TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN!... 2 TERVE SYDÄN... 3 SAIRASTUNUT SYDÄN... 4 Sepelvaltimotauti... 4 Sepelvaltimoleikkaus...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN!... 2 TERVE SYDÄN... 3 SAIRASTUNUT SYDÄN... 4 Sepelvaltimotauti... 4 Sepelvaltimoleikkaus..."

Transkriptio

1 Sydänleikkaus Potilasinformaatiotai f a

2 TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN!... 2 TERVE SYDÄN... 3 SAIRASTUNUT SYDÄN... 4 Sepelvaltimotauti... 4 Sepelvaltimoleikkaus... 4 Sydänläppätaudit... 4 Sydänläppäleikkaus... 5 SAIRAALAAN KIRJOITTAUTUMINEN JA LEIKKAUS... 5 Valmistautuminen... 5 Mitä sairaalaan on otettava mukaan... 6 Valmistautuminen leikkausta edeltävänä päivänä... 6 Leikkauspäivä leikkaukseen valmistautuminen... 6 Varsinainen leikkaus (sydän- keuhkolaitteen kanssa tai sitä ilman)... 7 Tahdistimen elektrodit... 7 Herääminen... 7 LEIKKAUKSEN JÄLKEEN... 8 Kanavointi... 8 Keuhkojen toiminta... 8 Rintalasta... 8 Kivut... 8 Rytmihäiriöt... 9 Kuntoutus... 9 Kotiuttaminen KOTIUTTAMISEN JÄLKEEN Sydän Lääkkeet ja jälkitarkastukset Psyykkiset reaktiot Liikunta Seksuaalinen kanssakäyminen Auton kuljettaminen Tarkkaile vointiasi Erityisesti huomioitavaa sepelvaltimoleikkauksen jälkeen Turvonneet jalat Erityisesti huomioitavaa sydänläppäleikkauksen jälkeen Antibiootit Verenohennuslääkkeet Kuntoutus Sahlgrenskan Yliopistollisen sairaalan alueen sydänvastaanottojen ja lääkintävoimistelujen puhelinnumerot Mölndal Östra...14 Sahlgrenska

3 2 TERVETULOA SAHLGRENSKAN YLIOPISTOLLISEEN SAIRAALAAN! Tämän informaatiolehtisen välityksellä toivotamme sinut tervetulleeksi Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan Sydän- ja Verisuontautien Hoitoalueelle. Lehtisen tarkoituksena on tiedottaa sinulle mitä sydänleikkauksesi yhteydessä tapahtuu. Sydänleikkaus on päivittäistä rutiinia Sydän- ja Verisuonitautien Hoitoalueen henkilökunnalle. On ymmärrettävää, että saatat olla epävarma koska kyseessä on sinulle outo asia. Siksi me henkilökuntaan kuuluvat teemme parhaamme jotta voisit tuntea olevasi turvallisessa ja hyvässä hoidossa sairaalassa ollessasi. Tavoitteenamme on antaa ammattimaista hoitoa ja lähimmäisenrakkautta.

4 3 TERVE SYDÄN Sydän on ontto lihas, joka sijaitsee sydänpussin sisällä rintalastan takana. Väliseinämä jakaa sydämen kahteen puoliskoon, jotka koostuvat eteisestä ja kammiosta. Jotta veri pystyy kiertämään oikeaan suuntaan, on sydämessä sitä varten venttiilit ns. läpät. Tärkeimmät läpät ovat hiippaläppä ja aorttaläppä. Oikeasta kammiosta lähtee keuhkovaltimo (keuhkoartääri) keuhkoihin, joissa vereen siirtyy happea ja siitä poistuu hiilidioksidia. Runsashappinen veri virtaa keuhkoista vasempaan eteiseen. Vasemmasta kammiosta lähtee valtasuoni aortta. Runsashappinen ja ravintoainepitoinen veri siirtyy aortan kautta kudoksiin ja kaikkiin elimiin. Lopuksi veri kulkee laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen jolloin veri on tehnyt yhden täyden kierroksen. Aortasta lähtee verisuonia, joiden tehtävänä on toimittaa sydänlihakselle runsashappista verta. Suonia kutsutaan sepelvaltimoiksi ja ne haarautuvat sydämen pinnalle.

