EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta /2222(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2014/2222(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Sergio Gutiérrez Prieto PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /11 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuisen kasvuselvityksen 2015 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat (2014/2222(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan, ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (Yhteisvastuu), ottaa huomioon uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 30 artiklan oikeudesta suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan, ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat 1, ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuoden 2014 painopisteiden täytäntöönpano 2, ottaa huomioon 28. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (COM(2014)0902) ja sen liitteenä olevan luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi, ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903), ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon Talous- ja rahaliitolle vahvempi sosiaalinen ulottuvuus (COM(2013)0690), ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (COM(2010)2020), ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 annetun komission tiedonannon Tavoitteena työllistävä elpyminen (COM(2012)0173), ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle (COM(2010)0758) ja siitä 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman 3, 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014) EUVL C 153 E, , s. 57. PR\ doc 3/11 PE v01-00

4 ottaa huomioon komission tiedonannon Mahdollisuuksia nuorille -aloite (COM(2011)0933), ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina (COM(2013)0083), ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman troikan (EKP, komissio ja IMF) roolin ja toimintojen työllisyyteen liittyvistä ja sosiaalisista näkökohdista euroalueen ohjelmamaiden näkökulmasta 1, ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan unionissa 2, ottaa huomioon 12. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta Miten Euroopan unioni voi luoda yrityksille, liiketoiminnalle ja uusyrityksille otollisen ympäristön työpaikkojen luomiseksi? 3, ottaa huomioon 5. joulukuuta 2014 julkaistun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportin Global Wage Report 2014/2015, ottaa huomioon 9. joulukuuta 2014 julkaistun OECD:n työasiakirjan Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0000/2015), A. ottaa huomioon, että EU:n taloudellinen ja sosiaalinen tilanne näyttää jatkuvan synkeänä ja euroalueen kasvu on viimeisten kahden vuoden ajan ollut negatiivista ja nyt se on pysähtynyt nollan prosentin tienoille; ottaa huomioon, että komissio on järjestelmällisesti tarkistanut ennusteita alaspäin, kuten vuosien 2015 ja 2016 kohdalla on tehty; ottaa huomioon, että elpyminen ei ole vakaata eikä kestävää; B. ottaa huomioon, että EU:n on muutettava ratkaisevasti talouspolitiikkaa, jonka vuoksi unioni on ajautunut kauas Eurooppa tavoitteista ja joka on lisännyt sekulaarisen stagnaation riskejä; ottaa huomioon, että EU on menettänyt huolestuttavasti painoarvoaan maailmantaloudessa, kun taas useimmissa muissa maissa on vakaita merkkejä elpymisestä; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi lokakuussa 2014, että taantuman todennäköisyys euroalueella on kasvanut ja vuoden loppuun mennessä todennäköisyys on prosenttia; C. ottaa huomioon, että vähäisistä parannuksista huolimatta työttömyysaste on edelleen historiallisen korkea, sillä työttömänä on 25 miljoonaa ihmistä; ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla ja 12 miljoonaa ihmistä on 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0394. PE v /11 PR\ doc

