HÄMEENLINNA KAAVASELOSTUS TAIPALEENLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS LOUHI Kaavanumero: 9032 Dnro: HML/1597/

Transkriptio

1 HÄMEENLINNA TAIPALEENLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS LOUHI Kaavanumero: 9032 Dnro: HML/1597/ /2017 Kaava-alueen sijaintikartta KAAVASELOSTUS

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. 1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Taipaleenlahden ranta-asemakaavan muutos Kaavanumero: 9032 Kaupunki: Hämeenlinna (109) Tila: Louhi Kaavan laadituttajat ja tilan Louhi omistajat: Raija ja Timo Sinimaa Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa / yhteyshenkilö Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, Hämeenlinna puh arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin Lammin pitäjän Lieson kylän pohjoispuolella, Kuohijärven länsirannalla. Alue on kuulunut ennen kuntaliitosta Lammin kuntaan. Rantaasemakaavan muutos laaditaan tilalle Louhi Alueelta on n. 40 km matkaa Hämeenlinnan keskustaan. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Hämeenlinnan kaupunginhallitus: Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto: Voimaantulo:

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ajoyhteydet ja tekninen huolto Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavan seurantalomake

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulo- ja valmisteluvaihe Taipaleenlahden ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä Hämeenlinnan kaupunki teki ranta-asemakaavan muutoksen käynnistämispäätöksen (Diaarinumero HML /1597/ /2017) Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Taipaleenlahden ranta-asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville 30 vrk ajaksi Kaavaehdotusvaihe Kaavan muutosluonnos ja kaavamuutoksen valmisteluaineisto pidettiin julkisesti nähtävillä (valmisteluvaiheen kuuleminen). Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Kaupunkiuutiset- lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Viranomaiset eivät lausuneet kaavaluonnoksesta Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa ranta-asemakaavan muutoksen ehdotuksen nähtäville 30 vrk:n ajaksi Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin Kaupunkiuutiset- lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus) asiassa. Kaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia. Viranomaiset eivät lausuneet kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Kuohijärven länsirannalla sijaitseva kiinteistö Louhi Kaavan muutosalueella on voimassa ranta-asemakaava, jossa suunnittelualueelle on osoitettu kahden loma-asunnon ja niihin liittyvien talous- ja saunarakennusten rakennuspaikka (RA/a). RA/a- rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi kerrosalaltaan enintään 80 m²:n suuruista yhden perheen loma-asuntoa ja niihin liittyviä taloustiloja 30 k-m² sekä kaksi kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruista saunarakennusta. Rakennusoikeutta on osoitettu voimassa olevassa kaavassa yhteensä 230 k-m 2. Ranta-asemakaavan muutoksella alueelle jo muodostuneet kaksi erilistä loma-asuntoyksikköä on jaettu kaavallisesti kahdeksi erilliseksi loma-asuntotontiksi toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti rakennusoikeutta lisäämättä. Tilan Louhi alue on osoitettu lomaasuntojen korttelialueeksi RA-1, jolla on kaksi loma-asuntotonttia. Molemmille tonteille saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² yksiasuntoisen loma-asunnon, yhden erillisen kerrosalaltaan enintään 20 m² saunarakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden kerrosala on yhteensä enintään 15 m². 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutetaan maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. 2

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavan muutos laaditaan Kuohijärven länsirannalla sijaitsevalle tilalle Louhi (Kuva 1). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,53 ha ja siihen kuuluu n. 0,13 km rantaviivaa. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus punaisella Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee kirkasvetisen ja karun Kuohijärven vesistön rannalla (kuvat 2 ja 3). Alueen vesi- ja rantakasvillisuus on hyvin niukkaa. Rannat ovat kauttaaltaan varsin kivisiä. Tilan Louhi alue on metsätyypiltään pääosin mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Luonnonsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura ohjelmaan kuuluvia kohteita tai luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. Vesistön ominaispiirteet Kuohijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön osana Hauhon reittiä. Järvellä on rantaviivaa 116 km ja vesialaa 35 km². Keskisyvyys on 9,6 metriä ja suurin syvyys 33 metriä. Saaria järvessä on 27. Yli puolet tulovirtaamasta virtaa järveen Porraskosken kautta Nerosjärven alueelta. Järvi laskee Kuohijoen kautta Kukkiaan. Järvillä on korkeuseroa vain muutama sentti. ( Kuohijärven vesi on laadultaan erinomaista. Järven veden ravinnepitoisuudet ovat niukkaravinteiselle järvelle tyypillisiä ja veden väriarvo kuvastaa lievää humuspitoisuutta. Järvessä elää muun muassa ahven, taimen, muikku, lahna, kuha ja ankerias. 3

6 Kuva 2. Näkymä vastarannalle Palannesaareen. Kuva 3. Kuohijärven rantaa suunnittelualueelta. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Riuttaharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ( ), sijaitsee Kuohijärven Tenaklahden itäpuolella Kyläniemessä, jonne on matkaa suunnittelualueelta n. 2 km. ( Virkistys Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvia erityisiä kohteita. Kuohijärvi tarjoaa vesistönä erittäin hyvät mahdollisuudet jokamiehenoikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön. Lisäksi Kuohijärvellä sijaitsee Hämeen virkistysalueyhdistyksen Hietasalon virkistysalue, johon kuuluu Hietasalo, Kolusaaren, Kaiturin ja Pukaluodot sekä 3 venerantaa. Rantaa on noin kaikkiaan 8 kilometriä. Virkistysalue sijaitsee n. 3-4 km suunnittelualueelta pohjoiseen. Lieson kylällä Kaukasenjärven rannalla n. 3 km:n etäisyydellä suunnittelualueelta on yleinen uimaranta. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen; Evon- Kuohijärven luontomatkailupuisto. Maisema Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin tai arvokkaiksi luettaviin maisema-alueisiin Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue ei kuulu arvokkaiksi luokiteltuihin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Väestö ja rakennuskanta Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen rakentaminen on toteutettu toista loma-asuntoa lukuun ottamatta. Tilalle Louhi on rakentunut kaksi erillistä rakennusryhmää pihapiireineen. Tilan eteläisempi loma-asuntoyksikkö (loma-asunto, sauna, kaksi varastorakennusta) on jo rakentunut ranta-asemakaavan mukaisesti. Ranta-asemakaavan mukaiselle toiselle loma-asuntoyksikölle on rakentunut sauna, kaksi varastorakennusta ja grillikatos (kuva 4.) Suunnittelualue sijaitsee keskellä vanhaa ranta-asemakaava-aluetta, jonka lomarakennuspaikat ovat pääosin rakentuneet. 4

7 Kuvaussuunta Kuva 4. Suunnittelualueen rakennuskanta. 5

8 Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella ei ole palveluita tai työpaikkoja. Lieson kylällä sijaitsee kioskikahvila. Lisäksi kylällä on aktiivista seura- ja yhdistystoimintaa. Lähimmät muut julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 14 km:n päässä Tuulosen kauppakeskuksessa sekä Lammin kirkonkylällä. Liikenne Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Kantatie 53:lta (Padasjoentie) kuljetaan suunnittelualueelle Liesontien (yhdystie 3192) ja Pitkäläntien (yhdystie 13937) kautta ja edelleen Pitkäläntieltä erkanevia rasiteteitä pitkin. Suunnittelualueen rakennuspaikoille kuljetaan erillisiä rasiteoikeuksiin perustuvia teitä pitkin, jotka ovat rakentuneet Pitkäläntiehen rajautuvan tilan Taipaleenmetsä alueelle. Pohjoisemmalle rakennuspaikalle johtavan tien nimi on Niittylahti. Tekninen huolto Suunnittelualueen rakennuspaikkojen vesi- ja jätevesihuolto on järjestetty rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Rakennuspaikat on liitetty sähköverkkoon ja rakennuspaikoilla on erilliset omat sähköliittymät Maanomistus Tilan Louhi omistajat: Raija ja Timo Sinimaa 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston päätöksen mukaiset uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä (Kuva 5). Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Suunnittelualueelle ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavoissa merkintöjä. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: Suunnittelualue kuuluu luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen (Evon-Kuohijärven luontomatkailupuisto). Merkinnällä osoitetaan luontovirkistyksen ja luontomatkailun kehittämisen kannalta erityisen merkittäviä, vetovoimaisia ja luonnonympäristöltään monipuolisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä monipuolisiksi luontomatkailun ja vapaa-ajan aluekokonaisuuksiksi. Maakuntakaavassa näitä ovat Hämeen Järviylängön luontomatkailupuisto ja Evon-Kuohijärven luontomatkailupuisto. Kehittämisen kohdealueella ei ole maakuntakaavassa metsänhoidollisia rajoituksia. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontomatkailun edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Kehittämissuositus: Kehittämisen kohdealueen kehittämistarpeet tulisi selvittää erillisellä kehittämissuunnitelmalla. 6

9 Hämeen maakuntavaltuusto on päättänyt käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Voimaantullessaan maakuntakaava 2040 korvaa nykyisen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n laatiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen ja maakuntakaava 2040 ehdotusvaiheen aineistoista on pyydetty viranomaislausunnot mennessä. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on syksyllä Kuva 5. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty likimääräisesti punaisella ympyrällä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu vahvistetun Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaavan alueeseen (Kuva 6). Tilan Louhi alue on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukaisesti lomarakennuspaikkana (RA-1). Kuva 6. Ote Pohjois-Lammin rantayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 7

10 Ranta-asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu Taipaleenlahden ranta-asemakaava (Kuva 7). Ranta-asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu loma-asuntoalueen (RA/a) rakennuspaikka. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi kerrosalaltaan enintään 80 m²:n suuruista yhden perheen loma-asuntoa ja niihin liittyviä taloustiloja 30 k-m² sekä kaksi kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruista saunarakennusta. Kuva 7. Ote Taipaleenlahden ranta-asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on ehdotusvaiheessa. Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä Hämeenlinnan kaupungin päätös Dnro HML/1597/ /2017 kaavamuutoksen käynnistämisestä on tehty Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutos varten on laadittu uusi 1:2000- mittakaavainen pohjakartta (Ympäristönsuunnittelu Oy), jonka Hämeenlinnan kaupunki hyväksyi ranta-asemakaavan pohjakartaksi. Rakennuskiellot Suunnittelualuetta ei ole asetettu rakennuskieltoon. Voimassa oleva ranta-asemakaava ohjaa alueen rakentamista. Olemassa oleva selvitysaineisto ja inventoinnit Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKY-inventointi 2009) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003) - Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. Lammin rakennusinventointi (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 44/2002, Teija Ahola) 8

11 - Alueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia. Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto) - Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä. Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (1993) (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Lammin maisemaselvitys (Pro Agria, Hämeen maaseutukeskus ym., Paula Salomäki-Auli Hirvonen 2002 Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin. Ympäristöhallinnon Avoin tietopalvelu - Alueella ei ole suunnittelutyössä huomioitavia kohteita esim. suojelualueita tai pilaantuneita maa-alueita Muut selvitysaineistot Lammin pohjoisosan rantayleiskaavan aineistot Maakuntakaavan 2040 selvitysaineistot Ranta-asemakaavan muutosta varten laadittavat selvitykset Ranta-asemakaavan muutosta varten ei ole tarpeen laatia uusia selvityksiä 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukainen kaavaratkaisu, jossa yhdelle kaavalliselle tontille on osoitettu kaksi erillistä lomarakennusyksikköä, on aiemmin johtanut kiinteistön hallinnan järjestämiseen hallinnanjakosopimukseen perustuen. Kiinteistön yhteisomistajat ovat tehneet sopimuksen kiinteistön alueellisesta hallinnasta ja kaavan mukaisen kokonaisrakennusoikeuden jakautumista. Nykytilanteessa hallinnanjakosopimus on purettu, koska Raija ja Timo Sinimaa ovat hankkineet kiinteistön kokonaan omistukseensa. Ranta-asemakaavan muutoksen laatimiseen on ryhdytty, koska kiinteistön olevat erilliset lomarakennusyksiköt on tarpeen osoittaa myös kaavallisesti kahdeksi erilliseksi loma-asuntotontiksi siten, että seuraavan omistajasukupolven ei tarvitse järjestää kiinteistön hallintaa keinotekoisesti hallinnanjakosopimuksella. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta päätti käynnistää Taipaleenlahden rantaasemakaavan muutoksen kiinteistön alueella. (Dnro HML /1597/ /2017) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 9

12 4.3.2 Vireilletulo Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Kaupunkirakennelautakunta Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Hallinnollinen käsittely KAURA KAURA Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta päätti kaavamuutoksen käynnistämisestä. Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta käsitteli kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman, valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen. Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Taipaleenlahden rantaasemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville 30 vrk ajaksi. KAURA Hämeenlinnan kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Taipaleenlahden ranta-asemakaavamuutoksen ehdotuksen nähtäville 30 vrk ajaksi Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Kaupunkiuutisissa, kaupungin ilmoitustauluilla ja kaupungin Internet-sivuilla. Rajanaapurikiinteistöjen omistajia tiedotettiin kirjeitse Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja muu kaavan valmisteluaineisto pidetään julkisesti nähtävillä. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä Kaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutettiin Kaupunkiuutiset- lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internetsivuilla. Rajanaapurikiinteistöjen omistajia tiedotettiin asiasta kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus) asiassa. Kaavaehdotuksesta ei esitetty muistutuksia Viranomaisyhteistyö AJANKOHTA SUUNNITTELUVAIHE Viranomaiset eivät lausuneet kaavaluonnoksesta Viranomaiset eivät lausuneet kaavaehdotuksesta. 10

13 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen tavoitteena on jakaa voimassa olevassa kaavassa kiinteistön alueelle osoitettu loma-asuntoalueen (RA/a) rakennuspaikka kahdeksi erilliseksi loma-asuntotontiksi toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti. Kiinteistön alueelle on jo rakentunut kaavan mukaisesti kaksi täysin erillistä loma-asuntoyksikköä. Kaavan mukaisten rakennusyksiköiden hallinnan järjestäminen on aiemmin tapahtunut yhdellä kaavallisella tontilla hallinnanjakosopimukseen perustuen. Tällä hetkellä koko kiinteistö ja molemmat rakennusyksiköt ovat saman omistajan omistuksessa. Tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että seuraavan sukupolven ei tarvitse järjestää kiinteistön ja rakennusoikeuksien hallintaa keinotekoisesti hallinnanjakosopimuksella. Kaavamuutoksella ei lisätä voimassa olevan kaavan rakennusoikeuden määrää. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus Ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluu Kuohijärven länsirannalla sijaitseva kiinteistö Louhi Kaavan muutosalueen pinta-ala on n. 0,53 ha ja siihen kuuluu n. 0,13 km Kuohijärven rantaviivaa. Ranta-asemakaavan muutoksella alueelle jo muodostuneet kaksi erillistä loma-asuntoyksikköä on jaettu kaavallisesti kahdeksi erilliseksi loma-asuntotontiksi toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti rakennusoikeutta lisäämättä. Tilan Louhi alue on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi RA-1, jolla on kaksi loma-asuntotonttia. Molemmille tonteille saa rakentaa yhden kerrosalaltaan enintään 80 m² yksiasuntoisen loma-asunnon, yhden erillisen kerrosalaltaan enintään 20 m² saunarakennuksen sekä talousrakennuksia, joiden kerrosala on yhteensä enintään 15 m². Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta voimassa olevan kaavan laskennalliseen mitoitukseen, koska rantarakennusyksiköiden määrää tai alueen rakennusoikeuden määrää ei lisätä. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelle on jo toteutettu kaksi loma-asuntoyksikköä. Kaavamuutoksella osoitetaan voimassa olevan kaavan mukainen ja pääosin jo toteutunut rakennusoikeus kiinteistölle Alueen rakennusoikeuden määrää ei lisätä. Alueen rakentaminen sopeutuu hyvin luonnonympäristöön ja rantamaisemaan. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 157/2017. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevia määräyksiä. Kun kaavalla osoitettujen loma-asuntotonttien jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten ja kaupungin määräysten mukaisesti, niin kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutumisesta ei ole haitallista vaikusta Kuohijärven vesistön tilaan. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kiinteistön tai sen lähialueen ympäristön tilaan. 5.4 Aluevaraukset Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA-1) Kiinteistön alue on osoitettu ranta-asemakaavan muutoksella loma-asuntojen korttelialueeksi 4 (RA-1). Korttelialue on jaettu kahdeksi omarantaiseksi loma-asuntotontiksi. Tontin 1 pinta-ala on 2830 m 2 ja tontin 2 pinta-ala 2495 m 2. Tontit on rajattu aiemman kiinteistön hallinnanjakosopimuksen mukaisesti. RA-1- korttelialueelle sijoitettavat rakennukset saavat olla korkeintaan yksikerroksisia. Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon sekä saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 115 m². 11

14 Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 m², erillisen saunarakennuksen kerrosala enintään 20 m² ja talousrakennusten kerrosala yhteensä enintään 15 m². Loma-asunto ja talousrakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tai kaavassa osoitetulle rakennusalalle. Erillinen saunarakennus tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle saunan rakennusalalle (sa). Rakentamisalueella huomioitavia kaavamääräyksiä - Kaavassa esitettyjen tonttien lukumäärää ei saa ylittää. - Alle 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta ei saa rakentaa huvimajoja, grillikatoksia tai muita sellaisia rakennelmia, jotka muuttavat häiritsevästi rantamaisemaa. - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. - Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 m keskivedenkorkeuden yläpuolella. - Rakentamisalueilla on säilytettävä ja ylläpidettävä riittävä puusto ja muu kasvillisuus, jolla varmistetaan rakennusten sopeutuminen ympäristöön ja tonttien rantavyöhykkeen luonnonmukaisena säilyminen. - Alueen vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. Jätevesistä ei saa aiheutua pohja- ja pintaveden pilaantumisvaaraa. Kaavamuutoksen rakentamisalueita koskevat määräykset perustuvat alueen vanhaan rantaasemakaavaan, Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestykseen sekä kaupungin ohjeistukseen Muut alueet Ranta-asemakaavan muutoksella ei osoiteta loma-asuntojen korttelialuetta lukuun ottamatta muita aluevarauksia Ajoyhteydet ja tekninen huolto Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa nykyistä tiestöä pitkin. Pitkäläntieltä (yhdystie 13937) on jo rakennettu erilliset tieyhteydet molemmille kaavamuutoksella osoitetulle tontille. Pitkäläntieltä on matkaa tonteille n m. Molempien kaavamuutoksella osoitettujen tonttien vesi- ja jätevesihuolto on järjestetty rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Tontit on liitetty sähköverkkoon ja niillä on erilliset omat sähköliittymät. Kaavamuutoksella määrätään, että tonttien vesihuolto tulee järjestää kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Hämeenlinnan kaupungin määräysten mukaisesti. 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Naapuritiloilla ja Kuohijärven lähiympäristön ranta-alueilla sijaitsee pääosin tavanomaisia omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavamuutoksella on osoitettu alueen vanhan kaavan mukainen rakennusoikeus. Kaavamuutoksella ei lisätä rantarakennusyksiköiden tai alueen rakennusoikeuden määrää. Kaavamuutosalueen loma-asuntotontit ovat olleet jo pitkään loma-asuntokäytössä ja kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on jo pääosin toteutettu. Arvioidaan, että kaavamuutoksella ei ole vaikutusta naapuritilojen tai lähialueen rakennettuun ympäristöön. 12

15 5.5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura ohjelmaan kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita eikä suunnittelualue kuulu arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kaavamuutoksella ei lisätä rantarakennusyksiköiden tai alueen rakennusoikeuden määrää. Kaavamuutosalueen loma-asuntotontit ovat olleet jo pitkään loma-asuntokäytössä ja kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on jo pääosin toteutettu. Kaavamuutoksella osoitetut rakentamisalueet ovat pääosin jo rakentuneita vanhojen lomarakennuspaikkojen piha-alueita eikä kaavan toteutumisella siten ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonympäristöön tai olevaan rantamaisemaan. Myös lähiympäristön ranta-alueet ovat varsin tiiviisti rakentuneita loma-asuntoalueita eikä alueen välittömässä lähiympäristössä juurikaan ole rakentamisesta vapaata luonnonympäristöä. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 157/2017. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevia määräyksiä. Kun kaavalla osoitettujen loma-asuntotonttien jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten ja kaupungin määräysten mukaisesti, niin kaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteutumisesta ei ole haitallista vaikusta Kuohijärven vesistön tilaan. Kokonaisuutena arvioiden kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Kuohijärven vesistön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu sosiaalisia vaikutuksia nykyiseen kaavatilanteeseen verrattuna Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutos jäsentää ja selkeyttää kiinteistön rakennusyksiköiden lukumäärän ja kaavamuutos osaltaan turvaa myös kiinteistöön liittyviä taloudellisia arvoja Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella on osoitettu loma-asuntotontteina kaksi pääosin jo rakentunutta loma-asuntoyksikköä. Loma-asuntotontit ovat osa laajempaa jo rakentunutta loma-asuntokorttelia. Kaavan muutosalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole merkittäviä yhtenäisiä rakentamisesta vapaita rannanosia. Kaavamuutoksella osoitetut tontit tukeutuvat olemassa olevaan tiestöön, sähköverkostoon ja rakennuspaikkakohtaisesti rakentuneeseen vesihuoltoon. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kiinteistön ja lähiympäristön nykyiseen rantarakentamisen yhdyskuntarakenteeseen. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole todettu sijaitsevan ympäristöä kuormittavia tai muita häiriötekijöitä, eikä kaavan toteuttamisen voida arvioida niitä myöskään aiheuttavan. 13

16 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavamuutoksen rakentamisalueet ovat jo pääosin toteutuneet. Rakentamisalueiden toteuttaminen riippuu maanomistajan tarpeista ja aikataulusta. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) 14

17 LIITE 1 HÄMEENLINNA Louhi Kuohijärvi TAIPALEENLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ,

18 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Taipaleenlahden ranta-asemakaavan muutos Kaavanro: 9032 Kunta: Hämeenlinna (109) Tila: Louhi Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistaja: Raija ja Timo Sinimaa Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö: Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA puh: s-posti: arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan kaupungin Lammin pitäjän Lieson kylän pohjoispuolella, Kuohijärven länsirannalla (Kuva 1). Alue on kuulunut ennen kuntaliitosta Lammin kuntaan. Ranta-asemakaavan muutos laaditaan tilalle Louhi (Kuva 2). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,53 ha ja siihen kuuluu n. 0,13 km Kuohijärven rantaviivaa. Alueelta on n. 40 km matkaa Hämeenlinnan keskustaan. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Taipaleenlahden ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kahden loma-asunnon ja niihin liittyvien talous- ja saunarakennusten rakennuspaikka. Ranta-asemakaavan mukainen rakentaminen on toteutettu toista loma-asuntoa lukuun ottamatta. Louhen tilan eteläisempi oma-asuntoyksikkö (loma-asunto, sauna, kaksi talousrakennusta) on rakentunut ranta-asemakaavan mukaisesti. Ranta-asemakaavan mukaiselle toiselle loma-asuntoyksikölle on rakentunut sauna ja kaksi talousrakennusta. 2

19 Kuohijärvi Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen yleissijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kuva 2. Suunnittelualue on osoitettu punaisella. Tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen tavoitteena on jakaa voimassa olevassa kaavassa kiinteistön alueelle osoitettu loma-asuntoalueen (RA/a) rakennuspaikka kahdeksi erilliseksi loma-asuntotontiksi toteutuneen rakentamistilanteen mukaisesti. Kiinteistön alueelle on jo rakentunut kaavan mukaisesti kaksi täysin erillistä loma-asuntoyksikköä. Kaavan mukaisten rakennusyksiköiden hallinnan järjestäminen on aiemmin tapahtunut yhdellä kaavallisella tontilla hallinnanjakosopi- 3

20 mukseen perustuen. Tällä hetkellä koko kiinteistö ja molemmat rakennusyksiköt ovat saman omistajan omistuksessa. Tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että seuraavan sukupolven ei tarvitse järjestää kiinteistön ja rakennusoikeuksien hallintaa keinotekoisesti hallinnanjakosopimuksella. Kaavamuutoksella ei lisätä voimassa olevan kaavan rakennusoikeuden määrää. Aiemmat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Vat) Valtioneuvoston päätöksen mukaiset uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä (Kuva 3). Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Suunnittelualueelle ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavoissa merkintöjä. Suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: Suunnittelualue kuuluu luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen (Evon-Kuohijärven luontomatkailupuisto). Merkinnällä osoitetaan luontovirkistyksen ja luontomatkailun kehittämisen kannalta erityisen merkittäviä, vetovoimaisia ja luonnonympäristöltään monipuolisia vyöhykkeitä, joilla on edellytykset kehittyä monipuolisiksi luontomatkailun ja vapaa-ajan aluekokonaisuuksiksi. Maakuntakaavassa näitä ovat Hämeen Järviylängön luontomatkailupuisto ja Evon-Kuohijärven luontomatkailupuisto. Kehittämisen kohdealueella ei ole maakuntakaavassa metsänhoidollisia rajoituksia. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontomatkailun edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Kehittämissuositus: Kehittämisen kohdealueen kehittämistarpeet tulisi selvittää erillisellä kehittämissuunnitelmalla. Hämeen maakuntavaltuusto on päättänyt käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Voimaantullessaan maakuntakaava 2040 korvaa nykyisen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaava 2040:n laatiminen on edennyt ehdotusvaiheeseen ja maakuntakaava 2040 ehdotusvaiheen aineistoista pyydetään viranomaislausunnot mennessä. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävilläolo on myöhemmin vuoden 2018 aikana. 4

21 Kuva 3. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty likimääräisesti punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella on voimassa Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu Suunnittelualueelle on osoitettu rantayleiskaavassa ranta-asemakaavan mukainen lomarakennuspaikka (RA-1). Kuva 4. Ote Pohjois-Lammin rantayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 5

22 Ranta-asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu Taipaleenlahden ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu loma-asuntoalueen (RA/a) rakennuspaikka. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi kerrosalaltaan enintään 80 m²:n suuruista yhden perheen loma-asuntoa ja niihin liittyviä taloustiloja 30 k-m² sekä kaksi kerrosalaltaan enintään 20 k-m²:n suuruista saunarakennusta. Kuva 5. Ote Taipaleenlahden ranta-asemakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. Päätös kaavan muutoksen käynnistämisestä Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunta päätti ( 49) käynnistää Taipaleenlahden ranta-asemakaavan muutoksen kiinteistön alueella. (Dnro HML /1597/ /2017) Rakennusjärjestys Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Olemassa oleva selvitysaineisto Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto; RKYinventointi 2009) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennettu HÄME (Hämeen liitto 2003) - Alue ei kuulu maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin. Lammin rakennusinventointi (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 44/2002, Teija Ahola) - Alueella ei sijaitse arvokkaita rakennuksia. Muinaisjäännösrekisteri (Museovirasto) - Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistolain mukaisia muinaisjäännöksiä. 6

23 Luonnonympäristö ja maisema Ympäristöministeriö: Arvokkaat maisema-alueet (1993) (Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1993) - Alue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Lammin maisemaselvitys (Pro Agria, Hämeen maaseutukeskus ym., Paula Salomäki-Auli Hirvonen 2002 Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi. Hämeen ELY-keskus, Koski, K Alue ei kuulu valtakunnallisesti maisemallisesti arvokkaiksi luettaviin kohteisiin. Ympäristöhallinnon Avoin tietopalvelu - Alueella ei ole suunnittelutyössä huomioitavia kohteita esim. suojelualueita tai pilaantuneita maa-alueita Muut selvitysaineistot Lammin pohjoisosan rantayleiskaavan aineistot Maakuntakaavan 2040 selvitysaineistot Ranta-asemakaavaa varten laadittavat selvitykset ja kaavan pohjakartta Ranta-asemakaavan muutosta varten ei ole tarpeen laatia uusia selvityksiä Suunnittelualueelle on laadittu 1:2000-mittakaavainen ranta-asemakaavan pohjakartta (Hämeenlinnan kaupunki hyväksyi pohjakartan ) Vaikutusalue Välittömään vaikutusalueeseen kuuluvat kaava-alueeseen rajautuvien naapurikiinteistöjen alueet. 7

24 Osalliset (MRL 62 ) Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus - Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Hämeenlinnan kaupungin hallintokunnat: Kaupunkirakennelautakunta (Osallisluetteloa täydennetään tarvittaessa työn edetessä.) Kaavaprosessi Vireilletulo- ja valmisteluvaihe Kaavaehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunnan päätös kaavamuutoksen käynnistämisestä Kaupungin hallinnollinen käsittely (kaavan vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen) Kuulutus ja tiedottaminen kaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos nähtävillä (30 vrk) Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Viranomaislausunnot valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta Kaavaehdotuksen valmistelu Kaupungin hallinnollinen käsittely (kaavaehdotuksen hyväksyminen ja nähtäville asettaminen) Kaavaehdotus nähtävillä (30 vrk) Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä on mahdollisuus tehdä kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus nähtävillä oloaikana Viranomaislausunnot kaavaehdotuksesta Kaavan hyväksymisasiakirjojen valmistelu Kaupungin hallinnollinen käsittely; Ranta-asemakaavan muutoksen hyväksymisestä päättää Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 8

25 Tiedottaminen Arvioitavat vaikutukset Ranta-asemakaavan vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta sekä kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaupunkiuutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Lisäksi suunnittelualueen vaikutusalueen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Nähtävillä oleviin aineistoihin voi tutustua: - Palvelupiste Kastellissa, Raatihuoneenkatu 11 - Lammin kirjasto-palvelupisteessä, Linjatie 4 - Kaupungin Internet-sivuilla; Ranta-asemakaavatyössä arvioidaan kaavaratkaisun vaikutuksia seuraavasti: ARVIOITAVAT TEKIJÄT Ympäristövaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Taloudelliset vaikutukset SISÄLTÖ - Luonnonympäristö - Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet - Rakennettu ympäristö - Vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat - Lähiympäristön virkistyskäyttö - Maanomistajien tasapuolinen kohtelu - Liikenne- ja kulkuyhteydet - Vesihuollon järjestäminen - Liittyminen nykyiseen rantarakentamiseen - Rakentamisesta vapaat rannat - Kiinteistön arvo Aikataulu TYÖVAIHE AJANKOHTA Kaavan vireille tulo / oas ja kaavaluonnos Tavoite / 2018 nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Tavoite 06-08/2018 Kaavan hyväksyminen Tavoite 08-10/2018 9

26 Yhteystiedot ja palaute Ranta-asemakaavan suunnittelutyöstä vastaa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaan Hämeenlinnan toimisto. Mielipiteet kaavan valmisteluvaiheessa sekä muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kunkin kaavavaiheen nähtävillä oloaikana Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle postitse osoitteella Hämeenlinnan kaupunki, Kaupunkirakennelautakunta, PL 84, Hämeenlinna tai sähköpostilla osoitteeseen Ympäristönsuunnittelu Oy Yhteyshenkilö: Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B HÄMEENLINNA arto.remes@ymparistonsuunnittelu.fi p Hämeenlinnan kaupunki Kaupunkirakenteen asiakaspalvelu puh. (03) mypalvelupiste@hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu 9 (3. krs) PL 84, Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Kaavasuunnittelija Katja Ojala katja.s.ojala@hameenlinna.fi p. (03)