5 4 SAIRASTUNUT SYDÄN Sepelvaltimotauti Verisuonten kalkkeutuminen, joka aiheuttaa sepelvaltimon ahtautumista, on iän mukana tuleva sairaus, miehillä sitä esiintyy aikaisemmin kuin naisilla, ja se saattaa olla perinnöllinen. Korkea verenpaine, sokeritauti, liian korkea veren rasvapitoisuus ja tupakanpoltto lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa samoin kuin stressi, liikunnan puute, liikalihavuus ja epäterveellinen ruoka. Sepelvaltimon ahtauma estää verta toimittamasta happea sydänlihakselle. Tällöin sydänihas ei saa tarpeeksi ravintoa ja siksi se lähettää kipua, joka on toiselta nimeltään sepelvaltimokouristus eli angina pectoris. Sepelvaltimoahtauman suurentuessa oireet pahenevat. Jos ennestään ahtautuneessa sepelvaltimossa muodostuu veritulppa, se saattaa pysäyttää verenkulun täysin. Tämä aiheuttaa sydänlihakselle vamman, joka on nimeltään sydäninfarkti. Aikaisessa vaihessa aloitettu veritulppaa liuottava lääkitys tai akuutti sepelvaltimon laajennus voivat vähentää sydäninfarktin laajenemista. Sepelvaltimoleikkaus Sepelvaltimoleikkauksessa (ns. ohitusleikkauksessa) veri ohjataan sepelvaltimon ahtautuneiden alueiden ohi ylimääräisten suonten (suonisiirteiden) avulla. Ylimääräinen suoni otetaan jalasta, jossa sen puuttuminen ei suuremmin haittaa. Suonen toinen pää ommellaan kiinni aorttaan ja toinen pää sepelvaltimoon ahtautuneen alueen alapuolelle. Joissakin tapauksissa, jos jalassa ei ole sopivia verisuonia, suoni voidaan ottaa kädestä. Melkein aina käytetään arteria mammaria (LIMA) nimistä valtimoa, joka sijaitsee rintakehän sisäpuolella. Normaalisti tämä valtimo huolehtii ihon ja rintakehän seinämän sisäpuolen ravinnonsaannista, mutta potilas pystyy elämään hyvin myös ilman tätä valtimoa. Kun valtimon toinen pää irrotetaan, se voidaan ommella kiinni siihen sepelvaltimoon, joka kulkee sydämen etupuolella ahtautuneen alueen alapuolella. Sydänläppätaudit Sydänläppätautia on kahdenlaista. Toinen tauti on ahtauma (stenoosi), joka vaikeuttaa veren kulkua, toinen on läppäinsuffisienssi, jolloin läppä

6 5 vuotaa ja osa verestä ei pääse pumppautumaan kehoon vaan valuu takaisin kammioon tai eteiseen. Molemmat sairaustilat liikarasittavat sydäntä jolloin keuhkoihin saattaa kerääntyä nestettä. Silloin keuhkot menettävät osan kyvystään siirtää happea vereen, jolloin potilas hengästyy helposti rasittaessaan itseään ja saattaa hengästyä myös levätessään. Pitkäaikainen liikarasitus kuluttaa sydäntä. Potilas, jolla on aorttaläppätauti, saattaa yksittäisen voimakkaan sydämen rasituksen yhteydessä kärsiä sydämen vajaatoiminnasta tai hän saattaa pyörtyä. Sydänläppäleikkaus Sydänläppäleikkauksen tarkoituksena on joko korjata sydämen oma läppä (läppäplastiikka) tai korvata läppä keinotekoisella läpällä. Keinotekoisia läppiä on kahta lajia: biologisia ja mekaanisia. Mekaaniset läpät valmistetaan synteettisestä aineesta. Ne eivät kulu, mutta vaativat elinikäisen verta ohentavan lääkityksen. Biologinen läppä tehdään käsitellystä sian sydämen läpästä. Tämän läpän hyvä puoli on se, että se vaatii ainoastaan lyhytaikaisen verenohennushoidon. Haittapuolena on se, että läppä kuluu ajan myötä ja se joudutaan mahdollisesti vaihtamaan myöhemmin. Ennen sydänläppäleikkausta potilaan on käytävä hammaslääkärissä tarkistuttamassa, että hampaissa ei piile mitään infektiota, joka saattaisi myöhemmin levitä sydänläppään. SAIRAALAAN KIRJOITTAUTUMINEN JA LEIKKAUS Valmistautuminen Viikko ennen leikkausta sinun on lopetettava sellaisten lääkkeitten käyttö, jotka sisältävät asetyylisalisyylihappoa tai sen sukuista ainetta, esim. Treo, Treo Comp, Plavix, Diklofenak, Pronaxen, Orudis, Ipren ja Alganex ovat tällaisia. Trombyylia saat kuitenkin käyttää leikkauspäivään asti. Verenohennuslääkkeen (Waranin) käyttö on lopetettava 5 6 päivää ennen leikkauspäivää. Joissakin tapauksissa Waran on korvattava vertaohentavilla lääkeruiskeilla. Tästä tiedottaa kussakin tapauksessa hoitava lääkäri.

