YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo Maarit Teuri

Transkriptio

1 LEADER YKKÖSAKSELI RY Leader-toimintaa Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä Salo Maarit Teuri

2 LEADER Mitä on Leader-toiminta? Ykkösakseli Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Kaupunki-Leader

3 LEADER Mitä on Leader-toiminta?

4 LEADER Ykkösakseli Ykkösakseli toimii Karjalohjan, Karkkilan, Lohjan, Salon ja Vihdin alueella. Keskusta-alueita Lohjalta ja Salosta on rajattu pois maaseutu-leaderistä. Myös keskusta-alueilla käynnistetään Leader-tyyppistä toimintaa. Toimialueella asuu n asukasta. Ykkösakselin hankkeita hallinnoidaan Uudenmaan ELYkeskuksessa.

5 LEADER Asukasmäärä Asukasmäärä Maaseutualueet Kaupunkialueet Karkkila Lohja Salo Vihti YHTEENSÄ

6 Kaupunkirajaus: Salo LEADER

7 Kaupunkirajaus: Lohja LEADER

8 LEADER YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄT Herättää kiinnostusta maaseudun kehittämistä kohtaan Tiedottaa Leader-toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista Aktivoida ja neuvoa hankehakijoita Toimia aktiivisesti yhteistyöverkostoissa Toteuttaa omaa kehittämisohjelmaa

9 LEADER Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla kaupunki-leader Rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunki-alueilla, joilla ei toteuteta maaseutu- ja kalatalousrahastosta rahoitettua yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä. Varsinais-Suomessa toteutetaan käytännössä Kaarinan, Raision, Salon ja Turun kaupunkimaisilla (keskusta)alueilla Kaupunkien kansalaistoimijalähtöisessä kehittämisessä tulee toteuttaa rakennerahasto-ohjelman tavoitteita ja valittujen investointiprioriteettien ja erityistavoitteiden mukaista toimintaa. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

10 LEADER Toiminnan muodot voivat vaihdella, mutta yhteisenä piirteenä on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva ja kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittämistoiminta. Toiminnan tulee perustua paikallisten toimijoiden yhdessä laatimaan kehittämissuunnitelmaan, jonka päätavoitteina ovat työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Varsinais-Suomessa kehittämissuunnitelman laatimisesta vastaavat Varsin Hyvä ry ja Ykkösakseli ry.

11 LEADER Rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5 (ESR): Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (s ) Investointiprioriteetti 10: Aktiivinen osallisuus, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen Erityistavoite 10.1: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Erityistavoitteen tuloksena on toimenpiteisiin osallistuneiden työ- ja toimintakykyä parannettu ja siten edistetty heidän etenemistään työllisyyspoluilla. Tuloksena ovat myös hankkeissa toteutetut tehokkaammat ja laadukkaammat palveluprosessit kohderyhmälle. Lisäksi on vahvistettu yhteisöllisyyttä ja kansalaisuutta kansalaistoimijalähtöisissä kehittämishankkeissa kaupunkialueilla.

12 LEADER Kohderyhmät: työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset ja miehet - erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät; työllisyys-, sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, työnantajat. Rahoitettavissa hankkeissa toteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja toimenpiteitä: Kehitetään osallisuutta vahvistavia kokonaisvaltaisia palveluita erityisesti työelämävalmiuksien näkökulmasta ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä sekä parannetaan siihen liittyvää osaamista; Tarjotaan nuorten, ikääntyvien ja osatyökykyisten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja kehitetään siihen liittyviä palveluita; Kehitetään asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita osallisuuden tukemisessa.

13 Yhteystiedot Ykkösakselin toimisto Kitulantie 5, Suomusjärvi Henkilökunta Maarit Teuri, toiminnanjohtaja Anu Gustafsson, hankeneuvoja Hanna Paikkala, hankeneuvoja KosteikkoRaitti-hanke Sähköiset yhteydet: sähköpostit: toimisto: kotisivut: Facebook:

14 LEADER Keskustelua Minkälaista toimintaa (muuta kuin yhdistyksen normaalia toimintaa) pitäisi mielestänne kehittää kaupunkialueilla kansalaistoiminnan ja paikallisen kehittämisen edistämiseksi? Onko yhdistyksenne kiinnostunut yhteistyöstä kaupungin keskusta-alueen yhdistysten tai maaseutualueen yhdistysten kanssa? Onko yhdistyksenne kiinnostunut laajemmasta yhteistyöstä muiden kaupunkien (esim. Turun, Kaarinan, Raision tai Lohja) yhdistysten kanssa? Muita toiveita tai ajatuksia kaupunkien paikallisesta kehittämisestä?

15 Visio: Toiminta-alue vuonna 2020 Ykkösakseli Strategia Toiminta-alue on vetovoimainen, viihtyisä, aktiivinen sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen. Palveluita tuotetaan paikallisesti monin eri tavoin. Yhteistyötä tehdään sekä alueen sisällä että sen ulkopuolelle. Alueella on runsaasti uusia yrittäjiä onnistuneiden sukupolvenvaihdosten sekä uusien ja kannattavien pienyritysten myötä. Ympäristön merkitys on tiedostettu ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia alueen kehittämisessä on opittu hyödyntämään. Paikallisidentiteettiä hyödyntävät ja vahvistavat kylät, taajamat ja kaupunginosat ovat elinvoimaisia ja toimivat aktiivisesti oman alueensa kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan ja kunnan yhteistyö on järjestetty tulokselliseksi

16 A. Vahvistuva paikallisuus Ykkösakseli Strategia Tavoite Yhteisöllisyys ja paikallinen identiteetti ovat kehittyneet. Paikallistoimijoiden edellytyksiä alueensa kehittämiseen ja paikalliseen vaikuttamiseen vahvistetaan. Toimivia uusia yhteistyön muotoja ja välineitä otetaan käyttöön paikallisten toimijoiden ja kunnan välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi. Kaupunkien ja maaseutualueiden vuorovaikutusta lisätään. Lähidemokratia, yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat. Palveluita on kehitetty paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioonottavasti ja asukaslähtöisesti. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään uusia, innovatiivisia muotoja julkisen sektorin, yritysten ja yhdistysten yhteistyönä.

17 A. Vahvistuva paikallisuus jatkuu Ykkösakseli Strategia Yhteisten tilojen käyttö on monipuolista ja aktiivista. Alueen kylissä on toimivia monipalvelupisteitä. Paikalliset toimijat ovat löytäneet kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, kokemusten ja osaamisen vaihto on vilkasta ja yhteistyö jatkuvaa. Toimenpiteet Yhteisöjen ja yhdistysten toiminnan, asiantuntemuksen ja osaamisen kehittäminen Paikallisuuden vahvistaminen, paikallinen identiteetti ja lähidemokratia Lähipalvelut Kylien ja kaupunginosien kehitystyön ammattimaisuutta lisätään

18 Ykkösakseli Strategia B. Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä Tavoite Koulutuksen ja tiedotuksen avulla asukkaat, myös nuoret, ovat entistä tietoisempia alueensa luontoarvoista ja niiden säilyttämisestä ja osaavat tehdä ekologisia valintoja. Yhteisiä tiloja ja rakennuksia kunnostetaan monikäyttöisiksi. Uusia asukkaita on saatu maaseudulle, kyliin ja pieniin taajamiin kehittämällä kunnan ja kylien yhteistyötä rakentamisen sääntelyssä ja asuinpaikkojen määrittelyssä. Jatketaan välttämättömien tie- ja tietoliikenneyhteyksien täydentämistä ja parantamista.

19 Ykkösakseli Strategia B. Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä jatkuu Alueen luonnosta ja kulttuuriympäristöstä huolehditaan ja sitä hyödynnetään monipuolisesti asukkaiden virkistystoiminnassa ja matkailussa. Uusia kulttuuritapahtumia ja luontoretkikohteita on perustettu. Kylien maisemanhoitosuunnitelmia on laadittu ja yhdistykset ovat aktiivisesti kunnostaneet ympäristöään mm. erityisympäristötukien avulla. Toimenpiteitä Asuin- ja kulttuuriympäristö, maisema ja luonto Paikallinen kulttuuri, historia ja tapahtumat Yhteiset tilat Kestävän asumisen, ekologisten energiaratkaisujen ja uuden ympäristöteknologian edistäminen Maaseuturakentamisen mahdollistaminen, tiet, tietoliikenneyhteydet ja vesihuolto

20 Ykkösakseli Strategia C. Paikallinen yritystoiminta vapautuneita voimavaroja hyödyntämään Tavoite Alueen runsaita, osin vapautuneita resursseja hyödynnetään tehokkaasti: työttömät, vapaat toimitilat ja olemassa olevat yritykset. Mikroyritysten toimintaedellytyksiä on kehitetty ja on edistetty uusia yrittäjyyden muotoja. On tuettu yritysten kehittämistä, sukupolvenvaihdoksia ja uusien työpaikkojen syntymistä sekä luotu mahdollisuuksia työn tekemisen uusille muodoille. Paikallisuuteen perustuvia uusia tuotteita on markkinoilla ja lähiruuan saatavuus parantanut. Paikallisesti toimivilla tuottajilla on toimivaa yhteistyötä ja yhteismarkkinointia. Paikallisella yritystoiminnalla on täytetty kylien ja maaseudun palveluaukkoja.

21 Ykkösakseli Strategia C. Paikallinen yritystoiminta vapautuneita voimavaroja hyödyntämään jatkuu Alueen yrittäjien kansainväliset taidot ovat kehittyneet ja yritykset luoneet omaa toimintaansa tukevaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoja. Toimenpiteet Yritysneuvonta verkostot mikroyritysten tukemisessa ja kansainvälistyminen Uudet työn tekemisen tavat, yrittämisen eri muodot Nuorten työllistyminen ja yrittäjyys Ekologiset energiaratkaisut, uusi ympäristöteknologia ja innovaatiot Paikallisuuteen perustuvan yritystoiminnan tukeminen

22 Mitä Leader on? LEADER Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Alun perin Leader oli Euroopan yhteisön aloiteohjelma, joka on sittemmin antanut nimensä toimintatavalle. Se täydentää hyvin Suomen perinteistä kylätoimintaa. Termi Leader on alkujaan lyhenne (LEADER), joka muodostuu ranskankielisistä sanoista "Liason Entre Actions de Developpement l'economie Rurale". Suomennoksena tämä kuuluu "yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä".

23 Mitä Leader on? Toimintatavan 8 erityispiirrettä: LEADER Alueperusteisuus: toimintaryhmän tekemä ja toteuttama kehittämisohjelma on tehty muutaman (keskimäärin 6) kunnan alueelle sen kehittämistarpeista lähtien. Alhaalta ylöspäin periaate: päätösvalta kehittämisohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta kuuluu toimintaryhmälle. Kehittämisohjelma tehdään yhdessä alueen toimijoiden (mm. asukkaat, yhdistykset, yritykset ja kunnat) kanssa. Paikallinen kumppanuus: toimintaryhmä kokoaa toimintaansa mukaan laajasti erilaisia alueen toimijoita. Tämä kumppanuus toteutuu mm. toimintaryhmän hallituksen rakenteen ja jäsenistön muodossa. Niistä kerrotaan tarkemmin hieman myöhemmin.

24 Mitä Leader on? LEADER Monialaisuus: kehittämistyön kohteena on toimintaryhmän alue, ei esimerkiksi jokin yksittäinen toimiala tai muu kokonaisuuden osa. Siten toteutettava kehittämistyö on usein sektori- ja muita rajoja ylittävää ja erilaisia toimijoita (mm. yksityisiä ja julkisia) yhdistävää. Innovatiivisuus: rahoitettavilla hankkeilla pitää olla pyrkimys joko alueen näkökulmasta katsoen tai jopa kokonaan jonkin uuden luomiseen. Tällainen uutuus voi olla esimerkiksi alueella aiemmin soveltamaton toimintatapa, kokonaan uusi tuote tai palvelu tai yhteistyö sellaisten kumppanien kesken, jotka eivät aiemmin ole toimineet yhdessä. Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: omalla alueella toteutettavan hankkeen vaihtoehtona on toteuttaa yhteishanke, jossa kumppani on muualta Suomesta tai jostain muusta EU-maasta. Leader on väline, jonka avulla maaseudun kansainvälistymistä toteutetaan.

25 Mitä Leader on? LEADER Verkostoituminen: Leader-toimintatavan ajatuksena on toimia yhdessä, kuten välittää muille toiminnassa syntynyttä osaamista ja kokemuksia. Hajautettu hallinto ja rahoitus: toimintaryhmät ovat toimintatavan toteutuksessa avainroolissa. EU: n ja valtion osuuden ohella niiden rahoituksesta lähes puolet tulee paikallisilta toimijoilta: alueen kunnilta ja hankkeita toteuttavilta erilaisilta toimijoilta.