoituspäätöksellä. Päätöstä tehdessä asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä on kuullut sekä asiakkaan että hänen huoltajansa mielipiteet tulevasta sijoituksesta. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä on myös tehnyt palvelupyynnön sijoituksesta asiakasohjaus Luotsiin, josta palvelupyyntö on edelleen ohjattu yksikön osastonhoitajille. Asiakasohjaus Luotsi ja osastojen lähiesimiehet sekä yksikön johtaja arvoivat palvelupyyntöä ja sitä, vastaako osasto palvelupyynnössä kuvattuja asiakkaan tarpeita. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä johtaa sijoitusprosessia ja huolehtii asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta sekä kuulemisesta ennen osastosijoituksen alkua. Osastojakson aikana asiakkaan ohjauksesta ja neuvonnasta vastaavat ensisijaisesti asiakkaalle nimetyt omaohjaajat sekä perheohjaaja yhteistyössä asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

7 Omavalvontasuunnitelma 7 (17) Kuntoutuminen osastolla on tavoitteellista ja perustuu asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän asiakassuunnitelmaneuvottelussa laatimiin tavoitteisiin. Tavoitteita ja kuntoutumisen edistymistä seurataan hoitotiimi-neuvotteluissa. Hoitotiimiin kuuluvat nuoren omaohjaajat, perheohjaaja, osastonhoitaja sekä asiakas. Tarvittaessa hoitotiimineuvotteluun voivat osallistua myös muut asiakkaan kuntoutumiseen liittyvät tahot. Mikäli asiakas ei osallistu neuvotteluun, kuullaan hänen mielipiteitä kuntoutumisen suhteen etukäteen ja neuvottelun jälkeen asiakkaan kanssa käydään läpi se, mitä tiimissä on käsitelty. Perheohjaajan tehtävänä on ohjata ja neuvoa sekä infota asiakkaan lähiverkostoa siltä osin kun se asiakkaan kuntoutumisen näkökulmasta on merkityksellistä. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä huolehtii asiakassuunnitelmien päivittämisestä ja siltä osin asiakkaan osallistumisesta häntä koskeviin päätöksiin. Vuoden aikana Leinolan perhetukikeskukseen on jouduttu ohjaamaan myös päivystyksellisesti asiakkaita varsinaista päivystystyötä tekevien yksiköiden ollessa täynnä. Osastoille ohjaudutaan suunnitelmallisesti ja asiakas käy ennen osastolle tuloaan tutustumiskäynnillä, jossa asiakas tapaa myös tuleva(t) omaohjaaja(t) sekä perheohjaajan. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä järjestää kuulemistilaisuuden tutustumiskäynnin jälkeen, jossa kuullaan sekä asiakkaan että hänen huoltajiensa mielipide yksikköön sijoittumisesta. Leinolan perhetukikeskukseen on jouduttu ohjaamaan asiakkaita myös päivystyksellisesti pääsääntöisesti päivystystyötä tekevien yksiköiden ollessa täynnä. Tällöin asiakkaalla ei ole ollut mahdollisuutta käydä tutustumassa yksikköön etukäteen. Leinolan perhetukikeskus on Tampereen kaupungin järjestämää palvelua. Asiakasta informoidaan mahdollisista muutoksista palveluun liittyen Tampereen kaupungin, lastensuojelun palvelupäällikön sekä sijaishuollon johtamistiimin ohjeistuksen mukaisesti Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 ) Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii yhdessä nuoren ja vanhempien/ huoltajien kanssa asiakassuunnitelman, jossa sovitaan osastoaikaisen työskentelyn tavoitteet ja muut työskentelyn kannalta olennaiset asiat. Tämän lisäksi asiakassuunnitelmaneuvottelussa mukana olleet nuoren omaohjaajat sekä/tai perheohjaaja tekee vielä yksityiskohtaisen hoito- ja kasvatussuunnitelman, jota osastoilla tarkennetaan nuoren hoitotiimeissä sekä arjessa viikko-ohjelmalla ja päiväkohtaisella suunnitelmalla. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa kerrataan ja/tai kerrotaan asiakkaille heitä koskevista päätöksistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista nuoren ja perheen etuisuuksiin. Effica-asiakastietojärjestelmässä olevassa hoito- ja kasvatussuunnitelmassa laaditaan yksilölliset tavoitteet nuoren ja perheen kanssa työskentelylle nuoren fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet huomioiden. Myös vanhempien ja muiden perheenjäsenten tarpeita huomioidaan. Hoito- ja kasvatussuunnitelmaa tehdään yhteistyössä nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Hoito-, kasvatus- ja asiakassuunnitelmia arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa vähintään kahden kuukauden välein ja aina tarvittaessa. Asiakassuunnitelmien arvioinnissa on mukana nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Asiakkaita kuullaan heidän tarvitsemistaan jatkotukitoimista, joista tiedotetaan asiakkaan asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää ennen asiakassuunnitelmaneuvottelua. Asiakassuunnitelmassa sovitaan nuoren ja perheen jatkosuunnitelmista ja tuetaan nuorta ja perhettä ottamaan palveluita vastaan. Asiakkaat pyritään saattamaan seuraavan palvelun piiriin ns. saattaen vaihtaen.

