VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 3/2006. Älykästä radiotekniikkaa tulevaisuuden tietoliikenteeseen s. 12. Alumnille aukeni ura Brysselissä s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 3/2006. Älykästä radiotekniikkaa tulevaisuuden tietoliikenteeseen s. 12. Alumnille aukeni ura Brysselissä s."

Transkriptio

1 VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 3/2006 Sähköä johtava muste tulostuu k ank a alle ja paperille Älykästä radiotekniikkaa tulevaisuuden tietoliikenteeseen s. 12 Alumnille aukeni ura Brysselissä s. 20

2

3 Näkymätön teknologia Elämme lähes kaiken aikamme rakennetussa teknologisessa ympäristössä laitteiden ympäröiminä. Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että ympärillämme on yhä enemmän näkymätöntä tekniikkaa ja entistä monimuotoisempia teknisiä sovelluksia. Nykyisen tietotekniikan tavoitteena on kehittää koneille ja laitteille älykkäitä ominaisuuksia kuten kykyä hankkia ja välittää tietoa, joiden perusteella ne voivat tehdä myös päätöksiä ja toimenpiteitä. Jo nyt tieto eri muodoissaan kulkee alati pienenevien elektronisten laitteiden ja sensorien välillä aikaisempaa huomattavasti nopeammin ja tehokkaammin. Pisimmällä näkymättömän teknologian kehittäminen on mikro- ja nanoteknologiassa, jossa voidaan toteuttaa monitieteisin menetelmin atomitasolla toimivia laitteita ja materiaaliratkaisuja. Matkapuhelimilla, matkaviestinjärjestelmillä, sykemittareilla ja älykorteilla on ollut vahva oululainen tiedetausta. Mihin suuntaan kulkee oululaisen informaatiotekniikan tutkimuksen tie nyt. Onko informaatiotekniikasta edelleen alueen talouden tukijalaksi? Tässä Aktuumissa haemme kysymyksiin vastauksia.

4 Nro 3 marraskuu vsk Alumnitoiminta on tärkeää yhteiskunnallista vuorovaikutusta 6 Oululaiskeksintö tulostaa hiilinanoputket paperille 8 Älykkäät ympäristöt laboratorioista arkielämään 10 MNT-keskuksessa puhdastilat yliopiston ja yritysten tutkimukselle 11 Nanorakenteiden integrointi Oulun vahvuutena JULKAISIJA Oulun yliopisto PÄÄTOIMITTAJA Tapio Mäkinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Tiina Pistokoski TAITTO/KUVANKÄSITTELY Petri Ovaskainen 12 Älykästä radiotekniikkaa tulevaisuuden tietoliikenteeseen 15 Informaatiotekniikassa kiihdytysvaiheen aika 16 Kohti saumatonta innovaatioketjua 18 Lyhyet GRAAFINEN SUUNNITTELU V-P Viklund/Avalon Oy OSOITTEET Liisa Salmela Toimitus ottaa aineistoa vastaan jatkuvasti ja pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. 20 Sattuma ja valinta veivät EU-tehtäviin 22 Mentoroinnista tukea tekniikan alan naisille 24 Teräsalumnien verkosto toimii pohjoisessa 26 Karttakeppi onkivapana ja muita alumnien kertomuksia 28 Perinteikäs kiltatoiminta huolehtii hauskanpidosta OSOITE Oulun yliopisto, viestintäpalvelut Pentti Kaiteran katu 1 PL 8000, Oulun yliopisto sähköposti: Puhelin (08) Fax (08) PAINATUS Painos 5800 Rannikon Laatupaino Oy 30 Oulun alumnien suosituin asuinseutu 31 Poistaako kulttuuri varmistimen? Kannen kuvat: Juha Sarkkinen Tuomas Rytky Pekka Keskitalo 34 Väitökset 32 Aktuumit 1. aukeaman kuva: Kuvakori.com ISSN Korhonen 39 Koulutus ja tapahtumat

5 p ä ä k i r j o i t u s Alumnitoiminta on tärkeää yhteiskunnallista vuorovaikutusta Oulun yliopistossa suoritetaan vuosittain noin tutkintoa. Yliopiston kasvatteja eli alumneja on jo yli Monitieteisen yliopiston alumnit toimivat erilaisissa tehtävissä yhteiskunnan eri alueilla kotimaassa ja ulkomailla. Alumnitoiminnalla ylläpidetään ja kehitetään yhteistoimintaa yliopiston ja tutkinnon suorittaneiden välillä sekä tuetaan valmistuneiden keskinäistä verkostoitumista. Valmistuneiden alueellista sijoittumista voidaan pitää yhtenä keskeisenä indikaattorina kuvattaessa Oulun yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Heli Kurikka on tutkinut professori Jarmo Rusasen johdolla Oulun yliopistosta vuosina valmistuneiden noin alumnin paikkakuntakohtaista sijoittumista. Tulosten mukaan Oulu ja sen lähikunnat ovat poikkeuksellisen suuressa määrin yliopiston alumnien asuinkuntia. Kaikista yliopistosta valmistuneista noin kolmasosa asuu Oulussa, 40 prosenttia Oulun seutukunnassa ja 47 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla. Helsinkiin on siirtynyt vain kuusi prosenttia tutkinnon suorittaneista. Yliopiston uusien opiskelijoiden kotipaikkakuntajakauma ja valmistumisen jälkeinen asuinpaikkakuntajakauma ovat hyvin samankaltaiset. Se osoittaa Oulun yliopiston olevan todellinen Pohjois-Suomen kehityksen veturi: yliopisto saa pääosan opiskelijoistaan Pohjois-Suomesta ja valmistuttuaan he jäävät myös sinne työelämään. Kurikan tutkimus osoittaa myös selkeästi yliopiston vaikutuksen Oulun kasvuun merkittäväksi ICT-alan osaamiskeskittymäksi. Yliopisto on yhdessä VTT:n kanssa toisaalta synnyttänyt seudulle uutta yritystoimintaa ja toisaalta toiminut magneetin tavoin vetäen puoleensa yrityksiä ja niiden T&K-toimintaa luvulla teknillisestä tiedekunnasta valmistuneista asui Pohjois- Pohjanmaalla alle 30 prosenttia ja 2000-luvulla valmistuneista jo lähes 70 prosenttia. Sama trendi on nähtävissä myös muissa tiedekunnissa. Kun otetaan huomioon opiskelijamäärien voimakas kasvattaminen erityisesti tekniikassa ja luonnontieteissä 1990-luvun puolivälistä lähtien, on ero huikea. Oulun yliopiston kasvatteja on valtava määrä yhteiskunnallisesti merkittävillä paikoilla. He ovat päättämässä maamme tulevaisuudesta, palkkaavat uusia työntekijöitä, opettavat, tutkivat tai toimivat asiantuntijoina. Siksi on tärkeää, että he ovat saaneet hyvän ja ajanmukaisen koulutuksen yliopistossa ja että he ovat selvillä yliopiston tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittymisestä. Silloin heillä on myönteinen kuva omasta alma materistaan. Alumnit ovat tietoisia myös siitä, että yliopisto seuraa aikaansa ja panostaa jatkuvasti tieteelliseen tutkimukseen ja siihen kytkeytyvään opetukseen. Alumnien tuki yliopiston toiminnalle on välttämätöntä ja heidän kanssaan yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Oulun yliopisto on ottanut käyttöön verkkoympäristössä toimivan yhteydenpitojärjestelmän, jonka avulla alumnit voivat pitää yhteyttä toisiinsa ja yliopistoon. Kaikki Oulun yliopistossa tutkinnon suorittaneet ovat tervetulleita. Lauri Lajunen rehtori Oulun yliopisto Kuva: Juha Sarkkinen

