Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2019

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2019 Julkaisu

2

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2019 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2018

4 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2019 Painosmäärä 130 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Keijo Penttinen (pääkuva) Pikkukuvat vasemmalta alkaen: Eija Hiltunen Risto Kuittinen Eeva Hirvola-Kostamo Viimeistely Marja Walling Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2018

5 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategiset asiakirjat Maakuntauudistus 9 3 Maakuntaliiton toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Alueidenkäyttö Aluekehitys Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät 28 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

6 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Aluekehityksen kohtuullisen hyvä vire ja varovaisesti vahvistuneet kehitysnäkymät ovat luonnehtineet vuotta 2018 Pohjois-Karjalassa. Myönteisiä piirteitä on nostettavissa esille niin maakunnan talous-, työllisyys- kuin väestökehityksestäkin. Toisaalta nähtävissä on myös talouskasvun esille nostamia haasteita. Lisäksi on arvioitu, että huippu olisi ainakin joidenkin alojen osalta jo saavutettu. Vuonna 2017 yritysten liikevaihdon kasvu (+4,5 %) oli Tilastokeskuksen nopeiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalassa kovinta sitten vuoden Suhteellisen hyvästä vireestä huolimatta kasvu jäi jälkeen koko maan kasvusta (+6,1 %). Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvuvauhti (+6,9 %) ylitti kuitenkin koko maan luvun (+5,6 %). Erityisen vahvassa vedossa oli rakentaminen (+14,5 %), mutta myös kaupan alalla (+5,2 %) ja teollisuudessa (+6,3 %) ylitettiin valtakunnalliset kasvuluvut. Vientiliikevaihdon kasvu (+6,6 %) jäi vuoden 2018 alussa jälkeen valtakunnallisesta kasvusta (8,1 %). Huomionarvosta vuoden 2018 alkupuoliskon kehityksessä oli myös maakunnan yritysten henkilöstömäärän kasvu 2,7 %:lla. Vielä vuonna 2017 henkilöstömäärä laski kaikilla vuosineljänneksillä. Pohjois-Karjalan väkiluku laskee. Vuonna 2017 asukasluku pieneni henkilöllä. Väestön väheneminen on viime vuosina johtunut luonnollisesta väestönmuutoksesta: kuolleiden määrä on ylittänyt selvästi syntyneiden määrän. Ero on entisestään suurentunut, kun syntyneiden määrä on laskenut ja kuolleiden määrä kasvanut. Vuonna 2017 syntyneiden määrä oli tilastohistorian pienin (1 265) ja kuolleiden määrä (2 014) toiseksi suurin. Vuoden 2018 tammi syyskuun luvut olivat käytännössä samat kuin edeltävänä vuonna. Seitsemän muuttovoittovuoden jälkeen Pohjois-karjalan kokonaisnettomuutto painui vuosina 2016 ja 2017 tappiolliseksi. Vuosien muuttovoiton taustalla oli vuotuinen, luokkaa henkeä oleva nettosiirtolaisuus. Vuonna 2017 nettosiirtolaisuus oli 405 henkeä eikä se riittänyt kompensoimaan maan sisäistä muuttotappiota (-678 henkeä). Kuluvana vuonna maassamuuttoluvut ovat olleet parempia. Maan sisäinen lähtömuutto on pienentynyt ja tulomuutto kasvanut. Tulomuuton kasvussa on näkynyt muun muassa Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtyminen Joensuuhun. Kuluvasta vuodesta onkin tulossa muuttovoittovuosi. Kaikkiaan maakunnan väkiluku väheni luonnollisen väestönmuutoksen painamana vuoden 2018 tammi syyskuussa 450 henkilöllä. Väestötappio kuitenkin puolittui vuoden 2017 vastaavasta ajankohdasta (-879). Vuoden 2015 joulukuusta lähtien työttömien osuus työvoimasta on ollut Pohjois-Karjalassa maan korkein. Kuluvan vuoden aikana työttömyys on kuitenkin tullut alas ennätysvauhtia. Huhtikuussa 2018 työttömiä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin, vähennys oli tilastohistorian suurin. Syyskuun 2018 lopulla työttömiä oli alle eli vähiten seitsemään vuoteen. Työttömien osuus (12,4 %) oli kuitenkin 3,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti. Työttömyyden kehityksessä on joka tapauksessa paljon myönteisiä piirteitä: laskussa ovat paitsi työttömien kokonaismäärä myös nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys (-6 %) ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden pitkäaikaistyöttömien määrä (-24 %). Käytännössä hyvä kehitys koskee kaikkia työttömien ryhmiä ja myös kaikkia kuntia. Aktivointipalvelujen piirissä on kuitenkin jatkuvasti suuri joukko ihmisiä, syyskuussa 2018 yli henkeä. Näin ollen niin sanottu laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien määrä oli noin henkeä. Vaikka työttömyyskehitys kertoo talouden hyvästä vireestä, sen taustalla on myös muita tekijöitä kuten esimerkiksi työikäisen väestön määrän väheneminen. 4

