TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

Transkriptio

1 Aika: keskiviikko klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj. Helin Erika liik.järj.asiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Joutsensaari Jarmo yksikön päällikkö Liikennevirasto Arja Aalto ylitarkastaja Liikennevirasto Kauppila Tapio kunnaninsinööri Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Myllärniemi Katariina neuvotteleva virkamies LVM Periviita Mika joukkoliikennepäällikkö Tampere Pohjola Tuula pääluottamusmies henkilöstön edustaja Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kati-Jasmin Kosonen MAL-suunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Ari Vandell suunnittelupäällikkö Tampere 1/15

2 Käsiteltävät asiat: 51 KOKOUKSEN AVAUS 3 52 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 53 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 54 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 4 55 ÄLYLIIKENNE TAMPEREEN SEUDULLA 5 56 JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPAIKAT JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTI PIRKANMAALLA 7 57 LIIKKUMISEN OHJAUKSEN TOIMINTAMALLI JA CASE PIRKANMAAN ELYN LIIKKUMISSUUNNITELMA 9 58 RAKENNESUUNNITELMA 2040, LUONNOKSEN LAATIMINEN AJANKOHTAISET ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 Liite 58 : Suurten liikennehankkeiden järjestys 59 : Ehdotus valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kaupunkiseutuja koskevan tutkimuksen toteutuksesta Tausta-aineisto 57 : Minna Osa, diplomityö Liikkumisen ohjaus työpaikoilla: Työnantajan keinot vaikuttaa turvalliseen liikkumiseen. 2/15

3 51 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Laaksonen avasi kokouksen klo 9: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätösehdotus. Puheenjohtaja Laaksonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Todettiin. 53 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Jaettu asialistan liitteenä. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/15

4 54 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Kunnat Seututoimisto Pirkanmaan liitto ELY-keskus Päätös: Asiakohtaa ei käsitelty kokouksessa. 4/15

5 55 ÄLYLIIKENNE TAMPEREEN SEUDULLA Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Älyliikenteen kehittämistä on linjattu sekä Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman taustaselvityksessä Liikenteen kysynnän hallinta ja älyliikenne että Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa Liikennejärjestelmätyöryhmä käsitteli ilmastostrategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista kokouksessaan Kokouksessa todettiin, että älyliikennettä tulisi käsitellä erikseen liikennejärjestelmätyöryhmässä. Liikenneinsinööri Mika Kulmala kertoo kokouksessa älyliikenteen kehityksestä Tampereen seudulla. Tampereen seudulla on jo vuosia tehty aktiivista yhteistyötä älyliikenteen kehittämiseksi ja liikkujat ovat tottuneet käyttämään ja hyödyntämään älyliikenneratkaisuja kuten joukkoliikenteen infojärjestelmää. Tampereen kaupunki perusti vuonna 2012 yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä muiden alan toimijoiden kanssa ITS Factoryn. Tässä avoimeen dataan perustuvassa innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristössä yritykset voivat kehittää ja testata älyliikenteeseen liittyviä palvelujaan ja niiden yhteensopivuutta. ITS Factoryn syntyä tukivat Kansallinen älyliikenteen strategia (2009) ja Tampereen liikenteen hallinnan ja älyliikenteen strategia (2010). ITS Factory on esillä vuonna 2013 julkaistussa kansallisessa liikenteen älystrategiassa ja ITS Factory ja sen tavoitteet on kirjattu Tampereen pormestariohjelmaan Vuonna 2013 ITS Factoryssä on jäseniä jo noin 30 ja käynnissä on paljon hankkeita, joukossa myös EU-hankkeita kuten MoveUs ja StreetLife. Tampereella on avattu paljon liikennedataa. ITS Factoryn järjestämien kilpailujen (esim. ITS in YourPocket kilpailu) ja kehittäjäyhteistyön (mukana noin 150 aktiivista kehittäjää) avulla on syntynyt paljon uusia avointa liikennedataa hyödyntäviä palveluita ja sovelluksia. Hankkeiden, palveluiden ja sovellusten tavoitteena on kannustaa henkilöautoilun sijaan ympäristöystävällisempien kulkutapojen käyttöön. ITS Factory toimii aktiivisesti kansainvälisessä Euroopan älyliikenteen testialueiden verkostossa ja ITS Factory aihe palkittiin ITS World- kongressissa. Vuonna 2014 laaditaan ITS Factoryn uusi strategia ja Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen strategia. ITS Factory on vahvasti esillä Helsingissä kesällä 2014 järjestettävässä ITS Europe kongressissa. Vuonna 2013 käynnistyi Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelma. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Tampere valittiin vetäjäksi teemoihin älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Älykäs liikenne on yksi älykäs kaupunki teeman kärkihankkeista. Hankkeessa muodostetaan kehitysympäristö ja testialusta, yhdistetään kaupunkikehitystoiminta ja liiketoimintainnovaatiot sekä kehitetään seudullista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. 5/15

6 Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/15

7 56 JOUKKOLIIKENTEEN VAIHTOPAIKAT JA LIITYNTÄPYSÄKÖINTI PIRKANMAALLA Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Maakuntakaavoituksen taustaselvityksenä on valmistumassa Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla selvitys. Liikennesuunnittelija Ruut-Maaria Rissanen esittelee selvityksen tuloksia kokouksessa. Kokouksen tarkoituksena on lisäksi keskustella miten liityntäpysäköintiä voidaan seudulla konkreettisesti edistää. Tiivistelmä, raporttiluonnos Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevilla liityntäpysäköintipaikoilla. Tarjolla olevia liityntäpysäköintipaikkoja ei ole aktiivisesti markkinoitu eikä informaatiota tarjolla olevista paikoista ole ollut helposti saatavilla. Liityntäpysäköinnin järjestelmällistä kehittämistä on haitannut selkeän vastuutahon ja osapuolia sitouttavan kehittämisohjelman puute. Seudun liityntäpysäköinnin tilaa voidaan helposti kehittää sekä laatutason että paikkatarjonnan osalta. Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmatkaliikkumisen kasvu luovat edellytyksiä liityntäpysäköinnin kysynnän lisääntymiselle. Kasvavat liikennemäärät ja ruuhkien leviäminen yhdistettynä joukkoliikenteen palvelutason kehittämiseen saavat aikaan kasvavan siirtymisen yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttäjiksi. Tämä edellyttää kuitenkin sujuvaa ja luotettavaa vaihtoa kulkumuodosta toiseen. Koko työssäkäyntialueella liityntäpysäköinnin avulla on edellytyksiä parantaa saavutettavuutta ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta päivittäisessä liikkumisessa. Liityntäpysäköinnin avulla voidaan tarjota tyydyttävä joukkoliikenteen palvelutaso myös kuntakeskuksien ulkopuoliselle hajaantuneen maankäytön alueille, joille joukkoliikennelinjoja ei voida muuten kannattavasti tarjota. Tällaisia alueita Pirkanmaalla on useita. Eteläisellä Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin potentiaalia kasvattaa erityisesti HHT-käytävän (Helsinki Hämeenlinna Tampere-käytävän) kilpailukykyinen joukkoliikennetarjonta ja siihen liittyvä kaksisuuntainen pendelöinti. Työn tavoitteena on ollut jakaa tietoisuutta Pirkanmaan liityntäpysäköinnin nykytilasta sekä arvioita liityntäpysäköinnin vaikutuksista liikennejärjestelmän toimintaan. Keskeisenä tavoitteena on tukea Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisprosessia tuomalla esiin tarpeita ja tavoitteita eri kulkumuotojen yhteensovittamiseksi. Liityntäpysäköinti tulee mieltää entistä selvemmin osaksi joukkoliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikennetarjonnan kehittämistä. Työn tuloksena annetaan ehdotus maakuntakaavaan merkittävien keskeisten liityntäpysäköintipaikkojen ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen sijainnista Pirkanmaalla. 7/15

