Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit Otsikko Lorem ipsum

Transkriptio

1 Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen ja Tylypahka -teemahanke, investoinnit Otsikko Lorem ipsum

2 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Rohkelikot -teemahanke, kehittäminen Tylypahka -teemahanke, investoinnit 2. Hankkeen julkinen kuvaus Teemahankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden ja toiminnallisen demokratian lisääminen, nuorten kotiseutuidentiteetin vahvistaminen sekä alueella asumisen, yrittämisen ja viihtyvyyden mahdollisuuksien kirkastaminen. Lisäksi hankkeen avulla kannustetaan kyliä omaehtoiseen kehittämiseen palveluiden saatavuuden säilymiseksi ja parantamiseksi sekä innostetaan kyliä kokeiluihin ja uusiin avauksiin kylien palvelujen kehittämiseksi. Teemahanke toteutetaan koko Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toimintaalueella (Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Salla) Teemahanke sisältää kehittämis- ja investointiosan. Hankkeeseen on sisällytetty koordinointiosio johtuen toiminta-alueen laajuudesta ja kohderyhmästä. Hankkeen toimenpiteiden valinnassa nostetaan ensisijalle ne, jotka ovat lähtöisin lasten- ja nuorten omista ideoista ja tarpeista sekä ne, joissa on rohkeutta ja kokeiluja. 3. Toteutusaika Hankkeen toteutusaika on Hakija Pohjoisimman Lapin Leader ry on Leader -ryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Utsjoki, Inari, Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi ja Salla. Pohjoisimman Lapin Leader ry on toiminut vuodesta 1996 ja yhdistyksen henkilöstöllä on vankka osaaminen hankkeiden hallinnoimisesta. Leader-ryhmän toimisto sijaitsee Sodankylässä ja yhdistyksessä työskentelee vakituisesti toiminnanjohtajan lisäksi taloussihteeri ja hankeneuvoja. PLL ry:n alaisuudessa toimii myös kalataloustyöryhmä, jonka toiminnasta vastaa hankekoordinaattori, jonka toimipiste sijaitsee Ivalossa. Toiminnanjohtaja vastaa mm. Leader-ryhmän koko toiminnan johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, viestinnästä, raportoinnista, hallituksen asioiden valmistelusta, hallitusten jäsenten kouluttamisesta sekä yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden hankeneuvonnasta. Taloussihteeri vastaa mm. toimintarahan ja omien hankkeiden talousseurannasta ja maksatusten hausta sekä hankkeiden maksatusneuvonnasta. Hankeneuvojan tehtävänkuvaan kuuluu hanke mahdollisuuksista tiedottaminen, kylien aktivointi ja yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden hakuprosessin neuvonta ja ohjeistaminen. Hankeneuvojan työpiste sijaitsee Pelkosenniemellä. Yhdistyksellä on käynnissä Intoa Yrittäjyyteen - hanke, jonka avulla mm. innostetaan ja kannustetaan yrittäjyyteen ja uusiin avauksiin liiketoiminnassa sekä annetaan ensivaiheen kartoitustyyppistä neuvontaa yritysasiakkaille. Yhdistys on myös Lapin Leader-ryhmien yhteiseen Leader Lappi -strategiaan perustuen hakenut koko Lapin alueella toteutettavaa #prolappi - hanketta, jossa keskitytään nuorten työllistymiseen ja yrittäjyyteen 2 (10)

3 maaseudulla. Lisäksi yhdistyksellä on meneillään HYVE - hyvinvointialan naisyrittäjyys ESR - osahanke yhdessä Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdistyksen toiminta ja organisaatio on monipuolista, mikä mahdollistaa laajan osaamisen hyödyntämisen kaikkiin toimintoihin: vaikka kukin työntekijä vastaa omasta hankkeestaan/tehtävästään, yhdistyksessä tunnistetaan työntekijöiden osaaminen ja huolehditaan tiedonkulusta ja vuorovaikutuksesta. Kukaan ei toteuta hanketta yksin, vaan saa tuekseen henkilöstö palavereiden kautta moniammatillisen tiimin asiantuntemuksen. 5. Hankkeen tausta ja tarve Lapset ja nuoret Lappi on harvaan asuttua ja pitkien välimatkojen aluetta Lapin asukastiheyden ollessa vain 2,0 as/km 2, kun koko maan keskiarvo on 17.4 as/km 2. Koko Lapin väestöstä vuotiaiden nuorten osuus on noin 18 % ja alle 15-vuotiaiden osuus 16 %. Eniten (noin ) Lapin lapsia ja nuoria asuu Rovaniemellä. Pienimmissä kunnissa lasten ja nuorten määrä jää jopa alle 200 henkilön. Saamenkielisiä lapsia ja nuoria on Suomessa kaikkiaan 700, joista Lapissa asuu noin 80 % (Lapin Luotsi, Tilastokeskus). Lapin ELY-keskuksen tuottaman Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2015 mukaan edellä mainitut tekijät asettavat haasteita yhdenvertaiselle nuorten hyvinvoinnin edistämiselle ja palveluiden kehittämiselle sekä edellyttävät monenlaisten ratkaisujen etsimistä kunnissa. Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alue on erittäin harvaan asuttua: asukastiheys on 0,6 asukasta neliökilometrillä vaihdellen kunnittain 0,17-2,49 välillä. Kunnat ovat maantieteellisesti laajoja ja välimatkat pitkiä. Lasten ja nuorten määrä alueen kunnissa on vähäinen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja viihtyvyys on haaste ja edellyttää kehittämistoimia koko alueella. Tämän takia myös Peloton Pohjoisin -strategiassa yhdeksi painopisteeksi on määritelty nuoret. Nuorten sitoutuminen alueeseen ja oma-aloitteinen osallistuminen kotiseutuun pidetään tärkeänä. Pitkät välimatkat ja huonoksi koetut liikenneyhteydet vähentävät nuorten viihtyvyyttä. Lappilaisten nuorten yksinäisyys eri ikävaiheissa sekä erityisesti yli 19-vuotiaiden nuorten kohdalla on keskeinen haaste. Yksinäisyyden kokemukset liittyvät osin Lapin pitkiin etäisyyksiin, jotka voivat heikentää nuorten mahdollisuuksia tavata ystäviään vapaa-ajalla sekä osallistua harrastustoimintaan. Lappilainen nuori jää helposti irralleen sosiaalisista verkostoista erityisesti siinä nivelvaiheessa kun hän lähtee peruskoulun jälkeen opiskelemaan muualle, usein kauas kotipaikkakunnalta. Haasteena erityisesti pienillä paikkakunnilla ovat myös rajalliset harrastusmahdollisuudet. Vaikka luonto tarjoaa monenlaisia harrastamisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksia ja se on tärkeä toimintaympäristö Lapin nuorille, toivovat nuoret lisää monipuolista harrastustoimintaa, tapahtumia, toimintaa ja nuorille suunnattuja toimitiloja. etenkin pienille kylille ja paikkakunnille. Ohjattuun vapaa-ajan toimintaan osallistumisen haasteena on kuitenkin, että se vaatii nuorelta oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta sekä rahaa. Haasteena ovat lisäksi vähäiset koulutus- ja työllistymismahdollisuudet kotipaikkakunnalla. Moni nuorista haluaisi opiskella ja tehdä töitä kotipaikkakunnalla tai ainakin palata sinne opintojen jälkeen. Vähäiset koulutus- ja työllistymismahdollisuudet rajoittavat kuitenkin kotipaikkakunnalle jäämistä ja sinne paluun mahdollisuuksia. Risuja nuoret antavat lisäksi avoimuuden puutteesta sekä negatiivisesta asenneilmapiiristä. Nuoret näkevät, että alueen vetovoima 3 (10)

4 kasvaisi entisestään, kun pohjoiseen muuttaville nuorille ja paluumuuttajille yleensä tarjottaisiin mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja media nostaisi positiivisia esimerkkejä enemmän näkyville. Nuoret toivovat lisäksi lisää yrittäjyyteen kannustavaa ilmapiiriä sekä monipuolisia kulttuuripalveluja. Keskustelu näistä aiheista on sävyltään negatiivista ja keskustelussa sorrutaan helposti vastakkainasetteluun. Kiinnostusta pohjoista kohtaan tulee lisätä imagomainonnan lisäksi teoilla. (Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 ja Lapissa Suomen paras nuorisotyöllisyys 2020). Peloton Pohjoisin -strategiassa lasten ja nuorten osallistuminen on nostettu yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Myös panostus lasten ja nuorten positiivisiin paikkakokemuksiin, harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorten työelämän kokeiluihin on asetettu keskeisiksi toimiksi. Näiden kautta halutaan innostaa nuoria omaehtoiseen kehittämiseen sekä vaikuttamaan omaan ympäristöön, tukea lasten ja nuorten hyvinvointia ja viihtyvyyttä kotiseudulla. Tämän teemahankkeen tarkoituksena on nostaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet kehittämisen keskiöön ja tehdä näkyväksi, että Leader Pohjoisimman Lapin alue on lapsille ja nuorille myös mahdollisuuksien kotiseutu, jota lapset ja nuoret arvostavat ja jossa he haluavat asua ja elää. Teemahanke mahdollistaa rohkeat avaukset ja uusien toimijoiden mukaan saamisen kehittämistoimintaan ja kokeilemaan hankkeen toteutusta. Uusia avauksia kylien palveluihin Pohjoisimman Lapin Leader ry on toteuttanut ohjelmakaudella kokeiluluontoisesti palvelujen kehittämiseen tähtääviä kokeilevia hankkeita. Hankkeet ovat kohdistuneet erityisesti välittäjäorganisaatiotoiminnan, osuuskuntatoiminnan ja yleensä palveluyrittäjyyden kehittämiseen sekä tiedon lisäämiseen erilaisista tavoista tuottaa palveluja. Tässä kärkenä on ollut etäpalvelut sekä perhehoito. Omien hankkeiden myötä alueella ja myös koko lapissa on herännyt kiinnostus kylien palveluiden uudelleen järjestämiseen. Palvelujen uudelleen järjestäminen on ajankohtaista edelleen, koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ollaan muuttamassa. Suunnitelmissa on, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Tällä hetkellä suurin huoli on lähipalvelujen säilymisestä, jotka tällä hetkellä ovat toimivat (Lapin Luotsi). Lapissa kehitysnäkymät mm. lastensuojelun sekä vanhusväestön palvelujen osalta ovat haastavat. Haasteena on mm., että pienissä kunnissa sosiaalityöntekijän on hallittava kaikki sosiaalipalvelujen työalueet. Ainoastaan isommissa kunnissa on mahdollista eriytyä lastensuojeluun, vanhustenhuoltoon tai vammaispalveluun. Haasteita on myös kunnallisten liikuntapalvelujen mahdollisimman tasapuolisessa saatavuudessa kuntalaisille. Liikuntapalvelujen kysyntää ja tarvetta lisää väestön vanheneminen ja kuntarakenteen keskittymisestä ja mahdollisista kuntaliitoksista johtuva reuna-alueiden palveluista huolehtiminen. Toisaalta kulttuuripalvelujen entistä laaja-alaisempi hyödyntäminen on alettu nähdä mahdollisuutena väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Uhkana eri palvelujen saatavuudessa ovat myös kuntatalouden heikentyminen ja samanaikaisesti henkilöstön runsas eläköityminen (Lapin Luotsi). 4 (10)

5 Kuntien yhtenä pahimpana ongelmana myös Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueella ovat kohoavat kustannukset ja pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta joka alalla mm. sairaanhoito, vanhustenhoito, lapsiperheiden palvelut. Kuntien taloudellinen tilanne huoltosuhteen heikkenemisen ja elinkeinorakenteen muutosten vuoksi pakottaa kunnat hakemaan uusia, joustavampia ja kustannustehokkaampia ja myös työntekijöiden kannalta mielekkäämpiä ratkaisuja palvelujen turvaamiseen. Näihin ongelmiin ratkaisumalleja tarjoaa eri sektoreiden ja vapaaehtoistoimijoiden kumppanuus ja verkostoituminen, osallisuuden ja omatoimisen oman terveyden ylläpitämisen lisääminen, etäratkaisut, palvelujen tuottaminen lähellä asiakasta osana muuta työtä esim. osuuskuntatoiminnan kautta sekä työn mielekkyyden lisääminen yrittäjämäisillä toimintatavoilla ja lähityöllä. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja kehittäminen edellyttää palveluprosessimallien ja rakenteiden jatkuvaa kehittämistä ja uusia toimintatapoja ja innovaatioita alueelle. Peloton Pohjoisin -strategiassa on painopisteenä elämisen edellytykset; palvelut, infra ja asuminen. Palvelujen saatavuus ja toimiva perusinfra ovat harvaan asutuilla alueilla kynnyskysymys alueen viihtyvyyden, vetovoimaisuuden, asumisen ja alueella yrittämisen kannalta. Entistä keskeisempi kysymys maaseutualueilla on myös se, miten asukkaat pääsevät vaikuttamaan itseään, elinympäristöään ja palvelujaan koskevaan suunnitteluun. Mitä enemmän ihmiset pääsevät vaikuttamaan, sen parempia palveluista saadaan ja näin voidaan lisätä kylien vetovoimaisuutta. Vaikuttamismahdollisuus lisää myös osallisuutta palvelujen tuottamiseen. Toimivat palvelut ja infra ovat kylien mahdollisuus saada uusia asukkaita, jotka voivat olla paitsi palvelujen käyttäjiä, myös niiden tuottajia. Palveluja kehittämällä ja saavutettavuutta parantamalla lisätään maaseudun elinvoimaisuutta ja myös yrittäjyyden mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tuovat paranevat tietoliikenneyhteydet erilaisten etäratkaisujen kautta, liikkuvien palvelujen kehittäminen sekä yrittäjyyden mahdollisuuksien vahvistaminen erilaisilla palvelusopimus-ja välittäjäorganisaatiomalleilla, erityyppisillä palvelusetelimalleilla sekä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ja green care. Uusien palvelumallien ja niihin liittyvien investointien tuominen kyliin vaatiikin ennen kaikkea uudenlaista ajattelua ja kokeiluhalukkuutta. Tämän teemahankkeen avulla innostetaan kyliä omaehtoiseen kehittämiseen palveluiden saatavuuden säilymiseksi ja parantamiseksi. Kyläläiset ja kylissä toimivat organisaatiot ja seurat ovat parhaita alueen asiantuntijoita ja niiden vahvuutena on vahva sitoutuminen ja aktiivisuus. Heikkoutena niissä kuitenkin koetaan nuorten ja työikäisten vähyys, mikä näkyy erityisosaamisen puutteena erityisesti sosiaali -ja terveydenhuoltoalalla. Myös laaja kunta kylä- ja yrittäjäyhteistyön puute koetaan heikkoutena. Lisäksi kyläyhdistysten ja muiden seurojen likviditeetti ja hankeosaaminen on ongelma. Tällä teemahankkeella halutaan tukea niitä kyliä ja yhteisöjä, joilla on tahto ja ideoita uudistaa palveluja sekä testata tuleeko alueelta ideoita ja millaisia palvelujen omatoimiseksi uudistamiseksi tarjoamalla siihen pienimuotoista rahoitusta. Teemahanke mahdollistaa Leader-verkostojen hyödyntämisen sekä tarjoaa tuen kylien palvelujen kehittämiseen ja siihen liittyviä kokeiluja suunnittelevalle tahoille sekä hankeosaamisen. Teemahanke mahdollistaa myös rohkeat avaukset ja uusien toimijoiden mukaan saamisen kehittämistoimintaan. 5 (10)

6 6. Hankkeen tavoitteet Teemahankkeen tavoitteena on tehdä Leader -työtä tunnetuksi myös uusille toimijoille ja saada uusia toimijoita mukaan strategian mukaiseen kehittämistoimintaan ja hanketyöhön. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteet ovat Laajemmat tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantaminen lasten ja nuorten positiiviset paikkakokemukset ja kotiseutuidentiteetin vahvistaminen lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen kylien palvelutarjonnan turvaaminen ja monipuolistaminen organisoidun vapaaehtoistyön kehittäminen innovaatioiden ja kokeilujen edistäminen kylissä joustavien työntekemisen muotojen lisääminen Konkreettiset tavoitteet nuorten innostaminen ja sitouttaminen yhdistystoimintaan ja kehittämishankkeisiin nuorten omat projektit lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen nuorten työelämän kokeilut, harjoittelu- ja työpaikat omassa kylässä toiminnallisen yrittäjyyskasvatuksen edistäminen uudet palvelukokeilut, erityisesti kotiin tuotavat palvelut ja virtuaaliset lähipalvelut hyvinvointia ja alueen viihtyvyyttä tukevan infran parantaminen yhteisöllisyyttä kehittäen palveluteknologiataitojen ja verkko-osaamisen kehittäminen kylätalojen toiminnan monipuolistaminen yhteisöllisyyttä kehittäen ja eri ikäryhmien kohtaamisia parantaen alueen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen liikunnan, virkistäytymisen ja kulttuurin voimin luovan työn ja etätyön edistäminen infraa parantamalla matalan kynnyksen yrittämisen edistäminen Teemahankkeen tavoitteena on 25 nuorten ideoimaa/toteuttamaa toimenpidettä, 25 uutta avausta ja kokeilua palvelujen kehittämiseksi sekä 30 uutta toimijaa. 7. Hankkeen toimenpiteet, toteutustapa ja riskit Hankkeesta voidaan rahoittaa esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä nuorten oma tapahtuma lasten kerhotoiminnan käynnistäminen ja siihen sisältyvät välineet nuorten omat projektit, esim. bändikämpän kunnostaminen nuorten some-osaamisen hyödyntäminen nuorten sesonkikahvila sekä erilaiset pop-up -yrityskokeilut nuorten työllistyminen kevytyrittäjinä esim. kotiaputyötehtävissä 6 (10)

7 kylien kokeiluja selvitys/suunnitelma kylien palvelujen kehittämiseksi kylätalojen toiminnan kehittäminen eri ikäryhmien toiveiden ja tarpeiden pohjalta yhteisöllisiä maiseman- ja ympäristönhoitotoimenpiteitä Hankkeen organisaatio Hanketta johtaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaari, jonka työpanosta on sisällytetty kustannusarvioon kuukausitasolla noin 10 % kokonaistyöajasta. Työaika jakautuu keskimäärin puoliksi investointi- ja kehittämishankkeille. Hankkeen johtaja vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, työntekijän perehdytyksestä ja ohjaamisesta hankkeen aikana sekä palveluihin liittyvien uusien avauksien ja kokeilujen edistämisestä hankkeesta. Hankkeen koordinointiin, kuten tiedottamisen suunnitteluun ja toteutukseen, hakijoiden innostamiseen sekä toimenpiteiden hakemisen ohjeistamiseen palkataan koordinaattori. Koordinaattorin palkataan 50 % teemahankkeen kehittämisosiolle ja 50 % teemahankkeen investointiosiolle noin seitsemän kuukauden ajaksi ( ). Koordinaattorilta edellytetään mm. paikallistuntemusta, nuorisotyön osaamista ja hyviä verkostoja sekä hanketuntemusta. Koordinaattorin palkkaaminen teema-hankkeelle on perusteltua, koska Pohjoisimman Lapin Leader ry:n toiminta-alue on erittäin laaja ja kohderyhmä on erityistä tukea tarvitsevaa. Nuorten ideoista nousevien hankkeiden hakuprosessi voi olla vaativampi, koska hakijatahoksi tarvitaan hankkeesta vastuun ottava hakija. Tällöin koordinaattorin tehtävänä on hakea nuorten ideoille hallinnoija. Toimenpiteiden suunnittelu vaatii siis erityisen paljon aktivointia. suunnittelua ja neuvottelua. Nuoret kohderyhmä on haastava tavoittaa hanketyöhön ja se vaatii erityistä osaamista ja verkostoja. Leader-ryhmällä ei ole tähän riittävää nuorisoalan osaamista. Kylien palvelukokeilut ovat yhtälailla erityisosaamista vaativaa työtä. Koordinaattori voi ohjata ja innostaa hakijoita, mutta lisäksi tarvitaan sote- asiantuntija, joka antaa asiantuntija apua sote-alan hankeaihioiden mietintään ja jotta kylillä tehtävistä toiminnoista saadaan aidosti vaikuttavia. Tätä osaamista ei ole toimintarahan työntekijöillä. Hankkeen koordinointiosioon on varattu kuluerä ostopalveluun, joka mahdollistaa asiantuntijan käytön kylien palvelukokeiluiden suunnittelussa. Toiminnanjohtajalla on kokemusta kokeilujen ja uusien avausten edistämisestä, mutta toiminnanjohtajan työajan käyttö tähän aiheuttaa vajeen hänen muissa työtehtävissä, joiden hoitamiseen on hankittava toimintarahalle lisäresurssia. Tähän ei toimintaraha, joka on suhteessa kehykseen ja alueen kokoon ja harvaan asutukseen maan pienimpiä, ei kuitenkaan riitä. Teemahankkeen maksatuksen ja alahankkeiden maksatusohjeistuksen hoitaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n taloussihteeri, jonka työpanosta on varattu kuukausitasolla n. 10 % kokonaistyöajasta molemmille hankkeille. Syyskuun lopusta maksatus- ja toteutusneuvonnan rooli alahankkeiden osalta kasvaa, joten taloussihteerin työpanosta jyvitetään investointi- ja kehittämishankkeelle yhteensä n. 40 % kokonaistyöajasta neljän kuukauden ajan. Tätä tehtävää ei voida hoitaa toimintarahan työajalla, koska se aiheuttaisi vajeen muiden tehtävien hoitoon, ja sen paikkaamiseen tarvittaisiin lisäresursseja. Tähän ei toimintaraha, joka on suhteessa kehykseen ja alueen kokoon ja harvaan asutukseen maan pienimpiä, ei kuitenkaan riitä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii PLL ry:n hallitus. 7 (10)

8 Toteutus hankehakemus vireille Hyrrään joulu-tammikuu hankkeelle palkataan koordinaattori tammikuun 2016 aikana. Koordinaattori hoitaa investointi- ja kehittämishankkeiden toimenpiteiden koordinoinnin. haun avaaminen, tiedottaminen ja toimenpiteiden kokoaminen investointihanke kehittämishanke hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet arviolta 5/2016, 8-9/2016 tuensiirtosopimusten laadinta toimenpiteiden toteuttajien kanssa rahoitushakemuksen täydentäminen ELY-keskukseen hankkeen toimenpiteiden toteutus ELY-keskuksen rahoituspäätöksen tultua taloussihteeri ilmoittaa toimenpiteiden toteuttajille, että hankkeiden toteutuksen voi aloittaa. taloussihteeri pitää aloituspalavereihin toimenpiteiden toteuttajien kanssa ja neuvoo toimenpiteiden toteuttajia toteutuksessa ja maksatukseen liittyvissä tehtävissä. hankkeen maksatuksen haku taloussihteeri hoitaa hankkeen toteutus- ja maksatusohjeistuksen toimenpiteiden osalta yhdessä toimenpiteiden toteuttajien kanssa. Loppuraportin kokoaa toimintaryhmän henkilöstö. 8. Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan/ Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin -strategiaan Hanke toteuttaa Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Peloton Pohjoisin -strategiaa ja siinä erityisesti Tulevaisuus häikäisee - Nuorten-Leader painopistettä sekä Elämisen edellytykset - palvelut, infra, asuminen painopistettä sekä keinoista Uutta etsimässä - kokeiluja ja rohkeutta. 9. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat ja aikataulu Teemahanke toteutetaan Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alueella: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Kemijärvi. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen lapsi- ja nuorisojärjestöt sekä liikuntajärjestöt, muut vapaa-ajan toimijat, oppilaitokset, kyläyhteisöt ja yhdistykset, nuorten työpajat, yritykset ja yrittäjäjärjestöt, kuntien sivistystoimi, kansalaisopistot, kunnat ja seurakunnat, eläkeläisjärjestöt, sosiaali- ja terveysjärjestöt. Hankkeen hyödynsaajina ovat alueen lapset ja nuoret sekä muut kyläläiset. 10. Miten hankkeen toteuttamista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Toimenpiteiden toteuttajat vastaavat hankkeen lopuksi Peloton Pohjoisin -kyselyyn. 8 (10)

9 11. Tiedottaminen Haun avautumisesta julkaistaan ilmoitus Pohjoisimman Lapin Leader ry:n nettisivuilla sekä julkaistaan lehtilmoitus ja lehtijuttu paikallislehdissä, Leader-yhdistyksen facebook-sivuilla ja sidosryhmien facebook-sivuilla laitetaan sähköinen tiedote sidosryhmille (mm. kyläyhdistykset, MLL, paikallisyhdistykset, alueen nuorisoseurat, metsästysseurat, hallituksen jäsenet, kunnat) tehdään esite/mainos kohderyhmittäin toteutetaan some-markkinointi järjestetään kuntakohtaiset tiedotustilaisuudet järjestetään pienemmät teemoitetut tilaisuudet; kylissä yhdistysten ja seurojen tilaisuudet, nuorille kuntien nuorisotiloissa, koululla ja muissa nuorten tapahtumissa. Toimenpiteiden toteutus hankkeessa perustetaan toimenpiteiden toteuttajien/kehittäjien Facebook-ryhmä valokuvataan jokainen toimenpide huolella ja käytetään valokuvamateriaalia tiedottamisessa ja loppuraportissa sekä laaditaan sähköinen esite koostetaan vähintään yksi lehtijuttu paikallislehtiin innostetaan nuoria kuvaamaan toimenpiteestä video esimerkiksi kilpailun avulla 12. Toimenpiteiden valintakriteerit Liite Kustannusarvio Liite Perustelut koordinointiosan hakemiselle Pohjoisimman Lapin Leader ry:n alue on erittäin harvaan asuttua: asukastiheys on 0,6 asukasta neliökilometrillä vaihdellen kunnittain 0,17-2,49 välillä. Kunnat ovat maantieteellisesti laajoja ja välimatkat pitkiä. Lasten ja nuorten määrä alueen kunnissa on vähäinen. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja viihtyvyys on haaste ja edellyttää kehittämistoimia koko alueella. Teemahankkeen kohderyhmänä nuoret ovat haastava tavoittaa. Vielä haastavampi on saada nuorten ideoille lainsäädännön mukainen hakija. Alueen yhdistyksiä on vaikea innostaa parantamaan nuorten olosuhteita, kun asenne on, että nuoret joka tapauksessa lähtevät pois. Vielä haastavampi on saada nuorten ideoille lainsäädännön mukainen hakija. Tavoitteena uudet avaukset palveluissa on haastava viestiä ja innostaa. Palveluihin liittyviä hankkeita voi olla kohtuullisen helppo saada, koska esim. kylätalo sinällään on palvelu asukkaille, mutta ajatuksen kääntäminen palveluiden uudistamiseen vaatii kovaa työtä. Usein katsotaan peräpeiliin ja tehdään siltä pohjalta korvausinvestointien tyyppisiä 9 (10)

10 toimenpiteitä eikä nähdä, mitä mahdollisuuksia esim. teknologia toisi palveluiden uudistamiseen. Toimintarahan työntekijöissä ei ole riittävää osaamista nuorten parissa toimimisesta. Kaksi haastavaa hanketta vaatii alkuun kokopäivätoimisen työntekijän innostamiseen, aktivointiin ja alkuneuvontaan, eikä toimintarahan resurssit riitä tähän. Uudet avaukset ja kokeilut palveluissa vaativat sekä SOTE-alan osaamista että kokeilujen tuntemista. Leader-ryhmällä ei ole ammattitaitoa SOTE-alalle eikä se kuulu toimintarahan perustarkoitukseen, joten se hankitaan hankkeeseen ostopalveluna. Toiminnanjohtajalla on käytännön kokemusta kokeilujen ja uusien avausten edistämisestä, mutta toiminnanjohtajan työajan käyttö tähän aiheuttaa vajeen hänen muissa työtehtävissä, joiden hoitamiseen on hankittava toimintarahalle lisäresurssia. Tähän ei toimintaraha, joka on suhteessa kehykseen ja alueen kokoon ja harvaan asutukseen maan pienimpiä, ei kuitenkaan riitä. Tästä syystä hankkeelle sisällytetään toiminnanjohtajan työaikaa. Haastavat kohderyhmät ja teemat vaativat erityistä panosta viestintään. Alueella ilmestyy kolme paikallislehteä sekä Lapin kansa, mikä tarkoittaa jo ilmoituskustannuksissa toimintarahan vuotuista ilmoitusbudjettia isompaa kuluerää. Markkinoinnin on osuttava kohderyhmään, jolloin on käytettävä ammattilaista viestinnän suunnitteluun ja oikeita kanavia sen perille menemiseen, mikä sekin vaatii rahaa, jota toimintarahassa ei ole. Pelkkä viestintävälineissä näkyminen ei haastavan teeman ja kohderyhmän vuoksi riitä, vaan asia on voitava innostavasti selittää, siitä on voitava avoimesti keskustella ja yhdessä ideoida sekä auttaa hakijaa kädestä pitäen. Tämä vaatii paljon matkustamista. Suomen suurimman Leader-ryhmän koko alueen kattaminen viestinnällä, innostamisella ja neuvonnalla aiheuttaa suuria matkakuluja, jota toimintarahalla ei voida kattaa. Aktivointitilaisuuksista pitää maksaa usein tilavuokraa ja tarjota kahvit, jotta juttu luistaisi. Tähän ei toimintarahan resurssit riitä. Lisäksi teemahanke aiheuttaa normaalia hanketta suurempia kirjanpitokuluja ja toimistokuluja kuten postituksia ja kopiointia. Näitä ei toimintarahassa ole voitu ottaa huomioon. Teemahankkeen maksatuksen ja alahankkeiden maksatusohjeistukseen yhdistyksen taloussihteerillä on vankka osaaminen. Tätä tehtävää ei kuitenkaan voida hoitaa toimintarahan työajalla, koska se aiheuttaisi vajeen muiden tehtävien hoitoon, jonka paikkaamiseen tarvittaisiin lisäresursseja. Tähän ei toimintaraha, joka on suhteessa kehykseen ja alueen kokoon ja harvaan asutukseen maan pienimpiä, ei kuitenkaan riitä. 10 (10)