Seepian ruumiinrakenne. Seepia Torstai
|
|
- Sinikka Hakala
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 James B. Wood Andy Seepiaa käytettiin ja luvuilla kirjoittamiseen, piirtämiseen ja akvarellien laveeraamiseen: seepia oli mustanruskeaa värinestettä, jota saatiin mustekaloista. Nykyään synteettiset valmisteet ovat korvanneet seepiavärinesteen, ja seepialla ymmärretäänkin tätä nykyä erästä mustekalalajia, Sepia officinalista. Tarkalleen ottaen Sepia officinalis on vain eräs seepia, sillä kaikki sen kanssa samaan lahkoon kuuluvat merinilviäiset ovat seepioita. Seepioiden tarkempi taksonomia on esitetty sivulla 7. Seepiat on siis lahko, joka jakautuu viideksi heimoksi, kymmeneksi suvuksi ja edelleen ainakin 135 eri lajiksi. Tuntemattomiakin seepioita lymyilee luultavasti vielä valtamerten syvänteissä. Seepioita on sentin mittaisista kääpiömustekaloista aina 1,5-metrisiin meripetoihin. Lajien - etenkin varsinaisten seepioiden (Sepiidaeheimo) - perusfysiikka ja käyttäytyminen on kuitenkin hyvin samankaltaista. Tekstissä keskitytään lähinnä Sepia officinalikseen 1) eli tavalliseen mustekalaan eli seepiaan. Seepian ruumiinrakenne Seepialla on nilviäisille ominainen ruumiinrakenne: ei tukirankaa, pehmeä sisälmyspussi jota peittää ja pitää koossa vaippa, sisälmyspussia suojaava kalkkinen kuori, pää sekä jalka, joka on mustekaloilla muuntunut lonkeroiksi. 1) officinalis rohdoksena käytetty 3
2 Seepia Torstai Seepioiden kalkkikuori on sisäinen, eli se sijaitsee vaipan alla toisin kuin esim. kotiloilla. Kilpimäinen kuori on vaipan erittämä ja se antaa seepian ruumiille sen tunnusomaisen muodon. Kuoren alapuolella on mikroskooppisia ilmalokeroita. Pumppaamalla vettä sisään ja ulos kuoren alta seepia säätelee lokeroiden ilman tilavuutta ja siten kelluntaansa, nousuaan tai vajoamistaan. Kuorensisäisen ilman ansiosta seepia ei joudu uintiliikkeillään tekemään työtä maan vetovoimaa vastaan, ja sen uinti onkin hyvin kevyen näköistä. Seepiat ovat kaksikiduksisia ja niiden kidukset sijaitsevat vatsapuolella olevan vaippaontelon perällä. Mustekaloilla, myös seepialla, on tehokas verenkierto. Kiduksilla on oma sydämensä huolehtimassa veren kierrosta hapenottoelimissä. Lisäksi seepioilla on varsinainen sydän erityisessä sydänpussissa, ja mm. Sepia apamalla, suurimmalla tunnetulla seepialla, on peräti kolme sydäntä pumppaamassa sinistä verta. Pääjalkaisilla on muista nilviäisistä poiketen valtimoiden lisäksi laskimoita. Tämä yhdessä ylimääräisen sydämen kanssa nopeuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Seepioilla on myös munuaispari ja maksa. Seepia ei ole yhtä vilkasliikkeinen ja nopea kuin sukulaisensa tursaat. Seepian kylkiä reunustaa pitkä poimu, ns. eväreunus, jonka aaltomaisen liikkeen avulla seepia ui eteenpäin rauhallisesti. Uidessa lonkerot ovat yhtenäisenä kimppuna, mutta seepia voi myös uida käyttäen lonkeroita airojen tavoin. Seepiat viihtyvät enimmäkseen lämpimissä rantavesissä hiekka- tai mutapohjalla. Tosin on joitakin syvien vesien lajeja, joita tavataan satojen metrien syvyyksistä. Seepian jalka so. lonkerot eivät ole yhtä pitkät kuin tursailla. Seepia ei siis voi kiivetä maalle vaeltamaan ja metsästämään, kuten