6 Oululaiskeksintö tulostaa hiilinanoputket paperille Kääräisen tietokoneen näytön rullalle taskuuni ja puen päälleni ilman siitepölymäärän tunnistavan lenkkipuvun. Tulevaisuuden todellisuutta, jos visiot hiilinanoputkitekniikasta toteutuvat. Teksti: Hilkka Lahti Kuvat: Juha Sarkkinen Hiilinanoputket ovat hyvin sähkön- ja lämmönjohtavia, silmälle näkymättömän pieniä, taipuisia, mutta äärettömän kestäviä. Hiilinanoputkia voidaan käyttää myös sensoreina, koska ne kykenevät tunnistamaan erilaisia aineita. Käytön ongelmana on, miten niitä voidaan liittää elektroniikan valmistusprosesseihin ja materiaaleihin edullisesti tai kuinka ne saadaan tunnistamaan juuri niitä aineita, joita halutaan mitata, tutkija Tero Mustonen Oulun yliopiston mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriosta sanoo. Oululaistutkijat ovat onnistuneet saamaan hiilinanoputket painettavaan muotoon: tavallinen mustesuihkutulostin sylkee paperille hiilinanoputkimustetta. Tavoitteena on luoda halpa ja helppo tapa laittaa hiilinanoputkia haluttuun paikkaan. Samanaikaisesti tutkijat miettivät hiilinanoputkille uudenlaisia käyttömahdollisuuksia. Halpa materiaali, kallis tuote Hiilinanoputkien valmistusmateriaalit ovat halpoja, mutta valmistaminen vielä kallista. Lisäksi ongelmana on, miten ne saadaan edullisesti käyttöön. Hiilinanoputket ovat niin pieniä, ettei niitä voi ottaa pinsetillä ja järjestellä haluttuun paikkaan, Tero Mustonen kärjistää. Hiilinanoputket mahdollistavat sen, että elektroniikan tarvitsemat sähköä johtavat komponentit saadaan yhä ahtaampiin paikkoihin. Atomimaailmassa välimatkat ovat niin pieniä, että niillä saavutetaan myös lisätehoa, Mustonen kuvaa. Hiilinanoputket eivät välttämättä korvaa elektroniikassa nykyään käytössä olevia johdinmateriaaleja, vaan niille tullaan suunnittelemaan omia informaatioteknologian sovelluksia. Ne mahdollistavat myös lisäominaisuuksia vanhoihin laitteisiin. Esimerkiksi tietokoneen näyttö voidaan rakentaa taipuisalle alustalle tai lisätä jokin sensori käsipuhelimeen.. Ideoiden toteutuminen on kiinni hinnasta ja kysynnästä, Mustonen muistuttaa. Massatuotanto mahdolliseksi Hiilinanoputkimusteprojektissa työskentelee Oulun yliopistossa neljä henkilöä, Tero Mustosen lisäksi tutkijat Krisztián Kordás ja Géza Tóth sekä professori Heli Jantunen. Lähdimme kehittämään painotekniikkaa, koska se mahdollistaa massatuotannon, Mustonen perustelee. Koska tulostustekniikoita on monia, tartuttiin lähinnä saatavilla olevaan, pöydällä könöttävään mustesuihkutulostimeen. Ensimmäinen ongelma oli saada hiilinanoputket liukenemaan veteen, sillä vedessä ne vajoavat pohjaan kuin pienet kivet. Toinen ongelma oli saada hiilinanoputkiliuoksesta niin tasainen, ettei se tukkinut tulostinta, Mustonen kertoo. Neste on vain apuväline, jolla nanoputkia siirretään. Lopullisessa tuotteessa vesi on haihtunut pois ja vain putket ovat jäljellä. Mustonen muistuttaa, että johtavia musteita on keksitty aiemminkin. Muiden kehittämät musteet tarvitsevat aina jälkikäsittelyn, kun taas oululaisten keksimä tuote on heti tulostuksen jälkeen valmis. Kun mustetta ei painamisen jälkeen tarvitse polttaa tai pestä, painaminen onnistuu myös paperille, kankaalle tai muille herkille materiaaleille. Jatkossa tutkijaryhmän tarkoituksena on kehitellä erilaisia musteita erilaisille painopinnoille. Koska Oulussa ei ollut kaikkia tarvittavia mittauslaitteita, joilla tulosteiden elektronisia ominaisuuksia olisi pystytty mittaamaan, tutkijajoukko otti hiilinanoputkitulosteensa ja lensi Yhdysvaltoihin Rensselaer Polytechnic Instituteen viime keväänä. Hankkeesta tehtiin RPI:n tutkijoiden kanssa yhteisartikkeli, joka julkaistiin kansainvälisessä nanoteknologia-alan tieteellisessä julkaisussa, Small-lehdessä, elokuussa. Verkkari ilmoittaa: Vaihda suuntaa! Kun tutkija antaa mielikuvituksensa kiitää, hän näkee tietokoneen näytön paperille tai vaikka paidan rintamukseen painettuna. Sanomalehti olisi paperinen kuten tähänkin asti, mutta sivua ei tarvitsisi enää kääntää, sillä oikeasti paperilla vaihtuisivat sähköiset teksti ja kuvat. Uudenlainen sanomalehti olisi vanhan ja uuden yhdistelmä. Onhan nytkin sanomalehti mahdollista lukea tietokoneen näytöltä, mutta se ei ole syrjäyttänyt paperista lehteä, Mustonen kuvaa. Taipuisat näytöt säästäisivät tilaa ja olisivat helposti käsiteltäviä. Lentokoneessa voisit ottaa penkin sivutaskusta rullalla olevan näytön ja katsoa elokuvan siitä. Kannettava tietokone voisi olla mukana päälle puettavassa vaatteessa, se ei tuntuisi missään eikä painaisi mitään, Mustonen vi-

7 Hiilinanoputkimuste on tulostuksen jälkeen heti valmista eikä tarvitse jälkikäsittelyä, kuten muut vastaavat musteet, selvittää tutkija Tero Mustonen. Siksi sitä voidaan painaa herkille materiaaleille. Hiilinanoputket on musteessa liotettu veteen, joka haihtuu pois lopullisesta tulosteesta. sioi. Jos jo käsipuhelin vapautti meidät puhelinlangasta, hiilinanoputket mahdollistaisivat puhelimen painamisen puseron kaulukseen. Painettavat hiilinanoputket voivat toimia myös sensoreina, sillä ne haistavat eri materiaalit ja huomaavat muutokset. Hiilinanoputkia pystytään muokkaamaan kemiallisesti ja liittämään mukaan reseptoreita, jotka tunnistavat esimerkiksi siitepölyn tai vaarallisen kaasun. Niitä voisi käyttää myös mittaamaan verenpainetta tai veren glukoosia. Sensoreita esimerkiksi suojavaatteisiin on jo valmistettu, mutta hiilinanoputkilla sensoreista saisi näkymättömiä ja taipuisia. Uusia tageja etätunnistukseen Oululaistutkijat ovat mukana myös VTT:n vetämässä Printag-hankkeessa, jonka tavoitteena on soveltaa nanomateriaaleja painettavaan elektroniikkaan perustuvissa etätunnisteratkaisuissa. Hanke liittyy Tekesin FinNano-ohjelmaan. Radiotaajuinen etätunnistus, RFID, on nopeasti yleistyvä tekniikka tiedon etälukuun ja -tallentamiseen. Sitä soveltavat muun muassa kauppa, teollisuus ja kuljetuspalvelut. Esimerkiksi suurta huomiota saanut biopassi sisältää RFID-sirun. Radiotaajuustekniikkaa voidaan käyttää myös rahojen merkitsemiseen tai älypakkauksiin. Passiivinen RFID-tunniste, tagi, korvaa monissa tapauksissa nykyiset viivakoodit. VTT:n kehittämät uudet tagit toimivat luotettavasti myös metallipinnoilla ja iholla, mikä laajentaa tekniikan sovellusmahdollisuuksia. Tunnisteita voidaan sijoittaa esimerkiksi vaatteisiin tai metallisiin kuljetuskontteihin. Painotekniikalla tunnisteen valmistuskustannukset putoaisivat merkittävästi, jolloin myös markkinat moninkertaistuisivat. Hiilinanoputkimusteelle näyttäisi olevan käyttöä painettavissa radiotunnisteissa. Printag-hankkeessa kehitetään myös muita lupaavia nanomateriaaleja ja etätunnistustekniikoita, projektikoordinaattori Panu Helistö VTT:stä kertoo. Printag-hankkeessa on mukana VTT Espoon lisäksi myös Teknillinen korkeakoulu. Atomitason johdinmateriaali Hiilinanoputket on nimensä mukaisesti valmistettu hiilestä. Ne muodostuvat eri tavoin kiertyneistä grafiittilevyistä ja myös niiden ominaisuudet riippuvat kierteisyydestä. Rakenne on putkimainen, kuin kanaverkkoa olisi kääritty rullalle siten, että se muodostaa yhtenäisen putken. Hiilinanoputket ovat yksiseinäisiä tai moniseinäisiä. Hiilinanoputket johtavat ylivertaisen hyvin sähköä ja lämpöä. Putken kierteisyydestä riippuen ne voivat käyttäytyä kuin metallit tai puolijohteet. Hiilinanoputket ovat keveitä, taipuisia ja erittäin kestäviä. Hiilinanoputken keksi japanilaisprofessori Sumio Iijima Nanoputken koko vaihtelee kymmenestä sataan nanometriin. Kun hiuksen halkaisija on sata mikrometriä, yhteen hiukseen mahtuu nanoputkea. Hiilinanoputkia on eripituisia, pisimmillään jopa senttimetrejä. Yksittäistä hiilinanoputkea ei voi nähdä silmin tai edes optisella mikroskoopilla, sillä sen halkaisija on pienempi kuin näkyvän valon aallonpituus. Tarpeeksi suuri hiilinanoputkikasauma voidaan nähdä mustana tai harmaana, siksi myös hiilinanoputkimuste on mustaa. Hilkka Lahti

8 30 vuotta sitten ihmiset tulivat matkojen päästä ihmettelemään ja kokeilemaan Oulun ensimmäisiä liiketunnisteisia liukuovia, muistaa professori Kari Kuutti. Sen jälkeen tietotekniikka on tullut niin läpinäkyväksi osaksi jokapäiväistä elämäämme, että emme sitä kaikissa paikoissa edes huomaa. Teksti: Ville Wittenberg Kuva: Juha Sarkkinen Älykkäät ympäristöt laboratorioista arkielämään Todellista älykästä teknologiaa ei vielä juurikaan ole liukuovia enempää, toteaa tietojenkäsittelytieteiden professori Kari Kuutti. Tekniikkaa on, mutta vuorovaikutusta ei. Liikennevalot ovat oikeastaan toinen esimerkki älykkäästä, läsnä olevasta tietotekniikasta. Oikein toimiessaan ne jopa tuottavat ihmiselle mielihyvää, hän kuvaa. Yhdysvaltalainen Mark Weisser määritteli vuonna 1988 ensimmäisen kerran, että tietotekniikka muuttuu näkymättömäksi ja kaikkialla läsnä olevaksi, ympäristöön sisään rakennetuksi piirteeksi (ubiquitous computing). Hän myös ennusti, että teknologia väistyy arjen keskipisteestä käytön taka-alalle. Kuutin mainitsemat esimerkit ovat sulautuneet vuosien aikana osaksi arkeamme. Mitään teknologista vallankumousrysähdystä ei tule. Älykkäät ympäristöt sulautuvat elämäämme yksinkertaisten asioiden kautta. Hiipien ja paloittain. Huonotkin sovellukset tulevat käyttöön, jos ne koetaan tarpeellisiksi. Se, mikä helpottaa elämää, hy- väksytään, muut jäävät syrjään. Käyttäjän rooli siis korostuu onneksi. Kuutti ottaa esimerkkinä tekstiviestit. Niiden naputtelu ei ole kovin kätevää, mutta kehittelijöiden yllätykseksi niiden käyttö mullisti puhelimen käytön. Jos se olisi osattu ennustaa, toiminto olisi suunniteltu kätevämmäksi. Tulevaisuuden yhä pienevistä langattomista laitteista tiedetään jotain, mutta ei kaikkea eikä edes tarpeeksi. Pitää tehdä paras arvaus, pistää se ihmisille testiin ja ennen kaikkea varautua korjaamaan usein. Ei uuteen tietotekniikkaan muuten pääse käsiksi. Älykkäissä ympäristöissä laitteet eivät kuitenkaan ratkaise. Ne ovat vain osa tulevasta muutoksesta. Ihmisille tarjottavat palvelut ovat ensisijaisia. Käyttäjät mukaan tuotekehitykseen Älykkäitä ympäristöjä tutkitaan käyttötilanteissa, ja tuotekehitys tulee olemaan yhä enemmän käyttäjäpohjaista. Kun tiedon keruu tapahtuu soveltamisen kontekstissa eli siellä, missä tieto syntyy, tutkimuksen ja tuotekehityksen menetelmät lähenevät toisiaan. Kuutin tutkimusryhmä on mukana kansainvälisessä projektissa, jossa kehitetään työkaluja muun muassa kaupunkisuunnitteluun. Kehitteillä on liikuteltava teltta, jonka läpinäkyvälle seinälle voidaan heijastaa virtuaaliset suunnitelmat siitä, miltä maisema näyttää tulevaisuudessa. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua kaupunkisuunnitteluun oikeassa paikassa ja mittakaavassa. Tulevaisuudessa tietokoneita, ympäristöjä ja ihmisiä ei voi erottaa, joten tarvitsemme pitkäaikaisia kokeiluja, joissa palveluita käyttävät ihmiset ovat olennainen osa kehitystä. Ainoastaan laboratoriossa testattuja asioita ei voi noin vain siirtää ihmisten elämän keskelle. Kuluttajapalautteeseen perustuva ohjelmistojen ja järjestelmien korjaaminen on nykyään yleistä. Ohjelmistojen käytettävyysongelmien ja tietoturva-aukkojen kans-

9 Älykkäissä ympäristöissä ratkaisevia eivät ole laitteet vaan ihmisille tarjottavat palvelut, sanoo professori Kari Kuutti. Älykkäiden ympäristöjen tutkimusta Oulun yliopistossa Top3/Kari Kuutti: sa taistelevaa kuluttajaa keskeneräisyyksien kehittely ei miellytä. Seurauksena on, että me emme oikein luota tietotekniikkaan vaikka elämmekin täysin sen keskellä. Graafinen käyttöliittymä oli aikoinaan suuri edistysaskel, mutta nyt se on muuttumassa kehityksen jarruksi. Tuottavuushyödyt eivät ole kovin suuret, kun väline itsessään vie paljon voimia ja aikaa. Käytettävyydessä ratkaisee se, että hyödyn pitää olla kipua suurempi. Älykkäissä ympäristöissä vaaditaankin huomattavasti suurempaa toimintavarmuutta kuin perustietokoneelta. Suunnittelu pitää tehdä vakavasti, sillä silloin tietokoneet eivät ole enää erillään maailmasta omana järjestelmänään. Langaton ja itseraportoiva sairaalajärjestelmä ei saa mennä jumiin päivittäin. Tietotekniikan tulevaisuus ylipäänsä vaatii koko perusfilosofialtaan uutta lähestymistapaa. Työpöytäajattelun tilalle uutta Kari Kuutti puhuu paljon siitä, että tietokoneiden ohjelmalähtöinen ja työpöytäajatteluun perustuva toimintatapa ei enää verkottuneessa tietoyhteiskunnassa toimi. Se on kankea. Toimintapohjainen käyttötapa olisi soveliaampi. Silloin tietokoneen käyttäjän ei tarvitsisi miettiä, millä eri ohjelmilla asioita milloinkin tekee, vaan tehtävän kohteen kautta kaikki siihen tarvittavat toiminnot olisivat automaattisesti käytettävissä. Ihmistoiminnalle ei ole luonnollista, että yksi ohjelma tekee erillisenä yhtä asiaa kerrallaan. Nykyinen käytäntö juontuu laskentaan käytettyjen tietokoneiden alkuajoista. Se ajattelu dominoi yhä. Kasvaneet tehot sekä tietokoneen mahdollisuudet ja verkko istutettuna työpöytämetaforaan aiheuttaa sen, että monimutkainen järjestelmä kohtaa yksioikoisen ajattelun. Ja taas tulee käytettävyysongelmia. Laitekoot ja erillislaitteet saavat professorin mietteliääksi. On mahdollista, että tulevaisuudessa meillä on pieniä erillislaitteita tiettyihin toimintoihin. Tai sitten on edelleen se yksi, jolla voi tehdä vähän kaikkea. IPod esimerkiksi saavutti suosion, vaikka sillä saattoi vain kuunnella musiikkia. Samaan aikaan toisaalta multimediakännykät myyvät nekin. Kristallipallo on vähän sumea. Nykymuotoisen tietokoneen puristaminen taskukokoon ei kuitenkaan tunnu kovin toimivalta ratkaisulta. Pienet laitteet ovat tutkijoillekin päänsärky. Kirjoituksen lähteenä on käytetty myös liikenneministeriölle tehtyä Uusi arjen tietotekniikka -taustaselvitystä. IPCity Interaction and Presence in Urban Environments EU-rahoitteinen laaja tutkimushanke yhdessä kahdeksan muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Projektissa tutkitaan tekstissä mainittua kansalaisten kaupunkisuunnitteluun osallistumista, teknologian avulla luotavaa isojen yleisötapahtumien yhteisöllistä kokemusta, kaupunkitilaan liittyvien tarinoiden ja kertomusten keräämistä ja vuorovaikutteisten historiapelien käyttöä eri kaupunkien välillä. Studio n site Suomen Akatemian rahoittama hanke yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun tilamuotoilun laitoksen kanssa. Hankkeessa tutkitaan vuorovaikutteisen suunnitteluteknologian hyödyntämistä käyttäjäkeskeisessä tilasuunnittelussa. otpage=3&subpage=2115 ÄES Älykkäiden ympäristöjen ekologia Hankkeen tavoitteena on tunnistaa, mallintaa ja arvioida älykkäiden ympäristöjen ekologiaa ihmisen, tekniikan, ympäristöjen ja suunnittelumenetelmien näkökulmasta. Hanke on Tekesin, VTT:n ja Työterveyslaitoksen rahoittama. Siinä on mukana kahdeksan kotimaista korkeakoulua.

10 MNT-keskuksessa puhdastilat yliopiston ja yritysten tutkimukselle Tietotalo I:ssä sijaitsevan mikro- ja nanoteknologian keskuksen puhdastiloista. Niitä tarvitaan mikro- ja nanomittakaavan ilmiöiden ja komponenttien tutkimuksessa. Teksti ja kuvat: Ilkka Heikura Mikro- ja nanoteknologian keskuksen (MNT-keskus) tehtävänä on tarjota yliopiston tutkijoille ja opiskelijoille sekä ulkopuolisille yrityksille puhdastiloihin sijoitettujen tutkimuslaitteiden käyttömahdollisuus ja puhdastilaympäristö. Keskus palvelee erillislaitoksena kaikkia tiedekuntia ja laitoksia. Sen tutkijat antavat myös asiantuntija- ja tutkimusapua. Keskuksen varustaminen tutkimuslaitteilla aloitettiin viime vuonna ja niitä on kuluvana vuonna täydennetty. Käyttöön tutkimuslaitteita on otettu vähitellen alkuvuodesta alkaen. Puhdastilat parantavat yliopiston tutkimusmahdollisuuksia, koska esimerkiksi li- tografiassa ja ohutkalvojen prosessoinnissa tarvittavat laitteet löytyvät keskitetysti täältä. Samalla laitteistojen kalliit ylläpito- ja huoltokustannukset jäävät keskuksen huolehdittaviksi eivätkä syö yksittäisten laboratorioiden resursseja. Tärkeäksi nähtiin myös, että Oulun seudun yritykset voivat kehittää ja testata keskuksen prosessointilaitteilla omia huipputeknologian tuotteitaan, esimerkiksi mikroelektroniikan ja nanofotoniikan komponentteja, kertoo laitoksen johtaja, tekniikan tohtori Janne Remes. Tutkimuslaitteiden ja tilojen hankintaa ovat merkittävästi rahoittaneet Oulun kaupunki, opetusministeriö, Tekes ja yritykset. Ongelmana hankinnoissa on laitteiden kal- Yliopiston puhtaimmat tilat löytyvät Linnanmaalta lis hinta. Mitä pienempiä asioita tutkitaan, sitä kalliimmiksi prosessointilaitteet yleensä käyvät, jatkaa Remes. Laitetarpeita selvitettiin käyttäjäkunnan, erityisesti yliopiston laitosten kanssa. Tärkeimmät peruslaitteet hankittiin penniä venyttämällä ja jopa ulkomaisia puolijohdevalmistajien huutokauppoja koluamalla. MNT-keskus on pitkän yhteen hiileen puhaltamisen ja taustatyön tulos. Vaikuttajina toimivat Remeksen mukaan erityisesti professorit Vilho Lantto ja Jouko Vähäkangas sekä dosentti Antti Uusimäki mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriosta. Lisäksi eri tiedekuntien edustajista koostuvan puhdastilatoimikunnan valmisteleva työ mahdollisti keskuksen syntymisen ja laitehankintojen toteuttamisen. Ohjausta ja koulutusta käyttäjille Janne Remeksen lisäksi MNT-keskuksessa työskentelee kaksi tutkijaa ja osa-aikainen sihteeri. Henkilökunnan työajasta suurin osa kuluu laitteiden asennukseen ja sisäänajoon, 10

11 Nanorakenteiden integrointi Oulun vahvuutena Ilman epäpuhtaudet ovat nanotekniikan tutkimukselle vahingollisia, joten puhdastilojen ilmaa suodatetaan jatkuvasti ja tutkijat käyttävät suojavaatteita. Puhtaimmissa tiloissa litrassa ilmaa on korkeintaan neljä 500 nanometrin kokoista partikkelia, kuvaa MNT-keskuksen johtaja Janne Remes. prosessien kehittämiseen, puhdastilojen ylläpitoon ja valvontaan, laitteiden huoltoon sekä laitehankintojen suunnitteluun yhdessä tutkijoiden kanssa. Varsinkin erilaisten prosesseissa tarvittavien kaasujen ja kemikaalien turvallisen käytön varmistaminen on edellyttänyt kovaa työtä, kuvaa Remes. Keskuksella ei ole arvosanoihin tähtäävää opetusvelvoitetta, eli keskuksessa ei työskentele professoria. Puhdastilarutiineihin perehtyminen ja laitteiden turvallisen käytön oppiminen ovat kuitenkin edellytys pääsylle puhdastiloihin käyttämään laitteistoja. Tähän asti halukkaat on perehdytetty yksittäin, mutta toiminnan mahdollisesti laajentuessa voidaan kurssittaa suurempia ryhmiä. Lisäksi keskuksen henkilökunta on tarvittaessa tuntiopetusmääräyksin yliopiston eri koulutusohjelmien käytössä. Keskuksessa käytetään myrkyllisiä aineita, joiden turvallisesta käytöstä me vastaamme, eikä laitteita voi käyttää ilman opastusta ja koulutusta työntekijän oman turvallisuuden ja laitteiden rikkoontumisvaaran takia, jatkaa Remes. Yritykset voivat käyttää puhdastilan laitteita ostamalla keskukselta käyttöaikaa. Yrityksen työntekijä voidaan myös kouluttaa laitteiden käyttöön. Yritykset voivat käyttää puhdastiloja virka-aikana. Laitteesta riippuen yliopisto laskuttaa euroa tunnilta. Yliopiston omille tutkijoille hinta muodostuu huomattavasti edullisemmaksi. Nanoteknologian tutkimuksessa tärkeäksi Oulun yliopiston vahvuusalueeksi on määritelty nanorakenteiden integrointi erityisalueena nanotyöstö ja -asemointi sekä sähkökeraamit, joita tutkitaan varsinkin mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriossa. Aihealue on oleellinen osa nanoteknologiaa, koska se mahdollistaa toiminnalliset rakenteet ja komponentit. Nanoteknologiassa tärkeitä tutkimusalueita ovat muun muassa anturi-, testaus- ja luotettavuustekniikka, nanokomposiitit sekä hiilinanoputkien kasvatus ja modifiointi. Erityisesti nanorakenteiden integroinnin kautta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kaupallisissa sovelluksissa jo melko nopeasti. Visioita nanoteknologian mahdollisuuksista elektroniikka-, metsä- ja kemianteollisuudessa on Suomessa muotoiltu FinNano-ohjelman puitteissa. Oulun alueella tehtävä tutkimus sopii hyvin niissä löydettyihin suomalaisen teollisuuden nanoteknologian painoaloihin. Visiotyö jatkuu edelleen ja auttaa myös tutkimuslaitoksia suuntautumaan kansallisesti tärkeille alueille, sanoo professori Heli Jantunen Oulun yliopiston mikroelektroniikan ja materiaalifysiikan laboratoriosta. Suurin nanoteknologia-alan tutkimusprojekti Oulussa on professori Jantusen johtama NAPERO, joka kuuluu Tekesin FinNano-teknologiaohjelmaan. Sitä toteutetaan yhteistyössä VTT:n ja kuuden teollisuusyrityksen kanssa. Projektissa kehitetään nanomittakaavan valmistusmenetelmiä ja komponentteja fotoniikan ja mikroelektroniikan sovelluksiin. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa optisissa sulkimissa ja kytkimissä, tiedonsiirto- ja tallennusmenetelmissä ja spektroskooppisissa mittalaitteissa. NAPERO:n lisäksi yliopistossa on käynnissä ainakin kuusi selkeästi nanoteknologiaan liittyvää Tekesin, Suomen Akatemian ja EU:n rahoittamaa hanketta. Niissä on mukana myös yli kymmenen Oulun alueen teollisuusyritystä. Tutkimusta tehdään fotoniikan, optoelektroniikan, mikroaaltotekniikan, kemian, fysiikan, mittaustekniikan, materiaalitekniikan, elektroniikan, konetekniikan ja testaustekniikan aloilla. Nanoteknologian työkalun, fokusoidun ionisuihkun (FIB) avulla materiaaleja voidaan työstää suoraan suurella tarkkuudella. NAPERO-projektin teollisuuskumppaneiden logot on valmistettu FIB: n avulla piinitridikerrokselle. Pientä mittakaavaa kuvaa alareunan musta palkki pituudeltaan kaksi mikrometriä eli 0,002 millimetriä. Alan huippuosaamisesta kertoo pääsy valtakunnalliseen Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit -osaamiskeskusohjelmaan (OSKE), johon kuuluvat lisäksi Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, pääkaupunkiseutu ja Tampere. Yhteistyö Oulun VTT:n yksikön kanssa tukee merkittävällä tavalla alueen yritysten mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin mikro- ja nanoteknologiaan liittyvissä sovelluksissa, esimerkiksi tulevaisuuden elektroniikan miniatyrisoinnissa nanomittakaavaisiin rakenteisiin ja painettavan elektroniikan kehityksessä. Kansainvälisillä markkinoilla on jo saatavilla useita nanoteknologiaan perustuvia tuotteita tai tuoteparannuksia, kuten nanoputkien käyttöön perustuvat kestävämmät tennismailat ja nanokoon partikkeleihin perustuvat naarmuuntumattomat maalit. Suomessa julkiset rahoittajat ovat panostaneet huomattavasti alan tutkimukseen ja laitehankintoihin, ja tämä on myös tiivistänyt kotimaista tutkimusyhteistyötä. Kansainvälisesti onkin tärkeää saada merkittävä asema suomalaisen teollisuuden painoaloilla, sillä nanoteknologialta odotetaan paljon ja ennen kaikkea Yhdysvallat ja Kiina panostavat siihen voimakkaasti, kuvaa Heli Jantunen. (IH&TP) 11

12 tulevaisuuden älykäs radiotekniikka kehitteillä Langattoman tietoliikenteen kuuma puheenaihe on ohjelmistoradio. Eri radiotekniikat yhdistävästä älykkäästä radioteknologiasta povataan merkittävää edistysaskelta matkapuhelinten kehittämisessä. Oulussa on rakennettu ohjelmistoradion ensimmäiset toimivat testilaitteistot. Teksti: Tuomas Rytky Kuvat: Tuomas Rytky ja Tero Suutar i Nykyaikaisessa matkapuhelimessa käytetään rinnakkain useita radiotekniikoita. Puheluiden ja datan vaatiman GSM-liikenteen lisäksi laitteella voidaan kytkeytyä esimerkiksi langattomaan lähiverkkoon WLANstandardin mukaisesti tai siirtää tietoa vaikkapa puhelimen ja tietokoneen välillä bluetoothia käyttäen. Radioverkkojen käyttäminen rinnakkain on haastavaa. Erilaiset radiotekniikat tarvitsevat omat lähettimensä ja vastaanottimensa, jotka suurentavat ja monimutkaistavat laitteita. Käytännössä tulevaisuudessa käyttötilannetta pahentaa, että lähettimet ja vastaanottimet kokevat muun kuin oman liikenteensä häiriönä. Haittaa voi verrata siihen, että samassa pienessä pöydässä keskustelee yhtä aikaa monenkielisiä ja kovaäänisiä ihmisiä jotka eivät välttämättä ymmärrä tai kuuntele toisiaan. Tällöin voidaan siirtyä keskustelemaan pöytään, jossa puhutaan samaa kieltä. Useiden rinnakkaisten radiotekniikoiden käyttäminen samassa laitteessa ja samassa fyysisessä tilassa yhtä aikaa yleistyy nopeasti. Nokia julkaisi syyskuun lopulla laitteen, jolla on mahdollista käyttää laskutavasta riippuen neljästä kuuteen erilaista radioverkkoa. Eikä tilanne ole suinkaan helpottumassa, sillä niin kännykkään kuin ihmis- ten muuhunkin elämään pyrkii moni nuori ja nouseva radiotekniikka. Centre for Wireless Communications (CWC) on Oulun yliopistossa toimiva tutkimusyksikkö, jossa tutkitaan kuinka tulevaisuudessa kymmenet rinnakkaiset radiotekniikat voitaisiin toteuttaa yhdellä kognitiivisella radioverkolla. Tarkoitamme sillä radiota, joka haistelee ympäristöään saadakseen tietoonsa, millaisia radioteknologioita alueella on käytössä. Kognitiivisella radiolla on käytössään menetelmät, joilla se osaa muodostaa yhteyden mihin tahansa löytämäänsä radiostandardiin. Lisäksi se pystyy tarvittaessa muodostamaan täysin omanlaisensa radiostandardin tietylle käyttäjäjoukolle, CWC:n johtaja Ari Pouttu suomentaa visiota. Vapaammat taajuudet tarpeen Jo aivan lähitulevaisuudessa kognitiivisen radion piirteitä löytyy matkapuhelimista, jotka osaavat käyttää esimerkiksi halvinta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Puhtaasti kognitiivisen radion toteuttaa käytännössä kuitenkin vasta ohjelmistoradio eli radio, jonka toimintaa voidaan muuttaa ohjelmallisesti. Vielä nykyään radio-ominaisuudet tehdään laitteistoratkaisuilla. Teknisiä haasteita on vielä paljon, mutta ne pystyään ratkaisemaan. Eniten kehitykseen vaikuttaa taajuusjakopoliittisten päätösten puuttuminen. Taajuuksien käyttö on hyvin tiukasti säänneltyä. Nyt tarvittaisiin päätöksiä, jotka mahdollistavat taajuuksien vapaamman käytön, Pouttu sanoo. Se, millaisia käyttöön tulevat ratkaisut ovat, riippuu taajuuksien sääntelyn lisäksi suuryritysten johtajista. Tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa tekevän CWC:n johtaja tietää realiteetit: Me tutkimme kenttää mahdollisimman laajasti, mutta viime kädessä teollisuus valitsee yleiseen käyttöön saakka menevät osat. Niin se toimi 3G-teknologiassa ja niin se tulee olemaan kognitiivisessa radiossakin. Tällä hetkellä kaikki radiostandardit käyttävät omaa taajuusaluettaan ja tiukasti säädettyä protokollaa. Taajuusspektri nähdään rajallisena luonnonvarana. Kuitenkin ajallisesti tai paikallisesti mitattuna esimerkiksi GSM:n taajuusalueesta vain 5 15 prosenttia on käytettynä. Tulevaisuuden radio osaa vaihtaa vapaalle alueelle, mikäli alueen ja taajuuden ensisijainen käyttäjä sen sallii, Pouttu kuvaa. CWC on noussut reilun kymmenvuotisen historiansa aikana kansainvälisesti arvostetuksi peluriksi langattoman tietolii- 12

13 Koelaitteistot kolmannen sukupolven matkapuhelinteknologian tutkimiseksi tehtiin CWC:ssä kymmenisen vuotta sitten ja tekniikka puristettiin nykyiseen, johtaja Ari Poutun kädessä olevan kännykän kokoon. Nyt pienen matkalaukun kokoisen ohjelmistoradion kaupallistaminen vie Poutun arvion mukaan saman ajan. CWC Langattoman viestinnän erityisosaaja CWC kehittää langattomia teknologioita teoreettisen analyysin, tietokonesimulointien ja kokeellisen tutkimuksen avulla. Viime kesänä tutkija Mikko Alatossava teki 4G-tutkimukseen liittyviä radiokanavamittauksia yliopiston Linnanmaan kampuksella. Centre for Wireless Communications (CWC) on Oulun yliopistoon vuonna 1995 perustettu kansainvälisesti huipputasoinen tutkimusyksikkö, jossa tutkitaan langattomia järjestelmiä ja verkkoja. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. CWC:n projekteissa tutkitaan tiedonsiirtoratkaisuja 3G-evoluutio- ja 4G-järjestelmiä varten. Jatkuvasti kasvavana alueena ovat myös erilaiset langattomat verkkoteknologiat, joissa tärkeimmät teemat ovat uudet verkkotopologiat tulevaisuuden matkapuhelinjärjestelmissä sekä lyhyen kantaman sensoriverkkoteknologiat. Tutkimuksen nykyhaasteet liittyvät yksinkertaisten ja kuitenkin tehokkaiden keinojen löytämiseen, jotta voidaan tarjota luotettavaa kokonaispalvelua usean radioteknologian verkkoympäristössä. Langattomien teknologioiden kehittäminen CWC:ssä perustuu teoreettiseen analyysiin, tietokonesimulointeihin ja kokeelliseen tutkimukseen. CWC: n uusissa 4G- ja elab-laboratorioissa rakennetaan tulevaisuuden langattomien teknologioiden pienimuotoisia koejärjestelmiä, joiden avulla teoreettisen tutkimuksen tulokset voidaan tuoda käytäntöön. CWC toimii täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Merkittävimpiä rahoittajia ovat Nokia, Elektrobit, Tekes, Puolustusvoimat ja Euroopan komissio. Henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin 100, josta kolmannes on ulkomaisia tutkijoita. 13

14 kenteen kentällä. Sen sadasta työntekijästä kolmannes on ei-suomalaisia, joten jo sitä kautta kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen ovat vahvoja. Arvostusta osoittaa esimerkiksi se, että CWC:ssä tehtiin jo 1990-luvun puolivälissä 3G-tekniikkaa, jota alkoi löytyä kaupallisista tuotteista vasta viime vuonna. Henkilöstön näkemyksen arvostuksesta kertoo myös se, että professoreiden ja johtajien kalenterit ovat pullollaan esiintymisiä konferensseissa eri puolilla maailmaa. Helppo käyttö tavoitteena Pouttu uskoo, että ensimmäiseksi ohjelmistoradiotekniikan ratkaisuja otetaan käyttöön nimenomaan ei-kaupallisissa viranomaissovelluksissa. Oululaiseen ohjelmistoradioprojektiin onkin osallistunut CWC:n ja Elektrobitin lisäksi yhteistyökumppanina Puolustusvoimat. Mutta hyödyttääkö fiksulta kuulostava tekniikka myös loppukäyttäjää? Pouttu antaa esimerkin tilanteesta, jossa kännykän omistaja siirtyy maasta toiseen. Monet nykykännyköistä mykistyvät esimerkiksi Aasiassa tai Pohjois-Amerikassa. Tulevaisuudessa kännykän radio osaa muuttaa toimintansa aina tilanteen mukaan. Yksi mahdollinen käyttötilanne on se, että kognitiivinen radio toimii kotona kaikkien radiolaitteiden keskussolmuna. Näin siksi, että se kykenee keskustelemaan kaikkien kanssa. Tällainen laite osaa myös tehdä valintoja käytettävän radiotekniikan suhteen käyttäjän antamien yksinkertaisten parametrien perusteella. Laitetta voidaan käskeä käyttämään päivällä mahdollisimman luotettavaa siirtomenetelmää mutta iltaisin vapaa-aikana yhteyden hintaa, Pouttu maalaa tulevaisuutta. Nykyinen tutkimuskäyttöön tehty ohjelmistoradio on melkoinen tehosyöppö ja käsimatkatavaralaukun kokoinen. Poutun mukaan siitä puristetaan noin kymmenessä vuodessa kuluttajille kelpaava. Informaatiotekniikassa Jukka Klemettilä Pertti Huuskonen Matti Pietikäinen Oulun seudulla on oltu huolissaan oululaisen teknologiaosaamisen vauhdin hiipumisesta. Kysyimme kolmelta informaatiotekniikan alan näkijältä ja tekijältä, onko huoli aiheellinen ja mitä alueen toimijoiden pitäisi tehdä. Jukka Klemettilä Toimitusjohtaja, Oulu Innovation Oy: Oulu on johtava langattoman tieto- ja tietoliikennetekniikan keskus, globaalisti. Meillä on huomattavan kokoisia globaalien yritysten tuotekehitysyksiköitä, lukuisia startup -yrityksiä, laajaa ja syvää alan tutkimusta ja koulutusta sekä jopa pääkonttoreita. Kaikesta tästä huolimatta Oulussa on hälyttävän vähän uusia potentiaalisia ICT-menestyjiä. Tämän lisäksi on vielä muistettava, että potentiaalisista korkeintaan yksi kymmenestä onnistuu kunnolla. Maailmalla parhaiten kehittyviin Oulun seutuun verrattaviin alueisiin verrattuna meillä syntyy vain noin kymmenesosan verran todellisia nopean kasvun yrityksiä. Jokainen uusi ICT-markkina alkaa pienenä usean yrityksen pelikenttänä, mutta varsin lyhyessä ajassa ja markkinan kasvaessa johtavat yritykset korjaavat koko potin. Joh- tavat yritykset ratkeavat nopeuskilpailussa, jonka lopputulos on summa riittävän kovan tavoitteen asettamisesta, liikkeenjohtotaidoista, oikean tuotekategorian ja markkinan määrittämisestä, riittävästä rahoituksesta sekä myös onnesta. Menestysresepti markkinajohtajuuteen muodostuu siis seuraavasti: tähdätään markkinajohtajaksi nopeasti isoksi kasvavassa uudessa markkinassa. Seurataan parhaiden bisneskehityksen ammattilaisten analyyseja ja suosituksia. Hankitaan kumppaneiksi maailmalta lahjakkaita, ahkeria, kokeneita ja onnekkaita yrittäjiä, yritysjohtajia, rahoittajia ja neuvonantajia. ICT on Oululle edelleen tärkeä. Iso osa talouskasvustamme riippuu ICT:ssä onnistumisesta. Olemme tällä hetkellä edelleen huipulla, mutta nykyisen kaltainen kehitys ei tuo näköpiiriin kasvavia yrityksiä. Vahvaan osaamiseen perustuva ponnistamispohja on meillä erittäin hyvä ja sen laadun säilymisestä on pidettävä huolta. Laajeneva yhteistyö 14

