Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016

3 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Painosmäärä 130 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Taitto Sirpa Savolainen Kuvat Ylä ja alavasen Pixabay Viimeistely Mirja Timonen Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2016

4 Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät Tehtävät ja organisaatio Pohjois-Karjalan strategia Maakuntauudistus 9 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Toiminnalliset ydintavoitteet Tulostavoitteet vuonna Alueidenkäyttö Aluekehitys Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät 27 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio

5 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Pohjois-Karjalan kehityksen reunaehdot muotoutuvat pitkälti Suomen talouden ja kansainvälisen talouden kehityksen pohjalta. Näiltä osin ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaikkakin luottamuksen parantumisen myötä yksityinen kulutus ja investoinnit ovat tänä vuonna olleet Suomessa pienoisessa kasvussa. Myöskään tulevan kehityksen osalta näköpiirissä ei ole selkeitä muutoksia, näkymiä leimaa edelleen epävarmuus ja arviot tulevasta kehityksestä ovat varsin varovaisia. Kahdelle seuraavalle vuodelle talouskehitysodotukset ovat esimerkiksi valtiovarainministeriön mukaan tätä vuotta maltillisempia, joskin kasvua kuitenkin odotetaan. Myös Pohjois-Karjalassa on varovaista toiveikkuutta tulevan kehityksen suhteen. Positiivisia näkymiä luovat mm. rakentamisen vahva ja edelleen voimistumassa oleva vire, viennin kehitys ja biotalousinvestoinnit. Vaikka heikko taloustilanne onkin pitkittynyt, Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen ja osaamispohjaan liittyvät vahvuudet eivät ole minnekään kadonneet. Toimialarakenne on monipuolinen ja vahvoja toimialoja sekä potentiaalisia kasvualoja on useita. Maakunnan teknologiateollisuusvetoinen vienti vetää tuoreimpien tietojen mukaan edelleen hyvin ja samalla oleellisesti koko maata vahvemmin. Pielisen Karjalassa vireillä olevien biotalousinvestointien valmistelu on edennyt. Valtion ja Joensuun kaupungin kasvusopimus ja Joensuun kaupungin hyvä (13.) sijoitus tuoreessa kaupunkiseutuja vertailevassa selvityksessä kertovat painopistevalintojen onnistumisesta ja vahvuuksista. Joensuun kasvusopimuksen pääteemana on metsäbiotalous, lisäksi vahvistetaan fotoniikan ja oppimisen digitalisaation mahdollisuuksia. Valtiontalouden tiukat raamit ja menoleikkauspaineet heijastuvat valtion alueellisen yksiköiden toimintaan. Yksi ajankohtainen huolenaihe on Niiralan kansainvälisen rajaylityspaikan yöaukiolosta luopuminen. Toteutuessaan muutos toisi säästöjä rajavartiolaitokselle, mutta vaikeuttaisi merkittävästi paitsi henkilömatkustajien liikkumista, erityisesti kuljetusyritysten toimintaa. Niille aiheutuvat tappiot olisivat moninkertaisia säästöihin verrattuna. Myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on tulossa ensi vuodelle lisää leikkauksia. Pohjois-Karjala on kuitenkin edelleen erittäin vahva koulutusmaakunta ja yliopistokoulutuksen osalta sen asema on edelleen vahvistumassa. Itä-Suomen yliopiston keväinen päätös opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa ja toimintojen siirrosta Joensuuhun syksyyn 2018 mennessä merkitsee opiskelijamäärän huomattavaa kasvua Joensuussa. Myös päätöksen aluetaloudellinen merkitys on suuri. Saavutettavuuden osalta keväällä tapahtuneeseen poikittaisliikenteen junavuorojen karsimiseen saattaa olla luvassa osittaista helpotusta yhden palautuvan vuoroparin muodossa. Liikennehankkeiden osalta Raatekankaan eritasoliittymän pääsy valtion rahoituksen piiriin oli pitkään odotettu päätös ja hankkeen toteutus alkanee jo ensi keväänä. Myös päätetyt Karjalan radan kehittämishankkeet parantavat merkittävästi maakunnan saavutettavuutta. Näitä ovat Luumäki Imatra välin kehittäminen ja korjausvelkahankkeina toteutettavan Karjalan radan siltakohteet. Maakunnassa on käynnissä useita sekä yksityisen että julkisen sektorin rakennushankkeita. Uusi oikeus- ja poliisitalo Joensuussa valmistuu ensi vuonna ja otetaan käyttöön syksyllä Mittava hanke on myös jo parikymmentä vuotta vireillä ollut Joensuun toriparkin rakentaminen, josta on nyt tehty sopimus. Merkittäviä rakennushankkeita on meneillään tai vireillä myös muualla maakunnassa, esimerkiksi Tohmajärven Niiralassa rakennetaan kauppakeskusaluetta ra- 4

6 janylityspaikan läheisyyteen. Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit ovat kokoluokaltaan ja aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia ja merkittäviä tulevaisuuden vähähiilisen liikenteen ja energiantuotannon mahdollistamiseksi. Pohjois-Karjalan väestön kokonaiskehitys ei poikkea edellisestä vuodesta. Seitsemän edellisen vuoden tavoin näyttäisi olevan tulossa jälleen yksi muuttovoittovuosi. Väestörakenteen ikääntymisen myötä väkiluvun kokonaismuutos tulee kuitenkin olemaan negatiivinen. Työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuun lopulla 18,7 %. Luku oli maakunnista korkein ja 4,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti. Vaikka työttömien määrä Pohjois-Karjalassa oli suuri, tilanne ei vuoden takaiseen verrattuna kuitenkaan juuri heikentynyt. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrässä ei tapahtunut juurikaan muutosta, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi edelleen selvästi. Kyseessä on valtakunnallinen trendi, mutta kehityssuunta on joka tapauksessa huolestuttava. Vuoden 2015 tilinpäätöstiedot Pohjois-Karjalan kuntien osalta olivat talousarvioita parempia eikä ennakoitua notkahdusta huonompaan suuntaan tapahtunut. Käyttötalouden tilanne pysyi kohtuullisen hyvällä tasolla johtuen lähinnä tulopuolen hyvästä kehityksestä verotulojen osalta. Verotulojen kasvu oli jopa parempi kuin koko maassa, mikä on varsin harvinaista kuntatalouden historiassa. Toisaalta on muistettava, että kunnallisverotuksen taso on kunnissa selvästi koko maata korkeampi. Myös menopuolella onnistuttiin aiempia vuosia paremmin. On kuitenkin huomattava, että maakunnan sisällä kuntien taloustilanteessa on hyvinkin merkittäviä eroja. Väestörakenteen muutoksen myötä kuntataloudessa tulee kuitenkin haasteita riittämään myös tuleville vuosille, kun kunnille tärkeiden valtionosuuksien määrä edelleen laskee. Maakunta- ja kuntatasolla on tapahtumassa suuria muutoksia Pohjois-Karjalassa. Siun Sote kuntayhtymä on aloittanut tämän vuoden aikana ja toiminta käynnistyy ensi vuoden vaihteessa. Samanaikaisesti kunnat ovat valmistautuneet Siun Soten käynnistymisen johdosta ns. uuden kunnan rooliin ja sen tehtäviin. Myös maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt kansallisesti ja maakunnallisesti. Maakuntauudistuksen laaja lakikokonaisuus siirtyy eduskuntakäsittelyyn loppuvuodesta 2016 ja sen on määrä olla voimassa Tavoitteena on, että uudistuksen valmisteluun liittyvä väliaikaishallinto olisi toiminnassa jo loppuvuonna Sen tehtävänä on mm. valmistella maakuntavaltuuston vaalia, joka on esitetty järjestettävän tammikuussa Maakuntauudistukseen liittyvä valmistelu on Pohjois-Karjalassa käynnistetty esiselvityksellä Siun Sotesta Meijän Maakuntaan. Esivalmistelulla valmistaudutaan maakunnassa maakuntauudistukseen käytännön toiminnan ja toimintamallien kautta. 5

7 2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevat lait ja asetukset on uudistettu pääosin vuoden 2014 aikana. Hallitusohjelma ( : Ratkaisujen Suomi) sisältää seuraavan aluehallinnon uudistusta koskevan osan: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Lisäksi hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveyshuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Tällä uudistuksella on vaikutuksia myös maakunnan liittoihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 11) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki 7/ antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa 356/ on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/ ) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uudistettu toimiston organisaatio alkaen. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä 6

8 Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntavaltuusto hyväksyi sopimuksen maakuntajohtajan palvelusuhteen päättymisestä Maakuntahallitus päätti kokouksessaan ( 20) ettei maakuntajohtajan virkaa täytetä vuoden 2016 aikana. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan ( 15) ettei maakuntajohtajan virkaa täytetä maakuntauudistuksen siirtymäkaudella ja maakuntajohtajan virkaa koskeva sijaisuusjärjestely pysyy voimassa enintään saakka. Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Luonnollisesti kaikille 7

9 kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelma on tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä määritellään Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja sen strateginen osa on päivitetty osaksi POKAT maakuntaohjelmaa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi vuonna POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuodelle 2017 ja arvioidaan vuodelle

10 Pohjois-Karjalassa laaditaan myös edunajamisasiakirja Vaikuttamisen kärjet, johon kootaan maakunnan tarpeet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007, 2. vaihemaakuntakaava vuonna 2010 ja 3. vaihemaakuntakaava keväällä Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan kesällä 2015 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Hallitusohjelman mukaisesti jatkossa maakuntakaavan vahvistamismenettelystä on luovuttu. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja se valmistuu vuonna Kokonaismaakuntakaavan pohjaksi valmistellaan Pohjois-Karjalan aluerakenne selvitys. Vuonna 2017 laaditaan nk. muutosmaakuntaohjelma vuosille Siinä tullaan huomioimaan erityisesti valtakunnallisen aluekehityspäätöksen painopisteet, hyödynnetään valtakunnallista alueiden vahvuudet selvitystä, ennakoidaan rakennemuutosta, alueen resilienssiä eli muutoskykyä, huomioidaan alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Käynnissä oleva maakuntauudistus vaikuttaa maakunnan suunnitelujärjestelmään merkittävästi. Siirtymäkauden maakuntaohjelma tulee olemaan voimassa niin kauan kunnes uusimuotoinen maakuntastrategia valmistuu vuonna Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 2.3 Maakuntauudistus Maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Maakuntauudistuksessa luodaan julkiseen hallintoon kolme tasoa: valtio, maakunta ja kunta. Maakuntaa johtaa vaaleilla valittu valtuusto, joka valitaan presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa Maakuntauudistus on Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä ja mittava uudistus. Maakunnille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELYkeskusten tehtävistä, järjestämisvastuu TE-toimistojen tehtävistä sekä lisäksi eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä. Pohjois-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistetty käytännön toiminnan kautta. On tärkeää miettiä uusia parempia ja tehokkaampia toimintamalleja asioiden hoitamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistelu on käynnistetty esiselvityksellä "Siun Sotesta Meijän Maakuntaan". Selvityksen sisältönä on maakunnan tehtävien määrittely valtion, maakunnan ja kuntien välillä, uusien toimintamallien sekä maakuntauudistuksen valmistelun käynnistäminen. 9

11 Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano on raamitettu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu ( saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) ( ), 3) maakunnan käynnistymisvaihe ( ) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). 10

12 3 Toiminnan tavoitteet vuosina Strategiset ydintavoitteet Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille sekä vuotta 2017 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton toimiston organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan Edistämme kaikessa toiminnassamme Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ponnistelemme palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistamme maakuntamme yhteishenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelman linjaukset täytäntöön Ohjaamme maakunnan kehittämistä maakuntaohjelman strategisten linjausten mukaisesti. Vahvistamme maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, näin vaikutamme maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan suuntaamiseen maakunnassa. Vahvistamme maakunnan edelläkävijyyttä älykkään erikoistumisen teemoissa: metsäbiotaloudessa, teknologiat ja materiaalit -osiossa sekä Venäjä-osaamisessa. Maakuntakaavasta puitteet maakunnan kestävälle maankäytön kehittämiselle Ajantasaisella maakuntakaavalla luomme maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Suunnittelukaudella valmistelemme vuoteen 2040 tähtäävän kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen, jossa huomioimme erityisesti maakunnan strategiset valinnat. Seuraamme aktiivisesti maakuntakaavan toteutumista, ajantasaisuutta sekä tavoitteiden välittymistä kuntakaavoitukseen systemaattisen seurannan ja vuosittain laadittavan seurantaraportin kautta. Edunajamisella euroja ja elinvoimaa maakuntaan Aktiivisella edunajamisella vaikutamme siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että meitä koskevassa päätöksenteossa toimitaan Pohjois-Karjalan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava Vaikuttamisen kärjet -asiakirja ja yhteistoiminta Savo-Karjalan kansanedustajien kanssa. 11

13 EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan Suuntaamme EU- ja kansallisen rahoituksen siten, että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Ohjaamme rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät maakuntaohjelman sekä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Erityisenä painopistealueena on älykkään erikoistumisen strategian mukaisuus. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyrimme luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EUohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Karelia CBC -ohjelman avulla viemme eteenpäin maakunnan rajan ylittävää yhteistyötä. Edistämme myös maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haemme lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutamme Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Korostamme yhteistyötä ELY-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyötä Pohjois- Suomen maakuntien kanssa toteutamme mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EUtoimiston puitteissa. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyönä käynnistämme vaikuttamisen EU:n vuoden 2020 jälkeisen EU-politiikan valmisteluun. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja Karelia CBC -ohjelman puitteissa. Tiivistämme Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyötä. Pohjois-Karjala metsäbiotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä Pohjois-Karjala on metsäbiotalouden maailmanluokan osaaja. Maakuntamme tarjoaa resurssitehokkaita, vähähiilisiä ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavia ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuen. Näemme vähähiilisen ja fossiilisesta öljystä vapaan maakunnan toisaalta aluetalous- ja ympäristökysymyksenä ja toisaalta vetovoima- ja imagotekijänä. Tuemme päästöttömän, uusiutuvan energian käytön lisäämistä kestäväsi niin, että sen osuus vuoteen 2020 mennessä on yli 80 prosenttia. Pidemmän ajan tavoitteena on päästä kokonaan eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. Maakuntauudistus Käynnissä oleva maakuntauudistus on tärkeä uudistus, jolla vahvistetaan ja turvataan Pohjois- Karjalan oma maakunta ja mahdollistetaan maakunnan tarpeisiin ja vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Keskeistä siinä on vaikuttaa siihen, miten vahvaksi itsehallinto tulee, miten maakuntia ohjataan, mitä tehtäviä maakunnille osoitetaan, miten joustavaksi tehtäväkenttä muodostuu ja miten maakuntien rahoitus järjestetään. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: 12

14 Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunajamisen ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, joissa tarvitaan laaja-alaista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena kasvanut. Suunnittelukaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman toteutus ja uuden ohjelman laadinta, maakuntasuunnitelman laadinta, maakuntakaavoitus, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja sidosryhmäyhteistyö. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Suunnittelukaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, käsittelyn ripeyteen ja laatuun sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan mm. lisäämällä sähköisiä palveluja. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Suunnittelukaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Suunnittelukauden aikana muutamia henkilöitä siirtyy eläkkeelle, mikä huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin. Maakuntaliitto huolehtii maakunnallisesta yhteistyöstä maakuntauudistuksessa Maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia uudistuksia. Niiden toimeenpanoon on perusteltua valmistautua jo lainvalmistelun ja lakien eduskuntakäsittelyn aikana. Uudistusten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua sekä maakunnan liittojen, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta kes- 13

15 keisten kuntayhtymien ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistyötä. Olennaista on oma aloitteellisuus ja se, että kaikki keskeiset toimijat ja henkilöstön edustajat ovat mukana. Maakuntaliitolla on tämän valmistelun koordinaatiossa lakisääteisen tehtävänsä johdosta keskeinen rooli. 14

16 4 Tulostavoitteet vuonna Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö -yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta sekä maakuntasuunnitelman aluerakenneosiosta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Muita yksikön tehtäviä ovat: - Toimiminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana (mm. kuntakaavoituksen lausunnot ja viranomaisneuvottelut). - Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, siihen liittyvä yhteistyö ja yhteensovittaminen muun maakunnan suunnittelun kanssa. - Itäsuomalainen ja seudullinen liikennejärjestelmäyhteistyö. - Laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen (mm. vesienhoito, metsät, suurpedot) ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. - Maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin (SOVA) ohjaus ja koordinointi. - Maakuntaliiton paikkatietoaineistojen ylläpito ja jalostaminen. - ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeet sekä laajakaistarakentamisen tukilaissa maakuntaliitolle määrätyt julkisen tuen hakuun liittyvät tehtävät. Toiminnalliset tavoitteet Edistämme Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista maakunnan erityispiirteet ja elinvoima, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty. Kaavatyön taustalle on laadittu yhtenä keskeisimpänä selvityksenä Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tulevaisuustarkastelu, joka palvelee myös muuta maakunnallista ohjelmatyötä. Pohjois-Karjalan ajantasainen voimassa oleva maakuntakaava kattaa kaikki vaiheet 1-4. Maakuntakaavan toteutumista seurataan viranomais- ja muussa yhteistyössä sekä vuosittain laadittavan seurantaraportin avulla. Vaikutamme alueelliseen ja valtakunnalliseen alueidenkäytön sekä liikennejärjestelmätyön suunnitteluun. Valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin alueidenkäytössä. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimuksen toteutumista seurataan. Laadimme ja toteutamme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman pohjalta tiekartan kohti öljyvapaata ja biotaloudesta elävää maakuntaa Koordinoimme ja toteutamme sähköisiä palveluja ja laajakaistaa tukevia hankkeita. 15