jotkut tursaat. Seepiat eivät liioin pysty elämään kuiville nostettuina kuin hetken. Ruokailutapa on julma Seepioiden ruuansulatuskanava on U-kirjaimen muotoinen. Huulten reunustama suu sijaitsee lonkeroiden yhtymäkohdassa. Seepialla on linnunomainen sarveisnokka, raastinkieli ja ruokatorvi, joka johtaa mahalaukkuun. Seepiat ovat kymmenlonkeroisia. Niillä on kahdeksan tavallista, ruumista lyhyempää lonkeroa ja kaksi pitkää pyydystyslonkeroa. Pyydystyslonkerot sinkoutuvat esiin vain saaliiseen tarraamisen ajaksi. Muulloin ne ovat vedettyinä muiden lonkeroiden lomaan piiloon. Seepia pyydystää ravinnokseen katkarapuja, rapuja ja muita äyriäisiä, pieniä kaloja, muita nilviäisiä ja jopa lajitovereitaan. Seepiat eivät ole kovin nopeita, joten ne pyydystävät ruokansa lähinnä väijyksistä. Ruokailutapahtuma on seuraavanlainen: Seepia väijyy uhriaan ja kun tämä on tarpeeksi lähellä, seepia sinkoaa pyydystyslonkeronsa kohti uhria. Pyydystyslonkeroiden päissä on imukuppien täyttämä leventymä, johon uhri tarttuu. Seepia vetää uhrin suunsa ja muiden lonkeroiden ulottuville. Kun saaliseläin on viety suuhun, nokkamaiset leuat paloittelevat uhrin ja erityinen raastinkieli, radula, rikkoo saaliseläimen ihon. Raastinkieli l. radula on nilviäisille tyypillinen kitiinistä (samasta polysakkaridista kuin hyönteisten suojakuoret) koostuva viila- tai raspimainen työkalu, jossa on teräviä hampaita riveissä. Kielen ulkoreunalla olevat vanhimmat hammasrivit hajoavat, ja keskeltä kasvaa jatkuvasti uusia. Kieli on sauvamaisen lihas-rustoelementin (odontofori) tukema ja sananmukaisesti riipii ja raastaa uhrinsa rikki. Sylkirauhasten erittämä sylki hienontaa ravintoa ennen mahalaukkua. Kahdeksan lonkeroa eri tentakkelia irrottelevat saaliista lihanpaloja imukupeillaan, joita vahvistavat sarveisrenkaat. Ruokailu käy hyvin nopeasti ja hallitusti. Sifoni auttaa puolustautumaan Sifoni on mustekaloille ominainen kaulan alapuolella oleva suppilo, joka lähtee vatsan vaippaontelosta. Vaippaonteloa avaamalla ja sulkemalla musteka- Kuva 4: Lonkeroiden keskeltä pilkistää suu. Don R.Trowbridge 4
3 imukupit sylkirauhanen leuat pupilli Pääosa Ruumisosa silmä sisäinen kuori aivot mahalaukku vaippa pyyntilonkero lonkero raastinkieli suppilo l. sifoni vaippaontelo kidukset Aapo Ahola sydämet mustepussi sisälmyspussi Kuva 5: Seepian sisältö. Seepian ruumista silmäillessä ymmärtää, miksi se kuuluu luokkaan nimeltä pääjalkaiset. Seepian lonkerot vastaavat muiden eläinten jalkoja. Lonkeroiden alapinta on imukuppien täyttämä, mutta pyyntilonkeroissa imukuppeja on vain päissä. Kuvaan on piirretty puolet seepian lonkeroista. Seepian niskassa on vaipan raja, sillä vaippa ei peitä päätä eikä lonkeroita. Vaipan alla on kalkkikuori, valaansuomu, jota englannin kielessä kutsutaan nimellä cuttlebone (engl. cuttlefish=seepia). Kuolleiden seepioiden kuoria voi löytää runsaasti eteläisten merien rannoilta. Vatsapuolella olevassa vaippaontelossa on kidukset. Normaalissa uinnissa vesi virtaa sifoniin ja sieltä ulos vaipan ja vatsan välisen aukon kautta. Nopeat spurtit tapahtuvat suihkuttamalla vesi ulos suppilon kautta. Seepian pupilli on hauskan muotoinen ja muistuttaa hieman kreikkalaisen kirjaimiston pientä oomegaa. la kierrättää vettä kiduksiensa kautta.vaippaontelon perällä on kidusten lisäksi mustekalan peräaukko ja mustepussin aukko. Tavallisesti seepia päästää sisäänsä ottaman veden vaipan ja kaulan välisestä aukosta. Tarvitessaan voimakkaampaa ja kohdistettua vesisuihkua seepia voi kuitenkin syöstä veden sifonin kautta. Sifonia voi käännellä eri suuntiin. Tällä suppilollaan seepia ohjailee itseään ja tekee nopeita syöksyjä. Seepia avaa ja supistaa vaippaonteloaan lihastensa avulla. Seepialla on kehon suuntaisia, pitkittäisiä lihaksia ja rengasmaisia, kehon ympäri kulkevia lihaksia. Kun eläin supistaa pitkittäislihaksiaan ja rentouttaa rengaslihaksiaan, vaippaontelo laajenee ja vesi täyttää sen. Sitten eläin supistaa rengaslihaksensa ja rentouttaa pitkittäislihaksensa, jolloin vaippaontelo puristuu kokoon ja vesi suihkuaa ulos. Sifonilla ja vaippaontelolla on tärkeä merkitys mustekaloille. Se auttaa puolustautumaan niitä saalistavilta hailta, pyöriäisiltä, hylkeiltä, hammasvalailta, delfiineiltä ym. ahdistelijoilta kolmella tavalla. 1) Seepia voi kaivautua piiloon hiekkaan tai liejuun. Tällöin vesisuihku pöllyttää merenpohjaa ja nostattaa veteen irtohiekkaa tai mutaa, joka hautaa seepian alleen. 2) Seepia voi suihkuttaa sifonillaan vettä nopeasti eteenpäin, jolloin seepia itse sinkoutuu taaksepäin ja voi välttää vaaran. 3) Seepia voi purkaa mustepussinsa sisällön ja ruiskuttaa sen suppilonsa kautta veteen. Mustevarasto on nopeasti uusiutuva: seepia pystyy värjäämään 20 kuutiometriä vettä muutamassa minuutissa. Savuverho voi saada vihollisen hämilleen tai eksyksiin, jolloin seepia pääsee pakenemaan. On myös joitakin todisteita siitä, että muste eliminoisi kalojen hajuaistia. Seepian muste koostuu melaniinista ja mucuksesta. Melaniini on proteiini ja pigmenttiaine, joka antaa musteelle tunnusomaisen värin. Mucus (lat. mucus =lima) on sidosaine, joka säätelee mustepilven muotoa. Mustekala käyttää nimittäin erilaisia musteannoksia: on puolustautumispilviä, jotka ovat laajoja ja leviävät helposti. Lisäksi on houkutuspilviä eli tiheitä, pieniä mustepisaroita, joissa on paljon mucusta. Näillä seepiat houkuttelevat uteliaita saaliskaloja lähelleen. Seepia on kehittynyt aisteiltaan ja aivoiltaan Seepialla on päässään hyvin kehittyneet silmät, jotka ovat nisäkkäiden silmien kaltaiset. Silmän yläpuolella on luomen kaltainen ihopoimu, jolla seepia ei kuitenkaan kykene sulkemaan silmäänsä. Pupilli on kameramainen ja kuva kohdistuu verkkokalvolle. Ero nisäkkäiden silmiin on vain siinä, että seepia tarkentaa liikuttamalla silmän linssiä, kun taas nisäkkäät muuttavat silmämunan muotoa. Seepialla on herkkä kuulo ja se aistii veden värähtelyjä muutenkin kuin korvillaan. Seepian arvellaan myös voivan maistaa 5
4 Seepia Torstai makuja suunsa aistinsoluilla. Seepian pään tukirakenne on rustomainen kallo. Aivot ovat suhteellisen suuret ja renkaan muotoiset. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että seepian esofagus eli ruokatorvi kulkee suoraan aivojen läpi. Seepian hermosto on erittäin kehittynyt ja toimiva. Hermojärjestelmästä vain kolmasosa sijaitsee aivoissa; loput on hermoratoina ja ganglioina eli hermosolmukkeina sen ruumiissa. Tämä antaa seepialle erinomaisen kontrollin jäseniinsä. Millään selkärankaisella ei ole yhtä hyvää pienten kehonalueiden kontrollointikykyä. Seepiat ovat nilviäisten älymystöä. Viime vuosina niiden muisti ja oppimiskyky on tullut laajan tutkinnan kohteeksi. Nämä mustekalat pystyvät ehdollistumaan kuten hiiret ja muistamaan eri kuvioita, joskin kuvioiden peilikuvat tahtovat mennä yli ymmärryksen. Kromatoforit venyttävät pigmenttipintaa Seepioiden kuultavan ihon alla on valtava määrä soluja, joiden pinnassa on erivärisiä pigmenttejä: keltaista, oranssia, punaista, ruskeaa, sinistä, mustaa ja valkeaa. Kussakin solussa on oma värinsä ja kunkin solun ulkopintaan on kiinnittynyt viisi pientä lihasta. Tämä kokonaisuus on nimeltään kromatofori eli pigmenttisolu. Väripigmenttisolut ovat kromatoforeja tai iridoforeja ja valkeasta vastaavat pigmenttisolut leukoforeja. Kromatoforit muuttavat seepian väritystä, kun kromatoforin lihakset supistuvat ja rentoutuvat. Lihasten supistuessa solun ulkopinta-ala kasvaa, ja solun väri peittää suuremman alueen. Kun seepian kaikki samanväriset pigmenttisolut ovat toiminnassa, värjäytyy se hetkessä tietyn väriseksi. Toisaalta jokin väri voidaan kytkeä pois päältä rentouttamalla kromatoforin lihaksia. Kromatoforit ovat siis kehittynyttä rasteritekniikkaa ja siitä huolehtii seepian erinomainen hermojärjestelmä. Värin ja kirjailun muutokset seepian iholla voivat tapahtua alle sekunnissa. Normaali väritys on seepramaisesti raidoittunut, pohjaväriltään harmahtava tai vaaleanruskea. Punainen on tyypillinen varoitusväri tursailla ja seepioilla. Monet väritykset liittyvät suoja- tai naamiokuviointiin ja mukailevat pohjahiekkaa tai vesikasvustoja. On tutkittu ja pohdittu, millaisia viestejä seepiat voivat värinmuutoksilla toisilleen välittää. Ennen luultiin niiden lähinnä kertovan muille sukupuolensa, mutta nyttemmin niiden on havaittu juttelevan toisilleen kromatoforeillaan jopa tuntikausia. Vielä ei voida varmasti tietää, mistä viestinnässä on kyse. Elinikä on lyhyt Seepiat ovat kehittyneisyydestään huolimatta lyhytikäisiä. Niillä ei ole toukkavaihetta, vaan vastakuoriutuneet poikaset muistuttavat paljolti aikuisia. Seepiat ovat aluksi ryhmissä, mutta niiden aggressiivisuus karttuu iän myötä. Aikuisina ne ovat melko epäsosiaalisia petoja ja hyökkäilevät lajitovereitaankin vastaan. Ne pariutuvat vain kudun ajaksi. Elinikä on tavallisella seepialla 1,5-2 vuotta. Ne lisääntyvät elämässään kerran ja kuolevat pian kudun jälkeen. Parittelumenojen aikana seepioiden väriloisto on hienoimmillaan. Ne kokoontuvat laumoiksi, pariutuvat ja tanssivat vaiheikkaan parittelutasinsa. Sen päättyessä koiras hedelmöittää naaraan munasolut. Tätä varten yksi koiraan lonkeroista on muuntunut muista ulkonäöltään ja muodoltaan. Tämän lonkeron päässä olevissa siittiöpesäkkeissä siittiöt saa siirretyksi naaraan vaippaonteloon. Seepiat lisääntyvät munista. Muiden mustekalojen tavoin seepianaaras munii munat yksitellen ja kiinnittää ne yhteen eräänlaisiksi tertuiksi. Munia tulee kappaleen erinä ja munien koko vaihtelee lajeittain pähkinästä viinirypäleeseen, muoto on päärynämäinen. Naaras värjää munat omalla seepiallaan tummiksi. Tästä johtuvan olemuksensa takia seepioiden munaryppäitä kutsutaankin merirypäleiksi. Munien kuoriutuminen vie pari kuukautta. Ihmiset syövät Seepiat ovat yksilömäärältään hyvin runsaita merieläimiä. Niitä on runsain mitoin lähes kaikilla lämpimillä rannikkovesillä. Niitä on myös aina hyödynnetty. Mustetta seepioista ei enää kerätä, mutta kalkkikuoret käyvät kaupaksi edelleen. Ennen niistä tehtiin tuhansia tonneja kosmetiikan ja rehuteollisuuden raakaaineita, nykyään niitä käytetään häkkilintujen kalkki- ja suolakivinä. Seepiat ovat tärkeä kalas- Sampo Tiensuu Kuvat 6a ja 6b: Suomessa myytäviä seepiajalosteita 6
5 tuksen kohde etenkin Välimerellä ja Itä-Aasiassa. Rannikoille kutemaan kokoontuvat seepiat ovat helppoja saaliita kalastajille. Näin tietty sukupolvi ei välttämättä ehdi lainkaan kutea. Lyhyen ikänsä ja yhden ainoan lisääntymiskertansa takia lisääntymiskatko voi aiheuttaa herkästi kannanvaihteluita. Myös pikkuseepioita (suvut Sepiola ja Sepietta) pyydetään ahkerasti. Kaiken lisäksi seepiat sopeutuvat hyvin akvaario-oloihin. Ne ovat oivallisia lemmikkejä ja osittain myös eksoottisuutensa takia suosittuja akvaarioeläimiä. AA luokka alaluokka lahko alalahko heimo suku ALKUNILVIÄISET Monoplacophora NIVELKOTILOT Polyplacophora MATONILVIÄISET Solenogastres PIILOJALKAISET Aplacophora KOTILOT Gastropoda HAMMASKOTILOT Scaphopoda SIMPUKAT Bivalvia PÄÄJALKAISET Cephalopoda Sampo Tiensuu KAKSIKIDUKSISET eli MUSTEKALAT Coleoidea (Dibranchiata) NELIKIDUKSISET Tetrabranchiata "AMMONIITIT Ammonoidea "HELMIVENEET Nautiloidea Aapo Ahola KYMMENLON- KEROISET Decapodida KAHDEKSAN- LONKEROISET Octopodida Sepioidea KALMARIT Teuthoidea Nilviäiset (Mollusca) on lajimäärältään eläinkunnan toiseksi suurin pääjakso. Nilviäisiä on yli lajia. Luokkaan pääjalkaiset (Cephalopoda) kuuluu 703 elossa olevaa tunnettua lajia (Sweeney & Roper 1998). Pääjalkaiset kehittyivät omaksi luokakseen noin 500 milj. vuotta sitten esikambrisella kaudella. Kaksi- ja nelikiduksisten pääjalkaisten arvellaan erkaantuneen omiksi kehityspoluikseen noin 470 milj. vuotta sitten. Nelikiduksisia olivat helmiveneet ja ammoniitit. Näistä jälkimmäiset olivat vallitseva ja hyvin runsaslukuinen lahko mesotsooisella maailmankaudella. Nyt kaikki ammoniitit ovat kuolleet sukupuuttoon, mutta niistä on jäänyt mm. tärkeitä johtofossiileja. Nelikiduksisia on nykyisin jäljellä vain yksi suku ja neljä lajia. Kaksikiduksiset l. mustekalat ovat kehittyneet menestyksekkääksi ja monimuotoiseksi alaluokaksi. Mustekaloille ovat yhteisiä piirteitä mm. imukuppilonkerot, mustepussi ja kaikille pääjalkaisille yhteinen vaippaontelo ja sifoni. Kymmenlonkeroisista kalmarit ovat seepioita suurempia, suurimmat lonkeroineen jopa 20 metriä pitkiä, parirtuhatkiloisia ja silmiltään 40-senttisiä. Kalmareilla ei ole seepioiden tavoin kehoa reunustavia eviä, vaan ne uivat BELEMNIITIT Belemnoidea TURSAAT Octopoda VAMPYYRI- TURSAAT Vampyromorpha POSTI- TORVET Spirulidae Sepiidae PIKKU- Sepiolidae Idiosepiidae Sepidariidae Spirula Sepia Sepiella Sepiolina Sepiola Sepiotta Rossia Idiosepius Sepiloidea lonkeroillaan. Seepioihin kuuluu heimo postitorvet (Spirulidae), joiden spiraalimainen kuori muistuttaa kierteistä postitorvea. Seepioiden lahkoon kuuluvat myös heimot Idiosepiidae ja Sepiadariidae. Varsinaisia seepioita ovat isoseepiat l. seepiat (Sepiidae), joilla on pikkuveljensä (Sepiolidae), jotka ovat alle 10 cm pitkiä, lyhyet kylkievät omaavia seepioita. Varsinaisten seepioiden kirjo on laaja: lajeja on ainakin 94. Eurooppalaisittain yleisin laji on nimilaji seepia (Sepia officinalis), jonka levinneisyysalue kattaa Pohjois-Atlantin, Pohjanmeren ja Välimeren. AA 7
Seepia on viisas Shakki syntyi sodasta Punasolut tuikkivat kuin tähdet Prokofjev ja Stalin Salaisia viestejä
Seepia on viisas Shakki syntyi sodasta Punasolut tuikkivat kuin tähdet Prokofjev ja Stalin Salaisia viestejä Seepia Tässä numerossa 2. Pääkirjoitus TEEMU VARIS 3. Seepia AAPO AHOLA 8. Romeo, Prokofjev
Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan
ABCs ja Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan oppilaat Euroopan merieläimistön elämään ja samalla oppimaan aakkoset ja kirjoittamisen. Lyhyt esittely yksilöityjen eläimien
kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
SULJE IKKUNA. Peli 1 Muistipeli / Ikäsuositus 4+
Sivu 1/7 SULJE IKKUNA 45 kauniisti kuvitettua a kuvaavat 15 eri eläinlajiin kuuluvaa uivaa eläintä. Kuvat on jaettu kolmeen osaan. Kaikissa pelivariaatioissa pyritään muodostamaan kokonaisia kuvia keräämällä
Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA
Sorsalintujen osa 1 tunnistaminen SYYSPUVUSSA Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa
Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin
Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.
ELINALUEET: 1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat? 2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin. 3. Miksi pullonokkadelfiinit
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
Pallokalat lemmikkeinä. Sanna Hagelberg & Mika Jalava
Pallokalat lemmikkeinä Sanna Hagelberg & Mika Jalava Sisältö Mitä pallokalat ovat? Pallotko vaikeita hoidokkeja? Kysymme itseltämme: Hoito, altaat, ruokinta Esittelyt tutuimmista lajeista Kysymyksiä? Te
Vesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua
ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan
Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan aamupalaa. Saatte tulla mukaani töihin. Emilian isä on
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA
Suomenkielinen nimi: Matokala Author, "löytäjä": Valenciennes Tieteelinen nimi: Pangio kuhlii Cobitis kuhlii Löytämisvuosi: 1846 Englanninkielinen nimi: Coolie loach Leopard loach Slimy myersi Slimy loach
Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski
Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on
Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Omatoimista oppimista. Työpajat. Muut sarjan aiheet:
SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja
RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
Suojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
Panu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
Liikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus
raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku
Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?
Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää
Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
VENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
Kalmarit, seepiat, tursaat
KANSIKUVASSA PINGVIINEJÄ Vaikka kaikki pingviinilajit muistuttavat ensi silmäyksellä toisiaan, ne eroavat paitsi kokonsa (suurin pingviini on keisaripingviini, joka on 110 120 cm pitkä) myös naamakuviointinsa
Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.
Materiaalin nimi Kasvien kasvupyrähdyksiä Kohderyhmä 3 8 vuotiaat Materiaalin laatu Projekti Materiaalin sisältö Kasvien kasvu ja kasvamisen edellytykset Kuvaus Tutkitaan kasvien kasvua ja miten eri olosuhteet
Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin
Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Olemme koonneet käyttöösi helpon harjoitusohjelman, joka luo valmiuksia tulevaa uintiasi varten. Olet tervetullut uimaan Vajavesiuintiin, vaikket suorittaisi
Käyttäytyminen. Ikä: 7-12 vuotta. Sisällys. Omatoimista oppimista. Työpajat. Tavoitteet. Muut sarjan aiheet:
SEA LIFE koululaisille Käyttäytyminen Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin eläimiimme ja
Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste
8 3 Paine Käsitteet: ilmanpaine, ilmakehä, lappo, kaasu, neste i Ilma on ainetta ja se vaatii oman tilavuutensa. Ilmalla on massa. Maapallon ympärillä on ilmakehä. Me asumme ilmameren pohjalla. Me olemme
Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen
Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa
Evoluutiohistorian kymmenen käännekohtaa 1. Maapallon synty 4600 miljoonaa vuotta sitten (m.v.s.) 2. Kemiallinen evoluutio: RNA-maailma (perimän informaatio RNA:ssa DNA kehittyi myöhemmin); solukalvon
Elämää niityllä... 4. Eurooppa osana maailmaa... 32. Elämää aavikoilla, savanneilla ja sademetsissä... 88. Ihminen...126. Elämän kehitys...
Elämää niityllä......................... 4 Niitty on valoisa kasvupaikka......................8 Perhoset viihtyvät niityllä.........................12 3. Heinäsirkka ja hepokatti niityn soittoniekat....18
Projekti: Photo Goldeneye 2015
Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen
Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10
Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,
Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013
RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset
ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi
ystävämme DELFIINIT teksti ja kuvitus Giovanni Bearzi TÄMÄN KIRJAN OMISTAA VÄRIKYNILLÄSI VOIT TEHDÄ TÄSTÄ KIRJASTA VIELÄ KAUNIIMMAN ystävämme DELFIINIT Teksti ja kuvitus: Giovanni Bearzi (1994) Verkkoversio:
3. Miten selität sopeutumien synnyn alkuvalailla luonnonvalintateoriaan perustuen?
DELFIINIEN EVOLUUTIO: 1. a) Ensimmäiset monisoluiset eläimet kehittyivät maapallolle noin 1 miljardi vuotta sitten. Piirrä siitä lähtien aikajana, joka kuvaa monisoluisten eläinten evoluutiota; missä järjestyksessä
Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...
Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma
91301 SOFT COTTON A I H E D C F B G
91301 SOFT COTTON A I H D E C F B G Versio 1 91301 TARVIKKEITA PIKKU KOKILLE LANGAT Soft Cotton (100% puuvillaa. Kerässä noin 50 g = 80 m) VIRKKAUSTIHEYS Noin 17 ks x 18-19 krs virkkuukoukulla nro 3.5
Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.
RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla
Rapusyöttitesti särki ylivoimainen
Rapusyöttitesti särki ylivoimainen Perimätiedon mukaan rapusyöteistä parhain on kissan liha. Sitä on kuitenkin harvoin tarjolla, ja kalalla rapuja mertoihin tavallisimmin houkutellaan, mutta lenkkimakkaraa
Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa
PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän
ARNE &CARLOS HEVONEN
ARNE&CARLOS HEVONEN MATERIAALIT: Rauman Petter superwash -lankaa 1 kerä mustaa (312) 1 kerä ruskeaa (322) hevoseen 1 kerä harjaan ja häntään Hieman roosaa (344) korvien sisäosaan Sukkapuikot nro 2,5 Takajalat
Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua
vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten
Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
Ravintoketju & ekosysteemi
SEA LIFE koululaisille Ravintoketju & ekosysteemi Ikä: 7-12 vuotta Omatoimista oppimista Tämä opettajille suunnattu opetuspaketti auttaa opettajaa kiinnittämään oppilaiden huomion mielenkiintoisimpiin
Mikä on elinympäristö?
Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.
61, Verkkoloimi. Hinnat alk. 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 85,00 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99 71,99
Verkkoloimi Koiran verkkoloimi on kevyt ja mukava, sillä se muotoutuu hyvin koiran kehon mukaisesti. Verkkoloimi pitää koiran lämpimänä, mutta sille ei tule liian kuuma. Verkkokangas on hyvin hengittävä.
Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.
Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle
Bi7-kurssilla lisäksi: Tutustutaan lääketieteelliseen tutkimukseen (jos jää aikaa) Avataan råtta ihmisen rakenteen yhteenvetona
Oppikirjana Kokkonen ym.: Lukion biologia. Ihmisen biologia, Bi4, Otava 2010 (tai uudempi). Bi4-kurssilla edetään kirjaa sivulle 55. Tästä jatketaan kirjan loppuun Bi7-kurssilla. Bi7-kurssilla lisäksi:
Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
Johdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
ASENNUSOHJE. Päätekotelo NC-125 asentaminen SM_ /8. FYO2PMU ja FYO2PMU Mini -kaapeleiden rakenne. Päätekotelo NC-125
SM_09122016 1/8 Päätekotelo NC-125 asentaminen Tässä ohjeessa neuvotaan FYO2PMU ja FYO2PMU Mini -talokaapelin asennusta NC-125 -päätekoteloon. Tätä ohjetta voi jokainen soveltaa omalla tavallaan, mutta
Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?
ELÄKÖÖN ELÄMÄ Elollinen ja eloton Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin? Luonto Maapallolla jaetaan elolliseen ja elottomaan
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus
Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus
Kanarialinnun perintötekijät Spalt = Saksankielinen sana ja tarkoittaa perityvä mutta ei näkyvä ominaisuus Koodit eli kansain väliset tunnukset muuttuvat koko ajan, mutta ovat euroopassa laajasti käytössä,
BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro
BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen
EFFLEURAGE - sivelyhieronta
EFFLEURAGE - sivelyhieronta Effleurage eli sivelyhieronta on hellävarainen pehmeillä, sivelyillä tehtävä hieronta jolla voit hemmotella asiakastasi joko kasvohoidon alussa rentouttamaan asiakas tai hoidon
Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
Kenguru 2012 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
Laitilan Jyske ry 5.4.15 Toimintakäsikirja
Keskivartalolihaskuntoharjoituksia Seuraavassa on muutamia keskivartalon voimaan ja hallintaan keskittyviä harjoituksia. Aluksi esitetyt määrät voivat tuntua isoilta. Voitkin aluksi aloittaa pienemmistä
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.
Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta
Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA
Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset
VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!
VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun
Suomen Luontotieto Oy SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015.
SORALIIKE LEHTOVAARA OY:N SORANOTTOALUEEN HIETASISILISKOSELVITYS SAUVOSSA KESÄLLÄ 2015. Koiras hietasisilisko (Wikipedia) 33/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto
Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
Matti Majava. Lyhenteet s = silmukka tr = taikarengas krs = kierros /kerros r = rivi ks = kiinteä silmukka ss = seuraava silmukka
Matti Majava Materiaalit: Puuvillalanka: Mayflower Cotton 8/4 Ruskea (1432), oranssi (1497), valkoinen (1402) harmaa (1442) ja musta (1443). Turvasilmat: 2 kpl. (8 mm.) Virkkuukoukku: Ohjeessa käytetty
Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä