Keskustan osayleiskaava Ohjelmaraportti A

Transkriptio

1 A Keskustan osayleiskaava 2030 Ohjelmaraportti A

2 Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys Yleissuunnittelu PL 41, JÄRVENPÄÄ Keskustan osayleiskaava OHJELMARAPORTTI A Yleissuunnittelu Järvenpään keskustan kehittäminen nähdään laajasti kaupungin merkittävimpänä tehtävänä, jonka tavoitteena on lisätä Järvenpään keskusta-alueen roolia kaupungin ja ympäröivän seudun vetovoimaisena palvelu- ja työpaikka-alueena. Tavoitteeseen pääsemiseksi on eheytettävä nykyistä keskusta-aluetta ja yhdyskuntarakennetta ottaen huomioon kaikki kestävän kehityksen osa-alueet (ekologinen -, taloudellinen -, sosiaalinen - ja kulttuurinen kestävyys). Keskustan kehittämissuunnittelun tärkeimmiksi kehityslinjauksiksi voidaan määritellä: Keskustan tiivistäminen ja asumisen lisääminen. Näillä toimenpiteillä saavutetaan riittävä väestömäärä, joka mahdollistaa kattavan palveluverkon elinvoimaisuuden ja kaupunkikulttuurin syntymisen Keskustan vetovoiman lisääminen. Panostaminen monipuolisten palveluiden määrän kasvuun, saatavuuteen ja monipuolisuuteen Keskustan merkityksen kasvattaminen työpaikkojen keskittymänä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen Kestävän liikkumisen mahdollistaminen ja tukeminen Urbaanin kaupunkirakenteen korostaminen, kaupunkimielikuvan- ja viihtyisyyden parantaminen Kehittämistoimien yksi tärkeimmistä osa-alueista on keskustan uuden osayleiskaavan laatiminen ja sen kautta toteuttavien asemakaavanmuutosten aikaansaaminen. Kehittämistoimet aloitetaan osayleiskaavatyöstä. Keskustan osayleiskaavahankkeen laajuus ja tarkoitus Järvenpään keskustan yleiskaava-alueen laajuus on 173,5 ha. Kaava-alueesta on 89 ha kaupungin omistuksessa. Toinen suuri maanomistaja on Suomen valtio, jonka maanomistus on yhteensä 25,9 ha (ympäristöministeriö 13,1 ha, Liikennevirasto 8,5 ha, ELY- keskus 3,2 ha, Senaatti- kiinteistöt 1,1 ha). Lisäksi VR-Yhtymä Oy omistaa 2,4 ha maata. Suunnittelualueeseen sisältyy kaupunginvaltuuston oikeusvaikutteisena hyväksymä keskustan osayleiskaava ja suunnittelualue on kauttaaltaan asemakaavoitettu. Aluetta halkovat suurimmat tiet ovat Helsingintie ja Pajalantie, Postikatu ja Rantakatu sekä Pohjoisväylä ja Sibeliuksenväylä. Alueen läpi kulkee päärata ja siellä sijaitsee Järvenpään rautatieasema. Suunnittelualueella kulkee myös kaupungin tärkein kävely- ja kevyen liikenteen väylä Sibeliuksenkatu, joka on muutettu kävelykaduksi. Ympäristö on pääosin rakentunut ja urbaani, mutta käsittää osaksi jäsentämättömiä ja vielä keskeneräisiä alueita. Alue on myös laajoja puisto- ja virkistysalueita. 1

3 Osayleiskaavan tarkoitus on keskusta-alueen maankäytön ohjauksen ja toimintojen yhteensovittamisen tarkistaminen. Kaavassa esitetään maankäytön kehityssuunnat sekä lähtökohdat ja tavoitteet tulevalle asemakaavoitukselle ja muille toteuttamistoimenpiteille. Keskustan osayleiskaava on tarkoitus toteuttaa aluevarausyleiskaavana. Osayleiskaavassa on tarkoitus määritellä keskustan: kaupunkikuvalliset tavoitteet ja rakentamistapa suojeltavat rakennukset ja miljööt uudisrakentamisen sopeuttaminen alueen rakennuskantaan ja ympäristöön alueen mitoitus kortteleiden ja tonttien suuntaa antava rakennusoikeus rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoituksiin liikenneratkaisut (moottori-, tavara-, kevyt- ja jalankulkuliikenne) katujärjestelyt pysäköinti virkistysalueet, -reitit ja puistot Osayleiskaavasta laaditaan oikeusvaikutteinen (MRL 42, 45 ). Uusi keskustan osayleiskaava korvaa aiemman vuonna hyväksytyn osayleiskaavan ja sen on tarkoitus olla voimassa rinnakkain koko kaupungin yleiskaava 2020:n kanssa. Yleiskaava 2020 tarkistamistarpeet uuden osayleiskaavan alueella kuitenkin selvitetään työn kuluessa. Keskustan osayleiskaavan työvaiheet, raportit ja aikataulu Yleiskaavaprosessiin sisältyvät seuraavat teemat ja näkökulmat: kehityskuva- ja rakennesuunnittelu, joka määrittelee eri maankäyttömuotojen jakautumisen, kasvualueet ja toiminnallisen mitoituksen viher- ja virkistysalueiden suunnittelu liikennesuunnittelu palveluverkon suunnittelu kokonaismaankäyttösuunnittelu, joka antaa jatkosuunnittelua ohjaavia määräyksiä Osayleiskaavaprosessin päävaiheet ovat: osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen tavoitteiden sekä lähtökohtien ja perustietojen selvittäminen lähtökohta- ja tavoiteraportin laatiminen ja maapoliittisten toimenpiteiden ohjelmointi ja näihin liittyvä vuorovaikutus sekä tavoitteiden täsmentäminen osayleiskaavaluonnoksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutusmenettely (MRL 62, MRA 30 ) sekä osayleiskaavan tavoitteiden viimeistely osayleiskaavaehdotuksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutus ja julkinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) osayleiskaavan hyväksyminen Kehityskuva-, rakenne- ja luonnostyövaiheisiin sisältyy tarkoituksenmukaisessa laajuudessa vaihtoehtotarkasteluja. Kaikissa työvaiheissa tehdään vaikutusten arviointiselvityksiä. 2

4 Alustava raportointisuunnitelma ja työaikataulu on seuraava: Aloitusvaihe, aikataulu kesä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Ohjelmaraportti A:n luonnos - Keskustelu kaupunkikehityslautakunnassa, ohjeistus Valmisteluvaihe, aikataulu alkusyksy Viimeistelty ohjelmaraportti A - Lähtökohta- ja tavoiteraportti B, luonnos - Ohjelman hyväksyminen ja alustavien tavoitteiden määrittely kaupunkikehityslautakunnassa - Ilmoitus vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutus - Vuorovaikutusmenettelyt osallisten kanssa tavoitteiden muodostamisessa - Tavoitteiden hyväksyminen kaupunkikehityslautakunnassa - Viimeistelty lähtökohta- ja tavoiteraportti B - Tiedoksi kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto (iltakoulu/seminaari) Valmisteluvaihe, aikataulu alkukevät Luonnosraportti C - Käsittely kaupunkikehityslautakunnassa, nähtävillepanopäätös - Tiedoksi Kh ja Kv (iltakoulu/seminaari) - Vuorovaikutusvaiheen kuuleminen ja lausunnot Ehdotusvaihe, aikataulu alkusyksy Osayleiskaavaehdotusraportti D - Käsittely kaupunkikehityslautakunnassa, nähtävillepanopäätös - Tiedoksi Kh ja Kv (iltakoulu/seminaari) - Ehdotusvaiheen kuuleminen ja lausunnot Hyväksymisvaihe, aikataulu loppuvuosi Viimeistelty osayleiskaavaraportti E - Käsittely kaupunkikehityslautakunnassa, hyväksyy vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin - Käsittely Kh:ssa - Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto - Voimaantulo Aikataulua tarkennetaan myöhemmin prosessin kuluessa. Osallisyhteisöjä, joilta pyydetään lausuntoja työn aloitus- ja valmisteluvaiheissa ovat ainakin seuraavat: Järvenpää-seura ry Järvenpään ympäristöyhdistys ry 3

5 Järvenpään Yrittäjät ry Järvenpään kaupunkikeskusta - Sykettä ja Sinfoniaa ry Muut yhdistykset, jotka ilmoittautuvat osallisiksi Järvenpään nuorisoparlamentti Järvenpään eläkeläisneuvosto Järvenpään vammaisneuvosto Kaupunkikehityksen yksiköt Kaupungin palvelualueet Järvenpään vesi Järvenpään tekninen palvelukeskus Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Liikennevirasto Museovirasto ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi Fortum Power and Heat Oy Elisa Communications Oyj Eltel Networks Sonera Oyj Keskustan osayleiskaavan tavoitteiden muodostaminen ja käsittely Keskustan osayleiskaavan peruslähtökohtia ja yleisiä tavoitteita on kirjattu tähän ohjelmaraporttiin A:han sekä sen liitteinä oleviin projektisuunnitelmaan ja maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaiseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Tietoja ja tavoitteita täsmennetään lähtökohta- ja tavoiteraportti B:ssä. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksessa keskeistä kaupan palveluverkon kehittämistä on selvitetty erillisen konsulttityön avulla. Työn valmistuu syyskuussa Keskustan osayleiskaavan tavoitteita laaditaan kehityskuva- ja rakennemallitarkastelujen sekä lähtökohta- ja tavoiteraportti B:ssä tarkemmin määriteltävien selvitysten avulla mm. seuraavista teemoista: yhdyskuntarakenteen, kaupan ja muiden palveluiden ja talouden vahvistaminen, riittävän ja monipuolisen asuntotarjonnan turvaaminen ja elinympäristön laadun parantaminen yhdyskuntarakenteen sisäänpäin kasvattaminen, mikä tarkoittaa vajaassa tai muuten vääränlaisessa käyttötarkoituksessa olevien alueiden kartoittamista ja kehittämistä kävelykeskustan kasvojenkohotus ja rapistuvan rakennuskannan peruskorjauksen tai uusimisen kaupunkikuvalliset ja kulttuuriympäristölliset lähtökohdat. uuden vetovoimaisen kauppakeskuksen sijoituspaikka ja sen toteutuksen vaikutukset muuhun keskustakauppaan ja palveluihin. Ohjelmaraportin kehityskuvatarkasteluissa on hahmoteltu viisi erilaista sijoitusta uudelle kauppakeskukselle (Perhelän ja Osuuspankin kortteli, Aallopin- Kulttuuripuiston alue, Pajalantien varren kaksi sijaintia sekä Terhola) Rantapuiston yleissuunnitelman toteutus ja puistoon liittyvien alueiden käyttötarkoitusten muutokset, asumisen lisääminen järven tuntumassa 4

6 sekä ulkoilu- ja virkistyskäytön tukeminen, kulkuyhteyksien parantaminen Vanhankylänniemeen keskustan paikoitustilojen riittämättömyys korttelien tiivistämistä ajatellen. Osayleiskaavassa on pohdittava pysäköintinormeja ja pysäköintitalojen rakentamista keskustaan sekä kalliopysäköintiluolan louhimista Kulttuuripuiston alle keskustan alueen asuinrakentamisen merkittävä lisääminen. Aiemmin rakentuneella alueella tämä tarkoittaisi pääasiassa kasvamista ylöspäin ja korkeaa rakentamista Järvenpää- taloon liittyvän kulttuuri-, palvelu- ja virastokeskuksen täydentäminen. Jatkumona aikaisemmalle kehitykselle olisi luonnollista jatkaa alueen rakentamista palvelu- ja työpaikkatoiminnoille radan halkaiseman keskustan puoliskojen yhdistäminen, mikä vaatii erityisjärjestelyjä mm. korkeuserojen estevaikutuksen voittamiseksi Terveyskampuksen kaupunkikuvallinen ja liikenteellinen liittäminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on haaste. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn toimivuus tulisi taata Terholan kaupallisen alueen kytkeminen vahvemmin osaksi varsinaista kävelykeskustaa. Alue on jakautunut Pohjoisväylän vuoksi kahteen osaan ja näiden osien liittämistä yhteen eritasoratkaisuin olisi tutkittava keskusta-alueella kevyen liikenteen ratkaisujen painottaminen. Henkilöautoa käytettäessä olisi asiointi kävelykeskustassa pyrittävä mahdollistamaan yhden pysäköinnin periaatteella Osayleiskaavatyön aikataulun mukaan viimeistelty ohjelmaraportti A sekä osayleiskaavan yksityiskohtaisempi lähtökohta- ja tavoiteraportti B:n luonnos valmistuvat kaupunkikehityslautakunnan käsittelyyn alkusyksyllä Tavoitteiden muodostamiseen on tarkoitus liittää maapoliittisten toimenpiteiden ohjelmointi sekä vuorovaikutusmenettelyjä osallisten kanssa. Käytännössä voitaneen menetellä siten, että kaupunkikehityslautakunnan alustavasti hyväksymät tavoitteet esitellään osallisille yleisötilaisuudessa ja mediassa ja saatu palaute otetaan huomioon tavoitteiden viimeistelyssä. Osayleiskaavaluonnos laaditaan vuorovaikutusmenettelyä varten vasta kun tavoitteet on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa. Tätä ennen kuullaan myös kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston näkökantoja soveltuvilla menettelytavoilla. Keskustan osayleiskaavatyön yhteyshenkilöt Osayleiskaavan laatii Järvenpään kaupungin kaupunkikehityksen yleissuunnitteluyksikkö. Yleiskaavatyötä johtaa kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, p ja suunnittelijana toimii arkkitehti Erno Heikkola, p Kaavan laatijoiden osoite on Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu, PL 41 (Seutulantie 12), Järvenpää. Sähköpostiosoite on muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Liitteet: - projektisuunnitelma, osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, Järvenpäässä Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti 5

7 Keskustan osayleiskaava 1 (4) Projektisuunnitelma , tark JÄRVENPÄÄN KESKUSTAN KEHITTÄMISEN PROJEKTISUUNNITELMA / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT HANKKEEN TAVOITE Järvenpää on sijainniltaan keskeinen, eteenpäin katsova ja tulevaisuuden haasteet vakavasti ottava Keski-Uudenmaan kaupunki. Järvenpää on asukastiiviydeltään Suomen neljänneksi tiivein kaupunki heti Helsingin, Kauniaisten ja Keravan jälkeen. Rautatiellä on ollut ja on tänä päivänäkin merkittävä vaikutus Järvenpään kehitykseen. Rautatie on mahdollistanut nopean matkustamisen (alle puoli tuntia) seudullisesti ja valtakunnallisesti ylivoimaisesti merkittävimmän keskuksen Helsingin ja Järvenpään välillä. Erinomainen saavutettavuus Helsingin seudulla ja sen tuoma väestön kasvu ovat taanneet kaupungille mahdollisuuden kehittyä ja rakentua tiiviin, urbaanin kaupunkikeskustan ympärille. Järvenpään keskustan kehittäminen nähdään laajasti kaupungin merkittävimpänä tehtävänä, jonka tavoitteena on lisätä Järvenpään keskusta-alueen roolia kaupungin ja ympäröivän seudun vetovoimaisena palvelu- ja työpaikka-alueena. Tavoitteeseen pääsemiseksi on eheytettävä nykyistä keskusta-aluetta ja yhdyskuntarakennetta ottaen huomioon kaikki kestävän kehityksen osa-alueet (ekologinen -, taloudellinen -, sosiaalinen - ja kulttuurinen kestävyys). Järvenpään keskus on sijoittunut radan ja Tuusulanjärven rajaamalle alueelle. Kaupungin kasvaessa ja Pajalan vanhan teollisuusalueen muuttuessa asuin- ja yrityskäyttöön on keskuksen luonnollinen laajenemissuunta kohden pohjoista. Keskustan kehittämissuunnittelun tärkeimmiksi kehityslinjauksiksi voidaan määritellä: Keskustan tiivistäminen ja asumisen lisääminen. Näillä toimenpiteillä saavutetaan riittävä väestömäärä, joka mahdollistaa kattavan palveluverkon elinvoimaisuuden ja kaupunkikulttuurin syntymisen. Keskustan vetovoiman lisääminen. Panostaminen monipuolisten palveluiden määrän kasvuun, saatavuuteen ja monipuolisuuteen. Keskustan merkityksen kasvattaminen työpaikkojen keskittymänä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuuden lisääminen. Kestävän liikkumisen mahdollistaminen ja tukeminen. Urbaanin kaupunkirakenteen korostaminen, kaupunkimielikuvan- ja viihtyisyyden parantaminen. Kehittämistoimien yksi tärkeimmistä osa-alueista on keskustan uuden osayleiskaavan laatiminen ja sen kautta toteuttavien asemakaavanmuutosten aikaansaaminen. Kehittämistoimet aloitetaan osayleiskaavatyöstä. Kaupunkikehitys Yleissuunnittelu Järvenpään kaupunki Seutulantie 12, PL 41, Järvenpää Vaihde (09)

8 Keskustan osayleiskaava 2 (4) Projektisuunnitelma , tark HANKKEEN ORGANISAATIO Kaupunkikehitys on hankkeen omistaja. Hankkeen vetäjänä toimii kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila. Yleiskaavasuunnittelusta vastaa arkkitehti Erno Heikkola. Hanke toteutetaan kaupungin omana hankkeena. Suunnitteluun tarvittavaa erityisosaamista hankitaan konsulttipalveluina. Hanketta ohjaa Emal- työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kehitysjohtaja Minnan Karhunen. Hanketta johtaa kaupunkikehityslautakunta. OSAYLEISKAAVAHANKKEEN LAAJUUS Järvenpään keskustan yleiskaava-alueen laajuus on 168,5 ha. Kaava-alueesta on 62,5 ha kaupungin omistuksessa. Toinen suuri maanomistaja on Suomen valtio, jonka maanomistus on 9,2 ha Liikenneviraston, 3 ha ELY-keskuksen ja 2,4 havr:n hallinnan kautta. Suunnittelualueeseen sisältyy kaupunginvaltuuston oikeusvaikutteisena hyväksymä keskustan osayleiskaava ja suunnittelualue on kauttaaltaan asemakaavoitettu. Aluetta halkovat suurimmat tiet ovat Helsingintie ja Pajalantie, Postikatu ja Rantakatu sekä Pohjoisväylä ja Sibeliuksenväylä. Alueen läpi kulkee päärata ja siellä sijaitsee Järvenpään rautatieasema. Suunnittelualueella kulkee myös kaupungin tärkein kävely- ja kevyen liikenteen väylä Sibeliuksenkatu, joka on muutettu kävelykaduksi. Ympäristö on pääosin rakentunut ja urbaani, mutta käsittää osaksi jäsentämättömiä ja vielä keskeneräisiä alueita. Alue on myös laajoja puisto- ja virkistysalueita. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELU Osayleiskaavaprosessin päävaiheet ovat: 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 2. tavoitteiden sekä lähtökohtien ja perustietojen selvittäminen 3. kehityskuvamallien ja rakennesuunnitelmien laatiminen ja maapoliittisten toimenpiteiden ohjelmointi ja niihin liittyvä vuorovaikutus sekä tavoitteiden täsmentäminen 4. osayleiskaavaluonnoksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutusmenettely (MRL 62, MRA 30 ) sekä osayleiskaavan tavoitteiden viimeistely 5. osayleiskaavaehdotuksen laatiminen ja siihen liittyvä vuorovaikutus ja julkinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) 6. osayleiskaavan hyväksyminen Kehityskuva-, rakenne- ja luonnostyövaiheeseen sisältyy tarkoituksenmukaisessa laajuudessa vaihtoehtotarkasteluja. Kaikissa työvaiheissa tehdään vaikutusten arviointiselvityksiä. Rakenneja luonnostyövaiheeseen tarkastellaan ainakin kolmea erilaista keskustan painopisteen sijoittumisvaihtoehtoa alueella (asemanseutu, Pohjois-Pajala ja Terhola). Lisäksi arvioinneissa tarkastellaan myös kaupan kehittämisen painopisteen sijoittumista Poikkitielle. Tavoitteena on selvittää, mikä olisi näiden eri alueiden rakentumismahdollisuudet, vaikutukset kaupungin toiminnalliselle rakenteelle ja mahdollinen toteuttamisjärjestys katsottaessa pidemmälle tulevaisuuteen. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Osayleiskaavan vaikutuksista keskeisiä ovat vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen (moottori-, kevyt- ja jalankulkuliikenne) ja tekni-

9 Keskustan osayleiskaava 3 (4) Projektisuunnitelma , tark sen huollon järjestämiseen, liikenneturvallisuuteen, talouteen, terveyteen, asukkaiden sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin. Osayleiskaavan vaikutukset todentuvat asemakaavanmuutosten ja muiden toteuttamistoimien kautta. Asukkaat ja muut osalliset voivat vaikuttaa selvitettävien vaikutusten määrittelyyn mm. asukastilaisuudessa jaettavan palautelomakkeen avulla. Tiedot ympäristön nykytilasta kootaan kirjallisista lähteistä, selvityksistä, kartoista, Järvenpään kaupungin asiantuntijoilta ja havainnoimalla maastossa. Vaikutuksista joista ei ole ajankohtaista tietoa tullaan teettämään selvityksiä ulkopuolisille konsulteilla (esim. kauppa). Vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa ja tarkemmin selvitettävien vaikutusten ja arviointimenetelmien valinnassa ovat osalliset tietoineen ja näkemyksineen mukana. OSAYLEISKAAVAN OSALLISET JA KUMPPANIT Osalliset yleensä alueen maanomistajat alueen ja kaupungin asukkaat alueen yritykset alueella työskentelevät muut joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa alueella toimivat / aiheesta kiinnostuneet yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt Kaupungin viranomaiset kaupungin palvelualueet, muut yksiköt ml. Järvenpään vesi ja asiantuntijat kaupungin luottamuselimet Valtion viranomaiset Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto / Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto muut viranomaiset, joiden toimintaan osayleiskaava vaikuttaa Muut viranomaiset ja julkisluontoiset yhteisöt Uudenmaan liitto naapurikunnat ja KUUMA seutu Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitoksen kuntayhtymä Fortum sähkönsiirto Oy / Etelä-Suomi Sonera Oyj, Elisa Communications Oyj ym. teleoperaattorit OSAYLEISKAAVAHANKKEEN AIKATAULU Aloitusvaihe, aikataulu kesä Ilmoitus vireilletulosta - Osallistumis ja arviointisuunnitelma - Ohjelmaraportti A:n luonnos Valmisteluvaihe, aikataulu alkusyksy Viimeistelty ohjelmaraportti A - Lähtökohta- ja tavoiteraportti B

10 Keskustan osayleiskaava 4 (4) Projektisuunnitelma , tark Vuorovaikutusmenettelyt tavoitteiden osalta Valmisteluvaihe, aikataulu alkukevät Luonnosraportti C - Vuorovaikutus osayleiskaavaluonnoksen osalta Ehdotusvaihe, aikataulu alkusyksy Osayleiskaavaehdotusraportti D - Ehdotusvaiheen kuuleminen ja lausunnot Hyväksymisvaihe, aikataulu loppuvuosi Viimeistelty osayleiskaavaraportti E - Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto - Voimaantulo LISÄTIETOJA Kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Ilkka Holmila Erno Heikkola kaupunginarkkitehti arkkitehti ilkka.holmila@jarvenpaa.fi erno.heikkola@jarvenpaa.fi

11 Järvenpään kaupunki kaupunkikehitys Seutulantie 12 PL Järvenpää Palvelupiste puh