7 6 Mitä sairaalaan on otettava mukaan Hygienianhoitotarvikkeita Mukavat kengät Aamutakki Taskurahaa Lääkelista Mahdolliset lääkkeet ensimmäistä sairaalavuorokautta varten Valmistautuminen leikkausta edeltävänä päivänä Sairaalankirjoittautumispäivänä henkilökunta ottaa sinut vastaan ja ohjaa oikeaan paikkaan, antaa informaatiota ja ottaa verikokeita. Saat tavata mm. lääkintävoimistelijan, joka antaa ohjeita yskimistekniikasta, hengitysvoimistelusta ja siitä miten pääset helpoimmin makuulle ja ylös sängystä leikkauksen jälkeen. Saat myös tavata nukutuslääkärin, joka käy läpi sairaskertomuksesi ja suunnittelee nukutuksen. Saat myös tietoa kipulääkityksestä, jota sinulle annetaan leikkauksen jälkeen. Päivän viimeinen toimenpide on suihkussa käynti, jossa sinun on käytettävä erikoissaippuaa infektion ehkäisemiseksi. Jos leikkaus tehdään aamulla, et saa syödä etkä juoda mitään puolenyön jälkeen. Jos leikkaus tehdään muulloin, hoitohenkilökunta antaa sinulle siitä erityisohjeita. Jos haluat, voit saada unilääkettä leikkausta edeltäväksi yöksi. Leikkauspäivä leikkaukseen valmistautuminen Aamulla toisesta jalastasi ja tarvittaessa myös rintakehästäsi ajetaan ihokarvat. Sen jälkeen käyt jälleen suihkussa samalla tavalla kuin leikkauspäivää edeltäneenä iltana. Sairaanhoitaja asentaa tipan tiputusneulaan ja ruiskuttaa puudutusainetta kipukatetriin. Osaston henkilökunta vie sinut leikkausosastolle, jossa nukutuslääkäri ottaa sinut vastaan, ja saat käydä leikkauspöydälle. Sitten sinut viedään leikkaussaliin. Siellä sinut kytketään EKG laitteeseen ja sinulle annetaan rauhoittavaa ainetta tiputusneulan kautta. Nukutuslääkäri laittaa muovikanyylin ranteessa olevaan valtimoon jotta verenpainetta olisi helpompi tarkkailla jatkuvasti. Nukutus aloitetaan ruiskuttamalla nukutusainetta tiputusneulan kautta. Kun olet nukahtanut, henkitorveesi laitetaan suun kautta muoviputki (intubaatioputki). Se

8 yhdistetään hengityskoneeseen (respiraattoriin), joka huolehtii hengityksestä. Sen jälkeen nukutuslääkäri laittaa muutamia ohuita muoviletkuja (katetreja) solisluun alla tai kaulassa olevaan verisuoneen. Näiden avulla voidaan seurata sydämen toimintaa ja samalla antaa tarvittavaa lääkitystä. Myös virtsarakkoon laitetaan katetri ja se yhdistetään keräyspussiin. Tämän jälkeen leikkauksen valmistelut on suoritettu. Varsinainen leikkaus (sydän- keuhkolaitteen kanssa tai sitä ilman) Leikkaus aloitetaan avaamalla rintakehä. Sepelvaltimoleikkauksessa kirurgi tekee päätöksen pysäytetäänkö sydän vai leikataanko sydämen lyödessä. Useimmissa tapauksissa sydän pysäytetään. Silloin on välttämätöntä, että sydän- keuhkolaite ohjaa veren sydämen ulkopuolelle leikkauksen aikana, siirtää siihen happea ja pumppaa sen kehoon. Kaikki leikkaukset, joissa sydänläppä vaihdetaan, tehdään sydänkeuhkolaitteen avulla. Tahdistimen elektrodit Kaikissa sydänleikkauksissa ommellaan 1 4 ohutta metallilankaa (elektrodia) kiinni sydämeen. Elektrodit voidaan tarvittaessa leikkauksen jälkeisinä päivinä yhdistää tahdistimeen, joka saa sydämen lyömään tasaiseen tahtiin. Elektrodit otetaan pois ennen kotiinlähtöä. Herääminen Kun leikkaus on ohi, sinut siiretään tehohoito-osastolle. Siellä jatketaan sydämesi toiminnan tarkkailua ja hoitohenkilökuntaa on lähelläsi koko päivän. Suussasi oleva muoviletku jää paikallen ja hengityskone auttaa sinua edelleen hengitämään. Muoviputki on äänihuulien välissä ja sen takia äänesi ei kuulu, jos yrität puhua. Se voi tuntua epämiellyttävältä, mutta henkilökunta on tästä tietoinen ja auttaa sinua puhumisessa. Respiraattori kytketään pois päältä ja muoviputki otetaan pois niin pian kuin mahdollista. Omaisesi voivat tehdä lyhyen vierailukäynnin teho-osastolle. 7

9 8 LEIKKAUKSEN JÄLKEEN Kanavointi Leikkauksen jälkeen tapahtuu aina hieman verenvuotoa. Ennen kuin leikkaus lopetetaan, asennetaan 2-4 muoviletkua (kanavointi eli drenaasi) rintaonteloon. Nämä johtavat veren keräysastiaan. Tätä verta voidaan tarvittaessa antaa sinulle takaisin. Leikkauksen jälkeisenä päivänä kanavointiputket otetaan pois. Keuhkojen toiminta Nukutusaine, sängyssä makaaminen ja mahdollinen kipu huonontavat keuhkojen toimintaa huomattavasti. On hyvin tärkeää yrittää saada keuhkot toimimaan normaalisti. Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä vuorokautena tulet luultavasti tarvitsemaan happikaasua. Sitä annetaan muoviletkusta nenän kautta tai suun ja nenän peittävän naamarin avulla. Keuhkojen toiminnan parantamiseksi sinulle opetetaan PEP naamarin/pep suukappaleen käyttämistä. Sinun on itse huolehdittava siitä, että käytät PEP naamaria joka tunti. Mitä nopeammin pääset sängystä ylös ja mitä ahkerammin käytät PEP naamaria, sitä nopeammin keuhkosi palautuvat normaalitoimintaan. Yskimis- ja hengitystekniikkaharjoituksista on sinulle nyt hyötyä. Hengitysteihin voi kerääntyä paljon limaa leikkauksen jälkeen. Yskiminen ja syvään hengittäminen ovat paras tapa päästä eroon limasta. Rintalasta Leikkauksen aikana rintalasta halkaistaan ja myöhemmin se ommellaan kiinni metallilangalla, joka sitoo rintalastan tukevasti paikalleen. 6-8 viikon jälkeen rintalasta on parantunut. Parantumisaikana rintalastaa ei saa rasittaa liikaa, mutta käsien käyttäminen on kuitenkin tärkeää jotta niska ja olkapäät eivät jäykistyisi. Lääkintävoimistelija antaa tietoa minkälaista liikuntaa tässä tapauksessa suositellaan. Kivut Leikkaushaava on kipeä leikkauksen jälkeen. Kivun kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Jotta voisit hyvin ja pääsisit liikkeelle nopeasti, on tärkeää että kipuja hoidetaan kipua lievittävällä lääkityksellä. Kerro henkilökunnalle, jos sinulla on kipuja. On olemassa

10 9 hyviä lääkkeitä, jotka auttavat kipuihin. Kipujen kärsiminen ei edistä kuntoutumista. Kivun lievitys leikkauksen jälkeen Meidän tavoitteemme on, että sinulla olisi mahdollisimman vähän kipuja leikkauksen jälkeen. Hyvä kivunlievitys on tärkeää siksi, että välttyisit kivun aiheuttamasta epämukavuudesta ja siksi, että pääsisit liikkeelle leikkauksen jälkeen. Meillä on käytettävissä erityinen kipupumppu, joka antaa sinulle mahdollisuuden tietyssä määrin itse ohjata kivunlievitystäsi. Sen voit tehdä painamalla nappia, joka on kytketty pumppuun. Jokinen napin painallus antaa yhden annostuken kipulääkettä. Pumppu on etukäteen ohjelmoitu antamaan sinulle sopivan annostuken, joten ei ole olemassa vaaraa, että saisit liikaa kipulääkettä. Jos sinusta tuntuu, ettet saa tarpeeksi kivunlievitystä, me luonnollisesti säädämme pumpun uudelleen. Yleensä tätä pumppua käytetään 2-4 vuorokautta leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen siirytään vähitellen tablettien käyttöön. Jotta saisimme tietää kuinka paljon kipuja sinulla on, käytämme niin sanottua VAS asteikkoa. Se on jaettu 1:stä 10:een siten, että 1 tarkoittaa ei ollenkaan kipua ja 10 pahinta mahdollista kipua. Henkilökuntamme valvoo sinua koko ajan ja voi selittää asioita ja vastata kysymyksiin. Rytmihäiriöt Ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä kokee noin joka neljäs sydänleikkauksessa ollut potilas, muutamasta tunnista muutamaan päivään, että pulssi on epäsäännöllinen tai nopea. Tätä rytmihäiriötä sanotaan eteisvärinäksi. Se saattaa tuntua epämiellyttävältä, mutta on vaaratonta. Häiriötä hoidetaan lääkkeillä tai joissakin tapauksissa sähköiskulla, joka annetaan sen jälkeen kun potilas on nukutettu. Kuntoutus Sinun kuntoutuksesi aloitetaan jo osastolla. Sitä sovelletaan yksilöllisesti ja jatketaan siihen asti kunnes olet toipunut. Vaikka olisitkin väsynyt ja voimaton leikkauksen jälkeen, on tärkeää että pääset mahdollisimman nopeasti nousemaan jalkeille ja mahdollisesti kävelemään osastolla. Oma panoksesi ja aktiivinen osallistumisesi on erittäin tärkeää ja ratkaisevaa

11 10 siinä kuinka nopeasti pystyt toipumaan. Tulet tapaamaan lääkintävoimistelijan, joka ohjaa ja auttaa sinua harjoittelussa. Jo leikkauspäivänä pääset istumaan vuoteen laidalle ja mahdollisesti nousemaan seisaalle hoitohenkilökunnan avustuksella. Päivä tai pari leikkauksen jälkeen pääset todennäköisesti jo kävelemään osastolla ja käymään suihkussa henkilökunnan avustuksella. Kaikki ateriat tarjoillaan päivähuoneessa. Useimmiten potilas jaksaa kävellä sinne jo leikkauksen jälkeisenä päivänä. Yritä olla jalkeilla mahdollisimman paljon ja pidä välillä lepohetkiä. Päivähuoneessa suoritetaan joka päivä kevyttä voimistelua. Kotiuttaminen Sairaalassaoloaikasi kestää normaalisti 5-6 päivää, sen jälkeen sinut kotiutetaan. Jos lääketieteelliset syyt niin vaativat, sinulla on mahdollisuus saada lyhytaikaista hoitoa kuntoutusosastolla. Jos kotipaikkakuntasi on Göteborgin ulkopuolella, sinut luultavasti lähetetään kotipaikkakunnan sairaalaan jo kolme tai neljä päivää leikkauksen jälkeen. KOTIUTTAMISEN JÄLKEEN Sydän Sydänleikkauksen jälkeen sydän on vahvempi kuin ennen leikkausta eikä vahingoitu rasituksesta. Tunnet itse kuinka paljon jaksat ja harjoituksella pystyt lisäämään kykyäsi. Lääkkeet ja jälkitarkastukset Tulet tarvitsemaan lääkkeitä leikkauksen jälkeen. On mahdollista, että joku lääke voidaan ottaa pois. Kotiuttamisen yhteydessä käydään läpi, mitä lääkkeitä sinun on jatkossa otettava päivää kotiuttamisen jälkeen sinut kutsutaan sairaanhoitajan luokse kotipaikkakuntasi sairaalaan. Siellä yleinen terveydentilasi kontrolloidaan ja leikkaushaava tarkistetaan. Nyt on aika aloittaa fyysinen harjoittelu sairaalassa.

12 11 Noin 6 10 viikkoa leikkauksen jälkeen pääset lääkärille. Silloin lääkityksesi tarkistetaan uudelleen ja keskustellaan milloin voit palata työhösi. Useimmat aloittavat työt 2 3 kuukauden sisällä. Psyykkiset reaktiot Suuren leikkauksen jälkeen on tavallista, että potilaalla esiintyy tiettyjä psyykkisiä reaktioita. Se voi johtua siitä, että potilas on ollut huolissaan tai pelokas sairaalaan menon ja leikkauksen takia. Sairaalassaolo merkitsee olemista oudossa ympäristössä, paljon uusien vaikutteiden saamista, vuorokausirytmin muutosta ja suurta levottomuutta. Saattaa olla myös niin, että potilas pelkää kotiinlähtöä. Kun olet palannut tuttuun ympäristöön, aivosi jatkavat kaikkien vaikutteiden käsittelyä. Siksi on aivan luonnollista, että tunnet itsesi ajoittain masentuneeksi tai että mielialasi vaihtelee. On tärkeää, että sinä ja ympäristösi tietävät että tämä on normaalia ja että se on ohimenevää. Joskus nämä tunteet saattavat toistua muutaman kuukauden aikana. On myös tavallista, että muisti ja keskittymiskyky ovat huonommat jonkin aikaa leikkauksen jälkeen. Liikunta Sinun täytyy jatkaa kuntouttamistasi olemalla fyysisesti aktiivinen. Kaikenlainen fyysinen toiminta on hyödyllistä. Fyysinen toimettomuus on sydän- ja verisuonitautien suurimpia riskitekijöitä. Tänä päivänä tiedetään, että yhteensä 30 minuutin päivittäinen fyysinen liikunta kuten kävely, pyöräily ja puutarhatyö edistävät terveyttä. Jos liikunnan määrää lisätään yli 30 minuutin, se vaikuttaa entistä myönteisemmin terveydentilaan. Lääkintävoimistelussa sinulle annetaan tietoa ja sovellettua fyysistä harjoittelua yhdessä muiden sydänleikkauksessa olleitten kanssa. Me suosittelemme, että osallistut sydämenkuntoutukseen sairaalassasi riippumatta siitä tunnetko itsesi väsyneeksi ja heikoksi vai pirteäksi ja vahvaksi. Seksuaalinen kanssakäyminen Voit aloittaa seksuaalisen kanssakäymisen kun tunnet, että sinulla on voimia ja halua harrastaa sitä. Se ei vahingoita sydäntä.

13 12 Auton kuljettaminen Koska leikkauksen jälkeen reagointikyky on huonontunut eikä rintalasta ole vielä täysin parantunut, et saa ajaa autoa aivan heti kotiutuksen jälkeen. Tieviraston Trafikmedicin (Liikennelääketiede) kirjan mukaan ei ole suotavaa kuljettaa autoa neljän ensimmäisen viikon aikana sydänleikkauksesta. Käytä turvavyötä kun olet matkustajana tai kun ajat autoa itse. Tarkkaile vointiasi Jos kivut lisääntyvät, tulee kuumetta tai haavan märkimistä tai muunlaista jatkuvaa tai lisääntyvää vaivaa, sinun on otettava yhteyttä siihen vastaanottoon, jossa sydäntäsi kontrolloidaan. Erityisesti huomioitavaa sepelvaltimoleikkauksen jälkeen Turvonneet jalat Sepelvaltimoleikkauksen aikana otetaan yleensä verisuonia joko yhdestä tai molemmista jaloista. Tämä saattaa aiheuttaa turvotusta jaloissa ja säärissä. Jos mahdollista, on hyvä istua tai maata niin että jalat ovat ylhäällä. Jalkojen turvotus häviää normaalisti muutaman viikon tai kuukauden jälkeen. Jos turvotus yltyy, sinun on otettava yhteyttä sairaanhoitajaan. Erityisesti huomioitavaa sydänläppäleikkauksen jälkeen Antibiootit Jos sinulle on tehty sydänläppäsiirto, sinun on tarkkailtava ettet saa infektiota, johon liittyy kuumeilua. Siihen on syynä se, että bakteerit saattavat kulkeutua veren mukana keinotekoiseen läppään ja aiheuttaa infektion, joka voi vahingoittaa läppää. Jos sinulle tulee infektio, joka tuntuu enemmältä kuin tavallinen vilustuminen, sinun on otettava yhteyttä lääkäriisi, joka päättää tarvitsetko antibioottihoitoa. Jos sinulle tehdään sellainen toimenpide, missä bakteereja voi siirtyä vereen, esim. hammaslääkärin tai hammashygienistin tekemät tietyt leikkaukset tai hoitotoimenpiteet, sinun on saatava antibioottihoitoa

14 13 ennen toimenpidettä ja sen aikana. Sinulle annetaan kirjallista informaatiota tästä. Verenohennuslääkkeet Jos sinulle on tehty mekaanisen läpän siirto, sinulle annetaan elinikäistä verenohennushoitoa (Waran hoitoa). Jos läppä on biologinen, on kolmen kuukauden Waran hoito riittävä. Hoito aiheuttaa sen, että sinulta vuotaa verta hieman enemmän ja helpommin, jos loukkaat itseäsi. Sinun on tarkkailtava mustelmien ja ien- ja nenäverenvuodon alttiutta. Mahalaukun verenvuodon välttämiseksi sinun ei pidä käyttää tabletteja, jotka sisältävät asetyylisalisyylihappoa ja sen sukuisia lääkeaineita, joita on monissa tavallisissa päänsärkytableteissa. Esim. Trombyl, Treo, Treo Comp, Diklofenak, Pronaxen, Orudis, Ipren Alganex ovat tällaisia. Mahaverenvuodon yksi merkki on musta uloste. Jos sinulle tehdään myöhemmin jokin toimenpide, joka aiheuttaa verenvuotoa, sinun on kerrottava, että käytät verenohennuslääkettä. Sinun oma lääkärisi tai paikallinen sairaalasi/terveyskeskuksesi huolehtii verenohennuslääkityksestäsi. Annostus määrätään verikokeiden perusteella, joita otetaan alussa joka viikko ja myöhemmin muutaman kuukauden välein. Kuntoutus Länsi-Götanmaan alueen jokaisella sairaalalla on erityinen harjoitteluohjelma sydänleikkauspotilaille. Ohjelman sisältö vaihtelee hieman sairaalasta toiseen. Oma sairaalasi antaa sinulle tästä informaatiota.

15 14 Sahlgrenskan Yliopistollisen sairaalan alueen sydänvastaanottojen ja lääkintävoimistelujen puhelinnumerot Yksikkö Puhelin Puhelinaika Mölndal Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja ma-to Lääkintävoimistelu ma-pe Östra Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja ma-pe ja ma-to Lääkintävoimistelu ma-pe Sahlgrenska Sydänvastaanotto, sairaanhoitaja ke Lääkintävoimistelu ma-pe

16 15 OBS! Översättarens anmärkningar: jkl Övre hålvenen = Yläonttolaskimo Höger förmak = Oikea eteinen Höger kammare = Oikea kammio Nedre hålvenen = Alaonttolaskimo Aorta = Aortta Lungartär = Keuhkovaltimo Vänster förmak = Vasen eteinen Vänster kammare = Vasen kammio Kranskärl = Sepelsuoni

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

Mitä leikkausosastolla tapahtuu Mitä leikkausosastolla tapahtuu Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu, kun olet täällä hoidettavana. Tiedämme, että moni jännittää

Lisätiedot

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle

Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje kilpirauhasleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (6) Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A 12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle 1 (5) Potilasohje päiväkirurgiseen sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle 1 (7) Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle Tervetuloa osastolle A12 Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle 1(5) Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa Teille tietoa tulevasta toimenpiteestä ja siihen liittyvästä hoidosta sekä sairaalassa

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg

OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE. Mitä leikkausosastolla tapahtuu. En del av Landstinget Gävleborg OPERATIIVINEN TOIMINTA-ALUE Mitä leikkausosastolla tapahtuu En del av Landstinget Gävleborg Tervetuloa leikkausosastolle Tämän esitteen tarkoituksena on kertoa sinulle lyhyesti, mitä osastollamme tapahtuu,

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09. Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere, 18.09.2015 TAUSTAA Leikkaussalihoitaja n. 20 vuotta Päikissä 15 vuotta

Lisätiedot

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla

Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito. Elinluovuttaja leikkausosastolla Elinluovuttajan tunnistaminen ja hoito 1.10.2015 Elinluovuttaja leikkausosastolla Sh Ritva Riikonen TG4 Toiminta leikkausosastolla TG4 Elinluovuttajan hoidon tavoitteena on siirrettävien elinten turvaaminen

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot

Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi

Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi Persgårdenin erityisasuntola toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Persgården on 32 asunnon erityisasuntola. Persgården pyrkii luomaan rauhallisen, turvallisen ja luottamuksellisen kodinomaisen

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sydänyksikkö Päivitys 03//2015 Päivittäjä PK, pl Toimi näin, kun rinnassa tuntuu kipua: - Asetu lepäämään.

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE

TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE TERVETULOA LASTENKIRURGIAN VUODEOSASTOLLE 1 Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, 28500 Pori Lastenkirurgia, osasto A2 Puh. (02) 627 7026 www.satshp.fi lastenkirurgian yksikön kotisivut OSASTOLLE

Lisätiedot

Spelmannen toivottaa sinut tervetulleeksi

Spelmannen toivottaa sinut tervetulleeksi Spelmannen toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Spelmannen on 43 asunnon erityisasuntola, jossa on 14 dementikoille tarkoitettua asuntoa. Meillä on myös pariasuntoja pariskunnille, joista

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Stimulaattori kivun hoidossa

Stimulaattori kivun hoidossa OPAS Stimulaattori kivun hoidossa 1 Stimulaattorin osat ovat: Stimulaattori mikä se on? Stimulaattori on nykyisin yksi vakiintunut hoitovaihtoehto neuropaattisen eli hermovauriokivun hoidossa silloin,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Hantverkarn toivottaa sinut tervetulleeksi

Hantverkarn toivottaa sinut tervetulleeksi Hantverkarn toivottaa sinut tervetulleeksi Hofors kommun 2009 Hantverkarn on 28 asunnon erityisasuntola. Hantverkarn pyrkii luomaan rauhallisen, turvallisen ja luottamuksellisen kodinomaisen asumisen,

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Joskus synnytetään keisarileikkauksella Joskus synnytetään keisarileikkauksella 1 Joskus synnytetään keisarileikkauksella On tilanteita, jolloin päädytään keisarileikkaukseen eli sectioon. Syyt leikkaukseen voivat johtua joko äidistä, sikiöstä

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 1 (16) OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE 2 (16) Lukijalle Teille tai läheisellenne on sydämen sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella päädytty tekemään sydänleikkaus, joko

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköpostiosoite: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot