Etelä-Pohjanmaan strategiset vaikuttamisen kärjet

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan strategiset vaikuttamisen kärjet

2

3 Etelä-Pohjanmaan strategiset vaikuttamisen kärjet Sisältö 1. Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 (Seinäjoen AMK ja Seinäjoen yo-keskus) 4 2. Työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaaminen 6 3. Länsi-Suomen kasvuohjelma 8 4. Ruoka kestävän kasvun lähteenä Palvelut maakunnan kilpailu- ja vetovoimatekijänä Raideliikenteen kehittäminen osana Euroopan TEN-T-ydinverkkokäytävää Tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona Alempiasteisen tieverkon kehittäminen maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäjänä 18

4 4

5 1) Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 (Seinäjoen AMK ja Seinäjoen yo-keskus) Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle ja verkostoiduttava parhaimpaan osaamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Ruoka-alan AMK-tutkintojen sekä yamk-tutkintojen määrää on kasvatettava ja käynnistettävä uusi ruoka-alan liiketoiminnan maisteritutkinto. Koulutustarjontaa on lisättävä valtakunnallisesti määritellyillä osaajapula-aloilla kuten ICT-alalla. Työ- ja elinkeinoelämää sekä urakehitystä tukevia korkeakoulupolkuja ja täydennyskoulutusta on kehitettävä Jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehittämiseen on panostettava aktiivisesti. Seinäjoen IoT Hub ja Digital Factory -konseptia (teollinen internet) tulee kehittää pkkentän ja työelämän hyödynnettäväksi maakunnan profiilialoille. Yliopistokeskusten perusrahoitusta on vahvistettava merkittävästi. Yliopistojen tulosohjaukseen on luotava selkeä elinkeinoelämäyhteistyöhön kannustava elementti. Eteläpohjalaisen koulutusosaamisen vientisisältöjä ja kumppanuusverkostoa on vahvistettava ja uusia vientimaita kartoitettava. 5

6 6

7 2) Työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaaminen Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen. Osaamisvaje aiheuttaa haasteita myös ammatillisen koulutuksen henkilöstölle, joilla tulee olla uusin osaaminen. Näiden akuuttien ongelmien poistamiseksi tarvitaan nopeasti seuraavia toimenpiteitä: Etelä-Pohjanmaan työvoimapulaan on laadittava Siltasopimus sekä mahdollistettava nykyistä joustavammat uuden työvoiman rekrytoinnissa auttavat mallit. Nopeasta kasvusta johtuva osaavan työvoiman saanti uhkaa muodostua kasvun pullonkaulaksi. Ammatillisen koulutuksen on vastattava tulevaisuuden osaamistarpeisiin panostamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin ja robotisaatioon. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamistaso on varmistettava vastaamaan työelämän osaamisvaatimuksia yhä kiihtyvässä muutoksessa mm. laajojen työelämäjaksojen keinoin. 7

8 8

9 3) Länsi-Suomen kasvuohjelma Suomen toiminnallinen ja taloudellinen kehitys ei tapahdu pelkästään työssäkäyntialueittain tarkasteltavien ja kehitettävien toimintojen kautta. Kansallisen tarkastelun ohella tarvitaan myös suuralueittaista yhteistyötä ja toimenpiteitä. Länsi-Suomen alueella tapahtuva kansantaloudellinen kehitys on erittäin merkittävää ja kehityksen haasteet maakunnissa ovat varsin yhteneviä. Länsi-Suomen maakunnat ovat valmiita yhdessä alueen toimijoiden kanssa käynnistämään valtion kanssa vuorovaikutteisen kehittämisprosessin eri osapuolten yhteisen Länsi-Suomen kasvuohjelman aikaansaamiseksi. Länsi-Suomen kasvun ja kehityksen ohjelman laatiminen on käynnistettävä, resursoitava ja toteutettava Länsi-Suomen maakuntien ja valtion yhteistyössä. Tulevan EU-ohjelmakauden koheesiopolitiikan on oltava aidosti alueiden kehittämisen väline, jota toteutetaan maakunnissa, maakuntien päätöksenteolla. Rakennerahoitus on kohdennettava tasapuolisesti Suomessa ja Länsi-Suomen suuralueen sisällä. Etelä-Pohjanmaalla toimivien korkeakoulujen osaaminen on valjastettava laajemmin tukemaan alueen kasvua ja kansainvälistymistä. 9

10 10

11 4) Ruoka kestävän kasvun lähteenä MMM:n tulevaisuuskatsauksessa kesäkuulta 2018 edellytetään ripeiden vastauksien hakemista hallinnonalan kansallisiin muutostekijöihin. Näihin kuuluvat ilmastonmuutos, nopea teknologinen kehitys, luonnonvarojen käytön kestävyys, globaali talouden murros, arvojen ja asenteiden muutos sekä väestörakenne ja kaupungistuminen. Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Maatilojen investointirahoituksen riittävyys on turvattava osana maatalouden kannattavuuden parantamista. Ruoka-alan koulutusten vetovoimaa on lisättävä valtakunnallisin toimin ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ruoantuotantoa on uudistettava digitaalisuutta ja kansainvälistymistä hyödyntämällä. 11

