Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto
|
|
- Aimo Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä mahdollisuudesta osallistua Suomen kehityspoliittista ohjelmaa koskevaan keskusteluun. Uskomme, että kehityspoliittisen ohjelman tulee heijastaa maamme historiaa kehityspoliittisena toimijana. Suomi on tehnyt lähes sata vuotta kehitysyhteistyötä ja oppinut paljon yrityksen ja erehdyksen kautta. Samalla maamme on sitoutunut erilaisiin periaatteisiin ja sopimuksiin, jotka luovat kehityspolitiikkamme kivijalan. Kehityspoliittisen ohjelman tehtävä on näyttää, miten noita periaatteita sovelletaan käytäntöön nykymaailmassa. Toivomme, että kommenttimme auttavat rakentamaan tuota kivijalkaa ja löytämään konkreettisia tapoja toteuttaa Suomen kehityspolitiikan periaatteita yhteisen tulevaisuutemme hyväksi. Kehityspoliittisen ohjelman luonnoksessa sanotaan: Kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että kehitysmaiden kehitys on sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti että luonnontaloudellisesti kestävää. Luonnos keskittyy kuitenkin määrittämään luonnontaloudellista ja taloudellista kehitystä enemmän kuin yhteiskunnallista kehitystä. Seuraavassa haluamme tuoda esille erityisesti tärkeitä yhteiskunnallisen kehityksen elementtejä ymmärtäen kehityksen kolmen elementin keskinäisriippuvuuden. Kestävä kehitys on sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen haaste Kestävä hyvinvointi edellyttää turvallisia, osallisuutta edistäviä ja aidosti moniarvoisia yhteiskuntia. Globaali asennemuutos ei tapahdu vain kehityspoliittisella kentällä: se vaatii kaikkia yhteisöjä ja yksilöitä ymmärtämään roolinsa maailmanlaajuisessa ekosysteemissä, jonka hyvinvointiin päivittäiset valintamme vaikuttavat. Kehityspolitiikka tulisi ymmärtää yhteisten kehitystavoitteiden asettamisena maailman kaikkien maiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa siis ns. kehittyneet maat ja kehitysmaat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kehityksen tulee tukea toisiaan vuorovaikutteisesti ja tasa-arvoisesti. Ihmisen tulee kantaa vastuunsa toimintansa negatiivisista vaikutuksista. 1
2 Köyhyyden voittaminen ja kestävä kehitys eivät ole ainoastaan kehityspoliittisia haasteita - ne vaativat yhteistyötä politiikan eri kentiltä. Myös dialogia ja yhteistyötä julkisen, yksityisen, kansalaisyhteiskunnan, tieteen ja tutkimuksen välillä tulee vahvistaa. Kaikki kolme sektoria yhdessä muodostavat vaikuttavan kehitysyhteistyön toimijoiden kentän. Siksi on olennaista, että eri politiikat eivät saa olla toisiaan poissulkevia tai ristiriitaisia. Eri politiikkojen keskinäisen riippuvuuden tulisi näkyä vahvemmin myös kehityspoliittisissa linjauksissa. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiselle esitetty aikataulu on liian hidas. Kehityspoliittisessa ohjelmassa määritettyihin tavoitteisiin pääseminen vaatii nopeaa ja määrätietoista toimintaa. Olemme jo jäljessä vuosituhattavoitteiden aikataulusta, ja loppukiri edellyttää lisäpanostusta. Siksi kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tämän hallituskauden aikana. Kehityksen yksikkö on ihminen Kestävän kehityksen tärkeimpänä toimijana ja kohteena on ihminen. Turvallisuuden tunteemme ja hyvinvointimme on riippuvainen kanssaihmisten toimista ja yhteisöjemme hyvinvoinnista. Olemme vastuussa toisistamme. Demokratiaa rakennetaan ruohonjuuritasolla Kehittyvän yhteiskunnan on taattava kaikille jäsenilleen mahdollisuus vaikuttamiseen ja oman yhteisönsä kehittämiseen. Kestävät kehitysprosessit vahvistuvat, kun paikallistason toimijoita tuetaan esimerkiksi koulutusjärjestelmän, tuotantoprosessien ja ammatillisen osaamisen kehittämisen kautta. Ei riitä, jos Suomen kehityspolitiikassa demokratian käsite rajoitetaan kansallisvaltioiden päätöksenteon kontekstiin. Demokratiaa on tuettava myös työpaikoilla, paikallisyhteisöissä ja alueellisesti. Demokratian tulee kunnioittaa kulttuuria ja ulottua ruohonjuuritasolle asti. Hyvinvoivat, oikeuksistaan tietoiset ruohonjuuritason yhteisöt ovat vahvan demokratian perusyksikkö. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli tämän tason kehittäjänä ja äänitorvena. Kehityspolitiikan tulee nähdä järjestöt paitsi kehitysyhteistyön toteuttajina, myös sen suunnittelijoina, keskustelijoina, yhteistyökumppaneina ja tiedon välittäjinä. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo kuuluvat kaikille Ihmisoikeudet ovat taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä, kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Kehityspolitiikan tulee ymmärtää näiden oikeuksien jakamattomuus. Ihmisoikeuksien ulottuminen myös kaikkein marginalisoituneimpien muun muassa vammaisten ja hiv-positiivisten elämään tulee turvata. 2
3 Tasa-arvo on yksi kehityspolitiikkamme läpileikkaavia teemoja ja sen tulisi näkyä konkreettisesti kehityspoliittisessa ohjelmassa. Naisten oikeuksien hyväksi tehdyn työn tulisi ulottua perusoikeuksien puolustamisesta naisjohtajuuden vahvistamiseen. Myös miesnäkökulman tuominen keskusteluun on tärkeää niin vaikuttavuuden kuin todellisen tasa-arvon kannalta. Tasa-arvoteema ei liity vain miesten ja naisten suhteisiin: se tulee ulottaa myös rikkaiden ja köyhien maiden tasa-arvoon. Terveys ja koulutus Terveys on yksi tärkeimmistä kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen vaikuttavista tekijöistä. Köyhyydessä elävät ihmiset ovat muita alttiimpia ympäristöstä johtuville terveysriskeille ja taudeille. Tartuntataudit leviävät nopeimmin köyhissä maissa, missä ne osaltaan lisäävät köyhyyden kierrettä. Köyhät naiset ja tytöt ovat kaikkein huonoimmassa asemassa terveyden suhteen. Heitä koskettavat erityisesti seksuaaliterveyteen liittyvät ongelmat. Raskauteen liittyvät ongelmat ovatkin vuotiaiden tyttöjen suurin kuolinsyy. Sijoittaminen terveyteen maksaa itsensä takaisin monikertaisesti talouskasvun kautta vain terve ihminen on tuottava. Suomen tulee vaikuttaa terveydenhoitojärjestelmien ja perusterveydenhuollon kehittämiseen. Myös seksuaaliterveyden komponentin lisääminen kumppanimaiden terveysjärjestelmiin on ensiarvoisen tärkeää. Myös koulutuksella on keskeinen merkitys köyhyyden vähentämiselle. Köyhyys, lukutaidon puute ja heikko terveys kulkevat käsi kädessä. Lukutaidottomien ihmisten on vaikea hyödyntää kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Tyttöjen ja naisten koulutus on tärkeä hyvinvoinnin tukipilari. Koulutetut naiset ovat tietoisia oikeuksistaan, voivat osallistua tasa-arvoisemmin perhesuunnitteluun, ovat itse terveempiä ja kouluttavat lapsensa varmemmin. Näin he vaikuttavat oman perheensä ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehitykseen. Koulutuksen merkitystä kestävän kehityksen välineenä korostetaan mm. Johannesburgin huippukokouksen toimintaohjelmassa. Koulutukseen panostamisen tulee näkyä Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä. Väestö Väestön terveys ja hyvinvointi ovat keskeinen edellytys yhteiskunnalliselle, sosiaaliselle, taloudelliselle ja ekologiselle kehitykselle, vrt. YK:n huippukokous Kairossa Kehitysyhteistyön on onnistuakseen otettava huomioon nuoret, joita on yli miljardi maailman väestöstä. Tukemalla nuorten lisääntymisterveyttä, tietotasoa ja valinnanmahdollisuuksia Suomi voi torjua globaalia köyhyyttä ja ajaa kestävää kehitystä tavalla, joka kantaa hedelmää heti ja vielä vuosikymmenien päästä. 3
4 Kehitysmaissa myös väestön ikääntyminen on nopeaa. Tällä hetkellä maailman vanhuksista kaksi kolmas osaa elää kehitysmaissa. Suurin osa vanhuksista elää ilman eläkettä läheistensä muodostaman sosiaalisen turvaverkon turvin. Perinteinen turvaverkko on kuitenkin alkanut murtua. Hiv-pandemian myötä useissa yhteiskunnissa työtätekevä sukupolvi on kutistunut, vanhusten rooli vanhempina, lastenlastensa kasvattajina, on näin vaikuttanut kehitysmaiden yhteiskuntiin. Uudet roolit ja vastuut sekä sosiaaliturvan murros asettavat vanhukset haavoittuvaan asemaan. Jokaisella tulee olla oikeus myös ihmisarvoiseen vanhuuteen. Suomella on hyvää kokemusta seksuaaliterveyspalvelujen kehittämisestä ja äitien terveyden edistämisestä. Näillä keinoilla saavutetaan tutkitusti kustannustehokkaita, pitkäkestoisia kehitysvaikutuksia. Hiv ja aids läpileikkaavaksi teemaksi Maailmassa on yli 40 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta. Pandemia ei ole pelkästään terveysongelma, vaan myös sosiaali- ja kehityskysymys. Hiv ja aids lisäävät äärimmäistä köyhyyttä ja köyhyys edistää taudin leviämistä. Hiv-pandemia on keskeinen sosiaalista turvattomuutta ja haavoittuvuutta lisäävä tekijä. Virus muuttaa yhteiskuntia kaikkialla, ja sen vaikutukset tulee huomioida kaikkien kehitysyhteistyöohjelmien suunnittelussa. Myös Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaissa käydään jatkuvaa taistelua pandemian aiheuttamia ihmisoikeudellisia, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia vastaan. Hiv-positiivisten oikeudet tulisi näkyä muun muassa työpaikkojen henkilöstöpolitiikassa. Haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret tytöt, naiset ja lapset. Heidän osallistumistaan hiv- ja aidstyön suunnitteluun ja toimeenpanoon tulee lisätä. Suomen tulee kehityspolitiikassaan nostaa voimakkaammin esille kokonaisvaltaisen sosiaalisen vastuun näkökulma: tärkeää ei ole vain uhkien torjunta, esim. hivtartuntojen ehkäisy, vaan myös jo sairastuneiden hoito, lääkityksen saatavuus, sairastuneiden perheiden ja yhteisöjen tukeminen sekä erityisesti orvoista huolehtiminen. Laaja-alainen ongelma vaatii laaja-alaista lähestymistä: eri toimialojen ja poliitikkojen välinen dialogi on välttämätöntä. Jotta todellisia vaikutuksia saadaan aikaan, täytyy hivin ja aidsin olla läpileikkaavana teemana kehityspolitiikassa. Vuosituhattavoitteet on kirjattu ohjelmaluonnokseen. Kuitenkin tavoitetta kuusi on muutettu! Kuudentena vuosituhattavoitteena YK:ssa yhteisesti sovitun määritelmän mukaan on kääntää laskuun aidsin, malarian ja muiden yleisimpien tartuntatautien leviäminen. 4
5 Kumppanuus vaatii yhteistyötä ja itsekritiikkiä Perinteinen kehitysmaa-ajattelu näkee kehityspolitiikan yksisuuntaisena kehittäjän ja kehitettävän välisenä suhteena. Kansainvälinen järjestelmä tukee tätä asetelmaa tekemällä kehitysmaista globalisaation häviäjiä. Koko politiikan keskiössä ovat usein ongelmat, jotka ovat syntyneet länsimaisista arvoistamme ja uhkaavat koko ihmiskuntaa. Lähtökohdaksi tulisi ottaa pyrkimys löytää yhdessä ratkaisuja jaettuihin ongelmiin. Tavoitteena tulisi olla hallittu globalisaatio, joka on inhimillisempi ja edistää kehitystä, hyvinvointia ja työllisyyttä tasapuolisesti. Oppiminen on kaksisuuntaista Antaessamme panoksemme etelän kumppanien yhteiskunnallisiin muutoksiin meidän on kyettävä oman elämäntapamme kritiikkiin ja uudistumiseen. Kehityspoliittisessa keskustelussa on tarkasteltava rohkeasti oman hyvinvointiyhteiskuntamme pahoinvointia. Länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan sivuoireet kuten yksinäisyys, kasvavat avioeroluvut, itsemurhat, syrjäytyminen, turvattomuus sekä rakenteellinen työttömyys tulisi tunnustaa ja niitä pitäisi torjua aktiivisesti oppimalla muiden kulttuurien perinnöstä. Yhteiskunnan kestävä kehitys edellyttää kulttuurin huomioon ottamista. Kehityspolitiikan tulee vahvistaa kulttuurien myönteisiä piirteitä, ja toisaalta suhtautua myös kriittisesti joihinkin kulttuurisiin seikkoihin. Globalisoituvassa maailmassa tulee ymmärtää etelän ja pohjoisen keskinäinen riippuvuus. Pohjoisen hyvinvoinnin elementit ovat usein riippuvaisia etelän yhteiskunnista ja tuottajista. Tarvitsemme toisiamme, mutta suhde ei saisi olla manipuloiva. On kohtuutonta esittää, että länsimaisista tuotanto-, kulutus- ja elintavoista olisi tullut maailmanlaajuinen ongelma silloin, kun ne alkoivat levittäytyä etelän maihin. Pohjoisen teollisuusmaat muodostavat edelleen suurimman rasitteen ympäristön kantokyvylle. Vastuun ongelmien ratkaisusta tulee olla yhteinen. Kehitysyhteistyön kumppanuus on tällä hetkellä hyvin yksisuuntaista. Vastavuoroisuuteen olisi kuitenkin mahdollisuus esimerkiksi hiv- ja aidstyöhön liittyvässä syrjinnän vastaisessa taistelussa, jossa Suomella on paljon opittavaa etelän kumppaneilta. Suomen on tarkasteltava omiin kumppanuussuhteisiinsa sisältyvää valtaa ja pyrittävä aktiivisesti vahvistamaan kumppaniensa roolia sekä kahdenvälisessä että kansainvälisessä yhteistyössä. Kumppanuuden ja omistajuuden kaltaiset käsitteet muuttuvat latteuksiksi, ellei niiden sisältöä ja toimeenpanoa jatkuvasti arvioida kriittisesti. Dialogi ja yhteistyö eri kulttuurien, etnisten ja uskonnollisten ryhmien välillä on kumppanuuden tärkeä elementti. Uskontojen välisellä dialogilla on merkittävä rooli esimerkiksi rauhanprosessien edistämisessä sekä hiv- ja aidstyössä. Kehityspolitiikan arvojen ja etiikan tulisikin pohjautua laaja-alaiseen monikulttuuriseen arvokeskusteluun ollakseen vaikuttavaa ja relevanttia. Dialogia ja yhteistyötä on myös aktiivisesti vahvistettava. 5
6 Vaikuttava kehitysyhteistyö edellyttää pitkäkestoisia suhteita etelän kumppaneihin ja organisaatioihin. Hankehallinnoinnin kehittämiselle on tarvetta etenkin perinteisestä hanketoiminnasta poikkeavissa, useita maita koskevissa hankkeissa. Suomen osaaminen ja haasteet näkyviin Kehityspoliittinen ohjelmaluonnos ei kerro riittävän selkeästi Suomen kehityspolitiikan erityispiirteistä, mahdollisuuksista ja haasteista sekä sen käytännön toimeenpanosta. Täsmällisempi ohjelma auttaisi luomaan Suomelle aktiivisempaa kehityspolitiikkaa, joka ei alistu kilpailevien politiikkojen kynnysmatoksi. Aktiivinen kehityspolitiikka edellyttää Suomelta myös vaikuttajan roolia, kun EU ja YK päättävät omista linjauksistaan. Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat avunsaajien tarpeet, mutta myös suomalaisen tietotaidon vahvuusalueet tulee tiedostaa ja artikuloida. Myös Suomen etu tulee määrittää tarkasti: se ei saa olla viennin edistämistä tai kehitysavun sitomista suomalaisten tavaroiden ja palvelujen ostoihin. Kehityspolitiikan on heijastettava suomalaista erityisosaamista ja asiantuntijuutta. Hajautetun hallinnon ja aluepolitiikan aloilta saadun kokemuksen valjastaminen kumppanimaiden hyödyksi on järkevää politiikkaa. Myös suomalainen kokemus koulutuksen ja tasa-arvon merkityksestä hyvinvointivaltion kehityksessä tulisi nähdä vahvana osaamisalueenamme. Suomalaisia kehitysyhteistyön asiantuntijoita tarvitaan jatkossakin kumppanimaissa edistämässä todellisen vuorovaikutuksen toteutumista. Suomalaista kehitysmaaosaamista tulisi vahvistaa muun muassa helpottamalla opiskelijoiden pääsyä työharjoitteluohjelmiin kehitysmaissa. Suomen lähihistorian haasteet - köyhyys, sodat, nälänhätä ja äitiyskuolevaisuus - ovat hyvin samankaltaisia kuin nykypäivän etelän yhteiskuntien haasteet. Nämä kokemukset ja niistä selviytyminen tarjoavat meille tärkeitä opetuksia köyhyyden moniulotteisuudesta. Nopea muutos selviytymiskeskeisestä yhteiskunnasta monitasoiseen ja toimivaan demokratiaan on luonut meille syvällisen kokemuspohjan, josta voimme ammentaa, kun teemme yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. Näitä yhteisiä lähtökohtia ei sovi unohtaa. 6
7 Ehdotus Kehityspoliittisen ohjelmaluonnoksen kappaleen 3. Kestävän kehityksen toteuttaminen osittaiseksi muuttamiseksi Kappaleeseen 3. Kestävän kehityksen toteuttaminen Ehdotamme, että kohta 3.2. Kestävyys kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä muutettaisiin seuraavan ehdotuksen mukaisesti kohdasta "Hyvä koulutus on kestävän kehityksen perusedellytys...alkaen. Muutos käsittelee koulutusta, terveyttä ja yhteiskunnallisten olojen vakautta. Ehdotamme, että uusi kappale myös numeroidaan erikseen 3.3. uusi alakappale, korvaten sivulta 6 kappaleesta 8 (Hyvä koulutus ) alkaen kappaleet jotka käsittelevät koulutusta, terveyttä ja mahdollisesti myös yhteiskunnallisten olojen vakautta 3.3. Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kehitys Kestävää kehitystä edistetään kansainvälisessä yhteistyössä myös huomioimalla globaalien sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien, kuten terveyden, väestökehityksen, turvallisuuden, koulutuksen sekä ympäristön ja taloudellisen ja poliittisen kehityksen keskinäisriippuvuus. Inhimillinen kehitys ja sen tukeminen on tärkeä osa kehityspolitiikkaa. Inhimillisessä kehityksessä on lähtökohtana ihmiset ja heidän tarpeet, jotka ohjaavat ja määrittävät kehitystä, kasvua, turvallisuutta ja köyhyyden vähentämistä. Suomi on kansainvälisen yhteisön jäsenenä sitoutunut moniin tavoitteisiin, joita on annettu mm. vuosituhatjulistuksessa, Kairon kansainvälisessä väestöja kehityskonferenssissa, sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa, ja sukupuolten tasa-arvoa käsittelevässä Pekingin toimintaohjelmassa. Hyvä koulutus on kestävän kehityksen perusedellytys. Kehitysmaissa on huolehdittava sekä perusopetuksesta että korkeammasta koulutuksesta. Erityisesti naisten ja tyttöjen koulutuksen edistäminen on avainasemassa kehitystavoitteiden saavuttamisessa ja siihen myös Suomi tulee panostamaan. Nuorten sukupolvi on suurempi kuin koskaan: puolet maailman väestöstä on alle 25- vuotiaita. Valtiot, jotka eivät onnistu tarjoamaan nuorille keinoja pysyä terveinä ja saamaan koulutusta, eivät tule myöskään hyötymään nuorten luomasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta voimavarasta. Poliittinen sitoutuminen nuorten tarpeiden huomioimiseen on ratkaisevaa. Nuorten itsensä osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon, ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen on välttämätöntä. Kehitysmaissa myös väestön ikääntyminen on nopeaa. Tällä hetkellä maailman vanhuksista kaksi kolmas osaa elää kehitysmaissa. Suurin osa vanhuksista elää ilman eläkettä läheistensä muodostaman sosiaalisen turvaverkon turvin. Perinteinen turvaverkko on kuitenkin alkanut murtua. Hiv-pandemian myötä useissa yhteiskunnissa työtätekevä sukupolvi on kutistunut, vanhusten rooli vanhempina, lastenlastensa kasvattajina, on näin vaikuttanut kehitysmaiden yhteiskuntiin. Uudet roolit ja vastuut sekä sosiaaliturvan murros asettavat vanhukset haavoittuvaan asemaan. Jokaisella tulee olla oikeus myös ihmisarvoiseen vanhuuteen. Terveys on avainasemassa yksilön hyvinvoinnin, työnteon ja sosiaalisen toiminnan sekä yhteiskunnan kasvun ja kehityksen kannalta. Hyvä terveys on oleellinen osa köyhyyden vähentämistä ja inhimillisen turvallisuuden takaamista. Tähän liittyy tärkeänä osana tasa-arvon lisääminen ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen. Terveys määräytyy suureksi osaksi 7
8 terveyssektorin ulkopuolisten toimien kautta. Terveyspolitiikka käsittää sekä terveyssektorin sisäisen politiikan että politiikan, joka pyrkii varmistamaan terveysvaikutusten huomioonottamisen kaikilla yhteiskunnan lohkoilla. Kaikissa maissa tulee edistää sellaista sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka ottaa huomioon myös terveyden edistämisen, suojelemisen ja hoidon. Suomessa on runsaasti kokemusta siitä, että sosiaali- ja terveyspolitiikka ovat köyhyyden vähentämiseen tähtäävän yhteiskuntapolitiikan tärkeitä elementtejä. Sijoittaminen terveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti talouskasvun kautta. Suomi panostaa terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyskasvatukseen. Suomi toimii aktiivisesti naisten ja nuorten oikeuksien ja laajan seksuaali- ja lisääntymisterveysnäkemyksen edistämiseksi kansainvälisesti. Yleisenä edellytyksenä oikeudenmukaiselle yhteiskuntapolitiikalle on toimiva demokratia ja hyvä hallinto. Hyvään hallintoon kuuluvat toimivat tietojärjestelmät sekä riskien ja tulojen tasaamisen mahdollistava verotuskapasiteetti. Kehitysmaiden ihmisten sosiaalisen turvallisuuden kannalta keskeisiä ovat talous- ja sosiaalipolitiikan linjaa koskevat päätökset. Näihin kuuluu myös ILO:n maailmankomission käsittelemä kysymys globalisaation hallinnasta niin, että sen hyödyt jakautuisivat nykyistä tasaisemmin. Tulonjakoa tasaava sekä köyhien ihmisten ja alueiden osallistumiseen ja voimavaroihin nojaava talouskasvu luo edellytykset kestävään inhimilliseen kehitykseen. Hiv-pandemia on yksi maailmanhistorian tuhoisimmista pandemioista. Hiv-tartunnat leviävät ensisijaisesti nuorten, vuotiaiden keskuudessa ja tytöt ja naiset ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. Hiv-tartunta ja aids eivät ole pelkkä terveysongelma, vaan ne syventävät ja laajentavat köyhyyttä, lisäävät sukupuolten epätasa-arvoa, mitätöivät aikaisempaa taloudellista ja inhimillistä kehitystä ja vaikeuttavat hallitusten mahdollisuuksia tarjota kansalaisille välttämättömiä peruspalveluita. Hiv ja aids kuormittavat pahimmin kaikkein köyhimpiä maita, joissa taudin seurauksista kärsivät eniten köyhimmät ihmiset, etenkin naiset, nuoret ja lapset. Hivepidemia ei ole pelkästään terveysongelma vaan keskeinen sosiaali- ja kehityskysymys, joka tulee huomioida kaikkien kehitysyhteistyöohjelmien suunnittelussa. 8
9 Lisätietoja antavat: Helsingin Diakonissalaitos, kansanvälisen diakonian johtaja, Birgitta Rantakari, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, toiminnanjohtaja, Miia Nuikka, Suomen Lähetysseura, kehittämispäällikkö, Tapio Leskinen, Suomen World Vision, ohjelmajohtaja, Anne Pönni, Väestöliitto, kehitysyhteistyön koordinaattori, Hilkka Vuorenmaa, 9
Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto
9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotTalous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.
Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotSuomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007
Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotKansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä
Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotTOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA
TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2133(INI) 18. marraskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta
LisätiedotErityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotJokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014
Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotVäestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?
Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen
LisätiedotSukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotTalous ja työllisyys
Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotIFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotTERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
LisätiedotKatastrofin ainekset
Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotKepan tavoite ja tehtävät
www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle
LisätiedotKestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet
Kestävän viennin haasteet ja mahdollisuudet Jarkko Levänen Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto Kestävyystieteen laitos 1 Kestävä vienti vastaa kestävyyshaasteisiin Perinteinen ajatus: kaikki vienti
LisätiedotVuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella
Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella 2019 2023 12.4.2019 Sanna Ahonen, Terve Kunta -verkoston koordinaattori, THL 1 TERVE KUNTA -VERKOSTON PÄÄTEEMAT VUOSINA
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotLausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA
YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotHALLITUS # :00
HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotLausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
LisätiedotUusi koheesiokumppanuus
Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille
Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
Lisätiedot