Selvitys on kesken Kirjallisuuslähteistä huomiota:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys on kesken Kirjallisuuslähteistä huomiota:"

Mikael Kahma
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ronnin laitosten rakennushistoria perustuu paikalla olleeseen Kauppilan tilan historiaan, jonka selvittämiseen kytkeytyy merkittävästi maiseman muutosten ymmärtäminen. Rakennushistoria selvityksen olennainen osa on karttaselvitys. Selvitys on kesken Kirjallisuuslähteistä huomiota: Juha Riihiranta. Lammin pitäjän asutuskehityksen rekonstruointi ryhmäkylistä hajakyliin. Opinnäytetyö Alueidenkäytön suunnittelu Maanmittausinsinööri (ylempi AMK) Huomioita: Opinnäytetyössä ei pidetty varmana tietoa, koska Kauppilan tila on siirretty nykyiselle paikalle. Suomen Maatilat tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista (tiedot kerätty ): 37 km Turengin asemalta ja 46 Hämeenlinnasta...Edellinen isäntä laajentanut viljelysmaita 25 ha. Erotettu 3 tilaa, yht.80,5 ha. Pinta-ala 539,43 ha Rakennukset viljelysten keskellä, Pääjärven länsirannalla, kauniin puiston ympäröimänä. Päärakennus, jossa on 8 tulisijaa, on 165v vanha. Toisessa asuinrakennuksessa on samoin 8 tulisijaa. Kivinavetta on 39 v. vanha; siinä samoinkuin muissa karjarakennuksissa, vesijohto (sähköpumppú)tasaisilla savi- ja hiekkapeloilla viljelys on 2 kierrossa (järjestys kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kauraa. V Kotieläimiä: 7 hevosta, 36 lehmää (ay ja sekarotua), sonni, 10 sikaa, 25 lammasta 10 kanaa. Metsänoiutoyhdistyksen suunnitelman mukaan hoidettu kuusimetsä, jostamyt sahaja paperipuita. Uittoväylä lähellä. Sähkövalo ja voima kunnallisesta sähkölaitoksesta. Kauppilan taloa käytetty kymmeniä vuosia käräjätalona. Isäntä monissa kunnallisissa ym. luottamustoimissa. Huomioita: Kauppila on kirjassa ainoa Ronnin kylältä luetteloitu tila. Viljelysmaita oli laajennettu 1880 luvulla tulleen isännän aikana. Tällöin oli rakennettu suuri harmaakivinavetta ja laajennettu asuinrakennuksia. Rakennuksen ikä laskettuna tietojen keräysvuodesta: = Vrt. omistaja luettelo: lääninrovastin leski Katarina Carlstedt asui vuoteen Jutikkala, Nikander. Suomen kartanot ja suurtilat.1945 s Omistajat on luetteloitu vuodesta Pappisuvut omisti 1670-luvulta 1770-luvulle, minkä jälkeen mm. omistajina olleet mm. virkamiehiä, tuomari Cleve kuten laamanni Konstantin Leopold Vuonna 1879 omistajaksi tuli Johan Fredrik Kauppila, jolloin tilan nimi näyttää tulleen omistajasuvun käyttöön. Torppia ei ollut v. 1700, mutta v 1800 niitä oli 1 ja v Tilasta on vuoden 1918 maanvuokrauslain tai myöhemmin harjoitettua asutustoimintaa varten erotettu 3 torppaa ja 1 muu lohkotila (yht. 82 ha). Nykyinen ala on 536 ha, mistä peltoa on 71 ha. Hevosia 10, lehmiä 35 (sekarotua). Kartanon valkoiseksi maalatu päärakennus, joka sijaitsee rantaviivan suuntaisena kukkulan laella, on rakennettu n. v Tämä alkuaan taitekattoinen talo muutettiin tuomari Cleven ( ) ollessa kartanon omistaja ajan maun vaatimusten mukaisesti satulakattoiseksi. Myöhemmin sitä jatkettiin lisäämällä pari huonetta eteläpäätyyn.. Alkuperäinen pohjakaava noudatti säännöllistä viisihuonetyyppiä keskeissaleineen, mutta nykyisin rakennus käsittää 8 asuinhuonetta. Suurin osa kalustosta on uudenaikaista; salin uusrokokookalusto ja muut erilliset talonpoikaistekoiset huonekalut, mm. barokkityyppistä oleva kappi, joka on tuotu Luopioisista, edustavat kuitenkin 1800-lukua. Punainen ja satulakattoinen ns. alirakennus, joka sijaitsee edellisestä lounaaseen, on alkuaan käsittänyt vain suuren tuvan, kamarin, keittiön ja läpikuljettavan eteisen sekä kaksi aittarakennusta, kunnes vuonna 1883 rakennusta jatkettiin ja aitat muutettiin asuinhuoneiksi. Harvinaisen kookkaan, kolmikerroksisen viljamakasiinin rakennutti Leopold, joka säilytti aitassa keräämänsä käräjäjyvät. Englantilaistyylinen puistoalue, joka on puolentoistahehtaarin suuruinen, viettää loivasti rantaviivaa kohden. Päärakennuksen luota avautuu järvelle laaja näköala. Huomioita: Omistajat on luetteloitu vuodesta Pappisuvut omisti 1670-luvulta 1770-luvulle, minkä jälkeen mm. omistajina olleet mm. virkamiehiä, tuomari Cleve kuten laamanni Konstantin Leopold

Suuri Maatilakirja (1964) Hämeen Lääni Tilanne siis juuri ennen tilan siirtymistä kuntayhtymälle: Kauppila on entinen ratsutila, joka kantatilan lisäksi käsittää yhden siihen 1610-luvulla yhdistetyn

2 Suuri Maatilakirja (1964) Hämeen Lääni Tilanne siis juuri ennen tilan siirtymistä kuntayhtymälle: Kauppila on entinen ratsutila, joka kantatilan lisäksi käsittää yhden siihen 1610-luvulla yhdistetyn tilan. Ratsutilaan yhdistettiin 1850-luvulla kaksi kolmasosaa Eskolan ratsutilasta. Keskiaikaisista maanomistajista tunnetaan kylässä talonpoikainen mies nimeltään Paavo v:lta Kauppilan omistajat tunnetaan vuodesta Tila on kuulunut mm. piispa Henrik Garsteniukselle, tämän perillisille ja Åkerman-,Lind-, von Kraemer-, sekä Musterhjelm-suvuille. Nykyisen isännän suvulle (Kauppila) tila tuli Kantatilasta on lohkottu 4 muuta tilaa, yhteensä 82 ha. Tilan pinta-ala on 127,1, josta metsää 103 ha, peltoa 24,7, luonnonlaidunta 3,15 ha ja tonttia puutarhoineen 1,66 ha. Englantilaistyylisen, laajan ja vehmaanpuiston ympäröimä talouskeskus on Pääjärven pohjoisrannalla 90 m Lammin-Asikkalan tiestä. Hirsinen, satulakattoinen päärakennus valmistui Sitä jatkettiin vuonna 1883 jolloin siihen lisättiin 2 huonetta (kirjan tekstissä saattaa olla virhe, koska sama tieto viittaa alirakennukseen),. Rakennus korjattiin täydellisesti vuonna Siinä on 8 huonetta ja mukavuudet. Harmaakivinen karjarakennus on vuodelta Hyvin kookas kolmikerroksinen, hirsinen viljavarasto rakennettiin aikoinaan isäntänä toimineen laamanni Konstantin Leopoldin aikana. Hän säilytti siinä keräämänsä käräjäjyvät. Muita rakennuksia ovat puimala, auto- ja traktoritalli sekä kuivaamo, 800 kanan kanala, sauna, rantasauna sekä toinen, 5-huoneinen asuintalo.ay karjassa on 8 lypsävää. Emakon lisäksi on lihotussikoja. Kanoja on 120 ja lampaita 2. Huomioita:1964 Maatilakirjaan tiedot on kopioitua aiemmasta, jolloin tiedot ovat hieman vääristyneet mm. vuosiluku päärakennuksen valmistumisvuodeksi muotoutunut 1770 Putkonen, Seppänen ym. Rakennettu Häme (s. 135). Kohteen tietoja ei ole tarkennettu, vaan on referointi 1964 maatilamatrikkelista. Ronnin keskuslaitoksen rakennusten historia: - Rakennuslupakuvat laitoksen 1960-luvulta alkaen, kuvannut kaupunginarkistossa Hanna Oijala

3 Maakirjakartta Lammilta 1706, suurennus Ronnin kylän kohdalta: ennen isoajakoa ryhmäkylä kauempana rantamaisemasta. Digitaliarkisto 1694b) Oikella teksti Lammin maisemaselvityksestä (Salomäki, Hirvonen. Lammin maisemaselvitys Hämeen Maaseutukeskus)

Rekognosointikartta ( Kuninkaankartastoa) 1700- luvun loppupuoli) Kauppilan sijainti puron

4 Rekognosointikartta ( Kuninkaankartastoa) luvun loppupuoli) Kauppilan sijainti puron äärellä kertoo pysyvän asutuksen varhaisesta sijoittumisesta tyypillisesti purojen ja jokien varsille.

läheisyydessä Rakennusryhmiä ei ole esitetty kartalla.

5 Isojakokartta Maanmittauslaitos 1785 b) Kauppilan tilalle merkitty numero 4 ja A kirjain, sijaitsevat rannan läheisyydessä Rakennusryhmiä ei ole esitetty kartalla. Juha Riihiranta toteaa kuitenkin: Eskola ja Hannula ovat sijainneet Lammin Asikkalan maantien varressa ja Heikkilä, Jaakkola Ja Kauppila puolestaan edellisestä tonttimaasta noin puoli kilometriä etelään, lähempänä Pääjärveä. Lähde Riihijärvi s. 149

Tiluskartta kartta, Maanmittauslaitos Lammi 40-41-25-717531 Perustuu 1955 karttaan, joka on päivätty vuoden 1967 lohkomis-

Kartta kertoo hyvin havainnollisesti maiseman tilasta juuri ennen kuin uuden rakentamisvaiheen alkua: - Puolet Kauppilan

6 Tiluskartta kartta, Maanmittauslaitos Lammi Perustuu 1955 karttaan, joka on päivätty vuoden 1967 lohkomis- ja tilusvaihtoa varten. Tällöin Vanha-Kauppila merkitty Hämeen Vajaamielisten Keskuslaitokselle. Kartta kertoo hyvin havainnollisesti maiseman tilasta juuri ennen kuin uuden rakentamisvaiheen alkua: - Puolet Kauppilan tilan rannoista on mökkipalstoina, - Pelloilla on tilakeskuksen elinpiiriä ja paikkoja hyvin kuvastavia nimiä: Riihipelto, Tallintausta, Vasikkahaka, Kytömaa

Osasuurennus 1955 laaditusta tiluskartasta. Vuonna 2017 jäljellä olevat rakennukset on ympyröity: vanha päärakennus, kellarinpäällysrakennus.

7 Osasuurennus 1955 laaditusta tiluskartasta. Vuonna 2017 jäljellä olevat rakennukset on ympyröity: vanha päärakennus, kellarinpäällysrakennus. Puistomaiset ja puutarha-alueet on merkitty vihreillä palloilla. Kuvasta ja maatalousrakennusten historiasta voi päätellä purettujen talousrakennusten sijainnit kuten, tallin, navetan ja suuren puimaladon. Tallia vastapäätä sijaitsi Nikanderin mainitsema suuren tuvan, läpikuljettavan eteisen ym. käsittävä Alirakennus.

11 Valokuvat Suomen Maatilat kirjasta ja Suomen kartanot ja suurtilat (1945). Päärakennuksen ikkunavuorilaudat ja nurkat olivat tummat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Viljamakasiini on kuvattu 1945 kirjaan.

1978 muutossuunnitelma, oikealla valokuva ennen muutostöitä (Uljas Kiuru, Lammin Historia II), jossa jatkettu osa näkyy (kapeampi paneeliverhous).

12 1978 muutossuunnitelma, oikealla valokuva ennen muutostöitä (Uljas Kiuru, Lammin Historia II), jossa jatkettu osa näkyy (kapeampi paneeliverhous). Pohjapiirroksessa voi hahmottaa viisihuoneisen keskeissalipohjan, jota jatkettiin 1800-luvun lopulla. Rakennus oli jo 1952 korjattu täydellisesti (Suuri Maatilakirja). Tältä ajalta on säilynyt eteläpäädyn kuistirakenteita. Päärakennuksen muutoshistoriaa - Rakennettu 1700-luvun jälkipuolella oletettavasti 1760luvulla tai myöhemmin välillä aikana muutettiin alkuperäinen kustavilaista aikaa edustava taitekatto ajanmukaiseksi satulakatoksi luvun lopulla jatkettu sisätilojen uusiminen maatilan päärakennuksena Ronnin keskuslaitoksen vapaa-ajan viettorakennus

Samankaltaiset tiedostot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia