Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Transkriptio

1 LAUSUNTO Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 ja lausuu kunnioittaen seuraavaa: Lukiokoulutuksen rahoituksen kehittyminen yleisesti Yleisesti SLL on erittäin huolestunut lukiokoulutuksen rahoituksen kehittymisestä. Talousarvioesityksen mukaan lukion yksikköhinta laskee vuonna ,15 euroon eli vähennystä vuoteen 2018 on 164,77 euroa. Vuonna 2016 yksikköhinta on kattanut keskimäärin enää 87 % koulutuksen järjestämisen todellisista kustannuksista. Yksikköhinnan putoaminen lisää yhä koulutuksen järjestäjien paineita kompensoida rahoitusvajetta omalla rahoituksella. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) arvioi vuonna 2017 sivistyksellisten oikeuksien toteutumista yleissivistävään koulutukseen kohdistuneiden säästöjen jälkeen ja totesi tuolloin, että erot koulutustarjonnassa ovat kasvaneet. Vuonna 2015 tehty rahoituslain muutos sisälsi takuun, että lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta pidetään vähintään vuoden 2015 tasolla (6004,93 euroa). Myös sivistysvaliokunta painotti tätä tuolloin omassa käsittelyssään. Tällä kirjauksella varmistettiin se, että leikkausten johdosta tehdyt säästöt ja näin ollen kustannusten pieneneminen ei kertautuisi myöhemmin yksikköhintaa määriteltäessä. Nyt on kuitenkin käymässä juuri näin. SLL on erittäin pettynyt siihen, että takuu ei pidä, vaan talousarvioesityksen yhteydessä annettavassa rahoituslaissa on laskettu yksikköhinnan minimiä nykyisestä vastaamaan laskentaperusteiden vuoksi alenevaa yksikköhintaa. SLL esittää, että laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta määritellystä vähennyksestä keskimääräisiin yksikköhintoihin luovutaan (23 b), ja yksikköhintoihin varattua määrärahaa korotetaan vastaavasti. Lukiouudistuksen toimeenpano SLL on erittäin tyytyväinen siihen, että talousarviossa on varattu 10 miljoonan euron määräraha lukiouudistuksen toimeenpanolle. Vuonna 2019 voimaan astuva laki laajentaa opiskelijan oikeuksia tukipalveluihin, joustavoittaa oppiainerajat ylittävien opintojen tarjoamista sekä

2 vahvistaa lukion roolia jatko-opintoihin valmistavana koulutuksena lisäämällä lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lukiokoulutuksen heikko taloudellinen tilanne kuitenkin vaarantaa lain toimeenpanon ja suunnittelupanoksen ensi vuonna käynnistyvään paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Määräraha itsessään ei poista ongelmaa, mutta vastaa akuuttiin tarpeeseen. Määrärahan jakamisessa tulee välttää raskaita haku- ja raportointimenettelyjä. Opintotuki SLL kannattaa opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetuille alle 20-vuotiaille sekä pienituloisen perheen alle 17-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille tarkoitettua 46,80 euron kuukausittaista oppimateriaalilisää sekä toisen asteen lukuvuoden tukiajan yhtenäistämistä, joiden toteuttamiseen talousarvioesityksessä on varattu määrärahat. Lukio-opintojen aiheuttamat välttämättömät kustannukset ovat Opetushallituksen selvityksen mukaan jopa 2500 euroa ja Nuorisobarometrin 2017 mukaan jopa 17 % nuorista on joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Toisen asteen oppimateriaalikustannukset vaikuttavat nuorten koulutusvalintoihin. Oppimateriaalilisällä voidaan parantaa pienituloisten perheiden opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä suorittaa toisen asteen tutkinto ja edistää koulutuksellista tasa-arvoa. SLL kuitenkin muistuttaa, että oppimateriaalilisä ei riitä kattamaan kaikkia lukio-opintojen kannalta välttämättömiä kustannuksia ja kuukausittainen tuki myös soveltuu heikosti epätasaisesti jakautuvien oppimateriaalihankintojen kattamiseen. SLL ei myöskään näe tarkoituksenmukaisena siirtää toisen asteen opinnoista aiheutuvia kuluja sellaisenaan valtion budjettiin ja pitää ongelmallisena nykytilaa, jossa hankintapäätöksen tekijä on eri kuin ostaja. SLL:n näkemyksen mukaan aidosti maksuton toisen asteen koulutus takaisi jokaiselle sosioekonomisesta asemasta riippumatta mahdollisuuden opiskella sellaisessa oppilaitoksessa ja niitä aineita, jotka heille parhaiten soveltuvat. SLL pitää erittäin kannatettavana lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiajan pidentämistä yhdellä kuukaudella. Lukiolaisten opintotukikuukausien enimmäismäärää on tarkoitus nostaa yhdeksästä tukikuukaudesta kymmeneen, jolloin tukiaika vastaa paremmin todellista opintoihin käytettävää aikaa. Muutos parantaa toisen asteen opiskelijoiden välistä tasa-arvoa, sillä ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat jo nykyisellään oikeutettuja kymmeneen tukikuukauteen lukuvuodessa. SLL pitää opintotuen kehittämiseen varattuja määrärahoja tärkeinä, mutta muistuttaa, että tulevaisuudessa opiskelijoiden etuuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Erityisesti vanhempien tulojen alentavaa vaikutusta alaikäisten opintotukeen on tarkasteltava kriittisesti. Opintotuen on tarkoituksensa mukaisesti tarjottava jokaiselle riittävä taloudellinen tuki

3 täysipainoiseen opintoihin keskittymiseen ja siten mahdollisuus opiskella omien kykyjensä ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti. Liikkuva koulu kehittämishankkeen tulokset ja sen jatko/laajennus Hallitus esittää, että Liikkuva koulu ohjelma laajennetaan toisen asteen opiskelijat kattavaksi Liikkuva opiskelu ohjelmaksi, jota rahoitetaan vuonna 2019 yhteensä 2,8 miljoonalla eurolla. Ohjelman tavoitteena on kehittää aktiivisuutta tukevaa toimintakulttuuria oppilaitoksissa ja lisätä opiskelupäiviin liikettä sekä liikkumisen mahdollisuuksia. SLL pitää esitystä kannatettavana, sillä Liikkuva opiskelu ohjelma edistää lukiolaisten liikunnallista elämäntapaa ja tukee opiskelukykyä. SLL on huolissaan lukiolaisten vähäisestä liikunnallisuudesta. Lukiolaisilla on paikallaan oloa noin yhdeksän tuntia päivässä ja joka viides lukiolainen liikkuu erittäin vähän eli alle puoli tuntia päivässä. Suurin osa kuitenkin haluaisi liikkua nykyistä enemmän ja pitää oppilaitoksen 1 kehittämistä liikkumista tukevaksi mielekkäänä. Siitä huolimatta TEAviisarin mukaan vain 7 % lukioista on kirjatut käytännöt istumisen vähentämiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Lukiolaisten keskuudessa jaksamiseen ja uupumiseen liittyvät haasteet ovat yleisiä. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan jopa 30 % lukiolaisista kokee uupumusasteista väsymystä koulutyössä. SLL:n näkemyksen mukaan liikunnallisen toimintakulttuurin edistäminen osaltaan auttaa jaksamaan ja vähentää opintoihin liittyvää stressiä. Liikkuva opiskelu tukee yhteisöllisyyttä, oppimista ja opiskeluintoa. Ohjelma tukee opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimisympäristön monipuolista hyödyntämistä eli osaltaan toteuttaa myös lukion opetussuunnitelman perusteita ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. SLL uskoo, että panostukset nuoren ikäluokan liikunnallisuuteen myös kantavat hedelmää tulevaisuudessa, sillä nuoruusiässä aloitettu liikunnallinen elämäntapa tukee opiskelijoiden myöhempää jaksamista työuran aikana. Tällä hetkellä kaikista peruskoulun oppilaista 91 % on Liikkuvissa kouluissa. Tämän myötä lähes kaikki lukiokoulutuksen aloittavat opiskelijat ovat olleet mukana ohjelmassa ja siten tottuneet ohjelman mukaiseen aktiiviseen toimintakulttuuriin. On luonteva jatkumo, että myös toisen asteen koulutuksessa pystytään kannustamaan opiskelupäivien aikaiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Liikkuvaksi kouluksi rekisteröityjä lukioita oli syyskuun 2018 alussa 86. Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankeavustuksilla toimivia pilottihankkeita on käynnissä 30 lukiossa. 1 Kirsti Siekkinen, Harto Hakonen, Janne Kulmala ja Tuija Tammelin. Lisää liikettä opiskelun tueksi. Tuloksia lukiolaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja ajatuksista liikkumisen lisäämisestä. LIKES-tutkimuskeskus

4 Pilottihankkeiden myötä on saatu hyviä kokemuksia liikunnallisuutta edistävien toimien positiivisista vaikutuksista oppilaitosten yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Ohjelmaa toteutetaan parhaimmillaan eri toimijoiden yhteistyöllä siten, että opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Esimerkiksi useassa oppilaitoksessa on pilottivaiheen myötä käynnistynyt liikuntatutorointi, jossa opiskelijat aktivoivat ja innostavat toisiaan. Myös ohjelmassa mukana olevien lukioiden henkilöstö on kokenut opiskelupäivän aktivoinnin hyödyllisenä, sillä sen on koettu lisäävän viihtyvyyttä ja oppimista sekä edistävän myös henkilöstön hyvinvointia. SLL kannattaa Liikkuva koulu ohjelman laajentamista toiselle asteelle. SLL pitää tärkeänä, että siihen varataan myös tulevina vuosina riittävät resurssit, jotta ohjelma saadaan kattamaan kaikki toisen asteen opiskelijat Suomessa. Koulujen kerhotoiminnan rahoituksen kehittyminen. Toiminnan kehittämistarpeet ja -suunnitelmat. SLL:n näkemyksen mukaan koulujen kerhotoiminnalla on tärkeä rooli jokaisen lapsen ja nuoren harrastusmahdollisuuksien tukijana, sillä avoimet ja maksuttomat kerhot antavat useammalle mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen koulupäivien ulkopuolella. Pienituloisilla perheillä ei ole aina mahdollisuutta tukea lastensa harrastuksia ja esimerkiksi Nuorisobarometrin 2017 mukaan jopa 39 % nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja 28 % lopettanut harrastuksen rahan puutteen vuoksi. Riittävillä valtionavustuksilla kerhotoimintaan parhaimmillaan vähennetään harrastusten eriytymistä sosioekonomisen aseman mukaan. Samoin koulujen kerhotoiminnalla voidaan tarjota harrastusmahdollisuuksia myös syrjäseuduilla ja muilla sellaisilla alueilla, joilla muut toimijat eivät sitä kattavasti tarjoa. Alakouluikäisille suunnatulla kiinnostavalla kerhotoiminnalla voidaan varmistaa, etteivät lapset vietä pitkiä iltapäiviä ilman aikuisten läsnäoloa ja oppimista tukevaa tekemistä. Koulujen kerhotoiminnan tukemiseen suunnatun valtionavustuksen taso on alhainen ja SLL toivookin, että määrärahan riittävyys varmistetaan tulevaisuudessa, jotta jokaisen lapsen ja nuoren oikeus harrastuksiin toteutuu yhdenvertaisesti. Samoin tulevaisuudessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten harrastusmahdollisuuksia tuetaan myös perusopetuksen päättymisen jälkeen. Muut huomiot SLL pitää Terveet tilat toimenpideohjelmaan osoitettua rahoitusta tärkeänä, jotta toimintatapojen muutoksella ennaltaehkäistään julkisten rakennusten sisäilmaongelmia. SLL huomauttaa kuitenkin, että rahoitusta tarvitaan lisäksi nykyisten huonokuntoisten koulurakennusten purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen, sillä korjaukset ovat usein

5 riittämättömiä toimia sisäilmaongelmien poistamiseksi. Oppilailla ja opiskelijoilla on lain mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvä sisäilma on ehtona oppilaiden, opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnille. SLL on kannattanut opiskelijavalintojen uudistamista siten, että ylioppilastutkintoa hyödynnetään nykyistä laajemmin korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Hyödyntäminen lisää opiskelijavalintojen kustannustehokkuutta niin hakijan kuin korkeakoulun näkökulmasta sekä joustavoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkea-asteelle. Myös ylioppilastutkintoa kehitetään: hallituksen esitys ylioppilastutkintoa koskevasta lainsäädännöstä annettaneen tänä syksynä. SLL esittää, että samalla tehdään päätös ylioppilastutkinnon tutkintomaksuista luopumisesta, ja YTL:n rahoitus siirretään katettavaksi täysin valtion määrärahalla. Pakolliset maksut heikentävät koulutuksellista tasa-arvoa. EU:n jäsenvaltiot pääsivät sopuun digitaalisten lehtien ja kirjojen alennetusta arvonlisäverokannasta. SLL toivoo asian etenevän nopeasti kansallisessa valmistelussa. Alennettua verokantaa tulee soveltaa myös digitaalisiin oppimateriaaleihin, jotta verotukselliset käytännöt eivät jarruta koulutuksen digitalisaation etenemistä. Lopuksi SLL haluaa muistuttaa, että lainsäädäntöuudistuksen lisäksi lukiokoulutusta on kehitetty tällä vaalikaudella monenlaisin kokeiluin. Sekä Uusi lukio uskalla kokeilla -ohjelman että tuntijakokokeilun seurantaan ja arviointiin on kiinnitettävä ensi vuonna huomiota, jotta hyviä käytäntöjä on mahdollista levittää opetussuunnitelmatyössä. Helsingissä Suomen Lukiolaisten Liitto Puheenjohtaja Alvar Euro Pääsihteeri Saara Hyrkkö Lisätietoja: Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, Sosiaalipoliittinen asiantuntija Anni Koivisto,