15 kiihdytysvaiheen aika yli toimialarajojen synnyttää uusia markkinamahdollisuuksia. Kunnon panokset markkinajohtajien kehittymiseen vievät meidät menestykseen. Riskiä pitää ottaa ja antaa mahdollisuuksia lupaaville yrityksille. Pertti Huuskonen Toimitusjohtaja, Technopolis Oyj: Oulun yliopisto on ollut erittäin keskeisellä sijalla 1960-luvulla käynnistyneessä prosessissa, jossa seudustamme on tullut globaalin luokan informaatiotekniikan osaamisen keskittymä. Huipputekniikassa uusiutumisnopeus on nopeaa, mikä mahdollisti aikanaan tämän kehityksen. Nyt tämä muutosnopeus haastaa meidät, koska menneisyyden mairea makustelu ei auta tulevaisuutemme rakentamisessa erinomaisista aikaisemmista tuloksista huolimatta yhtään sen enempää kuin formulakisoissa ajajan paalupaikka. Paalupaikka auttaa aluksi, mutta maalisuoralla on kuitenkin lopulta ykkönen se, joka on onnistunut lähdön jälkeen tekemään oikeita asioita oikein. Nykytasolta on Oulussa hyvä ponnistaa eteenpäin. Jatkossakin tarvitaan samoja asioita, joilla täällä napapiirin tuntumassa ennenkin menestyttiin. Tarvitaan nuorekasta ennakkoluulottomuutta, räväkkää rohkeutta sekä erityisesti suomalaiselle ja pohjoiselle ihmiselle ominaista sikaenergiaa. Edelleenkin olemme globaalissa kilpailussa eikä siltä tieltä ole paluuta, eikä Oulun tarvitse sitä toivoakaan. Tulevien menestysalojen arvioiminen on edelleen yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Mutta kannattaa keskittyä ja paneutua tekemään huippuluokan työtä kunnianhimoisin tavoittein. Sellainen työ johtaa lopulta menestykseen. Toisinaan odotusaika on tuskaisen pitkä, mutta maratonjuoksussakin maali tulee vastaan aikanaan. Oulun yliopiston eräs lähtökohtainen etu on edellä mainittujen lisäksi se, että se on hyvin monialainen. Tätä lähtökohtaista etua hyödyntämällä voidaan kehittää ja kouluttaa ihmisiä esimerkiksi multimedian, hyvinvointiteknologian, ympäristötekniikan ja monien muiden tunnistettujen mahdollisuuksien erityistarpeisiin. Yliopiston tekemiä toimenpiteitä monialaisuuden ja opetuksen kehittämisen suuntaan on ilo tervehtiä suurella tyydytyksellä. Yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyötä voi nykyisestä hyvästä tasostaan kehittää edelleen. Tapoja on paljon alkaen siitä, että vaihdettaisiin säännöllisesti tiiviimmin näkemyksiä strategioista ja tulevista projekteista päätyen siihen, että vietettäisiin yhdessä enemmän epävirallista aikaa esimerkiksi ekskursioiden ja muiden tapaamisten muodossa. Kaikissa näissä ajatuksissa tulee väkisinkin itselle huono omatunto monista tekemättömistä yhteistyökuvioista, mutta onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä. Kokemukseni yliopistosta lähtien opiskeluajoista nykypäiviin tuovat lukuisia onnellisia muistoja. Uskon, että tällaista hyvin myönteistä ilmapiiriä on Oulussa yliopistoa kohtaan paljon ja monilla tahoilla, ja se merkitsee Oulun seudulle äärimmäisen tärkeää kehittymisen perustaa yliopiston ja ympäristön yhteistyöllä. Matti Pietikäinen Tieteellinen johtaja, Infotech Oulu: Informaatiotekniikan kehittyminen Oulun alueella on nähdäkseni eräänlaisessa murrosvaiheessa. Viime aikoina on menestykseen riittänyt pitkälti se, että on keskitytty olemassa olevien tuotteiden uusien versioiden kehittämiseen eikä niinkään aivan uuden luomiseen. Teollisuuden lyhyen tähtäimen intressit ovat ohjanneet myös tutkimusta, sillä esimerkiksi Tekesin rahoituksen saaminen yliopistolla tehtävään tutkimukseen on yleensä kiinni yritysten osallistumisesta hankkeisiin. Tietotekniikka on nyt leviämässä kaikkialle, yhä keskeisemmäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme: koteihin, työhön, harrastuksiin, opetukseen, terveydenhuoltoon jne. Langaton tietoliikenne on keskeinen osaamisen alue Oulussa, mutta keskittyminen pelkästään siihen ei riitä onhan painopiste mobiilialallakin siirtymässä laitteistoista ohjelmistoihin, palveluihin ja sovelluksiin mitä erilaisimmilla aloilla. Menestyäksemme jatkossa tarvitaan tutkimuksen tuottamia aivan uudenlaisia hullunrohkeitakin ideoita, joista sitten jotkut voivat johtaa tuotekehitykseen ja jopa uuteen yritystoimintaan asti. Koska menestykseen johtavia ideoita on mahdotonta ennakoida, on tutkimuksen oltava volyymiltaan riittävän suurta ja laaja-alaista, mutta myös kansainvälisesti erittäin korkeata tasoa. Tutkimusympäristöjämme on kehitettävä pitkäjänteistä ja uutta luovaa tutkimusta edistäviksi. Lyhytjänteisestä projektikohtaisesta rahoituksesta on päästävä pitkäjänteisempään, teollisuuden lyhyen tähtäimen intresseistä riippumattomaan rahoitukseen. Tutkimusryhmien on tultava entistä kansainvälisemmiksi, luotava yhteyksiä huippututkimukseen ja rekrytoitava kovatasoisia tohtoreita ja jatko-opiskelijoita ulkomailta. Yliopistotasolla on mietittävä miten, huippututkimusta voitaisiin nykyistä paremmin edistää. Mielestäni tarvittaisiin muun muassa paikalleen jähmettyneiden organisaatioiden (tiedekunnat, osastot/laitokset) uudistamista sekä joustavampia mahdollisuuksia palkkaukseen, eri rahoituslähteiden yhdistelyyn ja rahoituksen puskurointiin. Oulun alueen kehityksen moottorina ja yliopiston painoalana olevan informaatiotekniikan olisi saatava merkitystään vastaava osuus yliopiston resurssien jaossa. Tällöin olisi myös tutkimuksen laatu otettava entistä tärkeämmäksi kriteeriksi määrällisten kriteerien sijasta. 15

16 Kohti saumatonta innovaatioketjua Petr i Pulli & Jouni Similä Epävarmuus, Julkaiseminen Tutkimus on uudisraivausta Kaskiviljely (nopeasti tuloksia mutta maaperä köyhtyy) Kasvuyritysten maaperä köyhä (IPR-vaje) Vapaa tutkimus yliopistoissa, Akatemian rahoittama tutkimus Tekesin ja yritysten rahoittamat teknologiaohjelmat Uusien yritysten synty & kasvu Perustutkimus Soveltava tutkimus Teknologiansiirto Aika, taloudellinen hyödyntäminen Tutkimusrahoituksen nykytila: tutkimuksen ryöstöviljely. Virheellisesti painottunut tutkimusrahoitus on johtanut nykytilanteeseen: tutkimuksen ryöstöviljelyyn. Innovaatio-aihioita syntyy tutkimuksen uudisraivauksessa runsaasti, mutta puutteellisen tuen takia suuri osa niistä jää kehittämättä. Innovaatioiden hautuumaa sijaitsee perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välimaastossa, kun lannoitus eli rahoitus puuttuu pitkäjänteiseltä soveltavalta tutkimukselta, jonka tehtävä on luoda immateriaalioikeuksia. Panostuksen kohdentaminen lähes pelkästään nopeasti hyödynnettävien innovaatioiden kehittämiseen on kaskiviljelyä, joka köyhdyttää maan. Myös uusien kasvuyritysten tarvitsema maaperä on köyhä, koska immateriaalioikeuksia ei ole syntynyt aiemmissa vaiheissa. Kuvan nk. Matthewsin käyrä kuvaa yleistä jonkin tutkimusteeman tai alueen kehittymisen lainalaisuutta. Alkuvaiheessa julkaistaan paljon ja otetaan riskejä, mutta kun lähestytään kaupallista hyödyntämistä, julkaisuaktiviteetti laskee ja riskejä pyritään välttämään. 16

17 Suomi ja pohjoinen kaupunki Oulu ovat menestyneet tietotekniikan alueella erinomaisesti. Menestys on perustunut pitkäjänteiseen tutkimukseen, alueen teollisuuden tahtoon kasvaa innovaatioiden avulla ja yritystoiminnan kannalta edullisiin kasvuolosuhteisiin, kuten infrastruktuuriin ja koulutetun henkilökunnan saatavuuteen. Viime vuosina on esitetty huolestuneita puheenvuoroja Oulun alueen pysähtyneisyydestä, jota leimaa edelläkävijyyden menettäminen ja innovaatioiden puute. Sama huolestuneisuus voidaan laajentaa koskemaan koko Suomea, vaikka juhlapuheissa edelleen hehkutetaan menestystä ja paukutetaan henkseleitä. Pysähtyneisyys johtuu uusien innovaatioiden hyödyntämisen heikkoudesta. Suomen maineikkaimmat tuotteet perustuvat ja 1990-lukujen innovaatioihin. Syynä innovaatioiden hyödyntämättömyyteen pidämme kansallisesti ja erityisesti Oulun alueella pitkään harrastettua, virheellisesti painotettua tutkimus- ja kehitystoiminnan julkista ja yritysrahoitusta. Se on tähdännyt lyhyen aikavälin taloudelliseen hyödyntämiseen ja olemassa olevan yrityskannan tukemiseen. Innovaatioketjun kannalta tämä on merkinnyt tutkimuksen ryöstöviljelyä. Rahoitusta ei ole riittänyt pidemmän aikavälin soveltavaan tutkimukseen, innovaatioiden immateriaalioikeuksien luomiseen eikä niihin perustuvien uusyritysten synnyttämiseen ja tukemiseen. Mitä pitäisi tehdä? Innovaatioketju on saatava toimimaan saumattomasti. Ehdotamme kuutta korjaavaa toimenpidettä. Todellinen tuki monitieteiselle tutkimukselle Innovaatioita syntyy usein tieteenalojen reuna-alueilla. Käytännössä aidosti monitieteellistä tutkimusta voidaan nykyisin tehdä vain vapaana tutkimuksena virkatyön ohessa. Päinvastoin kuin juhlapuheissa sanotaan, tutkimusrahoittajat eivät juuri rahoita monitieteellistä tutkimusta. Tämä johtuu siitä, että tutkimusrahoittajat ovat sisäisesti organisoituneet sektoripohjaisesti. Ehdotamme, että Suomen Akatemia muodostaa nykyisten sektoripohjaisten toimi- Professorit Petri Pulli ja Jouni Similä tekevät kirjoituksessaan kolme ehdotusta monitieteisen tutkimuksen todelliseksi tukemiseksi ja kolme suositusta kansallisten immateriaalioikeuksien luomiseksi. kuntien rinnalle uuden monitieteellisen toimikunnan, jolle annetaan oma budjettinsa. Lisäksi ehdotamme, että Tekes luo uuden monitieteellisen tutkimuksen instrumentin. Instrumentti olisi innovaatiokeskeinen, ei tutkimusryhmäkeskeinen eikä yritysrahoitusriippuvainen. Edelleen ehdotamme että yliopisto kannustaisi monitieteellistä tutkimusta vaikuttavuus- ja laatukriteerinä sekä edistäisi yliopiston sisäisen rahoituksen kohdistamista tähän tarkoitukseen. Patrioottinen IPR-politiikka Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen yritystoiminnan kautta edellyttää globalisoituvassa maailmassa innovaatioiden suojaamista. Nykyaikana eivät enää pelkkä osaaminen ja nopea soveltaminen riitä. Näillä näkymin hyvät tuoteinnovaatiot kopioidaan hyvin nopeasti ja viedään käsistä sinne, missä on resursseja panostaa ja suurimmat markkinat. Siksi huomio on kiinnitettävä immateriaalioikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) synnyttämiseen ja salkunhallintaan. Jos innovaatioiden hyödyntämistä halutaan sitoa alueellisesti Suomeen ja Oulun alueelle, oikeastaan ainoa mahdollisuus on patrioottinen IPR-politiikka. Suositamme siis kansallisia ja alueellisia toimia tutkimukseen perustuvien immateriaalioikeuksien systemaattiseen luomiseen ja salkunhallintaan. Yliopiston omat voimavarat eivät tähän riitä. Siksi olisi selvitettävä, mitkä kansalliset ja alueelliset toimijat voisivat tulla tukemaan alueellisen patenttisalkun muodostusta. Tämä vaatii niin kutsuttua kärsivällistä rahaa, koska yksittäisten patenttien hyöty realisoituu vasta osana suurempaa salkkua ja useimmiten vasta 5 10 vuoden kuluttua alkuperäisistä innovaatioista, joskus ei koskaan. Lisäksi suositamme, että Tekes alkaisi tukea tutkimustulosten patentointia. Ehtona uudessa instrumentissa olisi, että kyse on tutkimukseen perustuvista keksinnöistä, joilla on potentiaalia uuteen yritystoimintaan. Näissä tapauksissa ei edellytettäisi yritysrahoitusta. Aiomme palata asiaan myöhemmin ehdotuksin, jotka tähtäävät innovaatioihin tukeutuvan uuden yritystoiminnan synnyttämiseen ja kasvuun. Toivomme, että henkseleiden paukuttelun sijaan ehdottamiamme toimenpiteitä harkittaisiin päättäjien keskuudessa vakavasti ja ennakkoluulottomasti. Kirjoittajat ovat Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professoreita. Lisäksi Pulli on Oulun yliopiston edustaja Keksintösäätiön valtuuskunnassa ja Similä Oulun yliopiston edustaja Oulutech Oy:n hallituksessa. 17

18 l y h y e t Uusi testi lääkemolekyylien seulontaan Uusien lääkkeiden kehittämisessä haasteena on tuottaa tehokkaita ja turvallisia lääkeaineita mahdollisimman nopeasti. Uuden lääkkeen kehittämiseen kuluu tavallisesti vuotta ja noin miljardi euroa. Uuden lääkkeen syntymisen todennäköisyys on pieni, sillä harvempi kuin yksi kymmenestä lääkekehitysprojektista onnistuu. Lääkekehitys tehostuu, jos lupaavat lääkemolekyylit voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kehitystyön epäonnistumisen syynä on usein se, että lääkeaine muuttuu ihmiskehossa epäedullisesti elimistön entsyymien vaikutuksesta eli metaboliassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Turpeinen osoitti 20. lokakuuta Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, että lääkeaineiden metaboliaominaisuudet voidaan selvittää luotettavasti ja tehokkaasti tietokonemallitusmenetelmien ja ihmiskudosta hyödyntävien koeputkitekniikoiden avulla. Turpeisen kehittämien menetelmien avulla voidaan löytää vaikutuksiltaan lupaavat lääkemolekyylit jatkotutkimuksia varten ja tunnistaa ja karsia pois metaboliaominaisuuksiltaan haitalliset yhdisteet. Väitöstutkimuksen tuloksena syntynyt metaboliatesti on kaupallistettu palvelemaan uusien lääkemolekyylien seulontaa. Testi tehdään ihmiskudoksen avulla koeputkitestinä. Sillä pystytään nopeasti ja kattavasti määrittämään tutkittavien aineiden tärkeimmät metaboliset ominaisuudet. Väitöstyössä Miia Turpeinen kehitti tietokonemallin, jolla selvitettiin erityisesti CYP2B6-entsyymin toimintaa rakenteellisesti estäviä aineita. Tietokonemalli ennusti luotettavasti koeputkitekniikoilla havaitut löydöksiä. Lisäksi entsyymin toimintaa estävien aineiden vaikutuksia selvitettiin kliinisessä kokeessa terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Kliininen tutkimus vahvisti aiemmat keinotekoisten koejärjestelyiden tulokset oikeiksi ja paljasti mahdollisen vaarallisen lääkeyhteisvaikutuksen. Lääkeaineiden metaboliatestaus tehdään perinteisesti koe-eläimillä ja lääketeollisuus käyttää niitä runsaasti. Eläinkokeilla saatua tietoa ei kuitenkaan voida suoraan soveltaa ihmiseen. Miia Turpeisen tutkimustulosten perusteella koe-eläinten käyttöä testauksessa voidaan vähentää huomattavasti. Itämerensuomalaisia vähemmistökieliä elvytetään tutkimuksella Oulun yliopiston suomen kielen oppiaine koordinoi laajaa kansainvälistä hanketta, jossa tutkitaan itämerensuomalaisia vähemmistökieliä, niiden elvyttämistä ja standardisaatiota kirjakieliksi. Tutkimushankkeeseen osallistuvat Tromssan, Uumajan, Tukholman, Mälardalenin, Petroskoin ja Tarton yliopistot. Tutkittavia kieliä ovat muun muassa kveeni, meänkieli, karjalan kielet, liivi, vepsä ja võro. Hankkeeseen osallistuvista Oulun yliopiston nuorista tutkijoista filosofian maisteri Laura Arola tutkii Ruotsin tornionlaaksolaisten nuorten suhdetta meänkieleen ja suomeen. Filosofian maisteri Niina Kunnas selvittää Venäjän Karjalassa puhuttavan vienankarjalan variaatiota ja muuttumista. Meänkieltä ja vienankarjalaa yhdistää se, että kielet ovat maassaan vähemmistöasemassa ja kielten puhujia on yritetty sulauttaa enemmistöön vuosisatoja. Tehokas su- lauttaja on muun muassa ollut enemmistökielinen koulu, jossa lapsia on rangaistu oman kielen puhumisesta. Kielellisen sorron takia ihmiset ovat alkaneet hävetä juuriaan ja omaa kieltään. Meänkielen ja vienankarjalan tilanne on hyvin samankaltainen myös siinä, että nuoria äidinkielisiä puhujia ei enää juurikaan ole. Ellei heräämistä meänkielisten ja vienalaisten nuorten joukossa tapahdu, peli on pelattu ja kielet kadonneet, toteavat Arola ja Kunnas. Hankkeessa on jo saatu tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, millainen oppimateriaali innostaa lapsia vähemmistökielen opiskeluun. Kielen elvytykseen kuuluu vähemmistökielen käytön lisääminen mediassa, kouluissa ja viranomaisissa. Keskeistä on pyrkiä muuttamaan asenteita niin, että oma kieli koetaan tärkeäksi ja että kaksikielisyys on mahdollista. Jäätikkö kertoo päästöistä Huippuvuorilta kairattu jäätikkönäyte kertoo ihmistoiminnan nitraatti- ja sulfaattipäästöjen kasvaneen erityisen voimakkaasti 1950-luvulla. Vastaavasti siitä ovat nähtävissä 1980-luvulla asetettujen päästörajoitusten vaikutukset. Vuonna 1997 kairattua, runsaat 120 metriä paksua ja 800 vuoden ajalta kertyneitä jääkerroksia sisältänyttä näytettä tutki filosofian maisteri Teija Kekonen Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa väitöskirjassaan. Huippuvuorilla on useita jäätiköitä, jotka sisältävät jäisiä ilmastoarkistoja. Jäätiköstä kairattua näytettä analysoimalla voidaan selvittää ilmaston luonnollisia vaihteluita ja ihmisen aiheuttamia ympäristömuutoksia satojen vuosien ajalta. Huippuvuoret ovat merkittävä alue tutkittaessa ympäristönmuutosta, koska ne ovat alttiina Euraasian teollistuneilta alueilta kulkeutuville päästöille. Puhtaassa arktisessa luonnossa jo pienetkin ihmisen aiheuttamat muutokset havaitaan helposti. Suurin osa jäätikkönäytteessä havaitusta nitraattija sulfaattilaskeumasta on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä teollisuusmaiden liikenteessä ja voimalaitoksissa. 18

19 l y h y e t Neljäsosa KETJU-ohjelman rahoituksesta Oulun yliopistoon Oulun yliopiston tutkijat saavat yli neljäsosan Suomen Akatemian myöntämästä KETJU-tutkimusohjelman hankerahoituksesta. Tutkimus kohdistuu muun muassa uuden biojalostamon kehittämiseen ja luonnon raaka-aineiden kestävään prosessointiin. Oululaistutkijoiden rahoitettavista hankkeista yksi toteutetaan kokonaan Oulun yliopistossa ja neljä yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Oulun hankkeista rahoitukseltaan suurin on BIOCAT, jossa kehitetään biokatalyyttista menetelmää kemiallisten yhdisteiden synteesiin. Yhteishankkeiden tutkimuskohteina ovat vihreän kemian mukainen metanolin ja dimetyylikarbonaatin tuotanto, paperin, bioenergian ja vihreiden kemikaalien tuottaminen biojalostamolla, luonnonraaka-aineiden prosessointi ja ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun menetelmät ja työvälineet. Yhteensä Oulun yliopiston hankkeille myönnettiin rahoitusta runsaat euroa. Kaikkiaan Suomen Akatemia rahoittaa KETJU-tutkimusohjelmassa neljän vuoden aikana 12 hanketta ja kolmen yksittäisen tutkijan työtä 7,5 miljoonalla eurolla. Toinen ohjelman rahoittaja on ympäristöministeriö. KETJU- eli Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa prosessitekniikan ja kemian perustutkimusta. Tutkimusta halutaan myös ohjata kehittämään kestäviä ratkaisuja prosessi- ja kemian teollisuuden tuotantoon. Kansainvälisellä kylähankkeella tukea maaseudulle Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto koordinoi kolme vuotta kestävää Euroopan maaseutujen uhattu perintö -kylähanketta. Vuonna 2005 aloitettuun projektiin osallistuvat myös Dublinin ja Budapestin arkkitehtikoulut. Hankkeen teemana on eurooppalaisen maaseudun rakennettu kulttuuriympäristö siihen liittyvine arvoineen. Samalla tarkastellaan globalisaatiokehityksen uhkia, jotka vaarantavat kulttuuriympäristön säilymisen. Erillisessä tutkimushankkeessa vertaillaan kylien rakenteellista muutoksensietokykyä eri maissa. Suomessa toiminta keskittyy Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kyliin, Kalajoen Rahjaan, Sievin Sievinkylään, Reisjärven Kangaskylään ja Pyhäjärven kirkonkylään, joissa on arvokkaita kulttuurimaisemia Kylähankkeella tuetaan maaseudun hallittua muutosta ja arvokkaan kulttuuriperinnön säilymistä. Sillä edistetään myös yhteistyötä maiden välillä ja tuetaan Pohjois-Pohjanmaan kylien kansainvälistymistä. Kolme FiDiPro-professoria Oulun yliopistoon Oulun yliopistoon saapuu työskentelemään kolme ulkomaista huippututkijaa uuden kotimaisen FiDiPro-ohjelman rahoituksella. Professori Ghassan Jabbour Arizonan valtion yliopistosta Yhdysvalloista tulee osallistumaan tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään edullisia orgaanisia ja hybridikomponentteja. Ne mahdollistavat joustavien elektroniikan ja optoelektroniikan anturien ja komponenttien valmistamisen. Toinen tekniikan alan huippututkija on yhdysvaltalaisen Rice-yliopiston professori Behnaam Aazhang, joka tulee Ouluun Centre for Wireless Communications -tutkimuskeskukseen tekemään langattoman tietoliikenteen tutkimusta painopisteenä kognitiiviset radioteknologiat. Kolmas FiDiPro-professori on Mark Nuttall Albertan yliopistosta Kanadasta. Nuttall Suomen kotitalouksien jätemäärät ovat kasvaneet vuosina lähes kymmenen prosenttia. Hyötykäyttöön menevien jätteiden osuus kotitalouksissa on kuitenkin kasvanut ja yhä pienempi osuus kotitalousjätteestä päätyy kaatopaikalle. Kehitykseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kauppakeskusten kierrätyspisteet sekä se, että nykyään kiinteistöissä täytyy olla lajittelujärjestelmät. Ihmiset toimivat valveutuneemmin, toteaa dosentti Ilmo Mäenpää Oulun yliopiston Thule-instituutista. Sen sijaan teollisuudessa kaatopaikalle menevien jätteiden osuus on kasvanut, vaikka jätteen kokonaismäärä onkin pysynyt samana. Tämä selittyy teollisuuden rakennemuutoksella: metsäteollisuudessa jätepuun hyötykäyttö on ollut suurta, mutta metsäteollisuuden osuus teollisuudesta on supistunut. Teollisuudessa jätteen synnyn ehkäisy ei ole edistynyt, Mäenpää harmittelee. Tutkimustulokset tulivat ilmi Suomen talouden jätevirtojen tilinpitojärjestelmästä, jonka avulla tarkasteltiin jätevirtojen kulkua on kansainvälisesti johtava arktisten alueiden yhteiskuntatieteellisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen asiantuntija. Oulun yliopistossa hän osallistuu Thule-instituutin hankkeeseen, joka keskittyy pohjoisen ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden tutkimukseen erityisesti luonnonvarojen käytön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Vierailevien huippututkijoiden rahoitusohjelman Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) tavoitteena on vahvistaa suomalaista tieteellistä ja teknologista osaamista ja kansainvälistää tutkimusjärjestelmää. Sen puitteissa rekrytoidaan 24 vierailevaa huippututkijaa 12 yliopistoon ja tutkimuslaitokseen työskentelemään 2 5 vuodeksi. Suomen Akatemia rahoittaa ohjelmaa 10,6 miljoonalla ja Tekes 6,9 miljoonalla eurolla. Yhä suurempi osa kotitalousjätteestä hyötykäyttöön ja niiden muutosta. Tutkimus tehtiin Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluvassa Suomen jätetilinpidon kehittäminen (Finwaste) -hankkeessa. Hanke toteutettiin Oulun yliopiston Thule-instituutin, Suomen ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Dosentti Ilmo Mäenpää toimi hankkeen päätutkijana. 19

20 a l u m n i Sattuma ja valinta veivät EU-tehtäviin EU:n tuhansien virkamiesten joukossa Brysselissä työskentelee Oulun yliopiston alumni Outi Niiranen. Nykyistä uraansa ei luvulla kieliä opiskellut Niiranen voinut ennakoida. Tarvittiin Berliinin muurin murtuminen, 90-luvun talouslama ja Suomen EU-jäsenyys, että uudet mahdollisuudet aukenivat pohjoisen humanistille. Teksti: Tiina Pistokoski Kuva: Pekka Keskitalo Aloitin germaanisen filologian ja englannin opinnot Oulun yliopistossa vuonna 1982 omasta kiinnostuksesta ja avoimin mielin. Tähtäimessäni ei ollut mitään ammattia, vaan urasuunnitelmiani leimasi tietty eiasenne: ei ainakaan opettajaksi eikä tutkijaksi, kertoo silloin Kemistä Ouluun opiskelemaan muuttanut Outi Niiranen. Hän arvioi, että harvalla nuorella oli 80- luvulla selvä päämäärä opinnoissaan. Opiskeluaika oli silloin huolettomampaa. Nyt huolettomuus on hävinnyt, ja nuoret ovat tietoisia siitä, että on valmistuttava johonkin ja saatava työtä. Opiskeluaika on nyt varmaankin rankempaa, kun suunnitelmallisuus alkaa jo lukiosta. Outi Niirasen mielestä hänen omat kokemuksensa eivät tue käsitystä, että ratkaisevia valintoja koko loppuelämäksi voi tehdä jo parikymppisenä. Valmistuttuaan filosofian maisteriksi 1988 hän sai työtä kansainvälisten projektien sihteerinä insinööritoimistossa Kouvolassa. Työnantaja meni kuitenkin konkurssiin keskellä pahinta talouslamaa 1993 ja Outi Niiranen joutui työttömäksi. Tilanne oli lähes henkilökohtainen katastrofi. Työ oli tuonut uskon, että tästä se elämä tutkinnon jälkeen lähtee, mutta olinkin akateeminen työtön! Silloin oli pakko ensimmäisen kerran katsoa omaa elämää ja tulevaisuutta uudelta kantilta, Niiranen muistelee käännekohtaa. Neuvostoliitto oli kuitenkin hajonnut, Suomen YYA-sopimus purettu, Berliinin muuri kaadettu ja edessä häämötti mahdollinen Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Oli tapahtunut maailman mittakaavan mul- listuksia, joita nuori opiskelija ei mitenkään voinut ennakoida opintojen alkaessa. Hain ja pääsin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämälle, Euroopan yhdentymistä käsittelevälle kuuden kuukauden opintojaksolle. Se oli aivan ratkaisevaa tulevaisuuteni kannalta. Käsitin, että Suomen EY-jäsenyydestä saattaisi olla minulle henkilökohtaisesti suurta hyötyä ja tapasin muita vastaavassa tilanteessa olleita ihmisiä. Hän kiittää myös silloista vanhempaa työtoveria, joka rohkaisi nuorta naista etsimään uusia vaihtoehtoja. Kolmekymppisenä pidin itseäni jo melkein liian vanhana lähtemään opiskelemaan tai mihinkään muuallekaan, hän naurahtaa. On helppoa takertua tuttuun ja turvalliseen, mutta toisaalta ymmärsin, että jos en nyt lähde, en voi syyttää muita kuin itseäni. Pari vuotta kului vielä erilaisissa pätkätöissä Helsingissä. Samalla Outi Niiranen kuitenkin täydensi kielitaitoaan opiskelemalla iltalukiossa ranskaa. Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen unionin palvelukseen Brysseliin ja Luxemburgiin haettiin kymmeniä suomen kielen kääntäjiä. Outi Niiranen osallistuikin syksyllä 1994 kääntäjille järjestettyyn ensimmäiseen kilpailuun ja tuli valituksi niin, että EUjäsenyyden alkaessa vuoden 1995 alussa hänet rekrytointiin heti kääntäjäksi. Päästyäni kilpailusta läpi lähdin Brysseliin vähän kuin soitellen sotaan. Ajattelin, että katson noin kolme vuotta. Siirsin kuitenkin silloin kotini ja kaiken muunkin mukanani. Perheettömyys helpotti lähtöä. Opinnoista riittävät valmiudet Seuraavien kuuden vuoden aikana Outi Niirasen työn tuloksena kääntyi tuhansia sivuja EU:n toimintaan liittyviä tekstejä saksasta ja englannista suomeksi. Niirasen ura on kuitenkin esimerkki myös elinikäisen koulutuksen vaikutuksista. Sopivaan elämänvaiheeseen valittu lisäkoulutus avaa jälleen uusia mahdollisuuksia. Tunsin antaneeni ja saaneeni kaiken kääntäjän työstä. Kaipasin sosiaalisempaan ja kansainvälisempään työhön. Hän hakeutui suorittamaan työn ohella yhden vuoden pituisen Masters-tutkinnon kansainvälisessä politiikassa. Se antoi rohkeutta hakeutua uusiin tehtäviin Euroopan komission sisällä. Vuodesta 2002 Outi Niiranen on nyt työskennellyt johtavana hallintovirkamiehenä Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosastossa. Hänen tehtävänään on seurata jalkine-, huonekalu- ja nahkateollisuuden aloja koskevaa teollisuus-, sisämarkkina- ja koulutuspolitiikkaa EU:ssa. Tarkoitus on vaikuttaa siihen, ettei näitä teollisuuden aloja unohdeta poliittisessa päätöksenteossa. 20

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Sähkötekniikan tutkintoohjelma

Sähkötekniikan tutkintoohjelma Sähkötekniikan tutkintoohjelma 23.8.2016 Ohjelma - Sähkötekniikan tutkintoohjelman esittely - Jari Hannu - Opintojen ohjaus ja omaopettajuus sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa - Timo Kokkonen - Vaihto-opiskelu

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot