RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA

Transkriptio

1 RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA

2

3 RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Ramboll Management Consulting Mikonkatu 15 A, 3.krs, Helsinki

4

5 SISÄLLYSLUETTELO SANASTOA TIIVISTELMÄ TULOKSISTA EXECUTIVE SUMMARY 1. SELVITYKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS Tausta ja tavoite Aineisto ja selvityksen toteutus TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN VAIKUTTAVUUSMALLI VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS JA VAIKUTUSTYYPIT ABSOLUUTTISUUS VS. SUHTEELLISUUS: Miten tutkimusinfrastruktuurin vaikutusten suuruutta ja laajuutta voidaan arvioida? TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT JA NEUTRIINOTUTKIMUS Neutriinotutkimus LAGUNA-hanke ja Suomi LAGUNA tutkimusinfrastruktuurien tiekartoilla ja kansallisesti Kustannukset / rahoitus Tärkeimmät esiin nousevat asiat, kansallinen taso LAGUNA:n odotetuista vaikutuksista Vaikutukset vakiintuneeseen elinkeinoelämään Opetus- ja tutkimustoiminta Innovaatiotoiminta Uusi liiketoiminta Imagoarvo Muut julkisen sektorin vaikutukset Vaikuttavuuden muista reunaehdoista Riskit Organisaatiomalli VERTAILUCASET Vertailu-case: European Spallation Source (ESS), Ruotsi Vertailu-case: Gran Sasso, Italia Vertailu-case: Kamioka Observatory, Japani Vertailu-case: SNOLAB, Kanada Vertailu-case: Pierre Auger Cosmic Ray Observatory, Argentiina European Southern Observatory (ESO), Chile Fermi National Accelerator Laboratory (Fermilab), Yhdysvallat PYHÄJÄRVEN MAANALAISEN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSTOIMINNAN PÄÄSKENAARIOT 71 LÄHDELUETTELO 72 VIITELUETTELO 76

6 SANASTOA APPEC (Astroparticle Physics European Coordination) Suurimpien eurooppalaisten maiden rahoitusorganisaatioiden yhteistyöorganisaatio, johon kuuluu jäseniä 12 eri Euroopan maasta (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kroatia, Puola, Ranska, Romania, Saksa ja Sveitsi). Perustettu ASPERA (AStroParticle ERA-net) Verkosto, jonka tavoitteena on eurooppalaisen hiukkasfysiikan tutkimuksen koordinointi ja rahoittaminen. Jäseninä 24 eurooppalaista kansallista rahoitusorganisaatiota sekä CERN. Perustettu ASPERA:n tutkimusinfrastruktuuritiekartta julkaistiin vuonna 2008 ja päivitetty versio vuonna CERN (European Council for Nuclear Research / l Organisation européenne pour la recherché nucléaire) Vuonna 1954 perustettu, Ranskan ja Sveitsin rajalla, Geneven lähistöllä sijaitseva fysiikan perustutkimukseen keskittyvä ydintutkimuksen keskus. Toiminnan rahoitukseen osallistuvat CERN:in 20 eurooppalaista jäsenmaata ja lukuisat yhteistyössä mukana olevat Euroopan ulkopuoliset maat. (Lisätietoja home.web. cern.ch/about.) IF WE WAIT FOR THE MOMENT WHEN EVERYTHING, ABSOLUTELY EVERYTHING IS READY, WE SHALL NEVER BEGIN - IVAN TURGENEV CUPP (Centre for Underground Physics, Pyhäsalmi) Pyhäsalmen kaivoksen sijoitettu maanalainen tutkimuskeskus mittausasemineen, jossa toteutetaan maanalaisen fysiikan tutkimusta. (lisätietoja, ks. EMMA (Experiment with MultiMuon Array) Kosmisia säteitä mittaava koe, joka on sijoitettu CUPP:iin, Pyhäsalmen kaivokseen. Se koostuu maan alle noin 80 metrin syvyyteen rakennettavista talon kokoisista ilmaisinasemista. Koetta toteutetaan Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Venäjän tiedeakatemian ja Århusin yliopiston yhteistyönä. ESFRI (European Strategy Forum on Research Infrastructures) Euroopan yhteisiä tutkimusinfrastruktuurikysymyksiä käsittelevä strategiafoorumi. Tutkimuksen infrastruktuurin tiekartta on päivitetty viimeksi GLACIER Yksi teknisistä toteutusvaihtoehdoista tutkimuslaitteistoille / ilmaisimelle, joilla neutriinohiukkasia voitaisiin havaita ja mitata. Tekniikka perustuu nesteargoniin. Kaksi muuta toteutusvaihtoehtoa ovat LENA ja MEMPHYS. LAGUNA (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke. Konsortion tavoitteena on rakentaa yhteiseurooppalainen suuri maanalainen neutriinoilmaisin. Tällä hetkellä LAGUNA-konsortio pitää Pyhäsalmea parhaana sijoituspaikkavaihtoehtona neutriinoilmaisimelle. LENA (Low Energy Neutrino Astrophysics) Tuikeöljyilmaisin, jota on suunniteltu käytettäväksi LAGUNA-hankkeen tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Ilmaisin koostuu 50 kilotonnista nestemäistä tuikeainetta, joka on sijoitettu metalliseen tankkiin, joka on vuorattu noin valomonistinputkella hiukkasten aiheuttamien valontuikahdusten havaitsemiseksi. Tankki on sijoitettava syvälle maan alle, jotta estetään mittauksia häiritsevän koskemisen säteilyn pääsy mittalaitteeseen. Maanalainen fysiikka Maan alla tehtävä kokeellinen astrohiukkasfysiikka, ydinfysiikka ja muu vastaava tutkimus. Maan alla tutkittavat ilmiöt ovat hyvin vaikeita havaittavaksi, koska taustakohina peittää helposti signaalit alleen. Kosminen säteily aiheuttaa maan pinnalla haitallista säteilyä, joka hukuttaa pienet signaalit alleen. Kallio puolestaan suojaa kosmiselta säteilyltä, mistä johtuen ilmaisimet rakennetaan ideaalitilanteessa hyvin syvälle maan alle. Maanalaisen fysiikan tutkimuskohteita ovat mm. korkeaenergisten kosmisten säteiden tutkimus, neutriinoastrofysiikka, pimeän aineen etsintä ja aineen harvinaisten hajoamisilmiöiden tutkimus (lähde:

7 MEMPHYS Vesi-ilmaisinlaitteisto, joka on yksi vaihtoehtoisista ilmaisinratkaisuista, joita Pyhäsalmen kaivoksen LAGUNAhankkeen ilmaisimeksi on suunniteltu. Neutriinotutkimus Perustutkimusta eli tutkimusta, jossa tiedon- ja tutkimuskohteen ymmärryksen lisääminen on päätavoitteena, ilman instrumentaalista sovellettavuuden tai hyödynnettävyyden tavoitetta. Neutriinoilmaisimen avulla tutkitaan neutriinoja ja niiden ominaisuuksia, joilla voisimme saada parempaa tietoa universumimme ominaispiirteistä ja koostumuksesta. Neutriinot keksi teoreettisesti Wolfgang Pauli vuonna Tutkimusinfrastruktuurit Tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia (Suomen Akatemia). Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta Kansallinen suunnitelma seuraavien vuoden aikana tarvittavista tai rakentamisvaiheessa olevista kansallisista tutkimusinfrastruktuureista tai jo olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien merkittävistä uudistuksista.

8

9 RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING TIIVISTELMÄ TULOKSISTA SUURTEN TUTKIMUS- INFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA

10 Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia (Lähde: Suomen Akatemia). Investointiratkaisuina tutkimusinfrastruktuurihankkeet ovat tyypillisesti monimutkaisia ja pitkäkestoisia (~20 vuotta) ja edellyttävät pitkän tähtäimen sitoutumista ja kansainvälistä rahoitusja toteutusyhteistyötä. Prosessi alustavasta ideasta toteutukseen saattaa olla hyvinkin pitkä. Suomessa tutkimusinfrastruktuurien kulut vuosittain ovat n. 160 miljoonaa euroa. Selvityksessä on analysoitu kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuuriesimerkkejä Ruotsista Argentiinaan ja Italiasta Chileen. Vaikka nämä ovat kaikki ainutlaatuisia ja erilaisia, joitakin yhteisiä havaintoja voidaan tehdä, kuten: Tarve strategiselle yksimielisyydelle toteuttajakonsortiossa Kansallinen / paikallinen tuki Toimiva rahoitus- ja hallintomalli Selkeä toteutussuunnitelma (mikä mahdollistaa pääsyn tutkimusinfrastruktuurin tiekartoille ja kv. agendalle) Sidosryhmätyö ja viestintästrategia. LAGUNA Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics on yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke, jonka tavoitteena on rakentaa jättimäinen neutriinoilmaisin ja sen edellyttämät laboratoriot syvälle maan alle Euroopassa. Pyhäsalmen kaivos on sijoitusselvityksessä todettu ensisijaiseksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi. LAGUNAn rakentamisen kansallisia vaikutuksia ovat mm. rakentamisesta seuraava työllisyys vaikutus kansallisen tason huippututkimukseen vaikutus Suomen kiinnostavuuteen tutkimusmaailman keskuudessa kansainvälisesti LAGUNAn myötä syntyvät uudet verkostot (yritys-, tutkimus ja muut) LAGUNAn merkitystä Suomen imagolle tieteellisesti merkittävän huippututkimuksen aloilla. Tutkimus on meta-analyysi, jossa on käytetty olemassa olevaa tutkimusta aiheesta ja tehty laaja joukko haastatteluja Suomessa ja kansainvälisesti. IMAGOARVO Viestii Suomen kiinnostuksesta panostaa huippututkimukseen ja avaa Suomelle uudella tavalla pääsyn kansainvälisen huippututkimuksen verkostoihin. Täyttää tarpeen nostaa Suomea tulevaisuuden suurien infrastruktuurihankkeiden ja perustutkimuksellisen etulinjan maana. Mahdollinen päätös Lagunan sijoittamisesta Suomeen viestii siitä, että Suomi on avoin ja edistää uusille teknologioille ja läpimurroille, innovaatioille ja tieteellisille löydöksille ja haluaa edistää niitä. Lagunan rakentaminen olisi rohkea avaus. ONKO AIKA OIKEA TÄLLAISELLE ROHKEALLE RATKAISULLE? SUOMI JANOAA TULEVAISUUDEN MENESTYSTARINOITA, MUTTA SAMALLA TALOUSTILANNE ON TIUKKA. ONKO VALMIUTTA SITOUTUA?

11 ISO KOE VETÄÄ PUOLEENSA PIENEMMÄN MITTAKAAVAN KOKEITA Vastaaviin kansainvälisiin tutkimuslaboratorioihin on tyypillisesti sijoittunut usean eri tutkimusryhmän hankkeita. Mitä useampia hankkeita tutkimuslaboratorioon sijoittuu, sitä suurempi on tutkimuskeskuksen työllisyysvaikutus. TIEDETURISMI LISÄÄ TYÖPAIKKOJA Vertailutapauksissa tuhansia vierailijoita, mahdollisuus vierailukeskuksille. NÄKÖKULMA: KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSYHTEISÖ Suomessa on suhteellisen pieni hiukkasfysiikan tutkijayhteisö, mutta merkittävä fysiikan muiden alojen yhteisö. Hanke on luonteeltaan kansainvälinen ja globaali. Se toisi uuden ulottuvuuden Suomen tieteen kansainvälistymiseen, joka on monissa yhteyksissä todettu liian vähäiseksi. SUOMI ON LUOTETTAVA JA VAHVA TUTKIMUSMAA Suomalaiset tutkijat ja yritykset ovat vahvasti mukana mm. CERNin toiminnassa LAGUNA toisi myös kokonaan uusia referenssejä ja Suomen profiili kansainvälisen tutkimusyhteisön keskuudessa vahvistuisi. IHANTEELLINEN SIJAINTI JA OLOSUHTEET Tieteellisestä näkökulmasta Pyhäjärven kaivos sijaitsee optimaalisella etäisyydellä CERN:stä ja on kuivuusolosuhteiltaan myös todettu optimaaliseksi. HUIPPUTUTKIMUSTA Parhaimmillaan Laguna voi johtaa tutkimustuloksiin, jotka ovat verrattavissa Higgsin hiukkasen löytymiseen. LAGUNAN ASEMA TIEKARTOILLA Suurin rahoittaja Lagunan tutkimusalalla on CERN, joten hanke tulisi olla CER- Nin strategiassa. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurien tiekartoilla suunnataan voimavaroja hankkeisiin ja tehdään priorisointia pidemmällä tähtäimellä. Kansallisella tasolla Suomen Akatemia vastaa tiekartan koordinaatiosta, kv. tasolla oleellisia ovat mm. European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI) Laguna ei toistaiseksi tällä listalla ja ASPERA (AStroParticle ERA-net) Laguna on yksi hankkeista tällä listalla. NEUTRIINOTUTKIMUS ON KASVAVA TIETEENALA Neutriinojen tutkimus on perustutkimusta, eli sen päätarkoituksena on yleinen tiedon lisääminen ja sitä kautta erilaisten muuttujien yhteyksien ymmärtäminen. Neutriinoilmaisimen (esim. LAGUNA) avulla tutkitaan neutriinoja ja niiden ominaisuuksia. Neutriinoja syntyy ydinreaktioissa mm. supernovissa, auringossa, maapallon sisäosissa sekä ydinvoimaloissa. Neutriinojen tutkimuksessa neutriinojen ominaisuuksia pystytään parhaiten tutkimaan maanalaisilla ilmaisimilla. Neutriinoita lähetetään hiukkaskiihdyttimellä kohti maanalaisia ilmaisimia, joiden avulla neutriinoja tutkitaan. KANSAINVÄLISEN TIEDEKONSORTION YHTEISHANKE LAGUNA-konsortiossa on mukana 14 maata, 47 tiedeja teollisuuspartneria. Kaiken kaikkiaan konsortiossa on n. 300 henkilöjäsentä. Konsortion tärkein jäsen on CERN, European Organization for Nuclear Research. Suomesta mukana ovat kolme yliopistoa, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistot, sekä kalliosuunnitteluun erikoistunut yritys Rockplan Oy. LAGUNA FOR DUMMIES Pyhäsalmen kaivokseen louhittaisiin jopa jalkapallokentän kokoinen ja 100 metriä korkea luola, johon sijoitettaisiin kokeen havaintolaitteisto. Laitteistolla mitattaisiin CERN:stä lähetettävää neutriinosuihkua. Hanke sisältää eri skenaarioita riippuen rakennettavien koelaitteistojen laajuudesta ja määrästä: pilotti-ilmaisin on ensimmäinen askel ja tämän jälkeen 1-2 eri ilmaisinta. Pyhäsalmen kaivoksessa on jo meneillään muita kokeita, joita voidaan toteuttaa ilman lisäinvestointia. Investointi voi avata uusia näkökulmia ja tuoda osaamista kaivosten seuraavan sukupolven toiminnalle varsinaisen kaivostoiminnan päätyttyä. ERI VAIHEIDEN KESTOT Suunnitteluvaiheen kesto: 20 VUOTTA (1996 alkaen) Rakentamisvaiheen kesto: VUOTTA Toimintavaiheen kesto: VUOTTA VAIKUTUKSISTA TALOUTEEN % Arviolta % rakentamisen suorista kustannuksista sekä suoraan rakentamiseen liittyvistä välillisistä kustannuksista oletetaan suuntautuvan rahavirtana paikalliseen talouteen. RAKENTAMISAJAN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: ARVIO Välitön työllisyys (htv) Välillinen työllisyys (htv) Kokonaistyöllisyysvaikutus (htv) TOIMINTA-AJAN TYÖLLISYYSVAIKUTUS Pysyvä henkilöstö: 50 - Välillinen työllistävä vaikutus olisi arviosta riippuen 1 7-kertainen eli TUTKIMUSTOIMINTA Tutkimuslaitteistojen käyttäjiä arviolta: henkilöä

12 RAKENTAMINEN KOSKETTAA MONIA TOIMIALOJA Toimialoja: betoniteollisuus, huolto ja kunnossapito, kemianteollisuus, konepaja- ja metalliteollisuus, kuljetusja logistiikka-ala, louhinta ja kalliorakentaminen, rakennusala, suunnitteluala, konsultointi ja kehitystyö, sähkö- ja elektroniikka-ala, talotekniikka-ala, tietotekniikka-ala sekä tutkimustoiminta. EDELLYTYKSET ILMAISIMEN RAKENTAMISELLE PYHÄSALMELLE CERNin sitoutuminen Onnistunut projektointi, hallintamalli ja rahoitusmallin toimivuus Viestinnän ja edunvalvonnan onnistuminen Riittävät taloudelliset voimavarat. Protolaitteen onnistuminen (päätös rakentamisesta Cerniin tehty syyskuussa 2013) Tietoa vertailukohteista on olemassa, erityisesti monikansalliset tutkimusinfrastruktuurit (kuten Ruotsiin rakennettava European Spallation Source) on kiinnostava ja olennainen vertailukohta ESS:n kohdalla suoriksi vaikutuksiksi on laskettu investoinnit, työllisyys ja hankinnat. Toiseksi on kasvu, jota on vaikeampi arvioida, on tutkimuslaitoksen merkitys teknologian kehittymisessä, innovaatioiden luomisessa ja spin-offien luomisessa. Arvion mukaan ESS-tutkimuskeskus tuo mukanaan välillisesti 700 lisätyöpaikkaa vuosittain ja välillisinä vaikutuksina mm. asuntojen ja toimistotilojen rakentamisen, yhteensä arvioitu bruttokansantuotteen kasvu 0,08 % (214 miljardia SEK vuoteen 2040 mennessä) ja investoinnit infrastruktuuriin ja julkiseen liikenteeseen. ARVIO LAGUNAN VAIKUTUKSISTA Vaikutusten kohdentuminen 1. Vakiintunut elinkeinoelämä 2. Opetus- ja tutkimustoiminta 3. Innovaatiotoiminta 4. Uusi liiketoiminta 5. Imagoarvo 6. Julkinen sektori 7. Kolmas sektori 8. Muut Tärkeimmät vaikutukset ovat tieteelliselle perustutkimukselle. Tutkimuksella voi olla myös innovaatio-vaikutuksia, joita ei vielä ole ennakoitavissa. Toinen vaikutus on työllisyysvaikutus, joka on rakentamisen aikana erityisen merkittävä. Suomella on rakentamisen edellyttävää louhintaosaamista, joskaan ei voida tietää miten yritykset onnistuisivat tarjouskilpailuissa. CERN-yhteistyö tosin antaa tästä varsin myönteistä suuntaa-antavaa käsitystä. TIETEELLINEN LISÄARVO tiedon lisääntyminen, ainutlaatuiset tulokset, Synergiat eri tutkimusalojen välillä, kv. projektijohtamisen osaaminen, koordinaatioosaaminen, monitieteisyys TUTKIMUSYMPÄRISTÖJEN HOUKUTTELEVUUS tutkijaliikkuvuus, verkostot, huippuosaamisen houkuttelu maahan/ympäristöön MUUT OSAAMISVAIKUTUKSET koulutusohjelmat, maisterinohjelmat, kesäkoulut, seminaarit, työpajat, vaihto-ohjelmat jne. VERKOSTOVAIKUTUKSET JA INHIMILLENEN PÄÄOMA sosiaalisen pääoman muodostuminen, keskinäinen ymmärrys ja tunnettuus (synergiat, yhteiset hankkeet), yritysyhteistyö ja yhteiskunnallisten toimijoiden / sidosryhmien voimavarojen saaminen hankkeen käyttöön TALOUSVAIKUTUKSET työpaikat - erityisesti rakentamisen aikana, julkiset hankinnat, yritysyhteistyö, innovaatiot, palvelut ja tuotteet, matkailun lisääntyminen YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET tiedekasvatus, maan ja tutkimusalan tunnettuus, imagovaikutukset, yhteisön elinvoimaisuusvaikutukset

13 SWOT VAHVUUDET Pyhäsalmen kaivos on olosuhteiltaan ja etäisyydeltään ideaali sijoituspaikka kokeelle Takaa Suomelle merkittävän näkyvyyden kansainvälisissä huippututkimusverkostoissa Edistää merkittävästi suomalaisen tieteen kansainvälistymistä Hanke tuo työpaikkoja, elinkeinotoimintaa, osaamista ja kiinnostusta koko Suomeen LAGUNA tarjoaisi tulevaisuusnäkymän myös Pyhäsalmen kaivoksen käyttöajan päätyttyä ja voi kerryttää osaamista kaivosalan sukupolvenvaihdokseen jatkossa. HEIKKOUDET Ei toistaiseksi kansallista tai kv. sitoutumista, ei tiekartoilla Muita suuria infrastruktuurihankkeita pienempi toiminnan ajan työllisyysvaikutus Vaikutuksesta uusien innovaatioiden ja spin-offien syntyyn ei ole vielä tietoa. Hallintomallin suunnittelu ja budjetin määrittely eivät vielä valmiita tarkentuvat LAGUNA-LBNO hankkeen aikana MAHDOLLISUUDET Lagunan myötä tutkimuskeskukseen sijoittuu muitakin kokeita, jotka lisäävät työpaikkoja Hyödynnetään EU-rahoitusta tehokkaasti: tähän mennessä rakennerahastojen varoja on käytetty hankkeeseen n. 4,8 miljoonaa euroa. Vahvistaa osaamista louhintaan, rakentamiseen ja mm. käytöstä poistettujen kaivosten uusiokäyttöön liittyen Uudet konsortiot ja yhteistyöverkostot Oppiminen muista vertailukelpoisista hankkeista Fysiikan tutkimuksen olemassa olevien vahvuusalojen laajentaminen Pääsy tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle UHAT Kansallisen tutkimusyhteisön erimielisyys Lagunasta vaikeuttaa hyötyjen maksimoimista Taloustilanne vie mahdolliset investoijat Epävarmuus hankkeen lopullisista kustannuk-sista viivyttää sitoutumista ja vie hankkeen muille, nopeammin toimiville toteuttajille Rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen taloustilanteen myötä.

14 TUOTOKSET JA TOIMINTA Tutkimusinfrastruktuurin projektointi Kilpailutukset Koelaitteistojen kehittäminen Testaus ja pilotointi Rakentaminen ja käyttöönotto TIEDEYHTEISÖN JA YHTEISKUNNAN TARPEISTA LÄHTEVÄT TAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT PANOKSET SITOUTUMINEN VIESTINTÄ JA SIDOSRYHMÄTYÖ PROJEKTOINTI MOBILISOINTI Sidosryhmien saaminen hankkeen taakse Eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen tietoisuuden ja tietopohjan kasvattaminen Hankkeen toteutuksen edellytysten tunnistaminen, budjetointi ja aikatauluttaminen Näkemyksen muodostaminen hankkeen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä ydinkonsortion keskuudessa TUOTOS > TULOS > VAIKUTUS/MUUTOS TUOTOKSET Fyysisen ympäristön muokkaus koeasetelman edellyttämään muotoon TULOKSET Tekniikkaratkaisut, tuotteet ja näiden käyttöönotto TYÖPAIKAT UUDET YRITYKSET, INNO- VAATIOT JA TUOTEET Suomen profiloituminen huippututkimuksen ympäristönä, neutriinofysiikan profiloituminen kiinnostavana tutkimusalueena ja mukana olevien yritysten saamien referenssien myötä kilpailukykyvaikutukset TUTKIMUS- OSAAMINEN

15 EXECUTIVE SUMMARY THE EFFECTIVENESS OF MAJOR RESEARCH INFRASTRUCTURES AS A CATALYST FOR INVESTMENT, RESEARCH AND BUSINESS DEVELOPMENT - THE EXAMPLE OF NEUTRINO RESEARCH CENTRE IN PYHÄJÄRVI Finland currently has a unique opportunity, based on the next stage of the LAGUNA (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) project, to establish itself as a location of international excellence in the research infrastructure field. This project involves a major process of scientific research infrastructure collaboration in order to build a facility hosting the deep underground detectors needed to study neutrinos. The LAGUNA (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) and LAGUNA-LBNO (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics and Long Baseline Neutrino Oscillations) projects are ongoing European FP7 Design Studies, within which deep underground facilities capable of hosting very large multipurpose neutrino observatories are investigated. Pyhäsalmi mine in Pyhäjärvi has emerged as the optimal location for the construction of such an installation. The project's impact on business, research and employment would be significant. It is difficult, at this stage, however to provide an ex ante assessment of these impacts because the final form of the project and its budget are still being elaborated. Moreover, the unique nature of these infrastructure facilities makes it difficult to use benchmarking methodologies as a reliable source of comparison. The study also found that the impact of major research infrastructure projects has thus far been underdeveloped and not analysed systematically enough. The project s uniqueness also makes such an estimate quite difficult. Nevertheless, international benchmarking comparisons, which provide a base of knowledge on the effectiveness and logic of such infrastructures, remain the most fruitful approach. This report summarises the assessment of the potential impacts and effectiveness of large research infrastructures. The impacts however tend to vary, often quite significantly, depending on the perspective chosen. Nevertheless, there is clearly significant potential here for the promotion of scientific excellence, employment and attractiveness, in addition to the promise of the, yet to be fully explored, business and innovation opportunities. The study analysed similar scale research infrastructure projects in Sweden, Argentina, Chile and Italy. These major research infrastructure projects are each unique and differ in respect of the research areas and discipline(s) in focus, the way in which the project is implemented in its physical environment and the governance and management models utilised, as well as in the timeframe involved. The construction of the facility at Pyhäjärvi provides an excellent opportunity to attract international investment while also promoting the identification of new uses for old mine facilities. Thus far, the most important impact is viewed as the improved opportunities for business and research and the general raising of the bar in terms of Finnish scientific excellence. The field of neutrino physics addresses the very core of scientific knowledge on the nature of the universe, potentially revealing scientific and business opportunities that we can only begin to imagine today. On the other hand, the project would also substantially strengthen Finland's international profile in the top-level research field. According to the current Government Programme, Finland wants to place itself at the very forefront of international research, development and innovation activities. As such, bold new openings such as the neutrino facility would, in this context, illustrate the government s commitment to realising this goal. The project would also have a significant impact on employment, especially in the construction phase, where at its peak it is estimated that some 4000 person-years of employment would be created. During the operational stage of the facility this figure would be less, but still significant. Other impacts relate to science tourism, education and the economy. In the international benchmarking examples, one can identify interesting opportunities for tourism and science education. Through the facility, new networks (business, research, and others) would emerge, and the project could considerably boost Finland's image in terms of its ability to provide a scientifically significant cutting-edge research environment. In September 2013 CERN took the decision to build a prototype facility at their West Experimental Area. This decision represents the first step towards realising the recommendation contained in the European Particle Physics strategy to pave the way for a substantial European role in future long-baseline neutrino experiments. The Pyhäsalmi mine facility remains the optimal location and the prime European candidate for the detector site for such an experiment. The study was conducted between June and September It is essentially a meta- analysis, utilising existing research and published materials on the topic, complemented by a round of interviews with principals located both in Finland and internationally. The research questions were: what kind of impact(s) will the LAGUNA centre have for Finland at the national level, for business and industry and education and research activities, as well as for innovation and new business development? Other impacts include the potential value added for the Finnish brand image, given the high profile of large infrastructure projects in the international research and business community.

16 16 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kuva: David Trowbridge

17 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA SELVITYKSEN TAVOITE JA TOTEUTUS 1.1 Tausta ja tavoite Selvityksen tavoitteena on kartoittaa suurten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden vaikutuksia sijoitusmaan kannalta. Suomen Akatemia on määritellyt tutkimusinfrastruktuurit tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varantona, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia (Lähde: Suomen Akatemia, Niihin investoinnista tehtävät ratkaisut ovat usein pitkän tähtäimen sitoutumista ja kansainvälistä rahoitus- ja toteutusyhteistyötä edellyttäviä, mistä johtuen prosessi alustavasta ideasta toteutukseen saattaa olla hyvinkin pitkä. Laajojen tutkimusinfrastruktuurien sijoittumispäätökset ovat budjeteiltaan ja talousvaikutuksiltaan huomattavia investointeja sekä osaamiseen, rakennettuun infrastruktuuriin että inhimillisiin voimavaroihin. Päätökset tutkimusinfrastruktuurien sijoittamisesta ovat ymmärrettävästi myös kiisteltyjä ja suurta kiinnostusta herättäviä. Tästä syystä niitä koskevat päätökset edellyttävät huomattavaa harkintaa ja vaihtoehtoiskustannusten analyysia. Päätöksentekoa tukevaa tietoa ja tutkimuksellista näyttöä näiden investointien ja hankkeiden vaikuttavuuden logiikasta on kuitenkin varsin rajallisesti saatavilla. Vaikuttavuuteen liittyvä näkemys mahdollisten sijoittumispäätösten ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista, koetuista hyödyistä ja kustannusten ja hyötyjen suhteesta on tärkeää kartoittaa jo tilivelvollisuuden ja vastuullisuudenkin näkökulmasta. Tällainen tieto muodostaa myös oleellisen osan hyvää hallintokäytäntöä ja laadukasta projektinhallintaa. Suomessa kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kulut ovat vuosittain yhteensä noin 160 milj. euroa (Suomen Akatemia, Ibid.). Huolimatta keskeisestä roolistaan tieteellisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa ja merkittävästä investointivolyymistaan, tutkimusinfrastruktuurien vaikutuksia on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Vaikutuksista on kenties useimmiten tutkimuskirjallisuudessa nostettu esille verkostovaikutukset ja osaamis- ja tiedeyhteisöön välittyvät vaikutukset (ks. esim. Horlings et al. 2012; Technolopolis 2011). Selvityksemme aikana kävi ilmeiseksi, että empiiristä näyttöä ja käytännön kokemuksia tutkimusinfrastruktuurien vaikutuksista talouteen, tieteeseen ja yhteiskuntaan tulisi kartoittaa systemaattisemmin. Tässä raportissa on pyritty kokoamaan kansainvälisten esimerkkien pohjalle näkemyksiä Suomeen mahdollisesti sijoitettavien tutkimusinfrastruktuurien odotettavissa olevista vaikutuksista. Eurooppalaiset astrohiukkasfyysikot muodostivat vuonna 2006 LAGUNA (Large Apparatus for Grand Unification and Neutrino Astrophysics) -konsortion uuden sukupolven maanalaisen suurkokeen tai -kokeiden toteuttamiseksi Euroopassa. Monikansallisessa konsortiossa on tällä hetkellä mukana yhteensä 47 tiede- ja teollisuuspartneria. Suomesta mukana ovat Oulun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistot sekä teknisenä edustajana Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. Kokeen sijaintipaikan ja sinne sijoitettavien instrumenttien teknisiä ominaisuuksia on selvitetty kahdessa EU:n FP7-tutkimusohjelman rahoittamassa hankkeessa vuosina ja Suomen Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on valikoitunut konsortion ensisijaiseksi sijoituspaikkavaihtoehdoksi LAGUNA-kokeen sijoittamista varten sijoitusselvityksen aikana, jossa mukana oli 7 eri vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Lopulliset päätökset sijoituspaikasta ja käytettävästä teknologiasta on määrä olla selvillä vuonna 2014.

18 18 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 1.2 Aineisto ja selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin Ramboll Management Consulting (RMC) Oy:n toimesta. Tutkimus ajoittui välillä kesäkuu syyskuu Ramboll Management Consultingin selvitystiimissä toimivat projektipäällikkö, valtiotieteen tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith, valtiotieteiden maisteri Kalle Lamminmäki sekä kansallisen tason ja laadunvarmennuksen osalta myös Tekniikan lisensiaatti Kimmo Halme. Selvitystyöhön osallistuivat lisäksi Ramboll Finland Oy:n Ari Tuutti (DI, Tkl) sekä 2011 LAGUNA-selvityksen tekijä tutkija Henna Hintsala (FM). Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti LAGUNAn rakentamisesta seuraaviin kansallisen tason vaikutuksiin. Tällä tarkoitetaan mm. - vaikutusta kansallisen tason huippututkimukseen - vaikutusta Suomen kiinnostavuuteen tutkimusmaailman keskuudessa - rakentamisesta seuraavaa työllisyysvaikutusta - LAGUNAn myötä syntyviä uusia verkostoja - LAGUNAn merkitystä Suomen imagolle tieteellisesti merkittävän huippututkimuksen aloilla. LAGUNA-tutkimushanke on laaja kansainvälinen tutkimushanke, jolla uskotaan kuitenkin olevan merkittäviä kansallisia vaikutuksia. Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkentaa kuvaa näistä kansallisen tason vaikutuksista. LAGUNA-hankkeesta on tehty aiempia selvityksiä, joiden päähuomio ja vaikutusarviot ovat keskittyneet paikallisiin ja alueellisiin vaikutuksiin. Oulun Eteläisen Instituutti toteutti vuonna 2011 Aluevaikutusten arviointi selvityksen, jonka tarkoituksena oli alueellisten tahojen saaminen mukaan hanketta tukemaan. Vuonna 2012 julkaistiin Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tekesin ja Suomen Akatemian Muistio ja SWOT -analyysi Pyhäjärven LAGU- NA-hankkeesta. Maaliskuussa 2013 julkaistiin puolestaan Suomen Akatemian toteuttama kansainvälinen fysiikan tieteenala-arviointi. Tutkimuksen aineiston muodostavat: - dokumenttianalyysi, ml. aiemmat aiheesta tehdyt aluetason, kansallisen tason ja kansainvälisen tason tutkimukset ja selvitykset - alue-, kansallisen ja kansainvälinen tason asiantuntijahaastatteluaineisto tutkijoiden ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Aluetason toimijoista tutkimukseen haastateltiin yliopistojen ja alueellisten tutkimuslaitosten edustajia, elinkeinoelämän edustajia sekä viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Kansallisen tason toimijoista tutkimukseen haastateltiin asiaan perehtyneitä, alueelta kotoisin olevia kansanedustajia ja ministeriöiden ja tutkimusorganisaatioiden vastaavia virkamiehiä ja aihetta tuntevia henkilöitä. Kansainvälisen tason toimijoista tutkimukseen haastateltiin suuriin infrastruktuurihankkeisiin ja niiden toteutukseen perehtyneitä asiantuntijoita sekä LAGUNA-hankkeen jäseniä. Yhteensä haastatteluja tehtiin runsaat 20 kappaletta. Työtä sen eri vaiheissa tuki tilaajan edustajien ja selvitystiimin muodostama ohjausryhmä.

19 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 19 TOTEUTUSAJANJAKSO TIIMI AINEISTOT KESÄKUU-SYYSKUU 2013 RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING (KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH, KALLE LAMMINMÄKI JA KIMMO HALME), ARI TUUTTI JA HENNA HINTSALA. TYÖTÄ TUKI OHJAUSRYHMÄ, JOSSA OLIVAT MUKANA MARKO AITTOLA JA JOHANNA KUTUNIVA. KIRJALLINEN MATERIAALI, RUNSAAT 20 HAASTATTELUA

20 20 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kuva: Jouko Lehtomäki

21 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN VAIKUTTAVUUSMALLI 2.1 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Vaikuttavuus on laajasti ymmärrettävä kokonaisuus, jota käytetään hieman eri merkityksessä erilaisissa asiayhteyksissä. Usein käsitettä käytetään sitä riittävästi määrittelemättä. 1 Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tutkimus on 2000-luvulla ollut monien tutkimusten ja selvitysten kohteena, osin myös siksi, että vaikuttavuus on tuottavuuden ja tehokkuuden rinnalla nostettu julkisen toiminnan keskeisten arviointikriteerien joukkoon valtioneuvoston tasolla. Tutkimustoiminnan vaikuttavuus on määritelty mm. keskipitkän ja pitkän aikajänteen kuluessa syntyviksi vaikutuksiksi ja kumuloituviksi hyödyiksi, joiden kohteena on sekä yhteiskunta laaja-alaisesti, tutkimusta tekevien organisaatioiden asiakkaat ja niiden innovaatioprosessit sekä tutkimusorganisaatioiden oma osaaminen ja johtaminen. 2 Vaikuttavuudella kuvataan toisinaan tulosta, vaikutusta tai vaikuttamisen prosessia. 3 Tuloksella tarkoitetaan tavoitteiden tai odotusten toteutumisen astetta, vaikutuksilla muutoksen aikaansaamista tai estämistä ja vaikuttamisen prosessilla kykyä saada aikaan. Kun vaikuttavuus samaistetaan vaikutukseen, vaikutus voidaan nähdä erotukseksi toimimisen ja toimimattomuuden välillä. 4 Vaikuttavuus nähdään kokonaisvaltaisesti ja se koostuu useista eri osatekijöistä pidemmällä aikavälillä yksittäisiin vaikutuksiin verrattuna. 5 Vaikuttavuutta tarkasteltaessa voidaan nähdä, että kaikki toiminta tuottaa vaikutuksia, eli vaikuttaa jollakin tavalla välittömästi tai välillisesti ja heti tai pitkän ajan kuluttua. 6 Tapa, jolla vaikuttavuuden käsitettä on selvityksessämme käytetty liittyy kokonaisvaltaisuuteen ja niiden kokonaisvaikutusten joukkoon, jolla tietty ilmiö synnyttää tuloksia, hyötyjä ja haittoja. Tätä logiikkaa on kuvattu alla olevassa kaaviossa. TIEDEYHTEISÖN JA YHTEISKUNNAN TARPEISTA LÄHTEVÄT TAVOITTEET JA NIITÄ TUKEVAT PANOKSET TUOTOKSET JA TOIMINTA SITOUTUMINEN VIESTINTÄ JA SIDOSRYHMÄTYÖ PROJEKTOINTI MOBILISOINTI Tutkimusinfrastruktuurin projektointi Kilpailutukset Koelaitteistojen kehittäminen Testaus ja pilotointi Sidosryhmien saaminen hankkeen taakse Eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen tietoisuuden ja tietopohjan kasvattaminen Hankkeen toteutuksen edellytysten tunnistaminen, budjetointi ja aikatauluttaminen Näkemyksen muodostaminen hankkeen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä ydinkonsortion keskuudessa Rakentaminen ja käyttöönotto TUOTOS > TULOS > VAIKUTUS/MUUTOS TUOTOKSET Fyysisen ympäristön muokkaus koeasetelman edellyttämään muotoon TULOKSET Tekniikkaratkaisut, tuotteet ja näiden käyttöönotto TYÖPAIKAT UUDET YRITYKSET, INNOVAATIOT JA TUOTEET TUTKIMUS- OSAAMINEN Suomen profiloituminen huippututkimuksen ympäristönä, neutriinofysiikan profiloituminen kiinnostavana tutkimusalueena ja mukana olevien yritysten saamien referenssien myötä kilpailukykyvaikutukset

22 22 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kaaviossa esitettyjen vaikutuksien syntymiseen vaikuttaa muun maussa se, miten hankkeen alkuvaiheessa onnistutaan saamaan kansainvälisen tiedeyhteisön ja kumppanien tuki. Koska tutkimusinfrastruktuurihankkeet edellyttävät toteutuakseen kansainvälisen yhteisön tuen (hiukkasfysiikan tutkimuksen osalta CERN on avainasemassa, kuten myös ESFRI) ja tämän tuen saadakseen on näiden toimijoiden oltava vakuuttuneita sekä teknisestä, rahoituksellisesta että hallinnollisesta kapasiteetista hanke menestyksekkäästi toteuttaa, myös kansallisen tason toimijoiden tuki on oleellista. Suomen tapauksessa esimerkiksi Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö on saatava vakuuttuneiksi hankkeen hyödyllisyydestä. Vain näin voidaan hanke saada myös kansalliselle tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle ja tätä kautta osaltaan myös toteutuskelpoisten hankkeiden joukkoon. Usein toimintojen vaikutuksia luokitellaan välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin sekä näiden erilaisiin yhdistelmiin. Vaikutusten välillä on yleensä toiminnallinen suhde; suorilla vaikutuksilla on laajempia epäsuoria vaikutuksia. 7 Suorilla vaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia mm. työllisyyteen, resursseihin, ihmisiin ja tuloihin. 8 Epäsuorat eli välilliset vaikutukset ovat vaikeammin määriteltävissä. Ne nähdään laajemmassa mittakaavassa yleisenä kaikenlaisen kysynnän ja tarjonnan muutoksina esimerkiksi työvoimassa, kulutuksessa ja hankinnoissa. 9 Suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi voidaan tarkastella johdettuja vaikutuksia eli niin sanottuja välillisiä kulutusvaikutuksia. Nämä vaikutukset syntyvät kun tuotannon kasvun seurauksena syntyvien työpaikkojen ja palkkatulojen kulutuksen kautta syntyy lisäkysyntää, tuotannon kasvua ja työpaikkoja. 10 Vaikutusten arvioinnin yleisenä perusajatuksena on selvittää jonkin toiminnan tai toimenpiteen vaikutuksia, hyötyjä ja lisäarvoa kohderyhmien, asiakkaiden tai edunsaajien kannalta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastelussa on keskeisesti myös tiedon, vastauksien ja ratkaisujen kumuloituminen päätöksenteon tueksi. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tyyppejä on lukuisia, muun muassa sosiaalista, taloudellista, poliittista, institutionaalista ja lainsäädännöllistä. 11 Toiminnalla ja toimella tarkoitetaan yleensä konkreettisia rakennusprojekteja, mutta myös yleisempää suunnitelmaa tai ohjelmaa. 12 Vaikutusten tarkasteluun liittyy mahdollisuus tutkia muutosta jälkikäteen hankkeen toteuduttua (ex post) tai tuottaa vaikutusennusteita etukäteen (ex ante) suunnitellusta hankkeesta. 13 Etukäteisarviointiin liittyy vahvasti myös toimiminen päätöksenteon ja suunnittelun apuvälineenä. 14 Arvioinnin halutaan antavan tietoa tulevaisuuden toiminnan tueksi, joten arviointitoimintaa olisi syytä tarkastella laaja-alaisesti tulevaisuutta luotaavasta näkökulmasta. 15 Kaiken kaikkiaan peruslähtökohtana on olettamus, että projektilla tai hankkeella saavutetaan tuloksia ja vaikuttavuuden arvioinnissa testataan, pitävätkö olettamukset paikkansa. 16 Vaikuttavuutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon hankkeen suuruus, laajuus ja kohdentuminen sekä epävarmuustekijät ja riskit, joita toteutumiseen ja vaikutusten aktualisoitumiseen liittyy. Suurhankeen vaikutusten tarkastelussa tulisi huomioida millä aikajaksolla ja millä alueella vaikutukset tapahtuvat ja keihin/mihin vaikutukset kohdistuvat. 17

23 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS JA VAIKUTUSTYYPIT Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan esim. tutkimuslaitteistoja, tutkimusasemia, kokoelmia, tietokantoja ja näiden verkostoja sekä teknisiä ja osaamispalveluja tuottavia tutkijayhteisöjä, jotka tarjoavat tutkimuksen kannalta oleellisia fyysisiä ympäristöjä, aineistoja ja näihin liittyviä palveluja. Suurin osa Euroopan tutkimusinfrastruktuureista on kansallisesti rahoitettuja ja käytettyjä. Euroopassa on myös useita monikansallisia tutkimusinfrastruktuureja, esimerkiksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERN. 18 Tutkimusinfrastruktuuri voi olla: - keskitetty (single-sited): yhdessä paikassa oleva yksi resurssi - hajautettu (distributed): verkosto hajautettuja resursseja instrumentteja tai aineistoja. - virtuaalinen (virtual): palvelu tuotetaan sähköisesti. EU:n jäsenmaiden kesken on Euroopan komission aloitteesta ja tuella vuonna 2002 perustettu Euroopan yhteisiä tutkimusinfrastruktuurikysymyksiä käsittelevä strategiafoorumi, European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). ESFRI koostuu ministeriöiden nimeämistä edustajista, ja sen tehtävänä on tukea yhteisen pitkäaikaisen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan syntyä, lisätä olemassa olevien infrastruktuurien tehokasta hyödyntämistä, kehittämistä ja uusien infrastruktuurien suunnittelua ja rakentamista yhteiseen strategiaan perustuen. ESFRI keskittyy tutkimusinfrastruktuureihin, joiden kustannukset ovat liian suuria yhden organisaation tai maan rahoittamaksi ja joilla on selkeä eurooppalainen tai kansainvälinen luonne. Viimeisin tiekartta sisältää Euroopalle tieteellisesti tärkeimmät tutkimusinfrastruktuurihankkeet vuoden tähtäimellä. Viimeisin tiekartta on vuodelta 2010 ja tavoitteeksi on asetettu, että 60 % hankkeista saataisiin etenemään toteutusvaiheeseen vuoteen 2015 mennessä. 19 ASPERA (AstroParticleERA-net) on verkosto, jonka tavoitteena on eurooppalaisen astrohiukkasfysiikan tutkimuksen koordinointi ja rahoittaminen. ASPERA toimi vuosina EU:n puiteohjelmien (6 ja 7) kautta. ASPERAN jäseniä oli 24 eurooppalaista kansallista rahoitusorganisaatiota sekä CERN.20 Suurimpien eurooppalaisten maiden rahoitusorganisaatiot perustivat vuonna 2012 yhteistyöorganisaation APPEC (Astroparticle Physics European Coordination). Konsortioon kuuluu rahoitusorganisaatioita 12 eri Euroopan maasta (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Kroatia, Puola, Ranska, Romania, Saksa ja Sveitsi). ASPERA:n tiekartta julkaistiin vuonna 2008 ja päivitetty versio vuonna APPECissa perustettiin vuonna 2013 uusi tieteellinen komitea (Scientific Advisory Committee, SAC), jonka tavoitteena on päivittää tiekartta. 21 Suomi ei ole ApPEC:in jäsen, johtuen hiukkasfysiikan tutkimusyhteisön pienestä koosta maassamme. Suurimpana ongelmana on sopivan jäsenorganisaation puute, koska Suomessa ei ole keskitettyjä valtakunnallisia tutkimusorganisaatioita tällä tutkimusalueella. 22 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus edellyttää usein erittäin kalliita ja suuria tutkimusinfrastruktuureja, joiden priorisointia varten on tehty myös kansallinen infrastruktuurien tiekartta (2009). Strategiseen suunnitteluun toivotaan lisättävän myös sellaiset (usein kansainväliset) infrastruktuurit, joita hallinnoidaan itsenäisten organisaatioiden kautta ja jotka siten puuttuvat nykyiseltä tiekartalta. 23 Tiekartan päivittäminen on annettu Suomen Akatemian nimittämän kansallisen laajapohjaisen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän (FIRI -asiantuntijaryhmän) tehtäväksi vuoden 2013 aikana. 24

24 24 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Suomen kaltaiselle pienelle maalle on erittäin tärkeää kehittää infrastruktuureja yhdessä muiden maiden kanssa ja yhteistyö onkin ainoa keino olla mukana tämänsuuruisissa hankkeissa. 25 Vuonna 2009 Opetusministeriö teki ehdotuksia uusien kansallisten infrastruktuurien perustamisesta ja olemassa olevien käytön tehostamisesta. Raportissa selvitettiin myös kiinnostusta EU:n ESFRI-aloitteisiin 26, kuitenkin investoinnit tämän kokoluokan infrastruktuureihin ovat Suomessa toistaiseksi olleet yksittäistapauksia. 27 Vähäiset panostukset infrastruktuureihin ovat johtaneet siihen, että Suomi osallistuu muita Pohjoismaita ja Euroopan pieniä maita huomattavasti pienemmällä suhteellisella osuudella kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin. 28 Tutkimusinfrastruktuurit ovat pitkäkestoisia hankkeita, joten ne tarjoavat hyvän alustan tutkia erilaisia sosio-ekonomisia ja tieteellisiä vaikutuksia ja kehittää hyödyllisiä arviointinäkökulmia. Ei ole olemassa yhtä vaikutusten arviointimallia, joka sopii kaikkiin tapauksiin. 29 Toteutettuja selvityksiä tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuudesta on olemassa, mutta tarvetta olisi kuitenkin esim. tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuuden systemaattiselle tutkimustyölle ja dokumentoinnille, jotta voitaisiin esim. osoittaa että tutkimusinfrastruktuureilla on tärkeää ja mitattavaa merkittävyyttä elinkeinoelämälle (Panel B 2000: 6-7; ESFRI 2009: 6). 30 Lähtökohtaisesti tutkimusinfrastruktuureilla tavoitellaan ja edesautetaan laajempia tieteellisiä ja tiedollisia hyötyjä, ei niinkään ensisijaisesti tuotannollista toimintaa tai taloudellisia voittoja (vrt. teolliset hankkeet). Laajoille tutkimusinfrastruktuurihankkeille on samoin tyypillistä, että niiden toteutus, rahoitus ja vaikuttavuus ovat väistämättä kansainvälisiä, ei vain paikallisia tai edes kansalliselle tasolle rajoittuvia. Huolimatta tieteellisen lisäarvon ja tiedonintressien ensisijaisuudesta, tutkimusinfrastruktuureihin liittyy lisäksi muita saavutettavia hyötyodotuksia kuten mm. työllistävä vaikutus, yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittyminen ja imagoarvo. 31 Tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuutta tarkastellaan usein samoista metodologisista lähtökohdista, jotka liittyvät tutkimusinfrastruktuurien tieteellisen luonteen lisäksi taloudellisiin, sosiaalisiin ja muihin vaikutuksiin (taulukko alla). Taulukko. Tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuus 32 TIETEELLISET VAIKUTUKSET Uusi tieteellinen tieto Uusien kokeiden, instrumenttien, metodien muodostuminen Monitieteellisyys Tutkimusryhmien ja organisaatioiden tunnettavuuden ja näkyvyyden kasvu Koulutusmahdollisuuksien kasvu Tiede ja teknologia sovellukset Laitteiden yhteiskäyttöisyys: Yritysyhteistyö ja tutkimusorganisaatiot. VERKOSTOT JA INHIMILLINEN PÄÄOMA Virallisien ja epävirallisien verkostojen kehittyminen esim. tutkijoiden kesken ja mm. elinkeinoelämän, hallinnon ja kolmannen sektorin kanssa Kansallisten ja kansanväliset verkostot (osaajat, tieto) Tutkimusinfrastruktuuri määrittää työvoiman/tutkijoiden liikkuvuutta Osaamisen ja taidon kehittyminen: nuorien tutkijoiden ja henkilöstön kouluttaminen, tohtoritason tutkimus Kansainväliset verkostot, tutkijoita maista joissa ei yhtä kehittynyttä laitteistoa/tutkimustoimintaa. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Välittömiä ja välillisiä työpaikkoja Lyhytaikainen työllisyys rakentamisen aikana Pidempiaikainen työllisyys: tutkimuskeskuksen henkilökunta ja alihankkijat (materiaalit, palvelut), johdetut työllisyysvaikutukset (kulutuksen) kasvun kautta Yritystoiminnan kehittyminen, sijoittuminen ja houkuttelevuus Spin-offit (elinkeinoelämän kehittyminen) tutkimuslaitoksessa tuotetun tiedon ja ideoiden kautta Hankinnat (tutkimusinfra tilaajana) Tarvitaan uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä osaamista, jota ei ole noin vain saatavissa - innovaatiotoiminta Verotulojen kasvu; koulutettu työvoima Yksityisen rahoituksen kasvu. SOSIAALISET VAIKUTUKSET Toimiminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa Outreach toiminta (tieteellisen tiedon popularisointi, tiedekasvatus) Uudet tuotteet, ideat ja konseptit jatkokäyttöön Asiakkaiden ja yleisön mukaan ottaminen, imagovaikutukset.

25 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 25 Edellä mainitut vaikuttavuuteen liittyvät tekijät voidaan jakaa suoriin (välittömät), epäsuoriin (välillisiin) ja globaaleihin vaikutuksiin Tutkimusinfrastruktuurin suorat vaikutukset ovat alueellisempia ja lyhytaikaisempia ja ne liittyvät tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen ja käyttöön. Esim. työllisyys, yritystoiminnan ja kulutuksen kasvu - Välilliset vaikutukset ovat verkostotyyppisiä ja pidempiaikaisempia liittyen muiden tutkimushankkeiden ja yritysten houkutteluun ja tietorakenteiden kasvattamiseen. Nämä vaikutukset ovat myös vaikeammin etukäteen määriteltävissä ja arvioitavissa. - Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät globaalit vaikutukset ovat enemmän hajaantuneempia ja pitkäaikaisia liittyen tieteen ja teknologian kehittymiseen ja läpimurtoihin Ajallisesti tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuus voidaan karkeasti jakaa lyhyt- ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Lyhyen aikavälin vaikutukset koskevat esim. rakentamisen ajan työllisyyttä. Pidempikestoisia vaikutuksia muodostuu tutkimuskeskuksen henkilökunnan, materiaalien ja palveluiden hankinnan, kulutuksen kasvun sekä tutkimuskeskuksen luoman kasvun (esim. spin-offit) kautta. Nämä pidempiaikaiset vaikutukset ovat siis usein välillisiä vaikutuksia kun taas lyhyempiaikaiset vaikutukset ovat suoria vaikutuksia. 34 Lisäarvovaikutukset ovat niitä tekijöitä, joiden kautta tutkimusinfrastruktuurihanke synnyttää elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sille maalle, johon infrastruktuuri sijoitetaan. Lisäarvo tässä yhteydessä tarkoittaa sellaisten hyötyjen aikaansaamista ja välittymistä, joita ei ilman kyseistä hanketta syntyisi. TIETEELLINEN LISÄARVO tiedon lisääntyminen, ainutlaatuiset tulokset, Synergiat eri tutkimusalojen välillä, kv. projektijohtamisen osaaminen, koordinaatioosaaminen, monitieteisyys TUTKIMUSYMPÄRISTÖJEN HOUKUTTELEVUUS tutkijaliikkuvuus, verkostot, huippuosaamisen houkuttelu maahan/ympäristöön MUUT OSAAMISVAIKUTUKSET koulutusohjelmat, maisterinohjelmat, kesäkoulut, seminaarit, työpajat, vaihto-ohjelmat jne. VERKOSTOVAIKUTUKSET JA INHIMILLENEN PÄÄOMA sosiaalisen pääoman muodostuminen, keskinäinen ymmärrys ja tunnettuus (synergiat, yhteiset hankkeet), yritysyhteistyö ja yhteiskunnallisten toimijoiden / sidosryhmien voimavarojen saaminen hankkeen käyttöön TALOUSVAIKUTUKSET työpaikat - erityisesti rakentamisen aikana, julkiset hankinnat, yritysyhteistyö, innovaatiot, palvelut ja tuotteet, matkailun lisääntyminen YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET tiedekasvatus, maan ja tutkimusalan tunnettuus, imagovaikutukset, yhteisön elinvoimaisuusvaikutukset

26 26 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Mikäli kyse on puhtaasti perustutkimuksellisesta hankkeesta, sen merkittävimmät vaikutukset liittyvät luonnollisesti ennen muuta tieteelliseen lisäarvoon, samoin kuin tutkimusympäristöjen houkuttelevuuden ja osaamisvaikutusten alueelle. Verkostovaikutukset, talousvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat vaikeampia ennakoida kovinkaan tarkasti. Itse infrastruktuurin rakentamiseen liittyvä projekti synnyttää luonnollisesti taloudellista aktiivisuutta ja yritysvaikutuksia, joskaan näiden yritysten kansallisuutta on vaikea etukäteen arvioida: mikäli rakennushanke on volyymiltään kiinnostava, se houkuttelee tarjouksia eri puolilta maailmaa. Paikalliset tai kansalliset yritykset (siinä määrin kuin sellaisia tänään ylipäänsä on olemassa) eivät ole erityisasemassa. Yhteisön elinvoimaisuusvaikutukset on eräänlainen kattoluokitus koko sille lisäarvolle, joka syntyy taloudellisten aktiviteettien, yhteistyön, osaamisperustan vahvistamisen ja monipuolistamisen myötä. Varsin monissa haastatteluissa selvityksen aikana todettiin miten tärkeää olisi synnyttää hankkeita, jotka vahvistavat elinvoimaisuutta ja tulevaisuuden uskoa, ei vähiten nykyisenkaltaisissa epävarmoissa taloudellisissa ja poliittisissa olosuhteissa. 2.3 ABSOLUUTTISUUS VS. SUHTEELLISUUS: Miten tutkimusinfrastruktuurin vaikutusten suuruutta ja laajuutta voidaan arvioida? Tutkimusinfrastruktuurin vaikutusten tarkastelussa merkittävää on hankkeiden ainutlaatuisuuden ja erityispiirteiden tarkasteleminen. Tällaisia tekijöitä ovat tutkimusinfrastruktuurin laajuus, koko ja toteutettavan tutkimuksen luonne (esim. fysiikan saralla myös laitteisto: hiukkaskiihdytin vai mittalaite jne.). Tämän lisäksi erittäin tärkeitä huomion arvoisia seikkoja ovat tutkimuslaitoksen organisaatio ja rahoitusmallit (esim. hankkeen monikansallinen luonne). Koska tutkimusinfrastruktuurihankkeet ovat lähes määritelmällisesti ainutlaatuisia, niille on vaikea löytää soveltuvia vertailukohtia ja niiden Tarkastelussa merkittävää on tutkimusinfrastruktuurin ainutlaatuisuuden tiedostaminen. Tutkimusinfrastruktuurien tarkastelussa keskeisenä on kontekstisidonnaisuus. Vaikutukset ovat vahvasti yhteydessä siihen millaiset koulutus- ja tutkimustoiminnan, yritystoiminnan ja infrastruktuurin rakenteet ovat 35 ja miten tiedepolitiikka tukee tutkimustoimintaa. 36 Alueen ominaispiirteiden vaikutus on suuri, samanlaiset menestystekijät tuovat enemmän menestystä toisilla alueilla ja toisilla eivät. 37 Tutkimusinfrastruktuurien sijainnin tulisi olla sellainen, että se voi hyvin tarjota synergiaetuja. 38 Sijoittumisen kannalta paras olisi, mikäli olisi jo olemassa oleva tutkimus- ja yrityskeskittymä, joka tarjoaa mahdollisuuksia monitieteellisien tutkimuskontaktien solmimiseen ja suurempaan korkean teknologian yritysten houkutteluun. 39. Suuresta tutkimusinfrastruktuurista tulee parhaimmassa tapauksessa solmukohta (node), alueelle, jossa on jo valmiiksi hyvä infrastruktuuri, toimiva elinkeinoelämä ja läheinen yliopisto. 40 Edellä mainittu tilanne varsinkin niissä tapauksissa, joissa tutkimus-tekniset olosuhteet eivät vaikuta eniten sijoittamiseen. Monissa haastatteluissa ja kansainvälisissä vertailuanalyyseissa nousi esille laajojen tutkimusinfrastruktuurihankkeiden haastavuus tässä suhteessa: ne eivät useinkaan ole luontevimmin toteuttavissa kovinkaan tiiviiden keskittymien yhteyteen vaan ovat sijainniltaan haastavien yhteyksien päässä, vähäisessä määrin keskittymänä toteutettavissa. Tutkimusinfrastruktuurien vaikutusten määrä riippuu infrastruktuurin teknologisesta jalanjäljestä, eli siitä, perustuuko tutkimuskeskus intensiiviseen uusien ja kehittyvien teknologioiden käyttöön vai vakiintuneisiin teknologioihin sekä pysyvän henkilöstön ja vierailijoiden määrästä. 41 Varsinkin välillisten vaikutusten kannalta nousee olemassa olevat institutionaaliset rakenteet ja sosiaaliset verkostot. Vaikutusten maksimointiin ei ole yhtä tietä, mutta vaiku-

27 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 27 tukset yleensä ovat sitä suurempia, mitä enemmän vaivaa nähdään hankkeen puolesta tehtävässä työssä. Tulos riippuu myös siitä, miten alueen uuden tutkimuslaitoksen, paikallishallinnon ja tutkimusinstituuttien ja yritysten välinen yhteistyö muotoutuu. 42 Työllisyyden osalta tutkimusinfrastruktuurien toiminnan ajan välillisen työllisyyden on aiempien tutkimusten perusteella arvioitu: Suuremmilla alueilla työllisyyskerroin 2-3 on odotettu (esim. 100 uutta työpaikkaa nostaa alueen väestöä henkilöllä) ja pienemmissä paikoissa työllisyyskerroin voi olla jopa 5-6. Tämä välillinen työllisyys koskettaa ennen kaikkea alihankkijayritysten ja palvelutoiminnan kasvua. Välilliset työllisyysvaikutukset alueellisella tasolla sitä suuremmat mitä rajoittuneemmat työmarkkinat ja palveluiden tarjonta on. Tämä johtuu siitä, että suuremmilla alueilla jo olemassa oleva tiheä tarjonta- ja kulutusverkosto, joka tarjoaa usein enemmän tai vähemmän ylikapasiteettia yritysten määrässä. 43 Tutkimusinfrastruktuurien alueellisten vaikutusten määrä riippuu infrastruktuurin teknologisesta jalanjäljestä, eli siitä, perustuuko tutkimuskeskus intensiiviseen uusien ja kehittyvien teknologioiden käyttöön vai vakiintuneisiin teknologioihin sekä pysyvän henkilöstön ja vierailijoiden määrään. 44 Juste Retour -periaate, eli tasapäinen hankintojen jako kaikkien jäsenmaiden kesken ei suurten tutkimusinfrastruktuurien kohdalla toteudu käytännössä. Teknologian ja palveluiden hankinnat ovat suurelta osin paikallistuneita ja keskittyvät sen talouteen. 45 Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voimme siis todeta, että tutkimusinfrastruktuurin perustaminen on siis hyödyllistä sekä alueelle että sijoitusmaalle, koska merkittävä osa investoinneista tulee niiden hyödyksi. 46 Tarkan osuuden tai euromääräisen vaikutuksen arviointi on hyvin vaikeaa, miltei mahdotonta ennen kokonaisbudjetin muodostamista. VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI VAIKUTTAVUUDEN ANALYYSI TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTUSTYYPIT TARKOITUKSENA ON SELVITTÄÄ JONKIN TOIMINNAN TAI TOIMENPITEEN VAI- KUTUKSIA, HYÖTYJÄ JA LISÄARVOA KOHDERYHMIEN, ASIAKKAIDEN TAI ED- UNSAAJIEN KANNALTA. YKSITTÄISET VAIKUTUKSET VOIVAT OLLA TARKOITET- TUJA, EI-TARKOITETTUJA, SUORIA TAI EPÄSUORIA, MYÖNTEISIÄ JA KIELTEISIÄ JA KOKONAISUVAIKUTTAVUUS ON NI- IDEN MUODOSTAMA KOKONAISYHTÄLÖ. PÄÄTYYPPEJÄ OVAT TIETEELLISET, OSAAMIS- JA TIEDOLLISET VAIKUTUKSET. MUITA VAIKUTUKSIA OVAT MM. INHIMILLINEN PÄÄOMA JA VERKOSTOT, TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SEKÄ IMAGO- JA PROFILOITUMISVAIKUTUKSET. VAIKUTUKSET KOHDISTUVAT SIJOITUSMAAHAN SUHTEELLISESTI ENEMMÄN KUIN MUIHIN OSAPUOLIIN, JOSKIN TARKKOJEN MÄÄRÄLLISTEN ARVIOIDEN TEKEMINEN ON VAIKEAA.

28 28 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kuva: Jouko Lehtomäki

29 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT JA NEUTRIINOTUTKIMUS 3.1 Neutriinotutkimus Neutriinoja syntyy ydinreaktioissa mm. supernovissa, auringossa, maapallon sisäosissa sekä ydinvoimaloissa (Centre for Underground Physics, 2013a). Neutriinojen tutkimuksessa neutriinojen ominaisuuksia pystytään parhaiten tutkimaan maanalaisilla ilmaisimilla. Neutriinoita lähetetään hiukkaskiihdyttimellä kohti maanalaisia ilmaisimia, joiden avulla neutriinoja tutkitaan. MIKSI NEUTRIINOJEN OMINAISUUKSIA TUTKITAAN? MITÄ ON NEUTRIINOTUTKIMUS? Neutriinojen tutkimus on perustutkimusta eli tutkimusta, jossa tiedonja tutkimuskohteen ymmärryksen lisääminen on päätavoitteena, ilman instrumentaalista soveltuvuuden tavoitetta. Neutriinoilmaisimen avulla tutkitaan neutriinoja ja niiden ominaisuuksia Kysymykset, joita neutriinoilla tutkitaan ovat perustavaa laatua olevia, jopa filosofisia ominaispiirteitä omaavia kysymyksiä universumimme luonteesta. Neutriinotutkimuksella etsitään vastauksia kysymyksiin siitä, mistä universumi koostuu ja erityisesti, mitä on pimeä aine. Onko protoneilla jokin elinaika? Mikä on neutriinojen tehtävä kosmisessa evoluutiossa? Mitä ne voivat kertoa Auringon ja Maan sisäosista? Neutriinojen tutkimus edellyttää tieteellisesti vaativia laitteistoja. Kansainvälinen tiedeyhteisö on ottanut tavoitteeksensa rakentaa neutriinojen tutkimukseen tarkoitetun neutriinoilmaisimen ja sen edellyttämät laboratoriot syvälle maan alle. Ilmaisin ja laboratoriot täytyy rakentaa syvälle maan alle, jotta ne olisivat mahdollisimman suuressa määrin suojassa taustasäteilyltä. 3.2 LAGUNA-hanke ja Suomi LAGUNA (Large Apparatus studying Grand Unification and Neutrino Astrophysics) on yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke. Konsortion tavoitteena on rakentaa yhteiseurooppalainen jättikokoinen neutriinoilmaisin. Tällä hetkellä LAGUNA-konsortio pitää Pyhäsalmea parhaana sijoituspaikkavaihtoehtona neutriinoilmaisimelle. LAGUNA-konsortiossa on mukana 14 maata, 47 tiede- ja teollisuuspartneria. Kaiken kaikkiaan konsortiossa on n. 300 jäsentä. Konsortion tärkein jäsen on CERN, European Organization for Nuclear Research. Suomesta mukana ovat kolme yliopistoa, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän yliopistot, sekä teknisenä partnerina kalliosuunnitteluun erikoistunut yritys Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd. Suomen lisäksi konsortiossa mukana olevia maita ovat Sveitsi, Ranska, Saksa, Puola, Kreikka, Tanska, Venäjä, Italia, Espanja, Iso- Britannia, Romania, Japani, Yhdysvallat. Vuosina toteutettiin LAGUNA-hankkeen sijoitusvaihtoehtoja kartoittanut tutkimus, LAGUNA design study (FP7) Selvityksessä esillä olleiden seitsemän sijoituspaikkavaihtoehdon joukosta sopivimmaksi osoittautuivat Suomessa sijaitseva Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä sekä Ranskassa sijaitseva Frejus n maantietunneli. Pyhäsalmen kaivos on Euroopassa kartoitetuista vaihtoehdoista ensisijainen sijoituspaikkavaihtoehto, sillä kaivoksen ominaisuudet ja rakenne vastaavat parhaiten LAGUNA-ilmaisimen vaatimuksia. Neutriinojen havaitsemiseen tarvitaan suuri maanalainen tila, joka on riittävän syvällä, jotta säteily ei häiritse mittauksia.

30 30 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Selvityksiä jatkettiin LAGUNA LBNO (FP7) hankkeessa. Hankkeessa kansainvälinen konsortio tutki Frejus n ja Pyhäsalmen ominaisuuksia mm. mittalaitteiden rakentamisen ja mahdollisen neutriinosuihkukokeen näkökulmista. Jatkoselvityshankkeen LAGUNA LBNO (FP7) tuloksena konsortio päätyi siihen lopputulokseen, että Pyhäsalmi on kahdesta sijoituspaikkavaihtoehdoista (Frejus ja Pyhäsalmi) parhain (Centre for Underground Physics, 2013a). Perusteluina tähän olivat * Tieteellisesti optimaalinen etäisyys CERNistä (n km, mikä vastaa erinomaisesti neutriinosuihkun tutkimisen vaatimuksia) * Kaivoksen soveltuva infrastruktuuri * Riittävä sijoitussyvyys (1400 m) ja etäisyys ydinvoimaloista 47, alhainen taustasäteily ja reaktorineutriinojen taso * Suomen kallioperän olosuhteet: tektonisesti vakaa maaperä, kallioteknisesti parhaat rakennusolosuhteet * Kaikki hanketta varten harkitut ilmaisinvaihtoehdot ovat rakennettavissa Pyhäjärven kaivokseen (Ibid.) Täysikokoiset mittalaitteet ovat kooltaan erittäin suuria. Pyhäsalmelle suunnitellut ilmaisimet ovat GLACIER (The Giant Liquid Argon Charge Imaging Experiment) ja LENA (Low Energy Neutrino Astronomy). Maksimikoossaan GLACIER-ilmaisin on noin 72 x 26 m nestemäisellä argonilla täytettävä ilmaisinlaite ja LENA maksimissaan noin 100 x 30 m kokoinen ilmaisinlaite, joka täytettäisiin nestemäisellä tuikeaineella (öljy). Projektivaiheina louhinta, rakentaminen, instrumentaatio ja nesteratkaisut ovat merkittävä taloudellinen sijoitus, riippumatta mahdollisesti saatavista tieteellisistä läpimurroista. Neutriinoilmaisinhankkeen seuraavan vaiheen vaikutusta Pyhäjärvelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja viime kädessä Suomelle voidaan arvioida nykyisen CUPP-tutkimuskeskuksen tietojen pohjalta. Pyhäjärven kunnan tietojen mukaan jokaista Pyhäjärven kaupungin sijoittamaa euroa kohti hanke on tuonut 7 Pyhäjärven alueelle. Tämän vaikutuksen on sanottu vastaavan suhteiltaan pitkälti sitä vaikutusta, mikä on syntynyt CERNistä ympäröivälle alueelle ja kansantaloudelle (Centre for Underground Physics 2013b). CUPP:n kokonaisbudjetti on luonnollisesti ollut tähän mennessä huomattavasti pienempi kuin LAGUNA:n suunniteltu volyymi. Sen voi kuitenkin katsoa olevan osoitus siitä, että merkittäviä kerrannaisvaikutuksia hankkeesta on odotettavissa, mikäli se päätetään Pyhäjärvelle rakentaa. Suhde kustannuksiin aiheuttaa edelleen hieman epävarmuutta tosin, koska LAGUNA:sta esitetyt budjettiarviot ovat tähän mennessä olleet huomattavan suuria, jopa ylimitoitettuja. Rakentamisen aikataulu LAGUNAn rakennusaika suunnitteluineen ja pilotointivaiheineen on pitkä. Selvityksen tekijöillä ei ollut käytettävissään tarkkaa arviota tai projektisuunnitelmaa rakentamisesta, koska tällaista ei toistaiseksi vielä ole, mutta yleinen käsitys hankkeen aikana kerätyn tiedon pohjalta on, että suunnitteluvaihe on varsin lyhyt, rakentamisvaihe riippuen valitusta toteutusmuodosta vaihtelee kymmenestä viiteentoista vuoteen ja toimintavaiheen oletettu kesto (jota on sinänsä hyvin vaikea arvioida, koska uusia vielä tuntemattomia sovelluksia voi löytyä tutkimuksen myötä) on yleisimmissä arvioissa vähintään 20 vuotta. Alla on kuvattu arvio kestosta 1) suunnitteluvaiheen 2) rakentamisvaiheen ja 3) toimintavaiheen osalta. LAGUNA konsortio on toteuttanut vuoden 2008 jälkeen selvityksiä toteutettavasta tekniikasta ja sen soveltuvuudesta eri sijaintivaihtoehtoihin. SUUNNITTELUVAIHE 15 VUOTTA RAKENTAMISVAIHE VUOTTA TOIMINTAVAIHE VUOTTA

31 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Laguna tutkimusinfrastruktuurien tiekartoilla ja kansallisesti LAGUNA-hanke ei ole toistaiseksi mukana ESFRI-tiekartassa. 48 Haastatteluissa on korostettu, että tiekartalle kirjataan hankkeita, joiden kustannusarvio ja toteutussuunnitelma on jo varsin pitkälle määritelty, mikä ei ole ollut tilanne LAGUNA:ssa tähän mennessä, koska hankkeen toteutukseen on edelleen liittynyt lukuisia avoimia kysymyksiä, joita ollaan parhaillaan selvittämässä. LAGUNA-LBNO -hankkeen yksi tavoitteista on saada LAGUNA myös ESFRIn tiekartalle. Eurooppalaisen astrohiukkasfysiikan tiekartassa esitetään seitsemän alan peruskysymysten kannalta mielenkiintoista tulevaisuuden hanketta ( Magnificient Seven ). Nämä seitsemän hanketta ovat suunnittelu tai rakenteilla olevia monikansallisia eurooppalaisia hankkeita. Hankkeiden kustannukset ovat yli 100M. Näistä hankkeista yksi oli LAGUNA. 49 LAGUNA ei ole kansallisella tiekartalla (2009) eikä sitä ole kaavailtu uuteen valmisteilla olevalle tiekartalle. Opetusministerin vastauksessa kirjalliseen kysymykseen LAGUNAprojektin laboratorion sijoittaminen Pyhäjärvelle (KK 260/2013 vp): LAGUNA-hanke ei ole mukana nykyisellä kansallisella tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla eikä se näillä näkymin tule sisältymään tiekartan päivityksessä priorisoitaviin hankkeisiin. Haastatteluissa kansallisten päätöksentekijöiden kanssa perusteet sille, miksi LAGUNA ei ole tiekartalle tähän mennessä päässyt liittyvät erityisesti hankkeen varhaiseen vaiheeseen: jotta hanke voitaisiin ottaa mukaan tiekartalle, sillä tulisi olla jo projektivalmius ja muun muassa huomattavasti tarkempi budjettiarvio kuin mikä on LAGUNAn kohdalla tähän mennessä ollut. Kansallisesti LAGUNA-hankkeesta tekee poikkeuksellisen kiinnostavan se, että Suomella on harvinainen, miltei ainutlaatuinen mahdollisuus saada maahan suuri kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri. LAGUNA-tutkimushanke edustaa maailman huippututkimuksen kärkeä omalla erikoisalallaan. LAGUNAn kautta tapahtuva yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden uuteen yhteistyöhön teknologian kehittämisessä eurooppalaisten maiden ja Japanin ja USA:n kanssa. LAGUNA on kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri, ja näin ollen sen merkitystä Suomelle tulee arvioida myös LAGUNA-verkostojen kautta. Toteutuessaan LAGUNA lisää Suomen tieteen kansainvälisyyttä, ja lisää Suomen näkyvyyttä kansainvälisen huippututkimuksen arvovaltaisissa verkostoissa. Lisäksi on mahdollista, että hanke tuo Suomeen kansainvälistä infrastruktuuri- ja tutkimusrahoitusta. Toisin sanoen hanke lisää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisen tiederahoituksen kohteena. Tiedonkeruumme pohjalta näyttää erittäin todennäköiseltä, että yhdenkin ilmaisimen rakentaminen houkuttelisi Pyhäsalmelle rakennettavaan laboratorioon myös muita kansainvälisiä tiedehankkeita. Tämän tutkimuksen vertailu-casejen esimerkeistä selviää, että on yleistä, että suuren tutkimuskeskuksen perustaminen houkuttelee muitakin tieteellisiä kokeita sijoittumaan alueelle. Vaikutuksiin liittyy kuitenkin monia epävarmuuksia ja tulkintaeroja. LAGUNASTA on esitetty, että hankkeen rahoitusmalli ei ole tiedossa ja alustavissa arvioissa Suomen rahoitusosuus hankkeesta olisi liian suuri. On myös esitetty, että hanke on riski muulle huippututkimukselle, koska se kiinnittää huomattavan osan rajatuista tutkimusinfrastruktuuriin kohdistettavista voimavaroista yhteen hankkeeseen, jonka lopullisiin vaikutuksiin on nähty liittyvän suuria epävarmuuksia. Lisäksi on arvioitu, että toteutuessaan LAGUNA edellyttäisi kansallisen tutkimus- ja kehittämisohjelman käynnistämistä. Alan tutkimusta pidetään Suomessa riittämättömänä. Vaikutusarviot eroavat näkökulmasta riippuen. Myös rahoituksen ja sen jakautumisen suhteen on esiintynyt monia eri näkemyksiä. Usein on myös unohdettu, että Investoinnin kustannukset jakautuisivat vuoden ajalle eri osallistujamaiden kesken.

32 32 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Laguna ja sitä seuraavaa tutkimuskeskus olisi tieteellisesti merkittävä kansainvälinen tutkimushanke. Parhaimmillaan LAGUNA mahdollistaisi huippututkimuksen ja -julkaisujen tuottamisen, uusien tieteellisten löydösten tekemisen, ja edistäisi Suomessa tapahtuvaa kansainvälistä huippututkimusta. LAGUNAn tieteellistä vakuuttavuutta ei ole voitu arvioida ja alan tutkijakunta Suomessa nykyisellään on määrältään pieni. Fysiikan ala nähdään opetusministeriössä jo nykyisellään ylipainotettuna tutkimusinfrastruktuuripanostusten osalta. Tutkimusinfrastruktuuri on tällä alueella ministeriön näkemyksen mukaan hyvässä kunnossa. LAGUNAan lähteminen muuttaisi tilannetta suhteessa muihin tieteenaloihin. Tutkimuskeskus varmasti linkittäisi suomalaisia voimakkaammin kansainväliseen tiedeyhteisöön ja vahvistaisi suomalaisten tutkijoiden asemaa siinä. Suomessa enemmistö alan (neutriinofysiikka ja hiukkasfysiikka) professoreista pitää hanketta hyvänä Suomelle, ja on allekirjoittanut CERN:lle laaditun Expression of Interest -aloitteen. Tältä osin alan oma tiedeyhteisö seisoo hankkeen takana. Tutkimusalue, josta LAGUNA-hankkeessa on ensisijaisesti kysymys on luonteeltaan sellainen, jossa tieteelliset läpimurrot ovat hyvin pitkän prosessin tulosta ja tässä suhteessa myös epävarmoja. Syyskuussa 2013 CERN teki päätöksen maanpäällisen proto-ilmaisimen rakentamisesta. Toiminnan ajan työllisyysvaikutusten oletetaan olevan rakentamisvaihetta vähäisemmät. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa työllisyysvaikutusten korostuminen on ymmärrettävää, koska työllistyminen on noussut politiikan päiväjärjestyksessä tärkeimmäksi mittariksi miltei kaikelle päätöksenteolle. Työllisyysvaikutuksiin liittyy lisäksi paljon epävarmuuksia. Työllisyyden kohdentuminen Suomeen ei ole varmaa, sillä kansainvälisen tutkimushankkeen eri rakennusvaiheet kilpailutetaan, eikä ole takeita siitä, että suomalaiset yritykset voittaisivat nämä kilpailutukset. Työllisyysvaikutusten arviointia vaikuttaa lisäksi se, että vastaavaa hanketta ei ole toteutettu. Kansalliselta tasolta arvioituna työllisyysvaikutus ei olekaan ensisijainen peruste LAGUNAn isännöimiselle. LAGUNAn vaikutusta tuleekin tarkastella enemmän sen tutkimuksellisen merkityksen kautta. LAGUNA-hankkeen haasteena on ollut, että alan tutkimus Suomessa on varsin vähäistä ja tutkimuksellisena investointina tutkimuskeskuksen on nähty vievän resursseja ja huomiota muista, nykyisellään paremmin etabloituneista tutkimusalueista fysiikan alueella. Muita vaikutuksia, joita hankkeella olisi kansallisella tasolla: - imagovaikutukset ja referenssiarvo - koulutus- ja tutkimusjärjestelmävaikutukset. LAGUNAn saamisen edellytys on vahvan kansallisen tahtotilan muodostuminen ja täten tärkeimpien kansallisten toimijoiden (hallitus, ministeriöt, tutkimuksen rahoituksesta vastaavat tahot, yliopistot ja tutkimuslaitokset) sitoutuminen hankkeeseen. Toteutuessaan investointi voisi viestiä Suomen kiinnostuksesta panostaa kansainvälisen tason perustutkimukseen ja avaa Suomelle uudella tavalla pääsyn kansainvälisen huippututkimuksen verkostoihin. On syystä kysyä, miten päätös ottaa vastaan tai olla ottamatta vastaan uusi neutriinoilmaisin ja tähän liittyvä tutkimuskeskus vaikuttaa Suomen brändiin huippututkimuksen parissa. Arvioimme mukaan LAGUNAn rakentaminen nähtäisiin kansainvälisen tutkimusyhteisön keskuudessa rohkeana linjauksena ja osoituksena maan kansainvälistymisestä ja sitoutumisesta huippututkimuksen / perustutkimuksen alalla.

33 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA KUSTANNUKSET / RAHOITUS Tieteellisen suurhankkeen yhteydessä voidaan puhua investoinneista ja tappioista puhuttaessa samasta asiasta. Suurhankkeiden tukijat käyttävät investointi-sanaa kuvatessaan alueen ja valtion tekemiä satsauksia maankäyttöön, infrastruktuuriin ja palveluihin, joita tutkimuslaitos tarvitsee. Toiset näkevät em. panostukset ja kaikki muut vastaavat toimet alueelle ja sijoitusmaalle koituvina kustannuksina ja taloudellisina tappioina. Tämä asia tulee huomioida kun tarkastellaan vaikuttavuutta ja tehdään jaottelua positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. 50 Rahoitukseen liittyy luonnollisesti kysymyksiä, jotka todentuvat vasta mikäli hanke toteutetaan. Suuret tutkimusinfrastruktuurihankkeet tarvitsevat luonnollisesti taakseen laajan ja pysyvän rahoituksen. Tutkimuslaboratorioiden takana on usein monen maan yhdessä muodostama konsortio, esim. yhteiseurooppalaiset konsortiot. Tämä edesauttaa laajemman ja vakaamman rahoituspohjan muodostamisessa. Pohjois-Amerikassa ja Japanissa tutkimuslaboratoriot ovat usein kansallisia, mikä voi tulevaisuuden kannalta olla epävakaampi vaihtoehto. Molemmissa rahoituspohjissa on hyvät ja huonot puolensa. PWC:n (2009) raportissa todetaan aikaisempien esimerkkien perusteella, että monien maiden yhdessä rahoittaman tutkimuslaitoksen vaikutukset ympäröivään yhteisöön voivat todennäköisemmin jäädä pienemmäksi kuin muuten (kansallisesti) rahoitetun. Sijoitusmaan ja alueen yritysten osallistumismahdollisuuksiin kannattaa siis erityisesti panostaa hankkeen suunnitteluvaiheessa. 52 Täysin kansallinen rahoitus voi olla epävakaampi vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut rahoitukseen ja liittyviä ongelmia esim. DUSEL laboratorion yhteydessä, ja suuren mittaluokan tutkimuslaboratorion rakentaminen on jäissä. 53 Lisäksi pääosin kansallisesti rahoitettujen laitosten käyttäjät voivat olla pääosin kansainvälisiä tutkijoita, joiden maat osallistuvat vain hieman itse tutkimuslaitoksen kustannuksiin. Monissa maissa olemassa olevat rahoitusmekanismit eivät sovi suuriin investointeihin ja kustannuksiin, joita suurien tutkimuslaitosten käyttö ja ylläpito vaativat. Eurooppalainen rahoitus on ratkaisevassa asemassa verkostojen muodostamisessa ja infrastruktuurin organisoinnissa. 54 Hankkeen lopullinen budjetti, kokoluokka ja rahoitusmalli eivät ole vielä tarkentuneet. LAGUNA-konsortion teknisen edustajan Rockplanin (2010) LAGUNA Design Study raportissa on arvioidut kokonaisen infrastruktuurin rakentamisen kustannukset valittavan ilmaisimen mukaisesti. 55

34 34 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Yksityiskohtaisemmat kustannuslaskelmat tehdään suunnittelutyön edetessä. 57 Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain, kuten alustavassa toteuttamis- ja kustannussuunnitelmassa on kuvattu. Hanke alkaa kustannuksiltaan varsin pienen (35 50 M ) protolaitteen rakentamisella (päätös tehty syyskuussa 2013). 58 Kokemusten mukaan suurten tutkimusinfrastruktuurien vuosittaiset toiminnan kustannukset ovat tyypillisesti noin 10 % investointikustannuksista. 59 LAGUNAn tapauksessa toimintavaiheen kustannukset olisivat todennäköisesti pienempiä, koska laitteet eivät vaadi niin paljon energiaa, kuluvia aineita eikä huoltoa. (Neutrinica ym. 2008: 76). Vuosittaiset toiminta- ja käyttökulut sisältäisivät perusinfrastruktuurin ylläpitokulut, mittalaitteiden ylläpitokulut, hallinto- ja yleiskulut ja henkilöstökulut. Henkilöstökulut muodostavat pääosan tieteellisen työn kustannuksista ja ne ovat osittain näkymättömiä, koska ne katetaan usein eri tutkimuslaitosten rahoituksella ja ulkopuolisella rahoituksella ja osa voidaan kattaa yliopistojen vakinaisen väen työnä (Neutrinica ym. 2008: 76). Toimiminen yhdessä aktiivisen kaivoksen kanssa aiheuttaa sekä kuluja että säästöjä. Kaivos esimerkiksi ylläpitää tärkeitä varayhteyksiä. Kaivoksen lopettaessa toimintansa tarvittavan kaivosinfrastruktuurin ylläpitokustannukset tulevat tutkimuskeskuksen vastuulle. Tällöin tulee varautua vastaamaan niin vinotunnelin ylläpidosta kuin veden pumppauksesta ja puhdistuksesta ja ilman pumppauksesta (Neutrinica Oy 2008: 70 71; Rockplan 2010). Valtiovallan arvioissa on käytetty vertailukohtina Saksan ja Ruotsin/Tanskan tutkimusinfrastruktuuriesimerkkejä. FAIR on saksaan sijoitettava tutkimuslaitos, jossa mukana partnereina 10 maata eli ei konsortiota takana rahoittamassa. Kustannukset jakautuvat tapauksessa 70% (Saksa)-30% (muut) 60. ESS:n saamiseksi Ruotsiin maan tuli kilpailla hankkeen saamiseksi muiden maiden kanssa ja jotta neuvottelussa onnistuttaisiin, Ruotsi ja Tanska antoivat parhaimman tarjouksen monikansalliselle konsortiolle, jolloin rakentamisen rahoitusosuudet muodostuivat 35% (Ruotsi)-12,5% (Tanska)- 52,5% (muut). 61 Huomioitavaa on se, että molemmat edellä mainitut vertailucaset ovat siis lähtökohdiltaan hyvin erilaisia LAGUNAan verrattuna.

35 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 35 Aluevaikutusselvityksessä on esitetty, että LAGUNA-tutkimuskeskuksen rakentaminen ja operointi katettaisiin pääosin eurooppalaisella rahoituksella. 62 Kuitenkin sijoitusmaan on tyypillisesti varauduttava maksamaan suhteellista osuuttaan suuremman määrän, koska se hyötyy hankkeesta eniten. 63 Yleensä kansainvälisellä rahoituksella tullaan pääosin hoitamaan laitteeseen liittyvä rakentaminen, kun taas louhinta, infrastruktuuri ja hissit voivat enemmän olla kansallisen tahon rahoituksella. 64 Sijoitusmaan osuus kokonaiskustannuksista on neuvottelukysymys ja riippuu lopulta myös siitä, kuinka monta maata ja tutkimuslaitosta on mukana. 66 Rahoitusosuuksista sovitaan eri maiden ministeriöiden ja rahoitusorganisaatioiden kesken käytävissä neuvotteluissa. Suomen asema neuvotteluissa on erinomainen, koska Pyhäsalmi on jo todettu optimaaliseksi sijoituspaikaksi. On syytä luottaa siihen, että näiden neuvotteluiden suomalainen osapuoli osaa hyödyntää tätä hyvää neuvotteluasemaansa ja saa aikaan Suomen kannalta kohtuullisen ja hyväksyttävän neuvottelutuloksen. 67 Suomen suhtautuminen ministeriöiden SWOT-analyysissä otti annettuna että suuri osa kustannuksista koituu valtiolle. Kuitenkin Suomi asettaa etulyöntiasemassaan sen osuuden, josta lähetään neuvottelemaan. Hallintomalli ei vaikuta oleellisesti tarvittavaan rahoitukseen. Raskaammalla mallilla hallintokulut ovat hieman suuremmat, mutta joka tapauksessa malli tulisi suhteuttaa toiminnan laajuuteen siten, että sitä voidaan mukauttaa olemassa olevaan tilanteeseen. Tutkijoiden palkat voidaan maksaa joko suoraan tutkimuskeskuksen kautta taikka yliopistojen kautta, jolloin tutkimuskeskus itse lähinnä rakentaisi ja ylläpitäisi infrastruktuuria. 68 On syytä huomioida, että suurin osa investointikustannuksista kohdistuu pysyviin arvonsa säilyttäviin kohteisiin, jotka saadaan kokeen päätyttyä uusiokäyttöön. Esimerkiksi LENA-kokeen suurin yksittäinen kustannuserä on tuikeöljy 69, jonka arvo todennäköisesti kasvaa kokeen aikana niin, että se on myöhemmin myytävissä pois jopa suurella voitolla. Joten tuikeöljyn hankinnan rahoittamiseksi voi harkita rahoitusmallia, jossa valtio tai vaikka yksityinen sijoittaja ostaa tarvittavan öljyn ja lainaa sen tutkimuskeskukselle toiminnan ajaksi. Sama koskee myös joitakin muita aineita ja komponentteja. 70 Tutkimuksessa nousi esille PPP (public private parnership)-tyyppinen rahoitusmalli LA- GUNAlle. Jatkossa onkin syytä tarkastella investointihankkeena sitä, mitä eri rahoitusvaihtoehtoja LAGUNAlle on, ja mitkä tahot ovat hankkeen mahdollisia rahoittajia. LAGUNAn rahoituksen osalta merkittävänä kysymyksenä on pidetty sitä, ottaako CERN hankkeen omalle tutkimusagendalleen. Tällä olisi vaikutusta hankkeen rahoitukseen. CERNin strategian mukaisesti käydään neuvotteluja LBNO-hankkeeseen osallistumisesta. Yhdysvalloissa kansalliset hankkeet etenevät hitaasti ja osallistuvat merkittävästi CERNin toimintaan (ks. Fermilab-case). Eräissä julkisuudessa esitetyissä arvioissa LAGUNAn kustannuksista on laskettu yhteen kaikkien mahdollisesti toteutettavien kokeiden yhteissumma. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikkia toteutettavissa olevia kokeita toteutettaisiin Pyhäjärvellä. Näin ollen näiden kustannusarvioiden ei tule olla pohjana kansallisen tason laskelmille LAGUNAn kustannuksista.

36 36 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 3.3 Tärkeimmät esiin nousevat asiat, kansallinen taso LAGUNA-tutkimushanke on kyseenalaistettu suuren hintansa sekä erityisesti mahdollisen sijoitusmaan aseman mukanaan tuoman suuren rahoitusosuuden vuoksi. Tässä vaiheessa hankkeen hintaa tai sijoitusmaan osuutta ei kuitenkaan ole lopullisesti päätetty. Sijoitusmaan osuus LAGUNAn kustannuksista on neuvoteltavissa, eikä näitä neuvotteluja ole vielä käyty. Useimmissa tarkastelemissamme vertailutapauksissa sijoitusmaa vastaa myös merkittävästä osasta kustannuksia, joskin poikkeuksiakin on, esim. ESO on Chileen sijoitettu, mutta Chilen valtio ei suoraan rahoita laitoksen toimintaa, vaan sen hoitaa eurooppalainen konsortio. Tällainen malli olisi periaatteessa mahdollinen, joskin Suomen Akatemian ja Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemys on ollut, että tällainen sijoitusmaan rahoituksellinen sitoutumattomuus ei sovi eurooppalaiseen tutkimusyhteisöjen tapaan toimia. Jos LAGUNA rakennetaan, hanke edistää merkittävällä tavalla Suomessa tapahtuvaa kansainvälistä huippututkimusta. Kansainvälinen tiedeyhteisö on kiinnostunut hankkeesta ja LAGUNA tarjoaa Suomelle hyvän profiloitumisen mahdollisuuden huipputason kansainvälisen perustutkimuksen tasolla. Selkeimpiä vaikutuksia tässä suhteessa liittyy siihen, miten Suomen kuva perustutkimusta edistävänä maana vahvistuu, hanke omalta osaltaan korostaa Suomen teknologia- ja tiedemyönteisyyttä, ja tuo uuden ulottuvuuden Suomen tutkimuksen kansainvälistymiseen. Lisäksi hankkeen myötä on mahdollisuus houkutella Suomeen uutta kansainvälistä infrastruktuuri- ja tutkimusrahoitusta. Toisaalta LAGUNAn kannalta haasteena voidaan pitää sitä, että LAGUNAsta ei vallitse yhteistä kansallisen tason näkemystä. Hanke tulee organisoida investointihankkeeksi kiinnostuneille tahoille. Yritysten saaminen mukaan hankkeen rahoitukseen, samoin kuin ulkopuolisen kehitysrahoituksen kuten EU-ohjelmarahoituksen hyödyntäminen ovat vaihtoehtoja, jotka on tärkeä arvioida. Hankkeen suhteen on syytä alkaa kartoittaa rahoittajatahoja ja neuvotella alan tutkimusyhteisön kanssa. Suomi on LAGUNAn ensisijainen sijoitusmaa, sillä Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on tieteessä tapahtuneiden muutosten seurauksena valittu ensisijaiseksi sijoituspaikaksi. Tieteellisten edistysaskelin myötä on päädytty malliin, jossa CERN:stä lähetetään neutriinosuihku, jota analysoidaan rakennettavin mittalaittein. Tämän lähestymistavan valitsemisen myötä Pyhäsalmen kaivos on paras sijoituspaikka tutkimuskeskukselle. Tutkimuksen konseptin muuttumisen vuoksi Suomen asema hankkeen mahdollisena sijoitusmaana on siis vahvistunut. Pyhäsalmen olosuhteet ovat olennaisesti paremmat ja ainutlaatuiset mittaukselle. Muut kuin ilmaisimiin liittyvät investoinnit voivat osaltaan tuoda uusia mahdollisuuksia myös kustannusten ja niiden jakautumisen näkökulmasta. Pyhäsalmen kaivokselle suunnitellulla sähkön varastoimiseen käytettävällä pumppuvoimalla voi olla kustannuksia rajoittavia synergiavaikutuksia.

37 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 37 Tähän tutkimukseen on valittu mukaan muita tutkimuskeskuksia, joita esitellään jäljempänä. Yhtenä tärkeänä tekijänä tutkimuskeskuksen sijoittumisessa on pidetty aluetason sitoutumista tutkimushankkeeseen (esim. Pierre Auger -tutkimuskeskus Argentiinassa). LAGUNAn toteutumisen kannalta aluetason sitoutuminen ei ole esteenä LAGUNAn toteutumisella. LAGUNAan on sitouduttu paikallisella, maakunnallisella ja alueellisella tasolla (ks. listaus sidosryhmistä ja heidän strategioidensa yhteensopivuudesta LAGUNAn kanssa). Hyvänä esimerkkinä aluetason sitoutumisesta voidaan mainita jo nyt käynnissä olevat kartoitukset ja kallioperätutkimukset / kenttätutkimukset, jotka liittyvät tutkimushankkeen mahdolliseen sijoittumiseen alueelle ja tästä seuraavista vaatimuksista mm. koulutukselle. LAGUNA-hanketta edistävän tiedeyhteisön linjauksia tukevat Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnat ja LAGUNA on Pohjois-Suomen rakennerahastostrategiassa kirjattu yhdeksi kärkihankkeeksi, viimeksi mm. toukokuussa 2012 POHJOIS-SUOMEN KEHITYS JA TULEVAN OH- JELMAKAUDEN MAHDOLLISUUDET -asiakirjassa. Se on samoin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan yksi kärkihanke. Kuten aiemmin todettua, selvityksessämme on tarkasteltu LAGUNAn rakentamisesta seuraavia vaikutuksia erilaisista näkökulmista. Kun katsotaan kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin vaikuttavuutta (paikallisella, alueellisella tai) kansallisella tasolla, voidaan vaikutukset jakaa kategorioihin, joita katsotaan erikseen: * talouteen * tieteeseen ja opetukseen sekä * elinkeinoelämään liittyvät vaikutukset. Tutkimusinfrastruktuurien arvoa voidaan määrittää seuraavien yläkategorioiden kautta: * tieteellinen arvo * taloudellinen arvo * inhimillinen pääoma ja verkostot * sosiaaliset vaikutukset.

38 38 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 3.4 LAGUNA:n odotetuista vaikutuksista Vaikutukset vakiintuneeseen elinkeinoelämään MITTARI/MÄÄRITELMÄ Uudet työpaikat Yritysten lukumäärä Talouden aktiviteettien lisääntyminen Uudet verkostot Uuden kasvun lähteet Tutkimuskeskus tuo taloudellista arvoa, joka liittyy taloudellisiin toimiin suunnittelussa, rakentamisessa ja hankinnoissa. 71 Paikallistalous saa hyötyjä tutkimusinfrastruktuureista kymmenien vuosien ajan, sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Taloudellinen kertymä alueelle pitkällä aikajänteellä osoittaa aikaisempien esimerkkien valossa, että noin 70 % tutkimusinfrastruktuurin toiminnan kustannuksista (henkilöstö, alihankkijat, palvelut) päätyy paikallisen talouden hyödyksi. Tämä voi muodostua suuremmaksi, mikäli alueelle tulee houkuttelevia investointeja esim. palvelujen tuotantoa ja muuta yritystoimintaa. 72 Teknologian ja palveluiden hankinnat ovat suurelta osin paikallistuneita ja keskittyvät sijoitusmaan talouteen. Vaikka hankintojen tekeminen prosessina olisikin kesken, on perusteltua odottaa, että esimerkiksi rakennustyöt toteutetaan suurelta osin paikallisten ja alueellisten yritysten toimin. Sijoitusmaalle tulee eniten hyötyjä työvoiman kansallisuutta ja hankintoja katsottaessa, ja tämä on helppo todentaa empiirisesti (esim. ESRF, CERN). 73 Tuotteiden ja palveluiden hankinnan saavat useimmiten paikalliset tai kansalliset yritykset, tämä johtuu mm. hinnasta (ml. kuljetuskustannukset), yritysten läheisyydestä ja olemassa olevasta yhteistyöstä. Monikansallisesti rahoitettavassa tutkimuslaitoksessa ei yleensä ole ennakko-odotuksia siitä, että hankinnat jakautuisivat investointien mukaisesti jäsenmaiden kesken. Kuitenkin on syytä muistaa, että kansallista tasoa koskeva hyötyvaikutus koskee ensisijaisesti low-tech tuotteita ja palveluita. Ulkomaalaisilla yrityksillä on suurempi todennäköisyys saada ns. high-tech urakoita. Erikoistunut osaaminen ja erikoistuneet tuotteet eivät ole aina saatavissa sijoitusmaassa. 74 Esim. Iso-Britanniassa tehdyn tapaustutkimuksen mukaan kansalliset yritykset saivat suurimman osan ns. low-tech urakoista tutkituissa kolmessa suuressa fysiikan alan tutkimusinfrastruktuurissa 75. Ns. high tech urakoista kansalliset yritykset saivat keskimäärin neljänneksen (20% ISIS TS2, 29% JET39 ja 28% Diamond). Tässä vaiheessa on vaikea todennettavasti arvioida suomalaisten yritysten valmiutta voittaa näitä potentiaalisia urakoita. 76 Vaikka yritys ei olisi rahallisesti mukana tutkimuskeskuksen rakentamisessa tai toiminnassa, tulee sillä olla tarpeeksi tietoa siitä mitä mahdollisuuksia tutkimuslaitos luo. Suurilla teollisuuden yrityksillä on mahdollisuus parantaa tuotantoketjujaan ja näin tuoda hyötyjä myös kansalliselle (ja paikalliselle) tasolle. Suunnittelussa on hyvä toimia yhteistyössä yritysten kanssa, kuunnellen myös heidän intressejään, varsinkin mikäli yrityksillä tulee olemaan omaa toimintaa (t&k) tutkimuslaitoksessa. Tutkimuskeskuksella on erinomaiset mahdollisuudet toimia lisäinvestointien kannustimena. 77 Työllisyysvaikutusten logiikka on todennäköisesti samankaltainen kuin hankinnoissa. Erilaiset palvelut ja matalan kynnyksen hankinnat ovat alueellistuneempia, ja ne usein tuovat mukanaan volyymiltaan enemmän työvoimaa. Erilaiset vaativammat urakat kohdis-

39 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 39 tuvat kansalliselle ja kansainväliselle tasolle (ks. edellä). Tutkimushenkilöstön suhteen työllisyys kohdentuu käytännössä sinne, missä on alan osaajia on ja kuinka paljon. 78 Rakentamisen aikana suoraan (rakentamiseen) työllistyvien määrä korostuu, toiminnan vaiheessa taas välillinen työllisyys. Toiminnan vaiheen välillisen työllisyyskertoimen on tutkimuksissa arvioitu olevan suuremmilla alueilla 2-3 (esim. 100 uutta työpaikkaa nostaa alueen väestöä henkilöllä) ja pienemmissä paikoissa työllisyyskerroin voi olla jopa 5-6. Tämä välillinen työllisyys koskettaa ennen kaikkea alihankkijayritysten ja palvelutoiminnan kasvua. Välilliset työllisyysvaikutukset alueellisella tasolla ovat sitä suuremmat mitä rajoittuneemmat työmarkkinat ja palveluiden tarjonta on. Tämä johtuu siitä, että suuremmilla alueilla jo olemassa oleva tiheä tarjonta- ja kulutusverkosto, joka tarjoaa usein enemmän tai vähemmän ylikapasiteettia yritysten määrässä. 79 Työllisyysvaikutuksien arviointi on LAGUNAn kohdalla haasteellista. Vastaavaa tutkimuskeskusta ei ole rakennettu, eikä tarkkaa arvioita rakentamisajan tai toiminta-ajan vaikutuksista voi esittää. Lisäksi LAGUNAn rakentamiselle on erilaisia laitteistokokoonpanovaihtoehtoja. Nämä on esitelty skenaariokuvauksissa myöhemmin raportissamme. Alla esittelemme eri tahojen arvioita vaikutuksista elinkeinoelämään rakentamisen ja toiminnan aikana. RAKENTAMISEN AIKA Rakentamisajaksi on arvioitu noin kymmenen vuotta, mitä voidaan pitää merkittävänä yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta. 80 Aluevaikutusselvityksen arvion mukaan rakentamisen ajan kustannuksista (satoja miljoonia euroja) noin % kohdistuisi rahavirtana paikalliseen talouteen kymmenen vuoden aikana. 81 Maanalaisen tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa korostuu kalliorakentaminen, louhinta ja mittalaitteen rakentaminen verrattuna muihin tieteellisiin suurhakkeisiin. Rakentaminen koskettaa suoraan monia, ainakin seuraavia toimialoja 82 : betoniteollisuus, huolto ja kunnossapito, kemianteollisuus, konepaja- ja metalliteollisuus, kuljetus- ja logistiikkaala, louhinta ja kalliorakentaminen, rakennusala, suunnitteluala, konsultointi ja kehitystyö, sähkö- ja elektroniikka-ala, talotekniikka-ala, tietotekniikka-ala sekä tutkimustoiminta. Rakentamiseen liittyy tietynlaisia vaatimuksia ja erikoistumista esim. erikoisbetoniosaaminen. Louhinta koostuu pääluolan, tunnelien, hissikuilujen ja muiden luolien louhinnasta. Jos kaivos toteuttaa osan louhinnasta omalla välineistöllään, saavutetaan säästöjä kustannuksissa. Pyhäsalmen kaivos voi käyttää louhittua kiveä täyttömateriaalina. Ilmaisinlaitteeseen tarvittavaan nesteen hankinta, sen kuljettaminen, käsittely ja puhdistaminen, varastoiminen ja täyttö voidaan toteuttaa monin eri tavoin, mutta todennäköisesti nesteen tuotanto ja käsittely toteutettaisiin ulkomailla ja nestemäinen argon tai öljy tuotaisiin ulkomailta laivalla. Nestemäisen argonin tarvitseman ilmanerotustehtaan rakentaminen paikan päälle ei todennäköisesti ole kannattavaa, koska tarvittava määrä vastaa suurta määrää Euroopan tuotannosta ja että kaasumarkkinoilla on kiinnostuttu hapesta ja typestä, argon nähdään enemmän prosessin sivutuotteena. Öljyvaihtoehdossa perustuotteen valmistamiseen paikan päällä ei myöskään ole selkeää perustetta. 83 Erityisesti ilmaisinlaitteessa käytettävän nesteen varastointi ja kuljetus tarjoaa suomaisille yrityksille mahdollisuuksia.

40 40 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Alueella on jo nykyisellään paljon osaamista ja yritystoimintaa esim. louhintaan ja kuljetukseen liittyen. Kyse on myös siis kaivoksen toiminnan jatkon turvaamisesta, mikäli LA- GUNAn rakentaminen kaivoksen loppumisen jälkeen. Kansainvälisten vertailuanalyysien ja haastattelujen pohjalta on tärkeää huomioida ja selkeyttää kysymystä siitä, mikä taho vastaa kaivoksen ylläpidosta jatkossa. Jonkun tulee pitää kaivosta yllä jatkossakin ja kaivosyhtiöltä tai ylläpidosta vastuulliselta tasolta edellyttää vahvaa sitoutumista. Tyypillisiä välillisiä hyötyjiä ovat mm. palvelut kuten kuljetus, majoitustoiminta ja kaupan ala. Rakentamisen aikana vierailevien henkilöiden määrä ei todennäköisesti ole suuri, mutta se on kuitenkin huomioitava (esim. LAGUNA-konsortion tapaamiset). Pyhäjärven kaupungissa ja/tai lähikunnissa tarvitaan asuntoja rakentamisaikana henkilölle. Pitempiaikaisesti alueella asuvat etsivät vapaa-ajan asuntoja ja hyvillä alueilla sijaitsevia omakotitontteja. Lyhytaikaisen asumisen vaihtoehtoja ovat yhteisasuminen rakennustyömaan yhteydessä tai vuokra-asuminen. Työllisyysvaikutus Olkiluoto 3:ssa, johon LAGUNAa voidaan verrata molempien ollessa suurempikokoisia infrastruktuurihankkeita, ei ole kohdistunut odotetulla tavalla alueelle. Lisäksi pienten, paikallisten toimijoiden voi olla vaikea päästä mukaan suuriin urakoihin. Kuitenkin suuremmat suomalaiset yritykset ovat päässeet mukaan OL3:n urakoihin. Paikalliset suunnittelutoimistot ja tukkurit taas eivät ole hyötyneet OL3 -projektista odotetulla tavalla. Projektiin on hankittu suunnittelutoiminta pääasiassa ulkomailta tai isoilta suomalaisilta suunnittelutoimistoilta. Tukkurit taas eivät ole saaneet kauppaa, koska ulkomaiset toimittajat ovat hankkineet pääosan työmaalla tarvittavista materiaaleista suoraan toimittajilta ilman välikäsiä. (s. 38, aluevaikutusselvitys) Paikallisten yritysten pääseminen mukaan suurhankkeen urakoihin edellyttää, että yritykset panostavat kielitaitoon, hyväksyttyjen laatu- ja turvallisuusjärjestelmien laatimiseen, sopimusjuridiikkaan liittyvään osaamiseen, ja verkostoitumiseen. (Mindop, 2011, s.30, lainattu selvityksessä sivulla 38) Suurissa hankkeissa tendenssinä on, että työ tilataan suurina kokonaisuuksina. Toimintatavaksi suurissa rakennushankkeissa on yleensä muodostunut mahdollisimman suurien kokonaisuuksien ostaminen mahdollisimman valmiina. Tämä edellyttää toimivia verkostoja ja alihankkijakokonaisuuksia (Rauman kauppakamari ym. 2004: 13). Pienet toimittajat voivat tarjota oikealla tavalla verkostoituneena suuria toimittajia vastaavia kokonaisuuksia, kun yksittäiselle yritykselle kokonaisuus usein on liian kallis ja monimutkaisesti hallittava. Tilaajat haluavat valmiiksi testattuja yritysryhmiä, joilta he voivat ostaa tasalaatuista palvelua ja tuotetta laadukkaammin ja kustannustehokkaammin kuin ostamalla kaikki palaset eri toimijoilta." (s. 38, aluevaikutusselvitys). Aluevaikutusselvityksessä työllisyysvaikutuksiksi rakentamisen ajalla yhden ilmaisinvaihtoedon tapauksessa on sen hetkisten kustannusarvioiden mukaisesti arvioitu: - välitön työllisyys henkilötyövuotta (htv) - välillinen työllisyys htv - työllisyys yhteensä htv Rakentamisen ajan työllisyys vaihtelee vuositasolla. Esimerkiksi suoraan työllistyvien (välitön työllisyys) henkilöiden määrä voi vaihdella henkilön välillä vuositasolla rakentamisvaiheesta riippuen. Edellä mainitun työllisyyden lisäksi rakentamisen aikana syntyy myös laajempia johdettuja välillisiä vaikutuksia, kuten kulutuksen kasvua. Tästä aiheutuvat johdetut työllisyysvaikutukset arviolta satoja henkilötyövuosia. 85 Rakennusvaiheessa LAGUNA työllistäisi laajalti. Ydinvoimalan rakennusprosessi on suhteellisen hyvä vertailukohta ja vaikutusten välittyminen kansainvälisille kumppaneille on näistä hankkeista varsin tyypillistä. 86 Mikäli LAGUNAn yhteydessä päädytään kahden ilmaisinvaihtoehdon rakentamiseen, työllisyysvaikutus on edellä olevaa arviota suurempi. 87

41 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 41 TOIMINTAVAIHE Toimintavaiheen kesto tulee olemaan pitkä, arviolta vähintään 30 vuotta. Toimintavaiheen henkilöstö koostuu huolto- ja kunnossapitohenkilöstöstä (mm. huoltopalvelut, siivous, LVI työt), teknisestä tuesta (mm. laitteistot, ICT), hallinnosta (hankinnat, johto, suunnittelu), viestinnästä ja tiedottamisesta (mm. outreach) sekä tieteellisestä työstä. Yritystoiminnan mahdollisuudet muistuttavat rakentamisen ajan mahdollisuuksia. Toiminnan vaiheessa yksittäiset tilaukset voivat olla suuriakin. Tarvittavia hankintoja ovat mm. erikoisinstrumentit ja -materiaalit, analyysitekniikat ja ohjelmistot tietojenkäsittelyyn. Tutkimuskeskuksen työntekijät, käyttäjät ja vierailijat tarvitsevat majoitusta ja runsaasti erilaisia palveluja (mm. ravintola- majoitus- ja kokouspalvelut). LAGUNA-tutkimuskeskuksen käyttäjien ja vierailijoiden yöpymisten määrä alueella on arvioitu / yöpymisvuorokautta vuodessa. Tieteellisten kokousten aikana majoitusta voidaan tarvita henkilölle kerrallaan. Palvelutoiminnassa on huomioitava, että suurin osa käyttäjistä ja osa vierailijoista koostuu ulkomaalaisista. Tässä korostuu myös palveluhenkilöstön kielitaidon tarve. 88 Pyhäjärven kaupungissa tai lähikunnissa tarvitaan asuntoja toiminnan aikana noin 40 henkilölle perheineen. Pitempiaikaisesti alueella asuvat etsivät tyypillisesti hyvillä alueilla sijaitsevia omakotitontteja sekä vapaa-ajan asuntoja. Lyhytaikaisen asumisen vaihtoehtoja ovat yhteis- tai vuokra-asuminen. Tämä luonnollisesti voi tarjota myös taloudellista toimeliaisuutta alueelle, joskaan asumisratkaisujen kokonaisuusvaikuttavuus ei ole kovin merkittävä. Välittömän työllisyyden määrän voi nähdä vähenevän huomattavasti rakennusvaiheen loputtua. Toiminnan vaiheessa korostuukin välillinen työllisyys. Lisäksi on syytä huomioida, että tutkimuksesta saatava tieto on liikkuva, mikä voi tarkoittaa oletettua pienempää tarvetta tutkimushenkilöstölle Suomessa. Toimintavaiheen työllisyyden suuruuden arviointi onkin vaikeaa: "Tässä tapauksessa toiminnan ajan uudenlaisten toimialojen ja työpaikkojen ei nähdä tuovan parantunutta kilpailukykyä ja elinvoimaa samalla lailla kuin perinteisten suurhankkeiden." 89 Aluevaikutusselvityksessä työllisyysvaikutuksiksi toimintavaiheen pysyvä henkilöstö on arvioitu käsittävän noin 50 henkilöä ja välillinen työllistävä vaikutus arvioitu olevan 2-5 -kertainen palvelutoiminnan kasvu 90. Tutkimuskeskukseen liittyvä välitön ja välillinen työllisyys siis olisi kokonaisuudessaan henkilöä. Mikäli kokeita on useampia, henkilöstömäärä on edellä kuvattua suurempi. 91 CUPP (2013b) arvioi EMMA-kokeen vaikutusten olevan seuraavanlaisia: - työllistävä vaikutus on tuhansia henkilötyövuosia - toiminta-aika vähintään 30 vuotta - pysyvä henkilöstö n. 50 henkilöä yhden ison kokeen tapauksessa, Välillinen työllistävä vaikutus n. 2-5 kertainen - tutkimuslaitteistojen käyttäjiä arviolta henkilöä vuosittain. Kansallisella tasolla on epäilty työllisyysvaikutusten merkittävyyttä ja hankkeen laajuuteen liittyvien avoimien kysymysten vuoksi tämä onkin ymmärrettävää.

42 42 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Opetus- ja tutkimustoiminta MITTARI/MÄÄRITELMÄ Yliopistojen ja tutkimuslaitosten erikoistuminen ja vahvempi profiloituminen Kv. huippututkimus valituilla tutkimusalueilla Uudet verkostot Tärkeitä tutkimuskeskuksen tuomia tieteellisiä vaikutuksia ovat tiedeyhteisöjen maineen ja merkityksen lisääntyminen, uusien mahdollisuuksien muodostuminen tieteen aloille ja opetukselliset hyödyt paikallisille yliopistoille tai vastaaville tahoille. Kansallisella tasolla alan tutkimuksen merkitys korostuu. Monet voivat ajatella, että muiden tutkimusalueiden kustannuksella, mutta on syytä muistaa että monissa tutkimusinfrastruktuureissa harjoitettava tutkimus on monialaista ja kansainvälistä. 92 Suuret tiedehankkeet ovat ensisijaisia tieteen kehittymisessä (pioneerina toimiminen). Varsinkin fysiikan saralla suuret tutkimusinfrastruktuurit ovat tärkeässä osassa alan tutkimustyössä, ne tarjoavat tutkimusmahdollisuuksia hyvin erikoistuneella laitteistolla. Tutkijoiden ja laitosten verkostossa kokeiden ja havaintojen lukumäärä lisääntyy (vrt. yksittäiset tutkimusryhmät). Tutkimuskeskus toimii pohjana monialaisen tutkimustoiminnan kehittämisessä. Tutkimuskeskuksilla on positiivinen vaikutus tutkimusryhmien, -organisaatioiden ja joskus jopa koko tutkimusalan tunnettavuuden kasvussa. Tämä liittyy kansainvälisessä tiedeyhteisössä toimimiseen ja siihen, että tutkimuskeskus vetää puoleensa alan parhaimpia osaajia. Lisäksi tutkimuskeskus antaa mahdollisuuksia uusien rahoitus- ja organisaatiomallien kehittämiselle tutkimustoimintaan. 93 TOIMINTA TIETEEN EHDOILLA Tärkeää LAGUNA-hankkeen tarkastelussa tieteen hyödyn tunnistaminen ja että hanke etenee tieteen ja tiedepolitiikan ehdoilla TUTKIMUKSEEN OSALLISTUVIEN LUKUMÄÄRÄ Tutkimuslaitteistojen käyttäjiä on arviolta henkilöä (pelkästään LAGUNA). Suurin osa tutkimuskeskuksen käyttäjistä on kansainvälisiä tutkijoita. Käyttäjiä voidaan odottaa eniten hankkeeseen osallistuvista eurooppalaisista instituuteista. Tutkimusryhmät ovat yleensä maantieteellisesti hajaantuneita, joten käyttäjät ovat usein yksittäisiä ja kahden-muutaman hengen ryhmiä (lähde: aluevaikutuselvitys 2011). ISO KOE VETÄÄ PUOLEENSA PIENEMMÄN MITTAKAAVAN KOKEITA Iso koe vetää puoleensa pienemmän mittakaavan kokeita. Vastaaviin kansainvälisiin tutkimuslaboratorioihin on tyypillisesti sijoittunut noin 10 eri tutkimusryhmän hanketta. LAGUNAn kokoluokan tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty, mikä vaikuttaa vahvasti hankkeen kiinnostavuuteen maailmalla. Syvät tutkimusolosuhteet ovat erittäin harvassa, maailmalla on kasvava tarve saada maanalaista lisätilaa eri alojen tutkimuksia varten ja useimmiten tätä laajentamismahdollisuutta ei ole. LAGUNA avaa mahdollisuuden pienempien kokeiden toteuttamista varten ja nämä pienemmät kokeet tuovat merkittävää lisähyötyä (lähde: aluevaikutuselvitys). LAGUNA-tutkimuskeskus voi myös rakentua pelkästään pienien kokeiden ympärille (ks. skenaariot).

43 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 43 HYÖTYJEN KOHDENTUMINEN SUOMEEN EDELLYTTÄÄ PANOSTUKSIA ALAN TUTKIMUKSEEN JA OPETUKSEEN LAGUNA edistää perustutkimusta. Alan tutkimustoiminta on kuitenkin melko vähäistä Suomessa, ja edellyttäisikin luultavasti uusia investointeja alan koulutukseen ja tutkimukseen, jotta LAGUNAsta saatavat hyödyt tutkimukselle ja opetukselle olisivat realisoitavissa. Tutkimuskeskus edellyttäisi todennäköisesti uusia investointeja alan koulutukseen ja tutkimukseen Suomessa. Alan työpaikat yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa todennäköisesti lisääntyisivät. LAGUNA edellyttäisi valtiolta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta sijoituksia alan opetukseen. Esiin nousee myös, että LAGUNAn riskinä on, että sijoitukset alan tutkimukseen vievät resursseja pois muilta (fysiikan) aloilta. Toisena riskinä on, että hankkeen edellyttämiä sijoituksia tutkimukseen ja opetustoimintaan ei tehdä, ja LAGU- NAsta saatavat hyödyt tutkimukselle ja opetukselle kohdistuvat muihin maihin. Vaikutukset tutkimukseen ovat parhaimmillaan kansainvälisesti erittäin merkittävät. Nykyisellään suomalainen tutkimusyhteisö neutrofysiikassa on suhteellinen pieni, mutta kuten fysiikan tieteenala-arviossa (Academy of Finland 2012, s. 70) on todettu, Laguna tuo merkittävää lisäarvoa tälle yhteisölle. Haastatteluissa korostuu myös näkemys, että mikäli sijoituspaikka valittaisiin olemassa olevan tutkimusyhteisön koon perusteella, ratkaisu olisi äärimmäisen vaikea tehdä. Kysymyksessä olevat tutkimusalat eivät ole missään maailmassa massatutkimusaloja, joissa olisi suuria joukkoja tutkijoita, joten kaikkialla on sama tilanne siinä suhteessa, ettei lähtökohtaista kriittistä massaa tai useita tutkijoita ko. alueilla kun tutkimusinfrastruktuuri rakennetaan. LAGUNA on yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat siis myös muihin maihin kuin Suomeen. LAGUNA on huippututkimuslaitos, ja sen rakentaminen tuo sijoitusmaalle merkittävää näkyvyyttä kansainvälisessä tiedeyhteisössä. LAGUNA toimii omalta osaltaan linkkinä kansainvälisen tiedeyhteisön ja sijoitusmaan välillä, ja lisää sijoitusmaan näkyvyyttä huippututkimuksen parissa. Tiedekonsortion kansainvälisyys takaavat, että Suomi hyötyy kansainvälisissä tiedeverkostoissa kulkevasta tiedosta (knowledge transfer) ja osaamisesta. LAGUNA takaa vahvan näkyvyyden näissä verkostoissa. Regardless of innovation potential (successful implementation of a product or process to the market), the main opportunity/advantage of having this kind of excellent research facility is the VISIBILITY IN THE RESEARCH COMMUNITY. Great value, high level research facility. Pan-European and international consortium, knowledge transfer and knowledge change to FINLAND." 94 Opetus- ja tutkimustoiminnan osalta tärkeimpänä vaikutuksena ovat LAGUNAn myötä syntyvän uuden verkoston tuomat vaikutukset. 95 LAGUNA luo uusia verkostoja, vahvistaa vanhoja ja laajentaa olemassa olevia verkostoja. Mitä tulee alan tutkijayhteisön pienuuteen Suomessa, on hyvä huomioida kaksi näkökulmaa. Ensiksi, on tavanomaista, että tutkijayhteisö kasvaa, kun maa päättää uuden tutkimuskeskuksen perustamisesta. Toiseksi, LAGUNA-hanke on kansainvälinen eikä se ole erityisen riippuvainen Suomen tutkijayhteisöstä. Ensimmäisen huomion osalta olennaista siis on, että sijoitusmaa sitoutuu hankkeeseen, ja näin ollen mahdollistaa alan tutkijayhteisön kasvun. Täten tutkimushankkeesta koituvat hyödytkin ovat suuremmat sijoitusmaalle. Toisen huomion osalta tärkeää on, että LAGUNA on riippuvainen kansain-

44 44 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA välisestä tutkijayhteisöstä. Yhteyksien suomalaisen tutkimuskentän ja kansainvälisen tiedeyhteisön välillä tulee toimia, jotta hanke voidaan toteuttaa menestyksekkäästi. Hiukkasfysiikan kokeellinen tutkimus on Suomessa nuorta luvulla tätä tutkimusta ei edustanut Suomessa käytännössä ketään, mutta vähitellen yhteisö on kasvanut. Suomella ei luonnollisesti ole samanlaisia tutkijaresursseja kuin suuremmissa maissa, joissa käytännössä on poliittisella päätöksellä tehty päätös rakentaa tutkimusalue ja tämä on tehty rakentamalla mittauslaitteistot, tekemällä yksi merkittävä mittaustulos ja tämän pohjalle rakennettu kokonainen tutkimusyhteisö tyhjästä. LAGUNAn haasteena on, että tutkimuslaitos/kokeelliset fasiliteetit eivät välttämättä itsessään luo tietointensiivistä keskittymää, vaan se tulisi perustaa lähelle yliopistoa/osaajia, jotta yhteistyön myötä myös yliopisto ja koko alue kukoistaisivat. Oulun, Jyväskylän ja Helsinginkin osaamisresurssit ovat toki hankkeen käytettävissä ja etäisyydet eivät ole ylitsepääsemättömät. Tutkimuskeskustoiminta tuo mahdollisuuksia outreach- toiminnan kehittämiselle (yleinen tietoisuus ja ymmärrys tutkimuskeskuksen toiminnasta ja tieteestä, osallistuminen tiedekasvatukseen jne.). Outreach- toiminnan aloittaminen varhaisessa vaiheessa luo osaltaan perustaa suuremman mittaluokan tutkimuskeskuksen vastaanottamiselle, mm. Pyhäjärvellä jo nykyisellään aloitettu kouluyhteistyö. 96 Arviolta noin 1700 henkilöä vuodessa vierailee tutkimuskeskuksessa lyhytaikaisesti mm. tieteellisissä kokouksissa ja seminaareissa, koulu- ja opiskelijavierailuilla siinäkin tapauksessa, ettei tutkimuskeskuksessa ole oheistoimintana erillistä laajempaa vierailukeskusta. 97 Kansainvälisissä vertailutapauksissa ja haastatteluissa on kerrottu merkittävistä vierailupotentiaaleista, erityisesti mikäli tutkimuskeskuksen rinnalle kehitetään muuta matkailuelinkeinoa hyödyttävää toimintaa ja palveluita. Käyttäjien viettämä aika tutkimuskeskuksessa riippuu järjestelyistä ja aikatauluista. Nykyisellään tutkijat viipyvät Pyhäjärvellä tyypillisesti kerralla viikosta kahteen kuukauteen. Tärkeää olisi saada käyttäjiä jäämään pitempiaikaisesti alueelle, mikäli halutaan maksimoida vaikuttavuutta. Esimerkiksi Gran Sassossa 98 ja Pierre Auger-keskuksessa tämä on onnistunut hyvin Innovaatiotoiminta MITTARI/MÄÄRITELMÄ Uudet innovaatiot Mahdolliset patentit ja lisenssit Uudet osaamisyhdistelmät ja innovaatioiden lähteet Huomioitavaa myös: Referenssiarvo yritysten ja muiden toimijoiden innovaatiotoiminnalle Tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa, huollossa ja ylläpidossa tarvitaan laaja-alaista osaamista ja sellaisia tuotteita ja ratkaisuja, jota ei noin vain ole saatavilla. Tässä tarvitaan uusia tuotteita ja tuotekehittelyä. Tutkimuskeskukset toimivat siis liikkeelle panevina toimijoina uuden liiketoiminnan muodostumisessa. Näitä voidaan myös myydä eteenpäin muille asiakkaille ja uusille markkinoille. 99

45 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 45 Osaamisen houkuttelu on ensisijaista. Innovaatiotuotannossa on tärkeää, että tutkimusinfrastruktuurin piirissä tapahtuva tutkimustoiminta ja laitoksen ulkopuolinen toiminta toimivat harmonisesti. 100 LAGUNA toimii perusteena ja alustana uusien kehittämishankkeiden syntymiselle. Uusia yrityksiä voi syntyä suoraan tutkimuskeskusta palvelemaan, mutta myös tutkimustyössä syntyneiden uusien innovaatioiden pohjalta. (ks. vakiintunut elinkeinoelämä ja opetusja tutkimustoiminta). Cernin tuomia hyötyjä suomalaisille yrityksille voi pitää tässä suhteessa suuntaa-antavina (ks. Academy of Finland 2001). Kansainvälisten asiantuntijoiden haastatteluissa selvityksemme aikana on noussut esille, että hankkeeseen käytettävä teknologia on laajalti tunnettua ja odotetut innovaatiovaikutukset ovat tässä suhteessa varsin vaatimattomia. Esitetyn arvion mukaan hankkeeseen käytettävä teknologia ei ole kuitenkaan kiinnostavaa laajemmalle teollisuudelle eikä elinkeinoelämälle. Näin ollen LAGUNA-hankkeen hyödyt yritysten t&k-toiminnalle eivät ole tiedossa. Olemassa olevan kaivostoiminnan ja tutkimuskeskustoiminnan välillä voidaan tunnistaa joitakin mahdollisia synergiaetuja, mm. jätteeseen liittyen. Rakennusvaiheessa LAGUNAn laajempi liiketoiminnallinen hyödynnettävyys riippuu suomalaisten ja alueellisten yritysten valmiudesta panostaa LAGUNAn edellyttämään osaamiseen. Suomalaisille yrityksille ei sinänsä ole mitään kiintiötä tai etulyöntiasemaa hankkeessa, joten niiden kyky päästä hyötymään hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista riippuu niiden aktiivisuudesta, osaamisesta ja verkostoista. Useissa haastatteluissa tosin todettiin suomalaisten yritysten päässeen hyvin hyödyntämään CERNinkin toimintaa, joten todennäköisesti niiden valmius päästä hankkimaan tärkeitä referenssejä LA- GUNA-hankkeesta näyttää kuitenkin lähtökohtaisesti lupaavalta. Mukanaolo hankkeessa tuo yrityksille erinomaisia referenssejä, korostettiin myös kansainvälisten asiantuntijoiden haastatteluissa. Kansallisella tasolla on esitetty arvioita, joiden mukaan työllisyysvaikutukset olisivat vähäiset. Lisäksi esille on nostettu LAGUNAn synnyttämien tieteellisten löydösten hyödyntämisen vaikeus kaupallisten innovaatioiden synnyttämiseksi. LAGUNA onkin perustutkimushanke, eli tutkimuksen hyödyntäminen kaupallisten innovaatioiden synnyttämiseksi on huomattavasti pidempi prosessi kuin soveltavassa tutkimuksessa. Haastatteluissa korostettiin, että mikäli LAGUNAn avulla/sen myötä halutaan edistää innovaatiotoimintaa, tulee tämän olla sisällytettynä hankkeen strategiaan alusta lähtien. Tarvitaan strateginen päätös tästä. Tämäntyyppisissä tutkimuslaitoksissa tie löydösten kaupalliseen hyödyntämiseen on pitkä, ja tuloksia ei synny "itsestään", vaan ne syntyvät tietoisten päätösten seurauksena. Hankkeen alussa pitäisi tehdä päätös siitä, että innovaatiotoiminta on osa hanketta, jos innovaatioita halutaan syntyvän. Neutriinotutkimus tutkimusaiheena ei todennäköisesti synnytä uusia innovaatioita tai spin-offeja, vaan niitä todennäköisesti syntyisi muun toiminnan kautta (esimerkiksi louhinnan ja rakentamisen yhteydessä). Kaikkea innovaatiopotentiaalia ei kyetä etukäteen todennäköisesti ennustamaankaan. Kun tarkastellaan vaikutusta innovaatiotoimintaan, näkökulma on välttämättä kansainvälinen, jopa globaali. Kyseessä on niin erikoistunut innovaatiotoiminnan alue, että mahdollisen klusterin synty ja kehittyminen edellyttää vahvaa kv. yhteistyötä. LAGUNA on myös keino tukea uuden innovaatiotoiminnan syntymistä, jonka tuloksia ja vaikutuksia ei voida arvioida kokonaisuudessaan. Tässä vaiheessa täsmällisiä vaikutuksia ja mittareita on erittäin vaikea määritellä.

46 46 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Uusi liiketoiminta MITTARI/MÄÄRITELMÄ Spin-offit Uudet liiketoiminnan muodot Syntyvän uuden liiketoiminnan potentiaali Euroopan markkinoilla ja globaalisti (ja erityisesti LAGUNA-hankkeen referenssiarvon merkitys em. liiketoiminnan synnyn kannalta) Vaikka tutkimuslaitos keskittyisikin perustutkimukseen, on syytä varautua sovellusten syntymiseen ja täten myös niiden hallinnointiin. Uusien sovellusten ja ideoiden kaupallistamiseen yms. toimintaan tarvitaan tukitoimintoja. Tutkimuskeskus vetää puoleensa uutta yritys ja tutkimustoimintaa (joka ei muuten sijaitsisi alueella). Tällaisen klusterin ja keskittymän syntymiseen liittyvät tutkimuskeskuksen ja teollisuuden välinen tiedon ja osaamisen vaihto, erilaisten tukipalveluiden muodostuminen sekä alueen korkean profiilin tuomat investoinnit ja sijoittumispäätökset alueelle. 101 Spin-offit voivat muodostua tutkimuslaitoksen kautta saadun tieteellisen tieto-taidon avulla tai tiedon avulla, joka kehittyy tutkimuslaitoksen kehittämisessä ja toiminnassa (eli hallinnointiin, ylläpitoon tai tekniseen tukeen liittyvä tieto-taito). Jälkimmäisiä muodostuu Technopolis (2011) tutkimuksen mukaan suhteessa enemmän. Paikalliset ja kansalliset yritykset voivat tarjotessaan tutkimuslaitokselle erityistä tieto-taitoa, saada tarjouksia myös ulkomaille. Yhteistyö rajatussakin määrin voi olla tärkeä tapa saada strategisesti merkittäviä referenssejä. Näin on käynyt esim. SRS laitoksen kehittämiseen osallistuneiden yritysten kohdalla, jotka ovat saaneet urakoita ympäri maailmaa muissa synkronointilaitoksissa. 102 Hanke luo mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan ja yritysten laajentamiseen. LAGU- NAssa mukanaolo avaa yrityksille ja muille toimijoille uusia kehittymisnäkökulmia ja mahdollisuuksia verkostoitumisen kautta. LAGUNA omalta osaltaan tuo suomalaiselle elinkeinoelämälle uutta kyvykkyyttä saada kansainvälistä ja muuta uutta ulkopuolista rahoitusta. Hanke tuo yrityksille ja alan osaajille hyviä mahdollisuuksia verkostoitua kansainvälisesti. LAGUNA-hankkeen kansainvälisyys (14 maata, 47 tiede- ja teollisuuspartneria) tuo uuden ulottuvuuden yritystoiminnalle ja antaa luontevan tien yritysten kansainvälistymiseen. Kansainvälisillä verkostoilla voidaan saavuttaa uudenlaista ja laajempaa kilpailukykyä jo olemassa olevaan ja tulevaan yritystoimintaan. (Hintsala 2012, s. 59) Suunnittelu- ja rakennustoiminta kilpailutetaan kansainvälisesti. Aikaisempien suurten rakennushankkeiden valossa kansalliset ja paikalliset yritykset saavat yleensä enemmän matalan teknologian urakoita ja kolmasosa korkean teknologian urakoista kohdistuu kansalliselle tasolle (ks. elinkeinoelämä). Kotimaisten yritysten etuina ovat sijoituspaikan sekä maan oman lainsäädännön tunteminen. 103 Tiedeverkostojen ja yritysverkostojen lisäksi hankkeessa on nykyisellään mukana 11 teknistä partneria mm. instrumentin rakentamiseen, louhintaan, kaasuihin liittyen. On todennäköistä, että louhintaan ja rakentamiseen osallistuu yksi tai useampia isoja kansallisia tai monikansallisia toteuttajia. Lähialueen ja -maakuntien yritykset voivat kuitenkin verkostoituneina alihankkijakokonaisuuksina tai verkostoitumalla toisten yritysten kanssa tarjota rakentamiseen kilpailukykyisesti merkittäviä kokonaisuuksia. 104

47 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 47 Jotta hankkeen rakennuttajat olisivat tietoisia (alueella) jo olevista toimijoista, on tärkeää, että alueen yritykset ovat helposti löydettävissä myös englanniksi. Tämän lisäksi tuotteiden ja palvelujen laadun takaamiseksi on tärkeää, että yritykset ovat ottaneet käyttöönsä laatu- ja turvallisuusjärjestelmät ja että toiminnan eri vaiheista on dokumentointiohjeistus. Kansainvälisissä hankkeissa on tärkeää, että tuntee kansainvälistä sopimusjuridiikkaa ja että omat työntekijät ovat kielitaitoisia. 105 Toimijat usein näkevät kuinka LAGUNAn vaikutukset uudenlaisten toimialojen ja työpaikkojen luojana ovat rakentamisvaiheen jälkeen vähäiset. "Toiminnan ajan välitön työllisyys on erittäin pieni verrattuna rakentamisen vaiheeseen ja tutkimuksesta saatava tieto on liikkuvaa. Tässä tapauksessa toiminnan ajan uudenlaisten toimialojen ja työpaikkojen ei nähdä tuovan parantunutta kilpailukykyä ja elinvoimaa samalla lailla kuin perinteisten suurhankkeiden." 106 Perustutkimuksellisen luonteen vuoksi LAGUNA ei todennäköisesti synnytä uutta liiketoimintaa. Toisaalta LAGUNA on teknisesti hyvin haastava hanke, ja sen rakentaminen edellyttää todennäköisesti panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan erit. rakennusvaiheessa toimivilta yrityksiltä. On mahdollista, että LAGUNAn myötä mukaan päässeille toimijoille syntyy uutta liiketoimintaa, jos ne pystyvät kaupallisesti hyödyntämään LA- GUNAn rakentamisessa syntynyttä osaamistaan. Rakentamisvaiheella on erityisesti vaikutusta Pyhäjärven kaupungin alueella, joskaan kilpailutuksen vuoksi rakentamisvaiheeseen osallistuvia toimijoita ei voi ennalta tietää. Uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia syntyy myös ylläpitotoiminnasta. Polku uuden teknologian kehittämisestä, soveltamisesta LAGUNA :n rakentamisvaiheessa ja sen LA- GUNA :n jälkeiseen kaupallistamiseen on pitkä. Rakentamisvaiheen aikana toimiville yrityksille syntyvää erityisosaamista voitaneen hyödyntää jatkoliiketoiminnassa. Rakentamisvaihe ja toimintavaihe työllistävät edellä esitetyn arvion mukaisesti yrityksiä. Haastatteluissa arvioitu, että suomalaisilla yrityksillä rakennus- ja louhintaosaamista, joka tärkeää rakennusvaiheessa, mutta itse laitteistojen rakentamiseen ei ole riittävästi osaamista. Kansalliselle tasolle heijastuvat yritysvaikutukset näyttävät siis keskittyvän rakennusvaiheeseen. Erotettava 1. asteen ja 2. asteen: 1. asteen vaikutukset rakennusalan työpaikkoja, 2. asteen varsinaiset tutkimusinfrastruktuurin houkuttelemat tutkimusta tekevät yritykset. 107 Rakennusvaihe on työllistävämpi, hyvin monipuolista betoni- ja kemia-alan, elektroniikkaa, rakennustekniikkaa rakennusvaihe tarjoaa yrityksille paljon mahdollisuuksia. Kun on tutkittu suomalaisten yritysten toimintaa CERNIssä, ei sinänsä itse liiketoiminta ole pääanti, vaan vaikutus yrityksen imagoon - hyvät referenssit, joita tätä kautta tulee. Koska kyseessä ovat ainutkertaiset ratkaisut, rakennusvaihe tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. 08 Edellytyksenä uuden liiketoiminnan synnylle on, että paikalliset yritykset ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita LAGUNAan. Muihin kuin rakennusalaan ja tekniseen toteutukseen liittyvien potentiaalisten yritysvaikutusten kannalta on huomioitava se potentiaali, jota liittyy palvelusektoriin.

48 48 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Imagoarvo MITTARI/MÄÄRITELMÄ TKI-ympäristöjen houkuttelevuus, tutkimuskeskus vierailukohteena, suomalaisen tutkimuskeskusinfrastruktuurin kiinnostavuus investointien, yritysten ja tutkimusrahoittajien näkökulmasta Korkeampi profiili kansainvälisessä tutkimus- ja liiketoimintayhteisössä, sijoittuminen kv. vertailuissa, koettu kiinnostavuus vertaisyhteisössä ja yhteiskunnassa laajemmin Ulkopuoliset investoinnit ja kansainvälisyys: Kansainvälisten verkostojen muodostuminen; tutkijoita maista joissa ei yhtä kehittynyttä laitteistoa/tutkimusta.109 Pohjoismainen, EUtaso, Laajempi globaali yhteistyö Virallisten ja epävirallisten verkostojen muodostuminen: tiedon määrän ja laadun muutos, jakaminen, luottamus ja yhteistyö Tutkijaliikkuvuus: nuorien tutkijoiden ja henkilöstön kouluttaminen, levittävät tietoa ja myönteistä kuvaa. Kaikista aineistoista nousee esille imagoarvo, joka tällaiseen merkittävään tutkimusinfrastruktuurihankkeeseen liittyy. Imagoarvo on kuitenkin vaikea kysymys mittaamisen ja indikaattorien kannalta. Viestinnällisesti imagovaikutusten haasteena on myös se, että tiedesisältöä on vaikea selittää maallikkotermein. Imagoarvoa ja sen muodostumista ei myöskään ole paljon tutkittu. Tarinat kiinnostavat ihmisiä ja tieteessä paljon potentiaalia tässä suhteessa. Suurimmat tutkimuskeskukset kuten CERN ovat tunnettuja globaaleja brändejä, jonka monet tuntevat nimeltä, mutta harvat henkilöt tietävät mitä siellä tutkitaan ja miten CERN toimii. CERNissä esimerkiksi käy paljon vierailijoita, "WOW-factor" on vahva. 110 Argentiinassa sijaitseva Pierre Auger -tutkimuskeskus on hyvä vertailutapaus tässä suhteessa, myös siitä syystä että keskus sijoitettiin samoin perustein eli kokeen toteutuksen kannalta ideaalin sijainnin pohjalta, Chilen hallitus on sinänsä ollut vain rajatussa määrin rahoittamassa hanketta. Pierre Auger keskus on merkittävä myös muissa suhteissa, ja sillä on korostettu olevan merkitystä myös matkailun ja imagomerkityksen kannalta. Opetus- ja koulutusperusteilla sillä on korostettu olevan merkitystä muun muassa tieteen tunnetuksi tekemisessä. 111 Tapausta kuvataan ja analysoidaan tarkemmin raportin vertailu-case-osiossa.

49 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 49 Selvää on, että LAGUNA toisi toteutuessaan Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä tiedemaailmassa. LAGUNA-hanketta pidetään "maailman ehdotonta kärkeä" edustavana tieteellisenä hankkeena. Lisäksi LAGUNA lisäisi konkreettisella tavalla Suomen tutkimuksen kansainvälistä ulottuvuutta, onhan jo nykyisellään LAGUNA-konsortiossa mukana 14 maata ja 47 tiede- ja teollisuuspartneria. Verkostot näihin maihin ja tiede- ja teollisuuskumppaneihin vahvistuisivat entisestään. LAGUNA-konsortioon kuuluu arvostettuja yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kuten esim. Oxfordin yliopisto. Aineistojen pohjalta voidaan ajatella, että suurin todennäköinen vaikutus kohdistuisi juuri Suomen tieteelliseen imagoarvoon. Alueellinen näkökulma Tutkimuskeskuksen myötä kansainvälisyys lisääntyy alueella merkittävästi. Tällä on positiivisia vaikutuksia alueen imagoon, näkyvyyteen, kontakteihin ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden voidaan olettaa myös lisäävän alueelle kohdistuvaa ulkopuolista rahoitusta ja lisäävän alueen yritysten kansainvälisyyttä. Yritysten työskentely yhdessä tutkimuskeskuksen kanssa voi parantaa yritysten näkyvyyttä ja näin avata uusia mahdollisuuksia laajemmille markkinoille. Alueellisesta näkökulmasta selvää on, että jo pelkkä päätös LAGUNAn rakentamisesta Pyhäjärvelle vaikuttaisi yleiseen vireyteen, kun alue nähtäisiin osana EU:ta ja kansainvälistä maailmaa. Voidaan puhua moninaisista good will vaikutuksista. Hankkeella on alueellista painoarvoa, esimerkiksi, kun tehdään päätöksiä liikenneverkon kehittämisestä, alue voi olla entistä tärkeämmässä osassa juuri LAGUNA-hankkeen ansiosta. Näkyvyys antaa mahdollisuuden esim. kaupungin markkinointiin myös kansainvälisesti ja LAGU- NA-hanke osana imagon rakentamista. 113 Jyväskylässä kiihdytinlaboratorio on suurin suomalainen tutkimusinfrastruktuuri. Käytännössä kansainvälinen asiantuntijaraati valitsee ne projektit, jotka pääsevät toteutukseen. Noin tutkijaa maailmalta käy tekemässä tutkimuksia ja tämä heijastuu koko laitoksen toimintaan. Koulutuksellisesti ja tiedekasvatuksen näkökulmasta merkittävää on, että tämäkin varsin pieni infrastuktuuri on kiinnostava koululaisten retkikohde ja opiskelijat tuntevat kiihdytinlaboration. Myös kansainvälisissä vertailukohteissa käy paljon oppilaita ja vierailijoita, mm. Frejusissa ja Chilen Pierre Auger-keskuksessa on todettu olevan paljon merkitystä matkailun kannalta. Infrastruktuurin yhteyteen on rakennettu kummassakin tapauksessa pieni tiedemuseo ja vierailukeskus, jossa käy paljon matkailijoita ja vierailijoita kuten koululaisryhmiä. Kohteisiin on järjestetty vilkasta vierailuohjelmaa ja tiedekasvatuksen kannalta kohteilla on suurta merkitystä, joskaan näitä vaikutuksia ei ole tutkittu tai selvitetty, joten arviointi märällisessä mielessä on vaikeaa.

50 50 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Muut julkisen sektorin vaikutukset MITTARI/MÄÄRITELMÄ Uuden kasvukeskuksen elävöittävä vaikutus (uudet asukkaat, työntekijät, osaajat, lisääntyneet vierailijamäärät jne.) Julkisen sektorin valmius hyödyntää innovatiivisuutta ja elinkeinotoiminnan aktivoitumista sekä erityisosaamista, mikä liittyy LAGUNA-hankkeeseen Palvelut, joita LAGUNA voi osaltaan fasilitoida tai edesauttaa merkittävänä tiedehankkeena Taloudellisten yhteyksien lisäksi tutkimuskeskuksen on toteutettava viestintää ja muutenkin hoidettava yhteyksiään ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuskeskuksen on saatava paikallisten tuki toiminnalleen. Tätä toimintaa tukee esim. jonkinlaisen vierailukeskuksen perustaminen ja avointen ovien päivien (open house day) järjestäminen. Vaikka tiedeyhteisö tulee paikkaan, jossa tutkimuslaitos sijaitsee, tulisi hyviin liikenneyhteyksiin ja ympäristöön kiinnittää huomiota, koska ne lisäävät houkuttelevuutta ja viihtyvyyttä. 114 Eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että tutkimuskeskuksilla on tärkeä rooli tieteellisessä viestinnässä ja kasvatuksessa. Ne tuovat tutkimustoimintaa yleisön tietoisuuteen ja innostavat nuoria tieteen tekemiseen. Sidosryhmien tekemät panostukset voi sanoa ikään kuin velvoittavan tutkimuskeskuksen antamaan tietoa sidosryhmille ja ottamaan heidät mukaan toimintaan. Tähän kuuluisi myös uusien ideoiden, konseptien ja tuotteiden tuominen julkiseen käyttöön/tietoisuuteen. 115 LAGUNAn vaikutuksia julkiselle sektorille mitattiin mm. seuraavien mittareiden kautta: * Uuden kasvukeskuksen elävöittävä vaikutus (uudet asukkaat, työntekijät, osaajat, lisääntyneet vierailijamäärät jne.) Julkisen sektorin valmius hyödyntää innovatiivisuutta ja elinkeinotoiminnan aktivoitumista sekä erityisosaamista, mikä liittyy LAGUNA-hankkeeseen sekä palvelut, joita LAGUNA voi osaltaan fasilitoida tai edesauttaa merkittävänä tiedehankkeena. Rakentamisen aikana asuntoja tarvitaan aluevaikutusselvityksen mukaan henkilölle, ja tutkimuskeskuksen toiminnan aikana noin 40 henkilölle ja heidän perheilleen. Merkittävä osa henkilöistä on vieraskielisiä, mikä lisää vieraskielisten päivähoito-, koulutus- ja terveydenhoitopalveluiden tarvetta. 116 * Hankkeen tuomat elinvoimaisuusvaikutukset (varsinkin työllisyys) niin rakentamisen kuin toiminnan aikana kiinnostavat alueen toimijoita. Alueella toimivia kehittäjiä ja päättäjiä ei ensisijaisesti kiinnosta, mitä tieteellisiä löydöksiä keskuksessa tehdään, vaan miten hanke vaikuttaa aluekehitykseen. Riippumatta rahoitusmallista, investointina LAGUNA-hanke on merkittävä. Kun Suomi ja muut maat investoivat, syntyy rahavirtoja kunnalle ja alueelle. Kunta voi sitten verotulojen avulla investoida ja tehdä kehitystyötä tarpeen mukaan, esimerkiksi peruspalveluissa. Paikallinen yhteisö hyötyy siis tehdyistä investoinneista. 117 Fysiikan tutkimuksen tilaa Suomessa arvioinut kansainvälinen arviointiryhmä kehottikin Pyhäjärven infrastruktuurin parantamiseen joka tapauksessa, koska tämä palvelisi mahdollisen LAGUNAn lisäksi muuta mahdollista tutkimustoimintaa, myös lyhyellä aikavälillä. * Muuttoliike: Tutkimuskeskus aiheuttaa alueelle suuntautuvaa muuttoliikettä, joka on iän ja sosioekonomisen aseman suhteen valikoivaa. Muuttava väestö on keskimääräistä koulutetumpaa ja nuorempaa. Tällä on edullinen vaikutus alueen väestö- ja koulutusrakenteen kehittymiseen. On arvioitu, että työpaikkojen lisääntyminen alueella kasvattaa alueen muuttovoittoa tai vaihtoehtoisesti supistaa muuttotappiota. 118

51 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 51 * Kansainvälisyysvaikutukset: Kansainvälisten työntekijöiden ja vieraiden vastaanottaminen: vieraskielisten (englanti) päivähoito-, koulutus- ja terveydenhoitopalveluiden tarjoaminen alueella sekä alueen päättäjien, palveluntarjoajien ja muiden toimijoiden englannin kielen taidon varmistaminen mm. kieli- ja kulttuurikoulutuksen avulla.119 * Maankäyttö ja kaavoitus: Hankkeen tukeminen maankäytöllisesti (kaavoitus-, tila- ja tonttiasiat, lupaprosessit). Kaivosalueen kehittäminen ja varaaminen riittävästi tiloja erilaisille toiminnoille. 120 * Saavutettavuus: Saavutettavuuden parantaminen on tärkeää: helppo pääsy alueelle, hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet ja tarvittavat palvelut täytyy julkisen sektorin puolesta varmistaa. 121 * Matkailu: Matkailun merkitys alueella todennäköisesti kasvaisi. Vierailijoiden määrästä riippuen hanke voi työllistää paikallisesti merkittävän määrän toimijoita esim. majoituksen alalla. Toimintavaiheessa tutkimuskeskus tuo hyötyjä paikallistaloudelle vuosikymmenien ajan. Pysyvän henkilöstön määräksi arvioidaan 50 henkilöä, tutkimuslaitteistojen käyttäjämääräksi henkilöä (vuosittain), alan vierailijoiden määräksi henkilöä ja muiden tutkimuskeskuksen houkuttelemien vierailijoiden määräksi henkilöä per vuosi. 122 Välillisiin vaikutuksiin voi katsoa lukeutuvan tutkimusympäristöjen kiinnostavuuden kasvu. Aluevaikutusselvityksen mukaan LAGUNA vetää puoleensa pienemmän mittakaavan kokeita, jotka omalta osaltaan tuovat lisähyötyä ja jatkuvuutta LAGUNAn toiminnalle. Esimerkkinä aluevaikutusselvityksessä käytetään muita vastaavia kansainvälisiä tutkimuslaboratorioita, kuten Italiassa sijaitsevaa Gran Sassoa. Selvityksen mukaan vastaaviin laboratorioihin on tyypillisesti sijoittunut noin 10 eri tutkimusryhmän hanketta. Mitä useampia tutkimusryhmiä tutkimuskeskukseen sijoittuu, sitä suurempi on esimerkiksi työllistävä vaikutus. 123 Paikallisesti ja alueellisesti LAGUNAlla olisi merkittäviä vaikutuksia julkiselle sektorille, erityisesti Pyhäjärven kunnan alueella. LAGUNAlla on varmasti alueellisia ja paikallisia vaikutuksia julkiselle sektorille, erityisesti Pyhäjärven kunnan alueella. Voi pitää todennäköisenä, että työllisyystilanne kohentuisi alueella vuosiksi, ellei jopa vuosikymmeniksi, eteenpäin välillisten työllistävien vaikutusten myötä. Kuten aiemmin on todettu, rakennusvaiheessa työllisyysvaikutus olisi suurin ja pienentyisi huomattavasti toimintavaiheen aikana (muihin suurhankkeisiin verrattuna). Toimintavaiheen aikana tiedeturismi työllistäisi alueellisesti. Myönteisten vaikutusten lisäksi voidaan myös arvioida niitä oletettuja kielteisiä vaikutuksia ja riskejä, joita hankkeen toteuttamatta jättämisellä on arvioitu olevan. Kansainvälisissä asiantuntijahaastatteluissa nousi esille, että Suomen joulukuinen kanta LAGUNAan aiheutti LAGUNA-konsortion sisällä suurta vahinkoa Suomen imagolle luotettavana ja sitoutuneena kumppanina. Näitä voivat olla kielteiset vaikutukset Suomen imagolle neuvottelukumppanina, mikäli neuvotteluissa ei kyetä toteuttamaan johdonmukaista ja avointa linjaa. Aluetaso ja paikallinen taso ovat olleet jo pitkään vahvasti sitoutuneita hankkeeseen. Ne myös hyötyisivät hankkeesta monin tavoin. Paikallisen tason toimijat, kuten Pyhäjärven kunta, maakunnan liitto ja lukuisat eri päättäjätahot Pohjois-Suomessa ovat jo nykyisellään sitoutuneita hankkeeseen, mikä lisää niiden mahdollisuuksia hyötyä hankkeesta. Kolmas sektori Hankkeella ei ole tähän mennessä tunnistettu merkittäviä vaikutuksia kolmanteen sektoriin. Todennäköisesti hanke ei haastavuutensa vuoksi synnytä merkittävää kansalaistoimintaa tai vaikuta kolmanteen sektoriin. Ainoat tässä suhteessa mainitut vaikutukset voisivat liittyä lähinnä jo aiemmin mainittuihin tiedekasvatuksellisiin vaikutuksiin.

52 52 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 3.5 Vaikuttavuuden muista reunaehdoista Vaikuttavuus toteutuu vain tietyillä reunaehdoilla ja tietyissä olosuhteissa. Näitä lähtökohtaisia edellytyksiä liittyy projektointiin, viestintään, rahoitukseen ja sidosryhmätyöhön. Edellytyksiin liittyviä vaikutuksellisia näkökulmia, joita hankkeessa arvioitiin liittyi erityisesti hankkeen strategiseen asemoitumiseen, johon liittyy myös viestinnällinen toteutus ja viestinnän ja edunvalvonnan suhde (mm. toimivuus, tehokkuus, välilliset vaikutukset imagoon, tutkimusyhteistyöhön jne.). Viestinnän ja riskinhallinnan suhde tuli myös selkeästi mukaan tarkasteluun. Alla olemme alustavasti listanneet joitakin tässä suhteessa keskeisiä huomioita: * Strateginen yksimielisyys: LAGUNAn edistäminen yhtenä rintamana yhteisten päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti edellyttää vahvaa ja selkeää päätösprosessia. Tähän mennessä tämä on toteutunut vain aluetasolla. Toimivien verkostojen ja selkeän työnjaon kehittäminen eri kehittäjätoimijoiden välille edellyttää selkeää ja keskitettyä edunvalvonnallista strategiaa. * Useimmat haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että CERNin sitoutuminen hankkeeseen on ehdoton edellytys sen toteutukselle. Erityisesti kansallisen tason haastatteluissa nousi esille riippuvuus CERNin strategisista linjauksista. Hanke on väistämättä globaali ja sitä ei voida toteuttaa ilman CERN:in sitoutumista governance-ratkaisuun (Lähde: kansallisen tason haastattelut). Alan avaintoimijana CERNin valinnat ja painopisteet saavat merkittävän huomion kansallisessa päätöksenteossa. Tässä suhteessa vähintään yhtä tärkeää kuin saada LAGUNA kansalliselle tiekartalle onkin saada hanke CERN:n strategiaan. Edellinen valmistui toukokuussa (2013) ja tässä on esitetty fysiikan työnjaon pohtimista globaalisti myös työnjakoa laajemmin pohtien. Strategiadokumentin linjaukset ovat tässä suhteessa liian löyhiä, vaikka niissä selvästi otetaankin avoimempi suhtautuminen työjakoon ja nostetaan Euroopan ulkopuoliset maat keskeisempään asemaan tutkimuksen kehittämisessä jatkossa ( Europe should explore the possibility of major participation in leading long-baseline neutrino projects in the US and Japan, Continue to develop novel techniques leading to ambitious future accelerator projects on a global scale, Be open to engagement in a range of unique basic physics research projects alongside the LHC ja Be open to collaboration in particle physics projects beyond the European region; 124 ), jotta niiden pohjalta voisi vielä tapahtuneen Euroopan asemaa neutriinotutkimuksessa heikentävää työnjaon muutosta, mutta epäilemättä nykyisessä taloustilanteessakin kaikki vaihtoehdot ovat harkinnan alla. * Rahoitukselliset mahdollisuudet ja niiden täysimääräinen huomioiminen: eri rahoitusmuotojen selvittäminen syvällisesti ja monipuolisesti LAGUNA-hankkeen tukemiseksi tässä vaiheessa (mukaan lukien ppp-mallit). Mahdollisuudet käyttää esimerkiksi EUrahoitusta suuressa määrin jatkossa näyttävät epätodennäköisiltä. Muut investointien lähteet on otettava siis huomioon laajamittaisemmin kuin tähän mennessä. * Sidosryhmätyö ja edunvalvonta: Kaupungin, seutukunnan ja maakunnan elinkeino- ja kehittäjätoimijoiden aktiivisen toiminnan varmistaminen tiedon jakajina alueella, kontaktien luojina eri tahojen välillä, lisäksi aktiivisuus yrityselämän kehittämisessä ja lupa-asioissa. Hankkeen ainutlaatuisuus herättää paljon mielenkiintoa ja positiivisiin vaikutuksiin uskotaan alueellisesti. Sidosryhmätyöllä tulee olla omat toimintasuunnitelmansa kansallisesti ja kansainvälisesti, koska nämä tasot ovat haastavimmat ja viime kädessä ratkaisevat lopullisten päätösten kannalta. Yleisellä tasolla tietämys hankkeesta on suhteellisen pientä. Alueen yrittäjät tietävät vain nimellisesti hankkeesta. Erityisesti alueellisilla, mutta myös kansallisilla sidosryhmillä on näkemystä ja tietä-

53 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 53 mystä asiasta, koska he ovat olleet asian tiimoilta tekemisissä kauan. LAGUNA on saanut paljon myönteistä julkisuutta, jota ei kenties ole kyetty täysin kanavoimaan toteutukseen tähän mennessä. * Ennakointi, vaikutusten arviointi ja tiedottaminen ovat tärkeässä roolissa sidosryhmien kannalta. Hankkeen etenemisestä tulee tiedottaa laajasti sidosryhmien sitoutumisen varmistamiseksi. * Tiedottamisen ja viestinnän tärkeys. Jos LAGUNA päätetään rakentaa, tarvitaan viestintä ja kommunikaatiostrategia, jonka avulla kerrotaan, mistä hankkeessa on kysymys, mikä sen tarkoitus on, jne. Viestintästrategian sidosryhmät ovat: 1) laajempi tutkimusyhteisö, ml- muu tutkimus, yliopistot 2) yhteiskunta, jolle kommunikoidaan säännöllisten tiedonantojen ja raporttien avulla sekä pitämällä avoimien ovien päiviä jne. Kaikissa vaiheissa tulee jakaa ajantasaista tietoa; miksi tutkimuskeskus on tärkeä ja mitä se tuo mukanaan missäkin vaiheessa. Lisäksi erityisesti yrityksille tietoa LAGUNA-konsortion työn etenemisestä. Tähän liittyvien esittely- ja tiedotustilaisuuksien, seminaarien ja koulutuksen järjestäminen osaamisen kehittämiseksi ja projektin tunnettuuden ja hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Markkinointityyppisen tiedottamisen aika on kenties vasta myöhemmin kun hanke on saatu jo toteutukseen. * Vierailu- tai tiedekeskuksen perustaminen on perusteltua ja tärkeää ja sen projektoinnissa olisi syytä käyttää kansainvälistä asiantuntemusta. Keskuksen toimintamallista (suppeampi vierailukeskus, laaja tiedekeskus) riippuen kävijöitä voi olla karkeasti arvioituna vuosittain. Keskuksen suunnittelussa on huomioitava monitieteellisyys ja eri vierailijaryhmät, vierailu- ja tutkimuskeskuksen läheisyys/sijainti, vierailukohteet ja oheispalvelut sekä yhteistyö muiden kansallisten ja kansainvälisten tiedekeskusten, tutkimuslaitosten ja organisaatioiden kanssa. Oheispalvelujen kehittäminen on tapahduttava yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. kunta, alue, tiedeyhteisö, elinkeinoelämä). Ilman kansallista sitoutumista tämäkään ei toteudu. Vaikuttavuutta arvioidessa on syytä korostaa vaikutusten arvion epävarmuutta ja poikkeuksellisuutta. Haastatteluissa on korostunut myös kunkin tapauksen ainutlaatuisuus: kukin on sekä teknisen toteutuksensa, rahoitusmallinsa ja vaikututtavuutensa kannalta hyvin erityyppinen ja omanlaisensa. Tärkeää on myös huomioida, että asian abstraktiuden ja tieteellisen monimutkaisuuden vuoksi vaikuttavuutta ja saavutettavia hyötyjä on sekä vaikea artikuloida että arvioida. Tämän takia tutkimukseen on haastateltu kansainvälisiä asiantuntijoita, jotka ovat jo olleet mukana samankaltaisten hankkeiden toteuttamisessa. Epävarmuutta ja vaikutusten arvioinnin haastavuutta lisää se tosiasia, että lopullista päätöstä LAGUNAn sijoituspaikasta ei ole vielä tehty. Tämä voi vaikuttaa mm. toimijoiden sitoutumiseen hankkeeseen, ja täten epäsuorasti myös hankkeen vaikutuksiin. Esimerkiksi yritystoimijoiden on huomattavasti helpompi sitoutua hankkeeseen ja

54 54 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA ilmoittaa esimerkiksi sijoittavansa lisärahaa alan tutkimus- ja kehitystoimintaan, jos on jo tiedossa, että LAGUNA tulee Pyhäsalmelle. Täten tämänkin tutkimuksen arviota esimerkiksi yritysten valmiudesta sijoittaa esimerkiksi LAGUNAn toteutumisvaiheen edellyttämään osaamiseen voi pitää vain suuntaa-antavana. Hintsalan mukaan "Vaikuttavuuden tarkastelua kuvaa ajallisuus, poikkeuksellisuus ja epävarmuus. Ajallisesti sidosryhmät puhuvat siitä, mitä ennen päätöstä tulisi tehdä ja mitä tapahtuu päätöksen jälkeen toteuttamisen ja toiminnan vaiheen aikana. Poikkeuksellisuus kuvaa hankkeen ainutlaatuisuutta, mikä toisaalta vaikuttaa myös epävarmuuden näkemiseen. Vaikuttavuuden ajattelu on abstraktilla tasolla, koska asia on vaikea ja saavutettavia hyötyjä on erittäin vaikea arvioida. Suomessa tällainen hanke on ainutlaatuinen, täysin vastaavaa vertailukohtaa ei kansainvälisestikään löydy. Epävarmuus liittyy vahvasti myös siihen, että päätöstä ei ole vielä tehty ja erittäin monet asiat vaikuttavat päätökseen ja koko hankkeen etenemiseen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämän vuoksi tieteellisen suurhankkeen vaikuttavuutta ei voida nähdä yksiselitteisesti ja erityisesti vaikuttamisen prosessia vaikutusten maksimiomimisessa korostetaan." Eri toimijoiden sitouttaminen hankkeeseen on haasteellista, kun hankkeen kaikki yksityiskohdat eivät ole selvillä. Yritykset haluavat konkreettisesti tietää, mitä varautuminen hankkeeseen tarkoittaa, eikä sitä tietoa ole vielä saatavilla. Lisäksi korostetaan tärkeinä hankkeen onnistumisen varmistavina tekijöinä yliopistojen välisen luottamuksen löytymistä, poliittista yksimielisyyttä asian ja poliitikkojen sitoutumista hankkeen toteuttamiseen ja rahoitukseen. On tärkeää kartoittaa mitä osaamista, halukkuutta ja millaisia mahdollisuuksia alueella on hankkeeseen liittyen. Selvää on, että kansallisesti kiinnostus on ollut korkealla ja paikallisesti ja alueellisesti myös sitoutuminen hankkeeseen jo varhaisessa vaiheessa samoin suurta. Useimmat haastatellut asiantuntijat näkivät tärkeäksi, että valtiovalta ja poliittiset päätöksentekijät olisivat laajalti sitoutuneita hankkeeseen. Tämä siitä syystä, että mikä rahoitusmalli sitten valitaankin, LAGUNA edellyttää toteutuakseen yhteisen strategisen linjauksen ja päätöksen siitä, että se on yksi suomalaisen tutkimustoiminnan keskeisimpiä lippulaivoja ja infrastruktuurisatsauksia tulevina vuosina. Sijaintipäätös itsessään ei luonnollisesti ole poliittinen kysymys. Pyhäsalmi on valikoitunut sijoituspaikaksi Suomen ulkopuolisten tahojen toteuttamien tieteellisten selvitysten perusteella, tutkimusnäkökulmasta ihanteellisen sijaintinsa vuoksi. Toisin sanoen hanke joko toteutuu Pyhäsalmella Suomessa tai muussa maassa. Suomessa ei ole olemassa toista sijoituspaikaksi kelpaavaa kaivosta tai sijoituspaikkaa. Tieteellinen yhteisö, joka toimisi LAGUNA-yhteisössä on Suomessa varsin suppea. Suomi ei ole astrofysiikan tai neutriinotutkimuksen suurvaltoja. Onkin tärkeää, että se tutkimusyhteisö niissä maissa, joissa tämän alueen tutkimus on aktiivisinta hyväksyy tehdyt ratkaisut. Heillä ei pääosin ole tässä suhteessa merkittäviä preferenssejä tai intohimoja: päätöksen tekeminen on tärkeää, jotta kokeisiin ja toiminnan sisältöihin päästään, sijainti ei ole oleellisinta. Yhtenä huomiona tiedonkeruussa on noussut esiin myös näkemys, että LAGUNA-hanketta ei ole hyväksytty täysin yksimieleisesti hiukkasfysiikan ja neutriinofysiikan asiantuntijoiden parissa.

55 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 55 HANKKEESTA VIESTIMINEN Viestintästrategia on tärkeässä roolissa, jos tutkimuskeskus päätetään rakentaa. Myös päätöksentekoprosessin aikana viestinnällä on suurta merkitystä. Jos LAGUNA päätetään rakentaa, viestinnän lähtökohtana tulee rohkeasti olla se, mistä hankkeessa on kysymys: argumentaation pääpainon tulee olla tutkimuksellisella merkityksellä, Suomen näkyvyydellä kansainvälisessä tutkimusyhteisössä, ja sen jälkeen työllisyysvaikutuksilla ja välillisillä vaikutuksilla (asuminen, liikenne, kauppa). Viestintästrategian tulee rohkeasti painottaa LAGUNAn merkitystä huippututkimukselle ja sen kautta Suomelle tulevia hyötyjä. Jos LAGUNA rakennetaan, on tärkeää kiinnittää huomioita siihen, miten tutkimuskeskus integroidaan osaksi kansainvälistä tutkimusyhteisöä, miten luodaan kontakteja ja linkkejä, linkitetään toiminta osaksi muuta jo olemassa olevaa alan tutkimusta ja tutkimusyhteisöä, muita alan klustereita. On muitakin tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja instituutteja sekä professoreita, jotka työskentelevät samojen asioiden parissa. On tärkeää integroida LAGUNA osaksi tätä verkostoa. Viestintään liittyvä haastateltavan viesti: "There has to be a clear strategy in place, in order to avoid misunderstandings, on how the institute could contribute to society, what the focus should be and where the borders, limits and target values are. [ ] The politicians should [then] have the power and the courage to communicate this." Hankkeesta viestittäessä on myös syytä huomioida, että tutkimusinfrastruktuurien vaikuttavuus määrittyy konteksti- ja aikasidonnaisesti. Vaikutukset levittäytyvät laajalle eri aloille ja ne ovat sekä suoria että epäsuoria. Joissakin tapauksissa vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja joissakin tapauksissa menee vuosia ennen kuin vaikutukset tulevat näkyviksi tai laskettavissa oleviksi. (The role and added value of large-scale research facilities) Aikajänne: Italiassa sijaitsevassa Gran Sassossa eism. 30 vuotta kestänyt saada se yksi mittaustulos, vastaava aikajänne olisi todennäköisesti haastattelujen valossa relevantti myös tässä tapauksessa (n. 50 vuoden projekti, lähde kv. haastattelut). On myös huomattavaa, että kansainvälinen arviointiryhmä totesi aikanaan, että vaikka LAGUNA ei toteutuisi, kannattaisi tutkimusasema perustaa Pyhäsalmen kaivokseen. Tärkeää on tarjota oikeaa ja luotettavaa tietoa harjoitettavasta tutkimustoiminnasta. Esim. ydin - sanaan voi liittyä negatiivisia mielikuvia, joten tärkeä olisi tietää mitä sillä tutkimustoiminnassa tarkoitetaan. 125 Samalla tavoin LAGUNAn osalta esim. hiukkasten ampuminen CERNistä Pyhäjärvelle on ilmaisuna ongelmallinen. Kaiken kaikkiaan ympäristöön liittyvät asiat ja tapa, jolla ne hoidetaan nostetaan esiin julkisessa keskustelussa ja nämä on hyvä huomioida koko hankkeen ajan sen eri vaiheissa. Viestinnällisesti merkittävä tekijä on LAGUNAn toteutumisen varmuusaste. Tiedottaminen LAGUNAn toteutumisen varmuudesta on tärkeässä roolissa sidosryhmien sitouttamisen kannalta. Lisähaasteena tiedottamisessa on hankkeen sisällöllinen monimutkaisuus ja neutriinotutkimuksen vaikutuksien selittämisen vaikeus. Tässä joudutaankin väistämättä yksinkertaistamaan. Viestinnässä on määriteltävä selkeä strategia sille, miten perustutkimuksen merkitys saadaan selvennettyä asiaan perehtymättömillekin. Perustutkimuksen luoma vaikuttavuus ei ole yksiselitteistä. Asia on selvästi vaikeasti ymmärrettävä, joten ihmisille tulisi yksinkertaistaa mistä on kyse ja mitä ollaan tekemässä ja korostaa, että kyseessä on erittäin merkittävä hanke. Hankkeeseen liittyvä tietämys on suhteellisen pientä yleisellä tasolla Koska hankkeesta tiedetään vähän, hankkeeseen liittyvät odotukset ja ajatukset ovat epämääräisellä tasolla (Lähde: LAGUNA Promo 2010). Hankkeen tiedesisältöä on vaikea selittää maallikkokielellä ja helposti avautuvin termein. Viestinnällisesti tämän on todettu muun muassa kansainvälisissä haastatteluissa todettu olevan haaste. Tätä kysymystä ei ole paljon tutkittu, joskin monet tiedeviestintään liittyvät haasteet ja pullonkaulat ovat tässä yhteydessä relevantteja. Tarinat kiinnostavat ih-

56 56 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA misiä ja tieteessä on paljon potentiaalia tässä suhteessa, CERNissä ja myös muissa vertailukohtana käytetyissä kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuurikeskuksissa käy paljon vierailijoita ja niistä viestitään aktiivisesti, jolloin vastaavasti myös yleinen kiinnostus on merkittävää. (Lähde: kansainvälinen asiantuntijahaastattelu) Viestintää on osaltaan heikentänyt se, että hanke ei ole tutkimusinfrastruktuurien tiekartalla. Aiemmin raportissamme mainittu muna-vai-kana ongelma on hyvin selkeä haaste sekä viestinnälle että koko hankkeen toteutukselle. Kun ensimmäinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta Suomessa tehtiin niin ei ollut tietoa asiasta, viimeksi kun päivitettiin, tehtiin esitys, mutta ei ollut riittävästi tarkkoja tietoja vielä siinä vaiheessa. Linjana tällöin oli (haastattelujen mukaan), että tavoitteiltaan hanketta pidettiin korkealaatuisena, mutta se ei siinä vaiheessa ollut valmisteluissaan niin pitkällä, että olisi voitu kirjata mukaan. Haastattelujen mukaan normaali reitti tällaisessa tutkimusinfrastruktuurihankkeessa on, että valmistelevaa design study -rahoitusta saadaan kaksi kertaa, seuraavassa vaiheessa aletaan konkreettisesti harkitsemaan tiekarttapyrkimystä. Nykytilanteessa haasteena on myös se, että Euroopan tiekarttatilanne on taloudellisen tilanteen kannalta kriittinen, monetkaan hankkeet eivät ole edenneet suunnitellulla tavalla ja riskinä on, että kaikki tahot eivät kykene sitoutumaan tarvittavassa laajuudessa. (Lähde: kansalliset asiantuntijahaastattelut) Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien rahoittamisessa on painetta keskitettyyn rahoitukseen. Myös jotkut kansainväliset haastateltavat nostivat esille tämän tärkeyden: jotta suuria tutkimusinfrastruktuurihankkeita voidaan edistää ja toteuttaa tehokkaasti hyvin kansainvälisessä ja kilpaillussa toimintaympäristössä, on tärkeää, että tutkimusinfrastruktuuria koskevat päätökset tehdään kohtuullisen keskitetysti. Suomalaisessa mallissa tutkimusinfrastruktuurikysymyksiä on käsitelty ja rahoitettu varsin hajautetusti Akatemiassa, Tekesissä, alueellisissa organisaatioissa (rakennerahastojen voimavaroja käytettäessä), yliopistoissa, yms. Keskitetyistä malleista kansallisessa päätöksenteossa esimerkkejä ovat mm. Ranska ja Norja Riskit LAGUNA:n tyyppisten kokeellista perustutkimusta edustavien hankkeiden suurin riski on, että niiden tieteellisiä tuloksia ei saavuteta. Ilman odotettuja merkittäviä koetuloksia ja perustutkimuksellisia läpimurtoja hanke ei onnistu. Koska infrastruktuuria käytetään useiden eri kokeiden toteutukseen, tämä kuitenkin vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä riskiltä. Tutkijat, joita hankkeen aikana on haastateltu eivät näe tätä riskiä kovin todennäköisenä. Yksi riski on, että varsin syrjäinen ja maaseutualue ei ole riittävän vahva tukemaan monialaista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja valmiudet tukea hanketta kyseenalaistuvat. Koska CUPP on kuitenkin toteuttanut tutkimustoimintaa alueella aiemmin, LAGUNA ei ole kokonaan uudesta tai tyhjästä ponnistava kokonaisuus. Tähän mennessä alueen toimijat ovat yhdessä luoneet varsin hyvät olosuhteet ja mahdollisuudet toiminnalle. Valtiovallan puolelta riskinä pidetään hankkeen suuria kustannuksia. Lisäksi riskinä pidetään sitä, että perustutkimuksen merkitystä ja tärkeyttä ei onnistuta hankkeen viestinnässä selittämään kunnolla, ja kiinnostus hanketta kohtaan vähenee. Yritysten oma aktiivisuus parantaa yritysten mahdollisuuksia saada urakoita. 126 Riskinä on myös, että toimijat eivät osaa varautua hankkeeseen, eivätkä näin voi hyödyntää sen tuomia liiketoiminta, tutkimus- ja yhteistyömahdollisuuksia, sekä mahdolli-

57 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 57 sesti syntyviä uusia verkostoja. Riskinä on lisäksi, että hankkeeseen ei löydetä rahoittajia, yliopistojen välinen epäluottamus estää hankkeen hyötyjen ja positiivisten vaikutusten maksimoimisen, ja poliittinen erimielisyys vaikeuttaa vaikutusten maksimoimista. 127 Tästä voidaan johtaa, että LAGUNAn edellyttämistä panostuksista tutkimukseen tulisi olla kansallisen tason yksimielisyys. Se, että hanke ei ole EU-tason tai kansallisen tason tutkimustiekartoilla vaikeuttaa todennäköisesti tämän yksimielisyyden löytämistä. Jos LAGUNAn edellyttämään tutkimukseen ei olla valmiita sijoittamaan kansallisesti, eivät LAGUNAn vaikutukset tutkimukseen kohdistukaan Suomeen. Tässä kohtaa lisähaasteita aiheuttavat huono taloudellinen tilanne sekä yliopistojen resurssien pienentymisen vaikutus halukkuuteen investoida uuteen tutkimusalueeseen. Riskejä ovat joidenkin haastateltujen huippututkijoiden kannalta mm. koordinaationa epäonnistuminen, huono informaation kulku ja päätöksenteon epäonnistuminen valtakunnallisesti. Kansainvälisistä haastatteluista nousee lisäksi riskinä mm. se, että hanke ei missään vaiheessa saa riittävän laajaa hyväksyntää, mikäli olennaiset päätöksentekijät eivät ymmärrä, mistä siinä viime kädessä ja käytännössä on kysymys. Neutriinotutkimus on hyvin abstraktia. Tämä on siis riski, ja se on suurempi LAGUNAn kohdalla siksi, että LAGUNA ei sijaitse kaupunkialueella, missä ihmiset voisivat "törmätä" siihen muutenkin. Mitä tulee laajempaan tutkimusyhteisöön Suomessa ja muiden alojen tutkimukseen, on riskinä, että hanke ei saa tämän ryhmän hyväksyntää. On tärkeää pohtia LAGUNAn suhdetta muuhun tutkimukseen, muihin tutkimuksen aloihin, ja miettiä, mitä ne voisivat hyötyä siitä. Yhtenä riskinä on, että LAGUNAa ei onnistuta integroimaan osaksi alan tutkimusta ja tutkimusyhteisöä. Silloin LAGUNAsta saatavat hyödyt ja merkitys huippututkimukselle jäävät hyödyntämättä ja Suomenkin näkyvyys pienemmäksi. Ydinvoimalan lähiseudulle sijoittamisen riski ei ole täysin tunnettu. Asiantuntijahaastatteluissa on riskinä mainittu lähinnä mahdollinen pieni mahdollisuus, että ydinvoimala vääristäisi mittaustuloksia. Toisaalta riskienhallinnan ja hankkeen uskottavuuden kannalta on olennaista, että tällaiset merkittävät tutkimusinfrastruktuurihankkeet edellyttävät vakaita olosuhteita. Ydinvoimalan rakentamisen vaikutukset LAGUNA-hankkeeseen on arvioitu erillisessä selvityksessä (Loo 2010) ja on todettu, että Pyhäjoen mahdollisen ydinvoimalaitoksen vaikutus Pyhäsalmelle suunnitellun astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen toimintaan olisi varsin vähäinen. Reaktorineutriinojen energiat osuvat samalle energia-alueelle geoneutriinojen ja diffuusien supernovaneutriinojen kanssa ja joista ensimmäisiä voidaan mitata vain LSc-ilmaisimella ja jälkimmäisissä ne rajoittavat vain tutkimusikkunan alarajaa. Pahimmassa tapauksessa reaktorineutriinot voisivat siis häiritä yhtä tutkimuskohdetta yhden LAGUNA-ilmaisimen fysiikan ohjelmassa. LAr ilmaisimeen vaikutus olisi siis olematon. Ydinvoimalan aiheuttamaa häiriövaikutusta on myös mahdollista kompensoida tilastollisesti seuraamalla reaktorin neutriinotuoton määrää (lämpötehoa). Uuden ydinvoimalan vaikutusta neutriinoiden mittaustarkkuuteen voidaan lisäksi vähentää mittausaikoja pidentämällä.

58 58 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Organisaatiomalli Huomion arvoista on, että tämän mittaluokan hankkeessa hallinnollinen suunnittelu voi viedä jopa enemmän aikaa kuin tekninen suunnittelu. Yksi vaihtoehto on, että LAGU- NA-hankkeen pohjalta perustetaan eurooppalainen organisaatio hallinnoimaan rakennettavaa maanalaista laboratoriota. Sellaisen perustaminen on kuitenkin hyvin aikaa vievä prosessi, eikä mitenkään varmaa, joten joka tapauksessa on ensin luotava kansallinen organisaatio toteuttamaan suunnittelutyötä sekä pienimuotoisempaa tutkimus- ja hanketoimintaa. Tieteellisten kokeiden hallinnoinnin osalta kokeet voivat olla suoraan tutkimuskeskuksen alaisuudessa ja hallinnossa tai kansallisen tai kansainvälisen yhteistyön hallinnassa (Neutrinica ym. 2008: 72 73). European Spallation Sourcen (ESS) hallinnointi pohjautuu julkisomisteiseen European Spallation Source AB yhtiöön, jonka omistavat Ruotsin (75 %) ja Tanskan hallitus (25 %). Kaikille ESS-jäsenmaille tarjotaan osuutta yhtiössä. Yhtiössä on the ESS AB Board, joka muodostuu isäntämaiden Ruotsin ja Tanskan edustajista ja the ESS Steering Committee, joka muodostuu 17 jäsenmaan edustajista ja käsittelee laitoksen tieteellistä, teknistä ja taloudellista suunnittelua. Enemmän kuin 50 yliopistoa, tutkimuslaitosta ja laboratoriota ympäri maailmaa osallistuu ESS:n kanssa tehtävään yhteistyöhön, ja jo nyt ovat olleet vahvasti mukana laitoksen suunnittelussa (ESS 2013). Tarkemmin organisaatio näyttää alla olevan kuvan kaltaiselta (Lähde: ESS Technical Design Report (2013: 4).

59 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 59 The CERN Council on CERNin korkein päättävä elin. Se hallitsee kaikkia tutkimuslaitoksen tieteellisiä, teknisiä ja hallinnollisia asioita. Se hyväksyy ohjelmien toiminnan, hyväksyy budjetin ja tarkistaa menot. Kokoonpanosta päättävät tiedepolitiikkakomitea (the Scientific Policy Committee) ja rahoituskomitea (the Finance Committee). CERN koostuu 20 Euroopan jäsenvaltiosta, joista kaikista on kaksi virallista jäsentä valtuustossa. Yksi jäsen edustaa valtion hallintoa ja toinen edustaa kansallisia tieteellisiä intressejä. Jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni ja monet päätöksistä tehdään enemmistöpäätöksinä, vaikkakin aina pyritään konsensuksen löytämiseen. Tutkimuslaitosta ylijohtajasta (the director general) päättää valtuusto. Tiedepolitiikkakomitea arvioi tieteellistä merkittävyyttä ja tekee ehdotuksia CERNin tiedeohjelmaan. Kokoonpano koostuu tutkijoista, joista päättää valtuuston tieteelliset jäsenet. Kokoonpano rakennetaan tieteellisin perustein, eikä kansallisuutta huomioida. Jäseniä on siis myös ei-jäsenvaltioista. Rahoituskomitea koostuu puolestaan kansallisten hallintojen edustajista ja käsittelee asioita liittyen jäsenvaltioiden taloudelliseen osallistumiseen ja organisaation budjettiin ja menoihin. Myös nämä elimet on huomioitava kun hankkeen sidosryhmätyötä ja edunvalvontaa toteutetaan ja niiden tuki hankkeelle on ehdoton edellytys sen onnistumiselle. Viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa.

60 60 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kuva: laguna.ethz.ch

61 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA VERTAILUCASET Seuraavassa esitellään lyhyesti tutkimuskeskuksia, joiden vaikutuksia voidaan verrata LAGUNAn vaikutuksiin. Erityisesti vertailutapauksissa on tutkittu edellytyksiä toteutukselle, LAGUNAn kannalta oleellisten vertailukelpoisten havaintojen joukkoa ja odotettuja ja todennettavia vaikutuksia. Tarkoituksena on ollut saada mahdollisimman kattava ja monipuolinen vertailupohja. Suurille tutkimusinfrastruktuureille on tyypillistä niiden ainutlaatuisuus, mikä tekee vertailukelpoisten ja suoraan vertailtavien havaintojen saamisen tutkimuksen käyttöön vaikeaksi. Sen sijaan yksittäisestä kiinnostavasta vertailutapauksesta voidaan saada hyvinkin kiinnostavia ja opettavaisia havaintoja yhden yksittäisen analyysinäkökulman kannalta. Aluevaikutusselvityksessä nostetaan vertailukohdiksi Gran Sasso, SNOLAB, Kamioka ja ESS. Gran Sasson tutkimuskeskus on hyvä vertailukohde kokonsa ja laajan tutkimustoiminnan vuoksi, Kamioka kokonsa puolesta ja SNOLAB tieteellisin perustein. European Spallation Source eli ESS on hyvä vertailukohde, koska se tullaan rakentamaan Ruotsiin ja siitä on tehty useita taustaselvityksiä. Samalla se on edelleen rakennusvaiheessa, mikä tekee haastavaksi kovin pitkälle menevien arvioiden tekemisen. Vertailutapaukset osoittavat, että tieteelliset ja osaamisvaikutukset ovat kautta linjan tärkeitä. Myös työllisyys- ja innovaatiovaikutukset korostuvat. Myös Outreach-toiminnalla ja tiedekasvatuksella on merkitystä. Matkailuvaikutuksia on tutkittu varsin vähän, vaikka vierailuja ja niiden potentiaalia huomioidaankin tarkastelujen vertailutapausten toimintasuunnittelussa. Työllisyysvaikutuksissa kerrannaisvaikutus voi olla 5-7-kertainen.

62 62 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 4.1 Vertailu-case: European Spallation Source (ESS), Ruotsi European Spallation Source (ESS) on monikansallinen tutkimuslaitos, jonka toiminnassa on mukana 17 maata. Sijoitusmaat ovat Ruotsi ja Tanska. Tutkimuskeskus on siirtymässä suunnitteluvaiheesta rakennusvaiheeseen: tarjouskilpailu on parhaillaan meneillään (Expression of Interest haun Deadline oli ). Keskuksen on määrä olla toiminnassa vuonna 2019 ja täydessä toiminnassa vuonna Lopullisia vaikutuksia ei siis myöskään vielä tarkkaan tiedetä. 128 ESS sijoittuu eteläiseen Ruotsiin Lundiin. Kyseessä on suuri tutkimuskeskittymä keskeisellä paikalla, jota on suunniteltu jo n. 20 vuotta. Hankkeen kokonaisarvoksi on arvioitu n. 843 miljoonaa euroa.129 On arvioitu, että erityisen kiinnostavan ESS:stä tekee se, että sen tutkimusalan soveltavan tutkimuksen mahdollisuudet ovat suurempia kuin esim. maanalaisen fysiikan puolella. Seuraavassa esitetään arvio ESS:n vaikutuksista aiheesta tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja arvioiden pohjalta. ESS:n vaikutuksia arvioineessa raportissa 130 nostettiin esille, että kasvuun liitettäviä tekijöitä on kaksi: ensinnäkin suorat vaikutukset jotka investoinnit, työllisyys ja hankinnat tuovat. Toiseksi on kasvu, jota on vaikeampi arvioida on tutkimuslaitoksen merkitys teknologian kehittymisessä, innovaatioiden luomisessa ja spin-offien luomisessa. Vuoden 2013 alussa ESS pääkonttorissa työskenteli 150 henkeä, edustaen 26 eri kansallisuutta. Kansallisuuksien määrä todennäköisesti kasvaa, kun teknisen ja tieteellisen henkilökunnan määrä lisääntyy. Toiminnan ajan työllisyydeksi arvioitu 500 henkilöä. Vierailevia tutkijoita olisi vuosittain henkilöä. 131 Arvion mukaan ESS-tutkimuskeskus tuo mukanaan välillisesti 700 lisätyöpaikkaa vuosittain (vrt. ettei tutkimuslaitosta tule). Tutkimuskeskus tuo välillisesti hyötyjä mm. asuntojen ja toimistotilojen rakentaminen, bruttokansantuotteen kasvu 0,08 % (214 miljardia SEK vuoteen 2040 mennessä) ja investoinnit infrastruktuuriin ja julkiseen liikenteeseen. Tässä mallissa on ajateltu, että välillisiin hyötyvaikutuksiin sisältyy toiminnan tuoman suoran hyötyvaikutuksen lisäksi mahdollisia välillisiä vaikutuksia (esim. spin-offit). Suoria vaikuttavuuden mittaamisessa käytettäviä kertoimia ei ole käytetty, mikä helpottaisi vertailun tekemistä. ESS:n yhteistyöyliopistojen ja laboratorioiden välillä on tehty roolijakoon liittyviä sopimuksia (ESS activity report ). ESS on parhaillaan siirtymässä rakentamisen vaiheeseen ja etsii yhteistyökumppaneita teknisten ja muiden komponenttien valmistamiseen, samoin kuin henkilöstöä ja tietoa muiden tuotteiden ja palvelujen tuottajista, jotka toisivat lisäarvoa laitokselle. Opetus- ja tutkimustoiminta Uusi ESS rakennetaan MAX-labin yhteyteen. MAX-lab on ruotsalainen laboratorio, joka tutkii monitieteisessä materiaalitutkimuksessa käytettävää synkrotronisäteilyä. MAX-labissa on meneillään laajennus, jossa rakennetaan uusia mittauslaitteita ja sen on määrä olla valmis vuonna ( ESS tulee olemaan monitieteellinen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on materiaalitutkimus neutronisäteilyn avulla. Se tulee olemaan maailman suurin neutronilähde. Tutkimusinstrumenttien valinta on kesken ( Innovaatiotoiminta Kuten aiemmin on todettu, LAGUNA:n oleellinen sisältö on puhtaasti perustutkimuksellista ja tästä syystä innovaatiotoiminnan vaikutukset ovat tässä vaiheessa vielä tuntemattomia. Yritysten kannalta vaikutus on enemmänkin imagovaikutus liittyen kiinnostavaan kansainväliseen referenssiin. Osa innovaatiovaikutuksista tosin voi (haastateltavien näkemyksen pohjalta) olla vielä tunnistamattomia. Myös vertailukohdissa tilanne on vastaava.

63 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 63 Julkinen sektori (Eri sektorit / politiikka-alat) Kunnan tulee laajentaa peruskouluaan, jotta voitaisiin tarjota opetusta englanniksi noin 300 lapselle. Houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee imagossa korostaa alueen kulttuuritarjontaa ja luonnon nähtävyyksiä. Alueella tullaan järjestämään kansainvälisiä tapahtumia ja kokouksia, jotka myös vaativat tällaisia palveluita (PWC 2009, 70-71). Kustannukset / rahoitus ESS investointikustannukset on arvioitu olevan 15 miljardia SEK (2008) ja toiminnan kustannukset noin 900 miljoonaa SEK vuodessa. Tästä Ruotsin osuudeksi on vahvistettu 35 % ja 10 % sekä Tanskan 12,5 % ja Norjan 2,5 %. Muut maat osallistuvat 50 % rahoituksella. European Spallation Source AB on julkisomisteinen yhtiö, jonka omistavat Ruotsin (75 %) ja Tanskan hallitus (25 %). Kaikille jäsenmaille tarjotaan osuutta yhtiössä. Yhtiö on kaksiosainen hallinnoltaan: Neuvosto (the ESS AB Board) muodostuu isäntämaiden Ruotsin ja Tanskan edustajista ja Johtoryhmä (the ESS Steering Committee), muodostuu 17 jäsenmaan edustajista ja käsittelee laitoksen tieteellistä, teknistä ja taloudellista suunnittelua. Konsortiossa on mukana yli 50 yliopistoa, tutkimuslaitosta ja laboratoriota ympäri maailmaa. Nämä yhteistyökumppanit ovat jo olleet vahvasti mukana laitoksen suunnittelussa Vertailu-case: Gran Sasso, Italia - Kansallinen tutkimuslaitos. Rakennettu Toimijat: The Italian Istituto Nazionale di Fisica Nucleare (INFN) = Italian kansallinen hiukkasfysiikan instituutti. - Henkilöstö koostuu muun muassa fyysikoista, insinööreistä ja hallinto-henkilöistä. Pysyvää henkilökuntaa on 64 henkilöä (Bettini 2007). - Tutkimuslaitoksen käyttäjiä on 900 tutkijaa 29 eri maasta ( - HH: Paljon pientä ja monialaista tutkimustoimintaa (ei isoja ilmaisinlaitteita). Tutkimuslaitoksessa toteutetaan 15 koejärjestelyä, joista suurin osa on astrohiukkasfysiikan kokeita. Lisäksi siellä tehdään biologian ja geologian alan kokeita ja ympäristötieteellisiä kokeita ja tutkimusta. Gran Sasson laboratorion ja CERN tutkmuslaitoksen välillä toteutetaan CERN Neutrinos to Gran Sasso (CNGS) koetta ( ), jossa tuloksena saatiin neutriinojen liikkuminen valonnopeutta nopeammin (mittauksessa löydettiin virhe myöh.). Tällaiset tulokset ravistelevat fysiikan peruslakeja (HH). Alueelle on perustettu The Gran Sasso Science Institute (GSSI) on perustettu kansainvälinen tohtorikoulu ja tutkimus- ja opetuslaitos. Instituutti pyrkii hyödyntämään Gran Sasson laboratorion ja l'aquilan yliopiston läheisyyttä. Tohtorikoulun ensimmäinen lukuvuosi alkaa Instituutti on INFN:n perustama, Italian hallitus kävi vuonna 2009 OECD:n kanssa neuvotteluja sen perustamisesta maanjäristyksen jälkeen. 133 Kaupungilla on kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä yliopiston, Gran Sasson laboratorion ja uuden Gran Sasso tiedeinstituutin kautta, tämä tuo vierailijoita, huippuosaajia, työllisyyttä ja inhimillistä pääomaa alueelle. ( Tutkimuslaitos pyrkii hyödyntämään läheistä luontoa, ruokakulttuuria ym. läheisen alueen houkuttelevuus tekijöitä imagon rakentamisessa (Jackson 2010). Aikaisemmin ollut ongelmia maanalaisen viemäröintijärjestelmän kanssa, esim. vuonna 2002 koelaitteen täytössä tapahtui vuoto läheiseen ympäristöön. (Myös maantietunnelin maanalainen viemäröintijärjestelmä on vaikuttanut tutkimukeskuksen oman vesiverkon tasapainoon.) Tämä aiheutti ympäristötuhoja ja tutkimuslaitoksen maine kärsi. Jotkut arvioivat, ettei tämän jälkeen tutkimuslaitosta olisi avattu uudestaan. Muutostöitä

64 64 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA tehtiin niin, ettei samanlainen voisi sattua uudestaan. Tutkimuslaitos on parantanut suhteensa ympäröivään alueeseen mm. intensiivisen tiedekasvatuksen, outreactoiminnan avulla. Tutkimuslaitoksen johtaja pitää hyviä suhteita lähiyhteisöön ensisijaisena. Vuonna 2009 tapahtunut maanjäristys vaurioitti ympäröivää aluetta erittäin pahasti, laitos osallistui uudelleenrakennukseen. Lisäksi rakennutti uuden planetaarion ja tiedekeskuksen (Jackson 2010). Vuonna 2009 vierailijoita oli noin henkeä. Vierailijat olivat pääsääntöisesti lukio-oppilaita, jotka tulevat opettajansa järjestämälle vierailulle (Antolini, Di Giovanni, Galeota & Sebastiani 2009). INFN nimittää kansainvälisen tiedekomitean, joka neuvoo johtajaa koehakemusten käsittelyssä. Maanalaiset tilat ja niihin liittyvät resurssit jaetaan kokeille tarkkaan määrätyksi ajaksi, jotta saadaan takuu liikevaihdosta (Bettini 2007). Gran Sasso laboratorion kustannukset ovat noin 10 M vuodessa, ja siihen ei sisälly kokeiden kustannukset. Rahoittaminen onkin huolenaiheena tulevaisuudessa. INFNn budjetti on laskenut kolmanneksella 2000-luvulla ja vuodelle 2013 suunnitellaan 5% leikkauksia yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. 134 Rahoituksen vähentäminen tutkimustoiminnalta taloudellisen tilanteen myötä on ollut keskukselle selkeä ongelma. Epävarmuutta ovat aiheuttaneet myös maanjäristykset (esim. 2009), jotka ovat aiheuttaneet alueella suuria tuhoja ja monet menettivät kotinsa. Laitos välttyi suurilta vahingoilta (Jackson 2010). 4.3 Vertailu-case: Kamioka Observatory, Japani - Perustettu Toimijat: The Institute for Cosmic Ray Research, University of Tokyo - Kansallinen tutkimuslaitos Kamiokan henkilökunta koostuu 36 henkilöstä: 2 professoria, 5 apulaisprofessoria, 12 yliassistenttia, projektitutkija, 3 hallintotyöntekijää, 3 teknistä henkilöstöä ja 10 muuta henkilöä. Käyttäjinä on vuosittain noin 150. Super-Kamiokande (SK) koe on kansainvälisen yhteistyön tulos. Noin puolet 115 henkilöstä tulee Japanin ulkopuolelta; Yhdysvalloista, Euroopasta ja Kiinasta. Yhteistyötutkimuksessa mukana olevista yhteistyöyliopistoista seitsemän on Yhdysvalloista, kaksi Euroopasta (Espanja ja Puola), kolme Koreasta ja yksi Kiinasta. tutkijaa.135 Kamiokassa toteutetaan kuuta eri koetta. Vuonna 1996 käynnistettiin Super-Kamiokande niminen koe, joka on maailman suurin maanalainen koejärjestely. Nykyiset tilat on suunniteltu ko. koetta varten. Koe koostuu kuutiometristä vettä säiliössä, jonka seinällä on valtava määrä valomonistinputkia. Koe mittaa auringosta tulevia neutriinoja sekä kosmisten säteiden törmäyksissä ilmakehässä syntyviä neutriinoja. Parhaillaan on käynnissä neljäs koejärjestely (SK4). Kamioka (2010). Pamphlet of Kamioka. Alueelle suunnitellaan Hyper-Kamiokande-koetta, joka olisi neljä kertaa Super-Kamiokandea suurempi. Laitteen rakentamisen hinta olisi noin 726 M$. Viisi vuotta kestävä rakentaminen on määrä aloittaa vuonna Uusimpia alalle merkittäviä tutkimustuloksia on myonin neutriinojen muuttuminen elektonin neutriinoiksi strange-particles-shape-shift-one-flavor-another-6c

65 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 65 Suuret kansalliset yhtiöt kuten Fujitsu osallistuvat tutkimuskeskuksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Fujitsu on kehittänyt mittaustiedon analysointiin uusia menetelmiä tutkimuslaitoksen kanssa. 137 Tutkimuslaitos sijaitsee 50 asukkaan pikkukylässä. Kamiokan laboratorio ei ole yleisen vierailun kohteena. Vierailuryhmän tulon tulee liittyä opetus-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan. Täten ilmoitetut vierailuluvut kertovat vain opetuksen tai tieteellisen tutkimuksen perusteella tapahtuneet vierailut. Tästäkin huolimatta Kamiokassa vierailee noin henkilöä vuosittain. Outreach -toimintaa toteutetaan ainakin muutamissa museoissa tai muissa paikoissa, joissa voi löytää ajantasaista kuvaa Super-Kamiokandesta näyttäviä monitoreja, samoja, joita tutkijat katsovat Kamiokassa. Esim. Super-Kamiokande koelaitteen rakentaminen tuli maksamaan kuuden rakentamisvuoden aikana (vuosina ) 90 miljoonaa dollaria. 138 Japani maksoi suurimman osan kustannuksista. Amerikkalaiset käyttävät aktiivisesti laitetta (puolet tutkijoista), vaikka Yhdysvallat osallistui kustannuksiin 10 prosentilla Super-Kamiokande koelaite on kooltaan 50 ktonnia, ja suunnitellaan neljä kertaa suurempaa Hyper-Kamiokande laitetta. Vastaa tekniikaltaan LAGUNAssakin esillä olevaa MEMPHYS-ilmaisin vaihtoehtoa, jota ei suunnitella Suomeen. 4.4 Vertailu-case: SNOLAB, Kanada SNOLAB on luonteeltaan kansallinen tutkimuslaitos, joka työllistää noin 60 henkilöä. Vierailevia tutkijoita on yli 250 henkeä, 52 eri instituutiosta ja 6 eri maasta. Toiminnan aloittamisen jälkeen SNO ja SNOLAB ovat tuottaneet taloudellista kertymää yhteensä 227 M$ tukien 1400 henkilötyövuoden syntymistä. 139 Tulevina 5 vuotena taloudellisen kertymän on arvioitu olevan 93 M$, josta 50,6 M on suoraa ja 42,8 M välillistä taloudellista kertymää. Seuraavana viitenä vuotena SNOLA- Bin tuoma suora työllisyysvaikutus on arvioitu olevan 346, välillisen 267 ja yhteensä 613 henkilöä (FTE). 140 SNOLAB tutkimuslaitos perustettiin laajennuksena Sudbury Neutrino Observatory (SNO) kokeeseen. SNOLABissa on viisi fysiikan koetta, liittyen mm. pimeän aineen etsintään ja supernovaneutriinojen tutkimukseen. Lisäksi kolme koetta on tulossa. 141 Laitos toimii yhteistyössä TRIUMFin (Canada s national laboratory for particle and nuclear physics) ja Perimeter Institute for Theoretical Physics -laitoksen kanssa tuottaen toisiaan tukevaa osaamista, joka antaa Kanadalle kansainvälisen edun sub-atomisen fysiikan tutkimuksessa. 142 Hankkeella on suuri kansallinen merkitys ja se on osa strategiaa, jonka mukaan Kanadaa kehitetään maailman johtavaksi innovaatiotoiminnan maaksi. Investoimalla suuriin tutkimusinfrastruktuureihin, kuten SNOLAB, valtiohallinto auttaa Kanadan tiedeyhteisöä

66 66 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA nousemaan uusiin korkeuksiin, ilmentämään kansallisia prioriteetteja ja vastaamalla kansainvälisiin haasteisiin. 143 Provinssi on osallistunut SNO ja SNOLABiin 28 M$ rahoituksella. Jokaisella provinssin sijoittamalla dollarilla on tullut 5,97 dollarin taloudellinen kerrannaisvaikutus. Jokainen provinssin sijoittama M$ on tuonut 38 henkilötyövuotta 144 eli vaikutuskerroin on ollut erittäin hyvä. Julkinen sektori osallistuu paikalliseen opetustoimintaan yhteistyössä tutkimuslaitoksen kanssa. 145 SNOLAB ei ole avoinna suurelle yleisölle, silti vierailijoita oli vuonna 2010 yhteensä 523 henkilöä. 146 Suurin osa alueelle tulevista vierailusta kohdistuu läheiseen tiedekeskukseen, Sudburyssä sijaitsevaan Science Northiin. Science Northissa työskentelee täyspäiväisesti 90 henkilöä ja 142 tuntityönä/osa-aikaisesti ( ). 147 SNO rakentaminen vuosina maksoi 73 M$ ja se sai rahoitusta Kanadan kansalliselta tiederahoitukselta, Ontarion provinssilta, kaivokselta, Yhdysvaltojen energiaministeriöltä, Iso-Britannian hiukkas- ja avaruusfysiikan tutkimustoimikunnalta. 148 SNOLABin rakentamisvaihe vuosina tuli maksamaan 70 M$, sitä rahoitti pääosin Canada Foundation for Innovation (39,9 M$). Lopun rahoituksen tarjosivat Ontarion provinssin eri rahoitusmekanismit Vertailu-case: Pierre Auger Cosmic Ray Observatory, Argentiina - Valmistunut Monikansallinen tutkimuslaitos - Toimijat: The Pierre Auger Project. - Tutkimuslaitokseen osallistuvat maat: Argentiina, Alankomaat, Australia, Bolivia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Kroatia, Meksiko, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tsekki, Vietnam ja Yhdysvallat. Projektin hallinta hoidetaan Yhdysvalloissa sijaitsevan Fermilabin kautta ( auger.org/collaboration/). Keskus työllistää 30 henkilöä. Toimintaan osallistuu 500 fyysikkoa yli 90 instituutiosta ja 19 eri maasta. Tutkimuskeskus ja lähellä oleva vierailukeskus ovat tuoneet paljon työllisyyttä, alueelle on rakennettu hotelleja ja ravintoloita. Tutkimuskeskuksessa on aktiivista tutkimus ja kehitystoimintaa, jolla pyritään kehittämään ja testaamaan uutta teknologiaa. 150 Tutkimuslaitoksessa tutkitaan ultrakorkeaenergisiä kosmisia hiukkasia. Datan keräys aloitettiin vuonna 2004 ja vuonna 2008 koelaitteisto saatiin rakennettua valmiiksi. Tutkimuslaitoksella on outrech-toimintaa opiskelijoille ja opettajille. 151 Laitoksessa tehdyllä tutkimuksella on tieteellisesti suurta merkittävyyttä, mm. vuoteen 2011 mennessä kaiken kaikkiaan 154 tohtorinväitöskirjassa oli käytetty Aubergissa saatuja mittaustuloksia. Maantieteellisesti ja ympäristön kannalta Pierre Auger on kiinnostava Pyhäsalmen LA- GUNA-vertailun näkökulmasta. Tutkimuslaitos sijaitsee syrjäisessä asukkaan kaupungissa, jossa ei alkujaan ole tutkimusperinnettä tai yhteisöä, mutta joka valittiin kokeiden kannalta ideaalin sijaintinsa perusteella. Keskuksessa on toteutettu pitkään mittavaa tiedotus- ja outreach-toimintaa. Tarkoituksena on ollut tuoda tutkimustoimin-

67 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 67 taa näkyväksi myös paikallisesti. Vierailukeskuksessa the Auger Visitor Center :ssä on käynyt vuodesta 2001 lähtien yhteensä ihmistä. Vuonna 2008 vierailukeskukseen avattiin planetaario, joka on lisäännyt vierailijamääriä, joita viime vuosina on ollut noin 8000 vuosittain. Tutkimuslaitoksen henkilökunnan vetämässä koulutusohjelmassa ( The Rural Schools program ) tarkoituksena on syrjäseudun koulujen parantaminen, tiedeopetuksen antaminen ja oppilaiden tuominen vierailulle tutkimuskeskukseen. Muuta outreach toimintaa ovat mm. tiedemessujen järjestäminen laitoksessa. 152 Toiminnan kustannukset ovat vuodessa noin 2 M$ (2011), mikä on alle neljä prosenttia rakentamisen ajan kustannuksista. Osallistuvat maat kattoivat 50 miljoonan dollarin rakentamisen kustannukset, jokaisella pieni osuus kokonaiskustannuksista European Southern Observatory (ESO), Chile (toiminnan aloittaminen ensimmäisellä teleskoopilla) - Monikansallinen tutkimuslaitos - Toimija: konsortio European Southern Observatoy (eurooppalainen avaruusjärjestö) - 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasialia (jäsenyyttä ei vielä vahvitettu parlamentissa), Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tsekki ( ) - Henkilöstömäärä 730. Tutkimuslaitoksen pääkonttori sijaitsee Saksassa, joka toimii järjestön tieteellisenä, hallinnollisena ja teknisenä keskuksena. Chilessä sijaitsee Santiagon konttori ja observatorioita kolmessa eri kohteessa. 154 Esim. VLT-kokeessa työskentelee 242 (Fte) henkilöä, joista 174 (fte) työskentelee Paranalin observatoriossa (2011).155 ESO tarjoaa henkilökunta, stipendiaatti ja tohtoritutkijapaikkoja. ESO:ssa lisäksi vierailee tutkijoita ja opiskelijoita. Eurooppalaisilla yrityksillä on suuri rooli koelaitteiston toteuttamisessa. Jäsenmaiden lisäksi chileläiset yritykset ovat mukana. Teknologian siirto lisää ESO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteiskunnallista arvoa, erityisesti jäsenmaissa. 156 Suomessa yritysyhteistyötä koordinoi Suomen Akatemia. Tekes välittää tietoa yritysmahdollisuuksista ESO:n hankkeissa ESO/2753 ESOlla on maailman on kolme observatorio kohdetta, La Silla, Paranal ja Chajnantor, Chilessä Atacaman autiomaassa. La Sillassa sijaitsee kolme suurta teleskooppia, mm. New Technology Telescope (NTT). La Sillassa sijaitsee myös kaksi kansallista teleskooppia (Sveitsi, Tanska). Pararalissa sijaitsee kolme teleskoppia, joista Very Large Telescope array (VLT) on pääkaukoputki. VLT:n tieteellinen toiminta alkoi vuonna ESO on rakentanut Chajnantoriin yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaneittensa kanssa millimetri/alimillimetrijärjestelmää (The Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) eli ALMA, joka on maailman suurin käynnissä oleva hanke maanpäällä tehtävässä tähtitieteessä. ALMAan rakennetaan maailman suurin radioteleskooppi. ALMA aloitti toimintansa maaliskuussa Tällä hetkellä suunnitellaan E-ELT (the European Extremely Large Telescope) teleskooppia, joka on näkyvän valon ja lähi-infrapuna aallonpituuksien kaukoputki. E-ELT:in käyttöönotto on suunniteltu ensi vuosikymmenen alkuun ja sitä kuvataan sanoilla "maailman suurin silmä taivaalle". ESO on maailman tuottavin astronominen observatorio maailmassa; vuonna 2010 yli 750 referoitua julkaisua perustuen ESO:ssa kerättyyn dataan ja pääkonttorissa sijaitsevassa ESO:n arkistossa sijaitsee yli 1,5 miljoonaa kuvaa. 157 T&K toiminnot käsittävät mm. optomekaniikan ja optoelektroniikan järjestelmiä sekä raskaiden instrumenttien suunta-

68 68 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA us- ja hallintajärjestelmiä. Muita yhteistyön kohteita ovat laitteiden ja ohjelmistojen kehittäminen suuriin teleskooppeihin ja muihin tutkimuslaitteisiin, matemaattinen kuvaanalyysi ja erilaiset datan käsittely-, arkistointi- ja hakumenetelmät. 158 Suoran teknologisen siirron lisäksi välillisiä hyötyjä muodostuu yritystoiminnan kehittymisen, koulutustoiminnan ja ulkoistamistoiminnan kautta. Yritystoiminnan kehittymisessä mm. uusien tuotteiden kehittäminen, uusien yksiköiden perustaminen, uusien markkinoiden avautuminen, työllisyyden ja osaamisen kasvu. 159 ESOlla on vahvat yhteydet observatorioita ympäröivään alueeseen. Lisäksi se tarjoaa lukuisia yhteistyöohjelmia, jotka liittyvät tähtitieteeseen, tieteeseen ja kasvatukseen. Projekteja hoitaa The ESO Government of Chile Joint Committee, jolla on yhteistyöprojekteja koulujen, yhteisöjen yms. kanssa La Sillan ja Paranalin Observatorioissa on säännöllisesti järjestettyä vierailutoimintaa. Vuonna 2012 vierailijoita oli 7896 viikonloppukävijää. Henkilökunnalle ja tutkijoille tarjotaan etuuksina palkan lisäksi ovat erilaisia avustuksia mm. perhekustannukset, matkakulut. Tähän kuuluu mm. se että työnantaja maksaa lasten koulunkäynnistä koituvista vuosikustannuksista 75 %. 160 Vuosittaiset kustannukset noin 132 miljoonaa euroa. Jokaisella jäsenmaalla on eri osuus kustannuksista. Suomen vuosittainen osuus on 1,55 % eli noin 2M euroa. Suurin maksajamaa on Saksa, 22,78 % eli yli 30M euroa.161 Sijoitusmaa Chile ei osallistu suoraan kustannuksiin. ALMA:n rakentamisen kustannukset ovat noin 1,4 miljardia dollaria, josta ESO:n osuus on 37,5 %. Uuden E-ELT laitteiston rakentaminen tulee maksamaan noin 1083 miljoonaa euroa 11 rakentamisvuoden aikana, josta suurin osa katetaan jäsenmaiden rahoituksella. 162

69 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Fermi National Accelerator Laboratory (Fermilab), Yhdysvallat - Perustettu: Luonne: Kansallinen tutkimuslaitos - Toimija: Fermi Research Alliance (Chigagon yliopisto, Universities Research Associationin (URA)) - Sijaitsee Bataviassa, Illinoisin osavaltiossa, Yhdysvalloissa, noin 64 kilometrin päässä Chicagosta. Fermilabin, alkuperäiseltä nimeltään the National Accelerator Laboratory, tilasi Yhdysvaltain Atomienergiakomissio vuonna Fermilabia koordinoi Fermi Research Alliance, joka on Chicagon yliopiston ja Universities Research Associationin (URA) yhteenliittymä. Tähän konsortioon kuuluu 90 yliopistoa. 163 Fermilab on suuri hiukkasfysiikkaan keskittynyt tutkimuslaitos. Tutkimuslaitoksessa sijainnut Tevatron oli maailman toiseksi suurin (6,3 km) hiukkaskiihdytin CERNin LHC:n (Large Hadron Collider) jälkeen (27 km), sen toiminta loppui vuonna 2011 budjettivähennysten sekä tehokkaamman CERNin LHC laitteen valmistumisen jälkeen. Fermilabiin vuonna valmistunut on suunniteltu International Linear Collider (ILC) lineaarista kiihdytintä, joka olisi yli 30 km pitkä ja jota voitaisiin parhaimmillaan jatkaa aina 50 kilometriin asti. Lisäksi Fermilab on suunnitellut pitkän matkan neutriinokoetta (LBNE). 164 Fermilabin toiminta on kärsinyt viime aikoina rahoituksen vähenemisestä, mikä on mm. vaikuttanut LBNE-kokeen rahoituksen selvään vähenemiseen. Ajatuksena on, että Tevatronin laitetta voidaan käyttää tulevaisuuden kokeissa tai sen osia voidaan myydä maailmalle. 165 Fermilabin vuosibudjetti on noin 366 M$ Kaiken kaikkiaan Yhdysvalloissa rahoitetaan hiukkasfysiikan tutkimusta noin 790 M$ vuodessa. 166 Fermilabissa työskentelee yhteensä henkilöä, Välillisesti laitos työllistää yhteensä 2587 työllistä, joista iso osa läheiseltä alueelta. Fermilabissa kävi vierailevaa tutkijaa vuonna 2010 yhteensä 43 eri maasta. Vierailijoista noin 1000 tuli osavaltion ulkopuolelta ja heidän arvioitu kuluttaminen (palvelut, yöpyminen jne.) vuonna 2010 oli 36 M$. 167 Fermilab on avoin vierailuille ja tarjolla on opastettuja käyntejä ja opetusmahdollisuuksia. Näitä tarjoaa erityisesti vierailukeskus The Lederman Science Center. Vuonna 2010 Fermilabissa vieraili ja osallistui kursseille yhteensä koululaista. 168 Välillisiä vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan on on myös hankintojen kautta. Vuonna 2010 Fermilab käytti Yhdysvaltojen sisällä hankintoihin (palvelut, tavarat) yhteensä 234,3 M$, tästä 62 % sijaintiosavaltion ulkopuolella. 169 Hankinnat kattavat monenlaisia tuotteita ja palveluita, käytännössä kaikkea korkean teknologian tuotteista paperiliittimiin. Merkittävä osuus hankinnoista kohdistui pieniin alueen yrityksiin. Suurin osa hankinnoista tehdään paikallisien pienyritysten kanssa. Fermilabin kanssa toimineet muutamat yritykset ovat erikoistumisensa ansiosta nousseet muidenkin maailman tutkimuslaboratorioiden tärkeiksi kumppaneiksi. 170

70 70 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Kuva: Tiia Monto

71 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA PYHÄJÄRVEN MAANALAISEN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSTOIMINNAN PÄÄSKENAARIOT Se mitä LAGUNA-hankkeesta tiedetään varmasti liittyy lähinnä sijaintipaikan teknisiin ominaisuuksiin ja siihen, että tiettyjen kokeiden osalta Pyhäsalmen kaivos on todettu parhaaksi sijaintipaikaksi. Miltei kaikkiin muihin kysymyksiin liittyy epävarmuustekijöitä ja ehdollisuuksia, joita tässä luvussa nostetaan esille. Pyrimme myös kuvaamaan ne mahdolliset päätöksentekopolut, joilla eri vaihtoehtoihin päästään, eri toimijoiden kannalta. LAGUNAn lopullinen kokoonpano ja toteutus ovat vielä epäselviä. Tutkimuslaitoksen toteutuessa, rakennetaan ensin pilottilaite kaikissa skenaarioissa. Tässä selvityksessä on tunnistettu ainakin neljä erilaista skenaariota, joista yhdessä ei LAGUNAa toteuteta. 1) PILOTTILAITTEESTA TÄYSIMITTAISEKSI KAHDEN ILMAISIMEN TUTKIMUSKESKUKSEKSI Pilottilaite (LAr) rakennetaan ensin, jonka jälkeen laajennetaan täysikokoiseksi. Viimeisessä vaiheessa rakennetaan LENA-ilmaisin. Skenaariossa CERNin läsnäolo ehdoton edellytys hankkeen toteuttamiselle. 2) PILOTTILAITTEESTA TÄYSIMITTAISEKSI YHDEN ILMAISIMEN TUTKIMUSKESKUKSEKSI Pilottilaitteen kautta vain yksi ilmaisinlaitteisto (LENA tai GLACIER) toteutetaan. Tämä tuo enemmän hyötyä lyhemmällä aikavälillä verrattuna skenaarioon 1. 3) PILOTTILAITE JA MUUTA TUTKIMUSTOIMINTAA Rakennetaan pilottilaite, jolla saadaan jo tarpeelliset tulokset, joten ei toteuteta massiivisena täysimittaisena ilmaisimena. Physics Research in Finland (Suomen Akatemia 2012: 23) selvityksen mukaisesti synnytetään muuta kansallista ja kansainvälistä koetoimintaa LAGUNAn lisäksi, syviä tutkimusolosuhteita hyödyntämään. Tässä skenaariossa alueelle tulisi kansainvälistä rahaa pikkuhiljaa vrt. skenaariot 1 & 2. 4) KANSAINVÄLISTÄ TUTKIMUSTOIMINTAA ILMAN LAGUNAA Pyhäsalmelle muodostuu kansainvälinen tutkimusinfrastruktuuri ilman LAGUNA-hanketta. Useamman kokeen kokonaisuus (vrt. Gran Sasso, jossa toteutuksessa 15 koetta). Kaivoksessa jo valmiita tiloja ja vuonna 2019 kaivoksen lopettaessa käytettävissä on lähes valmiita laboratoriotiloja käytettäväksi. 5) NEUTRIINOTEHDASSKENAARIO Pyhäsalmen kaivos on todettu ihanteelliseksi myös ns. neutriinotehtaan ilmaisinten sijoituspaikkana. Ko. hanke on globaali ja sen toteutus ajoittune vuosille Skenaarioissa on tärkeää muistaa, että tähän mennessä tarkastelu on lähtenyt ensisijaisesti tiedeyhteisön tarpeista. Skenaariona voidaan ajatella myös vaihtoehtoa, jossa lähtökohdaksi ja päänäkökulmaksi nostetaan yritystoiminta (yllä lähinnä skenario 5). Kuten aiemmin on todettu, LAGUNA :n oleellinen sisältö on tähän mennessä ollut puhtaasti perustutkimuksellista. Tästä syystä innovaatiotoiminnan vaikutuksien on oletettu jäävän vähäiseksi tai niitä on ollut vaikea ennakoida. Yritysten kannalta vaikutukset on nähty enemmänkin imagovaikutuksina, liittyen potentiaalisiin kiinnostaviin kansainvälisiin referensseihin. Innovaatiovaikutukset ovat miltei määritelmällisesti vähintäänkin osin ennakoimattomia.

72 72 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA LÄHDELUETTELO APPEC (2013). Luettu: ASPERA (2013). Luettu: Centre for Underground Physics (2013a). LAGUNA: yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke. Sähköinen materiaali, luettu Centre for Underground Physics (2013b): CUPP ja Pyhäjärven kaupunki: Pyhäsalmen tieteellisen infrastruktuurin kilpailukyvyn kehittäminen, taloudelliset vaikutukset, esittelymateriaali 2011, päivitetty CERN (2013). CERN (2013): The European Strategy for Particle Physics, Update 2013, CERN- Council- S/106 of 7th May Dahler-Larsen, P. (2005). Vaikuttavuuden arviointi. FinSoc arviointiraportteja 3/2005. Stakes, Helsinki. European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). (2008). Report of the ESFRI Regional Issues Working Group. pdf/esfri/publications/esfri_regional_issues_wg_2008_en.pdf European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). (2009). Role of Research Infrastructures for a Competitive Knowledge Economy. Seminaari. eu/research/infrastructures/pdf/ws_ris_ pdf European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). (2013). eu/research/infrastructures/index_en.cfm?pg=esfri ESFRI working group on neutron facilities (2003). Medium to long term future scenarios for neutron based science in Europe. documents/reports/esfri_report03.pdf ESS (2013). Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) (2013). Glasson, J. (1995) Socio-economic impacts 1: overview and economic impacts. Teoksessa: Morris, P. & R. Therivel (1995). Methods of environmental impact assessment s. UCL Press, London. Glasson, J., R. Therivel & A. Chadwick (2005). Introduction to environmental impact assessment. 3 p. 423 s. Routledge, London.Harvey 1969 Haila et al. (2012): Vaikuttavuutta ympäristötutkimukseen: Maj ja Tor Nesslingin säätiön toiminnan arviointi. Helsinki: Nesslingin säätiö. Hallonsten, O., M. Benner & G. Holmberg (2004). Impacts of Large-Scale Research Facilities - A Socio- Economic Analysis. School of Economic and Management, Lund University.

73 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 73 Hintsala, H. (2012). LAGUNA-tutkimuskeskus Toimijoiden näkemykset vaikuttavuudesta. Pro-gradu tutkielma. 82 s. Maantieteen laitos, Oulun yliopisto. Hintsala, H., T. Risikko & M. Aittola (2011). LAGUNA - Pyhäjärvi Aluevaikutusten arviointi. Oulun eteläisen instituutti Horlings E., T. Gurney, A. Somers & P. van den Besselaar (2012) The societal footprint of big science: A literature review in support of evidence-based decision making. pdf Hyytinen, K., Lähteenmäki-Smith, K., Kallio, K. & Saari, E., toim. (2008): Monta tietä vaikuttavuuteen, Näkökulmia tutkimusorganisaatioiden tulosohjaukseen ja vaikuttavuuden arviointiin kolmella hallinnonalalla. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Ikonen, E. (2010). ESFRI kokonaisuus ja Suomen asema. Suomen akatemia. Powerpoint-esitys OPM. Tutkimuksen infrastruktuurit ja infrastruktuuripolitiikka tilannekatsaus seminaari. Tapahtumakalenteri/2010/06/Infraseminaari_liitteet/Eeva_Ikonen_ _ESFRI_kokonaisuus_ja_Suomen_asema.pdf Joutsenoja, M. (1988). Suo, Kuokka ja Jussi suurhankkeen alueellisten vaikutusten teoria ja metodit. Pro- gradu tutkielma. 63s. Taloustieteen osasto, Oulun yliopisto. Karppinen, Ari, Oikarinen, Elias ja Jari Kaivo-oja (2010): Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikön rakennusprojektin alueelliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset. Kansantaloudellinen aikakausikirja 2/2010: Kuitunen, S. & K. Hyytinen (2004). Julkisten tutkimuslaitosten vaikutusten arviointi. Käytäntöjä, kokemuksia ja haasteita. VTT Tiedotteita VTT Teknologian tutkimus, Espoo. Kutinlahti, P., K. Lähteenmäki-Smith & J. Konttinen (2006). Vaikuttavaa tutkimusta. Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Helia & SAMK. VTT Tiedotteita LAGUNA Design Study (2011). Liquid procurement 3.3. The LAGUNA consortium. LAGUNA-LBNO (2011). Design study proposal. FP7 infrastructures Collaborative project. Linna, E. (2001). Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta pohjoista varten? Tutkimus Lapin yliopiston alueellisesta vaikuttavuudesta sidosryhmien ja yliopiston avainhenkilöiden näkökulmista tarkasteltuna. Acta Universitatis Lapponiensis 43. Lapin yliopisto, Rovaniemi. Loo, K. (2010). Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen vaikutukset LENA ilmaisimeen Pyhäsalmen kaivoksessa. Meklin, P. (2001). Tavoitteiden saavuttamisen arviointi kuntataloudessa. Teoksessa Myllymäki, A. & J. Vakkuri (toim.): Tulos, normi, tilivelvollisuus, Tampere University Press, Tampere. Mickwitz, P. (2007). Etukäteisarviointi monimuotoisena ilmiönä. Arvioinnin teemanumero. Hallinnon tutkimus 4/2007, Neutrinica Oy (2008). Maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen perustaminen Suomeen.

74 74 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA OECD (2008). Report on Roadmapping of Large Research Infrastructures. Global Science Forum. Opetusministeriö (2009). Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit. Nykytila ja tiekartta. Tiivistelmä ja suositukset. Opetusministeriön julkaisuja 2009:3, Helsinki. Oulun eteläisen instituutti (2013). LAGUNA alueselvitys kooste. Panel B (2000). Technological Innovation, Industrial and Socio-economic Aspects of Research Infrastructures. The Conference and incorporating highlights of the debate. Strasbourg, PricewaterhouseCoopers (PWC) (2009). The ESS in Lund. Effects on regional development. The effects on regional development when building the European Spallation Source (ESS). research facilities. Rockplan (2010). LAGUNA Design Study Feasibility Study for LAGUNA at Pyhäsalmi. Underground infrastructure and engineering. Saari, E., Hyytinen, K & Lähteenmäki-Smith, K. (2008): Kehittävä vaikuttavuusarviointi menetelmänä tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamisessa ja oppimisessa, Hallinnon tutkimus 27 (2008): 1, s Sairinen & Kohl (2004). Ihminen ja ympäristön muutos. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja käytäntöä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B87. YTK, Teknillinen korkeakoulu, Espoo. 226 s. Salter, A. J. & B. R. Martin (2001). The economic benefits of publicly funded basic research: a critical review. Research Policy 30, SQW Consulting (2008). Review of economic impacts relating to the location of largescale science facilities in the UK. Final report. Suomen Akatemia (2012). Physics Research in Finland. Suomen Akatemia (2013) Technopolis (2010). BBMRI: an evaluation strategy for socio-economic impact assessment. A report for BBMRI WP1/WP7. Technopolis Group (2011). The role and added value of large-scale research facilities. Treuthardt, L. & A. Nuutinen (2012). Tieteen tila Suomen Akatemian julkaisuja 6/ Tutkimus- ja innovaationeuvosto (2010). Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Opetusministeriö.

75 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA 75 Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tekesin ja Suomen Akatemian LAGUNA-hanketta koskeva muistio. Vastine Törnqvist, G. (2002). Science at the Cutting Edge. The Future of the Øresund Region. The Copenhagen Business School Press, Copenhagen. Zuijdam, F. (2011). The role and added value of large-scale research infrastructures. Presentation RI workshop- Exchange of Experiences between Preparatory Phase Projects. Academy of Finland 2001: EVALUATION OF THE FINNISH CERN ACTIVITIES, PANEL REPORT, Report 3/2001, Helsinki: Academy of Finland.

76 76 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA VIITELUETTELO 1 Linna 2001, s.76 2 Hyytinen, Lähteenmäki-Smith, Kallio & Saari 2008, s. 13; Ks. myös Saari, Hyytinen & Lähteenmäki-Smith, Dahler-Larsen 2005, s.7 4 Meklin 2001, s Kutinlahti, Lähteenmäki-Smith & Konttinen 2006, s Linna 2001, s.78 7 Glasson ym. 2005, s Glasson 1995: s. 12; Sairinen & Kohl 2004: s Joutsenoja 1988, s.5; Glasson 1995, s.12; Karppinen ym. 2010, s Karppinen ym. 2010: s ks. esim. Haila, Kettunen, Lähteenmäki-Smith & Salminen 2012, s Sairinen & Kohl 2001, s Joutsenoja 1988, s Mickwitz 2007, s Kuitunen & Hyytinen 2004, s Dahler-Larsen 2005, s Glasson 1995, s.11 14; Glasson ym. 2005, s Opetusministeriö 2009, s.18 Suomen Akatemia The European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI) ASPERA APPEC Neutrinica Oy 2008, s Treuthardt & Nuutinen 2012, s Suomen Akatemia Tutkimus ja innovaationeuvosto 2010, s Opetusministeriö Tutkimus- ja innovaationeuvosto Treuthardt & Nuutinen 2012: ESFRI 2009, s Ks. myös Technopolis 2012 ja 31 Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Ks. ESFRI 2008; Hallosten ym. 2004; Ikonen 2010; Technopolis 2011; Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010; Zuijdam 2011; Lisäksi ks. perustutkimuksen vaikuttavuus Salter & Martin 2001, s Törnqvist 2002, s.36 37; ESFRI working group on neutron facilities 2003, s Technopolis 2011, s.2 35 Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Salter & Martin 2001, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Panel B Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s ESFRI 2008, s ESFRI working group on neutron facilities 2003, s. 70; Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Törnqvist 2002, s. 37; ESFRI working group on neutron facilities 2003, s ESFRI 2008, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Technopolis 2011, s Pyhäjoen mahdollisen ydinvoimalaitoksen vaikutus Pyhäsalmelle suunnitellun astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen toimintaan olisi varsin vähäinen. Reaktorineutriinojen taustavuo on oleellinen vain LAGUNA-hankkeen LE- NA-ilmaisimelle. Lähde: K. Loo (2010). 48 ESFRI APPEC Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s ESFRI 2008: s. 10; OECD 2008: s PricewaterhouseCoopers (PWC) 2009, s ks Technopolis 2011, s Rockplan Raportissa on lisäksi esitetty tarkempia sen hetkisiä arvioita eri rakentamisen osioihin liittyvistä kustannuksista. 56 ks. skenaariot 57 Oulun eteläisen instituutti (2013). LAGUNA alueselvitys kooste. 58 Vastine ministeriölle 59 ks. ESFRI 2008, s. 10; OECD 2008, s ks. FAIR ks. ESS Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Neutrinica oy 2008, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Vastine ministeriölle 66 Neutrinica Oy 2008, s Vastine ministeriölle

77 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Neutrinica Oy 2008, s Esitetty arvio LENA-ilmaisinlaitteen öljyn kustannuksista 78 M. Rockplan 2010, s Neutrinica Oy 2008, s Technopolis 2011, s. 31, ESFRI 2008, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Technopolis 2011, s. 31, Tässä tutkimuksessa ei mukana maanalaisia tutkimusinfrastruktuureja 76 SQW Consulting 2008, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Hintsala 2012, s Törnqvist 2002, s. 37; ESFRI working group on neutron facilities 2003, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Tähän taulukko 83 ks. Rockplan 2010; LAGUNA Design Study ks. Rockplan 2010; LAGUNA Design Study Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hintsala 2012, s ks. LAGUNA skenaariot 88 Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hintsala 2012, s ks. Törnqvist 2002, s. 37; ESFRI working group on neutron facilities 2003, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Technopolis 2011, s , kv-haastattelu, N.N 95 kv.haastattelu, N.N 96 Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s ks. Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s ; Technopolis 2011, s. 36, Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Technopolis 2011, s. 31, Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Ibid, s Ibid, s Hintsala 2012, s Kv. haastattelu 108 Kotimainen tutkijahaastattelu 109 Technopolis 2011 s kv.haastattelu N.N. 111 kv. haastattelu N.N. 112 Lähde: kv. haastattelut. 113 ks. Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s. 44; Hintsala 2012, s Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Technopolis 2011, s Hintsala, Risikko & Aittola 2011, s Ibid, s Ibid, s Ibid, s Ibid, s Ibid, s Ibid, s Ibid, s Lähde: CERN: The European Strategy for Particle Physics, Update 2013, CERN- Council-S/106 of 7th May 2013, p Hallonsten, Benner & Holmberg 2004, s Hintsala 2012, s. 53, Hintsala 2012, s ESS Technical Design Report, , europeanspallationsource.se/ 130 PricewaterhouseCoopers (PWC) 2009: Lähde: ESS activity report , ( 132 Lähde: ESS 2013 ja ESS AB organisaatio, ESS 2013b Kamioka (2010). Pamphlet of Kamioka Lähde: Ibid SNOLAB

78 78 SUURTEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN VAIKUTTAVUUS: ESIMERKKINÄ PYHÄJÄRVEN LAGUNA Ibid Toimintavaiheen kustannukset ovat noin 8 M$ vuodessa. SNOLAB.ppt Toimintavaiheen rahoitukseen kansallinen The Canada Foundation for Innovation osallistuu viiden vuoden ajalla 22,5 miljoonalla dollarilla Ks. esim. DEC-2011_FOPAA_10-DEC.pdf); sekä Programs/Auger/DirRev/2011/12_15/Docs/Plan_8DEC11C1.pdf) Lähde: Snow, G.R. (2013). Education and Public Outreach for the Pierre Auger Observatory FOPAA_10-DEC.pdf Ibid. 159 Lähde: Ks. mm. sekä org/public/outreach/partnerships.html Rahoitusmallista, ks. ( 163 Ks. Fermilab 2013, Fermilab 2013, Ks Ks The Economic Impact of the Fermi National Accelerator Laboratory edu/sites/research.uchicago.edu/files/fermilab_economic_impact_full_study.pdf 168 The Economic Impact of the Fermi National Accelerator Laboratory edu/sites/research.uchicago.edu/files/fermilab_economic_impact_full_study.pdf Lähde: Clements, E. (2008). Particle physics benefits: Adding it up. Symmetry magazine 5:6. symmetrymagazine.org/sites/default/files/legacy/pdfs/200812/particle_physics_benefits.pdf 171 Krakowan kokous syksyllä 2012; European Strategy for Particle Physics September 2012

79

80 Kuva: David Trowbridge RAMBOLL 9/2013