Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotus

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotus 1436/ /2014 TEKLA 33 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Liitteet Osayleiskaavaehdotus, kaavaselostus liitteineen ja luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti Osayleiskaavaan liittyvät erillisselvitykset ovat tutustuttavissa kaavoituksen internet-sivulla osoitteessa aavoitus/vireilla-olevat-kaavat/osayleiskaavat/keskustaajaman-osay leiskaava-2030-itainen-osa-alue. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti (KH 591) kokouksessaan käynnistää Lappeenrannan keskustaajaman valmistelutyön. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman yleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava välittää ja tulkitsee osaltaan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja maakunnallisia tavoitteita kaupungin suunnittelussa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaan 2030 kuuluu neljä osa-aluetta: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osa-alue ja itäinen osa-alue. Osayleiskaavojen laadinta on sovitettu yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti siten, että eteläisen osa-alueen 1. vaihe etenee samanaikaisesti läntisen osa-alueen, keskusta-alueen ja itäisen osa-alueen kanssa.

2 Itäinen osayleiskaava-alue käsittää noin 50 km² laajuisen alueen Lappeenrannan keskustan ja Kaukaan tehtaan itäpuolella, Saimaan kanavan ympäristössä. Itäinen osa-alue käsittää seuraavat kaupunginosat: Lauritsala Lapvesi Hartikkala Hakali Kanavansuu Mälkiä Laihian osa Mustolan kaupunginosaa Lisäksi alueeseen kuuluvat myös pohjoisessa Sudenniemi ja Tuosa sekä Utrasaari, Lamposaari ja Riutta. Idässä alueeseen kuuluvat Pasala, Muukonniemi, Kotaniemi, Muukkola ja Ilottula. Mustolan eteläpuolelta alueeseen kuuluvat Pelkola sekä osa Rasalan, Karhusjärven ja Lempiälän kylää. Itäisen osa-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n mukaisesti nähtäville OAS on nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ja aloitusvaiheen asukastilaisuus Itäisen osa-alueen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä Luonnosvaiheen asukastilaisuus pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin kuusitoista (16) lausuntoa viranomaistahoilta, yhdeksän (9) lausuntoa yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä sekä kuusitoista (16) mielipidettä, joista osassa oli useita allekirjoittajia. Kaavaluonnoksen palautetta käsiteltiin viranomaisten työneuvottelussa Itäisellä osa-alueella tavoitteena on tiivis ja eheä kaupunkirakenne, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien ja nykyisten palveluiden ja kunnallisteknisten verkostojen äärelle. Keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat Lauritsalan aluekeskuksen ja siihen liittyvän Kanavakaupungin kehittäminen, työpaikkatoimintojen ja kaupan kehittäminen Nuijamaantien varrella, taajamarakenteen eheyttäminen ja asuinrakentamisen varannon kasvattaminen. Lisäksi tavoitteena on matkailun ja virkistyksen kehittäminen Saimaan ja Saimaan kanavan ympäristössä sekä arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttäminen. Itäisen osa-alueen osayleiskaava täydentää ja tiivistää maankäyttöä

3 nykyiseen liikenne- ja infraverkkoon tukeutuen. Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet ja olemassa olevat pääkadut. Kevyen liikenteen verkoston rungon muodostavat alueen läpi kulkeva Etelä-Karjalan laaturaitti sekä pyöräilyn pää- ja alueväylät. Ranta-alueille ja asuinalueiden välille on osoitettu kattava ulkoilureittiverkosto. Itäisen osa-alueen osayleiskaava mahdollistaa noin 2700 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. Lisäksi mahdollisia kaavan tavoitevuoden jälkeen toteutettavia asumisen reservialueita on osoitettu lähes 2000 asukkaalle. Asuinrakentamisen varaukset sijoittuvat Salpausselän ja valtatien 6 läheisyyteen, nykyisen yhdyskuntarakenteen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien ja kunnallistekniikan ulottuville. Nykyisiä pientalovaltaisia ja kerrostalovaltaisia alueita täydennetään ja laajennetaan. Uudet pientalovaltaisten asuinalueiden laajennukset sijoittuvat Laihianrantaan, Mustolan asuinalueen itä-ja eteläpuolille sekä Muukkoon Kumpulantien ja Muukonkankaantien ympäristöön. Kerrostalovaltaisia alueita on osoitettu Lauritsalaan ja Kanavansuulle sekä Hakalin Saimaan kanavan puoleiselle reunalle. Kanavansuun kärkeen on osoitettu uusi tiivis ja matala asuinalue, jonka rakennukset pyritään toteuttamaan pääosin puurakenteisina. Osayleiskaavan tavoitevuoden 2030 jälkeen toteutettaviksi suunnitellut asumisen reservialueet (A/res, AK/res) sijoittuvat Mustolaan, Saikkolaan, Mälkiään Saimaan kanavan laidalle sekä Muukkoon Kiiskinmäen ja Jyrkilänkankaan alueille. Lauritsalan rooli aluekeskuksena vahvistuu edelleen uusien palveluiden, rantarakentamisen, asuinrakentamisen, joukkoliikenneyhteyksien sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien myötä. Teollisuudelle, logistiikkatoiminnalle ja rajaliikenteeseen perustuvalle kaupalle on esitetty laajennusalueita Nuijamaantien (vt 13) varteen. Osayleiskaavan perusteella kehitetään viheralueita, virkistysyhteyksiä ja pyöräilyreittejä, jotta ne muodostavat nykyistä kattavamman verkoston. Luonnon ja maiseman sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet otetaan suunnittelussa lähtökohdiksi ja arvoja vaalitaan. Saimaa rantoineen ja saarineen on virkistyksen näkökulmasta keskeinen. Rantavyöhykkeelle on osoitettu laajoja virkistysalueita sekä uusia ulkoilureittiyhteyksiä. Merkittävimmät Saimaan rantojen virkistysalueet sijaitsevat Tuosan saaressa, Lamposaaressa, Utrasaaressa sekä Kanavansuun ja Laihian rannoilla. Osa Lauritsalasta, Kanavansuun alue ja Saimaan kanavan rannat Lauritsalasta Mustolan sululle saakka sisältyvät mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettavaan kansalliseen

4 kaupunkipuistoalueeseen. Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 6 ja 13 sekä olemassa olevat pääkadut ja rinnakkaisyhteydet. Suunnittelualueen merkittävin ajoneuvoliikenteen kehittämishanke on Nuijamaantien (vt 13) parantaminen. Osayleiskaavassa on haluttu parantaa erityisesti pyöräily-ja kävelymahdollisuuksia Saimaan rannoilla sekä Saimaan kanavan varressa. Kevyen liikenteen kehittämisessä huomioidaan myös seudullisen Etelä-Karjalan laaturaitin pää- ja aluereitit. Joukkoliikenteen rungon muodostaa keskeinen joukkoliikennealue, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen. Osayleiskaavassa on huomioitu tulevan Luumäki-Imatra -kaksoisraiteen ja radan parantaminen. Lauritsalassa ja Muukossa on asemat, joita voidaan hyödyntää, mikäli alueelle joskus tulevaisuudessa suunnitellaan paikallisjunaliikennettä. Saimaan saaristoon sekä kaava-alueen itäosaan kaava ei esitä merkittäviä muutoksia nykyiseen maankäyttöön. Yleiskaava toimii haja-asutusalueilla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 :n mukaisena niin sanottuna kyläkaavana, jolla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille. Myös haja-asutusrannoilla rakennusoikeus on käsitelty kiinteistökohtaisesti ja loma-asuntojen rakennusluvat voidaan näillä alueilla myöntää suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 77 ). Rakennusoikeuden määrittämisen pohjaksi ko. ranta-alueilla on tehty emätilaselvitys. Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen, pohjavesien suojeluun sekä Kaukaan tehtaiden suuronnettomuusriskiin varautumiseen. Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Taajamamaisten alueiden osalta yleiskaavan toteuttaminen tapahtuu asemakaavoilla. Sen sijaan kyläalueilla ja haja-asutusalueiden rantojen osalta enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten ja omarantaisten loma-asuntojen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Kaavan tavoitevuosi on Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta (Maarit Pimiä, Marjo Saukkonen) Tj vt. Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä,

5 esittää kaupunginhallitukselle Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja esittää, että kaupunginhallitus pyytää tarvittavat lausunnot osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa osayleiskaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekla Hyväksyttiin. KH 62 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Oheismateriaali Osayleiskaavan selostus liitteineen Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat Osayleiskaavat. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää asettaa keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksen 2030, itäinen osa-alue, maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan liiton, MTK Kaakkois-Suomen ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan lausunnot ja mikäli lausunnoista taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin siten tarkistettuna, että lausunto pyydetään myös Taipalsaaren kunnalta. KH 535 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh Oheismateriaali

6 Osayleiskaavan tarkistettu selostus liitteineen Vuorovaikutusraportti Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat - Osayleiskaavat. Teknisen toimen kirje : "Yleiskaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä teknisen toimen kaavoituksessa " Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan/kaupunkisuunnittelun kirje : Itäisen osa-aleen osayleiskaavaehdotusta koskeva aineisto on tutustuttavissa Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelussa (Lappeenrannan kaupungintalo, 3. krs). Villimiehenkatu 1, Lappeenranta) sekä kaupungin internet-sivuilla: > Rakentaminen ja maankäyttö > Nähtävillä olevat kaavat > Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäinen osa-alue. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo (MRL 65 ja 62, MRA 19 ja 30 ) Kaupunginhallitus asetti päätöksellään ( 62) Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ajalle Samalla kaupunginhallitus päätti pyytää lausunnot osayleiskaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Etelä-Karjalan liitolta sekä muilta yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 20 ). Ehdotusvaiheen nähtävilläolosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa , kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla. Niitä maanomistajia, joiden rakennusoikeus ratkaistaan suoraan yleiskaavalla, tiedotettiin kirjeitse. Lisäksi tiedotettiin erikseen niitä maanomistajia, joiden kiinteistöt on osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu suojelumerkinnällä ja suojelu ratkaistaan suoraan yleiskaavalla.

7 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidettiin ehdotusvaiheen (MRL 66, MRA 18 ) viranomaisneuvottelu , jossa käytiin läpi kaavasta saatu palaute. Viranomaisneuvottelun muistio on kaava-selostuksen Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportissa sivuilla Viranomaisneuvottelussa todettiin, että saatujen lausuntojen perusteella tarkistettua osayleiskaavaehdotusta ei ole MRL 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehtyjen korjausten johdosta järjestettiin kuitenkin ylimääräinen kuuleminen niille maanomistajille, joita muutokset koskivat. Ylimääräiseen kuulemiseen liittyvä asukastilaisuus pidettiin Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet Ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laadituista vastineista on tehty erillinen ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti. Raporttiin sisältyy lisäksi saaduista lausunnoista ja muistutuksista laaditut tiivistelmät. Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraportti on erillisenä liitteenä kaava-asiakirjoissa. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ja täydennykset Lisätty yleinen määräys: Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista ja rakennuspaikan yksityiskohtaisesta sijainnista kiinteistöllä voidaan poiketa ilman poikkeuslupamenettelyä pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kyläalueilla ja rannoilla sijaitsevien (AP-1-, AP-7-, AP-9-, AP-10, AM- ja AT/s-1-alueet) uusien rakennuspaikkojen 10 vuoden voimassaolon aikaraja on poistettu Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen perusteella. Maisematyölupavelvoite on poistettu yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi osoitetuilla aluilla (M-1-, M-2-, M-3-, M-4-, M-5-, MU-, MU-1- ja MY- alueet) voimaan astuneen päivitetyn maankäyttö- ja rakennuslain perusteella (MRL 128 ). Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden osalta on tehty erillinen tarkastelu koskien uusien rakennuspaikkojen pinta-alavaatimuksia. Kaavakarttaa on tarkistettu tehdyn selvityksen perusteella (Selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta, Lappeenrannan kaupunki, Kaavoitus ). Ko. selvitys on erillisenä liitteenä kaava-asiakirjoissa.

8 Nähtävillä olleen osayleiskaavan T-1/res-alueen (Mustolassa Saimaan kanavan ja Nuijamaantien välissä olevalla alueella) kaavamerkintää ja -määräystä on muutettu: M-6/T-1/res Maa- ja metsätalousvaltainen alue./teollisuuden ja varastoinnin reservialue. Alueen maankäytön pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, jotka eivät sisällä asuntoja. Merkintä osoittaa teollisuusalueen laajenemissuunnan sen jälkeen, kun Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 ensisijaiset teollisuusalueet ovat toteutuneet. Teollisuusalueen ja valtatien 13 välinen ajoneuvoliikenne tulee ohjata Soskuan sulkutien kautta. Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten sekä muun palautteen perusteella Itäisen osa-alueen osayleiskaavakarttaan tehdyt muutokset ja täydennykset (Liite 1): Lauritsala 1) Lauritsalan telakan eteläpuolella A-2 -asuntoalueet (Asuntoalue. Alueen rakennukset pyritään toteuttamaan pääosin puurakenteisena. Rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennuskantaan.) muutettu AP-12 -alueeksi. AP-12-alueen määräysteksti on seuraava: Pientalovaltainen asuntoalue. Alueen rakennukset pyritään toteuttamaan pääosin puurakenteisena. Rakentaminen sovitetaan ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan sekä mahdollistetaan laadukkaan ulkoiluyhteyden toteutuminen rantaan. Ilottula 2) TY-1-alueesta erotettiin osa AP-13-alueeksi, koska alueella on olemassa oleva ympärivuotinen asuinrakennus. AP-13-alueen määräysteksti on seuraava: Pientalovaltainen asuntoalue. Alueelle voidaan sijoittaa uudisrakentamista vain, mikäli valtioneuvoston asettamat yö- ja päivämelun ohjearvot (Vn 993/1992) eivät ylity eikä viereisen teollisuusalueen toiminnasta aiheudu muuta haittaa asumiselle. Alueella olevia rakennuksia saa peruskorjata ja laajentaa siten, että rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala on enintään 380 k-m². Alue on suunnittelutarvealuetta. 3) TY-1-alueen pinta-ala pieneni. Samalla TY-1-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on pienennetty 4700 k-m²:stä 4300 k-m²:in

9 4) Edellä mainitun TY-1-alueen ympärillä olevat M-1-alueet (hajarakennusoikeus) muutettiin M-2-alueiksi (ei hajarakennusoikeutta), koska TY-1-alueen lähialueelle ei voida osoittaa ympäristöhäiriöiden vuoksi uutta asuinrakentamista. 5) Osayleiskaavaehdotuksessa ollutta uutta rakennuspaikkaa siirrettiin etelämmäs Ilottulantien itäpuolella. Lisäksi tasapuolisuuden varmistamiseksi tilalle osoitettiin toinen uusi rakennuspaikka Ilottulantien länsipuolelle. 6) Kotiniemessä on muutettu niemen pohjoisosassa RA-1-alue AP-8-alueeksi ja pienennetty RA-1-aluetta sen eteläpuolella, jonka jälkeen on lisätty tieyhteys AP-8- ja RA-1-alueille. 7) Ilottulan kylällä osa M-1-alueesta on muutettu tehdyn tarkastelun perusteella M-5-alueeksi ( , , , ) Ilottulantien itäpuolella. (Selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta, Lappeenrannan kaupunki, Kaavoitus ) Linnahovin alue 8) Linnahovintien länsipäässä tien pohjoispuolelle osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu kolmionmuotoinen M-1-alue muutettu MA-alueeksi osayleiskaavan yleispiirteisyyden periaatetta noudattaen. 9) Linnahovintien eteläpuolisen peltoalueen eteläreunassa sijainnut AP-10-rakennuspaikka on siirretty peltoalueen pohjoisreunalle. 10) Linnanhovin ranta-alueelle osoitetun AP-8-alueen keskiosa on muutettu RM-1-alueeksi ja rakennusoikeus tarkistettu. RM-1-alueen määräysteksti on seuraava: Matkailupalvelujen alue. Alue on tarkoitettu matkailuun liittyvälle yritystoiminnalle ja asumiseen. Alueelle saa rakentaa matkailupalveluihin liittyen rantasaunan ja talousrakennuksia siten, että alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 450 k-m². Mikäli alueella sijaitseva suojeltu päärakennus tuhoutuu, rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 250 k-m² suuruisen päärakennuksen ja sen lisäksi talousrakennuksia siten, että yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Rakennukset on rakennettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Enintään 30 k-m² suuruisen rantasaunan tai muun talousrakennuksen saa sijoittaa kuitenkin vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rannan ja rakennusten välissä tulee säilyttää riittävä suojapuusto, jota on

10 tarvittaessa täydennettävä istutuksin. Mikäli alue sijaitsee keskitetyn vesi- ja jätevesiverkoston piirissä, verkostoon tulee liittyä. Aluetta ei ole tarkoitus asemakaavoittaa. 11) AP-10-aluetta on laajennettu Linnanhovin ranta-alueen eteläpuolella ja lisätty yksi uusi rakennuspaikka. Samalla M-1-alue Linnahovintien eteläpuolella on muutettu M-2-alueeksi. 12) Linnanhovin ranta-alueelle osoitettua itäisempää AP-8-aluetta on laajennettu länteen kiinni RA-1-alueeseen ja samalla on tarkistettu ko. AP-8-alueen rakennuspaikan sijainti. Osayleiskaavan piirustusteknisistä syistä tieyhteys-merkintä AP-8-alueen eteläpuolitse Linnahovintieltä RA-1-alueelle on poistettu. Lemetniemi Kotaniemi 13) Tehtyjen tarkistusten perusteella on laajennettu Mutalahden länsipuolelle osoitettua RA-1-aluetta ja lisätty yksi uusi RA-1-rakennuspaikka. 14) Kelveneenpään RA-1-aluetta on laajennettu riittävän pinta-alan takaamiseksi (Viranomaisneuvottelu ). 15) Lemetlahden ranta-alueelle osoitetun RA-1-alueen osalta on tehty tarkistus/katselmus, jonka perusteella rakentaminen on aloitettu aiemmin vakituiselle asunnolle haetun rakennusluvan mukaisesti. RA-1-alue on muutettu AP-8-alueeksi ja samalla AP-8- ja RA-1-alueita on syvennetty mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ). 16) Kotaniemessä on syvennetty RA-1-alueita mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ). 17) Mutalahden pohjoisrannalla on tarkistettu AP-8-alueen rajoja. Muukkola 18) Särkiniemessä RA-1- ja AP-8-alueita on laajennettu ja syvennetty mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ). 19) Suoniemessä ja Vanha-Turkian alueella on laajennettu RA-1- ja AP-8-alueita riittävän pinta-alan turvaamiskeksi sekä lisätty yksi uusi rakennuspaikka AP-10-alueelle tasapuolisuustarkastelun tarkistuksen perusteella. 20) Turkianlahdentien eteläpuolelle on lisätty olemassa oleva AP-10-rakennuspaikka.

11 21) Ilottulantien ja rautatien väliin osoitetulta AP-9-alueelta on poistettu yksi olemassa oleva rakennuspaikka, koska kyseessä on ympärivuotisen asuinrakennuksen sijaan autotalli. 22) Ilottulantien luoteispuolen AP-9-alueet on tarkistettu alueen laajuuden, muodon ja osoitettujen uusien rakennuspaikkojen osalta. Tavoitteena on ollut uusien rakennuspaikkojen tasapuolisempi jakautuminen maanomistajien kesken. 23) Keskeisellä kyläalueella osa M-1-alueesta on muutettu tehdyn tarkastelun perusteella M-5-alueeksi Ilottulantien ja AP-9-alueiden luoteispuolella. (Selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta, Lappeenrannan kaupunki, Kaavoitus ) Pasala 24) Muukonniementien länsipuolelta Hartikkalan kylällä yksi uusi rakennuspaikka (AP-8) on siirretty etelämmäs pois rantavyöhykkeeltä AP-1-alueelle kahden olemassa olevan AP-1-rakennuspaikan itäpuolelle. 25) Melkonniemessä on syvennetty mantereen suunnassa rannassa sijaitsevaa AP-8-aluetta (Viranomaisneuvottelu ). Muukonniemi, Utrasaari Ja Lamposaari 26) Alueilla on tarkistettu rantamitoitusta pilaantuneiden maiden (M-3-alueiden) osalta siten, että rakennettavuuskerroin on 0 (nolla) (Viranomaisneuvottelu ). Näin ollen Lamposaaresta on poistettu kuusi (6) RA-4-rakennuspaikkaa ja Muukonniemestä on poistettu yksi (1) RA-4-rakennuspaikka. Samalla on poistettu edellisten tieyhteydet tarpeettomina. 27) Utrasaaressa on syvennetty RA-1- ja AP-8-alueita mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ) sekä supistettu RA-1-aluetta rannan suuntaisesti Utrasaaren länsirannalla. 28) Utrasaaren tieyhteydet on korjattu vastaamaan paremmin olemassa olevaa tilannetta Rasala-Lasola 29) Lasolantien itäpuolelta Ylisenmäen kohdalla on siirretty yksi uusi rakennuspaikka Eteläisen osa-alueen 3. vaiheeseen. 30) Peltoalueen keskellä olevaa AP-1-aluetta on laajennettu AP-1-alueen pinta-alavaatimuksen mukaisesti.

12 31) Pajarilantien varrelle tien pohjoispuolelle osoitettua AP-1-rakennuspaikkaa on siirretty mahdollisimman kauas länteen sekä aluevarausta on supistettu ko. tilalla ympäristöhäiriöiden minimoimiseksi. 32) Tasapuolisuuden varmistamiseksi Karhusjärven pohjoispuolella olevalle tilalle on osoitettu uusi AP-10-rakennuspaikka. 33) Nuijamaantien varrella T-1/res-alueen länsipuolella oleva AP-10-alue on muutettu AM-alueeksi ja aluevarausta on laajennettu, koska kyseessä on maatalouden tilakeskus, jolla on olemassa oleva rakennuspaikka. 34) Keskeisellä kyläalueella osa M-1-alueesta on muutettu tehdyn tarkastelun perusteella M-5-alueeksi Lasolassa Pajarilantien molemmin puolin. (Selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta, Lappeenrannan kaupunki, Kaavoitus ) 35) Keskeisellä kyläalueella osa M-1-alueesta on muutettu tehdyn tarkastelun perusteella M-5-alueeksi Karhusjärven itäpuolella. (Selvitys M-1- ja M-5-alueita koskevasta aluejaosta, Lappeenrannan kaupunki, Kaavoitus ) 36) Nuijamaantien varrella T-1/res-aluetta supistettu siten, että alueen eteläpuolelle on saatu osoitettua olemassa oleva AP-7-rakennuspaikka. 37) Pajarilantien varrella on muutettu AP-1-rakennuspaikka maatilan talouskeskukseksi (AM) ja olemassa olevan rakennuspaikan sijainti on tarkistettu. Mustola 38) Saimaan kanavan pohjoispuolen V/s-alue on muutettu M-2-alueeksi, koska alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Sudenniemi 39) Ranta-alueen RA-1- ja AP-8-alueita on laajennettu ja syvennetty mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ). 40) RM-alueen läpi kulkeva tieyhteys on poistettu turhana merkintänä huomioiden osayleiskaavan tarkkuus.

13 41) Salmenrannantien varrelle sähkölinjan länsipuolelle on lisätty uusi AP-1-rakennuspaikka tasapuolisuustarkastelun tarkistuksen perusteella. 42) Savistonlahden pohjukkaan RA-1-alueelle osoitetun suojelurakennuksen (sk) merkintä on tarkistettu kaavakartalla. RA-1- ja sen viereistä AP-8-aluetta on laajennettu pinta-alavaatimusten mukaisesti. (Viranomaisneuvottelu ) 43) Savistonlahden itäpuolella olevia RA-1- ja AP-8-alueita on laajennettu ja syvennetty mantereen suunnassa (Viranomaisneuvottelu ). AP-8-alueelle on lisätty puuttuva tieyhteys. Edellä esitettyjen muutosten ja tarkistusten lisäksi kaavakartalle on tehty joitakin vähäisiä piirustusteknisiä korjauksia. Osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavaselostukseen tehdyt merkittävimmät muutokset Sivun 4 aikataulukuva on päivitetty. Kaavaprosessin loppuvaiheen kulkuun liittyviä tietoja on päivitetty. Sivulle 89 on lisätty viittaukset ympäristönsuojelulakeihin koskien pohjaveden pilaamiskieltoa (ympäristönsuojelulaki 17 ), maaperän pilaamiskieltoa (ympäristönsuojelulaki 16 ) sekä vanhan pohjaveden muuttamiskieltoon (vesilain 3. luku, 2 ). Sivulle 102 on täydennetty tiedot maakaasuputkiston huomioimisesta sekä tarvittavista suojaetäisyyksiä. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Itäisen osa-alueen osayleiskaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ovat koskeneet yksityistä etua ja osayleiskaavasta on MRA 32 :n mukaisesti kuultu erikseen niitä osallisia, joita muutokset koskivat. Tehdyt muutokset eivät vaadi kaavan uudelleen nähtäville asettamista. Osayleiskaavaehdotusta ei ole MRA 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. Osayleiskaavaehdotus voidaan viedä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

14 Esittelijän ehdotus Edellä olevan Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelun kirjeeseen kuuluva liite on esityslistan liitteenä. (JW) Kaupunginhallitus merkitsee lausunnot ja muistutukset sekä niiden johdosta kaupunkisuunnittelun antaman vastineen tiedoksi, tarkistaa osayleiskaavamerkintöjä kaupunkisuunnittelun esittämällä tavalla ja esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäisen osan osayleiskaavaehdotus näin tarkistettuna hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin. KV 122 Merkittiin, että Maarit Pimiä oli saapunut kokoukseen esittelemään asiaa. Liitteet Osayleiskaavan tarkistettu selostus liitteineen Vuorovaikutusraportti Lappeenrannan kaupungin Kaupunkisuunnittelun kirjeeseen kuuluva liite Osayleiskaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat - Osayleiskaavat. (JW) Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäisen osan osayleiskaavaehdotus hyväksytään. Päätös Hyväksyttiin.