HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

Transkriptio

1 JANAKKALA TILAT TILTOLA KÄIKÄLÄ SÄÄJÄRVEN LUHTA SILLANPÄÄ LIUTTULA METSÄ-YLÄNNE HAKKOLA LEMPELTO TYRY SYVÄNOJA UOTILA PUKKILA PERÄSUO VESISTÖT Sääjärvi, Kesijärvi, Leppälammi, Kirinmyllynoja, Mustavirta ja Hanhiliko Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Kesijärvi ja Kirinmyllynoja Isojärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja Isojärvi ja Saloistenjärvi Isojärvi Käkilammi Lastujärvi Hiidenjoki Hiidenjoki HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS

2 1. TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa (8 karttalehteä). Kaavan nimi: Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kunta: Janakkala (165) Tilat: Tiltola Liuttula Hakkola Uotila Peräsuo Pukkila Lempelto Tyry Käikälä Sääjärven luhta Sillanpää Syvänoja Metsä-Ylänne Suunnittelualueet sijaitsevat Janakkalan kunnan pohjoisosissa Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueilla. Kaavan laadituttaja ja kiinteistöjen omistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilö: Lauri Huttunen puh Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Arto Remes puh arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Janakkalan kunta: Juttilantie TURENKI Piia Tuokko, maankäytön päällikkö kaavasuunnittelija puh. (03) piia.tuokko@janakkala.fi Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Janakkalan kunnanhallitus: Janakkalan kunnanvaltuusto: Voimaantulo:

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Maakuntakaava Yleiskaava Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset Pohjakartta Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit Ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN MITOITUSPERUSTEET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Yhteenveto osallispalautteesta ja palautteen huomioiminen kaavaratkaisussa Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ajoyhteydet Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Kaavamuutosalueen rajaus / kumottava kaava-alue 2. Harvialan ranta-asemakaava, Sääjärvi (pienennös) 3. Harvialan ranta-asemakaava, Isojärvi ja Saloistenjärvi (pienennös) 4. Luontoselvitys 2015 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko) 5. Muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila) 6. Asemakaavan seurantalomake 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) OASiin kuuluvat liitteet 1-3 on esitetty kaavaselostuksen liitteinä 1-3.

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulovaihe Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta syksyllä 2011 Sääjärven osalta. Vuonna 2013 ranta-asemakaavan muutos päätettiin laajentaa koskemaan kaikkia UPM:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia rantaalueita. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelusta on laadittu muistio. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS, päivätty ) sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. Ranta-asemakaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin nähtävillä olosta kirjeitse. OAS pidettiin yleisesti nähtävillä Nähtävillä olon aikana hankkeesta esitettiin 15 kirjallista mielipidettä. Kaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Yleiskaavallisen tarkastelun laatiminen ranta-asemakaavan muutostavoitteiden mukainen maankäyttöratkaisu yhdistettiin Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan maankäyttöratkaisuun. Kaavaluonnoksen luontoselvitys valmistui Kaavamuutoksen arkeologinen selvitys valmistui Janakkalan kunnan maankäyttöinsinööri Eija Paturi hyväksyi kaavamuutosta varten koko suunnittelualueelle laaditun uuden 1:5000 -mittakaavaisen rantaasemakaavan pohjakartan. Kaavaluonnoksen käsittely teknisessä lautakunnassa Kaavaluonnosaineistot päätettiin asettaa 30 vrk:n ajaksi nähtäville osalliskuulemista varten. Kaavaluonnosaineistojen nähtäville asettamisesta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin yleisesti nähtävillä Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistoista ja osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat lausunnon luonnosvaiheen aineistosta. Lisäksi kaavaluonnoksesta esitettiin 12 kirjallista mielipidettä. 2

5 Yhteenveto osallisten mielipiteistä ja lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa Lisäksi osallisten mielipiteisiin ja lausuntoihin on laadittu Janakkalan kunnanhallitukselle osoitetut vastineet. Kaavaehdotusvaihe Kaavaehdotuksen käsittely teknisessä lautakunnassa Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan kaavaehdotuksen ja esitti kunnanhallitukselle sen hyväksymistä sekä nähtäville asettamista. Kaavaehdotuksen käsittely kunnanhallituksessa Kaavaehdotus päätettiin asettaa 30 vrk:n ajaksi nähtäville osalliskuulemista varten. Kaavaehdotusaineistojen nähtäville asettamisesta kuulutettiin kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla ja kuulutus julkaistiin Janakkalan Sanomissa Kaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta ja osallisilla oli mahdollisuus esittää muistutus. Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat lausunnon kaavaehdotuksesta. Lisäksi kaavaehdotuksesta esitettiin yksi kirjallinen muistutus. Yhteenveto lausunnoista ja osallisen muistutuksesta sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty kaavaselostuksen kohdassa Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa vahvistettu Harvialan rantaasemakaava. Isojärvelle, Kesijärvelle ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Ranta-asemakaavan muutos laaditaan tilalle Sääjärven luhta sekä osalle tiloista Tiltola , Liuttula , Hakkola , Uotila , Pukkila , Peräsuo , Tyry , Lempelto , Käikälä , Sillanpää , Syvänoja ja Metsä-Ylänne Ranta-asemakaavan muutos koskee matkailua palvelevien rakennusten korttelia 6 Sääjärven kyläniemessä sekä osaa kortteleista 10 ja 12 Sääjärven itärannalla, retkeily-ja ulkoilualueita (VR), lähivirkistysaluetta (VL), uimaranta-alueita (VV) venevalkama-alueita (LV) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu loma-asuntojen korttelialueet 6 ja 24-27, (RA) ja loma- ja matkailualueen (R-1) kortteli 28 sekä osa loma-asuntojen korttelialueista 10 ja 12 (RA), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), venevalkama-alueita (LV), venevalkama- ja uimaranta-alueita (LV/VV), uimaranta-alueita (VV), luonnonsuojelualueita (SL) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). 3

6 Kaavamuutoksella on osoitettu yhteensä 40 uutta loma-asuntotonttia (RA) perustuen Janakkalan Itäisen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan alue on osoitettu loma- ja matkailualueena (R-1) ja Isojärvellä sijaitsevien aikaisemmista kaavoista puuttuneiden loma-asuntojen rakentamisalueet kahtena loma-asuntotonttina (RA). Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä on siirretty kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Lisäksi yhden voimassa olevan ranta-asemakaavan toteutumattoman rakennuspaikan alue on myyty lisämaaksi maa- ja metsätalousalueena naapuritonteille ja kyseisen rakennuspaikan rakennusoikeus on osoitettu toisaalle Sääjärven rantaalueella. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilla. Kumottavat alueet sijaitsevat osalla tiloista Tiltola , Hakkola ja Metsä-Ylänne Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueet sijaitsevat Janakkalan kunnan pohjoisosissa Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueilla. Suunnittelualue käsittää UPM- Kymmene Oyj:n omistuksessa olevat Harvialan ranta-asemakaavan alueet. Suunnittelualueiden yhteispinta-ala on n. 508 ha, johon kuuluu yhteensä lähes 33 km järvien rantaviivaa ja 1,6 km Hiidenjoen rantaa. (Kuva 1 / Liite 1.) 4

7 Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä Luonnonympäristö Luonnonolosuhteet Janakkalan rantayleiskaavoitusta varten on tehty vuonna 1999 kolme erillistä selvitystä: geologinen inventointi, luontotyyppien ja kasvillisuuden inventointi sekä linnustoselvityksiä. Selvitysalueena olivat metriä leveät rantavyöhykkeet ranta-asemakaavoitettuja alueita lukuun ottamatta. Siten inventointi ei varsinaisesti koske suunnittelualuetta, mutta selvityksessä on kuitenkin esitetty yksi suunnittelualueelle sijoittuva arvokkaan luontokohteen rajaus: Alue L.1. Sääjärvenojan suu (paikallisesti arvokas; rantaluhta ja linnusto). Suunnittelualueille on tehty luontoselvitys vuosien aikana (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko). Luontoselvitystä tehtiin ensin Sääjärvellä ja vuonna 2013 mukaan otettiin myös Kesijärvi ja Leppälammi, Isojärvi, Mustavirta ja Sammaljärvi. Syksyllä 2013 kaavamuutosaluetta laajennettiin vielä Saloistenjärvelle, Käkilammille ja Hanhilikoon päivätty raportti on kooste kaikista em. suunnittelualueelle tehdyistä inventoinneista (Liite 2). Luontoselvityksessä on kuvattu suunnittelualueen eri osia yleisesti. Alapuolelle on koottu luontoselvityksessä arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioitujen kohteiden tiedot. Kohteiden perässä oleva tunnus viittaa kaavakartoilla oleviin kohdetunnuksiin (luo/x.x). Luontoselvityksen raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji; VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; RT = alueellisesti uhanalainen. 5

8 Sääjärvi - Pitkänniemenkärjen vanha sekametsä, NT luontotyyppi (luo/1.1) - Pitkänniemenlahden pieni saari (luo/1.2) - Huhmarinniityn luhta 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.3) - Huhmarinniityn luhta 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.4) - Lontviikinkorven luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, L-dir. (luo/1.5) - Purinkallion kallioalue ja runsaslahopuustoinen metsä, (luo/1.6) - Paartianlahden pohjukan luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.7) - Paartianlahden luhta, NT luontotyyppi, Metsälaki 10 (luo/1.8), Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo-2/1.8) - Mustasuun luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.9) - Haitinlahden runsaslahopuustoinen metsä, NT luontotyyppi (luo/1.10) - Haitinlahden luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.11) - Haitinlahden korpi, NT luontotyyppi ja lajit, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/1.12) Linnusto: laulujoutsen L-dir, metso NT, L-dir, Teeri NT, kuikka L-dir, ruskosuohaukka L-dir ja kurki L-dir Kuvat 2. ja 3. Sääjärven maisemia. Kesijärvi ja Leppälammi - Kirinmyllynoja, VU luontotyyppi, Vesilaki, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, Lummelampikorennon Dir.IV elinympäristö (luo-2/2.1) - Leppälammin luhta 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.2), Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo-2/2.2) - Leppälammin luhta 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.3), Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo-2/2.3) - Leppälammin räme 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.4), Lummelampikorennon Dir.IV lisääntymispaikat (luo-2/2.4) - Leppälammin lounaisosan rantasuo, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.5) - Leppälammin eteläpuolen räme, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.6) - Kesijärvenlahden luhta, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.7) - Kesijärvenlahden korpi, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.8) 6

9 - Kesijärven kaakkoisosan rantasuo, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.9) - Hakomäenlahden rantaneva, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.10) - Kesijärven länsiosan räme, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.11) - Myllymäenlahden rantasuo 1, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.12) - Myllymäenlahden korpi, EN luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.13) - Myllymäenlahden rantasuo 2, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.14) - Kesijärven pohjoisosan rantasuo, (luo/2.15) - Ylöstalonlahden luhta, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/2.16) Linnusto: laulujoutsen L-dir, pyy L-dir, sääksi NT, L-dir, kurki L-dir, rantasipi NT, viirupöllö L-dir, palokärki L-dir ja sirittäjä NT Kuvat 4. ja 5. Kesijärven maisemia. Isojärvi ja Saloistenjärvi - Naurissaaren lehmusmetsä, VU luontotyyppi, Luonnonsuojelulaki (luo/3.1) - Isojärven ja Saloistenjärven välinen puro, Vesilakikohde (luo/3.2) - Tyrynlahden lehtolaikku 1, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.3) - Tyrynlahden lehtolaikku 2, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.4) - Koiralamminsuon ojittamaton osa (luo/3.5) - Nuottasaaren pieni luhtakuvio, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.6) - Nuottasaari; kivikkorantainen pikkusaari, lähes luonnontilainen puusto, rantasipi NT - Selkäsaari; kivikkorantainen pikkusaari, lähes luonnontilainen puusto - Levonkärjen luhtaneva 1, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.9) - Levonkärjen luhtaneva 2, NT luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.10) - Myllynlahden pieni rantasuo, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde (luo/3.11), Lummelampikorennon Dir.IV elinympäristö (luo-2/3.11) - Myllynlahden korpi, EN luontotyyppi (luo/3.12) - Kylmälahden rehevä korpi, VU luontotyyppi, mahdollinen metsälain 10 mukainen kohde, liito-oravan Dir IV ja viirupöllön L-dir elinalue (luo-1/3.13) - Taipaleenlahden liito-oravan elinalue, Dir IV (luo-1/3.14) - Kylmälahden liito-oravan elinalue, Dir IV (luo-1/3.15) 7

10 - Lummelampi- ja täplälampikorennon lisääntymispaikka, Dir.IV (luo-2/3.16) (kaava-alueen ulkopuolella) - Levonkärjen ravinteinen rantaneva, VU suopunakämmekkä ja RT hoikkavilla (luo/3.17) Linnusto: metso NT, L-dir, pyy L-dir, kuikka L-dir, kurki L-dir, rantasipi NT, kalatiira L-dir, räystäspääsky NT, sirittäjä NT ja pikkusieppo L-dir Kuvat 6. ja 7. Isojärven maisemia. Mustavirran, Hanhilikon ja Käkilammin rantametsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä ja suot ovat ojitettuja. Niistä ei löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia ja merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys onkin pieni. (Luontoselvitys 2015.) Luonnonsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sääjärven suunnittelualueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta: - Sääjärven Lontviikinlahden länsireunassa on luontotyyppipäätöksellä jalopuumetsänä suojeltu yksityinen luonnonsuojelualue, Pernamaanmäen lehmusrinne LTA Sääjärven Lontviikinlahden itäpuolella sijaitsee yksityinen Ronnin lähteen luonnonsuojelualue YSA (pieneltä osin suunnittelualueella). Muutoin suunnittelualueella ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. ( Pohjavesialueet Suunnittelualueelle sijoittuvat seuraavat pohjavesialueet: - Isojärvi: Kirinmyllyn vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( , II-lk), pinta-ala 0,81 km 2, antoisuus 200 m 3, määrällinen ja kemiallinen tila hyvä. - Saloistenjärvi: Lempellon vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( , IIlk), pinta-ala 5,86 km 2, antoisuus 1950 m 3, määrällinen ja kemiallinen tila hyvä. - Lastujärvi: Kyterinharjun muu pohjavesialue ( , III-lk), pinta-ala 0,93 km 2, antoisuus 250 m 3. ( 8

11 Kuva 8.Suunnittelualueelle sijoittuvat pohjavesialueet (Paikkatietokkuna) Vesistön ominaispiirteet Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja se on osa Vanajaveden reittivesistöä. Järvet ja lammet laskevat vetensä Mustavirtaa lukuunottamatta Sääjärvenojan valuma-alueeseen (35.84), joka laskee Hiidenjoen alajuoksulle. Ojan valumaalue on kokonaispinta-alaltaan 92,04 km 2 (Kuva 9). Sääjärvenojan valuma-alueelle on rakennettu aikoinaan vesien säännöstelemiseksi patoja Sääjärvestä, Kesijärvestä ja Isojärvestä lähtevien ojien uomiin (Kuva 9) luvulla säännöstelypadot muutettiin pohjapadoiksi, jotka mahdollistavat myös kalojen kulkemisen järvien ja purojen välillä. Samalla syntyi kauniita ja viihtyisiä retkikohteita, joista voi myös laskea kanootin tai veneen vesille. ( Kuva 9. Sääjärvenojan valuma-alueen rajaus (vihr.) ja patojen sijainnit (pun.). (Paikkatietoikkuna) 9

12 Sääjärvi Järven pinta-ala on 180,9 ha ja kokonaissyvyys 3,5 m. Lähivaluma-alue koostuu metsästä ja suosta, peltoja on niukasti. Sääjärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin, vaikkakin vedenlaatu on hyvin lähellä tyydyttävää tasoa. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus sekä veden hapahko luonne. ( Kesijärvi Järven pinta-ala on 94,8 ha ja kokonaissyvyys 8,0 m. Valuma-alue (26 km 2 ) koostuu pääosin metsästä ja suosta. Kesijärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, runsashumuksisuus sekä veden hapahko luonne. ( Leppälammi Lammin pinta-ala on 19,5 ha ja kokonaissyvyys 5,5 m. Lammen valuma-alue (5 km 2 ) on suurelta osin suota. Leppälammi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät happamuus, runsashumuksisuus ja lievä rehevyys. ( Isojärvi Järven pinta-ala on 264,8 ha ja kokonaissyvyys 10,0 m. Pienikokoinen valuma-alue (12 km 2 ) koostuu pääosin metsästä ja suosta. Isojärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys, veden hapahko luonne sekä lievät happitalouden häiriöt. ( Saloistenjärvi Järven pinta-ala on 122,2 ha ja kokonaissyvyys 5,5 m. Pienikokoinen valuma-alue (4 km 2 ) koostuu pääosin pelloista, metsistä ja suosta. Saloistenjärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Vedenlaatua heikentävät lievä rehevyys ja talvisin veden hapahko luonne. ( Mustavirta Järven pinta-ala on 17,06 ha ja järvellä on rantaviivaa 1,75 km. Mustavirta kuuluu Hauhon reittiin sekä Vuolujoen valuma-alueeseen (35.775). ( Pienehkö valuma-alue koostuu suosta ja metsistä, jonka johdosta järven vesi on ruskeavetistä ja hapahkoa. Hanhiliko Järven pinta-ala on 4,98 ha ja järvellä on rantaviivaa 0,95 km ( Hanhilikolla on pieneen kokoonsa nähden laaja soinen ja metsäinen valuma-alue, jonka johdosta järven vesi on ruskeavetistä ja hapahkoa. Käkilammi Lammin pinta-ala on 9,8 ha ja kokonaissyvyys 1,4 m. Pieni valuma-alue (1 km 2 ) koostuu pääosin suosta sekä myös pelloista. Käkilammi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, korkea rehevyystaso sekä ajoittaiset voimakkaat happitalouden häiriöt. ( Lastujärvi Järven pinta-ala on 69,8 ha ja kokonaissyvyys 1,5 m. Lastujärveä ympäröi etelän puolelta harjualueet, länsipuolelta ojitettu suoalue ja pohjoispuolelta pellot. Valuma-alueen laajuus on 4 km 2. Lastujärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät runsashumuksisuus, korkea rehevyystaso sekä voimakkaat happitalouden häiriöt. Lisäksi järven mataluus ja runsas vesikasvillisuus heikentävät järven virkistyskäyttöarvoa. ( 10

13 Hiidenjoki Heikkovirtaamainen Hiidenjoki (pituus 15 km) saa alkunsa Kernaalanjärvestä ja laskee vetensä Vanajaveden Miemalanselkään. Joen keskimääräinen leveys on n metriä ja syvyys n m. Suunnittelualueen kohdalla joki on m leveä ja syvyyttä on pääosin n. 6-8 m. Joen vedenlaatu on välttävä. Vedenlaatua heikentävät voimakkaasti luonnontasosta kohonnut rehevyystaso, runsashumuksisuus ja ajoittaiset happitalouden häiriöt. (Vanajaveden vesiensuojelu ja yhdyskuntien jätevesikuormitus 2009.) Maisema Hiidenjoen ympäristö kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Vanajaveden kulttuurimaisemat. Maisemakokonaisuutta on kuvailtu voimassa olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavan aineistoissa seuraavasti: Vanajavesi ja siihen laskevat lukuisat vesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaiseman ydin. Alue on maakunnan maisema-alueista laajin ja merkittävin. Suurelle Vanajanselälle päättyvien järvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaan kuuluvat vesistön pääsuuntaa noudattelevat jyrkkäpiirteiset harjujonot. Kulttuuriympäristön moniarvoisuuden vuoksi alue on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävä. Virkistys Sääjärven, Kesijärven, Isojärven ja Käkilammin väliset alueet on osoitettu voimassa olevassa Kanta-Hämeen maakuntakaavassa laajasti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22). Lisäksi Sääjärven Kyläniemi sekä Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-alueet ja osa Isojärven länsipuolisista rannoista on osoitettu retkeilyalueiksi (VR88, VR89, VR94). Em. järvien välille on myös osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 on luonnosvaiheessa. Luonnosvaiheen maakuntakaavasta oli poistettu laaja-alaisia VRja MU-aluevarauksia myös Harvialan ranta-asemakaavan alueelta. Sääjärven Kyläniemen sekä Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-alueet ja Isojärven länsipuoliset rannat on osoitettu Janakkalan kunnan itäisessä rantayleiskaavassa laajasti retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), ja alueelle on myös osoitettu kulkemaan monin paikoin ulkoilureitti. Lastujärven suunnittelualueelle on osoitettu Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksessa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) sekä ulkoilureitti. Ko. reitti on suunnittelualueen ainoita olemassa olevia ulkoilureittejä, jota Janakkalan kunta ylläpitää. Tämän Lastujärven eteläpuolitse kulkevan Kauriinmaa-Lintuvuori - reitin pituus on 6,5 km. Myös alueen voimassa olevassa ranta-asemakaavassa alueet on osoitettu VR ja MU-alueina. Suunnittelualueella sijaitsee edellä mainittujen Sääjärven, Kesijärven ja Isojärven patojen sekä Lastujärven ulkoilureitin lisäksi melko vähän yleisessä virkistyskäytössä olevia kohteita, vaikka kaavoissa on runsaasti virkistyskäyttömerkintöjä. Sääjärven, Isojärven, Kesijärven ja Mustavirran alueelle on muodostunut hallitsemattomasti hajanaisia venevalkama-alueita. Alueella on myös epävirallisia uimapaikkoja edellä mainittujen venerantojen yhteydessä Kesijärven länsirannalla, Isojärven pohjoispäässä sekä Tyrynlahden rannalla. Käytännössä alueen nykyinen virkistyskäyttö perustuu pääosin jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Suunnittelualueen eri osat ovat nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alueen rakentuneeseen ympäristöön kuuluu Kesijärven itärannalla sijaitseva Kesimaja (Kuva 10), joka on alueelle siirretty vanha kämppä. Kesimaja on UPM-Kymmene Oyj:n omassa edus- 11

14 tus- ja virkistyskäytössä. Lisäksi Isojärven pohjoisrannalla sijaitsee kaksi vanhaa lomaasuntoa vuokrakäytössä sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalla yksi vanha huonokuntoinen loma-asunto (Kuva 11), joka on ollut partiolaisten käytössä. Muu rakentunut ympäristö muodostuu alueen venevalkamista ja uimarannoista sekä varsin kattavasta tieverkostosta. Kuvat 10. ja 11. Kesimaja saunarakennuksineen sekä Sääjärven vanha loma-asunto. Kuvat 12. ja 13. Isojärven rannalla olevat vuokramökit Sääjärven osalta suunnittelualueeseen kuuluu yhdeksän voimassa olevan rantaasemakaavan mukaista vielä toteutumatonta loma-asunnon tonttia. Ranta-asemakaavan mukaiset nykyisin pääosin jo rakentuneet yksityisessä omistuksessa olevat lomaasuntotontit eivät kuulu nyt tehtävän kaavamuutoksen suunnittelualueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi yleisessä käytössä olevia venevalkamia seuraavasti: - Venevalkama-alue Sääjärven länsirannalla: venevalkama-alue, jolla on n. 40 venettä. - Venevalkama-alue Kesijärven länsirannalla: venevalkama-alue, jolla on n. 30 venettä. - Venevalkama-alue Isojärven lounaisrannan Tyrynlahdessa: venevalkama, jolla on n. 15 venettä. - Venevalkama-alue Isojärven pohjoisosassa Myllylahden länsirannalla: Kunnostettu patoalue, jossa myös venevalkama-alue, jolla n. 20 venettä. - Veneranta Mustavirran pohjoisrannalla: alueella 5-10 venettä. - Veneranta Lastujärven eteläosassa. Sääjärvestä, Kesijärvestä ja Isojärvestä lähtevien ojien uomissa sijaitsevat kiinteät padot sekä vanhojen patojen viereen hiljattain kivistä rakennetut uudet pohjapadot ja kalatiet voidaan nähdä myös alueen rakentuneena ympäristönä. Patojen sijainnit on esitetty kuvassa 9. 12

15 Kuva 14. Sääjärven kalatie ja vanha pato. Kuva 15. Isojärven pohjapato ja venerantaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). Alueella ei sijaitse myöskään maakunnallisesti tai paikallisesti arvokasta rakennuskantaa. Suunnittelualueelle on laadittu muinaisjäännösinventointi marraskuussa 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila). Tutkimusalue koostui 12 erillisestä järvenranta-alueesta Mustavirran, Sääjärven, Käkilammen, Kesijärven ja Isojärven rannoilla. Suunnittelualueilta tai niiden lähialueilta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä hajalöytöpaikkoja tai muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Alueilla ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta. Lähialueella on 1700-luvun lopulla ja luvun puolessa välissä ollut muutama torppa (Sääjärven itäpuolella kaksi ja Kesijärven eteläpuolella yksi) ja nekin 0,9-1,2 km etäisyydellä suunnittelualueen rannoista. Vasta 1800-luvun lopulla seudulle perustettiin joitain taloja. Tutkimusalueilla ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, mahdollisesti suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. (Muinaisjäännösinventointi 2015.) Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella harjoitetaan metsätaloutta. Alueella ei sijaitse palveluja. Lähimmät kunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Janakkalan kunnan toisessa päätaajamassa Turengissa, jonne on matkaa suunnittelualueelta järvestä riippuen 1-19 km. Liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa olevaa tiestöä pitkin. Sääjärvelle kuljetaan Harvialantieltä (290) järven länsipuolelle tulevaa Haitintietä pitkin, joka haarautuu kaakkoon päin kulkevaksi Isoleikkooksi Sääjärven padon luona. Samaa tietä pitkin pääsee myös Kesijärvelle ja Leppälammille. Kesijärvelle pääsee myös Lammintieltä (292) luoteeseen erkanevaa Rytkösentori-nimistä tietä pitkin. Lammintieltä pääsee kulkemaan myös Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueille kaakon suuntaan Tyryntorinimistä tietä pitkin sekä Saloistentietä (13857) pitkin. Käkilammille kuljetaan Käkilammintieltä, joka erkanee Lammintieltä luoteeseen. Myös Lammintieltä luoteeseen erkanevalta Lautamäennummi -tieltä kuljetaan Mustavirralle. Lautamäennummi-tie vaihtuu myöhemmin Onkijärventieksi, jota pitkin pääsee myös valtatie 10:lle (Hämeenlinna-Lahti). Lastujärven suunnittelualueelle kuljetaan Turengin keskustasta, Kauriinmaantieltä itään päin kääntyvältä Leipiönniementieltä. Hiidenjoen suunnittelualueelle kuljetaan Liinalammilta tai Alikartanon asuinalueelta päin kulkevaa Ratatietä pitkin. Suunnittelualu- 13

16 een tiestö on alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden käytössä, eikä tiestöllä kulje juurikaan raskasta liikennettä puutavara-autoja ja metsäkonekuljetuksia lukuun ottamatta. Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Alueen vesi- ja jätevesihuolto järjestetään rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella on jakelujännitteinen sähköverkko Maanomistus UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilö: Lauri Huttunen puh Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointityön on ollut määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden hyväksymisprosessi on käynnissä ympäristöministeriössä. Vuonna 1995 vahvistetut maisema-aluerajaukset ovat voimassa uusien aluerajausten vahvistamiseen asti. Suunnittelualueeseen ei kohdistu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja 2. vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. (Kuva 16) 14

17 Kuva 16. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Maakuntakaavan merkintöjen selitykset: Sääjärven suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR94) - ohjeellinen ulkoilureitti Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR88) - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg 282) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22), - retkeilyalue (VR89) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Mustavirran suunnittelualue - voimajohtolinja (Z, 400kV) - ohjeellinen ulkoilureitti 15

18 Käkilammin suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - ohjeellinen ulkoilureitti Lastujärven suunnittelualue - lähivirkistysalue (VL79), - seutukeskuksen palveluvyöhyke (C-vkm ) - kehitettävä liikennekäytävä - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) Hiidenjoen suunnittelualue - maisema-alue: kulttuuriympäristön, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma ), - venereitti/vesiretkeilyreitti, - voimajohtolinja (Z, 400kV) - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) - kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealue Hanhilikon suunnittelualue - ei merkintöjä Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laatimisen. Valmisteltava kaava on kokonaismaakuntakaava, joka saadessaan lainvoiman korvaa kaikki Kanta-Hämeessä nykytilanteessa voimassa olevat maakuntakaavat. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:n luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä Maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen aineistot ovat nähtävillä viranomaislausuntoja varten asti. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on myöhemmin vuoden 2018 aikana. Kuvassa 17 on esitetty ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen kaavakartasta. Merkittävimmät muutokset Hämeen maakuntakaavan 2040 kaavaehdotuksen osalta suhteessa voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden suunnittelualueella ovat: - MU-aluevaraukset ovat poistuneet pääosin Sääjärveltä ja kokonaan Kesijärveltä, Leppälammilta, Hanhiliolta sekä Isojärveltä. - Sääjärven itäosaan on osoitettu uusia SL/MY-aluevarauksia, jotka ovat korvanneet osan vanhoista MU aluevarauksista. - VR-aluevaraukset on poistettu kokonaan Isojärveltä, Kesijärveltä ja Sääjärven Kyläniemestä. - Ohjeellinen uusi voimajohtolinja on osoitettu Hiidenjoen yli itä-länsi -suunnassa. 16

19 Kuva 17. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen kaavakartasta Yleiskaava Suunnittelualueelle on pääosin laadittu Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava, joka on tullut voimaan Rantayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voi-massa olevan ranta-asemakaavan mukainen. Suunnittelualueille on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja (RA-r) sekä matkailupalvelujen alue (RM/r) Sääjärven Kyläniemeen. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), virkistysaluetta (V) ja venevalkama-alueita (LV). Monin paikoin on myös osoitettu kulkemaan ulkoilureitti. (Kuvat 18-22) Rantaosayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen. Hiidenjoen ja Lastujärven suunnittelualueen osilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta alueet kuuluvat kunnanvaltuuston vuonna 1981 hyväksymän yleiskaavan alueeseen. Lastujärven suunnittelualue kuuluu lisäksi vireillä olevan Turengin itäosan I osayleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä vuonna 2012 (kuva 23). Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). 17

20 Kuva 18. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Sääjärvi ja Hanhiliko. Kuva 19 ja 20. Otteet Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Mustavirta ja Käkilammi 18

21 Kuva 21. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Kesijärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja. Kuva 22. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Isojärvi, Saloistenjärvi ja Kirinmyllynoja. 19

22 Kuva 23. Ote Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksesta Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa vahvistettu Harvialan rantaasemakaava. Isojärvelle, Kesijärvelle ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Isojärven pohjoisosaan (Kuva 24) ja Sääjärven Kyläniemen alueelle on laadittu rantaasemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 25). Muu osa Isojärven ja Sääjärven rantaasemakaavoista on laadittu mittakaavassa 1:5000 (Liitteet 2 ja 3). Lisäksi Mustavirran kaakkoisosassa on tähän kaavamuutosalueeseen rajautuva ranta-asemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 27). Mustavirran (Kuva 26), Käkilammen (Kuva 28), Hanhilikon (Kuva 29), Hiidenjoen (Kuva 30) ja Kirinmyllynojan (Kuva 32) suunnittelualueen osat on osoitettu rantaasemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä esitetty mittakaavassa 1: Lastujärven suunnittelualueelle on maa- ja metsätalousalueen lisäksi osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) (Kuva 31). Kesijärven ja Leppälammin suunnittelualueen osat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) ja Kesijärven itäosan rannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusoikeutta 300 k-m 2 (av-300) (Kuva 32). 20

23 Kuva 24. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Isojärven ranta-asemakaavan osasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 21

24 Kuva 25. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Sääjärven Kyläniemen ranta-asemakaavasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 22

25 Kuva 26 ja 27. Ote (pienennös) Mustavirran 1:10000-mittakaavaisesta kaava-alueen osasta ja 1:2000-mittakaavainen kaavan osa, joka ei kuulu tähän kaavamuutokseen. Kuvat 28 ja 29. Ote (pienennös) Käkilammen ja Hanhilikon 1:10000-mittakaavaisista rantaasemakaavan osista. 23

26 Kuva 30 ja 31. Ote (pienennös) Hiidenjoen ja Lastujärven 1:10000-mittakaavaisista ranta-asemakaavan osista. Kuva 32. Ote (pienennös) 1:10000-mittakaavaisesta Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-asemakaavasta. 24

27 3.2.5 Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset Janakkalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Kunnassa ei ole voimassa erillisiä ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätevesien käsittelystä Janakkalassa on voimassa ohje; Jätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn ohje Janakkalassa Pohjakartta Voimassa oleva ranta-asemakaava on laadittu Isojärven koillisosan sekä Sääjärven Kyläniemen alueiden osalta 1:2000-mittakaavaisille pohjakartoille. Muu osa Isojärven ja Sääjärven voimassa olevasta ranta-asemakaavasta on laadittu 1:5000-mittakaavaiselle pohjakartalle. Muiden vesistöjen osalta voimassa oleva kaava on laadittu 1: mittakaavaiselle pohjakartalle. Vanhan kaavan pohjakartat ovat KKJ-koordinaatistossa / likimääräisessä KKJ-koordinaatistossa ja likimääräisessä N60-korkeusjärjestelmässä. Kaavamuutosta varten on laadittu koko suunnittelualueelle uusi 1:5000- mittakaavainen ranta-asemakaavan pohjakartta, jonka Janakkalan kunnan maankäyttöinsinööri Eija Paturi hyväksyi ranta-asemakaavan pohjakartaksi. Uusi pohjakartta on laadittu ETRS-TM35FIN- koordinaatistossa ja N60- korkeusjärjestelmässä Oleva selvitysaineisto ja inventoinnit Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Museovirasto, Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Rakennusinventointi Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Teija Ahola, Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995) Kanta-Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Katriina Koski ja Auli Hirvonen. ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Julkaisija: Hämeen liitto Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Katriina Koski, Hämeen ELY-keskus. Janakkalan luonto, Siitonen ja Ranta Janakkalan yleiskaavan tarkistus. Ranta-alueiden luontoinventointi. Häyhä ym Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu OIVA Ranta-asemakaavaa varten laaditut selvitykset - Luontoselvitys 2015 (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy / Petri Parkko) - Muinaisjäännösinventointi 2015 (Mikroliitti Oy / Timo Jussila) - Emätilaselvitys ja rakennusoikeuslaskelmat 2015 perustuen Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan emätilaselvitykseen ja mitoituslaskelmiin (Ympäristönsuunnittelu Oy). 25

28 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MITOITUSPERUSTEET Suunnittelualueen järvillä on voimassa Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava Lastujärveä ja Hiidenjokea lukuun ottamatta. Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus perustuu Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin, jossa myös Harvialan ranta-asemakaavan ranta-alueille on laskettu yleiskaavan mitoituksen mukainen rakennusoikeus, mutta rakennusoikeutta ei ole osoitettu kaavakartalla. Itäinen rantayleiskaava on tullut voimaan Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty Janakkalan itäisen rantayleiskaavan vesistönosien loma-asuntorakentamisen mitoitus: Taulukko 1: 26

29 Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteista on vuoden 2003 kaavaselostuksessa kerrottu seuraavaa: Valtuusto on hyväksynyt Janakkalan ranta-alueiden suunnitteluperusteet Niissä on kunnan alue jaettu rantarakennusoikeuksien laskemiseksi mitoitusvyöhykkeiksi ottaen yleisellä tasolla huomioon vesistönosien koko, sijainti sekä virkistys- ja luonnonolosuhteet. Vyöhykkeille on valittu tiheysarvot, jotka ilmoittavat rakennuspaikkamäärän rantaviivan pituuteen suhteutettuna. Vesistönosan mitoituksen sisäiseksi jakamiseksi maanomistajakohtaisesti on päätetty kertoimet, joilla muunnetaan erimuotoiset ja eri tavalla rakentamiskelpoiset rantaviivat tilakohtaisesti vertailukelpoisiksi. Näillä mitoitusperusteilla syntyvän tilakohtaisen laskennallisen lomarakennuspaikkamäärän ja rakennettujen paikkojen määrän erotus ilmoittaa tilalla jäljellä olevan rantarakentamismahdollisuuden. Laskennalliset mitoitusluvut otetaan huomioon siten, että kymmenesosissa viisi tai enemmän pyöristyy ylöspäin täyteen kokonaislukuun ja viittä vähemmän pyöristyy alaspäin täyteen kokonaislukuun. Janakkalan itäisen rantayleiskaavan suunnitteluperusteiden mukaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun edistämiseksi on rakennusoikeuden määrittämisessä otettu lähtökohdaksi kiinteistöjaotus rakennuslain voimaantuloajankohdassa. Vuoden 1959 kesän jälkeen erotetut ja toteutetut rakennuspaikat kirjautuvat käytetyksi rakennusoikeudeksi silloisille tiloille, mutta tämä rasitus jaetaan laskennassa hyötyä saavien tilojen kesken. Rantaviivan tilakohtainen pituus mitataan pääsääntöisesti peruskartalta mittakaavassa 1: Tämän jälkeen mitattu pituus muunnetaan ottaen huomioon rannan muoto ja rakentamiskelpoisuus. Janakkalan itäisen rantayleiskaavan vesistönosakohtaisten loma-asutuksen mitoituslaskelmien pohjalta on koottu yhteenvetotaulukko Harvialan ranta-asemakaavan muutosta varten (Taulukko 2), jossa on esitetty järvikohtainen mitoitus suunnittelualueen emätilojen osalta. Taulukkoon on koottu vesistökohtaisesti todellinen rantaviiva, muunnettu rantaviiva, mitoituksen mukainen rakennusoikeus ja emätilojen jäljellä oleva (käyttämätön) rakennusoikeus yleiskaavan mukaisesti. Samassa taulukossa on myös kerrottu, miten monta uutta omarakennuspaikkaa kaavamuutoksella on osoitettu, sekä kaavamuutoksen jälkeen jäljelle jäävä käyttämätön rakennusoikeus vesistöittäin. Taulukko 2: 27

30 Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on varsin alhainen mitoitus verrattuna myöhemmin laadittuun Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan mitoitukseen. Suunnittelualue kuuluu Itäiseen rantayleiskaavan alueeseen lukuun ottamatta Lastujärveä ja Hiidenjokea, joiden alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueella on osoittamatta UPM:n omistamien maiden emätilojen osalta yhteensä 56 Itäisen rantayleiskaavan mitoitusperusteen mukaista rakennusyksikköä. Itäisen rantayleiskaavan mukainen rakennusoikeuslaskelma on esitetty taulukossa 2. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mitoitus poikkeaa eniten rantayleiskaavan mitoitusperusteesta Kesijärvellä ja Sääjärvellä. Isojärvellä aiemmista kaavoista puuttuu lisäksi virheellisesti kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, joita ei ole merkitty kaavakartoille olemassa olevina lomarakennuspaikkoina. Taulukossa 3 on esitetty UPM-Kymmene Oyj:n käyttämätön rakennusoikeus Janakkalan itäisen rantaosayleiskaavan perusteella. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu aloitettiin ensin Sääjärven Kyläniemen ranta-asemakaavan osalta, kun alueella olevan laajan retkeily- ja matkailualueen (RM) katsottiin olevan maankäytöllisesti toteuttamiskelvoton merkintä. Kaavamuutoksella oli tarve selvittää mahdollisuus muuttaa retkeily- ja matkailualue (RM) omarantaisiksi loma-asuntotonteiksi. Kaavamuutosta valmisteltaessa kävi ilmi, että Harvialan rantaasemakaavan mitoitustehokkuus poikkesi merkittävästi alueelle myöhemmin laaditusta Janakkalan Itäisen rantayleiskaavan mitoitustehokkuudesta. Tästä syystä kaavamuutoksen valmistelu laajennettiin koskemaan koko Harvialan ranta-asemakaavan aluetta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavahankkeen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta Sääjärven osalta syksyllä Vuonna 2013 ranta-asemakaavan muutos päätettiin laajentaa koskemaan kaikkia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia ranta-alueita UPM:n omistamien maiden osalta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelusta on laadittu muistio. Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (päivätty ) sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. 28

31 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoituksen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto - Hämeen virkistysalueyhdistys ry - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Janakkalan kunnan hallintokunnat: tekninen lautakunta (Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.) Vireille tulo Ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu Hallinnollinen käsittely AJANKOHTA Tekla Tekla Tekla Kh SUUNNITTELUVAIHE Janakkalan kunnan tekninen lautakunta hyväksyi päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ranta-asemakaavan suunnittelualueen rajauksen, ja että kaavoitusprosessi saatetaan vireille kuulemismenettelyineen. Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan kokous: Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineistot päätettiin asettaa 30 vrk:n ajaksi nähtäville osalliskuulemista varten. Janakkalan kunnan teknisen lautakunnan kokous: Tekninen lautakunta hyväksyi osaltaan kaavaehdotuksen ja esitti kunnanhallitukselle sen hyväksymistä sekä nähtäville asettamista. Janakkalan kunnanhallituksen kokous: Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 30 vrk:n ajaksi osalliskuulemista varten. 29

32 5.3.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa ja kunnan Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin nähtävillä olosta kirjeitse. OAS pidettiin yleisesti nähtävillä. Vireille tulo -aineistosta jätettiin 15 kirjallista mielipidettä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa ja kunnan Internet-sivuilla. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineistot pidettiin 30 vrk:n ajan nähtävillä Janakkalan kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa sekä kunnan Internetsivuilla. Kunta lähetti tiedotuskirjeet naapuritilojen maanomistajille. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavamuutoksen luonnoksesta nähtävillä olon aikana. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnosaineistosta jätettiin 12 kirjallista mielipidettä. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutettiin kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla ja kuulutus julkaistiin Janakkalan Sanomissa Kaavaehdotus pidettiin 30 vrk:n ajan nähtävillä Janakkalan kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa sekä kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus esittää muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta jätettiin yksi kirjallinen muistutus Viranomaisyhteistyö AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen liiton, Hämeen virkistysalueyhdistys ry:n, Museoviraston, Janakkalan kunnan, maanomistajan sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos yleiskaavallisena esitystapana. Neuvottelusta on laadittu muistio Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineistot pidettiin 30 vrk:n ajan nähtävillä. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnosaineistoista. Lausunnon antoivat Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 30 vrk:n ajan. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta. Lausunnon antoivat Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto sekä Kanta-Hämeen pelastuslaitos. 30

33 5.3.6 Yhteenveto osallispalautteesta ja palautteen huomioiminen kaavaratkaisussa VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN ( ) Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Museovirasto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat kaavaluonnoksesta lausunnon. Lisäksi kaavasta jätettiin kaksitoista mielipidettä. Hämeen ELY-keskuksen lausunto - Luontoarvoihin liittyen on kaavamerkintöjä syytä harkita selkeytettäväksi siten, että liito-oravan lisäksi myös muut luontodirektiivin IV (a) eliölajien esiintymisalueet on helposti erotettavissa kaavakartalla (mm. lummelampikorento) - Sääjärven Pernamaanmäen lehmusrinteen SL-merkintä on syytä korvata muulla merkinnällä, sillä alue on suojeltu luontotyyppipäätöksenä eikä varsinaisena suojelualueena. - Uudenmaan ELY-keskus muistuttaa, että ohjeelliset ajoyhteydet maanteille tulee järjestää olemassa olevien ajoneuvoliittymien kautta. Hämeen liiton lausunto - Hämeen liitto katsoo, että maakuntakaavan laajojen virkistysaluevarausten perusteet ovat osittain vanhentuneet ja ranta-asemakaavan tuoreisiin selvityksiin perustuen niiden muuttaminen ja kohdentaminen niille alueille ja kohteisiin, joilla on virkistyskäytön kannalta todellista merkitystä, on perusteltua. Kaikki rakentamattomat alueet ovat edelleenkin jokamiehen käytössä jokamiehenoikeuksiin perustuen. Hämeen liitto puoltaa kaavaluonnoksen valmistelua kaavaehdotukseksi. Museoviraston lausunto - Mikroliitti Oy on suorittanut alueen muinaisjäännösinventoinnin, ja raportin perusteella kenttätutkimukset, dokumentointi ja raportointi on tehty hyvin noudattaen Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita. Koska inventoinnissa ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muitakaan kulttuuriperintökohteita, ei Museovirastolla ole tältäkään osin huomautettavaa. - Kaavaehdotuksesta ei tarvitse pyytää Museoviraston lausuntoa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto - Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa kaava-aineistosta. Tilan omistajan mielipide (Sääjärvi) - Kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 3) tulee jättää rakentamattomaksi perustuen mm. 200 kv:n ilmajohtoon, maaperän huonoon rakennettavuuteen ja rakentamisen naapureille aiheuttamaan haittaan. Tilan omistajien mielipide (Sääjärvi) - Kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 3) tulee jättää rakentamattomaksi perustuen mm. 200 kv:n ilmajohtoon, maaperän huonoon rakennettavuuteen ja rakentamisen naapureille aiheuttamaan haittaan. - Myös kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 7) tulee jättää rakentumattomaksi perustuen mm. luontoarvoihin. 31

34 - Korttelin 12 vastaranta Kyläniemen osalta tulee jättää rakentamattomaksi mm. vesistön kapeudesta, Sääjärven lisääntyvästä kuormituksesta sekä virkistys-ja vapaaajan viettomahdollisuuksien heikentymisestä johtuen. Lisäksi mahdollisella lisääntyvällä rakentamisella on heikentävä vaikutus Sääjärven luontoon, ympäristöön ja maisemaan. Tilan omistajien mielipide (Sääjärvi) - Kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 7) tulee jättää rakentumattomaksi perustuen mm. rakentamisen naapureille aiheuttamaan haittaan. Tilan omistajien mielipide (Sääjärvi) - Kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 7) tulee jättää rakentumattomaksi perustuen mm. rakentamisen naapureille aiheuttamaan haittaan sekä tontin heikkoon rakennettavuuteen. - Myös Kiinteistöjen ja välinen alue (korttelin 12 tontti numero 3) tulee jättää rakentamattomaksi. Tilan omistajien mielipide (Sääjärvi) - Korttelin 12 sekä tontti numero 3 että tontti numero 7 tulee jättää rakentumattomaksi mm. vesistön kapeudesta, Sääjärven lisääntyvästä kuormituksesta sekä virkistysja vapaa-ajan viettomahdollisuuksien heikentymisestä johtuen. Lisäksi mahdollisella lisääntyvällä rakentamisella on heikentävä vaikutus Sääjärven luontoon, ympäristöön ja maisemaan. Lisäksi lisätontit häiritsevät merkittävästi alueen olemassa olevan asutuksen asumismukavuutta. - Korttelin 12 uusien rakennuspaikkojen rakennusetäisyydet rannasta ja rakennusoikeuden määrä poikkeavat olemassa olevien rakennuspaikkojen vastaavista määräyksistä, mikä on vastoin maanomistajien tasapuolista kohtelua. - VR-alueen muuttaminen maa- ja metsätalousalueeksi mahdollistaisi avohakkuut, jotka tuhoaisivat linnuston lisäksi myös maisemallisesti arvokkaan alueen ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet. - RM-merkinnän poistaminen Kyläniemestä on hyvä asia, kuten myös suojelualueen kaavoittaminen Lotviikinlahden rannalle. Tilan omistajien mielipide (Sääjärvi) - Emme hyväksy Sääjärven alueen ranta-asemakaavan muutosta, ja esitämme korttelin 12 tonttien numero 3 ja 7 rakennusoikeuden käyttöönotan poistamista. Sääjärven ranta-asemakaavan tehokkuusperusteisessa muutosesityksessä ei ole otettu huomioon järven matalaa keskisyvyyttä, rakentamisen aiheuttamaan ympäristökuormitusta ja luonnonympäristön tuhoutumista. Tilojen , sekä omistajien mielipide (Sääjärvi) - Kaavaluonnoksessa Kyläniemen uusille tonteille oli osoitettu kolme ajotietä. keskimmäinen näistä ajoteistä tulee poistaa, sillä maasto on tässä kohdin jyrkkä. Lisäksi ensimmäisen ajotien suuntausta olisi muutettava siten, että tie ei kulje harjun yli poikkisuunnassa. Kolmannen, harjun päässä olevan tien paikkaan ei ehdoteta muutosta. Tilan omistajan (kp) mielipide (Isojärvi) - Esitämme huolemme Isojärven ympäristön kuormituksen lisääntymisestä - Kiinteistömme jakautuu rantayleiskaavan maa- ja metsätalousalueeseen (M) sekä rantakaavan virkistysalueeseen (VR), joka jäänee alueella ainoaksi virkistysalueeksi tämän kaavamuutoksen jälkeen. Haluamme tarkastella omaa ranta-aluettamme samoilla periaatteilla, kuin mitä nyt kaavamuutoksessa on kyse (yhdenvertaisuusperi- 32

35 aate). Samalla haluamme varata mahdollisuuden kiinteistömme tasapuoliseen kehittämiseen eli esimerkiksi rakennuspaikkojen osoittamiseen. Tilan omistajien mielipide (Isojärvi) - Isojärven korttelien 34 ja 35 osalta emme hyväksy ajoyhteyden osoittamista Palokärki-nimisen tien kautta. Täten kaavaluonnoksen ohjeellinen ajoyhteysmerkintä tulee poistaa Kaisaniemi-tilaa vasten. Vaihtoehtoinen tieyhteys voidaan osoittaa Lammintien puolelta Säipintien kautta. Mikäli haittaa aiheutuu tilakeskukselle, voidaan se kiertää talouskeskuksen länsipuolelta. Vaihtoehtoisesti tieyhteys voidaan osoittaa kokonaan kaavan laadituttajan omien maiden kautta suoraan Tyryntorilta. Tilan omistajan mielipide (Isojärvi) - Huolenamme on Isojärven uusien rakentamiskortteleiden 34 ja 35 ohjeellinen tielinjaus, joka on osoitettu kulkemaan kolmen nykyisen mökkiläisen yhteisen tien kautta (Palokärki). Tästä uudesta tielinjauksesta ei ole kuitenkaan saatu mitään tietoa. - Karttalehdeltä numero 3 puuttuu mielipiteen esittäjän kiinteistönumero, josko tiedottamattomuuden syy on siinä. Tilan omistajien mielipide (Isojärvi) - Pyydämme kumoamaan kaavaluonnoksessa mainitut suunnitelmat ohjata ajoyhteys kortteleiden 34 ja 35 osalta Palokärki nimisen tien kautta. Asiasta ei ole oltu yhteydessä omistajiin Kaisaniemi-tilan osalta, jonka alueelle tie kulkee. Tilalle uudesta tieyhteydestä aiheutuisi huomattavaa taloudellista haittaa sekä huomattavia rajoituksia maankäytölle. Lisäksi alueella lisääntyisivät ympäristöhäiriöt. Vaihtoehtoinen tieyhteys voidaan osoittaa kokonaan kaavan laadituttajan omien maiden kautta suoraan Tyryntorilta. Vaihtoehtoisesti tieyhteys voidaan osoittaa myös Lammintien puolelta Säipintien kautta tilakeskus kiertäen, tai viimeisenä vaihtoehtona Säipin tilakeskuksen pihan läpi. Tilan omistajan mielipide (Käkilammi) - Olen huolestunut Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvan Käkilammen kaavoittamisesta lomarakentamiseen. Alue on lähiseudun ainoa vesistö, jota ihminen ei ole vielä rakentamisella pilannut. Alueella asuu kymmeniä ihmisiä, jotka nauttivat erämaatyyppisen järven maisemista. Lisäksi järvellä pysähtyy joutsenia ja alueella voi marjastaa ja sienestää vapaasti. Jos alueelle kaavoitetaan suunnitelman mukaisesti lomarakennuspaikkoja, tuo vapaus menetetään. Esimerkiksi Sääjärven ympäristö on jo menetetty ja kalasääski karkotettu. - Käkilammelle johtava tie kulkee maidemme läpi, eivätkä muualta tulevat ihmiset piittaa ympäristöstä ja muista ihmisistä. OSALLISPALAUTTEEN HUOMIOIMINEN KAAVAEHDOTUKSEN VALMISTE- LUSSA Valmisteluvaiheen kuulemisen osallispalaute huomioitiin kaavaehdotuksen valmistelussa seuraavasti: - luontodirektiivin liitteen IV (a) mukaisten korentojen lisääntymis- ja levähdyspaikat osoitettiin luo-2 merkinnällä, jonka kaavamääräys on: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä on osoitettu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajin (lummelampikorento / täplälampikorento) esiintymisalueet. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain (49 ) nojalla suojeltuja. Kohdenumerointi viittaa kaavaselostuksen kohdan numerointiin. (Muutos tehtiin Hämeen ELY-keskuksen lausunnon perusteella) - SL-aluevaraus muutettiin suojelualueeksi S-1, jonka kaavamääräys on: Suojelualue. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojeltu luontotyyppi 33

36 (Pernamaanmäen lehmusrinne LTA300291). (Muutos tehtiin Hämeen ELYkeskuksen lausunnon perusteella) - Kyläniemessä sijaisevien ohjeellisten ajoyhteyksien sijaintia muutettiin siten, että ensimmäinen tie linjattiin enemmän harjun suuntaisena, toinen tie poistettiin kokonaan ja kolmas tie jäi kaavaluonnoksen mukaisesti. (Tilojen , sekä omistajien mielipiteet) - Kaavaselostukseen täsmennettiin, että kaavamuutoksessa osoitettiin ainoastaan UPM-Kymmene Oyj:n omistamien ranta-alueiden rakennusoikeutta, eikä kaavamuutoksen rakennuspaikkojen osoittamisessa käytetty muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen rakennusoikeutta. (Tilan omistajan mielipide) - Korttelien 34 ja 35 kaavaluonnoksessa ajateltu kulkuyhteys etelänsuunnasta Palokärki-tieltä poistettiin ja kulku korttelien 34 ja 35 tonteille ohjattiin suoraan UPM- Kymmene Oyj:n omistamien maiden kautta. (Tilojen , sekä omistajien mielipiteet) Lisäksi korttelin 12 tontti 7 muutettiin maa- ja metsätalousalueeksi (M) UPM- Kymmene Oyj:n ja naapurimaanomistajien väliseen lisämaakauppaan perustuen. KAAVAEHDOTUSVAIHEEN KUULEMINEN ( ) Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto ja Kanta-Hämeen pelastuslaitos antoivat kaavaehdotuksesta lausunnon. Lisäksi kaavasta jätettiin yksi muistutus. Hämeen ELY-keskuksen lausunto - Uudenmaan ELY-keskus huomauttaa, että kaavassa osoitettuihin kulkuyhteyksiin käytettäville liittymille seututielle 292 (Lammintie), yhdystielle (Saloistentie) ja yhdystielle (Heinäjoentie) ei löydy tierekisteristä liittymälupaa. Liittymille tulee hakea lupa Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Hämeen liiton lausunto - Kaavaehdotukseen ei luonnosvaiheen perusteella ole tullut merkittäviä muutoksia. Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto - Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa kaava-aineistosta. Tilan omistajan muistutus (Sääjärvi) - Haitintien varteen merkitty venevalkama LV on täysin sopimattomassa paikassa, sillä alueen ranta on upottavaa vesijättömaata tai vetistä pajupusikkoa, lisäksi alueen keskellä virtaa metsäoja. Alueelle ei ilman suuria vaikeuksia pysty perustamaan parkkitilaa, vaan autot tulisivat käyttämään omistamani tilan levennystä oikealle risteävän pistotien kohdalla. Suunniteltujen rantatonttien alueella on ainakin 50 venettä, ne eivät voi osoitetulle alueelle mitenkään mahtua em. ongelmien vuoksi. Tämän vuoksi Haitintien ranta tulee säilyttää M alueena ja poistaa suunnitellut kolme rantatonttia. EHDOTUSVAIHEEN KUULEMISEN PERUSTEELLA KAAVAEHDOTUKSEEN TEHDYT MUUTOKSET Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. 34

37 Muistutuksen perusteella nähtävillä ollutta kaavaehdotusta muutettiin seuraavasti: Sääjärven länsirannan venevalkama-aluetta (LV) laajennettiin loma-asuntojen korttelialueen 24 suuntaan noin 20 metriä. Samalla myös korttelialueen 24 (RA) tonttien 1-3 rajoja täsmennettiin. Näin muutettuna venevalkama-alueen pituudeksi tuli yhteensä noin 180 metriä, josta noin 100 metriä on kantavaa metsärantaa, jota nykyisinkin käytetään veneiden pitoon. Tehty muutos ei muuta olennaisesti nähtävillä ollutta kaavaehdotusta eikä kaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville muutoksen vuoksi (MRA 32 ). Tehty muutos parantaa venevalkama-alueen käytettävyyttä eikä vaikuta heikentävästi kenenkään yksityiseen etuun. 5.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaavahanke koskee UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia alueita. Ranta-asemakaava on tarkoitus kumota Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilta, koska nämä alueet eivät mitoita rantarakennusoikeutta eikä alueilla ole rantarakentamispainetta. Muilta osin kyse on ranta-asemakaavan muutoksesta. Kaavoituksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa uusia lomarakennuspaikkoja Isojärven, Kesijärven, Käkilammen, Mustavirran ja Sääjärven ranta-alueille kunnan rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin ja kaavamuutosta varten tehtyihin selvityksiin perustuen. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus osoittaa Hanhilion, Hiidenjoen, Lastujärven, Leppälammen eikä Saloistenjärven rantaalueille. Kaavamuutoksella poistetaan Sääjärven Kyläniemen loma- ja matkailupalvelujen aluevaraus. Isojärven pohjoisrannan ja Sääjärven Kyläniemen itärannan vanhat lomarakennuspaikat on tarkoitus turvata kaavallisesti rakentamisalueina. Kaavamuutoksella turvataan myös Kesijärven itärannalla sijaitsevan Kesimajan alueen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi voimassa olevan ranta-asemakaavan vielä toteutumattomien Sääjärven lomarakennuspaikkojen sijoittelu harkitaan kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös selventää kokonaisuutena nykyisen kaavan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen VR-, VV- ja LV-aluevarausmerkintöjen tarpeellisuus ja laajuus sekä myös näiden alueiden kaavallisen maankäytön toteuttava taho, sillä UPM-Kymmene Oyj:n tavoitteena ei ole lähtökohtaisesti toteuttaa tai ylläpitää alueen mahdollisia yleisiä virkistysalueita tai ulkoilureittejä. Käytännössä voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset virkistysalueet eivät ole toteutuneet lukuun ottamatta muutamia venevalkama- ja uimaranta-alueita. Ranta-asemakaavan mukaiset virkistysaluevaraukset ovat pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia alueita, joiden yleinen käyttö perustuu jokamiehenoikeuteen. Tavoitteena on täsmentää kaavan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden kaavavarauksia. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on tarkoitus muuttaa pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan kuitenkin alueen toimivat venevalkama- ja uimaranta-alueet ja pyritään säilyttämään niiden toimintaedellytykset myös jatkossa. 35

38 Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot ja mahdolliset muut erityisarvot sekä huomioidaan ja turvataan ne tarvittaessa kaavalla. Uuden lomarakennuskannan sijoittaminen suunnitellaan luontoarvojen sekä rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Suunnittelussa huomioidaan myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantaosuuksien säilyminen. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Ranta-asemakaavan muutoksessa on huomioitu ranta-alueiden rakentamismahdollisuudet noudattaen Janakkalan itäisen rantayleiskaavan mukaisia yhtenäisiä suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Lisäksi on huomioitu ympäristön ominaispiirteet ja erityisarvot perustuen kaavoitusta varten laadittuihin selvityksiin. Itäiseen rantayleiskaavaan perustuvalla yhdenmukaisten suunnitteluperiaatteiden noudattamisella on turvattu maanomistajan tasapuolinen kohtelu olosuhteiltaan samankaltaisilla alueilla verrattuna muihin Janakkalan itäisen rantayleiskaava-alueen oleviin maanomistajiin. Lisäksi poistetaan ranta-asemakaava sellaisilta alueilta, jolla ei MRL:n mukaista ranta-alueen suunnittelutarvetta. Kaavamuutoksella on nostettu lomarakennuspaikkojen tonttikohtainen rakennusoikeuden enimmäismäärä kunnan rakennusjärjestyksen sekä rantayleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaisesti 150 k-m 2 :iin. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on muutettu pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi (M). Yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden aluevaraukset on kohdennettu niille alueille, jotka ovat nykyisin virkistyskäytössä. Alueen toimivat venevalkama- ja uimarantaalueet sekä täsmentyneet virkistysalueet on osoitettu käytön mukaisesti joko LV-, VVtai VR -aluevarauksina. Ranta-asemakaavan muutoksessa on huomioitu myös mm. luontoarvojen, riittävien virkistyskäyttömahdollisuuksien ja yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen säilyminen alueella. 6.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutos laaditaan tilalle Sääjärven luhta sekä osalle tiloista Tiltola , Liuttula , Hakkola , Uotila , Pukkila , Peräsuo , Tyry , Lempelto , Käikälä , Sillanpää , Syvänoja ja Metsä-Ylänne Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelia 6 Sääjärven Kyläniemessä sekä osaa kortteleista 10 ja 12 Sääjärven itärannalla, retkeily-ja ulkoilualueita (VR), lähivirkistysaluetta (VL), uimaranta-alueita (VV) venevalkama-alueita (LV) sekä maa- ja metsätalousalueita (M) ja maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja (MU). Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu loma-asuntojen korttelialueet 6 ja 24-27, (RA) ja loma- ja matkailualueen (R-1) kortteli sekä osa loma-asuntojen korttelialueista 10 ja 12 (RA), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), venevalkama-alueita (LV), venevalkama- ja uimaranta-alueita (LV/VV), uimaranta-alueita (VV), luonnonsuojelualue (SL), suojelualue (S-1) sekä maa- ja metsätalousalueita (M). Ranta-asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on lähes 508 ha ja kaava-alueeseen kuuluu mantereista rantaviivaa yhteensä n. 27,6 km (saaret mukaan lukien n. 32,8 km). 36

39 Kaavamuutoksella on osoitettu yhteensä 40 uutta loma-asuntotonttia (RA) perustuen Janakkalan Itäisen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan alue on osoitettu loma- ja matkailualueena (R-1) ja Isojärvellä sijaitsevien aikaisemmista kaavoista puuttuneiden loma-asuntojen rakentamisalueet kahtena loma-asuntotonttina (RA). Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä siirretään kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Lisäksi yhden voimassa olevan ranta-asemakaavan toteutumattoman rakennuspaikan alue on myyty lisämaaksi maa- ja metsätalousalueena naapuritonteille ja kyseisen rakennuspaikan rakennusoikeus on osoitettu toisaalle Sääjärven ranta-alueella. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee maa- ja metsätalousalueita (M) Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilla. Kumottavat alueet sijaitsevat osalla tiloista Tiltola , Hakkola ja Metsä-Ylänne Kumottavan alueen pinta-ala on yht. n. 40 ha. 6.2 Mitoitus Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on varsin alhainen mitoitus verrattuna myöhemmin laadittuun Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan mitoitukseen. Suunnittelualue kuuluu Itäiseen rantayleiskaavan alueeseen lukuun ottamatta Lastujärveä ja Hiidenjokea, joiden alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa. Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueella on osoittamatta yhteensä 56 Itäisen rantayleiskaavan mitoitusperusteen mukaista rakennusyksikköä. Ranta-asemakaavan mitoitus poikkeaa eniten rantayleiskaavan mitoitusperusteesta Kesijärvellä ja Sääjärvellä. Isojärvellä aiemmista kaavoista puuttuu lisäksi virheellisesti kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, joita ei ole merkitty kaavakartoille olemassa olevina lomarakennuspaikkoina. Kaavamuutoksen selvitysten ja tavoitteiden mukaisesti on perusteltua osoittaa kaavamuutosalueelle tästä rakennusoikeudesta yhteensä 40 uutta lomarakennuspaikkaa. Lisäksi Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan kehittämisen turvaamiseksi on alueelle osoitettu kahden uuden rakennusyksikön rakennusoikeus olemassa olevan rakennusyksikön lisäksi. Kesimajan alueelle on siten osoitettu rakennusoikeutta kolmen tavanomaisen lomarakennustontin verran (3x150m2 = 450m2). Isojärvelle osoitetaan kaavamuutoksella kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa, jotka puuttuvat sekä voimassa olevasta rantaasemakaavasta että Itäisestä rantayleiskaavasta. Kaavamuutoksessa osoitetaan ainoastaan UPM-Kymmene Oyj:n omistamien ranta-alueiden rakennusoikeutta. Kaavamuutoksessa on huomioitu samaan emätilaan kuuluvien kiinteistöjen rakennusoikeus, eikä kaavamuutoksessa käytetä muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen rakennusoikeutta. Uusien loma-asuntotonttien lisäksi Sääjärven ranta-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän vanhan ranta-asemakaavan mukaista toteutumatonta loma-asuntotonttia, joista neljä siirretään kaavamuutoksella luontoarvojen turvaamiseksi Sääjärven itärannalta saman järven rakentamiseen paremmin soveltuville rannanosille. Lisäksi yhden voimassa olevan ranta-asemakaavan toteutumattoman rakennuspaikan alue on myyty lisämaaksi maa- ja metsätalousalueena naapuritonteille ja kyseisen rakennuspaikan rakennusoikeus on osoitettu toisaalle Sääjärven ranta-alueella. 37

40 Taulukossa 3 on esitetty rakennusoikeuden jakautuminen järvittäin. Taulukko 3: Voimassa olevan kaavan rakentamisalueet Voimassa olevassa Harvialan ranta-asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle, Sääjärven Kyläniemen takamaastoon, retkeilyä palvelevien rakennusten korttelialue (RM). Sääjärven itärannalla sijaitsee rakentumattomia rakennuspaikkoja lomaasuntojen korttelialueilla (RA-10) 10 ja 12. Lisäksi Kesijärven itärannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusala (av-300). Voimassa olevan / poistuvan kaavan rakennuspaikkojen lukumäärät ja rakennusoikeudet on esitetty alapuolisessa taulukossa. Rakentamisalue Lukumäärä Pinta-ala yht. Rakennusoikeus Omarantaiset lomarakennuspaikat 9 6,1763 ha 900 k-m 2 (RA-10, osa kortteleista 10 ja 12) Takamaaston rakentamisalue (RM) 1 1,3210 ha 1200 k-m 2 Rakentamisalueen rajaus k-m 2 (av-300 M-alueella) Yhteensä 11 4,8413 ha 2400 k-m 2 38

41 Kaavamuutoksen mukaiset rakentamisalueet Kaavamuutoksen mukaiset rakennuspaikkojen lukumäärät ja rakennusoikeudet on esitetty alapuolisessa taulukossa. Rakentamisalue Lukumäärä Pinta-ala yht. Rakennusoikeus Omarantaiset lomarakennuspaikat 51 30,7436 ha 7650 k-m 2 (RA-korttelit 6, 24-37, osa 10 ja 12) Loma- ja matkailualue (R-1) 1 3,3418 ha 450 k-m 2 Yhteensä 52 34,0854 ha 8100 k-m 2 Ranta-asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on lähes 508 ha. Kaavan muutosalueeseen kuuluu mantereista rantaviivaa yhteensä n. 27,6 km (saaret mukaan lukien n. 32,8 km). Kaavamuutoksella varautuu rakentamiseen n. 3,88 km rantaviivaa, mikä on n. 12 % suunnittelualueen kokonaisrantaviivasta. Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueen mitoitus ja rakentamisen määrä perustuu Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan mitoitukseen ja itäistä rantayleiskaavaa varten laadittuun emätilaselvitykseen. Tähän emätilaselvitykseen perustuen rantaasemakaavan muutosalueelle on laadittu kaava-alueita koskevien emätilojen osalta emätilaselvitys, joihin rakennuspaikkojen lukumäärä perustuu. Kaavamuutoksen rakentamisalueiden toteutuessa suunnittelualueeseen kuuluvien emätilojen rantarakentamisen järvikohtainen mitoitus rakennusyksikköä/todellinen rantaviiva-km ja rakennusyksikköä/muunnettu rantaviiva-km on esitetty alla olevassa taulukossa. Laskelmassa on huomioitu kaavan muutosalueen ulkopuoliset ja jo toteutuneet rakennuspaikat (123kpl) sekä kaavamuutoksella osoitetut rakennuspaikat. Vesistö Todellinen rantaviiva emätiloittain yht. Muunnettu rantaviiva emätiloittain yht. Mitoitus rakennusyksikköä / todellinen rantaviiva Mitoitus rakennusyksikköä / muunnettu rantaviiva Sääjärvi 9,80 6,96 5,92 8,33 Kesijärvi 5,00 3,13 3,00 5,43 Isojärvi 11,73 8,26 6,45 9,16 Mustavirta 1,75 0,86 2,29 4,65 Käkilammi 0,96 0,33 2,08 6, Aluevaraukset Korttelialueet Sääjärvi Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu Sääjärven alueelle Kyläniemen takamaastoon retkeilyä palvelevien rakennusten korttelialue (RM, 1200 k-m²), jonka pinta-ala on 1,321 ha. Alue on rakentumaton. Tämä RM-alue (kortteli 6) poistetaan kaavamuutoksella. Voimassa olevan ranta-asemakaavan loma-asuntojen korttelialueet (RA) 10 ja 12 sijaitsevat Sääjärven itärannalla. Kaavamuutoksessa mukana olevien, vielä rakentumattomien, tonttien rakennusoikeuden määrää nostetaan kaavamuutoksella (100 k-m k-m 2 ) kortteleissa 10 ja 12. Kortteleiden 10 ja 12 rakennuspaikkojen kerrosluku on kaksi (II) voimassa olevan kaavan mukaisesti. 39

42 Voimassa olevan kaavan mukainen korttelin 12 tontti 7 muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M) UPM-Kymmene Oyj:n ja naapurimaanomistajien väliseen lisämaakauppaan perustuen. Voimassa olevan kaavan mukainen korttelin 10 kaakkoisin rakennuspaikka (tontti 16) poistetaan ja siirretään peremmin rakentamiseen soveltuvalle rannanosalle Sääjärvellä, kuten myös korttelin 12 kolme kaakkoisinta rakennuspaikkaa (tontit 15,16,17). Kaavamuutosalueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) 6 ja sekä osa kortteleista 10 ja 12. Uudet RA-korttelit 6, 26 ja 27 sijaitsevat Kyläniemen itärannalla ja korttelit 24 sekä 25 Paartianlahden länsirannalla. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluku on I u 1/2 eli rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa käyttää puolet ullakon tasolla kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kullekin tontille saa sijoittaa yksiasuntoisen lomarakennuksen, vierasmajan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 150 k-m². Loma-asunto, vierasmaja ja sauna saavat olla kooltaan yhteensä enintään 80 % kokonaisrakennusoikeudesta. Muut talousrakennukset saavat olla kooltaan yhteensä enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 15 k-m². Sääjärven RA-kortteleiden tiedot: Kortteli Tonttien Pinta-ala yht. (ha) Rak.oik. yht. (k-m 2 ) lkm 6 6 2, , , , , , , Yhteensä 22 12,2503 ha 3150-m 2 Kesijärvi Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu Kesijärven itärannalle virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusala (av-300) ja rakennusoikeutta 300 k-m². Alueella sijaitsee UPM-Kymmene Oyj:n edustus- ja virkistyskäytössä oleva Kesimaja. Ko. alueelle on osoitettu kaavamuutoksella loma- ja matkailualueen (R-1) korttelirajaus, jonka pinta-ala on 3,3418 ha. Korttelille on osoitettu rakennusoikeutta 450 k-m². R-1 -korttelin kerrosluku on I u 1/2. Kesijärven kaavamuutosalueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) Uudet RA-korttelit sijaitsevat Kesijärven pohjoisrannalla, Ylöstalonlahden ympärillä. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluku on I u 1/2. Kullekin tontille saa sijoittaa yksiasuntoisen lomarakennuksen, vierasmajan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 150 k-m². Loma-asunto, vierasmaja ja sauna saavat olla kooltaan yhteensä 40

43 enintään 80 % kokonaisrakennusoikeudesta. Muut talousrakennukset saavat olla kooltaan yhteensä enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 15 k-m². Kesijärven RA-kortteleiden tiedot: Kortteli Tonttien Pinta-ala yht. (ha) Rak.oik. yht. (k-m 2 ) lkm , , , Yhteensä 13 9,2220 ha 1950 k-m 2 Isojärvi Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ei ole osoitettu rakentamisalueita Isojärven suunnittelualueelle. Isojärven pohjoisosan Myllynlahden länsirannalle on kuitenkin rakentunut kaksi vuokramökkiä/loma-asuntoa jo vuosikymmeniä sitten. Ko. alueelle on osoitettu kaavamuutoksella loma-asuntojen korttelialue (RA) 32. Muut Isojärven kaavamuutosalueelle muodostuvat loma-asuntojen korttelialueet (RA) sijaitsevat Isojärven länsirannalla Levonkärjessä ja Nuottasaaren eteläpuolella. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluku on I u 1/2. Kullekin tontille saa sijoittaa yksiasuntoisen lomarakennuksen, vierasmajan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 150 k-m². Loma-asunto, vierasmaja ja sauna saavat olla kooltaan yhteensä enintään 80 % kokonaisrakennusoikeudesta. Muut talousrakennukset saavat olla kooltaan yhteensä enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 15 k-m². Isojärven RA-kortteleiden tiedot: Kortteli Tonttien Pinta-ala yht. (ha) Rak.oik. yht. (k-m 2 ) lkm , , , , Yhteensä 10 5,5772 ha 1500 k-m 2 41

44 Mustavirta Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ei ole osoitettu rakentamisalueita Mustavirran suunnittelualueelle. Alue on rakentumaton. Kaavamuutoksella osoitetaan Mustavirran pohjoispäähän yksi loma-asuntojen korttelialue (RA) 36, johon on sijoitettu neljä omarantaista rakennuspaikkaa. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluku on I u 1/2. Kullekin tontille saa sijoittaa yksiasuntoisen lomarakennuksen, vierasmajan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 150 k-m². Loma-asunto, vierasmaja ja sauna saavat olla kooltaan yhteensä enintään 80 % kokonaisrakennusoikeudesta. Muut talousrakennukset saavat olla kooltaan yhteensä enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 15 k-m². Mustavirran RA-korttelin rakennuspaikkojen tiedot: Kortteli Tontin Pinta-ala (ha) Rak.oik. (k-m 2 ) numero , , , , Yhteensä 4 2,1281 ha 600 k-m 2 Käkilammi Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ei ole osoitettu rakentamisalueita Käkilammin suunnittelualueelle. Alue on rakentumaton. Kaavamuutoksella osoitetaan Käkilammin itärannalle yksi loma-asuntojen korttelialue (RA) 37, johon on sijoitettu kaksi omarantaista rakennuspaikkaa. Uusien rakennuspaikkojen kerrosluku on I u 1/2. Kullekin tontille saa sijoittaa yksiasuntoisen lomarakennuksen, vierasmajan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 150 k-m². Loma-asunto, vierasmaja ja sauna saavat olla kooltaan yhteensä enintään 80 % kokonaisrakennusoikeudesta. Muut talousrakennukset saavat olla kooltaan yhteensä enintään 20 % kokonaisrakennusoikeudesta. Loma-asuinrakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan rakentaa myös kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen vierasmajan kerrosala saa olla enintään 15 k-m². 42

45 Käkilammin RA-korttelin rakennuspaikkojen tiedot: Kortteli Tontin Pinta-ala (ha) Rak.oik. (k-m 2 ) numero , , Yhteensä 2 1,5660 ha 300 k-m 2 Rakentamisalueita koskevat yleismääräykset: Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 m keskivedenkorkeuden yläpuolella. Rakentamisalueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Janakkalan kunnan määräysten mukaisesti Muut alueet Lomarakentamisalueiden lisäksi kaavamuutoksella on tarkasteltu laajojen retkeily- ja virkistysalueiden (VR), venevalkamien (LV) ja uimaranta-alueiden (VV) tarkoituksenmukaisuutta. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on esim. Sääjärven ja Isojärven ranta-alueella laajoja alueita VR-aluevarauksella. Nämä virkistysaluevaraukset eivät ole toteutuneet, eikä niille ole nähtävissä nykytilanteessa tarvetta eikä toteuttajaa. Kaavamuutoksessa laajat ranta-alueet on osoitettu todellisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueina (M), toisin kuin voimassa olevassa ranta-asemakaavassa, jossa alueet oli merkitty VR-merkinnällä. Kaavassa on osoitettu virkistyskäyttöalueena ainoastaan käytössä olevat venevalkama- (LV) ja uimaranta-alueet (VV) sekä virkistyskäytön kannalta tärkeiksi arvioidut virkistys-ja retkeilykohteet (VR). Virkistys- ja venevalkama-alueet (VR, VV, LV, LV/VV) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu virkistys- ja venevalkama-alueita seuraavasti: - retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) yhteensä 206,4054 ha - uimaranta-alueita (VV) yhteensä 0,6200 ha - venevalkama-alueita (LV) yhteensä 3,4347 ha Kaavamuutoksella on osoitettu alueelle virkistys- ja venevalkama-alueita seuraavasti: Aluevaraus VR VV LV LV/VV Sääjärvi 2,6282 ha 1,0738 ha Kesijärvi ja Leppälammi 0,2138 ha 0,4560 ha Isojärvi ja Saloistenjärvi 0,3957 ha 1,8537 ha Mustavirta 0,3797 ha Hanhiliko Käkilammi Lastujärvi 3,8024 ha Hiidenjoki Yhteensä 6,8263 ha 0,2138 ha 1,9095 ha 1,8537 ha 43

46 Sääjärvi Sääjärven Kyläniemessä voimassa olleessa ranta-asemakaavassa ollut LV-alue on poistettu kaavamuutoksella, sillä kaavamuutoksen jälkeen venevalkama-alueelle ei ole enää tarvetta RM-alueen poistumisen myötä. Voimassa olevan kaavan mukaista LValuevarausta Sääjärven länsirannalla on kaavamuutoksella täsmennetty ja tiivistetty verrattuna alueen voimassa olevaan kaavaan sekä alueen nykyiseen, hajanaiseen veneiden pitoon. Kaavamuutoksella on turvattu mahdollisuus käyttää aluetta edelleen soutuveneiden maallevetopaikkana nykyisen venemäärän tarpeisiin osoittamalla venevalkamaalueeksi yhteensä noin 180 metriä rantaviivaa, josta noin 100 metriä on kantavaa, nykyisinkin osittain venevalkamakäytössä olevaa metsärantaa. Kaavaprosessin aikana on tullut esille tarve parantaa Sääjärven länsiosan venevalkaman toiminnallisuutta. Venevalkama-alueen nykyisestä hyvin hajanaisesta veneiden pidosta ja siihen liittyvästä autojen pysäköinnistä aiheutuu nykyisin häiriötä Haitintien käyttäjille ja mahdollisesti myös alueen lähiympäristöön. Venevalkaman käytettävyys paranisi merkittävästi rakentamalla venevalkama-alueelle liittymä Haitintieltä ja järjestämällä alueelle pysäköintitilaa, jolloin alueen veneiden pitoon liittyvä autoliikenne ja pysäköinti saataisiin järjestettyä nykyistä paremmin. Lisäksi kaavan mukaisen venevalkamaalueen rantaa voitaisiin parantaa esimerkiksi puustoa raivaamalla, jolloin rannan käytettävyys veneiden maallevetopaikkana paranisi. VR-aluevarauksia on täsmennetty Sääjärven alueella ja voimassa olevan kaavan retkeily- ja virkistysalueet on muutettu todellisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi Kyläniemen eteläpuolella ja suurimmassa osassa Kyläniemeä. Alueen virkistyskäytön on katsottu kohdistuvan erityisesti Kyläniemen pohjoisosaan, joka on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti retkeily- ja ulkoilualueena (VR). Kesijärvi ja Leppälammi Voimassa olevan kaavan mukainen aluevarusmerkintä on ollut sekä Kesijärven että Leppälammin alueella VR. Kaavamuutoksella nämä perusteettoman laajat retkeily- ja ulkoilualuevaraukset muutetaan todellisen maankäytön mukaisesti maa-ja metsätalousalueiksi. Käytännössä alueen virkistyskäyttö kohdentuu länsirannan venevalkaman ja uimarannan kautta itse vesistöön, eikä muilla ranta-alueilla ole voimassa olevien kaavojen virkistyskäyttöaluevarausten mukaista käyttöä. Kaavamuutoksella on turvattu venevalkama- (LV) ja uimaranta-alueen (VV) säilyminen. Isojärvi ja Saloistenjärvi Voimassa olevan ranta-asemakaavan Isojärven länsi-ja pohjoisosan perusteettoman laajat retkeily- ja ulkoilualueet (VR) on muutettu kaavamuutoksella todellisen maankäytön mukaisesti maa-ja metsätalousalueiksi (M), kuten myös Isojärven koillisosan pieni MUalue (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla ulkoilunohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja). Kaavamuutoksella virkistyskäyttö on kohdennettu Isojärven pohjoisosan saariin, jotka on merkitty kaavamuutokseen merkinnällä VR. Lisäksi voimassa olevan kaavan mukaiset Isojärven eteläosan LV- ja VV-merkinnät on merkitty kaavamuutoksessa yhteismerkinnällä LV/VV (venevalkama- ja uimaranta-alue) olemassa olevan maankäytön mukaisesti. Samoin Isojärven pohjoisosan patoalue on merkitty yhteismerkinnällä LV/VV. Merkintä mahdollistaa alueen käyttämisen joko venevalkama- tai uimarantaalueeksi tarpeen mukaan. Mustavirta Mustavirran alue on voimassa olevassa kaavassa ollut kokonaisuudessaan merkinnällä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaavamuutoksella Mustavirran rantaan on osoitettu 44

47 venevalkama-alue (LV), jonka tarkoituksena on mahdollistaa veneiden pitäminen rantaalueella kaavamuutoksen mukaisten rakennuspaikkojen toteutuessa. Lastujärvi Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen VL-alue (lähivirkistysalue) on merkitty kaavamuutoksessa merkinnällä VR (retkeily- ja ulkoilualue) huomioiden kunnan valmisteilla oleva Turengin itäosan osayleiskaava. Luonnonsuojelualueet (SL) ja suojelualueet (S-1) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ei ole suojelualueita. Kaavamuutoksella on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL) Sääjärven Lotviikinlahden itäpuolella sijaitseva Ronnin lähteen luonnonsuojelualue (YSA232516) kaavan muutosalueelle sijoittuvilta osin. Kaava-alueelle sijoittuvan luonnonsuojelualueen pinta-ala on 611 m 2. Kaavamuutosalueella sijaitseva Pernamaanmäen lehmusrinne (LTA300291) on osoitettu luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojeltuna luontotyyppinä S-1 aluevarauksena (pinta-ala 8392 m 2 ) Maa- ja metsätalousalueet (M) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu maa-ja metsätalousalueita (M) yhteensä n. 287,38 ha sekä lisäksi Isojärvelle maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) 0,653 ha. Kaavamuutoksen M-alueiden yhteispinta-ala on n. 460,21 ha. Suurin osa kaavan rakentamattomista alueista on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti maa-ja metsätalousalueina (M). Kaavamuutoksella on muutettu voimassa olevan kaavan MU-alueet sekä suurin osa retkeily-ja ulkoilualueista vallitsevan maakäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi (M). Kaavamuutoksella on osoitettu arvokkaat elinympäristöt luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi alueiksi luo-viivamerkinnällä, liito-oravan esiintymisalueet luo-1 - viivamerkinnällä sekä lummelampikorennon ja/tai täplälampikorennon esiintymisalueet luo-2 -viivamerkinnällä kaavaselostuksen kohdan numeroinnin mukaisesti alueelle laadittuun luontoselvitykseen perustuen. Suurin osa kaavan mukaisista luontokohteista on osoitettu kaavan mukaisille M- alueille. Lisäksi kaavamuutoksen maa- ja metsätalousalueisiin rajautuvat sudenkorentoalueet on esitetty luo-2 viivamerkinnöin, vaikka ne sijaitsevatkin osin tai kokonaan vesialueilla. Ranta-asemakaavan kumoaminen Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on mukana tarpeettoman laajasti myös sellaisia alueita, jotka eivät mitoita rantarakennusoikeutta ja joilla ei ole rakennuspaikkojen mitoituksen suhteen merkitystä. Tällaisia alueita on Kesijärven itäpuolisella Kirinmyllynojalla sekä Kesijärven länsipuolisella Sulkusillan alueella. Ko. alueiden rantaasemakaava kumotaan tämän kaavamuutoksen yhteydessä. Kumottavien M-alueiden pinta-alat ovat 34,58 ha (Kirinmyllynoja) ja 5,98 ha (Sulkusillan alue) ja yhteispinta-ala 40,56 ha. 45

48 6.3.3 Ajoyhteydet Kaava-alueelle kuljetaan Harvialantieltä- (290) ja Lammintieltä (292) käsin, tai vaihtoehtoisesti valtatieltä 10 (Hämeenlinna-Lahti). Eri vesistöjen kaava-alueiden väliset tieyhteydet on pääosin rakennettu valmiiksi ja alueella onkin kattava metsäautoteiden verkosto. Kaavamuutoksessa kaikki tieyhteydet yhtyvät jo olemassa olevaan tieverkkoon. Uudet tiet on osoitettu kaavassa ohjeellisin ajoyhteysmerkinnöin (ajo). Kaavalla ei voida suunnitella kaava-alueen ulkopuolisia tieyhteyksiä. Kaava-alueen ulkopuoliset ajoyhteydet maanteille voidaan toteuttaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamien maiden ja olevan tiestön kautta tukeutuen jo olemassa oleviin ajoneuvoliittymiin. Kyseiset tiet ovat vanhoja teitä jo useamman vuosikymmenen takaa. Nämä tiet palvelevat alueen maa- ja metsätaloutta ja ovat laajasti myös olevan loma- ja vakituisen asutuksen käytössä. Sääjärvi Sääjärven korttelin 10 rakentamisalueet tukeutuvat Varissaarenkujaan tai Pitkäniemenlahti-nimiseen tiehen, joille pääsee Rytkösentori ja Hanhilionoja nimisiä teitä pitkin. Korttelin 12 rakentamisalueet tukeutuvat vastaavasti Raikanraittiin, jonne pääsee Isoleikkoolta. Korttelin 24 rakentamisalueet tukeutuvat Haitintiehen ja korttelin 25 rakentamisalueet Isoleikkooseen. Kortteleihin 6, 26 ja 27 joudutaan rakentamaan yhteensä uutta tietä noin 600m. Ajo kortteleille tapahtuu Kyläniemi-nimistä tietä pitkin, joka erkanee Isoleikkoosta. Kesijärvi Kesimajalle on olemassa oleva tieyhteys (Kesimaja-tie) Kesijärvi-nimistä tietä pitkin. Kesijärven pohjoispuolisiin uusiin kortteleihin joudutaan rakentamaan yhteensä n. 1,2 km uutta tietä. Kulkuyhteys uusille korttelialueille voidaan järjestää teiden Rytkösentori-Hirvilinja-Ylöstalonmäki kautta. Isojärvi Isojärven kortteleista kortteliin 32 on olemassa oleva tieyhteys, joka voidaan ohjata suoraan Lammintieltä. Kortteleihin joudutaan rakentamaan yhteensä n. 1 km uutta tietä. Korttelin 33 tieyhteys voidaan ohjata suoraan Lammintieltä. Korttelien 34 ja 35 osalta ajoyhteys tonteille ohjataan suoraan lounaasta UPM-Kymmene Oyj:n omistamien maiden kautta. Mustavirta Mustavirran korttelin 36 länsipuolelle kulkee olemassa oleva tieyhteys Mustavirta nimistä tietä pitkin, joka erkanee Onkijärventieltä. Korttelin tonttien rakentaminen edellyttää noin 0,2 km uuden tien rakentamista. Käkilammi Kulkuyhteys Käkilammen kortteliin voidaan järjestää UPM-Kymmene Oyj:n omistamien maiden kautta eli pohjoisesta Isoleikkoon suunnasta, jolloin uutta tietä tulisi rakennettavaksi noin 700m. 6.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavoitettava alue on kaavan laatimishetkellä rakentumaton lukuun ottamatta UPM- Kymmene Oyj:n käytössä olevaa Kesimajaa Kesijärvellä, kahta vuokramökkiä Isojärvellä ja Sääjärven Kyläniemen vanhaa partiolaisten mökkiä. Ranta-asemakaavan muutoksen lähiympäristön ranta-alueet ovat paikoitellen hyvinkin tehokkaasti rakentuneita. Lisäksi kunnan rantayleiskaavassa on osoitettu lähiympäristöön uutta rantarakentamista. Suunnit- 46

49 telualueen ranta-alueiden rakennettu ympäristö muodostuu nykyisin n. 210 vanhasta rakennuspaikasta sekä ranta-alueille rakentuneesta tiestöstä. Vanha rantarakentaminen on pääosin vapaa-ajanasutusta. Lastujärven, Hiidenjoen, Hanhilikon, Leppälammin, Mustavirran ja Käkilammen ranta-alueet eivät ole rakentuneet. Jokaisen vesistön suunnittelualueen osalla on rakentunutta tiestöä Hiidenjokea lukuun ottamatta. Suunnittelualueeseen ei kohdistu erityisiä rakennetun ympäristön arvoja. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja vesistökohtainen sijoittelu on määritelty kaavamuutoksella perustuen Janakkalan kunnan Itäisten rantayleiskaavan mitoitusperusteisiin. Voimassa olevaan ranta-asemakaavaan nähden myös kaavan muutoksessa mukana olevien RA-alueiden tonttikohtainen rakennusoikeus on nostettu Janakkalan kunnan rakennusjärjestyksen ja rantayleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaiselle tasolle 150 k-m2/tontti. Harvialan ranta-asemakaavamuutoksen uudet rakennuskorttelit on osoitettu siten, etteivät ne sijoitu aivan vanhojen rakennuspaikkojen viereen. Mahdollisuuksien mukaan uudet rakentamisalueet on kuitenkin sijoitettu siten, että ne tukeutuvat olemassa olevaan tiestöön, jolloin ne tukeutuvat myös olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Sijoittamalla uudet rakentamisalueet melko tiiviisti ja yhtenäisesti ranta-alueelle on pystytty turvaamaan mahdollisimman laajojen rannanosien säilyminen yhtenäisesti rakentamisesta vapaina. Mahdollinen kaavan muutoksen vaikutus olevaan rakennettuun ympäristöön kohdistuu uusien rakennuspaikkojen myötä Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueen järvien ranta-alueen vanhoihin rakentamisalueisiin. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen on kuitenkin pyritty tekemään alueen vanhat rakentamispaikat huomioiden siten, ettei uusista rakennuspaikoista aiheudu merkittävää vaikutusta jo rakentuneille naapurikiinteistöille. Uudet lomarakennuspaikat eivät rajaudu vanhoihin rakennuspaikkoihin, vaan kaavan muutoksella osoitettujen rakennuspaikkojen ja naapuritilojen rakentamisalueiden väliin jää maa- ja metsätalousaluetta suojavyöhykkeeksi. Uusien rakennuspaikkojen vaikutusta vastarannan rakennettuun ympäristöön ei myöskään voida pitää merkittävänä. Vastarannan rakentuneet rakennuspaikat tai rantayleiskaavalla osoitetut vielä toteumattomat lomarakennuspaikat sijaitsevat lähimmillään Sääjärvellä n. 300 m etäisyydellä kaavamuutoksella osoitetuista uusista rakennuspaikoista. Tällöinkin uudet rakennuspaikat avautuvat siten, ettei niitä vastapäätä ole välitöntä vastarantavaikutusta olemassa olevien rakentamisalueiden suhteen. Mustavirralle ja Käkilammelle osoitettujen lomarakennuspaikkojen toteutumisella ei ole välitöntä vaikutusta ennestään rakentuneiden alueiden rakennuspaikkojen asukkaisiin tai käyttäjiin, sillä vesistöjen ranta-alueella ei sijaitse ennestään rakennuskantaa. Muille vesitöille osoitettujen uusien rakennuspaikkojen vaikutukset nykyiseen rakennettuun ympäristöön ovat paikallisia ja kohdistuvat lähinnä suunnittelualueen välittömän lähiympäristön vanhoihin rakennuspaikkoihin. Uusien rakennuspaikkojen toteutuminen muuttaa vanhojen rakennuspaikkojen lähiympäristöä. Nykyiset metsätalousalueet muuttuvat lomarakentamisalueiksi ja rakennettu ympäristö laajenee. Lisäksi alueen tiestön käyttäjien määrä kasvaa. Kaavamuutoksella osoitetun uuden lomarakentamisen arvioidaan sopeutuvan luontevasti alueen rakennetun ympäristön nykyiseen maankäyttöön. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavamuutoksesta ei aiheudu alueen ja lähiympäristön rakennettuun ympäristöön merkittäviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavan muutosalueen luontoarvot on selvitetty kaavan valmisteluvaiheessa laaditussa luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy 2015). Kaavassa on näin voitu huomioida alueen luonnonympäristöön liittyvät arvot uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa. 47

50 Kaavamuutoksella osoitetuilla uusilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Luonnonarvojen puolesta herkimmät ranta-alueet on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle säilyväksi nykyisellään maa- ja metsätalousalueina ja luontoarvojen säilyminen on huomioitu ja turvattu myös kaavamerkinnöin (SL, S-1, luo ja luo-1). Lisäksi voimassa olevan ranta-asemakaavan neljä Sääjärven itärannan ranta-alueen tonttia on siirretty luontoarvojen turvaamiseksi sopivammille rannanosille. Kaava muuttaa nykyisin rakentamattomien Mustavirran ja Käkilammen ranta-alueet koillisrantojen osalta rakentamisalueeksi. Kaava muuttaa sekä Mustavirran että Käkilammen nykyistä rakentamatonta luonnetta, joskaan vesistöjen ranta-alueita ei voida pitää nykyisinkään varsinaisesti erämaisina rannoille rakentuneesta tiestöstä, patorakennelmasta ja venerannoista johtuen. Lisäksi Käkilammelle on osoitettu Itäisessä rantayleiskaavassa yksi rakentumaton lomarakennuspaikka. Mustavirran ja Käkilammen alueilta ei ole inventoitu mitään kaavoituksessa huomioitavia luontoarvoja. Kaavalla osoitetut tontit on rajattu pinta-alaltaan suuriksi siten, että tonttikohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamiseen on riittävästi tilaa. Kaavalla määrätään, että RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä viemäriverkoston ulkopuolisia alueita koskevan lainsäädännön ja Janakkalan kunnan määräysten mukaisesti. Kaavan laatimishetkellä Janakkalan jätevesien käsittelystä määrätään Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017 sekä rakennusjärjestyksessä ja Janakkalan kunnan julkaisemassa Jätevesien kiinteistökohtaisen käsittelyn ohje Janakkalassa -oppaassa. Kun kaavalla osoitettujen uusien rakennuspaikkojen jätevesien käsittely järjestetään jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten mukaisesti, niin kaavan toteutumisesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta suunnittelualueen vesistöjen tilaan. Kaavan mukainen maankäyttö ei edellytä merkittäviä ruoppaustöitä eikä aiheuta paineita merkittäviin vesirakennustöihin ryhtymiseksi. Kaavaa laadittaessa on kokonaisuudessaan pyritty rakennuspaikkojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla minimoimaan vaikutukset ranta-alueen luonnonympäristön nykytilaan. Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueen luonnonympäristön arvokkaat kohteet sekä erityispiirteet ja kaavalla turvataan alueen luonnonympäristön arvokkaiden alueiden säilyminen. Kokonaisuutena arvioiden kaavalla edistetään alueen luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä vesistöjen tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksen myötä alueen käyttäjien määrän lisääntymisestä voidaan arvioida olevan myös sosiaalisia vaikutuksia. Alueen rakennuspaikkojen lisäys kasvattaa käyttäjien määrää alueen tiestöllä kuin myös jokamiehenoikeuksiin perustuen lähiympäristön maaja vesialueilla. Lomarakentamisalueiden kokonaisuudet laajenevat, mikä saattaa lisätä kortteleiden sekä vierekkäisten rakennuspaikkojen omistajien ja käyttäjien välistä kanssakäymistä. Uusien tonttien osoittaminen saatetaan myös kokea alueen vanhoilla rakennuspaikoilla epävarmuutena vallitsevalle olotilalle. Uusien tonttien sijoittelu ja rakennusalojen rajaaminen on pyritty tekemään maastokatselmuksien perusteella siten, ettei uusien tonttien rakentuminen aiheuta merkittävää häiriötä alueen ja lähiympäristön vanhoille rakennuspaikoille. Kulkuyhteydet kaavamuutoksen mukaisille uusille tonteille voidaan toteuttaa pääosin UPM-Kymmene Oyj:n omistamien maiden kautta, jolloin uusien rakennuspaik- 48

51 kojen toteutuminen ei lisää merkittävästi liikennettä vanhojen rakentamisalueiden käytössä olevalla tiestöllä tai liikenteen lisäys ei kohdistu vanhaan tiestöön olemassa olevien rakennuspaikkojen läheisyydessä. Kokonaan uuden rakentamisen aiheuttamaa vaikutusta ei voida kuitenkaan pois sulkea. Kyse on kuitenkin tavanomaisen lomarakentamisen ja tonttien vapaa-ajankäytön aiheuttamista vaikutuksista. Kaavamuutoksella on selvitetty kokonaisuutena nykyisen kaavan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen VR-, VV- ja LV-aluevarausmerkintöjen tarpeellisuus ja laajuus. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu esim. Sääjärven ja Isojärven rantaalueille laajoja virkistys-ja retkeilyaluevarauksia (VR). Nämä virkistysaluevaraukset eivät ole toteutuneet, eikä niille ole kaavaprosessin aikana tullut esille tarvetta eikä löytynyt toteuttajaa. Tosiasiallisesti pääosa ranta-asemakaavan mukaisista ranta-alueista on tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia alueita, joiden virkistyskäyttö perustuu jokamiehenoikeuteen. Nykytilanteessa jokamiehenoikeutta tehokkaampi virkistyskäyttö kohdentuu ainoastaan alueella oleviin muutamiin venevalkama- ja uimaranta-alueisiin sekä virkistyskäytön kannalta edullisille rannanosille. Ranta-asemakaavan muutoksella laaja-alaiset maa- ja metsätalouskäytössä olevat alueet on osoitettu nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi (M) ja retkeily- ja ulkoilualuevaraukset (VR) on kohdennettu Sääjärven Kyläniemen pohjoisosaan, Lastujärven etelärannalle sekä Isojärven saariin. Kaavamuutoksella myös alueen venevalkama- ja uimaranta-aluevarauksia on täsmennetty ja kohdennettu alueen nykyisin käytössä oleville venevalkama- ja uimaranta-alueille ja toteutumattomia ja tarpeettomia venevalkama-ja uimaranta-alueiden aluevarauksia on poistettu kaavasta. Kaavamuutoksella on osoitettu venevalkama-alueita (LV) tai yhdistettyjä venevalkama- ja uimaranta-alueita (LV/VV) Sääjärvelle, Isojärvelle, Kesijärvelle ja Mustavirralle. Näillä kaavamuutoksella osoitetuilla retkeily- ja ulkoilualueilla sekä venevalkama- ja uimaranta-alueilla on nähtävissä myös suunnittelualuetta laajempaa käyttöä. Kaavamuutos osaltaan edistää näiden paikallisten virkistyskäyttökohteiden säilymistä ja mahdollisesti myös niiden kehittämistä. Lisäksi ranta-asemakaavan muutoksella turvataan kokonaisuutena ja myöskin vesistöittäin tarkasteltuna jokamiehenoikeuteen perustuvan liikkumisen kannalta riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen säilyminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on tukeuduttu ranta-alueen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sijoittamalla ranta-alueelle osoitetut uudet rakennuspaikat siten, että ne tukeutuvat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaan tiestöön. Kaava-alueen ulkopuoliset ajoyhteydet maanteille voidaan toteuttaa UPM-Kymmene Oyj:n omistamien maiden ja olevan tiestön kautta tukeutuen jo olemassa oleviin ajoneuvoliittymiin. Kyseiset tiet ovat vanhoja teitä jo useamman vuosikymmenen takaa. Nämä tiet palvelevat alueen maa- ja metsätaloutta ja ovat laajasti myös olevan loma- ja vakituisen asutuksen käytössä. Kaavamuutoksen rakentamiskorttelit on osoitettu kaavan eri tavoitteet huomioon ottaen mahdollisimman yhtenäisiksi rakentamisalueiksi. Kaavaratkaisulla on turvattu riittävä rakennusoikeuden määrä Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan rakentamisalueelle, joka mahdollistaa myös alueen kehittämisen. Myös kaksi aiemmista kaavoista puuttunutta vuokramökkiä Isojärvellä on huomioitu rakennuspaikkoina kaavamuutoksessa. Kaavamuutoksessa on huomioitu riittävien, yhtenäisten, rakentamisesta vapaiden rantojen säilyminen. Leppälammi (1,95 km), Hanhiliko (0,95 km), Lastujärvi (1,30 km) ja Hiidenjoki (1,96 km) jäävät kokonaan rakentamisesta vapaiksi, kuten myös kaikki suunnittelualueeseen kuuluvat saarialueet eli Isojärven saaret: Selkäsaari, Nuottasaari, Naurissaari, Korkeasaari, Pitkänsillansaari, Kivisaari (yht. 2,31 km) ja Sääjärven saaret: Papinsaari, Huhmarinsaari (yht. 0,54 km). Lisäksi kaavaratkaisu säilyttää merkittäviä laajaalaisia ja yhtenäisiä rakentamisesta vapaita kokonaisuuksia: Kesijärven eteläosa (3,7 49

52 km), Sääjärven eteläosan Lontviikinlahti (1,50 km), Sääjärven Pitkäniemenkärjen alue (1,27 km), Sääjärven Paartianlahden alue (1,00 km) Sääjärven Kyläniemen kärki (0,61 km), Sääjärven Haitinlahden länsiosa (0,43 km), Mustavirta (1,48 km), Käkilammi (0,77 km), Isojärven Taipaleenlahti (0,73 km), Isojärven länsirannat (0,81 km + 0,57 km + 0,44 km), Isojärven itäranta (0,29 km), Isojärven eteläranta (0,32 km) ja Saloistenjärven Jukuanlahti (0,49 km). Kokonaisuutena ja myöskin vesistöittäin tarkasteltuna ranta-alueilla säilyy edelleen riittävästi yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rantoja ja kaavaratkaisu turvaa kaikkien vesistöjen osalta rakentamisesta vapaiden rantojen säilymisen. Kaavaprosessin yhteydessä uusille rakentamisalueille kulkeminen on myös suunniteltu siten, ettei lisääntyvästä liikenteestä aiheudu merkittävää häiriötä vanhoille rakentamisalueille. Lisäksi kaavan toteutumisen myötä rakentuva tiestö saattaa edistää alueen vanhojen käyttäjien kulkumahdollisuuksia Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen kaavalla jäsentää ja turvaa rantaalueisiin liittyvät taloudelliset arvot. Kokonaisuutena kaavamuutoksen mahdollistava loma-asutuksen lisääntyminen vaikuttanee positiivisesti myös kunnan talouteen verotuloina ja palvelukysynnän lisääntymisenä Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Ranta-asemakaavan muutoksen mitoitus perustuu Janakkalan kunnan itäisen rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin, jossa Harvialan ranta-asemakaavan ranta-alueille on laskettu yleiskaavan mitoituksen mukainen rakennusoikeus. Ranta-asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on määritetty Janakkalan Itäisen rantayleiskaavan mitoitusperiaatteiden ja - laskelmien mukaisesti emätilaperiaatetta noudattaen. Voimassa olevassa rantaasemakaavassa rantarakentamisen mitoitus on ollut alhaisempi verrattuna myöhemmin laadittuun Janakkalan kunnan Itäiseen rantayleiskaavan mitoitukseen. Kaavamuutoksessa osoitetaan ainoastaan UPM-Kymmene Oyj:n omistamien ranta-alueiden rakennusoikeutta. Kaavamuutoksessa on huomioitu samaan emätilaan kuuluvien kiinteistöjen rakennusoikeus, eikä kaavamuutoksessa käytetä muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen rakennusoikeutta. Ranta-asemakaavan muutos toteuttaa maanomistajan oikeutta hyödyntää ranta-alueitaan yhdenmukaisesti muiden maanomistajien kanssa noudattaen kunnan rantayleiskaavan suunnittelu ja mitoitusperiaatteita. Tällä ranta-asemakaavan muutoksella ei vaikeuteta vesistöjen ranta-alueiden muiden maanomistajien ja/tai Janakkalan kunnan muiden vesistöjen ranta-alueiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää ranta-alueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa. 6.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavalla tällaisia häiriötekijöitä synny. 50

53 6.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 51

54 7 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan rakentamisalueet toteutuvat maanomistajan rakentaessa tai myydessä kaavan mukaisia tontteja. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikatauluista. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Niina Järvinen kaavasuunnittelija 52

55

56 Liite 2 Harvialan ranta-asemakaava Sääjärvi Pienennös

57 Liite 3 Harvialan ranta-asemakaava Isojärvi ja Saloistenjärvi Pienennös

58 UPM Kymmene Oy Liite 4 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Petri Parkko

59 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Sisällys 1. Taustoja Menetelmät ja aineisto Sääjärvi Alueen luonnon yleiskuvaus Luonnonsuojelualue Arvokkaat elinympäristöt Lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis (Dir IV) lisääntymispaikat Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Päätelmät ja suositukset Kesijärvi ja Leppälammi Alueen luonnon yleiskuvaus Vesilakikohde Arvokkaat elinympäristöt Lummelampikorennon Leucorrhinia caudalis (Dir IV) lisääntymispaikat Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Päätelmät ja suositukset Isojärvi ja Saloistenjärvi Alueen luonnon yleiskuvaus Luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi Vesilakikohde Arvokkaat elinympäristöt Liito-oravan (Dir IV, VU) elinalueet Liitteen IV (a) sudenkorentolajien lisääntymispaikat Uhanalaisen putkilokasvilajin kasvupaikka Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Päätelmät ja suositukset Mustavirta Alueen luonnon yleiskuvaus Päätelmät ja suositukset Sammaljärvi Alueen luonnon yleiskuvaus Vesilakikohde Arvokas elinympäristö Päätelmät ja suositukset Käkilammi Alueen luonnon yleiskuvaus Päätelmät ja suositukset Hanhiliko Alueen luonnon yleiskuvaus Päätelmät ja suositukset Lähteet

60 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Taustoja Janakkalassa on käynnissä Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan laatima Harvialan rantaasemakaavan muutos UPM Kymmene Oy:n omistamilla mailla. Vuonna 2012 tehtiin luontoselvitys (Parkko 2012) osalla Sääjärven rannoista. Vuonna 2013 kaavamuutosalue laajeni myös Sääjärven muille rannoille ja edellisenä vuonna kartoitettuja alueita samalla laajennettiin. Samaan aikaan mukaan otettiin myös muita vesistöjä: Kesijärvi ja Leppälammi, Isojärvi, Mustavirta ja Sammaljärvi. Syksyllä 2013 kaavamuutosaluetta laajennettiin vielä Saloistenjärvelle, Käkilammille ja Hanhilikoon. Tähän raporttiin yhdistettiin vuosina 2012, 2013 ja 2014 luontoselvityksissä kerätty aineisto. 2. Menetelmät ja aineisto Vuonna 2012 Sääjärven maastotyöt aloitettiin 25.4., jolloin selvitettiin liito-oravan (Pteromys volans) Dir IV, VU elinalueita ja linnustoa. Liito-oravaselvitys tehtiin tutkimalla lajin elinympäristöiksi sopivilla alueilla suurempien haapojen ja kuusten tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Kesän maastokäynnillä tutkittiin arvokkaita elinympäristöjä, kasvillisuutta ja eläimistöä. Erityisesti havainnoitiin uhanalaislajistoa ja direktiivilajeja sekä arvioitiin niiden esiintymisen todennäköisyyttä tutkimusalueilla. Lisäksi tehtiin havaintoja järven pesimälinnustosta. Rannoilla havainnoitiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) 1 sudenkorentolajeja ja luhdilla haavittiin hyönteisiä kenttähaavilla. Metsissä taimikot ja nuoret kasvatusmetsät tutkittiin pikasilmäyksellä, mutta varttunutta metsää kasvavat alueet ja suokuviot tarkemmin. Heinäkuun maastokäynnin ajankohta oli myöhäinen liitteen IV (a) sudenkorentolajien havainnoimiseen, mutta raportissa niiden lisääntymiseen sopivat habitaatit on rajattu arvokkaiksi elinympäristöiksi. Vuoden 2013 maastotyöt aloitettiin vasta alkukesällä, joten liito-oravan Dir IV, VU esiintymistä ei voitu luotettavasti selvittää: lajin ulostepapanat löytyvät helpoimmin keväällä heti lumen sulettua puiden tyviltä. Joskus papanat voivat säilyä, etenkin tuuheiden kuusten tyvillä, koko kesän. Liito-oravalle sopivista metsistä ei löytynyt papanoita, mutta varmuudella ei voitu sanoa, ettei laji niissä eläisi. Sopivat elinympäristöt rajattiin kartoille kevään 2014 kartoituksia varten. 1 EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. 3

61 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Suurin osa Isojärven kohteista tutkittiin pois lukien järven lounaisosa, joka tutkittiin 3.9., ja kaakkoisosa, johon tehtiin maastokäynti Kesäkuun käynnillä sää oli melko hyvä aikuisten sudenkorentojen havaitsemiseen: +18 C, aurinkoista ja heikkoa tuulta. Sääjärven uusia alueita kartoitettiin 2.7., jolloin sää oli melko hyvä sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta: +20 C, aurinkoista ja kohtalaista tuulta. Sudenkorennot olivat etenkin tuulensuojaisissa paikoissa aktiivisesti lennossa. Sääjärven Haitinlahden rannassa olevalla alueella käytiin 3.9. Kesijärven ja Leppälammin rannoista valtaosa tutkittiin ja loput Ensimmäisellä käynnillä maastotöitä kohdennettiin ilmakuvien perusteella parhaiten IV-liitteen sudenkorennoille sopiville habitaateille. Sää oli erittäin hyvä sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta: lämpötila C, puolipilvistä, enimmäkseen aurinkoista ja heikkoa tuulta. Mustavirta ja Sammalvirta kartoitettiin ja Saloistenjärvi, Käkilammi ja Hanhiliko Keväällä 2014 tehtiin liito-oravaselvitys lajin elinympäristöiksi sopivilla metsäkuvioilla. Isojärven ja Saloistenjärven kohteet tutkittiin 2.4. ja muut kohteet, Kesijärvi, Leppälammi, Sääjärvi ja Mustavirta, 3.4. Kesijärven pohjoispuolella, Ylöstalonmäellä, tutkittiin myös taimikossa kasvavien jättöhaapojen tyviä, sillä paikoin suojaava puusto on kasvanut niin suureksi, että liito-oravan lisääntyminen on mahdollista. Olosuhteet olivat ulostepapanoiden löytämiseen erittäin hyvät: lumi oli äskettäin sulanut puiden tyviltä ja siitepölypitoisen ravinnon keltaisiksi värjäämät papanat olisivat olleet hyvin havaittavissa. Kohteilla tutkittiin haapojen ja suurempien kuusten sekä paikoin raitojen, tervaleppien suurien koivujen ja metsälehmusten tyvet. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010) ja luontotyyppien uhanalaisuus kirjaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008). Luteiden nimistö ja yleisyys ovat Suomen luteet -kirjan (Rintala & Rinne 2010) mukaan ja sudenkorentojen yleisyys ja nimistö Karjalaisen (2010) mukaan. Suojelualueiden sijaintikartat ja perustiedot saatiin Ympäristöhallinnon OIVA-järjestelmästä. Peruskarttapohjat karttoihin 2 ja 3 ovat saatu Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssillä (versio ): 4

62 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Raportissa käytettyjä lyhenteitä: Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; L-dir = EU:n lintudirektiivin I- liitteen laji; VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; RT = alueellisesti uhanalainen. Kuva 1. Koivussa ruokaileva teerikoiras Sääjärven Kyläniemessä Petri Parkko 3. Sääjärvi 3.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Alue 1 (kartta 1) Kyläniemi on ollut voimallisessa metsätalouskäytössä, mikä vähentää merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyyttä. Alueella on kuitenkin melko monipuolinen linnusto, johon kuuluu muun muassa kolme kanalintulajia. Metson (Tetrao urogallus) NT, L- dir ulosteita löytyi niemen eteläosasta läheltä kaava-alueen rajaa. Teeri (Tetrao tetrix) NT, L- dir todennäköisesti pesii alueella, sillä kevään maastokäynnillä havaittiin seitsemän yksilöä, ja myös pyy (Tetrastes bonasia) L-dir kuuluu Kyläniemen pesimälinnustoon. Kanalintujen lisäksi alueella tavataan tavanomaista eteläisen Suomen metsälinnustoa. Maastotöissä havaittiin muun muassa nuolihaukka (Falco subbuteo), metsäviklo (Tringa 5

63 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset ochropus), käpytikka, metsäkirvinen, hömötiainen, kuusitiainen, hippiäinen, puukiipijä, punarinta, punakylkirastas, laulurastas, lehtokerttu, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. Järvellä näkyi kiertelevä kuikka (Gavia arctica) L-dir, joka kuuluu todennäköisesti Sääjärven pesimälinnustoon. Järvellä pesii myös laulujoutsen (Cygnus cygnus) L-dir, jonka poikue (kuva 2) nähtiin maastotöissä lähellä Kyläniemen itärantaa. Nisäkäslajistoon kuuluu hirvi, joka viihtyy hyvin alueen nuorissa metsissä. Kuva 2. Laulujoutsenpoikue Sääjärven Kyläniemen tuntumassa Petri Parkko Kyläniemen mökit ovat keskittyneet niemen länsireunalle kahtena erillisenä alueena, joiden välissä kasvaa nuorta sekametsää. Kasvillisuus on rehevintä lähellä eteläisempää mökkialuetta ja tällä alueella kasvaa nuoria metsälehmuksia. Kyläniemen rantavyöhykkeeseen on jätetty kapea kaistale varttunutta kuusivaltaista metsää, joka on ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Muuten metsät ovat enimmäkseen taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä. Suunnittelualueella on vain kaksi pienialaista luhtaa, eikä alueelta rajattu muita arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita. 6

64 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 1. Sääjärven 2012 tutkitut alueet

65 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Alue 2 (kartta 1) Alueella kasvaa nuorta sekametsää, joka on alueen pohjoisosassa mäntyvaltaista. Lähempänä rantaa kasvaa mäntyjen lisäksi koivua ja kuusta sekä leppiä ja pajuja. Rantavyöhyke on pajuluhtaa sekä suursaravaltaista sara- ja ruoholuhtaa. Luhdan edustalla on pienialaisesti vesiruovikkoa. Kevään maastokäynnillä alueella soidinäänteli lukuisia sammakoita. Alue 3 (kartta 1) Pitkäniemenkärki on kokonaisuudessaan erityisen arvokas luontokohde ja suunnittelualueista selvästi luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävin. Metsä on lähes luonnontilaista ja laaja sara- ja ruoholuhta on kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään monipuolinen: ks Arvokkaat elinympäristöt. Alue 4 (kartta 1) Mökkien välissä oleva metsäinen kapea tontti, jota halkoo sähkölinja. Sähkölinjan eteläpuolella kasvaa ylempänä rinteessä vähän varttuneempaa puustoa; kuusta ja koivua. Tästä rantaa kohti kasvaa varttunutta kuusi- ja koivuvaltaista kasvatusmetsää; ravinteisuudeltaan lehtomaista kangasta, jolla on lehtolaikkuja. Rehevimmillä paikoilla kenttäkerroksessa kasvaa mm. tesmaa, hiirenporrasta ja rönsyleinikkiä. Rannassa on kapea sara- ja ruoholuhta sekä hyvin pienialainen metsäluhta. Luhdalla kasvaa mm. vähän halavaa ja kiiltopajua. Pienialaisuuden vuoksi luhtaa ei arvioitu arvokkaaksi elinympäristöksi. Sähkölinjan pohjoispuolella on nuorta kuusta ja koivua kasvavaa kasvatusmetsää. Rannan tuntumassa on paljon harmaaleppää ja kenttäkerroksen kasvillisuus on lehtomaista. Alue 5 (kartta 1) Harvennettua kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää, joka on ravinteisuudeltaan pääosin mustikkatyypin kangasta. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti kangasmaitikkaa sekä metsäkastikkaa. Alueella on pieni jyrkänne ja jäkäläkallio, jonka reunassa kasvaa muutama kataja. Alue 6 (kartta 1) Alue sijaitsee aivan Lontviikinlahden pohjukassa mökkitien päässä. Mökkitien ja rannan välissä kasvava metsä on varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää, jossa kasvaa paikoin 8

66 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 2. Sääjärven 2013 tutkittuja alueita

67 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset harmaaleppää sekä alueen rajalla nuorta haapaa. Metsä, jonka puustoa on äskettäin harvennettu, on ravinteisuudeltaan lehtomaista kangasta. Rannassa on melko edustava sara- ja ruoholuhta, joka liittyy laajaa Lontviikinkorven luhta-alueeseen: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Alue 7 (kartta 2) Alue on samaa luhtakuviota kuin 2012 maastotöissä rajattu, eikä kasvillisuudessa tai eläimistössä ole suuria eroja. Kuviot yhdistettiin yhdeksi arvokkaaksi elinympäristöksi: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Alue 8 (kartta 2) Rantavyöhyke on kasvillisuudeltaan varsin monipuolista ja edustavaa sara- ja ruoholuhtaa sekä pienialaisesti metsäluhtaa: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Kuva 3. Varpushaukka pesi kesällä 2013 Purinkallion ja Kuusenkannonlahden välisellä alueella. Sääjärvi Petri Parkko Alue 9 (kartta 2) Tutkitun alueen eteläisin osa, Lontviikinlahden pohjukka, on edustava ja laaja sara- ja ruoholuhta. Vuoden 2012 rajaukseen yhdistettiin 2013 tutkittu luhta: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Luhdan tuntumassa on yksityinen luonnonsuojelualue, jossa kasvaa paljon metsälehmusta. Suojelualueen eteläpuolen metsät ovat nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsää ja pohjoispuolella on varttunutta kuusivaltaista metsää lehtomaisella 10

68 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 3. Sääjärven 2013 tutkittuja alueita 10 ja

69 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset kankaalla. Purinkallion tuntumasta löytyy paljon lahopuuta. Alueella havaittiin heinäkuussa 2013 varpushaukka (Accipiter nisus) (kuva 3) poikue. Alue 10 (kartta 3) Tutkitun alueen itäisin osa on nuorta kasvatusmetsää kasvava kangasmaakaistale, jonka puustona kasvavat koivut, kuuset ja harmaalepät. Sen länsipuolella avautuu laaja luhta, jonka reunoilla on pajuluhtaa, mutta suurin osa siitä on sara- ja ruoholuhtaa: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Luhdan ja tien välissä on pieni kangasmetsäsaareke, jossa kasvaa mustikkatyypin kankaalla vanhoja mäntyjä ja koivua sekä alikasvoksena kuusta. Luhdalle kaivetut uomat ovat lummelampikorennon Dir IV elinympäristöä: 3.4. Lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) lisääntymispaikat. Kaivettujen uomien pohjoispuolella on järvikortteikkoa ja korteluhtaa: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Nuottakopinkärjen kohdalla kasvaa nuorta sekametsää. Sen pohjoispuolella on pienialaisesti varttunutta kuusta kasvavaa metsää, jonka alikasvoksena kasvaa vähän nuorta haapaa. Mustasuun kohdalla rantametsä on nuorta kuusivaltaista sekametsää ja tutkimusalueen pohjoispuolella on hakkuu. Mustasuun pohjukassa on sara- ja ruoholuhtakuvio: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt. Alue 11 (kartta 3) Haitinlahden länsireunassa on taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin rajoittuva rantametsä, josta löytyy runsaasti etenkin kuusilahopuuta sekä suuria haapoja. Alue sopii liito-oravan Dir IV, VU elinympäristöksi. Lisäksi alueen kaakkoiskulmassa on edustava rehevä korpikuvio: 3.3. Arvokkaat elinympäristöt Luonnonsuojelualue Pernamaanmäen lehmusrinne (kartta 6) Sääjärven Lontviikinlahden länsireunassa on luontotyyppipäätöksellä jalopuumetsänä suojeltu yksityinen luonnonsuojelualue, Pernamaanmäen lehmusrinne LTA300291, jossa kasvaa paljon metsälehmusta. Metsä on ravinteisuudeltaan lehtoa, jonka pensaskerroksessa kasvaa lehtokuusamaa ja kenttäkerroksessa muun muassa lehto-orvokkia, sinivuokkoa sekä 12

70 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset vähän kaiheorvokkia (Viola selkirkii). Kyseessä on erittäin uhanalaiseksi EN arvioitu luontotyyppi jalopuulehto. Kartta 5. Sääjärven pohjoisosan arvokkaita luontokohteita Arvokkaat elinympäristöt Pitkänniemenkärjen vanha sekametsä (kartta 5, kohde 1) Suurin osa saaresta on kuusta, koivua ja mäntyä kasvavaa sekametsää, joka on ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Puusto on lähes luonnontilaista ja kuviolla on hyvin runsaasti (yli 20 m²/ha) kuusi- (kuva 4) ja koivulahopuuta; myös pitkälle lahonneita ja sammaloituneita runkoja. Lahopuissa kasvaa paljon kääpiä. Pitkänniemenkärjen etelään pistävän sakaran puusto on mäntyvaltainen ja silläkin osalla on paljon kuollutta puustoa (kuva 5). Vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. 13

71 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kuva 4 (vas). Pitkänniemenkärjen metsässä on runsaasti lahopuuta. Kuva 5 (oik). Pitkänniemenkärjen eteläistä mäntyvaltaista osaa. Sääjärvi Petri Parkko Pitkänniemenlahden pieni saari (kartta 5, kohde 2) Vanhaa mäntyä sekä vähän koivua kasvava saari, jossa on vähän lahopuuta (saaressa on muutama kelo), mutta puusto on luonnontilaisen kaltaista. Kuva 6 (vas). Pitkänniemenlahden edustavaa sara- ja ruoholuhtaa. Taustalla kohoaa vanha sekametsä. Kuva 7 (oik). Harvinainen luhtakorppilude Pitkänniemenlahden luhdalla. Sääjärvi Petri Parkko 14

72 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Huhmarinniityn luhta 1 (kartta 5, kohde 3) (kuva 6) Laaja sara- ja ruoholuhtakuvio on pullosaravaltainen, mutta myös jouhisaraa kasvaa paikoin laajoina kasvustoina. Luhdalla kasvaa yksittäisiä kiilto- ja tuhkapajuja, joilla elää maassamme paikoittaisena esiintyvä pajuherttalude (Apolygus limbatus). Kurjenjalka ja suoputki kasvavat luhdalla runsaina. Koko luhta-alueen suoputkilta löytyi maassamme harvinaista ja paikoittaista luhtakorppiludetta (Strongylocoris niger) (kuva 7) kesällä 2012 kolme ja kesällä 2013 kahdeksan yksilöä. Sarakasvustoista haavittiin melko paikoittaisena esiintyvä punasarviluhtalude (Teratocoris paludum) (kuva 8) sekä useita kurjenjalkaluteita (Rhopalus maculatus). Luhdan sudenkorentolajistoon kuuluvat ainakin taigatytönkorento (Coenagrion johanssoni) ja ruskohukankorento. Monipuolinen ja vaatelias hyönteislajisto osoittaa luhdan luonnonsuojelullista arvoa. Kuva 8. Punasarviluhtalude Huhmarinniityn avoluhdalla. Sääjärvi Sääjärvi Petri Parkko Sara- ja ruoholuhta vaihettuu rannan puolella ensin pajuluhdaksi ja sitten hieskoivuvaltaiseksi metsäluhdaksi. Luhta on itäreunastaan pohjavesivaikutteinen. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja kaikki metsäluhtatyypit Etelä-Suomessa uhanalaisiksi. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. ulpukkaa ja uistinvitaa, joten kuvio sopisi myös lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikaksi. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja kaikki metsäluhtatyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 15

73 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 6. Sääjärven eteläosan arvokkaita luontokohteita 4 8. Lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikat on merkitty punaisilla tähdillä. Huhmarinniityn luhta 2 (kartta 6, kohde 4) Kuvio on pienialainen, mutta kasvillisuudeltaan monipuolinen ja edustava luhta, jolla esiintyy sara- ja ruoholuhtaa sekä pajuluhtaa. Kenttäkerroksessa kasvaa ranta-alpia, kurjenjalkaa, leveäosmankäämiä, pullosaraa, järvikortetta, ranta- ja terttualpia, jouhisaraa, rantamataraa, luhtakuusiota, rantakukkaa ja luhtakastikkaa. Eteläosassa on kapea hieskoivuvaltainen metsäluhta, jonka puustona kasvaa myös halavaa, terva- ja harmaaleppää sekä raitaa. Kuvion rikkonainen rantaviiva sopisi lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikaksi. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja kaikki metsäluhtatyypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 16

74 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Lontviikinkorven luhta (kartta 6, kuvio 5) Luhdan itäisin osa tutkittiin kesällä 2012 ja loppuosa kesällä Luhdan itäreunassa kasvaa yksittäisiä tervaleppiä ja pajuja sekä hieman paatsamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti pullo- ja jouhisaraa sekä muun muassa kurjenjalkaa, ranta-alpia, rantamataraa, rantakukkaa ja terttualpia (kuva 10). Lontviikinkorven luhdalla pesi vuonna 2012 kurki (Grus grus) L-dir (kuva 9) ja kesällä 2013 sillä havaittiin laulujoutsenpoikue L-dir. Kohteella on useita vesilintujen ja sudenkorentojen suosimia suojaisia lampareita, joissa kasvaa runsaasti ulpukkaa. Kuva 9 (vas). Kurkipari jäällä Lontviikinlahden pohjukassa Kuva 10 (oik). Lontviikinkorven luhdan luhtakasvillisuutta heinäkuussa 2012 Petri Parkko Luhta sopii lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikaksi. Suurin osa kuviosta on sara- ja ruoholuhtaa, jonka valtalajeina kasvavat pullosara, järvikorte, kurjenjalka ja terttualpi. Monin paikoin kasvaa lisäksi keltakurjenmiekkaa, suoputkea, rantakukkaa, rantamataraa, luhtasaraa 17

75 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset ja luhtakastikkaa. Kuvion reunoilla on pajuluhtaa sekä pienialaisesti metsäluhtaa. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja kaikki metsäluhtatyypit ovat Etelä- Suomessa uhanalaisia. Ne ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Purinkallion kallioalue ja runsaslahopuustoinen metsä (kartta 6, kohde 6) Purinkallio on järveen viettävä kallio, jolla on pienialaisia jäkälikköjä. Ylempänä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä sekä pensaskerroksessa vähän katajaa. Kallioalueen reunoilta löytyy melko paljon lahopuuta, mutta itse kallio ei ole erityisen edustava. Kallion eteläpuolella on varttunutta sekametsää, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä, kuusta koivua sekä vähän haapaa. Metsässä on paljon etenkin kuusilahopuuta. Paartianlahden pohjukan luhta (kartta 6, kohde 7) Rannan puolella pajuluhtaa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti järvikortetta, terttualpia ja suursaroja. Ulompana on järvikortevaltaista luhtaa, joka vaihettuu kortteikoksi. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 11 (vas). Kuovi pesi kesällä 2013Paartianlahden laajalla luhdalla. Kuva 12 (oik). Paartianlahden avoluhtaa. Sääjärvi Petri Parkko Paartianlahden luhta (kartta 6, kohde 8) (kuva 12) Paartianlahden länsireunassa on huomattavan laaja rantasuo, jossa esiintyy eri luhta- ja luhtanevatyyppejä. Sara- ja ruoholuhdilla on laajoja pullo- ja viiltosarakasvustoja. Monin paikoin kasvaa myös luhtavillaa, luhtakastikkaa ja järviruokoa sekä yksittäisiä hieskoivuja. Avoluhdalla pesi kesällä 2013 kuovi (kuva 11). Rannan puolella avoluhta muuttuu kiiltopajuvaltaiseksi pajuluhdaksi. Metsäluhdat esiintyvät luhta-alueen reunoilla hyvin pienialaisina kuvioina. 18

76 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Luhdalle niitetyllä vesiväylällä kasvaa paljon kelluslehtisiä ja sillä havaittiin lummelampikorennon Dir IV koirasyksilö. Niitetyn väylän pohjoispuolella on kortteikkoa ja järvikortevaltaista luhtaa, joka vaihettuu pohjoisosassa pajuluhdaksi. Avoluhdat, pajuluhdat ja luhtanevat on arvioitu Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi NT luontotyypeiksi ja metsäluhdat on arvioitu uhanalaisiksi. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Mustasuun luhta (kartta 5, kohde 9) Leponiemenkärjen eteläpuolella on korteluhtaa sekä sara- ja ruoholuhtaa, rannan puolelta löytyy myös kapeana vyöhykkeenä pajuluhtaa. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) luontotyypiksi. Luhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Haitinlahden runsaslahopuustoinen metsä (kartta 5, kohde 10) (kuva 13) Kuviolla on useita kymmeniä m³ lahopuuta, josta suurin osa on myrskyjen takia tullutta kuusilahopuuta, mutta joukossa on myös pitkälle lahonneita ja sammaloituneita runkoja: kuviolla on siis lahopuujatkumo. Kuusilahopuun lisäksi löytyy vähän haapamaapuuta ja koivulahopuuta, lähinnä pökkelöinä. Kuva 13. Haitinlahden rantametsässä on hyvin runsaasti lahopuuta. Sääjärvi Petri Parkko Metsässä kasvaa useita suuria haapoja, joista monissa on koloja. Kantokäävän lahottamissa maapuissa kasvoi syyskuussa 2013 harvinaisen rusokäävän (Pycnoporellus fulgens) 19

77 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset oransseja itiöemiä. Vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Haitinlahden luhta (kartta 5, kohde 11) Rannassa on järviruokovaltaista ruokoluhtaa, muuten luhta on pullo- ja jouhisaravaltaista sara- ja ruoholuhtaa. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Luhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 14 (vas). Haitinlahden korvessa kasvaa harvinaista kaislasaraa. Kuva 15 (oik. ylh.). Haitinlahden korpikuviota. Kuva 16 (oik. alh.). Kaislasaran pullakko. Sääjärvi Petri Parkko 20

78 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Haitinlahden korpi (kartta 5, kohde 12) (kuva 15) Tämän koivuvaltaisen (kuusta alikasvoksena) ja hyvin märän kuvion puusto kasvaa mättäillä. Kuviolta löytyy paljon pieniläpimittaista lahopuuta. Pensaskerroksessa kasvaa pajuja ja kenttäkerroksessa korpikaislaa, kurjenjalkaa ja raatetta sekä melko harvinaista kaislasaraa (Carex rhynchophysa) NT (kuvat 14 ja 16). Kaikki korpityypit ovat arvioitu Etelä-Suomessa uhanalaisiksi luontotyypeiksi. Korvet ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Lummelampikorennon (Leucorrhinia caudalis) Dir IV lisääntymispaikat Paartianlahden luhta (kartta 6, punaiset tähdet) Lisääntymispaikat sijaitsivat kesällä 2013 luhdan läpi kaivetuissa uomissa, joissa kasvaa paljon kelluslehtisiä Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Laulujoutsen (Cygnus cygnus) L-dir Laji pesi Sääjärvellä onnistuneesti sekä kesällä 2012 että kesällä Metso (Tetrao urogallus) NT, L-dir Lajin ulosteita löytyi 2012 maastotöissä Kyläniemestä. Teeri (Tetrao tetrix) NT, L-dir Kyläniemessä havaittiin yhteensä seitsemän yksilöä ja laji pesinee alueella. Kuikka (Gavia arctica) L-dir Järvellä havaittiin keväällä 2012 kiertelevä yksilö. Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) L-dir Pitkänniemenkärjen luhdan tyvellä havaittiin kaksi aikuista ja lentokykyinen nuori lintu. Alueen ruovikot ovat pienialaisia, eivätkä erityisen hyvää pesimähabitaattia lajille, mutta pesintä tapahtui kuitenkin Sääjärvellä (Pekka Pouttu, suull.). Kurki (Grus grus) L-dir Kurkipari havaittiin jäällä Lontviikinlahden pohjukassa (kuva 9). 21

79 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Päätelmät ja suositukset EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Alueelta löytyi lummelampikorennon lisääntymispaikkoja, joita olisi varsinaisessa sudenkorentoselvityksessä löytynyt varmasti lisää. Täplälampikorennolle (Leucorrhinia pectoralis) järvellä on hyvin vähän sopivaa elinympäristöä, sillä ilmaversoiskasvustoja on niukasti eikä vesikasvillisuudessa esiinny riittävää mosaiikkimaisuutta. Veneväylien aukipitäminen ja pienialaisten avovesialueiden niitto yhtenäisten ruovikoiden ja luhtien sisään hyödyttävät sudenkorentoja. Uhanalaislajisto Alueella ei havaittu uhanalaisten lajien esiintymiä, mutta järvellä esiintyy useita silmälläpidettäväksi NT arvioituja lintulajeja: katso Linnusto. Haitinlahdelta löytyi silmälläpidettävän NT kaislasaran kasvupaikka. Arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen rakentamisen, hakkuiden ja suuremman kaivutoiminnan ulkopuolelle on merkittävä uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien suojelutoimi. Linnusto Sääjärvi ei ole merkittävä lintuvesi, mutta sen rannoilla pesii joitakin harvinaistuneita ja silmälläpidettäväksi NT arvioituja lajeja. Kanalinnuille rantarakentamisella ei ole suurta merkitystä, mutta kuikalle L-dir tulisi jäädä riittävästi rakentamattomia ja rauhallisia rantoja. Lintudirektiivin I-liitteen lajit laulujoutsen, kurki ja ruskosuohaukka pesivät järven laajoilla rantasoilla, eikä lisärakentaminen heikennä merkittävästi niiden elinolosuhteita. Kyläniemen länsireunassa, jo rakentuneiden tonttien välisellä alueella, on rauhoitettu sääksen (Pandion haliaetus) NT, L-dir pesäpuu, joka ei ole ollut vuosiin asuttuna. Sääksipari on muuttanut kaava-alueen ulkopuolelle rakennettuun tekopesään. Itse puu on rauhoitettu, vaikka sääksi ei siinä pesisikään, joten se tulee jättää kasvamaan. Arvokkaat elinympäristöt Sääjärvellä esiintyy arvokkaista elinympäristöistä paljon erilaisia rantasoita, mutta alueelta löytyy myös muun muassa runsaslahopuustoisia metsiä. Kaikki raportissa esitellyt arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioidut kohteet ovat vähintään paikallisesti tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ne pyritään jättämään rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle. 22

80 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kesijärvi ja Leppälammi (kartta 7) 4.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Vierekkäiset vesialueet, Leppälammi ja Kesijärvi, ovat Kirinmyllynojan kautta yhteydessä toisiinsa. Vesistöt ovat ympäröivistä soista johtuen ruskeavetisiä. Ilmaversoiskasvustoa, lähinnä järviruokoa, on molemmissa järvissä vähän ja kelluslehtisiä kasvaa enemmälti vain pienissä poukamissa. Leppälammin rantasuot ovat laajoja ja, etenkin länsireunan vanhoista ojituksista huolimatta, edustavia. Koillisosan suolla pesi kesällä 2013 kurki L-dir (kuva 20). Kirinmyllynojan ja Leppälammin välissä on laaja ojittamaton rämekuvio. Kirinmyllynoja (kuva 18) on nimestään huolimatta uomaltaan luonnontilaisen kaltainen puro. Leppälammin länsireunassa on pieni, vanhoja mäntyjä ja kuusta kasvava, soiden ympäröimä harjumuodostelma, joka työntyy rantaan asti. Ylöstalonmäen ympäristössä on laajalti taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää, mutta alueella on paljon jättöhaapoja. Kuva 17. Kesijärven pohjoispään kuusivaltaisissa metsissä kasvaa harvinainen lakkakääpä. Kesijärvi Petri Parkko 23

81 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 7. Kesijärven ja Leppälammin 2013 tutkitut alueet. Mäen länsipuolella on varttunutta kuusta kasvavaa kosteapohjaista metsää. Metsäautotien ja Kesijärven luhtien välissä on varttuneita kosteapohjaisia kuusivaltaisia kasvatusmetsiä, joissa kasvaa muun muassa sisämaassa harvinaista lakkakääpää Ganoderma lucidum (kuva 17). 24

82 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Leppälammin ja Kesijärven välissä on harjumuodostelma, jonka puusto on pääasiassa nuorta kasvatusmetsää. Ylöstalonlahden ja Leppälammin välissä on vanhaa mäntyä ja koivua sekä kuusta alikasvoksena. Alueella näkyy vanhoja palokantoja muistona metsäpaloista. Kesijärven länsireunassa on melko paljon rantasoita, mutta muuten kangasmetsät ulottuvat monessa paikassa lähes rantaan asti. Järven lounaisosan metsät ovat puustoltaan varttuneita ja kuusivaltaisia. Lahopuuta esiintyy paikoin ja hyönteistuhojen myötä etenkin kuusilahopuuta on tulossa lisää. Kesijärvi ja Leppälammi ympäristöineen on luonteeltaan varsin erämainen alue, sillä vesistöjen rannoilla on vain yksi rantarakennuspaikka. Kartta 8. Kesijärven ja Leppälammin arvokkaita luontokohteita Lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikat on merkitty punaisilla tähdillä. 25

83 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Vesilakikohde Kirinmyllynoja (kartta 8, kohde 1) (kuva 18) Kirinmyllynoja virtaa Leppälammin ja Kesijärven välissä ja edelleen soiden ympäröimänä kaakkoon. Kyseessä on uomaltaan luonnontilainen puro, jonka rannoilla, etenkin luusuan reunoilla kasvaa muun muassa järviruokoa. Suvantopaikoissa kasvaa ulpukkaa ja uoma onkin lummelampikorennon Dir IV elinympäristöä: lähellä siltaa näkyi yksi lajin koirasyksilö. Kuva 18 (vas). Kirinmyllynoja on uomaltaan luonnontilainen. Kuva 19 (oik). Parittelevat punatytönkorennot. Janakkala, Kirinmyllynoja Petri Parkko Muita uomassa havaittuja sudenkorentolajeja olivat punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula) (kuva 19), välkekorento (Somatochlora metallica), täpläkiiltokorento (S. flavomaculata), ruskoukonkorento (Aeshna grandis), ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata), keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) ja isotytönkorento (Leucorrhinia rubicunda). Punatytönkorento on Suomessa jokseenkin harvinainen ja paikoittainen laji, muut havaitut lajit ovat tavallisia kaikenlaisten vesistöjen lajeja. Uuden vesilain ( ) mukaan puro on uoma, jonka valuma-alue on pienempi kuin kymmenen km². Sitä suurempi vesistö on joki. Havumetsävyöhykkeen turvemaiden purot on 26

84 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset uhanalaiseksi VU arvioitu luontotyyppi, joka on myös vesilain suojelema kohde. Puronvarsimetsät ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Arvokkaat elinympäristöt Leppälammin luhta 1 (kartta 8, kohde 2) Hyvin märkä rantasuo on pääosin jouhisara- ja pullosaravaltaista sara- ja ruoholuhtaa, jossa kasvaa myös paljon kurjenjalkaa sekä kastikoita. Sara- ja ruoholuhdan reunassa esiintyy kapeana vyöhykkeenä pajuluhtaa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti vehkaa, järvikortetta ja ranta-alpia. Kuvion läpi on kaivettu oja, mutta se ei ole merkittävästi heikentänyt luonnontilaa. Luhdalla havaittiin kesällä 2013 kurkiperhe L-dir (kuva 20) ja sen edustalla lummelampikorento Dir IV. Avo- ja pajuluhdat ovat arvioitu silmälläpidettäviksi NT luontotyypeiksi. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 20. Kurkipoikue Leppälammin luhdalla Petri Parkko Leppälammin luhta 2 (kartta 8, kohde 3) Luhdalla kasvaa yksittäisiä hieskoivuja ja pajuja, mutta suuri osa siitä on pullosaravaltaista sara- ja ruoholuhtaa. Rannassa kasvaa järviruokoa laajana kasvustona. Luhdan läpi kaivetut ojat ovat soistuneet umpeen. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Luhdat ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 27

85 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Leppälammin räme 1 (kartta 8, kohde 4) Kuvio on aikoinaan ojitettua rämettä, jonka ojat ovat soistuneet umpeen (kuva 22). Ojilla ei ole enää kuivattavaa vaikutusta, eikä suolle ole tullut sanottavasti metsäkasvillisuutta. Tupasvilla kasvaa runsaana ja myös suokukkaa (Andromeda polifolia) löytyy huomattavan paljon. Suurin osa kuviosta muistuttaa tupasvillarämettä, joka vaihettuu reunaosissa isovarpurämeeksi. Molemmat suotyypit ovat arvioitu silmälläpidettäviksi NT. Vähäpuustoiset suot ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 21 (vas). Sääksiemo varoitteli kesällä 2013 Leppälammin tuntumassa. Kuva 22 (oik). Leppälammin rantarämeiden ojat ovat soistuneet umpeen. Leppälammi Petri Parkko Leppälammin lounaisosan rantasuo (kartta 8, kohde 5) Suon kenttäkerroksen valtalajeja ovat järviruoko ja jouhisara. Kuviolla kasvaa myös yksittäisiä hieskoivuja. Osa kuviosta on kitukasvuista mäntyä kasvavaa tupasvillarämettä. Joen läheisyydessä järviruokoa kasvaa laajana ja yhtenäisenä kasvustona. Avoluhdat ja tupasvillarämeet ovat arvioitu silmälläpidettäviksi NT luontotyypeiksi. Luhdat ja vähäpuustoiset suot ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Leppälammin eteläpuolen räme (kartta 8, kohde 6) Kohde on laaja ojittamaton tupasvillarämekuvio, jonka läpi virtaa Kirinmyllynoja. Tupasvillarämeet on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Vähäpuustoiset suot ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 28

86 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kesijärvenlahden luhta (kartta 8, kohde 7) Kohde on edustava ojittamaton luhta, jossa kasvaa yksittäisiä pajuja. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa jouhisara, mutta myös kurjenjalka, rantamatara ja pullosara kasvavat runsaina. Järviruokoa kasvaa kuviolla harvakseltaan, mutta rantavyöhykkeessä kasvusto on yhtenäinen ja tiheä. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja ne ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kesijärvenlahden korpi (kartta 8, kohde 8) Kohde on aikoinaan ojitettu korpi, jonka ojat ovat soistumassa umpeen. Rannan tuntumassa kasvaa puustona hieskoivua ja tervaleppää sekä kenttäkerroksessa muun muassa keltakurjenmiekkaa, ranta-alpia, korpikaislaa ja vehkaa. Kuusivaltaisessa osassa kasvaa korpisaraa, suo-orvokkia, metsäalvejuurta, nurmilauhaa ja korpikastikkaa. Korvesta löytyy lahopuuta, etenkin kuusi-, kohtalaisesti. Osa rajauksesta on metsäkortekorpea, joka on erittäin uhanalaiseksi EN arvioitu luontotyyppi. Korpikuvio vaihettuu lehtomaiseen kankaaseen. Kaikki korpityypit ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia ja säästämisen arvoisia. Kesijärven kaakkoisosan rantasuo (kartta 8, kohde 9) Kuvio on kapea hieskoivua ja mäntyä (myös vähän tervaleppää ja kuusta) kasvava rantasuo, jolta löytyy paikoin koivulahopuuta Pensaskerroksessa kasvaa ainakin virpapajua. Osa kuviosta on suopursuvaltaista ja muistuttaa isovarpurämettä. Rannan läheisyydessä jouhisara on kenttäkerroksen valtalaji. Lisäksi löytyy kurjenjalkaa, paljon suoputkea sekä ranta-alpia. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hakomäenlahden rantaneva (kartta 8, kohde 10) Pienessä niemenkärjessä on jouhisaravaltainen luhtainen nevakuvio, jossa kasvaa vähän hieskoivun taimia ja pajuja. Paikoin löytyy kurjenjalkaa ja melko runsaasti suoputkea, mutta varsinaisia luhtakasveja on vähän. Tyvellä on pienialaisesti suopursuvaltaista isovarpurämettä, joka on silmälläpidettäväksi NT arvioitu luontotyyppi. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kesijärven länsiosan räme (kartta 8, kohde 11) Kuvio on mäntyä ja hieskoivua kasvavaa tupasvillarämettä. Tupasvillan lisäksi välipinnoilla kasvaa vähän pullosaraa ja pyöreälehtikihokkia. Mätäspinnoilla kasvaa suopursua, juolukkaa 29

87 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset ja karpaloa. Rämeeltä löytyi kurjen L-dir sulkia. Suon pohjoisosa on suursaravaltaista nevaa. Rannassa kasvaa paljon järviruokoa ja suoputkea. Tupasvillarämeet on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myllymäenlahden rantasuo 1 (kartta 8, kohde 12) Kuviolla kasvaa siellä täällä hieskoivuja ja pajuja. Kenttäkerros on suursaravaltainen, mutta rannassa kasvaa paljon myös suoputkea ja järviruokoa. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myllymäenlahden korpi (kartta 8, kohde 13) Suuri osa kuviosta on kuusivaltaista metsäkortekorpea, joka on erittäin uhanalaiseksi EN arvioitu luontotyyppi. Rannassa korpi vaihettuu jouhisaravaltaiseen nevaan, joka on vähäpuustoisena suona metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Myllymäenlahden rantasuo 2 (kartta 8, kohde 14) Suolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja hieskoivuja. Kenttäkerroksen valtalajina on osassa kuviota suopursu ja osassa jouhisara. Vähäpuustoiset suot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 23. Kesijärven pohjoisosan rantasuon jouhisaravaltaista osaa Petri Parkko 30

88 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kesijärven pohjoisosan rantasuo (kartta 8, kohde 15) Suon eteläosassa koivut ja kuuset kasvavat mättäillä ja kenttäkerroksessa kasvaa paljon jouhisaraa sekä laajoja järviruokokasvustoja. Pohjoisosan kenttäkerroksessa kasvaa kurjenjalkaa, viitakastikkaa, ranta-alpia ja suoputkea. Kuvio muuttuu pohjoisosassa jouhisaravaltaiseksi ja puustona ovat hieskoivut (kuva 23). Ojitus ei ole merkittävästi heikentänyt kohteen luonnontilaa. Aivan pohjoisreuna on puustoltaan kuusi- ja koivuvaltaista korpea, jossa kasvaa melko paljon suomuurainta ja pallosaraa. Korven mätäspinnoilla kasvaa mustikkaa. Ylöstalonlahden luhta (kartta 8, kohde 16) Luhdan reunoilla on kapeana vyöhykkeenä koivua ja tervaleppää kasvavaa metsäluhtaa, jonka kenttäkerroksessa kasvaa paljon vehkaa. Metsäluhta vaihettuu pajuluhtaan ja edelleen avoluhtaan. Kenttäkerroksessa kasvaa järvikortetta, ranta-alpia, kurjenjalkaa, pullosaraa, luhtavuohennokkaa, rantamataraa sekä vähän keltakurjenmiekkaa. Metsäluhdat ovat uhanalaisia luontotyyppejä ja kaikki luhtatyypit ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 24 (vas). Lummelampikorennon lisääntymispaikka Leppälammin pohjoisosassa. Kuva 25 (oik). Lummelampikorentokoiras puolustamassa reviiriään ulpukanlehdellä. Leppälammi Petri Parkko 4.4. Lummelampikorennon Dir IV, VU lisääntymispaikat Kirinmyllynoja (kartta 8, kohde 1) Katso 4.2. Vesilakikohde 31

89 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Leppälammin lummelampikorennon lisääntymispaikat 1 (kartta 8, punaiset tähdet) (kuva 24) Leppälammilta löytyi kolme lisääntymispaikkaa, joista kahdella pohjoisimmalla havaittiin vain yksi ja eteläisimmällä kolme reviiriään puolustavaa koirasta (kuva 25) Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Laulujoutsen (Cygnus cygnus) L-dir Leppälammilla havaittiin kaksi pesimätöntä laulujoutsenparia. Pyy (Tetrastes bonasia) L-dir Lajin poikue havaittiin kesällä 2013 Kesijärven Hakomäenlahden rantametsässä. Sääksi (Pandion haliaetus) NT, L-dir Varoitteleva lintu (kuva 21) lenteli Leppälamminsuon yllä. Pesä oli jossakin lähialueella, mutta suunnittelualueelta sitä ei löytynyt. Kurki (Grus grus) L-dir Leppälammin pohjoispään rantasuolla pesi kesällä 2013 kurkipari. Lisäksi lajin sulkia löytyi Kesijärven länsiosan rämeeltä. Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT Rantasipi pesi kesällä Kesijärven itäreunassa, jossa havaittiin varoitteleva lintu (kuva 26) Kuva 26. Rantasipi Kesijärven itäreunassa Kirinmyllynojan luusuassa Petri Parkko 32

90 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Viirupöllö (Strix uralensis) L-dir Vähintään kaksi suurikokoista lentopoikasta havaittiin Kesijärven lounaisosan varttuneessa kuusivaltaisessa metsässä. Palokärki (Dryocopus martius) L-dir Palokärki ruokaili kirjanpainajan tappamissa kuusissa Kesijärven lounaisosan metsässä Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Laulava koiras havaittiin Leppälammin ja Kesijärven välisellä kannaksella Päätelmät ja suositukset EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Alueella elää IV-liitteen lajeista ainakin lummelampikorento. Raportissa arvokkaina elinympäristöinä esiteltyjen luhtien jättäminen kaikenlaisen rakentamisen ja suurempien kaivuhankkeiden ulkopuolelle turvaa liitteen IV (a) sudenkorentolajien lisääntymispaikat. Pienimuotoinen vesikasvillisuuden niitto parantaa näiden lajien elinmahdollisuuksia. Uhanalaislajisto Alueelta ei löytynyt uhanalaislajiston esiintymiä, mutta sillä tehtiin havaintoja kolmesta silmälläpidettäväksi NT arvioidusta lintulajista. Uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys on suurin arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitelluilla kohteilla. Niiden jättäminen rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle turvaa uhanalaisten eliölajien säilymistä kaavamuutosalueella. Linnusto Alue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä, mutta varttuneissa metsissä elää monipuolista metsälinnustoa. Rantasoille ei osoiteta rakentamista, joten muun muassa kurjen L-dir pesimäalueille ei ole tulossa häiriötä. Arvokkaat elinympäristöt Kirinmyllynoja tulee jättää vesilakikohteena kaikenlaisen kaivamisen ja ruoppaamisen ulkopuolelle. Etenkin Leppälammin ympärillä on huomattavan laajat rantasuot, joilla pesii muun muassa kurki L-dir. Rantojen läheisyydessä olevien soiden ojat ovat suurelta osin 33

91 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset soistuneet umpeen, eikä niiden avaaminen lisäisi merkittävästi puiden kasvua. Koko Kesijärven ja Leppälammin alue on erämainen ja mökittämätön. Mahdollinen lisärakentaminen tulisi tehdä luontoarvot mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. 5. Isojärvi ja Saloistenjärvi (kartat 9 ja 10) 5.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Isojärvi on suurehko vesistö, jonka pohjoispää on lähellä Janakkalasta Lammille johtavaa tietä. Järvi on kasvillisuudeltaan karu, mutta rannoilta löytyy silti reheviä ja ravinteisia rantasoita. Etenkin järven pohjoisosan Myllynlahdella on rehevämpi ja laajempi rikkonainen luhta-alue, jolta löytyi kaksi liitteen IV (a) sudenkorentolajia, lummelampikorento ja täplälampikorento. Järven pohjoispään rantametsät ovat reheviä, kosteapohjaisia ja kuusivaltaisia. Levonkärki on varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää ja sen eteläpuolella on vähän laajempia rantasoita, joista rehevimmällä kasvaa uhanalaista suopunakämmekkää. Rantasoiden ja Nuottasaaren välillä rannassa kasvaa nuorta lehtipuuta. Nuottasaari ja Selkäsaari ovat pieniä puustoltaan luonnontilaisia saaria. Kuva 27. Isojärven pohjoisosaa Nuottasaaresta kuvattuna Petri Parkko 34

92 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 9. Isojärven kesällä 2013 tutkitut alueet. 35

93 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Nuottasaaren eteläpuolella on leveä niemenkärki, jonka länsipuolella on varttuneita mäntyä ja koivua kasvavia harvennettuja, valoisia kasvatusmetsiä sekä paikoin siperianlehtikuusta istutettuna. Metsissä on liikkunut ulosteiden perusteella hirviä. Järven lounaisosassa oleva Koiralamminsuo on suurelta osin voimakkaasti ojitettuja muuttumia ja turvekankaita, mutta siltä löytyy pienialaisesti melko luonnontilaisia osia. Suon kaakkoispuolen metsät ovat reheviä ja lehtomaisia. Kartta 10. Saloistenjärven ja Isojärven kaakkoisosan syksyllä 2013 tutkitut alueet. Tutkimusalueeseen otettiin syksyllä 2013 mukaan myös järven kaakkoiskulma sekä Saloistenjärven ja Isojärven välinen kannas. Tämän alueen rehevissä kuusivaltaisissa metsissä kasvaa muun muassa metsälehmusta. Saloistenjärven Jukuanlahden 36

94 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset etelärannassa kasvaa puustona koivua ja tervaleppää, rantavyöhykkeen tuntumassa kasvaa useita suurempia kuusia. Niistä etelään on nuorta lehtipuuta kasvava kuvio, joka on todennäköisesti vanhaa peltoa tai niittyä. Lahdenpohjukasta Ohraniemeen päin on varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa on paikoin melko runsaasti tuulenkaatoja. Metsän itäreunassa on suuria ojia ja alueella on merkkejä harvennushakkuista. Ohraniemen länsireunassa on harvennettua varttunutta kuusivaltaista metsää, keskiosassa nuorta kasvatusmetsää ja itäosassa varttunutta kuusivaltaista metsää. Saloistenjärven pohjoisosassa on erillinen tutkimusalue (kartta 10), joka on enimmäkseen varttunutta mäntyvaltaista kasvatusmetsää lounaaseen viettävässä harjurinteessä. Latvuskerroksessa kasvaa myös suuria mäntyjä ja yksi suurempi kuusi. Painanteessa kasvaa nuorta kuusta. Ravinteisuudeltaan alue on enimmäkseen mustikkatyypin kangasta. Sammalet ovat metsäsammalia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa ja sananjalkaa; rinteessä vanamoa, sianpuolukkaa ja paikoin poronjäkäliä. Heti tutkimusalueen ulkopuolelta alkaa kuusivaltainen metsä, jossa kasvaa myös nuorta haapaa Luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi Naurissaaren lehmusmetsä (kartta 11, kohde 1) Isojärven kaakkoisosassa, Naurissaaren kärjessä, kasvaa varttuneessa mänty-koivu-kuusi kasvatusmetsässä yli 20 runkomaista (läpimitta 1,3 metrin korkeudella yli 7 cm) metsälehmusta hehtaarilla. Metsä täyttää todennäköisesti luonnonsuojelulain vaatimukset. Kyseessä on myös uhanalaiseksi arvioitu luontotyyppi. Jalopuustoinen kangasmetsä on uhanalaiseksi VU arvioitu luontotyyppi Vesilakikohde Isojärven ja Saloistenjärven välinen puro (kartta 11, kohde 2) Puro tutkittiin marraskuussa 2013, joten kasvillisuuden havainnointi oli lähes mahdotonta, mutta kivenlohkareiden välissä kiemurteleva uoma on luonnontilaiseen verrattava ja siten vesilain suojelema kohde. Uomassa kasvaa isonäkinsammalta ja kivillä paljon haisukurjenpolvea (Geranium robertianum). 37

95 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 11. Isojärven eteläosan arvokkaita luontokohteita 1 5 ja Arvokkaat elinympäristöt Tyrynlahden lehtolaikku 1 (kartta 12, kohde 3) Kuusivaltaista lehtoa, jossa kasvaa myös muutama metsälehmus. Kuviolla on kohtalaisesti pieniläpimittaista lahopuuta. Pensaskerroksessa kasvaa lehtokuusamaa ja kenttäkerroksessa runsaasti mm. käenkaalta, valkovuokkoa ja sinivuokkoa. Kaikki lehtotyypit ovat uhanalaisiksi arvioituja luontotyyppejä ja lehtolaikut ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tyrynlahden lehtolaikku 2 (kartta 11, kohde 4) Puustoltaan kuusivaltaista lehtoa, jossa on niukasti lahopuuta. Metsäsammalia on vähän, mutta isokastesammalta ja myyränsammalia kasvaa laajoina kasvustoina. Maannos on lehtomultaa. Kosteus vaihtelee paljon kuvion eri osissa. Pensaskerroksen muodostavat lehtokuusama, taikinamarja ja punaherukka. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaalta, metsäorvokkia, sudenmarjaa, hiirenporraskasvustoja, metsäkurjenpolvea, valkovuokkoa ja mustakonnanmarjaa. Kaikki lehtotyypit ovat uhanalaisiksi arvioituja luontotyyppejä ja lehtolaikut ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 38

96 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Koiralamminsuon ojittamaton osa (kartta 11, kohde 5) Suolta rajattiin osa, jossa ojituksen kuivattava vaikutus näkyy kasvillisuudessa vain vähäisesti: putkilokasvilajit ovat suokasveja ja sammalet rahkasammalia. Ojat ovat soistumassa umpeen ja niissä kasvaa tupasvillaa yhtenäisinä kasvustoina. Kuvion luoteisosassa on rimpiä (kuva 28), joiden reunoilla on pullosaraa valtalajina kasvavaa nevaa. Rimpien reunoilla kasvaa tupasvillaa, leväkköä ja mutasaraa. Kaakkoiskulmassa on kitukasvuista mäntyä kasvavan rämeen ympäröimä lyhytkorsinevakuvio. Kuviolla on paikallisesti merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kuva 28 (vas). Koiralamminsuon rimmet Kuva 29 (oik). Nuottasaaren varsin luonnontilaista puustoa Petri Parkko Nuottasaaren pieni luhtakuvio (kartta 12, kohde 6) Kuviolla kasvaa paljon järvikortetta, pullosaraa, kurjenjalkaa, terttualpia, luhtavillaa sekä luhtakastikkaa. Siellä täällä kasvaa yksittäisiä pajuja. Kuvion edustalla on kelluslehtisinä lähinnä ulpukkaa, mutta myös vähän lumpeita. Kuvio sopii reunaosiltaan lummelampikorennon Dir IV lisääntymispaikaksi. Avoluhdat on arvioitu silmälläpidettäväksi NT luontotyypiksi ja ne ovat myös metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Nuottasaari (kartta 12, kohde 7) Nuottasaari on kivikkorantainen pieni saari, jonka lähes luonnontilainen puusto (kuva 29) on vanhoja mäntyjä ja koivua sekä alikasvoksena kuusta. Ravinteisuudeltaan saari on mustikkatyypin kangasta. Rannoilla kasvaa koivua, tervaleppää ja pajuja. Kasvillisuuden kulumista näkyy vain saaren keskiosissa. Rannassa havaittiin kesäkuussa 2013 rantasipi NT. 39

97 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 12. Isojärven pohjoisosan arvokkaita luontokohteita 6 12 ja Selkäsaari (kartta 12, kohde 8) Saaressa ei käyty, mutta rannoilta kiikaroimalla puusto näyttää samantyyppiseltä ja luonnontilaisen kaltaiselta kuin Nuottasaaressa. 40

98 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Levonkärjen luhtaneva 1 (kartta 12, kohde 9) Luhtanevan pensaskerroksessa kasvaa kiiltopajua ja kenttäkerroksessa yksittäisiä järviruokoja, runsaasti jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, maariankämmekkää, luhtavillaa, jokapaikansaraa sekä pyöreälehtikihokkia. Kuvion edustan ruovikossa havaittiin laulava pajusirkku (Emberiza schoeniclus) ja ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus). Luhtanevat on Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi NT arvioitu luontotyyppi ja vähäpuustoisena suona se on myös metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Levonkärjen luhtaneva 2 (kartta 12, kohde 10) Luhtanevan kenttäkerroksen valtalajina kasvaa pullosaraa ja lisäksi siltä löytyy luhtavillaa, kurjenjalkaa, luhtakastikkaa, järvikortetta. Kuvion reunoilla kasvaa maariankämmekkää (Dactylorhiza maculata) ja kangasmaitikkaa. Pohjoisosassa on tulvametsää (ei varsinaista metsäluhtaa), jonka puustona kasvavat hieskoivut ja tervalepät sekä halavat ja pensaskerroksessa pajut. Kuviolla havaittiin kurkipari L-dir, taivaanvuohi (Gallinago gallinago), pajusirkku ja ruokokerttunen. Luhtanevat on Etelä-Suomessa silmälläpidettäväksi NT arvioitu luontotyyppi ja vähäpuustoisena suona se on myös metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Myllynlahden pieni rantasuo (kartta 12, kohde 11) Mäntyä ja koivua sekä pajuja harvakseltaan kasvava rantasuo, jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti jokapaikansaraa, luhtakuusiota (Pedicularis palustris), yksittäisiä järviruokoja, isokarpaloa, jouhisaraa sekä luhtavillaa. Suon reunassa havaittiin neljä lummelampikorennon Dir IV koirasta ja yksi naaras. Kohde on vähäpuustoisena suona metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Myllynlahden korpi (kartta 12, kohde 12) Myllynlahden korpi on kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää, jossa esiintyy saniais- ja metsäkortekorpea juotteina. Saniaiskorvet ovat hiirenporrasvaltaisia. Lisäksi juoteissa ja niiden väleissä kasvaa metsäalvejuurta, isoalvejuurta, runsaasti käenkaalta, oravanmarjaa ja valkovuokkoa. Lahopuuta kuviolla on vähän. Korvessa lauloi kesäkuun käynnillä kosteapohjaisia varttuneita metsiä suosiva pikkusieppo (Ficedula parva) L-dir. Rehevät korvet ovat uhanalaisia luontotyyppejä ja metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsäkortekorvet on erittäin uhanalaiseksi EN arvioitu luontotyyppi. Puuston 41

99 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset luonnontilaisuuden perusteella kohde ei täyttäne metsälakikohteen kriteerejä, mutta se on silti säästämisen arvoinen. Kylmälahden rehevä korpi (kartta 11, kohde 13) Korven reunaosissa puusto on varttunutta kuusta, mutta rannan läheisyydessä kasvaa tervaleppää, joista yksi on huomattavan suuri. Kohteella on paljon etenkin kuusilahopuuta ja monin paikoin näkyy vanhoja palokantoja. Syksyn 2013 myöhäisen ja kevään 2014 varhaisen maastoajankohdan takia kenttäkerroksen kasvillisuuden havainnointi oli lähes mahdotonta, mutta kuviolla kasvaa runsaasti ainakin hiirenporrasta. Kuvio on liito-oravan Dir IV, VU ja viirupöllön L-dir elinaluetta. Pöllöemo hautoi keväällä 2014 kuvion reunan pöntössä. Rehevät korvet ovat uhanalaisiksi arvioituja luontotyyppejä sekä metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Liito-oravan (Dir IV, VU) elinalueet Kylmälahden rehevä korpi (kartta 10, kohde 13) Kuviolta löytyi kymmeniä papanoita huomattavan suuren kuusen alta, jonka latvaosissa voi olla vanha oravan risupesä, sekä pienemmän kuusen ja suuren tervalepän alta. Taipaleenlahden liito-oravan elinalue (kartta 10, kohde 14) Kohde on pieni laikku liito-oravalle sopivaa metsää Taipaleenlahden rannassa: puustona koivua, tervaleppää, kuusta ja joitakin suuria haapoja myös vähintään yksi lisääntymis- ja levähdyspaikaksi tulkittava kolohaapa. Kuviolta löytyi keväällä 2014 vähän liito-oravan papanoita, joten kyseessä oli todennäköisesti lajin ruokailualue. Kylmälahden liito-oravan elinalue (kartta 10, kohde 15) Kuvio on varttunutta kuusivaltaista mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa nuorta haapaa. Liito-oravan papanoita löytyi kahden haavan alta ja kyseessä on todennäköisesti vain ruokailualue, mutta alue kuuluu samaan elinalueeseen kuin kohde

100 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kuva 32. Kuvan suuren kuusen alta löytyi paljon liito-oravan papanoita. Kuva 33 (oik). Liito-oravan papanoita. Isojärvi Petri Parkko 5.6. Liitteen IV (a) sudenkorentolajien lisääntymispaikat Lummelampikorennon ja täplälampikorennon (Leucorrhinia pectoralis) lisääntymispaikka (kartta 12, kohde 16) Myllynlahden pohjukka (kuva 30) on erityisen hyvää lisääntymishabitaattia sudenkorennoille: laaja kaislikko, vesiruovikoita, pullosarakasvustoja sekä paljon kelluslehtisiä kasveja; ainakin ulpukkaa, lumpeita ja uistinvitaa. Vesikasvillisuus vaihettuu avoluhtaan, jossa kasvaa paljon järviruokoa, kurjenjalkaa, pullosaraa, jouhisaraa, luhtakastikkaa, luhtakuusiota, luhtavillaa ja harmaasaraa. Rannassa on kapea pajukkovyö. Alueella havaittiin kesäkuussa 2013 yhteensä noin 20 lummelampikorentoyksilöä (kuva 31), myös parittelevia pareja, sekä täplälampikorennon koirasyksilö. Muita pohjukassa havaittuja sudenkorentolajeja olivat isotytönkorento (Erythromma najas), keihästytönkorento, hoikkatytönkorento (Ischnura elegans), kymmeniä ruskohukankorentoja, kymmenen vaskikorentoa sekä isolampikorento. 43

101 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kuva 30 (vas). Myllynlahden pohjukan vesikasvillisuutta. Kuva 31 (oik). Lummelampikorennon koirasyksilö. Isojärvi, Myllynlahti Petri Parkko Myllynlahden pieni rantasuo (kartta 12, punainen tähti) Kuviolla havaittiin neljä lummelampikorennon koirasta ja naaras Uhanalaisen putkilokasvilajin kasvupaikka Levonkärjen ravinteinen rantaneva (kartta 12, kohde 17) Ravinteisella rantasuolla kasvoi kesällä 2013 vähintään 20 uhanalaisen VU suopunakämmekän (Dactylorhiza incarnata subsp. incarnata) (kuvat 34 ja 35) fertiiliä yksilöä sekä hyvin runsaasti harvinaista hoikkavillaa (Eriophorum gracile) RT. Kuva 34 (vas). Uhanalaisen suopunakämmekän kasvupaikka Isojärvellä. Kuva 35 (oik). Suopunakämmekän kukinto. Isojärvi Petri Parkko 44

102 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Havaintoja huomionarvoisista lintulajeista Metso (Tetrao urogallus) NT, L-dir Nuottasaaren eteläpuolen niemessä havaittiin metsokoiras. Pyy (Tetrastes bonasia) L-dir Nuottasaaren eteläpuolen niemestä löytyi pyyn ulosteita. Kuikka (Gavia arctica) L-dir Järven pohjoisosassa havaittiin kuikkapari. Kurki (Grus grus) L-dir Levonkärjen rantasuolta kuultiin kurkiparin ääntelyä. Havainto viittaa pesintään. Rantasipi (Actitis hypoleucos) NT Nuottasaaressa havaittiin yksi rantasipi. Kalatiira (Sterna hirundo) L-dir Järven pohjoisosassa havaittiin yksi kalatiira Räystäspääsky (Delichon urbica) NT Järven pohjoisosassa nähtiin hyönteispyynnissä kaksi räystäspääskyä Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) NT Nuottasaaren eteläpuolen niemessä lauloi kaksi sirittäjäkoirasta. Pikkusieppo (Ficedula parva) L-dir Myllynlahden pohjukan korvessa (kartta 12, kohde 12) lauloi pikkusieppokoiras. Laji suosii kosteapohjaisia varttuneempia kuusivaltaisia metsiä Päätelmät ja suositukset EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Alueella elävät EU:n tiukan suojelun eli liitteen IV (a) lajeista ainakin liito-orava VU, lummelampikorento ja täplälampikorento. Raportissa arvokkaina elinympäristöinä esiteltyjen 45

103 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset luhtien jättäminen kaikenlaisen rakentamisen ja suurempien kaivuhankkeiden ulkopuolelle turvaa liitteen IV (a) sudenkorentolajien lisääntymispaikat. Pienimuotoinen vesikasvillisuuden niitto ja kapeat mutkittelevat veneväylät vain parantavat em. lajien elinmahdollisuuksia. Liito-oravan VU todetut elinalueet pyritään jättämään kokonaan rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle. Kaikilla todetuilla elinalueilla liito-oravalle sopiva metsä jatkuu tutkimusalueiden ulkopuolella, joten niiltä pitäisi säilyä puustoinen kulkuyhteys muihin lajille sopiviin metsiin. Uhanalaislajisto Alueelta löytyi uhanalaisen VU suopunakämmekän kasvupaikka (kartta 12, kohde 17) ja samalla ravinteisella rantasuolla kasvaa huomattavan paljon alueellisesti uhanalaista RT hoikkavillaa. Rantasuo tulee jättää kaikenlaisen rakentamisen, kaivutoiminnan ja läjittämisen ulkopuolelle. Uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys on suurin arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitelluilla kohteilla. Niiden jättäminen rakentamisen, hakkuiden ja kaivutoiminnan ulkopuolelle turvaa uhanalaisten eliölajien säilymistä kaavamuutosalueella. Linnusto Alue ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä. Järvellä pesivä kuikka L-dir hyötyy pesinnässään saarten jättämisestä rakentamattomiksi. Kanalintuihin rantojen lisärakentaminen ei vaikuta merkittävästi. Pikkusiepolle L-dir sopivaa elinympäristöä on aivan järven pohjoispään korvissa sekä lounaisosan lehdoissa. Kohteet on rajattu arvokkaiksi elinympäristöiksi. Arvokkaat elinympäristöt Luonnonsuojelulakikohde, Naurissaaren lehmusmetsä (kartta 11, kohde 1), jätetään hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Hämeen ELY-keskus tekee kohteelle maastokäynnin, jossa arvioidaan, täyttääkö kohde luonnonsuojelulain vaatimukset. Jos kyseessä on luonnonsuojelulain tarkoittama jalopuumetsä, tehdään siitä rajauspäätös ja kohteesta tulee luontotyyppipäätöksellä luonnonsuojelualue. Jos kohteesta ei tehdä rajauspäätöstä, on se silti säästämisen arvoinen arvokkaana elinympäristönä. Isojärven ja Saloistenjärven välinen puro (kartta 11, kohde 2) jätetään vesilakokohteena kaikenlaisen kaivamisen ja rakentamisen ulkopuolelle. Puroa reunustava metsä jätetään metsälakikohteena mieluiten kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Muut raportissa esitellyt 46

104 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset arvokkaat elinympäristöt pyritään jättämään kokonaan kaikenlaisten hakkuiden, kaivutoiminnan ja rakentamisen ulkopuolelle. 6. Mustavirta (kartta 12) 6.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Ruskeavetisellä Mustavirralla kasvaa niukasti kelluslehtisiä kasveja (kuva 36). Lammella ui syyskuun maastokäynnillä viisi naaraspukuista telkkää. Järven kaakkoisosassa on varttunutta koivua, mäntyä ja kuusta kasvavaa kasvatusmetsää sekä kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää. Alue on ojitettu, eikä siltä löydy luonnontilaisen kaltaisia osia. Ojissa kasvaa vehkaa. Järven eteläosassa, osittain voimalinjan alla on kapea hieskoivua ja pajuja sekä suursaroja, järviruokoa ja kurjenjalkaa kasvava rantaneva. Järven ja sähkölinjan välisellä suolla kasvaa paljon isokarpaloa. Rantasuon itäpuolella on varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää. Kuva 36. Mustavirran pohjoisosaa Petri Parkko Mustavirran lounaisosassa on reunoiltaan ojitettu isovarpurämemuuttuma, jossa kasvaa jo muun muassa mustikkaa ja metsäsammalia. Järven länsireunassa on laaja taimikko ja järven 47

105 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset rantaan on jätetty hyvin kapea kaistale kuusta, koivua ja mäntyä kasvavaa metsää, josta löytyy etenkin varpuja: suopursua, juolukkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Kaistaleella on harvakseltaan pökkelöitä. Järven luoteiskulmassa on kuusivaltaista kasvatusmetsää. Pohjoisosassa on veneidensäilytyspaikka, jolle johtaa pikkutie. Kääntöpaikan itäpuolella kasvaa varttunutta kuusta, koivua ja haapaa sekä harmaaleppää. Rantametsästä lähti syyskuun maastokäynnillä lentoon viirupöllö L-dir (kuva 37). Kuvion pohjoispuolella maasto kohoaa ja metsä muuttuu nuoreksi mäntyvaltaiseksi kasvatusmetsäksi. Rannassa on kapea kaistale nuorta kuusta koivua ja mäntyä kasvavaa sekametsää. Aivan tutkimusalueen itäisimmässä osassa kasvaa muutamia suurempia haapoja. Kartta 13. Mustavirran maastossa tutkittu alue. 48

106 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Päätelmät ja suositukset Mustavirran rantametsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä ja suot ovat ojitettuja. Siitä syystä merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyyskin on pieni. Järvellä ei ole erityisen hyvää habitaattia liitteen IV (a) sudenkorennoille. 7. Sammaljärvi (kartta 14) 7.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Tutkimusalueeseen kuuluu vain pieni osa Sammaljärven rantaviivasta. Muodoltaan pitkänomainen ja ruskeavetinen Sammaljärvi sijaitsee Isojärven eteläpuolella. Tutkimusalueen itäreunassa on yksi kesämökki, jonka ympärillä nuoria sekametsiä. Rannan tuntumassa on kapealti suopursuvaltaista isovarpurämettä. Sammaljärvenojan läheisyydessä on varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää, jossa esiintyy korpisuutta. Kuva 38. Sammaljärven rantaa idästä lännen suuntaan kuvattuna. Sammaljärvi Petri Parkko 49

107 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Vesilakikohde Sammaljärvenoja (kartta 15, kohde 1) Tutkimusalue rajautuu Sammaljärven länsiosasta lähtevään laskupuroon, joka on uomaltaan luonnontilaisen kaltainen ja vesilain suojelema kohde. Havumetsävyöhykkeen turvemaiden purot on uhanalainen VU luontotyyppi. Puronvarsimetsä on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö. Kartta 14. Sammaljärven 2013 tutkittu alue Arvokas elinympäristö Sammaljärven metsäkortekorpi (kartta 15, kohde 2) Pienialainen puustoltaan kuusivaltainen kuvio metsäkortekorpea. Luontotyyppi on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi EN. 50

108 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Päätelmät ja suositukset Tutkittu alue on suurelta osin nuorta talousmetsää, jossa merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Vesilakikohde Sammaljärvenojan puro (kartta 15, kohde 1) jätetään kaikenlaisen kaivutoiminnan ulkopuolelle. Metsäkortekorpi (kartta 15, kohde 2) jätetään hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Kartta 15. Sammaljärven arvokkaat luontokohteet 1 ja 2. 51

109 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Käkilammi (kartta 16) 8.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Käkilammi on pieni pitkänomainen järvi, joka sijaitsee Janakkalan Metsäkulman ja Sääjärven välissä. Tutkittujen alueiden metsät ovat enimmäkseen varttuneita kasvatusmetsiä, joista suurin osa on puustoltaan kuusivaltaisia. Käkilammin lounaispuolella kohoaa Käkimäki, jonka rinteet ovat mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä. Rinteen kenttäkerros on metsäkastikkavaltainen, mutta korkeimmilla kohdilla kasvaa myös ahomansikkaa ja kissankäpälää (Antennaria dioica) NT pieninä kasvustoina. Alueen linnustoon kuuluu muun muassa pyy L-dir. Kartta 16. Käkilammin 2013 tutkittu alue on merkitty vihreällä. 52

110 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Päätelmät ja suositukset Järven rannoilla ei ole luonnontilaisen kaltaisia osia, vaan metsät ovat tavanomaisia talousmetsiä, joissa merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Käkimäen kissankäpäläkasvustot ovat pieniä, eikä esiintymällä ole merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. 9. Hanhiliko (kartta 17) 9.1. Alueen luonnon yleiskuvaus Hanhiliko on pieni lampi, joka sijaitsee Kesijärven pohjoispuolella ja Sääjärven itäpuolella. Sen lounaispuolella on erilaisia voimakkaista ojituksista johtuvia suomuuttumia, joissa kasvaa edelleen suokasveja, mutta myös paljon metsäkasvillisuutta. Puustona kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Lammen tuntumassa on varttunutta kosteapohjaista kasvatusmetsää, jonka puustona kasvavat kuuset ja koivut. Lammen rannoilla on kapeat nevareunukset, joissa kasvaa suursaroja sekä paikoin järviruokoa ja järvikortetta. Lammella on melko vähän kelluslehtisiä kasveja. Rannoilla näkyi käynnillä laulujoutsenen L-dir sulkia. Lammen länsipuolella kasvaa nuorta mäntyä ja koivua sekä kuusta alikasvoksena. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, puolukkaa sekä paljon riidenliekoa. Paikoin löytyy myös suopursua. Lammen luoteisosan metsä on varttunutta, ainakin osin uudistusikäistä, kuusivaltaista metsää, joka on ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Rannan tuntumassa on suopursukasvustoja. Suurin osa lammen pohjoispuolen rantametsistä on puustoltaan varttunutta mäntyä, vähän koivua sekä kuusta alikasvoksena. Rantametsän pohjoispuolella puusto muuttuu kuusi- ja koivuvaltaiseksi nuoreksi kasvatusmetsäksi. Lammen pohjoisosan rantoja kiertää yhtenäinen järviruokokasvusto. 53

111 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Kartta 17. Hanhilikon tutkimusalue on merkitty vihreällä. Lammen itäreunassa on rannan tuntumassa suurempia mäntyjä sekä koivua ja kuusta alikasvoksena. Kenttäkerroksessa kasvaa paljon suopursua, mutta myös metsävarpuja ja metsäsammalia. Alueen muutamat ojat ovat suuria. Lammen kaakkoiskulmassa kasvaa nuorta koivua, mäntyä ja kuusta kasvavaa metsää, joka muuttuu länteen päin mentäessä kuusivaltaiseksi ja varttuneemmaksi. Eteläosan pienen niemekkeen puusto on suurempia koivuja ja vähän mäntyä sekä kuusta alikasvoksena. Alueella on vanhoja kantoja ja vähän koivupökkelöitä sekä muutama kuusimaapuu. Mustikka kasvaa kenttäkerroksessa runsaana. 54

112 Janakkalan Harvialan ranta-asemakaavan muutokseen liittyvät luontoselvitykset Päätelmät ja suositukset Hanhilikoa ympäröivät metsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä niistä löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia. Merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni, mutta eteläosan pohjukassa on lummelampikorennolle Dir IV sopivaa habitaattia. 10. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Parkko, P. 2012: Janakkalan Sääjärven ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki 55

113 Liite 5 Janakkala Harvialan ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Jussila Tilaaja: UPM Kymmene Oyj

114 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Tulos Kesijärven kaakkoisrantaa Myllymäenlahden eteläpuolella, pohjoiseen Perustiedot Alue: Tutkimusalue koostuu 12 erillisestä järvenranta-alueesta Janakkalan koillisosan ylänkö- ja erämaa-alueella. Alueet sijaitsevat Mustavirran lammen, Sääjärven, Käkilammen, Kesijärven ja Isojärven rannoilla. Tarkoitus: Selvittää onko suunnitellun ranta-asemakaavan muutoksen alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi mahdollisesti katsottavia jäänteitä. Työaika: Maastotyö marraskuun alku Tilaaja: UPM Kymmene Oyj Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Tulokset: Tutkimusalueilta ja niiden lähialueilta tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä hajalöytöpaikkoja eikä muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Alueilla ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta. Lähialueella on 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolessa välissä ollut muutama torppa (Sääjärven itäpuolella kaksi ja Kesijärven eteläpuolella yksi) ja nekin 0,9-1,2 km etäisyydellä tutkittavista rannoista. Vasta 1800-l lopulla seudulle perustetaan joitain taloja. Tutkimusalueilla ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, mahdollisesti suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. Tutkimusalueet vihreällä vihreiden suorakaiteiden sisällä Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref). Maastokartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta syksyllä v ellei toisin mainittu. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

115 3 Yleiskartta Tutkimusalueet vihreällä Inventointi UPM-Kymmene Oyj suunnittelee ranta-asemakaavan muutosta Janakkalan koillisosan pienjärvillä. UPM-Kymmene Oyj tilasi hankkeen kaavakonsultin Ympäristönsuunnittelu Oy:n välityksellä kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin maastotyön teki Timo Jussila 2.11 ja 4.11, jolloin mukana oli myös Teemu Tiainen sekä Hannu Poutiainen. Maastotyöt tehtiin työn kannalta erinomaisissa olosuhteissa. Inventoinnin maastotyössä käytiin tutkittavat rannat läpi kattavasti kuivan maan osalta. Tutkittavat ranta-alueet sijaitsevat Janakkalan koillisosan ylänköalueella Mustavirran lammen, Sääjärven, Käkilammen, Kesijärven ja Isojärven rannoilla. Inventoinnin valmisteluvaiheessa tehtiin maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta maastomalli, jota tutkimalla pyrittiin havaitsemaan arkeologisesti mahdollisesti mielenkiintoisia maarakenteita ja pinnanmuotoja, kuten terva- ja hiilihautoja ja miiluja, pyyntikuoppia sekä muinaisrantamuodostumia. Sellaisia ei kuitenkaan alueella havaittu kuin muutama epämääräisempi ja nekin osoittautuivat maastotarkastuksessa luontaisiksi pinnamuodoiksi tai moderneiksi maanottokuopiksi.

116 4 Aluetta kuvaavaa vanhaa karttamateriaalia käytiin läpi lukujen yleiskarttojen perusteella alueen maankäytöstä saatiin luotettava ja riittävä kuva, joten aluetta kuvaavia isojakokarttoja ei etsitty (jos niitä onkaan). Tarkastellut vanhat kartat olivat Kuninkaankartasto sekä Janakkalan ja Vanajan pitäjänkartat vuodelta 1842 ja senaatinkartaston lehdet vuodelta 1884 ja Lisäksi katsottiin 1960-luvun alun peruskartat. Muinaiset meri- ja järvivaiheet eivät ole alueelle ulottuneet. Järvet sijaitsevat m korkeustasoilla. Järvien lähialueelta ja lähiseudulta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä löytöpaikkoja. Lähimmät esihistorialliset muinaisjäännökset sijaitsevat alueen luoteispuolella, Vanajaveden laaksossa, Heinäjoen latvoilta 90 m korkeustasoilta, yli 5 km etäisyydeltä lähimmästä tutkimusalueen osasta, sekä alueen pohjoispuolella Eteläisistä, missä yli 5 km etäisyydellä pohjoisimmasta tutkimusalueesta (Mustavirta) sijaitsee Hauhon Perkiön nuorakeraaminen asuinpaikka. Samoilta etäisyyksiltä tutkimusalueesta tunnetaan joitain historiallisen ajan jäännöksiä kuten hiilimiiluja ja tarinapaikka. Vanhojen karttojen mukaan alue on ollut erämaata. Nyt tutkittujen järvien rannoilla ei ole ollut koskaan kiinteää asutusta luvun lopulla ja 1800 luvun puolessa välissä alueella on ollut muutama torppa kaksi Säänjärven itäpuolella ja yksi vanhan, Kuninkaankartastoon merkityn Janakkala -Lammi tien (nyk tie nro 292) varrella Kesijärven eteläpuolella. Lähimmät vanhat kylät sijaitsevat Isojärven itäpuolella, tutkimusalueesta yli 3 km etäisyydellä (Saloinen) ja lännessä Vanajaveden varrella yli 4 km etäisyydellä (Harviala, Koljala). Kaavamuutosalueen järvien rannoilla ei ole koskaan ollut asutusta ennen 1800-luvun loppua ja tutkimusalueilla ei tänä päivänäkään. Tutkimusalue on entistä Vanajan pitäjää. Alueet ovat kuuluneet Käikälän (Sääjärven pohjoisosa) ja Koljalan kyliin. Mustavirran alue Tutkittava alue sijaitsee lammen pohjoisrannalla. V kartalla lampi on nimeltään Musalampi. Lampi on latvavesi ja laskee pohjoiseen, millä perusteella se on ollut kautta aikojen hieman transgressiivinen tai ainakin vedentaso on pysynyt lähellä nykyistä. Tutkimusalueen länsiosa on

117 5 kivetöntä hiekkamaata. Paikalla on pieniä hiekkanottokuoppia ja jälkiä maanotosta. Itäosa alueesta on kivikkoista rinnettä. Rannat ovat matalia, soisia ja heinittyneitä. Alueen länsiosa olisi mitä sopivin esim. nuorakeraamiselle asuinpaikalle. Alueelle tehtiin koekuoppia ja tarkasteltiin avoimia tiepintoja ja kuoppien laitoja, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittua. Kuriositeettina mainittakoon että alueella havaittiin tuore karhun uloste. Mustavirta Kuninkaankartalla ja pitäjänkartalla v ja peruskartalla v Kesijärven alue Mustavirran pohjoisrantaa vs. lännessä, oik idässä. Järveä ei ole merkitty v kuninkaankarttaan (ote s. 8). V pitäjänkartalla ja 1885 senaatinkartalla nimellä Käsilampi. Järvi laskee luoteispäästään länteen Sääjärveen. Järvi on ollut ilmeisesti jokseenkin samoilla tasolla ikänsä, ehkä hieman transgressiivinen eteläosiltaan. Järven etelä-lounaisranta on kivikkoista moreenia paikoin hyvin kivikkoista. Alueen luoteispäässä, Myllymäenlahden eteläpuolella on rannassa tasainen ja alava niemi, suon ja rannan välillä. Paikka olisi sopiva esihistorialliselle leiripaikalle mutta kivikkoisessa maaperässä ei koekuopissa mitään merkkejä esihistoriasta (ks. kansikuva). Niemessä on nykyainainen nuotiopaikka. Järven pohjois-koillisranta on kivikkoista moreenia. Ainoat ihmistoiminnan selvät ja näkyvät jäljet ovat peräisin nykyaikaisesta metsänhoitotoimista. Kesijärven pohjoisrannalla, Ylöstalonlahden luoteis- ja pohjoispuolella, ympäristö on aurattua ja laikutettua kivistä, moreenipohjaista metsämaastoa. Ylöstalonlahden itäpuolella on moreenipohjaista mäntykangasta, jossa on pienialainen tasanne rannan tuntumassa. Sinne kaivettiin koekuoppia, mutta niistä ei tullut löytöjä. Koillisranta on kivistä ja viettävää rinnemaastoa. Kaava-alueen kaakkoispäässä on tasainen niemeke Kirinmyllynojan suulla. Tasanteelle kaivettiin tiheästi useita koekuoppia mutta ilman mainittavaa tulosta

118 6 Tutkimusalueet vihreällä Ote v peruskartasta. Muuta vanhat kartat Isojärven kuvauksen yhteydessä s. 8 ja 9.

119 7 Kesijärven pohjois- koillisrantaa Isojärven alue

120 8 Isojärvi on Kuninkaankartalla v nimellä Iso-Saloisjärvi ja pitäjänkartalla v nimellä Saloisjärvi. Järven itäpuolella on Saloistenjärvi eli Lampellonjärvi, jonka itärannalla on vanha Saloisten kylätontti. Järvi laskee luoteispäästään Kesijärveen. Järvi on ollut ikänsä transgressiivinen tai ainakin sen vedentaso on ollut lähellä nykyistä. Järveä vaikuttaa hieman lasketun. Lasku-uoman suussa on Kirinmylly joka on merkitty v karttaan mutta ei kuninkaankarttaan Isojärven rannalla on kaksi kaava-aluetta. Niistä toinen on luoteisrannalla, Levonkärjen alueella, ja toinen on länsirannalla, suurin piirtein Nuottasaaren eteläpuolella. Ainoat ihmistoiminnan selvät ja näkyvät jäljet ovat peräisin nykyaikaisista metsänhoitotoimista. Isojärven luoteisrannan kaava-alueella, Levonkärjen lounaissivulla maasto on matalaa ruovikkorantaa. Aivan niemen kärjessä ja muuallakin rannan tuntumassa on kivikkoa. Hyvin kivikkoista maasto on Levonkärjen luoteispuoleisen lahdelman kohdalla. Eteläisemmällä kaava-alueella, Nuottasaaren lounaispuolella, on ruovikkoista ja matalaa rantaa. Nuottasaaren kaakkoispuolen niemessä on kivikkoista metsämaastoa. Niemen kärki on lohkareista rantamaastoa. Isojärven rantamaastoa Kuninkaankartassa v (Alanen & Kepsu 1989) ei ole merkitty Kesijärveä lainkaan, Isojärvi alhaalla oik. (Iso-Saloisjärvi). Oikealla ote pitäjänkartasta v Pitäjän ja Senaatinkartat kansallisarkiston digitaaliarkistosta. Vanhat peruskartat Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat sivustolta.

121 Isojärvi (oikella) ja Kesijärvi v senaatinkartalla. 9

122 10 Sääjärvi Tutkimusalueet rajattu vihreällä. Sääjärvi laskee länsirannan keskiosastaan Vanajaveteen. Järven eteläosa on periaatteessa ollut transgressiivinen ja pohjoisosa regressiivinen oletettavasti järvi on ikänsä ollut jokseenkin nykyisellä tasollaan. Järven keskellä on pitkä Kyläniemi (Kyläinniemi) mitään varsinaista kylää niemessä ei kuitenkaan ole ollut vanhojen karttojen ja maastohavaintojen mukaan. Inventoitavia kaava-alueita on järven rannalla kuusi joista itärannalla olevat pieniä yhden tontin laajuisia. Alue on maaperältään kaikilta osiltaan kivikkoista moreenia, eikä niissä havaittu Ote v Kuninkaankartasta

123 11 erityisen sopivia paikkoja pyyntiasutukselle. Merkkejä kaskiviljelystä ei alueella havaittu - kuten ei muillakaan järvillä. Ote Vuoden 1842 pitäjänkartasta ja v senaatinkartasta. Oik. alhaalla Käkilampi Ote v peruskartasta Ylin: Kyläinniemen pohjoisosan itärantaa. Alla: Paartianlahden luoteisrantaa

124 12 Käkilampi Pieni lampi, joka laskee eteläpäänsä kautta pohjoiseen Sääjärveen. Oletettavasti ollut ikänsä lievästi transgressiivinen. Ainoat ihmistoiminnan selvät ja näkyvät jäljet ovat peräisin nykyisistä metsänhoitotoimista. Käkilammen itäranta on ylemmällä korkeustasolla kivikkoista rinnettä. Alemmalla tasolla, lähellä rantaa, ympäristö on kosteapohjaista ja osin kivistä metsämaastoa. Lammen on kaava-alueen kohdalla matalaa ja ruohottunutta rantaa. Käkilammen jyrkkää rantarinnettä: Vanhat kartat edellisellä sivulla. Tulos Periaatteessa alueen järvet ovat siksi isoja, että niiden rannoilla olisi voinut sijaita yksi pyyntikulttuurin asuin- tai leiripaikka. Sellaista ei kuitenkaan kohdalle sattunut. Alueella ei ole ollut historiallisena aikana asutusta. Missään kaavamuutosalueilla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä tai muista kulttuurihistoriallisista, mahdollisesti suojeltavaksi arvioitavista jäännöksistä Timo Jussila Näkymä Kesijärven luoteisrannalta kaakkoon.

125 Asemakaavan seurantalomake LIITE 6 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 165 Janakkala Täyttämispvm Kaavan nimi Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 505,9935 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] -40,5534 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 546,5469 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 32,64 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 0 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 52 Ei-omarantaiset 0 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 506, , ,00-40, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 7,0401 1,4-199,9853 R yhteensä 34,0854 6, ,02 26, L yhteensä 3,7632 0,7 0,3285 E yhteensä S yhteensä 0,9003 0,2 0,9003 M yhteensä 460, ,0 131,6241 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

126 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 506, , ,00-40, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 7,0401 1,4-199,9853 VR 6, ,0-199,5791 VV 0,2138 3,0-0,4062 R yhteensä 34,0854 6, ,02 26, R 3,3418 9, ,01 3, RA 30, , ,02 24, RM 0, , L yhteensä 3,7632 0,7 0,3285 LV 1, ,7-1,5252 LV/VV 1, ,3 1,8537 E yhteensä S yhteensä 0,9003 0,2 0,9003 S 0, ,2 0,8392 SL 0,0611 6,8 0,0611 M yhteensä 460, ,0 131,6241 M 460, ,0 132,2771 MU 0,0000-0,6530 W yhteensä

127 LIITE 7 JANAKKALA TILAT TILTOLA KÄIKÄLÄ SÄÄJÄRVEN LUHTA SILLANPÄÄ LIUTTULA METSÄ-YLÄNNE HAKKOLA LEMPELTO TYRY SYVÄNOJA UOTILA PUKKILA PERÄSUO VESISTÖT Sääjärvi, Kesijärvi, Leppälammi, Kirinmyllynoja, Mustavirta ja Hanhiliko Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Sääjärvi Kesijärvi ja Kirinmyllynoja Isojärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja Isojärvi ja Saloistenjärvi Isojärvi Käkilammi Lastujärvi Hiidenjoki Hiidenjoki HARVIALAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) , , , ,

128 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Harvialan ranta-asemakaavan muutos ja osittainen kumoaminen Kunta: Janakkala (165) Tilat: Tiltola Liuttula Hakkola Uotila RN:o Pukkila Peräsuo RN:o Lempelto Tyry Käikälä Sääjärven luhta Sillanpää Syvänoja Metsä-Ylänne Kaavan laadituttaja ja kiinteistöjen omistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilöt: Lauri Huttunen puh Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna Yhteyshenkilöt: Arto Remes puh arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa olevat Janakkalan kunnan pohjoisosassa sijaitsevat Harvialan ranta-asemakaavan alueet. Suunnittelualueeseen kuuluu Sääjärven, Kesijärven, Leppälammin, Kirinmyllynojan, Isojärven, Saloistenjärven, Mustavirran, Hanhilikon, Käkilammin, Lastujärven ja Hiidenjoen ranta-alueita. (Kaavaselostuksen liite 1). Suunnittelualueella on pääosin voimassa vahvistettu Harvialan ranta-asemakaava. Iso-, Kesi- ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Suunnittelualueen eri osat ovat nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Sääjärven eteläosassa Lontviikinlahden länsirannalla ja Lontviikinlahden itäpuolen taustamaastossa sijaitsee pienialaiset luonnonsuojelualueet. Kesijärven itärannalla sijaitseva Kesimaja on UPM Kymmene Oyj:n omassa edustus- ja virkistyskäytössä. Alueella sijaitsee lisäksi yleisessä käytössä olevia venevalkamia / uimarantoja seuraavasti: - Venevalkama-alue Sääjärven länsirannalla o Venevalkama-aluevaraus (LV) ranta-asemakaavassa ja rantayleiskaavassa o Hajanaisesti muodostunut venevalkama-alue, jolla n. 40 venettä - Venevalkama- ja uimaranta-alue Isojärven lounaisrannalla o LV- ja VV (uimaranta)- aluevaraukset ranta-asemakaavassa ja rantayleiskaavassa o Käytössä oleva venevalkama, n. 15 venettä - Pohjapato-, venevalkama-, uimaranta- ja pysäköintialue Isojärven pohjoisosassa Myllylahden länsirannalla o VR-alue ja lv- alueen osa ranta-asemakaavassa, osittain LV rantayleiskaavassa o Pohjapatohankkeen yhteydessä äskettäin kunnostettu alue 2

129 - Venevalkama / uimaranta Kesijärven länsirannalla o LV-alue rantayleiskaavassa, ei ranta-asemakaavassa o Käytössä oleva uimaranta- ja venevalkama-alue, n. 30 venettä - Veneranta Mustavirran pohjoisrannalla o Ei varauksia kaavoissa o Alueella 5-10 venettä - Veneranta Lastujärven eteläosassa o VL-aluetta ranta-asemakaavassa Lisäksi voimassa olevissa kaavoissa on osoitettu venevalkamat Isojärven pohjoisosaan Myllylahden itärannalle ja sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalle. Kyläniemen itärannan venevalkama on nykyisen ranta-asemakaavan matkailualueen käyttöön tarkoitettu venevalkamavaraus, jota ei ole toteutettu. Isojärven Myllylahden kaavojen mukainen venevalkama ei ole käytössä. Alueen rakentuneeseen ympäristöön kuuluu Kesijärvellä sijaitsevan Kesimajan lisäksi Isojärven pohjoisrannalla sijaitsevat kaksi vanhaa lomarakennuspaikkaa sekä Sääjärven Kyläniemen itärannalla oleva vanha huonokuntoinen loma-asunto, joita ei ole kuitenkaan osoitettu rakentamisalueina ranta-asemakaavassa tai rantayleiskaavassa. Muu rakentunut ympäristö muodostuu em. venevalkamista / uimarannoista sekä alueen varsin kattavasta tieverkostosta. Sääjärven suunnittelualueen osan kaava-alueeseen kuuluu yhdeksän voimassa olevan rantaasemakaavan mukaista vielä toteutumatonta loma-asunnon tonttia. Ranta-asemakaavan mukaiset nykyisin pääosin jo rakentuneet yksityisessä omistuksessa olevat loma-asuntotontit eivät kuulu nyt tehtävän kaavamuutoksen suunnittelualueeseen. Kuva 1. Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on esitetty punaisilla ympyröillä. 3

130 Tavoitteet Kaavahanke koskee UPM-Kymmene Oyj:n omistamia Harvialan ranta-asemakaavaan kuuluvia alueita. Ranta-asemakaava on tarkoitus kumota Kesijärven itäpuolisen Kirinmyllynojan alueen sekä Kesijärven länsipuolisen Sulkusillan alueen osilta, koska nämä alueet eivät mitoita rantarakennusoikeutta eikä alueille ole rantarakentamispainetta. Muilta osin kyse on rantaasemakaavan muutoksesta. Kaavoituksen tarkoituksena on tarkastella Harvialan ranta-asemakaava-alueen rakennusoikeudet kokonaisuutena uudelleen Janakkalan kunnan Itäisen rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden lähtökohdista. Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuudet osoittaa eri rannanosille kunnan rantayleiskaavan vesistökohtaisten mitoituslaskelmien mukainen määrä uusia rakennuspaikkoja. Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa uusia lomarakennuspaikkoja Isojärven, Kesijärven, Käkilammen, Mustavirran ja Sääjärven ranta-alueille kunnan rantayleiskaavan mitoituslaskelmiin ja kaavamuutosta varten tehtyihin selvityksiin perustuen. Uusia rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus osoittaa Hanhilion, Hiidenjoen, Lastujärven, Leppälammen ja Saloistenjärven ranta-alueille. Kaavamuutoksella poistetaan Sääjärven Kyläniemen loma- ja matkailupalvelujen aluevaraus. Isojärven pohjoisrannan ja Sääjärven Kyläniemen itärannan vanhat lomarakennuspaikat on tarkoitus turvata kaavallisesti rakentamisalueina. Kaavamuutoksella turvataan myös Kesijärven itärannalla sijaitsevan Kesimajan alueen kehittämismahdollisuudet. Lisäksi voimassa olevan ranta-asemakaavan vielä toteutumattomien Sääjärven lomarakennuspaikkojen sijoittelu harkitaan kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on myös selventää kokonaisuutena nykyisen kaavan yleiseen virkistyskäyttöön osoitettujen VR-, VV- ja LV-aluevarausmerkintöjen tarpeellisuus ja laajuus sekä myös näiden alueiden kaavallisen maankäytön toteuttava taho. UPM-Kymmene Oyj:n tavoitteena ei ole lähtökohtaisesti toteuttaa tai ylläpitää alueen mahdollisia yleisiä virkistysalueita tai ulkoilureittejä. Käytännössä voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaiset virkistysalueet eivät ole toteutuneet lukuun ottamatta muutamia venevalkama- ja uimaranta-alueita. Muutoin ranta-asemakaavan virkistysaluevaraukset ovat pääosin tavanomaisia metsätalouskäytössä olevia alueita, joiden yleinen käyttö perustuu jokamiehenoikeuteen. Tavoitteena on täsmentää kaavan yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden kaavavarauksia. Voimassa olevan kaavan laaja-alaiset virkistys- ja retkeilyaluevaraukset on tarkoitus muuttaa pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousalueiksi. Kaavamuutoksen yhteydessä huomioidaan kuitenkin alueen toimivat venevalkama- ja uimaranta-alueet ja pyritään säilyttämään niiden toimintaedellytykset myös jatkossa. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään alueen luontoarvot ja mahdolliset muut erityisarvot sekä huomioidaan ja turvataan ne tarvittaessa kaavalla. Uuden lomarakennuskannan sijoittaminen suunnitellaan luontoarvojen sekä rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Suunnittelussa huomioidaan myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantaosuuksien säilyminen. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Päätös korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtioneuvoston päätös tulee voimaan Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen päätöksen voimaan tuloa. 4

131 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu Valtioneuvostossa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja 2. vaihemaakuntakaava Vaihemaakuntakaavat keskittyvät vain osaan maankäytön kysymyksistä, ja nykyinen kaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota vaihemaakuntakaavoissa. (Kuva 2) Kuva 2. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueeseen kuuluvien vesistöjen sijainti on esitetty karttaan punaisella ympyrällä. Maakuntakaavan merkintöjen selitykset: Sääjärven suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR94) - ohjeellinen ulkoilureitti Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR88) - arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg 282) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Isojärven ja Saloistenjärven suunnittelualueet - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - retkeilyalue (VR89) - ohjeellinen ulkoilureitti - tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Mustavirran suunnittelualue - voimajohtolinja (Z, 400kV) - ohjeellinen ulkoilureitti 5

132 Käkilammin suunnittelualue - maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU22) - ohjeellinen ulkoilureitti Lastujärven suunnittelualue - lähivirkistysalue (VL79) - seutukeskuksen palveluvyöhyke (C-vkm ), - kehitettävä liikennekäytävä - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) Hiidenjoen suunnittelualue - maisema-alue: kulttuuriympäristön, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma) - venereitti/vesiretkeilyreitti - voimajohtolinja (Z, 400kV) - selvitysalue; Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt (se-3) - kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealue Hanhilikon suunnittelualue - ei merkintöjä Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laatimisen. Valmisteltava kaava on kokonaismaakuntakaava, joka saadessaan lainvoiman korvaa kaikki Kanta-Hämeessä nykytilanteessa voimassa olevat maakuntakaavat. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:n luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä Maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheen aineistot ovat nähtävillä viranomaislausuntoja varten asti. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on myöhemmin vuoden 2018 aikana.. Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta. 6

133 Merkittävimmät muutokset Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotuksen osalta suhteessa voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden suunnittelualueella ovat: - MU-aluevaraukset ovat poistuneet pääosin Sääjärveltä ja kokonaan Kesijärveltä, Leppälammilta, Hanhiliolta sekä Isojärveltä. - Sääjärven itäosaan on osoitettu uusia SL/MY-aluevarauksia, jotka ovat korvanneet osan vanhoista MU aluevarauksista. - VR-aluevaraukset on poistettu kokonaan Isojärveltä, Kesijärveltä ja Sääjärven Kyläniemestä - Ohjeellinen uusi voimajohtolinja on osoitettu Hiidenjoen yli itä-länsi -suunnassa. Yleiskaava Suunnittelualueelle on pääosin laadittu Janakkalan kunnan itäinen rantayleiskaava, joka on tullut voimaan Rantayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen. Suunnittelualueille on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja (RA-r) sekä matkailupalvelujen alue (RM/r) Sääjärven Kyläniemeen. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY), retkeily- ja ulkoilualueita (VR), virkistysaluetta (V) ja venevalkama-alueita (LV). Monin paikoin on myös osoitettu kulkemaan ulkoilureitti. (Kuvat 3-7). Rantaosayleiskaavan maankäyttöratkaisu on pääosiltaan alueella voimassa olevan rantaasemakaavan mukainen. Hiidenjoen ja Lastujärven suunnittelualueen osilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, mutta alueet kuuluvat kunnanvaltuuston vuonna 1981 hyväksymän yleiskaavan alueeseen. Lastujärven suunnittelualue kuuluu vireillä olevan Turengin itäosan I osayleiskaavan alueeseen. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävänä vuonna 2012 (Kuva 8). Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kuva 4 ja 5. Otteet Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Mustavirta ja Käkilammi 7

134 Kuva 6. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Sääjärvi ja Hanhiliko Kuva 7. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Kesijärvi, Leppälammi ja Kirinmyllynoja. 8

135 Kuva 8. Ote Janakkalan kunnan itäisestä rantayleiskaavasta; Isojärvi, Saloistenjärvi ja Kirinmyllynoja. Kuva 9. Ote Turengin itäosan I osayleiskaavan luonnoksesta. 9

136 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on pääosin voimassa vahvistettu Harvialan ranta-asemakaava. Iso-, Kesi- ja Sääjärvelle on tehty ranta-asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Isojärven pohjoisosaan (Kuva 9) ja Sääjärven Kyläniemen alueelle on laadittu rantaasemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 10). Muu osa Iso- ja Sääjärven ranta-asemakaavoista on laadittu mittakaavassa 1:5000 (Kaavaselostuksen liitteet 2 ja 3). Lisäksi Mustavirran kaakkoisosassa on tähän kaavamuutosalueeseen rajautuva ranta-asemakaava mittakaavassa 1:2000 (Kuva 11). Mustavirran (Kuva 10), Käkilammen (Kuva 13), Hanhilikon (Kuva 14), Hiidenjoen (Kuva 15) ja Kirinmyllynojan (Kuva 17) suunnittelualueen osat on osoitettu ranta-asemakaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä esitetty mittakaavassa 1: Lastujärven suunnittelualueelle on maa- ja metsätalousalueen lisäksi osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) (Kuva 16). Kesijärven ja Leppälammin suunnittelualueen osat on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), ja Kesijärven itäosan rannalle on osoitettu virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakennusoikeutta 300 k-m 2 (av-300) (Kuva 17). Kuva 10. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Isojärven ranta-asemakaavan osasta, joka liittyy viereisiin 1:5000-mittakaavaisiin kaavan osiin. 10

137 Kuva 11. Ote (pienennös) 1:2000-mittakaavaisesta Sääjärven Kyläniemen rantaasemakaavasta, joka liittyy viereisiin 1:5000- mittakaavaisiin kaavan osiin. 11

138 Kuva 12 ja 13. Ote (pienennös) Mustavirran 1: mittakaavaisesta kaava-alueen osasta ja 1:2000-mittakaavainen kaavan osa, joka ei kuulu tähän kaavamuutokseen. Kuvat 14 ja 15. Ote (pienennös) Käkilammen ja Hanhilikon 1: mittakaavaisista rantaasemakaavan osista. 12

139 Kuva 16 ja 17. Ote (pienennös) Hiidenjoen ja Lastujärven 1:10000-mittakaavaisista rantaasemakaavan osista. 300 Kuva 18. Ote (pienennös) 1:10000-mittakaavaisesta Kesijärven, Leppälammin ja Kirinmyllynojan ranta-asemakaavasta. 13