12 12

13 5) Palvelut maakunnan kilpailu- ja vetovoimatekijänä Alueen kilpailukyky ja toimivuus edellyttävät kansalaisten ja elinkeinoelämän elinolosuhteiden kehittämistä vastaamaan palvelutarpeisiin sekä tulevaisuuden haltuunottoon. Olennaisia kysymyksiä ovat sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi, työllisyys, osallisuus ja arjen turvallisuus. Laajan palvelun päivystyssairaalan toimintaa on kehitettävä ja vahvistettava Seinäjoella. Lääkärihelikopteritoiminnan edellytykset Seinäjoella on turvattava. Ikäihmisten ja omaishoidon (I&O) sekä lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -kärkihankkeiden muutostyön jatkuvuus on turvattava. Työllistymisen palveluallianssikokeilu tulee toteuttaa ja sen rahoitus varmistaa. Sote-rahoitukseen kuulumattomien uuden maakunnan tehtävien rahoituskriteerit on määriteltävä tarveperusteisuuden mukaan. Lakisääteisten kuljetuspalveluiden ja liikkumispalveluiden järjestämismallia on kehitettävä kokeiluin. 13

14 14

15 6) Raideliikenteen kehittäminen osana Euroopan TEN-T-ydinverkkokäytävää Pääradan kehitykseen liittyvillä toimenpiteillä on valtakunnallinen merkitys elinkeinoelämälle ja läntisen Suomen kehittymiselle. Toimenpiteillä edesautetaan raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamista energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelman valmisteluun ja hyväksymiskäsittelyyn on vaikutettava niin, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytävien laajennukseen. Esityksen hyväksyminen ilman suuria muutoksia sisältöön ja rahoitustasoon on ensiarvoisen tärkeää pääradan kehittämisen osalta. Seinäjoki Tampere-yhteysvälin suunnitelmatilannetta on parannettava: tarveselvitys käynnistetään vuoden 2019 aikana, yleissuunnittelu alkaa välittömästi tarveselvityksen jatkumona ja erillisrahoitus suunnittelun etenemiseksi turvataan. Seinäjoen asemanseutua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutason parantamiseksi. Puuterminaali on rakennettava pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle. 15

16 16

17 7) Tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona Saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen, elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuuden ja ennakoitavuuden kehittäminen sekä häiriöttömyys ovat tavoiteltuja tieverkon kehittämisen vaikutuksia. Yhtälailla tieverkon kehittämisessä pyritään ajonopeuksien nostamiseen runkoverkon tavoitetilaan sekä hitaan lyhytmatkaisen liikenteen eriyttämiseen pitkämatkaisesta liikenteestä. Edellä mainittujen vaikutusten edistämiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Runkoverkkoasetuksen tulee edetä esitetyssä muodossa vt 3, vt 18 ja vt 19 osalta. Valtatien 19 palvelutasoa on välittömästi parannettava runkoverkon edellyttämälle tasolle. Ensivaiheen hankkeina: Jalasjärven vt 19 ja vt 3 -risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio Atria-yhteysvälin 2+2-kaistaisuuden toteuttaminen, ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria Lapua. Valtatietä 3 on kehitettävä pitkämatkaisen liikenteen runkona. Jalasjärven risteysalueen rakentaminen, Rajalanmäen ohituskaistan ja Koskueen ohituskaistaparin rakentaminen, Juustoportin liittymän rakentaminen. Valtatien 18 Vaasa Seinäjoki Jyväskylä palvelutasoa on nostettava. Pelmaan risteyksen rakentaminen. Liittymätiheyden harventaminen tilusjärjestelyin ja rinnakkaisteitä rakentamalla. Älykkään liikenteen valmiuksia on korotettava sekä mahdollistettava uudet digitaaliset palvelut runkoverkolla. 17

18 18

19 8) Alempiasteisen tieverkon kehittäminen maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäjänä Etelä-Pohjanmaan hajakeskittynyt asutus- ja yritysrakenne edellyttää hyvää alueiden välistä saavutettavuutta. Maakunnan elinkeinoelämän ja palvelurakenteen kehittäminen edellyttää lisäpanostuksia alemmanasteen tieverkkoon ja tienpitoon: Tieverkon kunnossapitoon suunnattujen määrärahojen tasoon on tehtävä korotus. Maantien 711 peruskorjaus on toteutettava. Kantatien 67 yleissuunnitteluprosessin tulee edetä tavoitteellisella aikataululla. 19

20

21 Kampusranta 9 C PL Seinäjoki