5 ollut työttömänä yli vuoden (4 prosentin nousu viime vuoteen verrattuna); toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea heidän koulutustasostaan riippumatta; D. ottaa huomioon, että korkea työttömyysaste, liiallinen keskittyminen palkkojen alentamiseen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja sosiaaliturvamenojen supistaminen lähes kaikissa jäsenvaltioissa ovat johtaneet kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen huomattavaan vähenemiseen ja johtaneet siten miljoonien eurooppalaisten perheiden syrjäytymisvaaraan ja lisänneet huolestuttavassa määrin epätasa-arvoa; ottaa huomioon, että joka neljättä eurooppalaista uhkaa köyhyys; ottaa huomioon, että alityöllisyys ja köyhyys ovat nousseet huippuunsa ja 50 prosentille kaikista työnhakijoista työpaikan saaminen ei enää riitä nostamaan heitä köyhyydestä; E. ottaa huomioon, että 25,1:tä prosenttia EU:n väestöstä uhkaa tällä hetkellä köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen; ottaa huomioon, että lapsiköyhyyden keskimääräinen kasvuvauhti on korkeampi kuin köyhyyden yleinen kasvuvauhti ja että joissakin jäsenvaltioissa yksi kolmesta lapsesta elää köyhyysrajan alapuolella; F. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välinen sosioekonominen epätasapaino on kasvanut edelleen, samalla kun alueellinen lähentyminen on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan kuin asetetut tavoitteet; ottaa huomioon, että ero ytimeen kuuluvien valtioiden ja reunaalueilla sijaitsevien valtioiden työttömyyden välillä on kasvanut vuoden ,5 prosentista 10 prosenttiin vuonna 2013; ottaa huomioon, että erot lisäävät pirstoutumisriskiä ja uhkaavat EU:n taloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; G. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on viimeiset kaksi vuotta varoitellut deflaation sosiaalisista riskeistä alhaisen kasvun, korkean työttömyyden ja palkkojen laskemista koskevan paineen yhteydessä; ottaa huomioon, että EKP on ennustanut alhaista inflaatiota pitkällä aikavälillä ja varoittanut tämän seurauksista sisäiseen kysyntään, kasvuun ja työllisyyteen; ottaa huomioon, että deflaatiosta on tullut tosiasia elokuusta 2014 alkaen kahdeksassa jäsenvaltiossa (joista kuusi euroalueella); ottaa huomioon, että kysyntää ja työpaikkojen luomista EU:ssa haittaavat voimakkaasti pkyritysten luotonsaantivaikeudet sekä tarve supistaa liiallista julkista ja yksityistä velkaa; ottaa huomioon, että inflaatioasteen lasku lisää huomattavasti näitä vaikeuksia, sillä se nostaa reaalikorkoastetta ja reaalivelkataakkaa ja saattaa johtaa taloudellisen taantuman noidankehään; H. ottaa huomioon, että tiukka taloudenpito on hidastanut julkisen talouden vakautuksen vauhtia ja että on otettu käyttöön uusia yleistavoitteita, joissa keskitytään enemmän rakenteellisiin vajeisiin kuin suhdannealijäämiin; katsoo, että tästä huolimatta fiskaaliset kertoimet ovat tällä hetkellä liian suuria ja että tarpeella päästä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ja velkatavoitteeseen on väistämättä huomattava kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; I. katsoo, että korkealaatuisten työpaikkojen, inhimillisen pääoman, tutkimuksen ja innovaation on oltava sekä komission että jäsenvaltioiden ensisijaisena tavoitteena, sillä investoinnit näihin aloihin ovat erittäin tärkeitä sekä elpymisen varmistamiseksi että EU:n talouspotentiaalin laajentamiseksi kasvuun ja vaurauden luomiseen; PR\ doc 5/11 PE v01-00

6 J. katsoo, että kansallisten parlamenttien, Euroopan parlamentin ja työmarkkinaosapuolten riittämätön osallistuminen EU:n päätöksentekoon on hankaloittanut jäsenvaltioiden sitoutumista uudistuksiin ja heikentänyt kansalaisten luottamusta EU-hankkeeseen, kuten viimeiset Euroopan parlamentin vaalit osoittivat; Kunnianhimoista talouspolitiikkaa kasvun edistämiseksi, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseksi ja deflaation torjumiseksi 1. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön erittäin tarpeellisen, kasvuhakuisen talouspolitiikan älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi ja korkealaatuisten työpaikkojen luomiseksi; korostaa, että alhainen inflaatio nostaa jo reaalikorkotasoa samoin kuin julkista ja yksityistä reaalivelkaa, mikä yhdessä korkean työttömyyden kanssa heikentää kasvua ja lisää köyhyyttä; 2. on huolissaan siitä, että EU on joutunut investointiloukkuun, jossa investoinnit ovat laskeneet yli 400 miljardia euroa vuoden 2007 huipun jälkeen ja ovat nyt lähes 20 prosenttia alle kriisiä edeltäneen tason; varoittaa, että vähentyminen on ollut jopa suurempaa Euroopan äärialueilla sijaitsevissa jäsenvaltioissa, joissa julkisen talouden vakautukselle olisi ollut akuutimpi tarve; 3. pitää myönteisenä, että yksi komission vuoden 2015 strategian kolmesta pääpilareista on investoiminen, ja kehottaa panemaan suunnitelman täytäntöön viipymättä; pitää askeleena eteenpäin sitä, että jäsenvaltioiden osuudet tällaisista suunnitelmista jätetään alijäämätavoitteiden ulkopuolelle; 4. pitää valitettavana, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) perustuu kierrätettyihin EU:n varoihin eikä sen avulla hankita tuoretta julkista rahoitusta lukuun ottamatta EIP:n myöntämää ylimääräistä viittä miljardia euroa; korostaa sellaisen riittämättömän rahaston riskejä, joka perustuu liian optimistisiin oletuksiin siitä, että on todennäköistä saada suuri osa rahoituksesta yksityisiltä sijoittajilta; kehottaa komissiota harkitsemaan EIP:n vuosittaisen tuoton ja maksamattomien osinkojen käyttämistä varojen lisäämiseen vaarantamatta pankin AAA-luokitusta; kehottaa komissiota tutkimaan keinoja hyödyntää EU:n talousarvioita ja muita, uusia resursseja siten, että se kykenee pitämään lupauksensa; 5. korostaa, että ESIRin on keskityttävä uusien investointien luomiseen aloilla, joista sijoittajat eivät ole kovin kiinnostuneita sen sijaan, että se korvaa investointeja, jotka olisi tehty toisaalla (syrjäyttäminen), tai että se keskittyy erittäin tuottaviin investointeihin, jotka olisi tehty joka tapauksessa (kantavuus); kehottaa komissiota sisällyttämään suunnitelmaan sellaiset sosiaaliset investoinnit ja edistämään niitä, jotka eivät pelkästään luo taloudellista tuottoa vaan edistävät myönteisiä sosiaalisia seikkoja, kuten investointeja inhimilliseen pääomaan tai investointeja, jotka vaikuttavat voimakkaasti työpaikkojen luomiseen tai köyhyyden vähentämiseen; toistaa kehotuksensa toteuttaa strateginen täytäntöönpanosuunnitelma; 6. kehottaa komissiota asettamaan etusijalle investoinnit taloudellisesti heikompiin korkean työttömyyden alueisiin ja tällaisten alueiden pk-yrityksiin ottaen huomioon niiden hyvin rajalliset rahoituksensaantimahdollisuudet, jotta varmistetaan, että näillä ponnisteluilla on mielekäs vaikutus siellä, missä niitä eniten tarvitaan; PE v /11 PR\ doc

7 7. kehottaa komissiota tarkistamaan ja parantamaan pilottihankkeena vuonna 2012 käynnistettyä hankejoukkolainoja koskevaa EU:n ja Euroopan investointipankin aloitetta sen kytkemiseksi investointisuunnitelmaan, jotta sille annetaan tärkeämpi asema työllisyyden edistäjänä; muistuttaa tässä yhteydessä strategiseen täytäntöönpanosuunnitelmaan sisältyvistä sosiaalivaikutteisista joukkovelkakirjalainoista (social impact bonds); 8. toteaa, että Euroopan investointiohjelma on välttämätön, jotta voidaan täydentää ponnisteluja työpaikkojen luomiseksi, mutta se ei sinällään riitä täysin korvaamaan yksityisten ja kansallisten investointien puutetta; pitää