Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio POPELY/2039/2016 Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: klo 9:30 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kymmenen virran sali, Veteraanikatu 1, Oulu Osallistujat liitteenä 1 olevan listan mukaan 1. Kokouksen avaus Puheenjohtajana toimi Jonas Liimatan estyneenä ollessa Juhani Kaakinen. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:30. Yhteistyöryhmän sihteeri esitteli jäsenistömuutokset: Rauno Malinen Pohjois-Pohjanmaan liiton varajäseneksi Antti Petänen SSAB:n varajäseneksi Hanna Vuolteenahon tilalle Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos on nimennyt Jaana Kiiskin tilalle varajäseneksi Jonna Hakalan Jonna Hakalan tilalle Raahen edustajaksi Riikka Nevalainen Aino Alatalon tilalle Kalajoen edustajaksi Heidi Kaiponen ELYssä vesihuoltotehtäviä on tullut hoitamaan Hanna Hentilä, joka osallistuu myös vesienhoidon suunnitteluun Juha Kangaskokon siirryttyä muihin tehtäviin. Sihteerin esityksestä asialistaan lisättiin kohta 6 Muut asiat. Läsnäolijat todettiin kierrättämällä osallistujalista (liite 1). 2. Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Anne Laine. Anne Laine esitteli vesien- ja merenhoidon ajankohtaiset asiat (liite 2). Luokittelu on parhaillaan menossa keskitetysti laadittavien tietojen osalta, mutta käynnistyy ELYissä vasta syksyllä. Tilanarviointiin osallistuvat ELY, SYKE ja LUKE. Luokittelun tueksi arvioidaan ihmistoiminnan vaikutuksia (mm. kuormitus ja hydrologis-morfologinen muuttuneisuus). Luokittelun tulee olla valmis kesäkuuhun 2019 mennessä. Loppuvuodesta kootaan tiedot kuluvan hoitokauden toimenpiteiden toteutumisesta ja raportoidaan ne EU-komissiolle. Kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta on menossa, palautetta on tullut vähän. Anne pyysi yhteistyöryhmältä palautetta 9.7. mennessä joko lausuntopalvelu.fi palvelun kautta, sähköpostitse kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai vastaamalla Vaikutavesiin -verkkosivulta löytyvään kyselyyn. Timo Yrjänä kertoi, että vesien ja merenhoidon tehtävän palvelukuvausta tulevassa maakunnassa valmistellaan. Vesienhoito olisi yksi Ympäristö ja liikenne lautakunnan prosessi. Ensin odotetaan, että lait tulevat voimaan, jonka jälkeen valittava valtuusto päättää maakunnan toimintatavasta. Eduskunta äänestää maakuntauudistuksesta 1.7. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1 PL Oulu Valtakatu 4 PL Ylivieska

2 POPELY/2039/2016 2/5 3. Vesien- ja merenhoidon toteutuksesta, yhteistyöryhmä kertoo Suometsien käytön ja vesien hoidon meneillään olevat hankkeet Luonnonvarakeskuksessa. Vanhojen ojitusalueiden ravinnekuormitus. Hannu Hökkä Esitys on muistion liitteenä 3. Metsän jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja sen vaikutukseen ilmasto- ja vesistöpäästöjen pienentämisessä on meneillä CCFPeat ja SOMPA-hankkeet. Kenttäkokeita on kymmenen eri puolilla Suomea. Juhani Kaakinen kysyi miksi kenttäkokeet keskittyvät Etelä-Suomeen. Hannu Hökkä vastasi, että sieltä on löytynyt hyviä kohteita ja useimmille tutkijoille Etelä- Suomi on läheisempi toimintaympäristö. Pohjois-Suomen Tervolakin on kyllä hyvä tutkimusalue. Ravinne-epätasapainon korjaaminen lannoituksella lisää puuston kasvua, jolloin pohjaveden pinta alenee. Tästä on tutkimustuloksia PK-lannoitteella jo aiemmin, nyt on tutkittu myös tuhkalannoitusta. Ennakkotulosten mukaan pohjavesi alenee lannoituksen vaikutuksesta myös Pohjois-Suomessa. Kunnostusojituksen hyöty riippuu pohjavedenpinnan tasosta; 35 cm on kriittinen syvyys. Jos pohjavedenpinta on syvemmällä, kunnostusojituksesta ei saa hyötyä. Tervolassa ja Sanginjoella on tehty kaksi luontaisen uudistamisen koetta, tulokset korpien pienaukkohakkuista olivat hyviä. Uudet tutkimustulokset viittaisivat siihen, että vesistökuormitus ojitetuilta soilta on 2-3 kertaa suurempi kuin ojittamattomalta. Oulujoella sen osuus olisi 22 % kokonaiskuormasta. Kuorman laskennan päivitys on käynnissä. Irmeli Ruokanen: Tämä tutkimustulos vanhoilta ojitusalueilta on ristiriidassa Samuli Joensuun tutkimusten kanssa, joissa kuormituksen kasvua ei ainakaan vastaavassa määrin näy. Lisätutkimusta varmaan tehdään. Hannu Hökkä: Juuri niin Pentti Marttila-Tomio: Uusi metsä ei tahdo lähteä ilman maanmuokkausta, kun ollaan paksurahkaisilla aloilla. Hannu Hökkä: Oulujoesta pohjoiseen voi olla ongelmia. Heikoin tulos oli Vaalassa, mutta Sievissä ja Simossa tulokset olivat hyviä Timo Yrjänä: Suot ja suometsätalous on Pohjois-Pohjanmaalla merkittävä tekijä ja iso asia vesistöjen kannalta. Myös ELY olisi valmis panostamaan asian tutkimiseen ja toivottavasti tännekin saataisiin koeala. Kaisa Heikkinen: Vesiensuojelussa on tärkeää keskittyä menetelmien kehittämiseen ja siihen mitä voidaan tehdä, koska sitäkin on paljon. Ajankohtaista Kalajoen vesistöalueella Laura Liuska Laura Liuska kertoi Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset ja esitteli Tulvatieto- ja Viivytyshankkeet. Esitys on liitteenä 4. Kalajoen vesienhoitoryhmä on perustettu ratkomaan mitä hyvää huonommassa tilassa olevan Kalajoen eteen voitaisiin tehdä. Ryhmä ottaa kantaa mm vesienhoidon keskeisiin kysymyksiin meneillään olevassa kuulemisessa. Vesienhoitoryhmän toimintaa on edistetty hankkeilla, uusimpana ELYn rahoittama hanke Yhteisessä veneessä. Tulvatieto-tiedonvälityshanke: Tänä vuonna on ollut tavanomainen tulvatilanne. Hulevesitulva on yksi uusia esiin nousseita ilmiöitä. Viivytys-hanke: YM kärkihanke Tulvariskien ja vesienhoidon yhteensovittamiseen Mertuanojan ja Pylväsojan valuma-alueilla. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia kosteikkoalueita: maa-ja metsätalouden kosteikot, Mertuanjärven vesijättö, maa-ainesten ottoalue (Laukkupalo) ja turvetuotannosta poistuva alue. Hanke kestää vuoden 2019 loppuun. Vedenlaadun seuranta on jo aloitettu.

3 POPELY/2039/2016 3/5 Jaana Rintala: Saadaanko kosteikkojen rakentamisen jälkeisestä tilasta seurantatietoa? Laura Liuska: Hankkeen puitteissa ehditään rakentamisen jälkeistä seurantaa tehdä vain vuonna Juhani Kaakinen: Miten Ylivieska on onnistunut saamaan näin paljon hankkeita Tapio Koistinaho: Tarvitaan kokemusta ja sitä Lauralla on Tietoiskut Pirkko-Liisa Luhta kertoi Metsähallituksen Esteet pois hankkeen edistymisestä (esitys liitteenä 5). Tierumpujen aiheuttamat vaellusesteet on merkittävä ongelma. Suomessa on vesistörumpua joista noin 50 % on täydellinen, osittainen tai ajoittainen vaelluseste. Esteet pois hankkeessa on vuonna 2017 korjattu Iijoella 30 vaellusestettä, pääasiassa alapuolen kynnystämisellä. Raakkupuroissakin on tehty estekorjauksia. Hankkeessa tehdään valtakunnallista ohjeistusta sekä suunnittelijoille että toteuttajille. Irmeli Ruokanen: Esteet pois on hyvä hanke, tällainen tarvitaan myös yksityismaille. Metsäteiden uudistamisen yhteydessä voidaan asentaa rummut siten, etteivät ne ole vaellusesteitä. Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto on virittelemässä vastaavanlaista Esteet pois hanketta yksityismetsiin; rahoitus vielä auki, mutta yritetään Kemeran luonnonhoitorahaa. Kaikkeen se ei riitä, mutta jos saisi katettua ainakin työkustannuksia. Myös Lapin alueella ollaan käynnistelemässä vastaavantyyppistä hanketta. Kaisa Heikkinen kertoi soiden käytöstä vesiensuojelussa (esitys liitteenä 6). Luonnon prosesseja soilla voidaan käyttää puhdistamaan ihmisen aiheuttamaa kuormitusta vesistä, eli suot tuottavat meille ekosysteemipalveluita. Pintavalutuskenttien puhdistustehokkuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tehdyn tutkimuksen mukaan ojittamattomat suot toimivat varmemmin ja tehokkaammin, mutta myös ojitetuilla soilla voidaan päästä hyviin puhdistustuloksiin. Pirkko-Liisa Luhta: Oliko reduktiossa eroa vanhojen ja uusien pintavalutuskenttien välillä. Kaisa Heikkinen: Ei merkittävää Pirkko-Liisa Luhta: Ilmakuvissa muutos näkyy, mutta hyvä että puhdistustehokkuus säilyy. Ongelmallista on, että maatalous on keskittynyt jokivarsiin, jolloin näitä pintavalutusmahdollisuuksia ei niille ole. Kaisa Heikkinen: Se on totta. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja on hyvä, kun kokonaisuudessa on eri mahdollisuuksia. 4. Ihmistoiminnan vaikutusten arviointi vesienhoidon suunnittelussa kaudelle Hydrologis-morfologiset (HyMo) arviot. Kimmo Aronsuu kertoi käynnistyneestä Ohkehankkeesta. POPELY haki SYKEn aloitteesta hanketta HyMo-ohjeistuksen päivittämistä varten. Ohjetta tehdään nyt vauhdilla yhteistyössä, pian pitäisi olla valmista. Ohjeistuksessa käsitellään mm. HyMo-paineiden arviointia; mm. rummut pyritään huomioimaan. Tarkennetaan ja yhtenäistetään sitä, miten hydrologis-morfologinen muuttuneisuus ja paineet huomioidaan luokittelussa. Myös keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi (KeVoMu) nimeämisen ja nimettyjen luokittelun ohjeistusta selkeytetään. Lisäksi SYKE kehittää hankkeessa ns vesimittaria osaksi vesistömallia. Mittareita voidaan käyttää apuna KeVoMu- nimeämisessä (järvet), KeVoMu-luokittelussa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Kuormitusarviointien toteuttaminen. Jaana Rintala kertoi VEMALA-mallista ja miten sitä käytetään kolmannella suunnittelukierroksella (liite 7). VEMALAn pohjalla on SYKEn vesistömalli ja se arvioi pitoisuudet ja kuormitukset kaikkiin järviin, jokipisteisiin ja mereen. Maatalouden mallinnus on VEMALAssa pisimmällä, eikä siihen ole tullut juurikaan uutta toisen

4 POPELY/2039/2016 4/5 suunnittelukauden jälkeen. Metsätalouden osalta saadaan nyt parempi, ajantasaiseen ja paikkaan sidottuihin toimenpidetietoihin perustuva kuormitusarvio ja vanhoilta ojitusalueilta tulevaa kuormitusta on tarkennettu. Myös pistekuormitus esitetään tarkemmin. Kaisa Heikkinen korosti valuma-alueen kokonaistarkastelun tärkeyttä. Tulisi pohtia maaperään sijoitettavien rakenteiden mahdollisuuksia kuormituksen vähentämisessä ja mm. niiden yhteiskäyttöä. Juhani Kaakinen: onko kuormitusmalli maakuntienkin käytössä? Timo Yrjänä: YM on tiedostanut asian, järjestelmiä kehitetään myös maakunnan tarpeisiin. Anne Laine totesi, että mahdolliset mallin korjaukset vaikuttavat kuormituksen jakaumaan, eivät kokonaiskuormitukseen. Kokonaiskuormitus kalibroidaan mitattujen virtaamien ja pitoisuuksien avulla. 5. Meriympäristön tila 2018 kuulemispalaute Anne Laine kertoi merenhoidon kuulemispalautteesta (esitys liitteenä 8). Kritiikkiä tuli tahoilta jotka pelkäävät merenhoidon vaikuttavan omaan elinkeinoon. Taloudellisten hyötyjen arviointia oli pidetty liian köykäisenä. Yli puolet palautteesta ei aiheuta muutoksia tilaraporttiin, koska ehdotuksia ei joko voi hyväksyä tai palaute ei koske juuri nyt kuultavana ollutta raporttia. Osa kuitenkin otetaan jatkotyössä (seurantaohjelman ja toimenpideohjelman laatiminen) huomioon. Perämeren erityisolosuhteita ja herkkyyttä ei raportissa palautteen mukaan ole tuotu esille riittävästi. Mikromuovit ja muu roskaantuminen on nyt noussut voimakkaasti esille. Pentti Marttila-Tornio: Kiiminkijoen suiston ruoppaus käynnistyy, kunhan AVI myöntää luvan. Kustannusarvio on , mutta se ei tule riittämään. Massat kuljetetaan Oritkariin altaaseen. Sen jälkeen voimavarat voidaan keskittää yläpuoliseen vesistöön. 6. Muut asiat Maria Ekholm-Peltonen kertoi pohjavesiluokituksen päivittämisen tilanteesta. Mahdolliset muutokset rajauksessa tai luokituksessa sekä ajantasaiset kartat pohjavesialueista löytyvät osoitteesta: FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet?f=PohjoisPohjanmaan_ELYkesk us 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja veti yhteen kokouksen annin, kiitti esityksistä ja hyvästä keskustelusta. Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin Varaudutaan kuitenkin muuttamaan ajankohtaa, mikäli asioiden käsittely sitä edellyttää. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:05. Muistion laati yhteistyöryhmän sihteeri Jaana Rintala. LIITTEET Liite1: Osallistujalista Liite 2: Ajankohtaiset asiat. Anne Laine Liite 3: Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa. Hannu Hökkä Liite 4: Kalajoen vesienhoitoryhmä sekä tulvatieto- ja viivytyshankkeet. Laura Liuska Liite 5: Esteet pois. Pirkko-Liisa Luhta

5 Liite 6: Suot vesiensuojelussa. Kaisa Heikkinen Liite 7: Kuormituksen arviointi. Jaana Rintala Liite 8: Merenhoidon kuulemispalaute. Anne Laine POPELY/2039/2016 5/5