7 Talouskasvun myötä osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille. Työvoiman saatavuuteen liittyviä huolia on esiintynyt muun muassa sote-sektorilla ja joillakin teollisuuden toimialoilla, erityisesti metallissa. Ongelmia on esiintynyt muun muassa metsäalalla. Teknologiateollisuudessa monella alihankkijalla ja päämiehellä tilauskirjat ovat ennätysmäiset. Kysynnän huippu on arvioiden mukaan kuitenkin ehkä jo saavutettu. Vientivetoisen teollisuuden näkymiä heikentävät maailmantalouden epävarmuustekijät ja nouseva kotimaisten tuottajien suojeleminen ulkopuoliselta kilpailulta (protektionismi). Valtakunnan tasolla teknologiateollisuudessa ja rakentamisessa kasvu näyttää jo tasaantuvan. Pohjois-Karjalassa teollisuuden kasvuluvut ovat pienentyneet ja rakentamisen huippukin on jo mahdollisesti saavutettu. Pohjois-Karjalan vahvuutena oleva kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä luo hyvää pohjaa tulevalle kehitykselle. Yliopistokoulutuksen asema on edelleen vahvistumassa, sillä Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtäminen Joensuuhun syksyllä 2018 on merkinnyt toimintojen vahvistumista ja opiskelijamäärän huomattavaa kasvua. Myös päätöksen aluetaloudellinen merkitys on huomattava, sillä jo käynnistyneiden rakennusinvestointien ohella se tarkoittaa myös palvelukysynnän kasvua. Käynnissä olevan vilkkaan asuntorakentamisen ohella keskeisistä kohteista ovat valmistumassa Joensuun toriparkki ja Raatekankaan eritasoliittymä. Joensuun ratapihan peruskorjauksen käynnistävä Kuhasalon maantiesilta sai valtion rahoituksen toukokuussa 2018 ja työt alkavat ensi vuoden puolella. Ratapihahanke on maakunnan lähivuosien infrastruktuurihankkeista tärkein, kustannusarvioltaan yli 80 milj.. Joensuun kaupungin panostus alueen kehittämiseen on samaa luokkaa. Laajempi asemanseudun kehittäminen on yksityisine hankkeineen vielä monin verroin suurempi kokonaisuus. Suunnitelluista investoinneista FinnCobaltin akkuteollisuuden tarpeita palveleva Outokummun Hautalammen koboltti-, kupari- ja nikkelimalmia tuottava kaivos työllistää toteutuessaan 150 työntekijää. Merkittäviä investointeja ovat vireillä olevat Nurmeksen ja Lieksan biotehdashankkeet. Nurmeksessa uusi puun purku- ja lastausterminaali ja yksityinen teollisuusraide valmistuvat tämän vuoden aikana. Enocellin liukosellukapasiteetin kasvattaminen on investointina mittava, 52 milj.. Lieksan Pankakosken kartonkitehtaalle on lähivuosina tulossa investointeja noin viiden miljoonan euron vuositahtia. Ilomantsi on puolestaan yksi sijaintivaihtoehto VAPOn teknisen hiilen tuotantolaitokselle. Maatalous kärsi kesän 2018 kuivuudesta: rehun määrä on jäänyt vähäiseksi ja viljelytappiot ovat valtakunnan tasolla poikkeuksellisen suuret, joskin Pohjois-Karjalan tilanne on kohtuullinen. Uhanalaisen Saimaan järvilohen pelastamiseksi käynnistettiin Kuurnan tulvauoman kunnostaminen. Pohjois-Karjalan kuntatalouden tilanne on ilahduttavasti saavuttanut koko maan tilannetta viime vuosina. Myöskään kunnallisveron taso ei enää ole aivan maan korkeimpia. Vuoden 2017 tarkentunut kuntataloustilanne erityisesti Pohjois-Karjalan julkisten tulojen vähenemisen osalta heittää kuitenkin aikaisempaa synkemmän kehitysnäkymän tuleville vuosille. Verotulojen sekä myös valtionosuuksien tuleva kehitys näyttää koko maahan verrattuna huolestuttavalta ja merkitsee todella tiukkaa menokehitystä sekä lisää paineita kunnallisveroprosenttien nostamiselle. Mikäli talouskasvu ja työttömyyden taso ei yllä maakunnassa koko maan tasolle, tulee se taas eriyttämään kuntatalouden tilaa maan sisällä. Uhkana on, että verotuksen tason eriytyminen taas palaa aiempien vuosien tasolle. Myös kuntien kiinteistöverojärjestelmän muutos saattaa lisätä verotuksen eroja kuntien kesken. 5

8 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen, maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevien lakien ja asetusten mukaiset tehtävät kuuluvat maakuntaliitolle. Tämän lisäksi on joukko erillislakeja, joissa maakuntaliitoille on vastuutettu tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/2014) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa (356/2014) on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakuntauudistus on merkittävä uudistus, jonka valmistelu etenee niin valtakunnan tasolla kuin maakunnallisesti kesällä 2018 tehdyn aikataulutuksen mukaisesti. Valtaosa maakuntauudistuksen lainsäädäntöä on jo eduskunnan käsittelyssä ja on arvioitu, että lopulliset päätökset tehdään vuoden 2018 lopulla. Maan hallitus on linjannut kesällä 2018, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan alkaen. Hallitus on antanut uuden esityksen valinnanvapauslaiksi keväällä 2018 ja tavoitteena on käsitellä maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait yhtäaikaisesti loppuvuodesta Lakien voimaantuloaika määritellään tässä yhteydessä ja tulee merkittävästi vaikuttamaan maakuntaliiton toiminnan järjestämiseen. Maakuntauudistusta on käsitelty tarkemmin kohdassa 2.3. Maakuntaliiton toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä. Avain- 6

9 ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virassa toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevan asian asiantuntijoita. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheesta siihen saakka kunnes uudistuslait ovat tullee voimaan. Esivalmistelussa toimii erillinen valmistelutiimi, joka toimii valmistelevan toimielimen (VATE) ohjauksessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastaa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston hallinnosta ja taloudesta Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien tekemän sopimuksen mukaisesti. EU-toimiston henkilöstö on virka- ja työsuhteessa Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. 7

10 Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Henkilöstölle kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin, maakuntauudistukseen ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa niin sanottu ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategiset asiakirjat Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Kuva maakunnan suunnittelujärjestelmästä: POKAT 2021 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma käsittää vuodet Sen laadinnassa on otettu huomioon maakuntauudistus. POKAT 2021 sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Siinä on huomioitu myös valtakunnallisen aluekehityspäätöksen painopisteet. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuodelle 2019 ja arvioidaan vuodelle

11 Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. Tällä hetkellä on voimassa neljä vaihemaakuntakaavaa. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007, 2. vaihemaakuntakaava vuonna 2010, 3. vaihemaakuntakaava vuonna 2014 ja 4. vaihemaakuntakaava vuonna Kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on käynnistynyt joulukuussa 2015, ja tavoitteena on viedä se maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn kesällä Maakuntakaavan tavoitteena on olla mahdollistava ja strateginen Pohjois-Karjalan erityispiirteet huomioiva maakunnan alueidenkäytön suunnitelma. Kokonaismaakuntakaavan taustalle on laadittu muun muassa Pohjois- Karjalan aluerakenne selvitys. Pohjois-Karjalassa laaditaan myös edunajamisasiakirja Vaikuttamisen kärjet, johon kootaan maakunnan tarpeet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Maakunnan suunnittelujärjestelmä tulee muuttumaan maakuntauudistuksen yhteydessä merkittävästi. Maakuntasuunnitelma ei ole enää lakisääteinen, joten sitä ei ole enää päivitetty. Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakuntastrategian valmistelu on aloitettu. 2.3 Maakuntauudistus Maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Maakuntauudistuksessa luodaan julkiseen hallintoon kolme tasoa: valtio, maakunta ja kunta. Maakuntaa johtaa vaaleilla valittu valtuusto. Pohjois-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistetty käytännön toiminnan kautta. On tärkeää miettiä uusia parempia ja tehokkaampia toimintamalleja asioiden hoitamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistelu on käynnistetty esiselvityksellä "Siun sotesta meijän maakuntaan". Selvityksen sisältönä on maakunnan tehtävien määrittely valtion, maakunnan ja kuntien välillä, uusien toimintamallien sekä maakuntauudistuksen valmistelun käynnistäminen. Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano on raamitettu neljään vaiheeseen (tämänhetkinen arvio): 1) esivalmistelu, 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin), 3) maakunnan käynnistymisvaihe ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi. 9

12 Maakuntauudistuksen esivalmistelu on Pohjois-Karjalassa organisoitu seuraavasti: Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä koostuu maakuntauudistuksessa mukana olevien kuntien (ml. Heinäveden kunta) edustajista siten, että Joensuun kaupungista on kaksi edustajaa ja muista kunnista yksi edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä ovat valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä ja Siun sote -kuntayhtymästä. Ohjausryhmä on toiminut alkuvuodesta 2016 lähtien ja sen kokoopano on tarkistettu vastaamaan huhtikuussa 2017 pidetyn kuntavaalien tulosta. Välikainen valmistelutoimielin (VATE) on toukokuussa 2017 pidetyssä neuvottelussa sovittu olevan 9-jäseninen toimielin, jonka maakuntahallitus on nimennyt myös toimimaan maakuntauudistuksen esivalmistelun toimielimenä. Siinä mukana Siun sote -kuntayhtymän, maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TE-toimiston sekä kolmen kunnan edustajat. Välikainen valmistelutoimielin jatkaa esivalmisteluvaiheen jälkeen väliaikaishallinnon toimielimenä. Koordinaatioryhmällä on keskeinen tehtävä valtio maakunta kunta -yhdyspintojen määrittelyssä. Koordinaatioryhmä muodostuu maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaatioiden virkamiesjohdosta. Ryhmässä on mukana kaikkien kuntien edustajat ja Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY:jen edustajat. Näiden lisäksi maakuntauudistuksessa toimii erillinen henkilöstöryhmä ja viestintäryhmä. 10

13 3 Maakuntaliiton toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2018 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton toimiston organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, investointeja ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan Edistämme kaikessa toiminnassamme Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, investointeja, yritystoimintaa ja hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ponnistelemme palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistamme maakuntamme yhteishenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelman linjaukset täytäntöön Ohjaamme maakunnan kehittämistä maakuntaohjelman strategisten linjausten mukaisesti. Vahvistamme maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä. Näin vaikutamme maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan suuntaamiseen maakunnassa. Vahvistamme maakunnan kasvua älykkäästi, kestävästi ja osallistavasti. Maakuntakaavasta puitteet maakunnan kestävälle maankäytön kehittämiselle Ajantasaisella maakuntakaavalla luomme maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Suunnittelukaudella teemme vuoteen 2040 tähtäävän kokonaismaakuntakaavan, jossa huomioimme erityisesti maakunnan strategiset valinnat. Seuraamme aktiivisesti maakuntakaavan toteutumista, ajantasaisuutta sekä tavoitteiden välittymistä kuntakaavoitukseen systemaattisen seurannan kautta. Edunajamisella euroja ja elinvoimaa maakuntaan Aktiivisella edunajamisella vaikutamme siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että meitä koskevassa päätöksenteossa toimitaan Pohjois-Karjalan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava Vaikuttamisen kärjet -asiakirja ja yhteistoiminta Savo-Karjalan kansanedustajien kanssa. 11

14 EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan Suuntaamme EU- ja kansallisen rahoituksen siten, että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Ohjaamme rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät maakuntaohjelman sekä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Erityisenä painopistealueena on älykkään erikoistumisen strategian mukaisuus. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyrimme luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EU-ohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Karelia CBC -ohjelman avulla viemme eteenpäin maakunnan rajan ylittävää yhteistyötä. Edistämme myös maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haemme lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutamme Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä-Suomen neuvottelukunta. Korostamme yhteistyötä ELY-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyötä Pohjois-Suomen maakuntien kanssa toteutamme muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EU-toimiston puitteissa. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyönä käynnistämme vaikuttamisen EU:n vuoden 2020 jälkeisen EU-politiikan valmisteluun. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja Karelia CBC -ohjelman puitteissa. Tiivistämme Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyötä. Pohjois-Karjala metsäbiotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä Pohjois-Karjala on metsäbiotalouden maailmanluokan osaaja. Maakuntamme tarjoaa resurssitehokkaita, vähähiilisiä ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavia ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuen. Näemme vähähiilisen ja fossiilisesta öljystä vapaan maakunnan toisaalta aluetalous- ja ympäristökysymyksenä ja toisaalta vetovoima- ja imagotekijänä. Tuemme päästöttömän, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kestävästi niin, että sen osuus vuoteen 2020 mennessä on yli 80 %. Pidemmän ajan tavoitteena on päästä kokonaan eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. Maakuntauudistus Käynnissä oleva maakuntauudistus on tärkeä uudistus, jolla vahvistetaan ja turvataan Pohjois-Karjalan oma maakunta ja mahdollistetaan maakunnan tarpeisiin ja vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Keskeistä siinä on vaikuttaa siihen, miten vahvaksi itsehallinto tulee, miten maakuntia ohjataan, mitä tehtäviä maakunnille osoitetaan, miten joustavaksi tehtäväkenttä muodostuu ja miten maakuntien rahoitus järjestetään. Pohjois-Karjalan brändityö ja maakunnan identiteetin vahvistaminen Modernisoimme mielikuvia Pohjois-Karjalasta ja kasvatamme maakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Markkinointi perustuu maakunnan vahvuuksiin ja omaleimaisuuteen, millä erottaudumme sekä luomme kilpailuetua. Vetovoimaviestintää tehdään kolmella tasolla. Sisäisessä viestinnässä aktivoidaan toimijoita ja vaikuttajia raken- 12

15 tamaan innostavaa tulevaisuudenkuvaa, maakuntaviestinnässä vahvistetaan paikallisylpeyttä ja ulkoisessa viestinnässä modernisoidaan mielikuvia sekä lisätään houkuttelevuutta. Keskeisinä työkaluina ovat Pohjois-Karjalan brändikirja ja vetovoimaviestinnän strategia sekä maakuntahenkeä luovat tapahtumat ja tempaukset, kuten maakuntapäivä. Maakuntapäivä vakiinnutetaan jokavuotiseksi koko kansan juhlaksi, joka ilmentää pohjoiskarjalaisia arvoja kuten yhteisöllisyyttä ja vieraanvaraisuutta sekä vahvistaa maakunnan identiteettiä. Tavoiteltava maakunnallinen identeetti on suvaitsevainen, monitaustainen kulttuuri-identiteetti. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunajamisen ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, joissa tarvitaan laaja-alaista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on muuttumassa käynnissä olevasta maakuntauudistuksesta johtuen. Suunnittelukaudella korostuvat maakuntaohjelman toteutus, maakuntakaavoitus, maakunnan työllisyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja sidosryhmäyhteistyö. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Suunnittelukaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden muuttuva rooli ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Suunnittelukaudella kiinnitetään huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden ripeään ja laadukkaaseen käsittelyyn sekä tiedottamiseen. Maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan esimerkiksi lisäämällä sähköisiä palveluja. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. 13

16 Suunnittelukaudella panostetaan koulutukseen, muutokseen valmistautumiseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Suunnittelukauden aikana tapahtuviin eläköitymisiin varaudutaan ajoissa. Maakuntaliitto huolehtii maakunnallisesta yhteistyöstä maakuntauudistuksessa Maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia uudistuksia. Niiden toimeenpanoon on perusteltua valmistautua jo lainvalmistelun ja lakien eduskuntakäsittelyn aikana. Uudistusten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua sekä maakunnan liittojen, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta keskeisten kuntayhtymien ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistyönä. Olennaista on oma aloitteellisuus ja se, että kaikki keskeiset toimijat ja henkilöstön edustajat ovat mukana. Maakuntaliitolla on tämän valmistelun koordinaatiossa lakisääteisen tehtävänsä johdosta keskeinen rooli. 14

17 4 Tulostavoitteet vuonna Alueidenkäyttö Alueidenkäyttöyksikkö vastaa: - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta sekä maakuntasuunnitelman aluerakenneosiosta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuososioina ovat ruoka (tuotannollinen toimiala), liikennejärjestelmä (saavutettavuus ja toimintaympäristö) ja ympäristö (ympäristöselostus). Lisäksi osallistumme metsäbiotalouden toimialan kehittämiseen. Muita yksikön tehtäviä ovat: - Toimiminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana (muun muassa kuntakaavoituksen lausunnot ja viranomaisneuvottelut). - Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, siihen liittyvä yhteistyö ja yhteensovittaminen muun maakunnan suunnittelun kanssa. - Itäsuomalainen ja seudullinen liikennejärjestelmäyhteistyö. - Laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen (muun muassa vesienhoito, metsät, suurpedot) ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. - Maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin (SOVA) ohjaus ja koordinointi. - Maakuntaliiton paikkatietoaineistojen ylläpito ja jalostaminen. - Laajakaistan ja digitaalisten palvelujen koordinointi ja edistäminen. Toiminnalliset tavoitteet Edistämme Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista maakunnan erityispiirteet ja elinvoima, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty. Erikseen sovittujen maakunnallisten maankäyttöratkaisujen tekemistä varten on käynnistetty uuden vaihemaakuntakaavan valmistelutyö. Seuraamme maakuntakaavan toteutumista viranomais- ja muussa yhteistyössä sekä vuosittain päivitettävän seurantaraportin avulla. Vaikutamme alueelliseen ja valtakunnalliseen alueidenkäytön sekä liikennejärjestelmätyön suunnitteluun. Valmistaudumme maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuuudistuksen sekä maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin alueidenkäytössä. Seuraamme Pohjois-Karjalan uudistetun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen toteutumista. Koordinoimme ja toteutamme laajakaistaa ja digitaalisia palveluja tukevia hankkeita. 15

18 Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Aluerakenne ja maakuntakaavoitus Valmistelemme Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa 2040 luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen. Pyydämme lausunnot kaavaehdotuksesta keskeisiltä viranomaisilta ja pidämme viranomaisneuvottelun, jonka jälkeen asetamme sen yleisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti. Täydennämme mahdollisesti joitakin Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan 2040 liittyviä eri selvitystöitä. Seuraamme maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta ja vaikutamme siihen. Päivitämme voimassa olevan maakuntakaavan seurantaraportin siten, että se palvelee lausuntomenettelyä ja maakuntakaavan 2040 laadintaa. Käynnistämme Pohjois-Karjalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitystyön yhdessä eri toimijoiden kanssa. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toteutamme maakuntaohjelmaa liikenne ml. tietoliikenne, metsäbiotalous, ruoka sekä ympäristö kokonaisuuksien alla osallistumalla alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin muun muassa hakijan, yhteyshenkilön (rahoittaja), asiantuntijan ja koordinoijan rooleissa. Laadimme Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja osallistumme Barentsin alueen liikenne- ja logistiikkaselvitykseen. Toteutamme Itä-Suomen liikennestrategiaa ja Tiekarttaa öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Toteutamme ja edistämme EU:n ja kansallisen tason digitaalistrategioiden tavoitteiden mukaista toimintaa. Alueidenkäytön viranomais- ja muu yhteistyö Valmistaudumme maakuntauudistukseen ja sen tuomiin osittain muuttuviin alueidenkäytön tehtäviin. Osallistumme alueidenkäytön neuvotteluihin ja annamme lausuntoja seudullisesta ja maakunnallisesta näkökulmasta käsin. Osallistumme Pohjois-Karjalan maakunnalle merkittävien alueidenkäytön, liikenteen, metsäbiotalouden sekä ympäristöalan investointien ja hankkeiden suunnitteluprosesseihin. Edistämme alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuomme maakunnan näkemyksen esille eri alueellisilla ja kansallisilla yhteistyöfoorumeilla. Olemme mukana Saimaan kanavan neuvottelukunnassa Edistämme alueidenkäyttöä eri yhteistyöryhmissä (muun muassa suurpetoneuvottelukunta, SOVA -ryhmä, Itä-Suomen vesiliikennetyöryhmä, liikennestrategiaryhmä ja Pohjois-Karjalan metsäneuvosto). Paikkatieto- ja reitistöasiat Hyödynnämme paikkatietoa tehokkaasti ja laajasti maakuntaliiton toiminnassa ja kuntakentällä (esimerkiksi YKR-aineisto ja karttapohjainen tiedonkeruupalvelupalvelu eharava). 16

19 Kehitämme paikkatietopalvelinkonseptia maakuntaliitolle ja osallistumme maakuntaliittojen yhteiseen maakuntakaava-aineistojen harmonisointihankkeeseen (HAMEhanke). Ylläpidämme Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistumme niiden kehittämiseen. Koordinoimme maakunnan virkistysreitistötoimijoiden verkoston toimintaa. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: - Emma-hanke: Sisävesiliikennettä Pohjois-Karjalan ja Saimaan alueella kehittävä hanke (päättyy 04/2019). - Kaista kaikille ja Kaista käyttöön -hankkeet ja Digituki-hanke: Laajakaistan ja digitaalisten palvelujen käyttöä tukevia hankkeita. - Mamba-hanke: Syrjäisten alueiden julkisten liikkumispalveluiden kehittämishanke. - TenTackle-hanke: Pohjois-Karjalan liityntäyhteyksien kehittämistä E18 TEN-T -verkkoon toteuttava hanke (päättyy 04/2019). 4.2 Aluekehitys Aluekehitys-yksikkö vastaa: - Aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. - Maakuntaohjelman laatimisesta, sen toteuttamisen suunnittelemisesta sekä kehittämistavoitteiden edistämisestä ja seurannasta. - Ohjelmakokonaisuudesta, EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. - Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) hankkeiden rahoituspäätösten valmistelu- ja hankeneuvonnasta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioina ovat - Älykkään erikoistumisen valinnat, teknologiateollisuus, metsäbiotalous, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta, kansainvälinen toiminta, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, hyvinvointi ja osallisuus, kulttuuri sekä luovat alat. Yksikkö vastaa: - Maaseutuasioista. - Kotiseututyöstä. - Kyläasioista. - Rakennemuutosten hoidosta maakuntaliitossa. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa sekä aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toiminta sekä toiminta valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR), Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden verkosto (ERRIN) ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) -verkostoissa sekä jäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erillinen 17

20 yhteistyösopimus on laadittu Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa sekä Puolan Lodzin maakunnan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Vastaamme lainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Koordinoimme maakuntaohjelma POKAT ohjelman toteutusta. Ohjaamme strategia- ja ohjelmatyön avulla maakunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja työllisyyden, elinkeino- ja innovaatiotoiminnan, kulttuurityön vahvistamista, älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. Hyödynnämme EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Hyödynnämme Karelia CBC -ohjelmaa sekä Euregio Karelia- ja Barents-yhteistyöfoorumeita Pohjois-Karjalan raja-alueyhteistyössä. Edistämme maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeren alueen ohjelma, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Valmistelemme Euroopan Unionin vuosien ohjelmakautta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Strategia- ja ohjelmatyö Toteutamme ja koordinoimme POKAT maakuntaohjelmaa ja valmistelemme sen toimeenpanosuunnitelman. Seuraamme maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti ja kehitämme seurantajärjestelmää jatkuvasti. Aktivoimme POKAT-ryhmien toimintaa maakuntaohjelman painoaloilla. Toteutamme POKAT-kasvufoorumit Panostamme EU:n vuosien ohjelmakauden edunvalvontaan. Osallistumme Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen, tuemme maakunnan toimijoiden osallistumista niihin ja muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Vastamme AIKO-hankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta, seurannasta ja neuvonnasta. Ohjaamme Karelia CBC -ohjelman toteuttamista ohjelman seurantakomiteassa ja osallistumme rahoitettavien hankkeiden valintaan valintakomiteassa. Osallistumme kansallisten ohjelmien valmisteluun. 18