8 Omavalvontasuunnitelma 8 (17) Effica-asiakastietojärjestelmän asiakaskertomukseen kirjataan asiakasta koskevat päivittäistapahtumat. Osastohoidon päättymisestä sekä mahdollisista jatkotoimista päättää asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä asiakassuunnitelmaneuvottelussa arvioidessaan asiakkaan kuntoutumista. Neuvottelussa kuullaan sekä asiakkaan ja hänen huoltajansa että osaston työntekijöiden mielipide osastohoidon päättymisestä. Osastolla toimitaan neuvottelussa sovituin tavoin ja asiakkuus päätetään suunnitelmallisesti. Mahdollisen jälkihuollon valmistelu aloitetaan osastolta käsin, kun asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä on jälkihuolto-päätöksen asiakkaalle tehnyt Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Jokaisen asiakkaan itsemääräämisoikeuden sekä osallistumisen mahdollistamista kunnioitetaan ja ne pyritään ottamaan päätöksiä tehdessä (esim. nuorten kokous, toimintaillat ja muut osastoilla järjestettävät tapahtumat, osastoilla tapahtuvat muutokset ym.) huomioon niin hyvin kuin se asiakkaan ikään ja tilanteeseen nähden on mahdollista. Mikäli itsemääräämisoikeutta tai osallistumista joudutaan rajaamaan tai niihin muuten puuttumaan, kirjataan tehdyt rajaukset asiakkaan asiakastietoihin sekä annetaan dokumentit tiedoksi asiakkaalle ja hänen huoltajille. Puuttumiseen tulee myös aina olla selkeä lastensuojelulakiin pohjautuva peruste eikä muita lievempiä keinoja ole sillä hetkellä käytettävissä. Jokaisella asiakkaalla on oma lokero osastojen kansliassa, jossa säilytetään asiakkaan tärkeitä tavaroita ja papereita. Lokerossa säilytetään myös asiakkaan rahoja 100 euroon asti, mikäli ne eivät ole asiakkaalla itsellään. Mikäli asiakkaalle kertyy rahaa yli 100 euroa, toimitetaan rahat asiakkaan pankkitilille joko asiakkaan ja työntekijän toimesta tai asiakkaan ja huoltajan toimesta. Asiakkailla on käytössä omat kännykät. Asiakas vastaa itse tärkeiden tavaroiden säilymisestä, mikäli ne ovat hänellä itsellä säilytyksessä. Jos asiakas tai hänen huoltajansa kokee/huomaa epäasiallista kohtelua voi hän ottaa yhteyttä työntekijän lähiesimieheen puhelimitse tai sähköpostitse. Lähiesimies käsittelee tilannetta yhdessä asiakkaan ja työntekijän kanssa. Asiakkaalle myös kerrotaan mahdollisuudesta tehdä vapaamuotinen muistutus tai kantelu. Tarvittaessa otetaan yhteyttä tai ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Muistutukset käsitellään Tampereen kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Kaupungin lakimiespalvelut ovat myös tarvittaessa yksikön käytettävissä. Asiakkaan hyvään kohtaamiseen liittyen järjestetään työntekijöille säännöllisesti koulutusta. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt Rajoitteiden ja pakotteiden käyttöä pyritään vähentämään tilanteiden mahdollisimman hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla. Mikäli asiakasta joudutaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen vuoksi rajaamaan millään lastensuojelulain pykälällä, toimitaan lastensuojelulaissa kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Ohjeet löytyvät osaston kansliasta. Työntekijät osastolla arvioivat rajoitteiden tarpeellisuudesta ja ovat myös tarvittaessa yhteydessä asiakkaan asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään sekä talon johtajaan. Asiakkaalle kerrotaan rajoittamisesta ja niistä perusteista, miksi siihen on päädytty. Työntekijä, joka asiakkaalle rajoitteesta kertoo, tekee myös kirjallisen rajoitepäätöksen, ellei rajoite tarvitse nimenomaisesti

9 Omavalvontasuunnitelma 9 (17) sosiaalityöntekijän päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan sekä asiakkaalle että hänen huoltajille. Lisäksi rajoite kirjataan asiakkaan asiakaskertomukselle, johon kirjataan myös asiakkaan mielipide rajoittamisesta. Rajoitteen toteutumista sekä sen vaikutuksia seurataan ja kirjataan rajoiteraportille. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Yksittäisten nuorten ja läheisten palautteet käsitellään tiimissä ja toimintaa suunnataan asiakkaiden tarpeisiin räätälöidysti. Palautteen kerääminen Asiakkaita kuullaan ja he antavat pääsääntöisesti suullista palautetta lähityöntekijöilleen. Työntekijät tuovat palautteet lähiesimiehelle ja/tai tiimeihin. Kirjallinen asiakaspalaute kerätään aina asiakkuuden päättymisen jälkeen sekä asiakkailta että heidän perheiltään. Saatu asiakaspalaute käsitellään henkilöstön kanssa ja tehdään tarvittavia muutoksia saadun palautteen pohjalta. Saatu asiakaspalaute käsitellään henkilöstön kanssa. Saatu asiakaspalaute hyödynnetään toiminnan kehittämistyössä ja tehdään sen pohjalta tarvittavia muutoksia. Kaikissa avo- ja asumispalveluissa tehdään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Asiakuuden päättyessä pyydetään kaikilta asiakkailta palautetta koko lapsiperheiden sosiaalipalveluita koskevalla palautelomakkeella, jonka asiakas voi täyttää joko paperisena tai sähköisenä. Omatyöntekijä huolehtii paperisen lomakkeen tai sähköisen lomakkeen osoitteen antamisesta. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus antaa kaupungin internetsivuilla palautetta milloin vain. Osastojen asiakkaita kannustetaan osallistumaan Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa vuosittain tehtävään asiakaskyselyyn. Osastoille on tulossa myös oma räätälöity asiakaspalautekyselylomake. Leinolan perhetukikeskuksen on tarkoitus osallistua maakunnallisen laitoshoidon hankinnan yhteiskehittämiseen myös asiakaspalautteiden kehittämisen kohdalla. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden palautteiden tiedoista tehdään kaksi kertaa vuodessa yhteenveto, joka käsitellään lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmässä, johtamistiimissä ja tiimikokouksissa. Kehittämistä suunnitellessa otetaan huomioon palautteiden kautta tulleet kehittämisehdotukset. Myös kokemusasiantuntijoita hyödynnetään kehittämisessä ja koulutuksissa. Asiakkaan oikeusturva Muistutuksen vastaanottaja Palvelupäällikkö Minna Kuusela ja perhetukikeskuksen johtaja Anna-Maija Koivisto. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaaliasiamies on tavoitettavissa puhelinnumerosta tai Puhelimen ollessa varattuna voi puhelinvastaajaan jättää yhteystietonsa yhteydenottoa varten. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehen voi myös tavata henkilökohtaisesti. Tällöin tapaaminen on sovittava etukäteen. Sosiaaliasiamiehen sähköpostiosoite on: sosiaaliasiamies@tampere.fi Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii sosiaalihuollon asiakkaiden edun turvaajana. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen, palveluun tai kohteluun, hän voi selvittää asiaansa yhdessä sosiaaliasiamiehen kanssa. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on neuvoa-antava sosiaaliasiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Palvelu on maksutonta. Neuvoo asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa Avustaa muistutuksen teossa

10 6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Omavalvontasuunnitelma 10 (17) Tiedottaa asiakkaan oikeuksista Toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa. Sosiaaliasiamies tiedottaa ja tekee yhteistyötä myös eri viranomaistahojen, järjestöjen sekä palveluntuottajien kanssa. Sosiaaliasiamies pitää asiakasrekisteriä, johon muilla viranomaisilla ei ole pääsyä, ja johon talletetaan henkilötietoja vain silloin, kun asian hoitaminen sitä edellyttää. Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, jota Kuluttajavirasto ohjaa. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa. Sisä-Suomen maistraatti, Tampereen yksikkö Hatanpään valtatie 24 postiosoite PL Tampere avoinna ma - pe klo Kuluttajaneuvonnan verkkosivuilta löytyy tietoa kuluttajakaupan säännöistä, menettelytapaohjeita, valitusmalleja, ajankohtaisia tiedotteita ja tarkempaa tietoa neuvontapalvelusta. Kuluttajaoikeusneuvojan kanssa voi asioida puhelimitse, sähköisesti tai jos asia on erityisen monimutkainen ja edellyttää tapaamista neuvojan kanssa, puhelinneuvonnassa voi sopia tapaamisesta neuvontapisteessä. Valtakunnallinen neuvontanumero: Ruotsinkielinen neuvonta: Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo Soittaminen ja jonotus 0295-numeroihin maksavat lankapuhelimesta paikallisverkkomaksun (pvm) ja matkapuhelimesta matkapuhelumaksun (mpm). Muistutusten, kantelu- ja muiden valvontapäätösten käsittely ja huomioiminen toiminnan kehittämisessä. Asiakas voi tehdä muistutuksen joko suullisesti tai kirjallisesti. Suullisesti annettu muistutus käsitellään asianomaisen työntekijän kanssa ja tarvittaessa toimintakäytäntöihin liittyvät asiat tiimipalaverissa. Tämän jälkeen asiasta annetaan asiakkaalle kirjallinen vastaus, joka tallennetaan kirjallisen muistutuksen tapaan sähköiseen järjestelmään. Kirjallinen muistutus ja sen vastine tallennetaan sähköiseen järjestelmään. Muistutukset ym. huomioidaan toiminnan kehittämisessä tarpeen mukaan. Kehittämisessä huomioidaan myös vuosittain tulevat sosiaaliasiamiehen selvitykset. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Mahdollisimman pian ja maksimissaan yksi kuukausi. Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelmaneuvottelussa tavoitteet, jotka ohjaavat asiakkaalle suunniteltua toimintaa sekä asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä nuorten kuntoutusosastolla. Omaohjaajat tekevät viikoittain yhdessä asiakkaan kanssa viikko-ohjelman, jonka avulla asiakkaan

11 Omavalvontasuunnitelma 11 (17) suoriutumista ja toimintakykyä pyritään ylläpitämään. Viikko-ohjelmassa on näkyvillä esimerkiksi osaston yhteiset toiminta-ajat, asiakkaan kotijakso-ajat, päiväkohtaiset menot, mahdolliset asiakkaan omat menot osaston ulkopuolella, pyykki- ja siivoushuoltoon liittyvät asiat sekä omaohjaajaajat. Viikko-ohjelmassa on merkittynä myös se, miten omaohjaajat ovat työvuoroissa. Viikko-ohjelma on sekä asiakkaalla itsellään että kulloinkin työvuorossa olevilla työntekijöillä tiedossa. Osastoilla on myös käytössä vastuuohjaaja-käytäntö, jossa jokaiselle asiakkaalle nimetään aamu- ja iltapäiviin vastuuohjaaja. Vastuuohjaaja-lista on näkyvillä osaston yhteisellä ilmoitustaululla. Viikkoohjelman sekä vastuuohjaaja-jaon tavoitteena on asiakkaan psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ennakoinnin ja suunnitelmallisuuden avulla. Asiakkaat käyvät osastojaksonkin aikana omilla kouluillaan, mikäli se on asiakkaan sen hetkisessä tilanteessa mahdollista. Koulun ja osaston välillä tehdään tiivistä yhteistyötä ja asiakasta tuetaan koulunkäyntiin hyvinkin yksilöllisesti, esimerkiksi kuljettamalla kouluun tai olemalla mukana koulussa. Asiakkaan kouluasioista osaston puolelta vastaavat ensisijaisesti hänelle nimetyt omaohjaajat. Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen Osastoilla järjestetään monenlaista yhteistä toimintaa (mm. yhdessä liikkumista, retkiä, ruoan laittoa, rentoutumishetkiä). Osastojen viikko-ohjelmassa toiminnalle on erityisesti varattuna maanantai- tai keskiviikko-illat. Viikoittaisessa nuorten kokouksessa asiakkaat voivat ehdottaa mieleistänsä toimintaa yhdessä tehtäväksi. Asiakkaita kannustetaan liikkumaan ja ulkoilemaan esimerkiksi yhteisten pihapelien muodossa. Omaohjaajat kannustavat asiakkaita myös harrastusten aloittamisessa/ jatkamisessa osastojaksonkin aikana. Ravitsemus Osastolla tarjotaan asiakkaille viisi ateriaa päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). Asiakkaiden erityistarpeet huomioidaan ja ne välitetään keittiölle tiedoksi. Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilöt ovat ruokapalveluesimies Taina Siurola ja ruokapalveluvastaava Outi Paviala Hygieniakäytännöt Henkilökunnalla on suoritettuna hygieniapassi ja osastoilla noudatetaan Tampereen kaupungin ohjeistuksia infektiotartuntojen ehkäisemiseksi (esim. vessoissa on kuvalliset ohjeet hyvästä käsienpesusta sekä käsidesin käytöstä). Lisäksi yksikössä työskentelee säännöllisesti kaksi laitoshuoltajaa, jotka huolehtivat yleisten tilojen riittävästä puhtaudesta. Terveyden- ja sairaanhoito Asiakkaiden terveydentilan kokonaisseuranta tapahtuu pääasiallisesti kouluterveydenhuollon kautta sekä muiden mahdollisten olemassa olevien hoitotahojen puolelta. Osastoilla noudatetaan asiakkaille terveydenhuollon puolelta tulleita mahdollisia ohjeita ja ohjeistuksia, joiden mukaisesti asiakkaan terveydentilaa myös osastolla seurataan (esim. painon punninta, verenpaineen mittaus, ruokavalion toteuttaminen). Mikäli asiakkaan terveydentilasta osastolla nousee huoli, ollaan osastolta yhteydessä asiakasta hoitavaan tahoon. Asiakkaiden lääkäripalveluista vastaa Tampereen kaupungin terveyspalvelut. Yhteydenotot nro; (03) 10023, Terveyspalveluiden neuvonta. Leinolan perhetukikeskuksen terveysasemana toimii;

12 7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Omavalvontasuunnitelma 12 (17) Linnainmaan terveysasema Kirviälänkatu 2 (p ) ajanvaraus Terveyspalveluiden neuvonnasta. Sairaanhoitajan vastaanotolle pääsee myös ilman ajanvarausta terveysaseman aukiolo-aikoina. Kiireellisissä tapauksissa soitetaan hätäkeskukseen, nro 112 ja toimitaan sieltä tulevien ohjeiden mukaisesti. Niissä akuuteissa sairastumis- tai loukkaantumistilanteissa, jolloin hoitoon tulee päästää vuorokauden sisällä, eikä hoitoa ole mahdollista saada oman alueen terveysasemalta, käytettävissä on TAYS:n ensiapu Acuta. Mikäli asiakas tarvitsee erikoissairaanhoitoa tai terapiapalveluita, järjestetään nämä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin puolelta (TAYS:n nuorisopsykiatrian palvelukokonaisuus) tai tarvittaessa muulla tavoin ( esim. yksityisiä palveluita käyttäen). Jos asiakkaalla ei ole osastolle tultaessa olemassa olevaa hoitokontaktia, ohjataan asiakas ensisijaisesti kunnallisen terveydenhuollon piiriin, jossa arvioidaan mahdollisen jatkohoidon tarve. Osastoilta tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaan hoitavan tahon kanssa, jotta kuntoutuminen olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista Lääkehoito Lääkehoitosuunnitelman seuranta ja päivitys Osastoilla on olemassa oma lääkehoitosuunnitelma ja lisäksi on laadittu lastensuojelun yhteinen lääkehoitosuunnitelma. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lääkehoidosta vastaava lääkäri on ylilääkäri Tuire Sannisto. Lastensuojelussa on nimetty lääkevastaavaksi Päiväperho osastonhoitaja Sari Hottola. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen LOVE-lääkehoidon koulutuksista vastaa palveluesimies Markku Itkonen. Vastuu yksikön lääkehoidosta Osastonhoitaja Laura Sääksjärvi-Vesala p Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Yhteistyötä hoidetaan henkilökohtaisilla kontakteilla, tiedottamisella, verkostokokouksilla ja olemalla osana asiakaskunnalle kuuluvia palveluverkostoja. Tampereen kaupungilla on käytössä Kaltoinkohtelun puuttumisen käsikirja. Käsikirjan tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria kohtaavia työntekijöitä tunnistamaan kaltoinkohtelu mahdollisimman varhain ja puuttumaan siihen. Käsikirjassa neuvotaan, kuinka asia viedään eteenpäin viranomaisten selvitettäväksi ja kuinka lapsi ja perhe ohjataan tarvittavien tutkimusten ja hoidon piiriin. Tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia ja ehkäistä kaltoinkohtelua ja ongelmien kasvamista. Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikölle on laadittu pelastussuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma. Yksikön turvallisuufoorumi, johon kuuluvat yksikön johtaja, molempien osastojen lähiesimiehet sekä kummaltakin osastolta turvallisuudesta vastaava henkilö, vastaa siitä, että pelastussuunnitelmaa liitteineen päivitetään vuosittain ja yksikössä järjestetään vuosittain alkusammutus- ja poistumisturvallisuusharjoituksia. Harjoituksilla varaudutaan mahdollisiin kriisitilanteisiin ja varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävät tiedot ja taidot toimia uhkaavissa tilanteissa.

13 Omavalvontasuunnitelma 13 (17) Leinolan perhetukikeskuksen osastoilla on yöaikaan yksi työntekijä/osasto. Piirivartija käy kerran illan-yön aikana tarkastamassa alueen ja varmistaa, että osastoilla on kaikki hyvin. Osastotyössä turvallisuutta varmistetaan perehdytyksellä, tiimityöllä sekä varaamalla aikaa työn suunnittelulle ja kuormittavien työtilanteiden käsittelylle. Tilanteita ennakoidaan ja tehdään tilannekohtaisia turvasuunnitelmia. Tilanteita käydään läpi lähiesimiehen kanssa ja osastokokouksissa. Tarvittaessa käsittelyyn osallistuu myös yksikön johtaja. Erityisissä tilanteissa käytetään työterveyshuollon palveluita. Asiakasturvallisuutta tarkastellaan säännöllisesti ja mahdolliset tarvittavat muutokset tehdään sovitusti esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti. Leinolan perhetukikeskuksen tiloissa sekä asiakkaiden huoneissa on automaattinen palohälytinjärjestelmä, jotka testataan säännöllisesti tilakeskuksen toimesta. Henkilöstön määrä ja rakenne Leinolan perhetukikeskuksessa on kaksi kuntoutusosastoa: Kuntoutus 1:n työryhmässä työskentelee 13 työntekijää, joista 11 työskentelee osastotyössä, heistä on 7 ohjaajan ja 3 sairaanhoitajan sekä 1 lähihoitajan vakanssilla. Työryhmään kuuluu myös yksi ohjaaja (sosionomi AMK) irroitettuna osastovahvuudesta ja toimien perheohjaajana. Näiden lisäksi henkilöstöön kuuluu työryhmän lähiesimiehenä toimiva vastaava ohjaaja. Henkilökuntaa työvuoroissa on keskimäärin niin, että aamuvuorossa on 3, iltavuorossa 3 ja yövuorossa 1. Kuntoutus 2:n työryhmään kuuluu 13 työntekijää, joista 11 työskentelee osastotyössä, heistä on 7 ohjaajajan ja 4 sairaanhoitajan vakanssilla työskentelevää. Työryhmään kuuluu myös yksi ohjaaja (sosionomi AMK) irroitettuna osastovahvuudesta ja toimien perheohjaajana. Näiden lisäksi henkilöstöön kuuluu työryhmän lähiesimiehenä toimiva osastonhoitaja Henkilökuntaa työvuoroissa on keskimäärin niin, että aamuvuorossa on 3, iltavuorossa 3 ja yövuorossa 1. Mahdollisesti vapautuvat vakanssit täytetään ensisijaisesti joko sosionomi AMK- tai sairaanhoitaja AMK- tutkinnon suorittaneilla. Sijaisten käytön periaatteet Kaikkiin määräaikaisiin palvelussuhteisiin on oltava laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste esim. sijaisuus. Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen palvelussuhteeseen enintään siksi ajaksi, kun hyväksyttävä määräaikaisuuden peruste on olemassa. Sijainen voidaan ottaa viranhaltijan/työntekijän poissaolon ajaksi. Määräaikaisuuden peruste on mainittava ottamispäätöksessä ja työsopimuksessa. Koko kaupungin yhteinen sijaisrekisteri palvelee toiminta-alueiden esimiehiä sijaisten hankintaprosessissa. Sijaisrekisteristä voi palkata sijaiset alle kuusi kuukautta kestävään sijaisuuteen. Rekrytoivat esimiehet voivat itse hakea tarvitsemansa sijaiset suoraan sijaisrekisteristä. Sijaisrekisteriä hallinnoidaan Monetra Pirkanmaa Oy:ssä ja kaikki sijaisrekisteriin ilmoittautuneet sijaisehdokkaat haastatellaan Monetrassa. Tampereen kaupungin sijaishuollon palvelujen lyhyttä ja pitkäaikaista laitoshoitoa tarjoavilla osastoilla on yhteinen sijaislista, jota hyödynnetään sijaista hankittaessa. Listalla olevilta työntekijöiltä on kysytty lupa tietojen listalle laittamiseen ja heidät ohjataan myös kaupungin sijaisreksiteriin. Tie-

14 Omavalvontasuunnitelma 14 (17) dot lisätään listaan esimiehen tapaamisen jälkeen. Sijaisena voi toimia myös sosiaali- tai terveydenhuolto-alaa vielä opiskeleva henkilö tai riittävän työkokemuksen alalta omaava henkilö. Sijaisena toimivan työntekijän rikosrekisteriote tarkistetaan ohjeiden mukaisesti. Henkilöstövoimavarojen riittävyyden varmistaminen Päivittäistoimintaan liittyviä henkilöstötarpeita tarkastellaan jatkuvasti ja henkilöstöltä edellytetään koko yksikön toiminnan osalta tarvittavaa joustavuutta jatkuvasti muuttuvissa tilanteissa ja tarpeissa. Sijaisia käytetään mikäli asiakkaiden riittävän hyvä hoito ja työturvallisuus sitä edellyttävät. Työvoimaan riittävyyttä ennakoidaan vuosittaisessa henkilöstösuunnitelmassa, jossa on tiedot eläköityvistä vakansseista ja muista poissaoloista. Työtä tukevilla rakenteilla, joita ovat kehityskeskustelut, työparityö (omaohjaajat, perheohjaajat), tiimit, työnohjaukset, osastokokoukset, kehittämispäivät, koulutukset ja esimiestyö. Tampereen kaupungilla on koulutussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain ja henkilöstöllä on mahdollisuus esittää toiveensa koulutuksista. Sairauspoissaoloja seurataan ja tarvittaessa yksittäisen henkilön työssäjaksamista tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet Rekrytoinnissa noudatetaan Tampereen kaupungin rekrytointiohjeita ja voimassa olevia lakeja kuten sosiaalihuollon ammattihenkilöstölakia. Pääsääntöisesti yli kuuden kuukauden pituiset palvelussuhteet laitetaan uudelleensijoituksen toimenpiteiden jälkeen sisäiseen hakuun kaupungin intranet-sivuille kaikkien urakehitystä haluavien haettaviksi. Asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuuden ja luotettavuuden varmistaminen Hakijoiden koulutustausta ja työkokemus varmistetaan. Rikosrekisteriote pyydetään aina, kun työntekijä valitaan toimeen sekä yli kolmen kuukauden mittaisiin sijaisuuksiin. Lisäksi soveltuvuutta tehtävään arvioidaan työhaastattelussa. Työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytys asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen. Jokainen uusi työntekijä ja opiskelija perehdytetään voimassa olevan perehdyttämissuunnitelman mukaisesti, jossa on sovittuna mitkä asiat perehdyttää lähiesimies, oma tiimi ja mitkä asiat käydään läpi koko organisaation yhteisperehdytyksessä. Omavalvontasuunnitelman läpikäynnistä vastaa lähiesimies. Henkilökunnan täydennyskoulutuksen järjestäminen Täydennyskoulutuksessa noudatetaan Tampereen kaupungin ja lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan osaamisen kehittämissuunnitelman periaatteita. Täydennyskoulutus voidaan järjestää joko omassa organisaatiossa tai ostamalla koulutusta erilaisilta kouluttavilta tahoilta tai kustantamalla henkilöstön koulutuksiin osallistuminen. Työntekijät voivat esittää koulutustoiveita kehityskeskusteluissa. Lisäksi lähiesimiehet tiedottavat tulevista ja valtakunnallisista koulutuksista työntekijöille. Maksullisiin koulutuksiin osallistumisesta päättää yksikön esimies käytyään keskustelun lastensuojelun palvelupäällikön kanssa ja huomioiden koko yksikön osaamistarpeet ja budjetin.

15 Omavalvontasuunnitelma 15 (17) Osaamisen kehittämisen suunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja ennen päivitystä kartoitetaan työntekijöiden osaamisen lisäämisen tarvetta niin kehityskeskusteluissa kuin kyselyillä. Päivitetty suunnitelma käydään läpi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtoryhmässä, jossa hyväksytään yhteiset linjaukset osaamisen kehittämisen tarpeista ja teemoista seuraavalle vuodelle. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota nuorten kuntoutusosastoille laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on työntekijöiden luettavissa. Yksikössä järjestetään kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä, jonka tavoitteena on yhteisen ammattitaidon lisääminen sekä syventäminen. Osastoilla pidetään keväällä ja syksyllä myös työhyvinvointiin keskittyvä iltapäivä yhdessä valitun tekemisen merkeissä. Työturvallisuuteen kiinnitetään huomiota ennakoiden erilaisia riskitilanteita. Yksikössä kokoontuu muutaman kerran vuodessa turvallisuusfoorumi, jonka tehtävänä on turvallisuuteen liittyvien asioiden kehittäminen. Erilaiset läheltä piti-tilanteet kirjataan Tampereen kaupungin työturva-monitoriin. Yksikössä pidetään säännöllisesti kehityskeskustelut Tampereen kaupungin keskustelu-rungon mukaisesti, tämän lisäksi esimies pyrkii käymään päivittäisiä keskusteluja tarpeen mukaan ja työntekijöille pyritään mahdollistamaan pääsy täydennyskoulutuksiin. Kehityskeskustelun ohessa tarkastellaan työntekijän osaamisen kehittymistä. Esimies seuraa sairauspoissaoloja ja tarvittaessa toimii yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Yksikön työryhmälle järjestetään säännöllinen työnohjaus sekä tarvittaessa yksilö-työnohjausta sekä konsultaatiota. Toimitilat Jokaisella asiakkaalla on käytössä oma huone (n. 12neliötä). Huoneessa on sänky, kirjoituspöytä, vaatekaappi sekä nojatuoli. Asiakas voi tuoda omalla vastuullaan joitakin omia tavaroita huoneeseensa. Yksityisyyden suojan toteutumisen turvaamiseksi asiakkailla ei ole lupa oleskella toisten asiakkaiden huoneissa. Leinolan perhetukikeskuksen kiinteistössä, hallintosiiven päädyssä, on yksiöt, jotka on tarkoitettu molempien osastojen käyttöön. Osastojen esimiehet päättävät yhdessä yksiöiden käytöstä sen mukaan, millainen tarve osastojen asiakkailla yksiöiden käytölle on. Yksiöissä voi asua yksi itsenäistymistä harjoitteleva nuori kerrallaan. Yksiön käyttöönotto on aina suunnitelmallista, tavoitteellista sekä suhteellisen lyhytaikaista. Asiakas voi hankkia yksiöön omia tarvikkeita ja huonekaluja. Yksiöissä on valmiina ruokapöytä ja tuolit, sohva, televisio, kirjahylly. Asiakas saa käyttöönsä myös avaimen, jolla pääsee yksiöön perhetukikeskuksen takaovesta. Avaimella ei pääse muihin perhetukikeskuksen tiloihin. Asiakkailla on käytössään yhteiset ruokailu- ja oleskelutilat. Saunatilat ovat yhteiset. Kuusikkotalon teknisen työn tilassa on mahdollisuus puutöihin sekä maalaamiseen yms. Musiikkiharrastuksiin on varattu musiikkihuone ja Kuusikkotalossa on myös oma kuntosali. Kuusikkotalon tilat mahdollistavat myös muita erilaisia luovia toimintoja. Osastotilojen keskellä on ns. tupakeittiö sekä ruokailutila, jossa osastolla tapahtuva ruokailu toteutetaan. Lisäksi rakennuksen hallintosiivessä on koko talon yhteinen keittiö ja ruokailutila. Osastolla olevan ruokailutilan puhtaanapidosta huolehtii laitoshuoltajan lisäksi asiakkaat yhdessä henkilökunnan kanssa. Osaston ruokailutilan yhteydessä on myös yhteinen oleskelutila, jossa on sohvaryhmä ja televisio. Yhteisen oleskelutilan lisäksi osastolla on harrastehuone, jossa on mahdollista esimerkiksi pelata

16 Omavalvontasuunnitelma 16 (17) biljardia tai erilaisia Playstation- pelejä. Harrastehuoneessa on myös nuorten käytössä oleva tietokone. Rakennuksen hallintosiivessä on "Olkkari", joka on sovitusti asiakkaiden sekä työntekijöiden käytössä. Olkkarissa voidaan katsella elokuvia tai pitää esimerkiksi omaohjaajatunteja. Perhetukikeskuksella on käytössä syksyllä 2015 valmistunut urheilukenttä, jossa voi harrastaa mm. pallopelejä. Osastolla on wc- sekä suihkutilat erikseen tytöille ja pojille. Lisäksi osastolla on saunatila, joka on asiakkaiden käytettävissä. Lisäksi rakennuksen yhteydessä on väestönsuoja, jota voidaan käyttää myös harrastetilana. Asiakkaiden huoneet sijaitsevat niin, että keskelle jää yhteisessä käytössä olevat tilat. Lisäksi osastot ovat yhdessä kerroksessa. Tilojen toimivuuden näkökulmasta yhteisöllisyys toteutuu hyvin. Tilojen siivous jäte- ja pyykkihuolto Laitoksessa työskentelee kaksi laitoshuoltajaa, jotka huolehtivat molempien osastojen yhteisten tilojen puhtaudesta. Laitoshuoltajat vastaavat jätteiden lajittelusta sekä pyykkihuollosta siinä määrin, kun kyse on laitoksen pyykeistä. Asiakas huolehtii yhdessä työntekijän kanssa omasta pyykkihuollosta sekä oman huoneen siivouksesta viikoittain. Kiinteistöön liittyvistä asioista vastaa Tampereen tilapalvelut Oy:n huoltomies Tommi Stenroos Kiinteistöstä vastaa isännöitsijä Tuomas Tamminen, Kiinteistöstä vastaavan isännöitsijän ja ulkoalueista vastaavan henkilön kanssa tavataan tarpeen mukaan ja käydään läpi mahdolliset epäkohdat ja kehitettävät asiat. Työterveys tekee työpaikkakäynnin noin 2-3 vuoden välein. Siinä yhteydessä käydään työhön liittyvät kuormitustekijät läpi ja tehdään suunnitelma niiden vähentämisestä. Ympäristöterveydenhuollosta tehdään säännöllisesti työpaikkakatselmuksia Teknologiset ratkaisut Osaston henkilökunnalla on käytössään turvapainike (Avack), jolla saa tarvittaessa hälytettyä lisäapua toiselta osastolta. Lisäksi Leinolassa on käytössä vartiointiliikkeelle hälytyksen antavat Twighälyttimet. Kiinteistöjen ulko-ovilla on käytössä valvontakamerat. Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Turvallisuuspäällikkö Pasi Keinonen, Tampereen kaupunki, p , Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Leinolassa olevat laitteet - verenpainemittari - verensokerimittari - kuumemittarit - yleiset ensiaputarvikkeet Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Laitteet tarkistetaan ja huolletaan vuosittain ja tarvittaessa laitevalmistajan toimesta.

17 9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Omavalvontasuunnitelma 17 (17) Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Osatonhoitaja Laura Sääksjärvi-Vesala 8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5) Tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvän lainsäädännön sekä yksikölle laadittujen asiakastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeiden ja viranomaismääräyksien noudattaminen Perehdytyksen yhteydessä käydään läpi kaikki ohjeistukset ja mistä ne löytyvät. Työhön tullessaan työntekijä sitoutuu noudattamaan ko. säännöksiä ja ohjeita. Asiakastieto järjestelmä Efficasta löytyy ajan tasalla olevat asiakastietojen kirjaamiseen liittyvät sisältö ja tekniset ohjeet. Lähiesimiehet valvovat toimintaa ja asiakastietojärjestelmien lokitietoja tarkistetaan tarvittaessa. Käyttöoikeudet asiakastietojärjestelmä Efficaan on erikseen määritelty työntekijäryhmittäin. Perehdytys ja valvonta ovat esimiesten vastuulla. Koulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta vastaavat Lähiesimies vastaa asiaan liittyvästä perehdytyksestä ja mahdollisesta lisäkoulutuksen tarpeesta. Yksikön tietosuojaselosteen näkyvyys Leinolan tietosuojaseloste on nähtävissä Tampereen kaupungin internetsivuilla. Tietosuojavastaava Ari Andreasson, Aleksis Kivenkatu 14-16, Asiakastyötä ja osastojen päivittäistä toimintaa tarkastellaan ja kehitetään viikoittain pidettävissä osastokokouksissa sekä säännöllisesti järjestettävissä kehittämispäivissä. Asiakastyötä kehitetään nuorten kuntoutusosastojen toimintasuunnitelman sekä Tampereen kaupungin strategian mukaisesti. Asiakastyön kehittämisessä huomioidaan myös asiakkailta saatu palaute. Leinolan perhetukikeskus tulee osallistumaan maakunnallisen laitoshoidon kilpailutuksen yhteydessä tehtävään yhteiskehittämiseen vuosina , jonka tavoitteena on asiakastyön kehittäminen vaikuttavuuden näkökulmasta. 10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Tampere Allekirjoitus Maria Päivänen