8 Selvityksen tuloksena on tehty ehdotus liityntäpysäköintialueiden ja merkittävien joukkoliikenteen vaihtopaikkojen tavoitetilaksi vuonna Pirkanmaan liityntäpysäköintikohteet on jaettu kolmeen erilaiseen aluetyyppiin riippuen alueen asemasta suhteessa liikennejärjestelmän tavoitetilaan. A-tyypin alueet ovat seudullisesti merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä kohteita, B-tyypin alueet paikallisesti merkittäviä, pääosin raideliikenteen kohteita ja C-tyypin alueet ovat pienehköjä bussiliikenteeseen liittyviä maantieverkon kohteita. Yhteensä 2040 tavoitetilanteessa Pirkanmaalla on noin 100 liityntäpysäköintialuetta, joissa on yhteensä noin liityntäpysäköintipaikkaa. Pirkanmaan liityntäpysäköinnin kehittämisessä kiireellisimmät toimenpiteet ovat liityntäpysäköinnin kehittämisvastuun ottavan työryhmän perustaminen sekä liityntäpysäköinnin seudullisen kehittämisohjelman laatiminen. Muita tunnistettuja kehittämiskohteita ovat mm. kohdekohtaisen liityntäpysäköintiopastuksen ja informaation tarjonnan parantaminen sekä erityisesti pyöräpysäköinnin osalta tarjonnan määrä- ja laatutason puutteiden korjaaminen. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä selvityksen tiedoksi ja hyödyntää aineistoa rakennesuunnitelman luonnoksen laadinnassa sekä keskustella miten liityntäpysäköinnin toteuttamista seudulla voidaan konkreettisesti edistää. Päätös. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja hyödyntää aineistoa rakennesuunnitelman luonnoksen laadinnassa sekä edistää liityntäpysäköinnin toteuttamista seudun joukkoliikennetyöryhmän kautta sekä sisällyttämällä asiakokonaisuus seuraavaan MALaiesopimukseen. 8/15

9 57 LIIKKUMISEN OHJAUKSEN TOIMINTAMALLI JA CASE PIRKANMAAN ELYN LIIKKUMISSUUNNI- TELMA Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Tampereen seudulla on tavoitteena lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Tämän tavoitteen saavuttamisessa tarvitaan infrastruktuurin ja joukkoliikennepalvelujen parantamisen lisäksi myös liikkujien asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttamista. Kestävän liikkumisen edistämistä kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi. Tampereen kaupunki on tilannut liikkumisen ohjauksen palveluita Ekokumppanit Oy:ltä jo usean vuoden ajan. Vuonna 2014 hankkeessa on tarkoitus jatkaa pyöräilyviikon, liikkujan viikon ja paikallisten tapahtumien aikana näkyvää kampanjointia, toteuttaa yritys- ja koulukäyntejä sekä tuottaa liikkumisen ohjauksessa käytettävää materiaalia. Liikennejärjestelmäyhteistyön yhtenä toiminnallisena tavoitteena vuonna 2014 on laatia liikkumisen ohjauksen seudullinen toimintamalli. Liikkumisen ohjauksen edistäminen on mukana myös Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa koko Pirkanmaata koskien Tampereen seudun esimerkkiin tukeutuen. Seudullisen toimintamallin laatimisessa keskeistä on vaikuttavimpien toimien määrittely ja sen perusteella toiminnan suuntaaminen, pysyvien resurssien turvaaminen sekä työn organisointi. Liikkumisen ohjauksen tarve ja mahdollisuudet poikkeavat toisistaan erikokoisissa kunnissa. Tämän vuoksi jokaisessa seudun kunnassa on tarkoitus järjestää eri hallinnonalan virkamiehet yhteen kokoava työpaja, jossa tiedotetaan liikkumisen ohjauksen tarpeesta ja mahdollisuuksista sekä yhdessä pohditaan miten kyseisen kunnan liikkumisen ohjaus on jatkossa järkevintä toteuttaa. Liikkumiskasvatus, valtakunnallisten teemaviikkojen aikaiset tapahtumat, sekä yleinen tiedotus ja kestävien liikkumismuotojen markkinointi tulisi kuitenkin toteuttaa jokaisessa seudun kunnassa joko oman työn osana tai soveltuvin osin kunnan oman rahoituksen turvin hankittavana palveluna. Liikkumisen ohjaus voidaan helposti yhdistää myös kunnan liikenneturvallisuustyöhön. Seudun sisäistä synergiaa syntyy esim. viestinnässä ja tapahtumien ideoinnissa. Liikkumisen ohjaus on luonteeltaan poikkitieteellistä, joten teknisen sektorin ohella hankkeen ohjaukseen kaivataan muidenkin hallintokuntien osallistumista. Tämän vuoksi toimintamallin laadinnassa tullaan selvittämään tarve erillisen ohjausryhmän perustamiselle. Liikkumisen ohjauksen hankkeeseen on saatu vuosittain Liikennevirastolta valtakunnallista hankerahaa. Vuonna 2014 tuki on ja Tampereen kaupungin omarahoitusosuus Omarahoitusosuutta tarvitaan vielä tai tuen määrä pienenee. Vuoden 2015 budjetin osalta olisi toivottavaa, että myös seudun kunnat varautuisivat hankkeen rahoittamiseen. Alustavasti kuntien kustannusosuudet voivat olla suuruusluokaltaan 0,20 9/15

10 /asukas eli Kangasala 6 000, Lempäälä 4 500, Nokia 6 500, Orivesi 2 000, Pirkkala 4 000, Vesilahti 500 ja Ylöjärvi Kustannusarvio täsmentyy syksyllä toimintamallin ja toiminnan sisällön mukaisesti. Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin Pirkanmaan ELY-keskuksessa valmistui kesällä 2013 työpaikan oma liikkumissuunnitelma. Suunnitelman keskeisenä ajatuksena oli löytää keinoja, joilla henkilöstöä kannustetaan kulkemaan työpaikan ja kodin välisiä matkoja sekä työpäivän aikaisia virkamatkoja kestävämmillä kulkutavoilla. Kestävää liikkumista edistäviä toimenpiteitä oli toteutettu jo ennen suunnitelman laatimista paljon, mutta mahdollisuudet kokoava suunnitelma puuttui. Suunnitelma koskee lähes 350 työntekijää ja kahta toimipistettä. Erityisnäkökulmana suunnitelmassa on turvallisuus. Suunnitelman laatimisen osana tehtiin myös henkilöstökysely. Kyselyllä saatiin hyvä kuva ELY-keskuksen työntekijöiden nykyisistä liikkumistavoista ja kulkemista koskevista näkemyksistä. Toimenpiteet on ryhmitelty neljän päätavoitteen alle. Päätavoitteet ovat kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, joukkoliikenteen käytön pitäminen korkealla, kestävän ja turvallisen autoilun edistäminen sekä toimintatapojen ja olosuhteiden kehittäminen. Päätavoitteiden alla on 13 konkreettista toimenpidekohtaa. Näiden lisäksi jatkotoimenpiteinä esitettiin suunnitelmaa edistävän ja seuraavan työryhmän perustaminen. Erika Helin esittelee suunnitelmaa kokouksessa. Tausta-aineisto. Minna Osa, diplomityö Liikkumisen ohjaus työpaikoilla: Työnantajan keinot vaikuttaa turvalliseen liikkumiseen. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja että seudun kunnat huomioivat liikkumisen ohjauksen talousarvioiden valmistelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/15

11 58 RAKENNESUUNNITELMA 2040, LUONNOKSEN LAATIMINEN Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Rakennesuunnitelman uudistaminen ja maakuntakaavoitus ovat molemmat siirtyneet luonnoksen valmisteluvaiheeseen. Luonnosten yhteensovittamiseksi järjestettiin kuntajohtajien, liikennejärjestelmätyöryhmän, MAS- TO-työryhmän sekä Pirkanmaan liiton asiantuntijoiden työpaja Liikennejärjestelmän osalta maakuntakaavan perusratkaisu ja rakennesuunnitelman linjaratkaisu ovat yhtenevät. Työpajan perusteella on valmisteltu rakennesuunnitelman luonnoskarttaa ja selostusta. Seuraava karttaversio toimitetaan kokoukseen. Liikenneratkaisujen osalta työssä on linjaratkaisuun, työpajaan ja liikennejärjestelmäryhmän kokouksessa hyväksymään liikennemallin perusennusteeseen tukeutuen valittu seuraavat ratkaisut: Runkobussit: Kangasala: Kangasalantie ja vt 12 Lempäälä: Tampereentie, st 130 Nokia: vt 12 ja Tesomalle oma linja Ylöjärvi: kt 65 Muut bussit: Lentobussi lentokenttä-tampere Kehäbussi 1: Ylöjärvi-Koilliskeskus 1-kehän suuntaisesti Kehäbussi2: Nokia-Kangasala 2-kehän suuntaisesti Raitiotie: ennen 2025: Yleissuunnitelman mukainen 1. vaihe: Hervanta-Lentävänniemi ja Pyynikintori-TAYS : TAYS-Koilliskeskus Tampere-Hatanpää-Härmälä-Pirkkala Lielahti-Ylöjärvi Hervanta-Vuores vuoden 2040 jälkeen: Pirkkala-lentokenttä Koilliskeskus-Kangasala Hatanpää-Lakalaiva-Vuores Lähijuna: Nokian ja Lempäälän suunnat 2040 mennessä 1 h vuoroväli Uudet asemat 2040 mennessä: Harjuniitty, Tesoma, Lakalaiva, Sääksjärvi Uudet asemat 2040 jälkeen: Kalkku, Amuri?, Kuljun asemakylä, Moisio Oriveden suunnalla työmatkoilla turvataan taajamajunaliikenne Uudet asemat 2040 mennessä: Ruutana, Vatiala, Hankkio ja Vuohenoja 11/15

12 Joukkoliikenteen solmupisteet: Joukkoliikenteen solmupisteeksi merkitään kohteet, joissa on toimiva joukkoliikenteen vaihtoyhteys vuoteen 2040 mennessä sekä palveluita. Solmupisteitä ovat: Nokia Tesoma Ylöjärvi Lielahti Tampere Lempäälä Sääksjärvi Lakalaiva Koilliskeskus Vuohenoja? Uudet ja parannettavat tieyhteydet vuoteen 2040 mennessä VT 3: Puskiaisten oikaisu VT 9: nelikaistaistus Koilliskeskus-Orivesi VT 12: Nokian moottoritien jatkaminen ja Kahtalammin ETL? VT 12: Teiskontien parantaminen, Lamminrahkan ETL, nelikaistaistus Koilliskeskus-Kangasala 2-Kehä Lentokenttä-Lentola MASTO-työryhmä käsittelee ja hyväksyy osaltaan luonnoksen kokouksessaan Vaikutusten arviointi liikenteellisine tarkasteluineen valmistuu elokuussa. Elokuussa järjestetään intensiivinen vuorovaikutusjakso, jolloin myös kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta luonnoksesta ja näin vaikuttaa rakennesuunnitelmaehdotuksen laatimiseen. Kuntajohtajakokous keskusteli suurista hankkeista kokouksissaan 9.5. ja Keskustelua varten suuret hankkeet on niputettu valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti merkittäviin hankkeisiin (liite). Kuntajohtajakokous totesi, että edunvalvonnallisesti eri tasojen hankkeet eivät ole ristiriidassa keskenään ja hankkeiden tarve on jokaisessa kategoriassa suunnilleen oikeassa järjestyksessä. Kokousseloste Lähijunaliikenteen tavoitteeksi on luonnoksessa asetettu tunnin vuoroväli vuoteen 2040 mennessä. Taustalla on ollut toisaalta suurten liikennehankkeiden kokonaisuuden käsittelyn mukaisesti liikenneinvestointien jakaminen pidemmälle aikavälille ja alle puolen tunnin vuorovälin edellyttämät lisäraidetarpeet on kaaviossa siirretty vuoden 2040 jälkeen. Toisaalta tiheävuoroisen lähijunaliikenteen on lausuntojen perusteella katsottu tarvitsevan noin asukkaan väestöpohjaa 2,5 km säteellä eikä näin suurta volyymia ole voitu rakennesuunnitelmassa osoittaa uusille aseman seuduille ennen vuotta Keskustelussa nostettiin esille, että Lempäälän suunnan osalta tavoite vaikuttaa, ettei mitään tule tapahtumaan pitkään aikaan. Jo nykyisin vuorotar- 12/15

13 jonta on varsin tiheää ja lähivuosina on odotettavissa vuorotarjonnan parantumista työvuoroliikenteen aikoihin. Toisaalta koettiin, että tunnin vuorotarjonta on kohtuullisen hyvä kun toisen suunnan matkan voi tehdä seutulippua käyttäen bussilla. Liikenneviraston edustajat korostivat asemanseutujen volyymilukujen olevan ohjeellisia ja liikennöinti katsotaan aina tapauskohtaisesti. Puolen tunnin vuorovälillä sopiva mitoitus on noin asukasta tai työpaikkaa. Joutsensaari muistutti, että Nokian suunnalla on varauduttava jo lähijunaliikenteen käynnistyessä kohtaamisraiteisiin Tesoman asemalla. Todettiin, että rakennesuunnitelmaa on syytä tarkistaa lähijunaliikenteen osalta siten että realismia ja tavoitteellisuus yhteen sovitetaan. Yhteisenä tahtotilana on edelleen hyvä lähijunaliikenne. Tieverkon hankkeista todettiin, että Rantaväylän lisäkaistat tulevat jollain aikavälillä tarpeellisiksi ja niiden tulisi näkyä kaaviossa. Puskiaisten oikaisun sijaan on syytä käyttää termiä Marjamäki-Kulju-Pirkkala, joka sisältää molempien päiden nykyisten väylien kaistajärjestelyt. Hämeenkyrön ohitustie ei osu seudun alueelle, mutta toteutuessaan parantaa seudun ulkoisia yhteyksiä. Tarkastelusta puuttuvat myös TEN-verkon hankkeet. Muistion liitteenä oleva suurten hankkeiden kaavio on korjattu keskustelun mukaiseksi sekä päivitetty myös ELYn toimittamien tiehankkeiden kustannusarvioiden osalta. Päivityksessä on huomioitu myös MASTO-työryhmän kokouksen mukainen keskustelu järjestelyratapihan siirron ja läntisen ratayhteyden toteutuksen aikataulutuksesta edunvalvonnallisista syistä ennen vuotta 2040 toteutuvaksi. Muistion liite. Suurten liikennehankkeiden järjestys, päivitetty Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan että kokouksessa käyty keskustelu huomioidaan rakennesuunnitelmaluonnoksen viimeistelyssä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/15

14 59 VALTAKUNNALLINEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUS (HLT) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Liikennevirasto on valmistelemassa vuonna 2016 toteutettavaa valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta (HLT) ja siihen kytkeytyvää seutujen lisäotantaa pidetyn työpajan ja kyselyn tuloksena liikennevirasto on tehnyt seuduille ehdotuksen tulevan tutkimuksen sisällöksi (liite). Ehdotuksen mukaan tuleva valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus toteutettaisiin kahdessa osassa: edellisen HLT:n kaltaisena perusteellisena tutkimuksena sekä alueellisina tiivistettyinä tutkimuksina. Tiivistetty alueellinen tutkimus palvelee suoraviivaisempia tarpeita, kuten kulkutapaosuuksien selvittämistä ja perusliikennemallien laadintaa. Tiivistetty alueellinen tutkimus on sisällöltään selvästi suppeampi kuin valtakunnallinen tutkimus ja siten myös aikaisemmin arvioitua edullisempi. Liikennevirasto on pyytänyt kommentteja ehdotuksesta viimeistään HLT:n valmistelu siirtyy syksyllä tarjouspyyntövaiheeseen. Koska tutkimuksen kilpailutus käynnistyy puolisen vuotta myöhemmin kuin aiemmin suunniteltiin, Liikennevirastoon tulee toimittaa uusi ei-sitova valtuutuslomake hankintaa varten viimeistään Seudut ja Liikennevirasto saavat tietoonsa lopulliset, tarjoukseen perustuvat yksikköhinnat noin marraskuussa 2014, kun tutkimuksen toteuttaja on valittu. Seudun on tehtävä sitova päätös mukaantulosta tutkimukseen marras-joulukuussa 2014, kun solmitaan yhteinen sopimus tutkimuksen toteuttajan, Liikenneviraston ja seutujen kesken. Tutkimus on tarkoitus toteuttaa vuonna Seutujen lisäotannan kustannukset on ajateltu kohdennettavaksi kokonaan vuodelle Jos tämä ei sovi, Liikennevirasto on pyytänyt ilmoittamaan siitä mahdollisimman pian. Liite. Ehdotus valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen kaupunkiseutuja koskevan tutkimuksen toteutuksesta Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää osaltaan hyväksyä liikenneviraston ehdotuksen ja uusia valtuutuskirjeen hankintaa varten ja päättää lopullisesti tutkimukseen osallistumisesta hintatietojen varmistuttua. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/15

15 60 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset vuonna Kokoukset alkavat klo 9:15 ellei erikseen muuta ole sovittu (koko päivä) Kehittämiskokous Rakennesuunnitelma 2040 uudistaminen, ehdotus Tavoitteiden 2014 toteutuminen 1-8/2014 Toiminnalliset tavoitteet talousarvioon 2015 Liikennemallin päivittäminen, työn hyväksyminen Liikennetutkimuksen hyödyntäminen: ideointi Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma ja asemanseutujen kehitys Pyöräilyviitoituksen uudistaminen MAL-hankkeiden 2015 budjetointi Liikkumisen ohjauksen toimintamalli Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2017, osallistumispäätös MUUT ASIAT Ei käsitelty muita asioita. 62 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:50. 15/15