21 Maakuntaohjelman vastuuosiot Toimimme edistäjinä maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioissa ja vastaamme POKAT- ja muiden työryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla, joita ovat älykkään erikoistumisen valinnat, teknologiateollisuus, metsäbiotalous, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta, kansainvälinen toiminta, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen, hyvinvointi ja osallisuus, kulttuuri ja luovat alat. Järjestämme älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun maakunnalliset foorumit. Edistämme alakohtaisissa suunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä ja osallistumme hankevalmisteluihin ja -toimintaan. Koordinoimme Järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksia. Toimimme maaseutuun, kotiseututyöhön, kyläasioihin ja rakennemuutosasioihin liittyvissä sekä muissa keskeisissä yhteistyöverkostoissa. Venäjä-yhteistyö Toimimme Euregio Karelian puheenjohtajana ja pääsihteerinä ja kehitämme Euregio Karelia -aluetta ja sen näkyvyyttä, jäsenalueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat asiakirjan mukaisesti. Tiedotamme Venäjä-asioista ja edistämme maakunnan Venäjä-toimijoiden ja hankkeiden välistä yhteistyötä. Edistämme Venäjä-liiketoiminnan ja rajaliikenteen kasvattamista sekä Venäjä-asiantuntemuksen vahvistamista maakunnassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälinen toiminta Osallistumme eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Jatkamme yhteistyötä Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa sekä käynnistämme yhteistyön Puolan Lodzin maakunnan kanssa. Toimimme aktiivisesti Barentsin alueneuvoston jäsenenä. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Kiertotalouden kehittäminen Circwaste Finland -hanke, energiatehokkuuden kehittäminen CLEAN-hanke, älykkään erikoistumisen toimeenpanon Älykkäät ekosysteemit Pohjois-Karjalassa -hanke, biotalouden kehittäminen Bio4Eco-hanke (2. jakso). Käynnistämme maakuntaohjelman painopisteille liittyviä, maakuntaliiton asemaan ja tehtäviin sopivia alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyö- ja koordinaatiohankkeita. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut-yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiosta. - Luottamushenkilöhallinnon toiminnasta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta). - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinnosta. 19

22 - EAKR:n, maakunnan kehittämisrahan ja AIKO:n (alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen) maksatuspäätöksistä ja maksamisesta. - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnoinnista, rahoitus- ja maksatuspäätöksistä ja maksamisesta. - Hankinnoista, sopimuksista, toimitiloista, toimistopalveluista. - Tietotekniikkapalveluista (PTTK Oy tuottaa). - Omista ICT-, laajakaistan ja digitukipalvelujen edistämishankkeista, maakuntaohjelman toteuttamisessa ICT- ja tietoyhteiskunta-asiosta. Toiminnalliset tavoitteet Hoidamme hallinnon ja talouden, hankerahoitus- ja maksatusasiat sekä luottamushenkilöhallinnon palvelut luotettavasti sekä varaudumme maakuntauudistuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. Tavoittelemme hallinnon, talouden sekä tietotekniikan ja toimitilojen osalta taloudellista ja tuloksellista toimintaa. Käytämme Pohjois-Karjalan hankintatoimen yhteishankintoja ja palveluja. Huolehdimme henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Reagoimme esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin. Huolehdimme laajakaistarakentamisen julkisen tuen hakuun ja laajakaistan edistämishankkeiden sekä kansalaisten digitukeen liittyvien projektien hallinnointiin ja organisointiin liittyvitä tehtävistä. Edistämme maakunnan kehittymistä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hankkeilla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Hallinto, talous ja palvelut Varmistamme riittävät henkilöresurssit ja henkilöstön koulutusmahdollisuudet. Otamme huomioon maakuntauudistuksen vaikutuksen hallinnon, talouden suunnitteluun. Kehitämme luottamushenkilöhallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. Huomioimme tietosuojan, tietoturvan sekä tiedonhallinnan uudistuneet vaatimukset. Rahoitus ja hanketoiminta Jatkamme laajakaistarakentamisen ja -verkon käyttöönoton edistämistoimia Kaista käyttöön -hankkeella. Hallinnoimme VM:n maakunnallista Digitukipilotti-hanketta. Huolehdimme maakuntaohjelman ICT-hankkeiden edistämistehtävistä. Huolehdimme Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hankehallinnoinnista ja maksatusasioista. Huolehdimme HVJ:n (hallinto- ja valvontajärjestelmä) mukaisesti EURA2014-järjestelmässä hankerahoituksen maksatuksiin ja jatkotoimenpiteisiin liittyvistä toimenpiteistä 20

23 sekä EU:n rakennerahasto-ohjelman, maakunnan kehittämisrahan sekä AIKO:n maksatuspäätöksistä. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto. - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet. - Ylimaakunnallinen yhteistyö. - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen. - EU-edunajaminen. - Viestintä. - Tapahtumat. - Maakunnan markkinointi. - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Yksikkö käsittelee johtamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen (organisaation johto, yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteen, ylimaakunnallinen yhteistyö, vaikuttaminen sekä EUedunajaminen) liittyviä asiakokonaisuuksia viestinnän näkökulmasta. Muutoin edellä mainitut asiat käsitellään pääsääntöisesti johtoryhmässä. Toiminnalliset tavoitteet Kehitämme edelleen maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kiinnitämme lisähuomiota maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistamme Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, brändin ja vetovoimaviestinnän strategian mukaisesti. Vaikuttavuutta seurataan niin maakunnan sisäisessä kuin ulkoisessakin vetovoimaviestinnässä strategiatyössä määritellyillä mittareilla eri tasoilla (vaikuttajat muutosviestijöinä, maakunnan väestö viestinviejinä sekä vetovoimaviestintä maakunnan ulkopuolisille kohderyhmille). Vastaamme maakuntauudistuksen viestinnästä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. 21

24 Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Seuraamme organisaation toimivuutta ja teemme sen edellyttämät muutokset tehtävänkuviin. Havainnoimme aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, niistä avautuvia mahdollisuuksia ja toimintatarpeita sekä toimimme niiden edellyttämällä tavalla ja välitämme havainnot organisaation ja laajemmin koko maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyöjohtajuus korostuu Maakuntauudistuksessa, maakuntaohjelman toimeenpanossa, kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen laadinnassa sekä edunajamisessa korostuu sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus. Pyrimme toimimaan aktiivisesti ja varautumaan osaltamme siihen, että maakunnan kehittämisen kannalta keskeisissä asioissa saavutetaan yhteisymmärrys. Osallistumme aktiivisesti maakuntauudistukseen liittyvään maakuntien yhteistyösopimusten valmisteluun. Tavoitteena on, että luonnokset yhteistyösopimuksista ovat valmiina vuoden 2019 aikana. Toimimme rakentavasti maakuntien yhteistyössä huomioon ottaen Pohjois-Karjalan maakunnan etu. Osallistumme Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmistelun vaikuttamiseen. Markkinoimme maakunnan osaamista ja toimijoita EU-toimiston kautta. Tiedotamme aktiivisesti EU:n erillisohjelmarahoituksesta. Osallistumme seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokouksiin ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Toimimme Euregio Karelian puheenjohtajamaakuntana ja kehitämme Euregion toimintaa yhteistyössä jäsenalueiden kanssa. Maakuntaohjelman vastuuosio Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuualueena on matkailutoimiala. Maakuntaliitto näkyy ja kuuluu Viestimme ensisijaisesti maakuntaliiton toiminnasta ja hankkeista. Viestimme myös muista Pohjois-Karjalan maakuntaan liittyvistä asioista. Nostamme erityisesti esiin toimijoiden välistä yhteistyötä tai toimia maakunnan etujen ja Pohjois-Karjalan pyrkimyksen kukaan ei jää yksin puolesta. Aktivoimme säännöllistä, positiivista perusviestintää Pohjois-Karjalan pyrkimyksestä ja kannustamme siihen omia sidosryhmiämme. Luomme tämän viestinnän prosessit, käynnistämme ja vakiinnutamme sen. Viestinnän ytimessä ovat todelliset teot pyrkimyksen puolesta, joissa aktivoidumme itse ja kannustamme toimintaan maakunnan muitakin toimijoita. Olemme vetovastuussa maakuntapäivän toteuttamisesta. Jaamme vuosittain maakunnan yksinäisyyttä vähentävän teon -palkinnon. Käytämme viestintävälineinä muun muassa tiedotuslehteä (2 kpl/v), sähköistä uutiskirjettä (15 20 kpl/v), verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja tiedotteita (60 70 kpl/v). 22

25 Järjestämme erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä itsenäisesti että muiden yksiköiden kanssa. Näitä ovat muun muassa uudenvuoden vastaanotto, Taitaja, ulkopohjoiskarjalaisten kesätapaaminen, Sportti-gaala, Silva-metsänäyttely, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma ja Vuoden kylän palkitseminen Pohjois-Karjalassa. Isännöimme 5 7 maakunnan kärkipalloilujoukkueen ottelua. Valmistelemme maakuntaliiton sekä maakuntaliiton omien hankkeiden viestintämateriaalit. Järjestämme vuosittain paikallisen päätoimittajatapaamisen. Maakunnan ulkopuolisille toimittajille organisoimme toimittajatilaisuuksia Pohjois-Karjalassa ja Helsingissä. Koordinoidaan maakunnan markkinointiresursseja ja optimoidaan niiden käyttöä Käynnistämme Pohjois-Karjalan brändin viestintästrategian toteuttamisen ja jalkautamme sen yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa konkreettiseksi toimintasuunnitelmaksi. Turvaamme riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön varmistamiseksi kansallisella tasolla ja osana kansainvälistä matkailun markkinointia Lakeland ja Visit Finland -yhteistyön kautta. Vahvistamme maakuntaidentiteettiä toteuttamalla yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa maakuntapäivän elokuussa Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toimimme hankepartnerina EU:n Interreg Europe -ohjelman hankkeessa Destination SME:s, jonka tavoitteena on kehittää matkailualan pk-yritysten toimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä ja strategioita. Keskeisenä teemana hankkeessa on matkailukohteen johtaminen. Laaditaan yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa toimintasuunnitelma, jossa määritellään miten hankkeen tuloksia ja hyviksi havaittuja käytäntöjä hyödynnetään Pohjois- Karjalassa. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa seurataan hankkeen toisen kauden aikana, joka käynnistyy Kehittämisrahoitus Kehittämisrahoitusyksikkö vastaa: - Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman koordinoinnista, hallinnoinnista, rahoituksesta, tiedottamisesta, hankeneuvonnasta, maksatuksesta, paikan päällä tehtävästä varmennuksesta ja jatkotoimenpiteistä sekä muista teknisen tuen hankkeen tehtävistä. - Itä-Suomen alueen koordinoivan liiton tehtävistä Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. - Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminnasta. 23

26

27 Toiminnalliset tavoitteet Toteutamme ohjelmakauden siten, että rahoitettavilla hankkeilla vaikutetaan myönteisesti maakunnan kehitykseen. Koordinoimme Itä-Suomen rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Varmistamme maakunnan yhteistyöryhmän kautta ohjelmakauden tehokkaan toteuttamisen ja aluekehityksen koordinaation. Hoidamme maksatukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset tehokkaasti ja säädösten mukaisesti. Toimimme EURA2014 -tietojärjestelmän virastopääkäyttäjinä. Ylläpidämme rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta maakuntaliiton osalta. Huolehdimme rahoittamiemme ohjelmakauden hankkeiden seurannasta. Valmistelemme maakuntauudistusta rakennerahastotehtävien osalta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Itä-Suomen rakennerahastotehtävien koordinaatio Toteutamme Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien aktiivisen yhteistyön kautta hankehallinnon koordinaatiota ja yhteensovitusta. Tavoitteenamme on edistää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman laadukasta toimeenpanoa ja tulostavoitteiden toteutumista. Lisäksi vaikutamme rakennerahastotoimintaan liittyviin valtakunnallisiin linjauksiin. Vastaamme rakennerahastojen tiedotuksen ja viestinnän koordinaatiosta TEM:n viestintäryhmien ja Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmän toiminnan kautta. Avustamme hallintoviranomaista seurantakomiteatyössä sekä ohjelman täytäntöönpanokertomuksen laatimisessa komissiolle ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Koordinoimme Itä-Suomen maakuntaliittojen teknisen tuen. Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta Varmistamme MYR:n ja sen sihteeristön kautta ohjelmien onnistuneen toimeenpanon ja eri ohjelmien yhteensovituksen. Kokoustyöskentelyä tehostamalla sopeudumme teknisen tuen resursseihin. Valmistelemme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman ja tarvittaessa sen tarkistamisen. Tiedotamme rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta pääasiallisina välineinä rakennerahastot.fi-verkkopalvelu ja -somekanavat, uutiskirjeet, rahoituksen hakukuulutukset, hakijoiden neuvonta, tilaisuudet ja tiedotteet. 24

28 EAKR-rahoitus Ohjaamme maakuntaliiton kautta kulkevan vuosittaisen EAKR-rahoituksen säädösten mukaisiin, laadukkaisiin ja tuloksekkaisiin hankkeisiin. Hankkeilla tuemme Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ja maakuntaohjelman tavoitteita. Hakukierrosten yhteydessä toteutamme tarvittaessa teemahakuja. Ohjaamme ja neuvomme hakijoita rahoituksen hakemisvaiheessa sekä tarvittaessa sähköisen EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa varmistamme hankkeiden liittymäpinnat ja yhteydet muihin kehittämishankkeisiin sekä rahoitusvälineisiin. Seuraamme rahoitettavia hankkeita ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen ja muun aineiston avulla. Kiinnitämme erityistä huomiota hankkeiden tuloksellisuuteen ja kehittämisvarojen tehokkaaseen käyttöön. Toimimme osaltamme maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa yhteyshenkilöinä. Maksatukset, varmennukset ja jatkotoimenpiteiden valmistelu Maksatushakemusten tarkastukset, paikan päällä tehtävät varmennukset, jatkotoimenpiteiden valmistelun sekä raportoinnin teemme lakien ja asetusten sekä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Yleisasetuksen 1303/2013 mukaisesti ohjelmakaudella maksatushakemus on käsiteltävä ja maksettava tuensaajalle viimeistään 90 päivän kuluessa. Neuvomme ja ohjaamme tuensaajia maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa sekä EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Pyrimme sujuviin, tehokkaisiin ja laadukkaisiin maksatuksen prosesseihin. Ohjelmakauden hankkeiden seuranta Huolehdimme ohjelmakauden jälkiseurannan ja jatkotoimenpiteiden läpiviennistä. 4.6 Maakunnan edunajaminen Maakunnan edunajaminen-yksikkö vastaa: - Maakunnan ja kuntien edunajamisesta yhteistyössä sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden kanssa. - Yritysten toimintaympäristön parantamisesta edistämällä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja maakunnan työllisyyttä. - Ennakointityöstä sekä tilastotietopalveluista maakunnan ja sen kuntien kehityksen seurannan ja päätöksenteon tueksi. - Kuntataloustyöryhmän ja kunnanjohtajakokousten asioiden valmistelusta ja järjestelyistä. - Maakuntaohjelman koulutus- ja maahanmuuttoasioista. Edunajamisella vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa 25

29 päätöksenteossa. Tavoitteita edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä, viestinnällä ja maakuntarajat ylittävällä vaikuttamisella. Menettelytapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kunta-asiat käsittävät laajasti kuntien toimintaan ja talouteen liittyvää seurantaa ja vaikuttamista Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Lisäksi osallistutaan valtion ja kuntien yhteispalvelujen kehittämiseen. Keskeisiä ovat myös kuntatalouden seurantaan liittyvät tietopalvelut, hankkeiden ohjausryhmätyöskentely sekä kunnanjohtajakokousten järjestämisvastuu. Ennakointi- ja tilastopalvelut tuottavat laadukasta tietoa maakunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa jäsentämällä maakunnan ja sen toimintaympäristön kehitystrendejä ja vähentämällä epävarmuutta strategian toteuttamisessa. Toiminnalliset tavoitteet Vaikutamme edunvalvonnalla valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Edistämme Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaa tarjoamalla asiantuntijapalveluja erityisesti kuntatalouteen ja -lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi toteutamme joustavasti ja asiakaslähtöisesti muita kuntien maakuntaliitolle antamia kuntasektorin toimeksiantoja. Toteutamme vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seuraamme maakunnan tilan kehitystä. Erityistä huomiota kiinnitämme maakunnan elinvoiman kehitysedellytyksiä, maakuntauudistuksen toimeenpanoa ja koulutussektorin muutosta tukeviin toimenpiteisiin. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti sidosryhmien tarpeita kuunnellen. Tehtävät ja tulostavoitteet 2019 Edunajamistyöllä varmistamme, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan nykyistä hallitusohjelmaa toteutettaessa ja uutta valmisteltaessa sekä valtion talousarvion valmistelussa ja määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa. Kiinnitämme erityistä huomiota liikennepolitiikkaan ja saavutettavuuteen. Laadimme Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet -asiakirjan kärkihankepriorisointeineen. Edistämme kärkihankkeiden toteutumista poliittisten päättäjien sekä ministeriöiden ja valtion viranomaisten edustajien tapaamisissa. Painopisteinä ovat osaaminen ja yritystoiminta, liikennejärjestelmä sekä valtion toimintojen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan. Hankkeiden ja tavoitteiden toteutumista edistetään myös maakunnan kehittämispanoksia suuntaamalla ja uusien hankkeiden toteutumista edistämällä (esimerkiksi tulevaisuusrahaston ja rakennerahastohankkeiden avulla). Järjestämme edunajamista tukevia vierailuja maakuntaan ja viestimme aktiivisesti Pohjois-Karjalan tulevaisuustavoitteista. Hyödynnämme eri vaikutuskanavia (muun muassa. Pohjois-Karjalan valtuuskunta, edunvalvonnalliset yhteenliittymät, Itä- ja Pohjois- Suomi yhteistyö). 26

30 Toteutamme Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista ja viestimme aktiivisesti edunajamisen tavoitteista. Tapauskohtaisesti toimimme nopeasti ja kaikkia verkostoja hyödyntäen. Osallistumme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokoamiseen sekä maakunnan ja valtion välisen keskustelumenettelyprosessiin. Varmistamme maakunnan tarpeiden huomioimisen maakuntauudistuksen toimeenpanossa. Osallistumme aktiivisesti Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan toimintaan. Vaikutamme Itä-Suomen neuvottelukunnan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiseen edunajamistyöhön. Osallistumme tulevaa EU-ohjelmakautta pohjustavaan työhön. Edistetään kuntasektorin edelläkävijyyttä Seuraamme kuntatalouden tilannetta, analysoimme kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä vaikutamme valtion talousarvion kuntalinjauksiin. Seuraamme aktiivisesti kuntien kiinteistöverojärjestelmän uudistustyötä ja pyrimme vaikuttamaan sen valmisteluun niin, että kuntien tulopohja ja kuntalaisten tasa-arvo maan eri osien kesken toteutuu. Edistämme maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toteuttamista. Osallistumme vuoden 2019 aikana mallin täytäntöönpanoon ja käytännön järjestelyihin liittyviin valmisteluihin erityisesti talouden näkökulmasta. Valmistaudumme ennakoivasti kuntien roolin ja tehtävien muuttumiseen vuoden 2021 alusta lähtien. Edistämme muita kuntasektorin kannalta ajankohtaisia asioita. Tuemme maakuntauudistuksen valmistelua kunta-asioita koskien. Tilastoilla ja ennakoinnilla pohjaa päätöksenteolle Kokoamme, tuotamme, jalostamme, analysoimme ja välitämme ajantasaista, laadukasta, monipuolista ja helposti saatavilla olevaa tilastotietoa maakunnan kehityksen seurannan, aluekehitystyön, edunajamisen, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä maakuntaliiton omiin että sidosryhmien tarpeisiin. Vastaamme valtakunnallisen työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakointityön maakunnallisesta koordinaatiosta. Tuotamme ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tarpeisiin ja edistämme koulutussektorin toimijoiden yhteistyötä. Vastaamme POKAT Koulutus- ja ennakointiryhmän toiminnasta ja koordinoimme maakunnallisen koulutusja sivistysstrategian toimeenpanoa. Ylläpidämme ja julkaisemme Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä sekä uusiutuvan energian klusterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Keräämme tietoa maakunnan oppilaitoksilta koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. 27

31 Jatkamme ennakointi-, tietopalvelu- ja tilastotoiminnan kehittämistä vastaten maakuntauudistuksesta sekä koulutuskentässä ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nouseviin tietotarpeisiin. Tuotamme elinkeinoelämälle tarpeellista tietoa maakunnan toimialojen kehityksestä (muun muassa Pohjois-Karjalan TRENDIT -julkaisu) ja ajankohtaisista maakunnan kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä. Toimimme aktiivisesti maakunnallisessa ja valtakunnallisessa ennakointiverkostossa. 4.7 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät POKAT-ryhmät Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa on toiminut vuodesta alkaen 1997 maakuntahallituksen koolle kutsumia asiantuntijaryhmiä, joiden tarkoituksena on vahvistaa alueen kehittämisen sidosryhmäyhteistyötä. POKAT maakuntaohjelman valmistuttua ryhmien toiminta ja pelisäännöt on uudistettu vastaamaan uuden maakuntaohjelman painopisteitä ja maakunnan kehittämisen tavoitteita. POKAT -ryhmien toiminnassa huomioidaan maakunnassa toimivat muut asiantuntijaryhmät ja näin vältetään päällekkäistä toimintaa. Lisäksi ryhmien uudistamisessa on pyritty ennakoimaan käynnissä olevan maakuntauudistuksen mahdollisia asiantuntijatarpeita. Ryhmille on laadittu pelisäännöt, joiden tavoitteena on aluekehitystoiminnan entistä parempi systematisointi, toteuttamisen suunnittelu ja toteutumisen seuranta sekä yleinen ohjelmatyön osaamisen lisääminen. POKAT-ryhmät toimivat kahdella tasolla: teemaryhminä ja asiantuntijaryhminä. POKAT-teemaryhmät: Hyvinvointi. Järjestöasian neuvottelukunta. Koulutus- ja ennakointi. Liikennejärjestelmä. Venäjä. Teemaryhmillä on maakuntahallituksen nimeämä luottamushenkilöpuheenjohtaja ja jäsenet. Ryhmän vastuuhenkilönä toimii maakuntaliiton työntekijä (=edistäjä). POKAT-asiantuntijaryhmät (* merkityissä ryhmä ei ole maakuntaliitto vetoinen): Kansainvälisyys. Kivi- ja kaivannaiset. Kulttuuri. Luovat alat. Matkailu. 28

32 Metsäbiotalous. Teknologiateollisuus. Vetovoima. Turvallisuus. * Ruoka. * Ympäristö. * Asiantuntijaryhmillä on maakuntaliiton toimesta nimetty vastuuhenkilö (= edistäjä), joka vastaa ryhmän kokoamisesta, organisoi ja koordinoi ryhmän toimintaa. Toimintaa voidaan edistää myös jonkin toisen organisaation asiantuntijaryhmän kautta. Lisäksi maakuntahallitus nimeää maakuntaohjelman ja sen alastrategioiden vaikutusten arviointia varten monipuolisesti eri asiantuntija-aloja käsittävän SOVA-ryhmän. Laaja-alaisen ryhmän tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen arviointityöhön. POKAT-ryhmät kokoontuvat 2 4 kertaa vuodessa. Toiminnan jatkuva ja monitasoinen arviointi ja seuranta sisällytetään entistä vahvemmin mukaan POKAT-ryhmien toimintaan. Järjestämme maakuntaohjelman vision mukaiset kasvufoorumit: älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu. 29

33 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio 2019 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuosien toiminnallisten tavoitteiden ja vuoden 2019 tulostavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Käyttötalousosan muodostavat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon, toimiston, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja liiton hallinnoimat projektit nettomääräisenä. Talousarvio on valmisteltu maakunta- ja soteuudistuksen olleessa esivalmisteluvaiheessa. Uudistuksen aiheuttamiin muutoksiin ja tarpeisiin talousarviossa on pyritty varautumaan. Vuoden 2019 talousarvion käyttötalouden toimintatuotot ovat euroa, vähennystä vuoden 2018 talousarvioon verrattuna (- 5,4 %). Toimintamenot ovat euroa, vähennystä euroa (-3,5 %). Talousarvio on euroa alijäämäinen. Talousarviossa ei ole varauduttu investointeihin. Kertyneen ylijäämän purku taloussuunnitelman loppuvuosina perustuu maakuntauudistuksen ratkaisuun ja taloussuunnittelussa se otetaan huomioon turvaten maakuntaliiton toimintaedellytykset. Jäsenkuntien maksuosuudet peritään perussopimuksen mukaisesti kuntien laskennallisten verotulojen suhteessa. Maksuosuudet käyttötalousmenoihin ovat euroa, vähennystä edelliseen vuoteen on euroa (-5,7 %). Myyntituloja arvioidaan kertyvän euroa. Maksuosuudet on esitetty sivulla 34. Toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuustasot Toimintasuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet eivät ole maakuntavaltuustoon nähden sitovia, vaan ne on tarkoitettu toimintaa ohjaavaksi. Talousarvion käyttötalousosan sivulle 32 on merkitty *-merkillä talousarvion 2019 maakuntavaltuustoon nähden sitovat luvut. Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon toimintamenot sisältävät maakuntavaltuuston, -hallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja ne pysyvät vuoden 2018 tasolla. Toimisto Toimiston palkkakulut ovat yhteensä euroa. Toimiston osalta varaudutaan palkkakustannusten nousuun ja maakuntauudistuksen toteutumisen eri vaihtoehtoihin. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Tulevaisuusrahastoon on varattu euroa vuodelle Rahaston roolia arvioidaan maakuntauudistuspäätöksen jälkeen yhdessä kuntien kanssa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseen muihin omiin rahasto-osuuksiin kirjattu Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston osuus ( ,54 euroa) on 30

34 käytännössä sidottu myönnettyihin ja käynnissä oleviin tulevaisuusrahaston hankkeisiin, joihin kohdistuva maksatus ja maksu tapahtuu hankkeiden päättymisen jälkeen. Projektit Talousarviossa varaudutaan (netto euroa) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projekteista maakuntaliitolle aiheutuviin kustannuksiin. Kasvua vuoden 2018 talousarvioon nähden aiheuttaa maakuntauudistuksen ICT-valmisteluhankkeen omarahoitus. 31

35 Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 Talousarvio/ TS TS Euroa TS Euroa Euroa Euroa Euroa KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , Toimintamenot , Netto , * Toimisto Toimintatuotot , * Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , EU-toimisto , Toimintamenot , * Netto , Projektit Toimintatuotot ,21 Toimintamenot ,95 Netto , * Tulevaisuusrahasto Toimintatuotot * Toimintamenot , * Netto , Karelia Expert matkailupalvelu Oy Toimintatuotot Toimintamenot Netto KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , Toimintamenot , Netto ,

36 TULOSLASKELMAOSA Talousarvio/ TS Euroa TS Euroa TS32021 Euroa Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Käyttökate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

37 Maakuntaliiton jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin vuonna 2019 Jäsenkunta Maksuosuus/vuosi Laskennalliset verotulot vuonna 2017 Euroa Euroa % Ilomantsi ,3 Joensuu ,2 Juuka ,6 Kitee ,1 Kontiolahti ,5 Lieksa ,3 Liperi ,5 Nurmes ,5 Outokumpu ,1 Polvijärvi ,2 Rääkkylä ,1 Tohmajärvi ,5 Valtimo ,2 Yhteensä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät viimeksi vahvistettujen, jäsenkunnissa verotulotasauksen perusteena olevien laskennallisten verotulojen suhteessa. Talousarvion laatimishetkellä käytettävissä on vuoden 2017 maksuunpannut verotulot. Jäsenmaksuosuudet tarkistetaan laskutusajankohtana olevien viimeisten laskennallisten tai lopullisten verotulojen perusteella. 35

38

39

40

41

42

43

44