myönteisenä, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 vaaditaan entistä enemmän ponnisteluja mailta, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, jotta voidaan lisätä eurooppalaista kysyntää ja investointeja; 9. pitää myönteisenä julkisen talouden vakauttamisen vauhdittamista ja uusien yleistavoitteiden käyttöönottoa, joissa keskitytään enemmän rakenteellisiin kuin syklisiin alijäämiin, sillä tällä on myönteinen vaikutus työllisyyteen ja kasvuun; panee kuitenkin merkille, että fiskaalisten kertointen koko on nykytilanteessa edelleen erittäin suuri ja tällä on väistämättä kielteinen vaikutus talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön purkuehtoja tai viivyttää näitä tavoitteita, jotta vältetään kysynnän heikkeneminen entisestään ja työpaikkojen tuhoutuminen; 10. kehottaa luomaan eurooppalaiset puitteet, jotta varmistetaan, että Junckerin suunnitelman mukaisilla investoinneilla, jotka eivät sisälly kansallisiin alijäämätavoitteisiin, on merkittävä vaikutus talouskasvun kiihdyttämiseen ja korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen; 11. korostaa, että vaikka pk-yritykset muodostavat EU:n työpaikkojen luomisen selkärangan, niillä on edelleen suuria vaikeuksia saada rahoitusta ja ne ovat huolestuttavan ylivelkaantuneita; pitää ilahduttavina komission uusia pk-yritysten rahoituksensaantia koskevia suosituksia, joihin sisältyy uusi lähestymistapa maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin; kehottaa tätä tarkoitusta varten lisäponnisteluihin velkojen uudelleenjärjestelyjen parantamiseksi; 12. pitää myönteisenä komission ja EIP:n yhteistä pk-yrityksiä koskevaa lainajärjestelmää, jossa hyödynnetään rakennerahastoja investointien suuntaamiseksi näihin yrityksiin, jotta vauhditetaan työpaikkojen luomista; kehottaa EKP:tä täydentämään tätä toimintaa ja tutkimaan keinoja pk-yritysten varojen ostamiseksi tai takaajana toimimiseksi pkyritysten rahoituslähteille; 13. pitää myönteisinä komission ilmoittamia toimenpiteitä työpaikkojen luomisen tehostamiseksi pk-yrityksissä avaamalla pankkilainojen vaihtoehtoja pk-yrityksille sekä sääntelykehyksen parantamiseksi, jotta edistetään pitkän aikavälin investointeja pkyrityksiin; kehottaa panemaan nämä toimenpiteet viipymättä täytäntöön; 14. katsoo, että koheesiopolitiikan toimilla on erittäin tärkeä tehtävä sisäisten kilpailukykyerojen ja rakenteellisen epätasapainon vähentämisessä; kehottaa komissiota määrittämään erityisiä ratkaisuja sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka korkeasta PR\ doc 7/11 PE v01-00

8 työttömyysasteesta huolimatta joutuvat palauttamaan EU:n niille myöntämiä varoja yhteisrahoitukseen liittyvien ongelmien vuoksi; kehottaa tästä syystä komissiota soveltamaan etupainotteisen toteutuksen periaatetta kaikkiin varoihin vuosiksi ; Työmarkkinauudistukset kasvupotentiaalin, henkisen pääoman ja tuottavuuden lisäämiseksi 15. toteaa, että ratkaisevia kasvua ja työpaikkojen luomista edistäviä investointisuunnitelmia voidaan toteuttaa täysin ainoastaan silloin, jos ne yhdistetään kansallisiin uudistuksiin, jotka edistävät työntekijöiden osallistumista, tehostavat tuottavuutta ja kehittävät henkistä pääomaa; katsoo, että rakenteellisissa työmarkkinauudistuksissa olisi otettava käyttöön sisäinen joustavuus työllisyyden ylläpitämiseksi taloudellisesti vaikeina aikoina ja että niissä olisi varmistettava työn laatu, työpaikan vaihtamisen turvallisuus ja aktivointivaatimuksiin perustuvat työttömyyskorvausjärjestelmät, jotka on yhdistetty työelämään palaamista helpottaviin toimiin; 16. kehottaa komissiota suunnittelemaan räätälöityä politiikkaa, jolla tuetaan korkealaatuisten työpaikkojen luomista pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille työttömille, naisille ja muille etusijalle asetettaville ryhmille, joihin kriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti ja joita ovat esimerkiksi maahanmuuttajat tai vammaiset henkilöt; 17. pitää valitettavana, ettei eurooppalaista ohjausjaksoa ole mukautettu riittävällä tavalla Eurooppa strategiaan; kehottaa ponnistelemaan määrätietoisemmin EU:n toimintalinjojen ohjaamiseksi ja koordinoimiseksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi ja korkealaatuisten työpaikkojen luomiseksi; 18. on huolissaan, että komission kilpailukyvyn palauttamista koskevassa strategiassa keskitytään enemmän kustannusten alentamiseen kuin tuottavuuden nostamiseen henkiseen pääomaan tehtyjen investointien avulla; korostaa, että yli 20 jäsenvaltiossa on suhteellisesti (prosenttiosuuksina BKT:stä) vähennetty niiden koulutusmenoja, millä vaarannetaan niiden kasvua ja työpaikkojen luomista koskeva potentiaali ja kilpailukyky; 19. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio kehottaa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 jäsenvaltioita turvaamaan pitemmän aikavälin investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ja edistämään niitä; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioilla, joiden talousarviot ovat jo valmiiksi niukkoja, ei ole riittäviä keinoja saavuttaa tätä tavoitetta; kehottaa tästä syystä komissiota sulkemaan tuottavat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen EU:n säännöksien mukaisesti vahvistettujen alijäämätavoitteiden ulkopuolelle; 20. korostaa tässä yhteydessä aktiivisen työmarkkinapolitiikan merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään aktiivisten työmarkkinatoimien kattavuutta ja tehokkuutta; 21. muistuttaa, että asianmukainen palkkataso on tärkeä sosiaalisen koheesion ja tuottavan työvoiman kannalta mutta myös vahvan talouden ylläpitämiseksi; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen vähimmäispalkkoja koskevasta eurooppalaisesta kehyksestä, jotta PE v /11 PR\ doc

9 voidaan vähentää palkkaeroja ja rajoittaa kilpailukyvyn nimellistä epätasapainoa; 22. on huolissaan siitä, että monissa jäsenvaltioissa toteutetut työmarkkinauudistukset ovat edistäneet lähinnä epävarmojen työpaikkojen syntymistä; panee merkille, että 50 prosenttia vuonna 2014 perustetuista työpaikoista oli tilapäisiä; toteaa, että komission mukaan työssäkäyvien köyhyys jatkuu ja 50 prosentille kaikista työnhakijoista työpaikan saaminen ei enää riitä nostamaan heitä köyhyydestä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan työpaikkojen laadun ensisijaiseksi tavoitteeksi ja puuttumaan työmarkkinoiden eriytymiseen; 23. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen pimeää työtä koskevasta eurooppalaisesta foorumista; pyytää jälleen jäsenvaltioita varmistamaan, että epävarmojen työsopimusten nojalla tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivilla henkilöillä on tietyt keskeiset oikeudet ja riittävä sosiaaliturva; kehottaa komissiota toimimaan kohdennetusti siten, että pyritään ratkaisemaan lisäongelmat, joita osaaikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleminen muuten kuin omasta tahdosta ja näennäinen itsenäisenä yrittäjänä toimiminen aiheuttavat; 24. pitää myönteisenä, että nuorisotyöttömyys on vähentynyt, mutta huomauttaa sen olevan vielä hälyttävällä tasolla; korostaa, että työhön liittyvä epävarmuus ja alityöllisyys ovat myös lisääntyneet ja että 43 prosenttia nuorista päätyy epävarmoihin tai muuten kuin heidän omasta tahdostaan osa-aikaisiin työsuhteisiin tai näennäiseen yrittäjyyteen; 25. kehottaa komissiota ehdottamaan eurooppalaisia puitteita vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat vuotiaisiin nuoriin sovellettavan nuorisotakuun täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään käytettävissä olevat määrärahat tehokkaasti ja panemaan nuorisotakuun viipymättä täytäntöön; kehottaa lisäämään käytettävissä olevia määrärahoja luvatussa monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ILOn suositusten mukaisesti; 26. korostaa, että komission mukaan EU:ssa on korkeasta työttömyysasteesta huolimatta kaksi miljoonaa vapaata työpaikkaa ja ainoastaan 3,3 prosenttia aktiivisesta väestöstä työskentelee toisessa jäsenvaltiossa; muistuttaa, että erot työvoiman liikkuvuudessa vaihtelevat jopa 10 prosenttiyksikköä erityisesti jäsenvaltioissa, joita kriisi pahiten koettelee; 27. katsoo, että kun otetaan huomioon niiden työntekijöiden ja erityisesti nuorten lukumäärä, jotka nyt lähtevät alkuperävaltioistaan muihin jäsenvaltioihin työtä hakemaan, on kehitettävä kiireellisesti asianmukaisia toimia, jotta taataan, ettei työntekijä jää vaille sosiaaliturvaa ja työntekijöille kuuluvia oikeuksia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan edelleen työvoiman liikkuvuutta EU:ssa ja samalla takaamaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen sekä turvaamaan palkat ja sosiaaliturvan tason; kehottaa kutakin jäsenvaltiota laatimaan sosiaali- ja työllisyystoimintalinjoja, jotka takaavat yhtäläiset oikeudet ja saman palkan samassa työpaikassa; EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja lähentymistä koskeva voimakas vaatimus 28. toistaa varoituksensa unioniin kohdistuvista sosioekonomisista haasteista ja sen PR\ doc 9/11 PE v01-00

10 kestävyyteen ja vakaaseen kasvuun kohdistuvista riskeistä, jotka aiheutuvat alueellisen lähentymisen vastoinkäymisistä; muistuttaa, että yli 122:ta miljoonaa EU:n kansalaista uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, mukaan luettuna työssäkäyvien köyhyys ja lasten köyhyys, ja että tätä ei voida hyväksyä, vaan lukua on pienennettävä välittömästi; kehottaa ottamaan talous- ja rahaliiton yhteydessä käyttöön aidon sosiaalisen pilarin osana prosessia, jossa parannetaan talouden ohjauksen ja hallinnan mekanismeja; 29. huomauttaa, että sosiaaliturvan ja -politiikan, erityisesti työttömyysturvan, vähimmäistoimeentuloturvan ja progressiivisen verotuksen, avulla pyrittiin alkujaan lieventämään taantumaa sekä vakauttamaan työmarkkinoita ja kulutusta; painottaa kuitenkin, että sosiaalisia vakauttajia on laajalti käytetty mukauttamista edistävinä tekijöinä niissä talous- ja rahaliiton jäsenvaltioissa, joissa talous on altistunut kielteisille häiriöille; 30. pitää valitettavana, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 ei mainita unionin sosiaalisia vakauttajia; muistuttaa mainittujen vakauttajien merkityksestä torjuttaessa epäsymmetrisiä häiriöitä, pyrittäessä välttämään kansallisten hyvinvointivaltioiden liiallista heikentämistä ja vahvistettaessa siten talous- ja rahaliiton kestävyyttä; kehottaa uudelleen komissiota laatimaan vihreän kirjan automaattisista vakauttajista euroalueella; 31. panee merkille komission tavoitteen keventää ja yksinkertaistaa EU:n lainsäädäntöä ja vähentää siitä kansalaisille ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia; korostaa, että tämä lainsäädännöllisten esteiden poistaminen ei saisi horjuttaa EU:n sosiaalialan lainsäädäntöä, ILOn keskeisiä yleissopimuksia tai Euroopan sosiaalista peruskirjaa; 32. pitää ilahduttavana, että vuotuiseen kasvuselvitykseen liitetty yhteinen työllisyysraportti sisältää työllisyyden ja sosiaalipolitiikan tulostaulun; pitää kuitenkin valitettavana, että nämä indikaattorit eivät riitä eikä niistä ole tehty sitovia, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää sitovammin; pyytää komissiota korjaamaan tämän tilanteen; 33. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen eurooppalaisesta vähimmäistulosta, kuten sen puheenjohtaja ilmoitti virkaanasettamiskeskustelussa, jotta voidaan pyrkiä vähentämään köyhyyttä EU:ssa; 34. pyytää komissiota torjumaan välittömästi lapsiköyhyyden hälyttävää nousua koko EU:ssa ottamalla käyttöön takuun lasten köyhyyden torjumisesta; 35. toteaa, että köyhyyden uudet muodot, kuten työssäkäyvien köyhyys, johon liittyy esim. asuntolainan maksuvaikeuksia, tai energiaköyhyyttä luova yleishyödyllisten palvelujen hinnannousu, ovat johtaneet häätöjen, ulosmittausten ja kodittomuuden lisääntymiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan integroitua politiikkaa, jolla edistetään sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, tehokkaita ennaltaehkäisytoimia häätöjen vähentämiseksi ja toimia energiaköyhyyden torjumiseksi; 36. muistuttaa komissiota, että sekä eläkkeiden kestävyyden että riittävyyden varmistamiseksi eläkeuudistuksiin on liitettävä toimintalinjoja, joiden avulla rajoitetaan pääsyä varhaiseläkejärjestelmiin ja muita ennenaikaisen työelämästä poistumisen mahdollisuuksia, laajennetaan ikääntyneiden työtekijöiden PE v /11 PR\ doc

11 työllistymismahdollisuuksia, taataan mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen, otetaan käyttöön veroetuuksia, joilla kannustetaan pysymään pitempään työelämässä, ja tuetaan aktiivista, tervettä ikääntymistä; korostaa, että eläkeuudistukset edellyttävät kansallista poliittista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voivat onnistua vain, jos niistä neuvotellaan työmarkkinaosapuolten kanssa; 37. panee merkille komission suosituksen uudistaa terveydenhuoltojärjestelmiä, jotta ne voivat saavuttaa niille asetetut tavoitteet tarjota koko väestölle laadukasta hoitoa erityisesti henkiinjäämisen kannalta tärkeiden lääkkeiden edullisen saannin ja taata terveydenhoitohenkilöstön oikeuksien noudattamisen; panee merkille, että kriisin seurauksena jotkut jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet julkisen terveydenhuollon täysimääräisessä takaamisessa; kehottaa korjaamaan tilanteen viipymättä; 38. korostaa, että verokiila on ollut paljon korkeampi alhaista palkkaa tai sivutuloa saaville ja tämä on edelleen ongelma; pyytää komissiota panemaan merkille Kansainvälisen valuuttarahaston lokakuussa 2013 julkaiseman raportin, jonka mukaan verotusta voidaan vielä parantaa ja tehdä progressiivisemmaksi; 39. toteaa, että on tärkeää keventää työn verottamista etenkin, kun kyseessä ovat matalapalkkaiset ja vähän koulutetut työntekijät, pitkäaikaistyöttömät ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät, ja varmistaa samalla julkisten eläkejärjestelmien kestävyys pitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota siirtämään verotusta pois työn verotuksesta ja varmistamaan samalla, etteivät sosiaalietuudet vaarannu; toteaa, etteivät tällaiset siirrot saisi vaikuttaa veroihin, joilla on regressiivisiä vaikutuksia, kuten kulutusverot, vaan niissä olisi keskityttävä pääomaverotukseen, varallisuusverotukseen sekä energian ja luonnonvarojen verotukseen; Eurooppalaisen ohjausjakson demokraattisen legitiimiyden lisääminen 40. ilmaisee syvän huolensa rajallisesta roolista, joka kansallisilla parlamenteilla ja kansalaisyhteiskunnalla on eurooppalaisen ohjausjakson ensisijaisten taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden muotoilussa; korostaa, että jatkuva demokraattisen vastuun puuttuminen täytäntöönpannuista toimenpiteistä ja uudistuksista heikentää merkittävästi luottamusta EU:hun, kuten viimeisimmissä Euroopan parlamentin vaaleissa saatettiin todeta; 41. kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen antaakseen parlamentille täysivaltaisen aseman vuotuisen kasvuselvityksen, talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja työllisyyden suuntaviivojen laatimisessa ja hyväksymisessä; 42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ doc 11/11 PE v01-00