17 Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Aluerakenne ja maakuntakaavoitus Saatamme loppuun Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tulevaisuustarkastelun erityisesti maakuntakaavoituksen mutta myös muun maakunnallisen ohjelmatyön taustalle. Laadimme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 lähtökohdat ja tavoitteet luonnosasiakirjan ja pyydämme siitä lausunnot alkuvuoden aikana. Valmistelemme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnoksen asetettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten vuoden 2017 lopulla maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti. Käynnistämme tai jatkamme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:een liittyvien eri selvitystöiden laadintaa (mm. rannat, Jaamankangas, liikenne, luontoalueiden kytkeytyneisyys, ampumaratojen kehittämissuunnitelma). Laadimme yhdistelmäkaavakartan voimassa olevista maakuntakaavojen eri vaiheista (1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava) sekä maakuntakaavan seurantaraportin osana maakuntakaavoituskatsausta. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toteutamme maakuntaohjelmaa liikenne, metsät ja biotalous sekä ympäristö kokonaisuuksien alla osallistumalla alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin mm. hakijan, yhteyshenkilön (rahoittaja), asiantuntijan ja koordinoijan rooleissa. Toteutamme Itä-Suomen liikennestrategiaa. Laadimme uudistetun Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän aiesopimuksen tuleville vuosille. Koordinoimme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista. Osallistumme tiekartan kohti öljyvapaata maakuntaa laadintaan. Alueidenkäytön viranomais- ja muu yhteistyö Toteutamme alueidenkäytön kokeilua yhdessä ELY-keskuksen kanssa osana maakuntauudistusta, painopisteenä rantojen käyttö maakuntakaavassa. Osallistumme Pohjois-Karjalan maakunnalle merkittävien alueidenkäytön, liikenteen, metsät ja biotalousalan sekä ympäristöhankkeiden suunnitteluprosesseihin, esimerkkinä Joesuun ratapiha ja VT9 Onkamo-Niirala tiesuunnitelma. Edistämme alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuomme maakunnan näkemyksen esille eri alueellisilla ja kansallisilla yhteistyöfoorumeilla, esimerkkinä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamistyö. Osallistumme alueidenkäytön neuvotteluihin ja annamme lausuntoja seudullisesta ja maa-kunnallisesta näkökulmasta käsin. Edistämme alueidenkäyttöä eri yhteistyöryhmissä (mm. suurpetoneuvottelukunta, SOVA - ryhmä, vesienhoidon yhteistyöryhmä). Paikkatieto- ja reitistöasiat Hyödynnämme paikkatietoa tehokkaasti ja laajasti maakuntaliiton toiminnassa ja kuntakentällä (esimerkiksi YKR aineisto ja karttapohjainen tiedonkeruupalvelupalvelu Eharava). Osallistumme maakuntaliittojen yhteiseen maakuntakaava-aineistojen harmonisointihankkeeseen (HAME-hanke) Ylläpidämme Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistumme niiden kehittämiseen. 16

18 Koordinoimme laajennetun virkistysreitistöyhdistyksen toimintaa. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Sisävesiliikennettä Pohjois- Karjalan ja Saimaaan alueella kehittävä Emma -hanke, Pohjois-Karjalan liityntäyhteyksien kehittämistä E18 TEN verkkoon toteuttava TenTacle -hanke, laajakaistan käyttöä ja sähköisiä palveluita tukevia Kaista kaikille ja Kaista käyttöön -hankkeita. 4.2 Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Yksikön tehtävänä on maakuntaohjelman laadinta (ml. maakuntasuunnitelma), toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on maakunnan kehittämisrahaja alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) hankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioina ovat älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen, osaamisen vahvistaminen ml. koulutus ja tutkimus, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen), teknologiateollisuus, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta sekä kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat). Yksikkö vastaa maahanmuuttoasioista, maaseutuasioista, kotiseututyöstä, kyläasioista ja rakennemuutosten hoidosta maakuntaliitossa. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa sekä aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toiminta sekä toiminta valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR), Euroopan alueiden liitto (AER), Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden verkosto (ERRIN) ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erillinen yhteistyösopimus on laadittu Heilongjiangin (Kiina) maakunnan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Valmistelemme ja valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin. Vastaamme lainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Ohjaamme strategia- ja ohjelmatyön avulla maakunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja työllisyyden, elinkeino- ja innovaatiotoiminnan ja kulttuurityön vahvistamista, osaamisen kehittämistä, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. 17

19 Hyödynnämme EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Hyödynnämme Karelia CBC-ohjelmaa Pohjois-Karjalan raja-alueyhteistyössä. Edistämme maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeren alueen ohjelma, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Strategia- ja ohjelmatyö Valmistelemme maakuntauudistukseen liittyvä muutosten maakuntaohjelman sekä sen toimeenpanosuunnitelman. Seuraamme maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti ja teemme sen toteutumisen arvioinnin. Koordinoimme maakunnallisten POKAT-ryhmien toimintaa. Toimimme maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä, sekä rakennerahastoohjelman työryhmissä. Valmistaudumme EU:n 2020 jälkeiseen ohjelmakauteen edunvalvonnallisesti. Osallistumme Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuemme maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Vastaamme AIKO- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toimimme edistäjinä maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioissa ja vastaamme POKAT- ja muiden työryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla. Edistämme alakohtaisissa suunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä ja osallistumme hankevalmisteluihin ja -toimintaan. Koordinoimme Järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksia sekä vastaamme eläkeläisneuvottelukunnan toiminnasta. Edistämme Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Edesautamme Siun soten kehittämistä ja toteuttamista Pohjois-Karjalassa. Nostamme esille maakuntaidentiteettiä ja aineetonta kulttuuriperintöä. Osallistumme valtakunnalliseen kaivosalan kehittämisohjelman valmisteluun. Toimimme maahanmuuttoasioihin, maaseutuun, kotiseututyöhön, kyläasioihin ja rakennemuutosasioihin liittyvissä sekä muissa relevanteissa yhteistyöverkostoissa. Venäjä -yhteistyö Kehitämme Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, jäsenalueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat asiakirjan mukaisesti. Ohjaamme Karelia CBC ohjelman toteuttamista ohjelman seurantakomiteassa ja osallistumme rahoitettavien hankkeiden valintaan valintakomiteassa. Tiedotamme maakunnan toimijoille ohjelman toteutuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. 18

20 Kansainvälinen toiminta Osallistumme eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Jatkamme konkreettista yhteistyötä Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa (FEFEhanke). Toimimme aktiivisesti Barentsin alueneuvoston tarkkailijajäsenenä ja pyrimme täysjäsenyyteen. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke, Kiina -yhteistyö FEFE-hanke, maakunnallinen biotalousstrategia Bio4Eco-hanke, julkisten palveluiden kehittäminen Improve-hanke ja kiertotalouden kehittäminen Circwaste Finland -hanke. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut -yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EU:n rakennerahasto-ohjelman maksatuspäätökset ja maksaminen - Maakunnan kehittämisrahan sekä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahan (AIKO) maksatuspäätökset ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat - Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) - Maakuntaliiton ICT- ja laajakaista -hankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat - Toimistopalvelut Toiminnalliset tavoitteet Kannustamme henkilöstöä kustannus- ja resurssitehokkaaseen, taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Otamme huomioon toiminnassamme ja hankinnoissamme vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen. Käytämme pääsääntöisesti Joensuun seudun hankintatoimen yhteishankintoja. Huolehdimme henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Pidämme toimisto- ja tietotekniikan, ohjelmistot ja toimitilat ajanmukaisella tasolla. Tuotamme luottamushenkilöhallintopalvelut tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. 19

21 Huolehdimme laajakaistarakentamisen julkisen tuen hakuun liittyvien lakisääteisten tehtävien ja laajakaistasaatavuuden edistämistoimenpiteiden hallinnoinnin ja organisoinnin. Rahoitamme Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta maakuntaohjelman mukaisia sekä erityisesti Joensuun seudun kasvustrategian, metsäbiotalouden, teknologia ja materiaalit -alan sekä luovan alan teollisuuden hankkeita ja audiovisuaalisia tuotantoja. Käsittelemme hankerahoitus- ja maksatusasiat oikea-aikaisesti ja luotettavasti. Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Maakuntauudistus Varaudumme hallinnon mahdollisiin muutoksiin ja uudistuksiin Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Arvioimme ja kehitämme organisaation toimivuutta talous- ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Kehitämme luottamushenkilöhallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. EU:n rakennerahasto-ohjelman maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan ja AIKO:n maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Huolehdimme HVJ:n (hallinto- ja valvontajärjestelmä) mukaisesti EURA2014 -järjestelmässä hankerahoituksen maksatuksiin ja jatkotoimenpiteisiin liittyvistä toimenpiteistä. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Rahoitamme POKAT-maakuntaohjelmaa ja maakunnan elinvoimaa tukevia hankkeita. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Keskitämme hankinnat pääosin Joensuun seudun hankintatoimeen. Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Vakiinnutamme ja kehitämme sähköistä henkilöstöjärjestelmää Sähköisen arkistoinnin käytön selvitys ja mahdollinen käyttöönotto taloushallinnon aineistossa. Toimistopalvelut Järjestämme kokouspalvelut taloudellisesti. Hyödynnämme tehokkaasti sähköisiä järjestelmiä asiakirja- ja tiedonhallinnassa. 20

22 Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Jatkamme laajakaistarakentamisen ja verkon käyttöönoton edistämistoimia Kaista käyttöön -hankkeella. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Yksikkö käsittelee johtamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen (organisaation johto, yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteen, ylimaakunnallinen yhteistyö, vaikuttaminen sekä EUedunajaminen) liittyviä asiakokonaisuuksia viestinnän näkökulmasta. Muutoin em. asiat käsitellään pääsääntöisesti johtoryhmässä. Toiminnalliset tavoitteet Kehitämme edelleen maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kiinnitämme lisähuomiota maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistamme Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. Vastaamme maakuntauudistuksen viestinnästä yhteistyössä muiden ko. organisaatioiden kanssa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Seuraamme uuden organisaation toimivuutta ja päivitämme tarvittaessa tehtävänkuvia. 21

23 Havainnoimme aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä avautuvia mahdollisuuksia sekä välitämme havainnot organisaation ja laajemmin koko maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyöjohtajuus korostuu Osallistumme seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokouksiin ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus korostuu etenkin, maakuntauudistuksessa, maakuntaohjelman toimeenpanossa, kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen laadinnassa sekä edunajamisessa. Painotamme kuntiin suuntautuvaa yhteistyötä aikaisempaa enemmän. Ylimaakunnallisessa yhteistyössä yhteistyösuunnat painottuvat tapauskohtaisesti. Itä- ja Pohjois-Suomen ja Euregio Karelian yhteistyö korostuu. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. liikenneväylien kehittämisessä. Osallistumme Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmistelun vaikuttamiseen. Markkinoimme maakunnan osaamista ja toimijoita EUtoimiston kautta. Tiedotamme aktiivisesti EU:n erillisohjelmarahoituksesta. Maakuntaliitto näkyy ja kuuluu Tehostamme viestintää kaikilta osin maakuntauudistukseen liittyen. Käytämme viestinnässä välineinä mm. tiedotuslehteä, sähköistä uutiskirjettä, verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja tiedotteita. Järjestämme sekä itsenäisesti että muiden yksiköiden kanssa erilaisia tapahtumia, seminaareja ja tilaisuuksia. Näitä ovat mm. uudenvuoden vastaanotto, ulkopohjoiskarjalaisten kesätapaaminen, Sportti-gaala, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma ja Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa -palkitseminen. Maakuntaliittomme on isännöintivastuussa Itä-Suomen alueen maakuntaliittojen virkistyspäivässä. Isännöimme 3 5 maakunnan kärkipalloilujoukkueen ottelua. Varaudumme maakuntapäivän järjestämiseen. Valmistelemme maakuntaliiton viestintämateriaalit siten, että ne kuvaavat maakuntaliiton toimintaa laadukkaasti ja kattavasti. Toteutamme vastaavalla tavalla maakuntaliiton omien hankkeiden graafiset materiaalit. Toteutamme maakunnan ulkopuolisille toimittajille 3 4 toimittajatilaisuutta, joista osa on Pohjois-Karjalassa ja osa Helsingissä. Lisäksi järjestämme vuosittaisen paikallisen päätoimittajatapaamisen. Koordinoidaan maakunnan markkinointiresursseja ja optimoidaan niiden käyttöä Turvaamme riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön varmistamiseksi ja osana kansainvälistä matkailun markkinointia Lakeland ja Visit Finland yhteistyön kautta. Turvaamme maakunnan markkinointiyhteistyön jatkuvuuden eri toimijoiden kanssa Vetovoima- ja tunnettuusjohtoryhmän työn kautta. Viestimme ja markkinoimme monikanavaisesti maakunnan osaamisesta ja vetovoimaisuudesta sekä kuluttaja- että ammattikohderyhmille. Markkinoinnin sisällössä hyödynnämme erityisesti maakunnan tapahtumia. 22

24 Koordinoimme Suomi 100 juhlavuoden tapahtumia Pohjois-Karjalassa ja hyödynnämme niiden tuomaa näkyvyyttä myös valtakunnallisesti. Kanavoimme valtionavustuksen Suomi 100 tapahtumille. Yksikössä toteutettavan kehittämishankkeet Toimimme hankepartnerina EU:n Interreg Europe ohjelman hankkeessa Destination SME:s, jonka tavoitteena on kehittää matkailualan pk-yritysten toimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä ja strategioita. 4.5 Kehittämisrahoitus Kehittämisrahoitusyksikön tehtävänä aluekehityslainsäädännön mukaiset rakennerahastotehtävät ja Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpano. Yksikön tehtävänä on: - EU:n rakennerahasto-ohjelman koordinointi, hallinnointi, rahoitus, tiedottaminen, hankeneuvonta, maksatus, paikan päällä tehtävä varmennus ja jatkotoimenpiteet sekä muut teknisen tuen hankkeen tehtävät. - Itä-Suomen alueen koordinoivan liiton tehtävät Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. - Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminta. Toiminnalliset tavoitteet Toteutamme ohjelmakauden siten, että rahoitettavilla hankkeilla vaikutamme myönteisesti maakunnan kehitykseen. Koordinoimme Itä-Suomen rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Varmistamme maakunnan yhteistyöryhmän kautta ohjelmakauden tehokkaan toteuttamisen ja aluekehityksen koordinaation. Hoidamme maksatukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset tehokkaasti ja säädösten mukaisesti. Toimimme EURA2014 -tietojärjestelmän virastopääkäyttäjinä. Ylläpidämme rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta maakuntaliiton osalta. Huolehdimme rahoittamiemme ohjelmakauden hankkeiden seurannasta. Tehtävät ja tulostavoitteet

25 Itä-Suomen rakennerahastotehtävien koordinaatio Toteutamme Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien aktiivisen yhteistyön kautta hankehallinnon koordinaatiota ja yhteensovitusta. Tavoitteenamme on edistää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman laadukasta toimeenpanoa ja tulostavoitteiden toteutumista. Lisäksi vaikutamme rakennerahastotoimintaan liittyviin valtakunnallisiin linjauksiin. Vastaamme rakennerahastojen tiedotuksen ja viestinnän koordinaatiosta TEM:n viestintäryhmien ja Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmän toiminnan kautta. Avustamme hallintoviranomaista seurantakomiteatyössä sekä ohjelman täytäntöönpanokertomuksen laatimisessa komissiolle ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Koordinoimme Itä-Suomen maakuntaliittojen teknisen tuen. Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta Varmistamme MYR:n ja sen sihteeristön kautta ohjelmien onnistuneen toimeenpanon ja eri ohjelmien yhteensovituksen. Kokoustyöskentelyä edelleen tehostamalla sopeudumme niukentuviin teknisen tuen resursseihin. Käynnistämme uuden MYR:n toiminnan kuntavaalien jälkeen. Valmistelemme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän rakennerahastoohjelman rahoitussuunnitelman ja tarvittaessa sen tarkistamisen. Tiedotamme rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta pääasiallisina välineinä rakennerahastot.fi -verkkopalvelu, uutiskirjeet, rahoituksen hakukuulutukset, hakijoiden neuvonta, tilaisuudet ja tiedotteet. EAKR-rahoitus Ohjaamme maakuntaliiton kautta kulkevan vuosittaisen EAKR-rahoituksen säädösten mukaisiin, laadukkaisiin ja tuloksekkaisiin hankkeisiin. Hankkeilla tuemme Kestävää kasvua ja työtä -rakenne-rahasto-ohjelman ja maakuntaohjelman tavoitteita. Hakukierrosten yhteydessä toteutamme tarvittaessa teemahakuja. Ohjaamme ja neuvomme hakijoita rahoituksen hakemisvaiheessa sekä tarvittaessa sähköisen EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa varmistamme hankkeiden liittymäpinnat ja yhteydet muihin kehittämishankkeisiin sekä rahoitusvälineisiin. Seuraamme rahoitettavia hankkeita ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen ja muun aineiston avulla. Kiinnitämme erityistä huomiota hankkeiden tuloksellisuuteen ja kehittämisvarojen tehokkaaseen käyttöön. Toimimme osaltamme maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa yhteyshenkilöinä. Maksatukset, varmennukset ja jatkotoimenpiteiden valmistelu Maksatushakemusten tarkastukset, paikan päällä tehtävät varmennukset, jatkotoimenpiteiden valmistelu sekä raportoinnin teemme lakien ja asetusten sekä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Yleisasetuksen 1303/2013 mukaisesti ohjelmakaudella maksatushakemus on käsiteltävä ja maksettava tuensaajalle viimeistään 90 päivän kuluessa. 24

26 Neuvomme ja ohjaamme tuensaajia maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa sekä EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Pyrimme sujuviin, tehokkaisiin ja laadukkaisiin maksatuksen prosesseihin. Ohjelmakauden hankkeiden seuranta Huolehdimme ohjelmakauden jälkiseurannan ja jatkotoimenpiteiden läpiviennistä. 4.6 Maakunnan edunajaminen Yksikön tehtävänä on edunajaminen, kunta-asiat sekä ennakointityö ja tilastopalvelut. Yksikkö ajaa maakunnan ja kuntien etua yhteistyössä sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden kanssa. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja maakunnan työllisyyttä. Yksikkö vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä sekä tilastokoordinaatiosta maakunnan tilan seurannan ja päätöksenteon tueksi. Edunajamisella vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteita edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä, viestinnällä ja maakuntarajat ylittävällä vaikuttamisella. Menettelytapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kunta-asiat käsittävät laajasti kuntien toimintaan ja talouteen liittyvää seurantaa ja vaikuttamista Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Lisäksi osallistutaan valtion ja kuntien yhteispalvelujen kehittämiseen. Keskeistä ovat myös kuntatalouden seurantaan liittyvät tietopalvelut, hankkeiden ohjausryhmätyöskentely sekä kunnanjohtajakokousten järjestämisvastuu. Ennakointi- ja tilastopalvelut tuottavat laadukasta tietoa maakunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa jäsentämällä maakunnan ja sen toimintaympäristön kehitystrendejä ja vähentämällä epävarmuutta strategian toteuttamisessa. Toiminnalliset tavoitteet Vaikutamme edunvalvonnalla valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Edistämme Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaa tarjoamalla asiantuntijapalveluja erityisesti kuntatalouteen ja -lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi toteutamme joustavasti ja asiakaslähtöisesti muita kuntien maakuntaliitolle antamia kuntasektorin toimeksiantoja. Toteutamme vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seuraamme maakunnan tilan kehitystä. Käynnistämme tilastotoiminnan ja strategisen ennakoinnin uuden kehittämishankkeen maakunnan elinvoiman ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tukemiseksi. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti sidosryhmien tarpeita kuunnellen. 25

27 Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Edunajamistyöllä varmistamme, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan hallitusohjelmaa toteutettaessa sekä valtion talousarvion valmistelussa ja määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa. Kiinnitämme erityistä huomiota maakuntauudistukseen ja liikennepolitiikkaan. Laadimme Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet -asiakirjan kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käymme neuvottelukierrokset ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistämme tavoitteiden toteutumista painopisteinä osaaminen ja yritystoiminta, liikennejärjestelmä sekä valtion toimintojen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan. Järjestämme edunajamista tukevia vierailuja maakuntaan ja viestimme aktiivisesti Pohjois-Karjalan tulevaisuustavoitteista. Hyödynnämme eri vaikutuskanavia (mm. Pohjois- Karjalan valtuuskunta, edunvalvonnalliset yhteenliittymät, Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyö). Toteutamme Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista ja viestimme aktiivisesti edunajamisen tavoitteista. Osallistumme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokoamiseen. Varmistamme maakunnan tarpeiden huomioimisen maakuntauudistuksen toimeenpanossa. Osallistumme aktiivisesti Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja neuvottelukunnan toimintaan. Vaikutamme Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiseen edunajamistyöhön. Osallistumme tulevaa EU-ohjelmakautta pohjustavaan työhön (edunvalvonta, OECDhanke). Edistetään kuntasektorin edelläkävijyyttä Seuraamme kuntatalouden tilannetta, analysoimme kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä vaikutamme valtion talousarvion kuntalinjauksiin. Edistämme maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toteuttamista. Osallistumme vuoden 2017 aikana mallin täytäntöönpanoon ja käytännön järjestelyihin liittyviin valmisteluihin. Valmistaudumme ennakoivasti kuntien roolin ja tehtävien muuttumiseen. Edistämme muita kuntasektorin kannalta ajankohtaisia asioita. Tilastoilla ja ennakoinnilla pohjaa päätöksenteolle Kokoamme, tuotamme, jalostamme, analysoimme ja välitämme ajantasaista, laadukasta, monipuolista ja helposti saatavilla olevaa tilastotietoa maakunnan kehityksen seurannan, aluekehitystyön, edunajamisen, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä maakuntaliiton omiin että sidosryhmien tarpeisiin. Vastaamme valtakunnallisen työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakointityön maakunnallisesta koordinaatiosta ja osallistumme ennakointityön kehittämiseen. Tuotamme ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tarpeisiin. Ylläpidämme ja julkaisemme Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä sekä uusiutuvan energian klusterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Keräämme tietoa maakunnan oppilaitoksilta koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. Maakuntaliiton koordinoiman ETKO-hankkeen tehokas loppuun saattaminen (toukokuun loppuun 2017). 26

28 Jatketaan ennakointi- ja tilastotoiminnan kehittämistä käynnistämällä hanke, jolla vastataan maakuntauudistuksesta ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nouseviin tietotarpeisiin. Hanke kehittää maakunnan tilasto- ja tietopalveluja ja tuottaa elinkeinoelämälle tarpeellista tietoa maakunnan toimialojen kehityksestä (mm. Pohjois- Karjalan TRENDIT -julkaisu). Hanke tukee maakunnassa tehtävää tulevaisuus- ja strategiatyötä järjestämällä työpajoja ja tuottamalla tietoa ajankohtaisista maakunnan kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä (erillisselvitykset ja ulkopuoliset asiantuntijat). Hanke toimii aktiivisesti maakunnallisessa ja valtakunnallisessa ennakointiverkostossa. 4.7 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa toimivat POKAT-ryhmät seuraavat systemaattisesti ja ohjaavat oman vastuualueen toteutumista POKAT 2017 maakuntaohjelman mukaisesti. Kullekin ryhmälle on nimetty puheenjohtaja maakuntahallituksen jäsenistä ja vastuuhenkilö maakuntaliiton toimihenkilöistä. Tätä kautta maakuntahallituksella on suora tieto maakuntaohjelman painoalaoilla tapahtuvasta toiminnasta. POKAT-ryhmät ovat tärkeitä yhteistyöfoorumeita alueen kehittämiseen osallistuvien tahojen kesken. Ryhmien toiminnassa huomioidaan maakuntaohjelmassa tehdyt älykkään erikoistumisen valinnat, tuotannolliset painopisteet ja muut painotukset. Ryhmät tukevat omalta osaltaan maakuntaliitolle aluekehityslainsäädännössä asetettua tehtävää vastata aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. POKAT-ryhmillä on käytössään ekstranet, jota kautta tiedonvälitys tapahtuu. Maakuntaliiton vetämänä toimii myös muita asiantuntijaryhmiä, joiden yhdyshenkilönä ja/tai asioiden valmistelijana toimii maakuntaliiton toimihenkilö. Myös niillä on käytössään maakuntaliiton ekstranet ja muut maakuntaliiton fasiliteetit. Ryhmät työskentelevät aihealueensa ajankohtaisten asioiden parissa ja tarjoavat yhteistyörakenteen eri toimijoille. SOVA-ryhmä toimii maakunnassa valmisteltavien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin asiantuntijana. POKAT-ryhmät maakuntaohjelman painotuksineen ovat seuraavat (suluissa vastuuhenkilöt): 1. Metsät ja biotalous: Metsäbiotalous, metsä- ja energiatuotanto, resurssiviisaus (Pasi Pitkänen) 2. Teknologiateollisuus: Teknologia ja materiaalit, teknologiateollisuus (Jarno Turunen) 3. Venäjä: Venäjä-osaaminen, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen (Timo Leinonen) 4. Hyvinvointiryhmä: Hyvinvointituotanto (Maarita Mannelin) 5. Koulutus ja ennakointi: Koulutus ja tutkimus, osaamisen vahvistaminen (Eira Varis) 6. Liikenneryhmä: Liikennejärjestelmä (Jyrki Suorsa) 7. Kaivannaisryhmä: Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta (Raimo Turunen) 8. Matkailuryhmä: Matkailu (Pekka Huovinen) 9. Kulttuuriryhmä: Kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) (Raimo Turunen) Muut maakuntaliiton vetämät työryhmät: Järjestöasiain neuvottelukunta JANE (Maarita Mannelin) Eläkeläisneuvottelukunta (Maarita Mannelin) Kuntataloustyöryhmä (Seppo Tiainen) Kansainvälisten asioiden työryhmä (Pia Pitkänen) 27

29 SOVA-ryhmä (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi) (Jukka Nykänen) Suurpetoneuvottelukunta (Jukka Nykänen) 28

30 5 Taloussuunnitelma ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuosien toiminnallisten tavoitteiden ja vuoden 2017 tulostavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Käyttötalousosan muodostavat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon, toimiston, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:lle varatut toimintatuotot ja -menot sekä liiton hallinnoimat projektit nettomääräisenä. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalouden toimintatuotot ovat euroa, vähennystä vuoden 2016 talousarvioon verrattuna euroa (- 6,7 %). Toimintamenot ovat euroa, nousua euroa (+ 1,7 %). Toimintamenojen kasvu kohdentuu toimistoon. Talousarvio on euroa alijäämäinen. Talousarviossa ei ole varauduttu investointeihin. Vuoden 2017 aikana laaditaan selvitys maakuntaliiton ylijäämän käytöstä osana maakuntauudistuksen valmistelua. Jäsenkuntien maksuosuudet peritään perussopimuksen mukaisesti kuntien laskennallisten verotulojen suhteessa. Maksuosuudet käyttötalousmenoihin ovat euroa, vähennystä edelliseen vuoteen on euroa (-6,7 %). Maksuosuudet on esitetty sivulla 34. Toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuustasot Toimintasuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet eivät ole maakuntavaltuustoon nähden sitovia, vaan ne on tarkoitettu toimintaa ohjaavaksi. Talousarvion käyttötalousosan sivulle 31 on merkitty *-merkillä talousarvion 2017 maakunta-valtuustoon nähden sitovat luvut. Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon toimintamenot sisältävät maakuntavaltuuston, -hallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toimisto Toimiston palkat ilman sivukuluja ovat yhteensä euroa ja niissä on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomapalkkojen leikkaus. Palkkojen sivukulut ovat yhteensä euroa (KuEL 17,05 %, varhemaksun kerroin 0,99 ja eläkemenoperusteisen maksun kerroin 0,76, työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,08 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,8 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,3 %, taloudellinen tuki 0,07 %). Toimiston palkkakulut ovat yhteensä euroa. Toimiston osalta varaudutaan yleiseen kustannustason nousuun ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen toteuttamiseen Pohjois-Karjalan osalta. Maakuntaliiton vuodelle 2016 hyväksytty talousarvio ei sisällä toimintakustannusten nousua edelliseen vuoteen 2015 nähden. Vuodelle 2017 esitetty kustannusten nousu kohdentuu pääasiallisesti henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoihin. 29

31 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Tulevaisuusrahastoon on varattu euroa. Projektit Talousarviossa varaudutaan (netto euroa) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projekteista maakuntaliitolle aiheutuviin kustannuksiin. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Karelia Expert Matkailupalvelua rahoitetaan eurolla maakuntaliiton ja Karelia Expert Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti. 30

32 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio/ TS TS TS Euroa Euroa Euroa Euroa Euroa KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , Toimintamenot , Netto , * Toimisto Toimintatuotot , * Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , EU-toimisto Toimintamenot , * Netto , Projektit Toimintatuotot ,83 Toimintamenot ,75 Netto , * Tulevaisuusrahasto Toimintatuotot * Toimintamenot , * Netto , Karelia Expert matkailupalvelu Oy Toimintatuotot * Toimintamenot * Netto KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot , Toimintamenot , Netto ,

33 TULOSLASKELMAOSA Talousarvio/ TS Euroa TS Euroa TS Euroa Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Käyttökate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

34 RAHOITUSOSA Talousarvio 2017 Euroa Taloussuunnitelma Euroa Euroa Kuntayhtymän toiminta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Investoinnit Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoitusjäämä/rahoitustarve Pääomarahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman lisäys/vähennys Toimintapääoman muutos

35 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin vuonna 2017 Laskennalliset verotulot vuonna 2015 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi ,3 Joensuu ,5 Juuka ,7 Kitee ,6 Kontiolahti ,4 Lieksa ,4 Liperi ,4 Nurmes ,5 Outokumpu ,2 Polvijärvi ,1 Rääkkylä ,1 Tohmajärvi ,6 Valtimo ,2 Yhteensä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät viimeksi vahvistettujen, jäsenkunnissa verotulotasauksen perusteena olevien laskennallisten verotulojen suhteessa. Talousarvion laatimishetkellä käytettävissä on vuoden 2015 laskennalliset verotulot. Jäsenmaksuosuudet tarkistetaan laskutusajankohtana olevien viimeisten laskennallisten tai lopullisten verotulojen perusteella. 34

36 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi Toimintasuunnitelma ja talousarvio Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi , toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi Joensuun seudun seutukaava Toimintakertomus Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille korjattu painos osittain korjattu painos Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille Kuntayhtymäsuunnitelma , toimintasuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus vuodelta Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia Pohjois-Karjalan matkailufakta Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 1 (4) 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös Euroopan metsämaakunta Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä , loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Toimintakertomus Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000

37 48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta Tilinpäätös Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Toimintakertomus Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia Maakuntaohjelma POKAT Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta Toimintakertomus Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa Toimintakertomus Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto Tiivistelmä 98 Toimintakertomus POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 2 (4)

38 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti Pohjois-Karjalan matkailustrategia Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä Pohjois-Karjalan yritysselvitys Toimintakertomus Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma Tilinpäätös Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

39 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Efficiently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa Tilinpäätös Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Toteuttamissuunnitelma Tilinpäätös Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Tilinpäätös MIUN YHISTYS - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma 177 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen Tilinpäätös Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 182 Vetovoimaisuus 2015 Kyselytutkimus Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimatekijöistä 183 Pohjois-Karjalan kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä Selvitys kuntien työmarkkinatuen maksuvastuusta 184 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Liite 1 Natura-arvioinnin tarveharkinta 185 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio (4)

40