Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

2 Sisällys 1. JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN EDISTÄMINEN VUOSINA Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Tulevaisuuden osaamistarpeet Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Eheä aluerakenne ja ympäristö ETELÄ-POHJANMAAN STRATEGISEN VAIKUTTAMISEN KÄRJET LIITE: Rakennerahasto ohjelman ja maaseutuohjelman rahoitustaulukot 1

3 1. JOHDANTO Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 mukaan maakunnan liiton johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Toteutuessaan maakuntauudistus muuttaa myös aluekehittämisen suunnittelujärjestelmää. Lakiehdotuksissa ei enää ole mainintaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmasta, vaan maakunnat itse päättävät mahdollisista toimeenpanoa ohjaavista suunnitelmista. Jatkossa maakunnat käyvät vuoropuhelua ministeriöitten kanssa aluekehittämiskeskusteluissa, joissa myös linjataan kehittämiskohteita. Euroopan unionin ohjelmakausi on kallistumassa loppupuoliskolle ja uuden ohjelmakauden valmistelu on käynnistynyt. Etelä-Pohjanmaalla käytössä olevien rahoitusresurssien mahdollisimman tehokkaan, tuloksellisen ja tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen varmistamiseksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa käsitellään rahoituksen kohdentamista. Tarkoituksena on tehdä välitilinpäätöstä ja analysoida rahoitusohjelmittain, mihin teemoihin rahoitus on kohdentunut ja erityisesti, mihin lähitulevaisuudessa sitä olisi tarpeen vielä suunnata maakuntaohjelman tavoitteiden edistämiseksi. Valmisteluprosessi Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa nojauduttiin tuoreen maakuntaohjelman valmisteluprosessiin. Aineksia saatiin myös aluekehittämisen ajankohtaiskiertueen tilaisuuksista, joita järjestettiin toukokuussa 2018 kolme kappaletta eri puolilla maakuntaa yhteistyössä maakuntauudistuksen valmistelijoiden kanssa. Lisäksi muun muassa Etelä-Pohjanmaan tulevaisuusryhmä evästi toimeenpanosuunnitelman valmistelua. Hyväksyminen Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan , ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi suunnitelman

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Muuttuvaa toimintaympäristöä analysoidaan tarkemmin joulukuussa 2017 hyväksytyssä maakuntaohjelmaasiakirjassa Toimeenpanosuunnitelmassa on tarpeen nostaa esiin ja korostaa sellaisia teemoja ja ilmiöitä, joiden merkitys on entisestään kasvanut tai joiden asettamiin haasteisiin pitää heti tarttua. Talouden yleinen noususuhdanne on edelleen vaikuttanut myönteisesti myös eteläpohjalaiseen toimeliaisuuteen. Jo valmiiksi valtakunnan tasoon verrattuna matala työttömyys on jatkanut laskuaan ja samalla työllisyys on noussut. Myönteisen kehityksen kääntöpuolella on paheneva pula osaavasta työvoimasta, ja rekrytointiongelmat tulevat laajenemaan yhä useampia ammattiryhmiä kattavaksi ongelmaksi. Työvoiman saatavuusongelmiin vaikuttaa osaltaan myös maakunnan vanheneva ikärakenne ja negatiivinen väestönkehitys, joka jatkuu huolestuttavana kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Seinäjokea, Ilmajokea ja Lapuaa. Suurimmat muuttotappiot syntyvät opintojen perässä yliopistokaupunkeihin muuttavista nuorista. Samaan aikaan maakunnan omat koulutuspaikat niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulussakin ovat joutuneet mittavien leikkausten kohteeksi. Kehitys on kohtalokas, etenkin kun Etelä-Pohjanmaalla näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet pitää kiinni itse kouluttamistaan opiskelijoista valmistumisen jälkeen. Opetushallituksen tilastojen mukaan vuonna % Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuoden kuluttua edelleen maakunnassa, mikä on kolmanneksi korkein osuus valtakunnallisesti. Sen sijaan muualla kouluttautuneiden houkuttelu maakuntaan on huomattavasti vaikeampaa. Saman tilaston mukaan 2,6 % koko Suomen korkeakoulutetuista oli asettunut Etelä- Pohjanmaalle. Maakunnan osaamisperustaa uhkaa mureneminen samalla, kun työn murros ja digitalisaatio edellyttävät viemään osaamista kansainväliselle tasolle. Osaamisen kehittämisen on myös perustuttava jatkuvalle oppimiselle. Yrityksiltä kaivattaisiin laajempia panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Selvää on, ettei osaamis- ja väestövajetta pystytä ratkaisemaan kotimaisin voimin, vaan ulkomaisen työvoiman tarve tulee väistämättä eteen. Niukasti kansainvälistyneenä maakuntana Etelä-Pohjanmaalla on tässä erityisesti kirittävää. Väestön keskittyminen ja kaupungistuminen ovat globaaleja trendejä ja näkyvät myös Suomessa ja Etelä- Pohjanmaalla. Seinäjoki maakuntakeskuksena on kasvanut viime vuosina nopeasti, mutta kilpailu suurempien kotimaisten kaupunkien kanssa on kovaa. Hajautunut asutus- ja yritysrakenne on tähän saakka ollut tyypillistä Etelä-Pohjanmaalle, mutta jatkossa tämän rakenteen ylläpitäminen vaatii kovempia ponnistuksia elinkeinojen kehittämisessä ja kuntien elinvoimatoimissa. Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometrin mukaan hyvinvoinnin haasteista merkittävimmiksi riskitekijöiksi on nostettu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, psyykkiset pitkäaikaissairaudet, yksinäisyys, päihteiden käyttö ja alhainen tulotaso. 3

5 3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN EDISTÄMINEN VUOSINA Keskeiset painotukset ja resurssien kohdentaminen vuosina Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma perustuu maakuntasuunnitelmaan 2040, jossa Etelä- Pohjanmaan visioksi vuodelle 2040 on määritelty seuraavaa: Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta. Maakuntaohjelma jakaantuu neljään toimintalinjaan 1. Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä 2. Tulevaisuuden osaamistarpeet 3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt 4. Eheä aluerakenne ja ympäristö Jäljempänä kunkin toimintalinjan tavoitteiden toteutumista tarkastellaan maakunnan keskeisten rahoitusresurssien kautta ja tarkastelun pohjalta nostetaan esiin niitä teemoja, joihin erityisesti halutaan ja on tarpeen panostaa lähitulevaisuudessa Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan yritysten jatkuvuutta uudistumista ja kasvua tukeva Yritystoiminnan ekosysteemi. Toimintalinja jakaantuu sekä elinkeinoelämän painoalojen kehittämiseen että yritystoiminnan uudistumisen edistämiseen. Painoalat muodostavat laajoja kokonaisuuksia, eikä niitä voi rajata perinteisten toimialajakojen mukaan. Painoalat myös limittyvät keskenään. Elinkeinopainoaloja on maakuntaohjelmassa kolme: Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät sekä Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto. Yritystoiminnan uudistaminen on tavoitteena painoaloista ja toimialoista riippumatonta, joskin uudistumisen tarve ja kohdentuminen vaihtelee painoaloittain. Mitä on saatu aikaan? EU-ohjelmarahoitus painottuu maakunnassa vahvimmin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tukeviin hankkeisiin. Painotukset vaihtelevat rahoituslähteittäin. Lähes kolmannes Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta myönnetystä rahoituksesta kohdentuu elinkeinopainoalalle Kestävät 4

6 ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut. Rahoitetuilla toimenpiteillä on tuettu elintarveketjun kilpailukyvyn vahvistumista ja uudistumista. Etusijalla ovat olleet kannattavuutta tukevat hankkeet sekä tuotantoa tehostavat ja tuotantokustannuksia alentavat investoinnit. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksella on edistetty ruoka-alan tki-toimijoiden yhteistyötä, verkottumista ja kansainvälistymistä sekä yritysten tki-toiminnan vahvistumista. Konkreettisena toimena on lähdetty kokoamaan koko ruokaketjun laboratoriopalveluja yhdeksi kokonaisuudeksi tavoitteena luoda yhteistyötä ja synergiaa sekä opiskelijoiden ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteistyö ja työnjako kaupallisten laboratoriotoimijoiden kanssa. Maaseutuohjelman kehittämisrahoitusta on kohdennettu koko metsäsektorin kehittämiseen. Metsätaloudessa on vahvistettu metsänomistajien osaamista ja aktivoitu metsätalouden toimenpiteitä. Puunjalostuksessa ja puurakentamisessa on painotettu kansainvälistymistä ja digitalisaatiota. Maakunnan liiton rahoittamista EAKR-hankkeista suurin osa kohdentuu elinkeinopainoalalle Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät. Keskeinen teema on teollinen internet, robotisaatio ja digitalisaatio - kokonaisuus. Hankkeiden kohderyhmänä on ollut pääasiassa valmistava pk-teollisuus, jonka kasvun ja kehityksen edellytyksiä hankkeilla on parannettu. Merkittävä hanketoimija teemassa on Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö, jonka hankkeiden kokonaiskustannukset tässä teemassa ovat lähes 2 miljoonaa euroa. Muut rahoitusohjelmat täydentävät kokonaisuutta. Kokonaisuuteen liittyy muun muassa pk-yritysten aktivointia, tuottavuuden tulosmittareiden visualisointia, teollisen internetin laboratorioon ja vuorovaikutteisen ja mobiilin robotiikan demonstraatioympäristön toteuttamiseen liittyvät investoinnit, sekä EU:n IoT-Compass Hubin -statuksen saaneen keskuksen toiminnan kehittäminen. Kokonaisuuteen liittyy myös ESR-varoin rahoitettuja koulutuksellisia hankkeita. Esimerkiksi Digivaattorihankkeessa tavoitteena on nostaa Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäämällä pk-yritysten henkilöstön ymmärrystä digitalisaation ja teollisen internetin mahdollisuuksista tuotannon ja liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa järjestetään koulutuksia sekä tuodaan esiin yritysten digitalisaation hyviä sovelluksia. Hanke hyödyntää erityisesti Seamkin tekniikan yksikön teollisen internetin laboratorion osaamista ja teknologiaa. Toinen merkittävä kokonaisuus on ollut Seinäjoen koulutuskuntayhtymän (Sedu) kehittämis- ja investointihankepari, jonka tuella on rakennettu simulaattorimaailma Sedun logistiikka-, varasto- ja maarakennusalan uudelle kampukselle Rengonharjulle lentokentän kupeeseen. Tämä mahdollistaa ajanmukaisen koulutuksen niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa. Yleisempään yritystoiminnan uudistamiseen liittyvinä toimina on toteutettu EAKR-rahoituksessa Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hanke kasvuyrittäjyyden edistämiseksi maakunnassa. Siinä rakennettiin kasvuyrittäjyyden parasta ekosysteemiä sekä toimittiin kasvuyrittäjyyden herättelijänä uusien ja nykyisten yrittäjien kasvumotivaation kasvattamiseksi. Lisäksi kasvuyrittäjyyteen liittyen on etsitty kustannustehokkaita ja ketteriä toimintatapoja kasvuyritysten synnyttämisessä. Sosiaali- ja terveysalan pk- ja mikroyritysten henkilökunnan osaamista on vahvistettu simulaation keinoin ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Kohderyhmänä ovat vanhuksille, kehitysvammaisille ja 5

7 mielenterveysongelmista kärsiville tuki-, hoito-, kuntoutus-, toimintaterapia- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä lastensuojelu- ja nuorisokotipalveluita tarjoavat yritykset. Maaseutuohjelman yritysryhmähankkeet ovat hyvä työkalu yritysten toiminnan kehittämiseen, koska niihin sisältyy sekä yhteistyön elementti että mahdollisuus yrityskohtaiseen kehittämiseen. Rahoitetuissa hankkeissa painotuksena on ollut muun muassa kansainvälistyminen ja vienti. Rahoitusta yksittäisten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin myöntävät ELY-keskus, Leader-ryhmät ja Business Finland eri rahoituslähteistä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ELY-keskus on myöntänyt yritysten kehittämisavustusta sekä investointeihin että erilaisiin kehittämistoimiin. Tavoitteena on edistää pk-yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Kone- ja laitehankintoja rahoitettaessa etusijalla on ollut toimialan uusi, ympäristöä vähemmän kuormittava sekä energia- ja materiaalitehokkaampi teknologia. Rahoitetut hankkeet ovat liittyneet muun muassa uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotannon kehittämiseen, johtamisjärjestelmien kehittämiseen tai uusien vientimarkkinoiden kartoittamiseen. Vähähiilisten hankkeiden osuus ohjelmakaudella rahoitetuista yrityshankkeista Etelä- Pohjanmaalla on 41 %, joka tällä hetkellä ylittää EU-ohjelmassa tavoitteeksi asetetun 25 %. Yrityksen kehittämisavustusta saaneet yritykset tavoittelevat kehittämistoimenpiteillään hankkeiden päätyttyä vaikutuksiltaan noin 194 milj. euron liikevaihdon ja 118 milj. euron viennin kasvua. Noin puolet myönnetystä yritysrahoituksesta kohdentui metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistukseen. Puu- ja rakennustuoteteollisuuden osuus rahoituksesta oli vastaavasti lähes neljännes. Maaseutuohjelman yritystukipäätökset ovat kohdistuneet eri toimialojen investointeihin. Kokonaisinvestoinnit ylittävät 47 miljoonaa ja tukea on myönnetty 10 miljoonaa euroa. Puolet myönnetystä tuesta on kohdentunut teknologiateollisuuden toimialan investointeihin. Pääosa tuetuista yrityksistä laajentaa toimintaansa ja tuettujen toimenpiteiden avulla arvioidaan syntyvän 285 uutta työpaikkaa. Kasvuhakuisten yritysten kokonaisrahoituksen järjestyminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Merkittävä osa myös Leader-ryhmien myöntämästä maaseutuohjelmarahoituksesta kohdentuu yritysten investointeihin. Hankkeita on tuettu ohjelmakaudella 160 kpl ja niistä kolmannes kohdistuu alkavien yritysten investointeihin. Business Finlandin (aiemmin Tekes) rahoitusta ei pääsääntöisesti kohdenneta maakuntakohtaisesti, joten Etelä-Pohjanmaan osuus rahoituksesta riippuu aina alueella toimivien asiakkaiden kysynnästä. Vuosittainen rahoituksen saanto voi vaihdella paljonkin. Kuluvan ohjelmakauden aikana eteläpohjalaiset toimijat ovat saaneet Tekesin ja v alusta Business Finlandin rahoitusta seuraavasti: ,9 Meur, 45 asiakasta, joista 9 tutkimusorganisaatiota (ei elinkeinotukia) ,9 Meur, 81 asiakasta, joista 2 tutkimusorganisaatiota ja 54 elinkeinotukiasiakasta ,8 Meur, 106 asiakasta, joista 0 tutkimusorganisaatiota ja 86 elinkeinotukiasiakasta (2018 alkup.) 3,8 Meur, 56 asiakasta, joista 0 tutkimusorganisaatiota ja 42 elinkeinotukiasiakasta Energiatukia ja kv-avustuksia ei ole mukana vuoden 2015 luvuissa. 6

8 Pääosa innovaatiotukia hakeneista ja saaneista on pk-yrityksiä, jotka toimivat vientimarkkinoilla tai tähtäävät sinne. Kaikki maakunnan kärkitoimialat ovat edustettuina. Haasteena Etelä-Pohjanmaalla on alusta asti kansainvälisille markkinoille tähtäävien aloittavien yritysten vähäisyys. Vuoden 2016 lokakuulla lanseerattiin innovaatioseteli, jolla pk-yritys voi hankkia apua ideansa eteenpäin viemiseen. Innovaatioseteleitä on Etelä-Pohjanmaalla myönnetty jo noin sadalle yritykselle; muun muassa vuoden 2018 alkupuoliskolla 20 yritykselle, joten tämä on ollut tärkeä instrumentti maakunnassa. Maakuntaohjelman teemoja on edistetty myös kansainvälisellä hankerahoituksella, jota on saatu Etelä- Pohjanmaalle merkittävä määrä viime vuosina. Esimerkiksi Interreg Europe -ohjelmasta rahoitetussa Circular Economy for Small and Medium-sized Enterprises - eli CESME-hankkeessa tarkoituksena on tutustua kiertotalouden käytäntöihin ja edistää niiden soveltamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Hankkeessa on muun muassa luotu Etelä-Pohjanmaan kiertotalouden toimintasuunnitelma. Se sisältää toimenpiteitä, joiden kautta Etelä-Pohjanmaan siirtyy suunnitelmallisesti kohti kiertotaloutta. NICHE-hankkeen tavoitteena on puolestaan edistää ruokaketjujen innovatiivisuutta alueilla, joilla elintarvikeala on kärkiteema. Tarkoituksena on alueellisten ja paikallisten hyvien käytäntöjen ja strategiatoimenpiteiden tunnistaminen, analysointi, levittäminen ja monistaminen. Hankkeessa laaditun toimintasuunnitelman teemaksi nousi erityisesti maakunnan brändäys. Elintarvikeketjuun liittyy myös ECOWASTE4FOOD-hanke, jossa on etsitty ja tunnistettu Euroopasta malleja, joiden avulla ruokahävikkiä voidaan pienentää elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa ja kulutuksen eri vaiheissa ekoinnovaatioiden kautta. Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Tuotteistetaan elintarvikeketjun turvallisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyvää osaamista sekä kehitetään vientiedellytyksiä ja verkostot. Toteutetaan ratkaisuja, jotka tähtäävät elintarvikealan osaamiseen liittyvän kriittisen massan kasvattamiseen. Lisätään ravitsemusosaamista ja kuluttajatiedon hyödyntämistä sekä etsitään erilaisia toimintamalleja ravitsemusosaamisen brändäämiselle ja levittämiselle esimerkiksi julkisiin ruokapalveluihin Vahvistetaan ruokaketjun yhteistyötä ja sitoutumista tavoitteelliseen yhteistyöhön Parannetaan maatilojen ja koko elintarvikeketjun kilpailukykyä ja tuottavuutta muun muassa osaamista kehittämällä ja uutta teknologiaa soveltamalla. Edistetään uudistumista, monialaisuutta sekä luomutuotantoon siirtymistä ja kiertotaloutta maatalousyrityksissä. Kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita, vahvistetaan brändiä ja edistetään vientiä Hyödynnetään metsäbiotalouden sivuvirtoja uusilla tavoilla Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät 7

9 Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Käynnistetään toimia, jotka tähtäävät teollisen internetin, robotisaation, keinoälyn ja ylipäätään digitalisaation hyödyntämisen lisäämiseen. Aktivoidaan yrityksiä, luodaan demonstraatioympäristöjä ja rakennetaan kumppanuuksia. Vahvistetaan alan asiantuntijayrityksiä tukevaa toimintaympäristöä Lisätään puurakentamista ja tartutaan toimialan uusiin mahdollisuuksiin Tuetaan aktivointi- ja verkostoitumistoimenpiteitä, joilla edistetään resurssitehokkuutta ja kiertotalousajattelua yrityksissä ja muissa organisaatioissa Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Vahvistetaan matkailupalveluiden kapasiteettia. Edistetään matkailualan koordinoitua kehittämisja yhteistyötä ja erityisesti kansainvälistymistä. Muodostetaan yhteinen visio ja toimintasuunnitelma. Kehitetään luovien alojen yrittäjyyden uusia liiketoiminta- ja ansaintamalleja. Lisätään luovien alojen lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä muiden toimialojen kanssa (esimerkiksi muotoilu teollisuudessa ja palveluissa, kulttuuri matkailussa ja sote-palveluissa) Luodaan yhtenäisiä palveluketjuja matkailun, kulttuurin ja hyvinvoinnin osa-alueilla Parannetaan pk-yritysten osaamista uudistusten tuomiin mahdollisuuksiin tarttumisessa (sote- ja maakuntauudistuksen tai muiden kehittämistoimien vaikutukset) Yritystoiminnan uudistaminen Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Vahvistetaan liiketoimintaosaamista Varmistetaan uudistuvien yrityspalveluiden toimivuus Lisätään toimivien yritysten kansainvälistymistä kehittämällä systemaattista viennin edistämistä ja tukipalveluja Aktivoidaan alusta asti kansainvälisille markkinoille tähtäävää Start up -yrittäjyyttä Tuetaan kasvu-yrittäjyyttä ottamalla käyttöön yrityskiihdyttämöitä ja innovaatio- ja kokeilualustoja Sujuvoitetaan yritysten omistajanvaihdoksia Saatetaan uusia yrityksiä tki-toiminnan piiriin matalan kynnyksen työkaluilla. 8

10 3.2. Tulevaisuuden osaamistarpeet Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Vetovoimainen, uutta luova ja kansainvälisesti kiinnostava osaamis- ja innovaatiojärjestelmä. Toimintalinja jakaantuu eteläpohjalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen erityisesti yksilöiden näkökulmasta. Mitä on saatu aikaan? Maakunnassa toimiva vahva monialainen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus ovat maakunnan keskeisimmät julkiset innovaatioympäristön toimijat. Kaiken kaikkiaan tutkimustoiminnan ja korkeakoulutuksen sekä niihin liittyvän kehittämistoiminnan resurssit ovat melko niukat, joten ne on pyrittävä hyödyntämään tehokkaasti. Kantava periaate Etelä-Pohjanmaan innovaatioekosysteemin rakentamisessa on verkostomainen korkeakouluyhteistyö. Haasteita yhtälössä tuo rahoituksen ennustettavuuden vaikeus, koska rahoitus kootaan useista eri lähteistä eikä se pysy vakiona sekä rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset. EAKR-hankkeiden rooli kokonaisuudessa liittyy ennen muuta osaamisjärjestelmän ja innovaatioekosysteemin kehittämiseen. EAKR-resurssein on pyritty kehittämään lähinnä vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta elinkeinoelämän kanssa etenkin maakunnan kärkitoimialoilla. Tällä on merkitystä muun muassa Business Finlandin rahoitustoiminnassa, jossa painotetaan tutkimustulosten hyödyntämistä uudessa liiketoiminnassa. Myös kansainvälisyys on tärkeä kehittämiskohde. Maakunnan EAKR-hankevaroista on tähän kokonaisuuteen kohdennettu tähän mennessä 21 %. Huomioitavaa on, että myös maakuntaohjelman 1. toimintalinjan elinkeinojen kehittämiseen painottuvissa hankkeissa on mukana tki-toiminnan osatekijöitä. Etelä-Pohjanmaalla Järviseudulta aikoinaan hankerahoituksella alkunsa saanut maakuntakorkeakoulutoiminta on sittemmin laajentunut, aluksi hankevaroin, eri puolille maakuntaa. EAKRrahoituksella voitiin tällä ohjelmakaudella vielä tukea maakuntakorkeakoulutoiminnan vahvistamista ja integroimista alueellisiin osaamis- ja innovaatiokeskittymiin. Tällä hetkellä maakuntakorkeakoulu toimii käytännössä koko maakunnan kattavasti Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja kuntien yhteispanostuksin. Seudullisina innovaatiokeskittyminä EAKR-varoin on rahoitettu muun muassa Järvi-Pohjanmaan innovaatiokeskuksen, Kuortaneen urheiluopiston fyysisen valmennuksen osaamis- ja innovaatiokeskittymän sekä Framin alueen biotalouden tutkijahotellipalvelun kehittämistä. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi korkeakoulujen, elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa on edistetty Tampereen yliopiston ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hankkeissa. Hankkeissa on pyritty ensinnäkin tutkimustiedon nopeampaan soveltamiseen ja siihen liittyvien prosessien sujuvoittamiseen käytännön toiminnan haasteiden ratkaisemisessa. Toiseksi tavoitteena on ollut kehittää uudenlaisia malleja, joiden avulla tutkimustuloksia ja uusia ideoita saadaan tehokkaammin kaupallistettua uudeksi liiketoiminnaksi. 9

11 ESR-rahoitus on keskeinen työkalu, kun kehitetään Innostavia urapolkuja. Eteläpohjanmaalla työorganisaatioiden kehittämisessä painopisteenä on työhyvinvointia ja työssä jaksamista parantavien toimintamallien ja palvelujen kehittäminen yhtä aikaa tuottavuuden lisäämisen kanssa sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen laadun ja tarjonnan kehittäminen elinikäisen oppimisen teemassa. Toisella ja korkea-asteella opiskelevien työelämäyhteyksien lisääminen ja töihin tai jatkokoulutukseen siirtymisen tukipalvelujen kehittäminen lisää ammattitaitoa ja nopeuttaa työllistymistä. Samalla hankkeilla lisätään opintojen aikaista työelämäyhteistyötä sekä kehitetään uusia, vaihtoehtoisia yksilöllisiä tapoja suorittaa tutkintoja. Hankkeissa järjestetään täydennyskoulutusta, jolla lisätään mikro- ja pk-yritysten henkilöstön ammattitaidon laajentamista ja muutosvalmiutta. Esimerkiksi STAGE - Osaajat esiin hankkeessa lisättiin opiskelijoiden viestintä- ja markkinointiosaamista sekä brändäystaitoja. Hankkeessa lisättiin myös yläkoulun oppilaiden tuntemusta eri ammateista ja tuettiin heidän uravalintojaan. Vastaavasti JoPo - Jopparilta polkimille hankkeessa lisättiin ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämätuntemusta ja työnantajakontakteja sekä tarjottiin työkaluja urasuunnittelun tueksi ja opintojen jälkeisen työllistymisen edistämiseksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen välistä nivelvaihetta taas on sujuvoitettu Tie tulevaisuuteen hankkeessa. Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi - innovaatioketju Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Kiinnitytään kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin etenkin korkeakoulustrategian painoaloilla sekä kytketään yritykset mukaan verkostoihin. Edistetään koulutusvientiä. Lisätään tki-toimintaa ja olemassa olevien palveluiden hyödyntämistä elinkeinoelämässä Synnytetään uusia toimintamalleja ja tehdään kokeiluita pk-yritysten innovaatiotoiminnan vauhdittamiseksi sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kaupallistamiseksi Rakennetaan elinkeinotoimintaa tukevia pilotointi- ja demonstraatioympäristöjä muun muassa korkeakouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin Tuetaan korkean liiketoimintapotentiaalin ja radikaalien innovaatioiden kehittämistä Tunnistetaan elinkeinoelämän TKI-toiminnan, digitalisaation ja kasvun pullonkauloja Vahvistetaan maakunnan TKI-toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintamalleja Innostavat urapolut Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Etsitään toiminnallisia ja teknologisia keinoja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi. Luodaan peruskoulutason koulutetuille uusia väyliä kouluttautua ja huolehditaan, että peruskoulun päättäneet siirtyvät kaikki jatko-opintoihin. Vakiinnutetaan hankevaroin käynnistynyt Ohjaamo-toiminta koko maakunnassa 10

12 Madalletaan oppilaitosten ja koulutusohjelmien raja-aitoja ja tiivistetään yhteistyötä Joustavoitetaan aikuiskoulutusta ja parannetaan kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjontaa ja laatua Tuetaan muuntokoulutusta ja uusia toimintamalleja osaamisen jatkuvaan päivittämiseen ja luodaan pilottihankkeita, jotka tähtäävät osaamisen vahvistamiseen nopean työllistymisen edistämiseksi. Luodaan jatkuvan osaamisen päivittämisen järjestelmä kaikille koulutustasoille Elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyönä uudistetaan työvoimaa tarvitsevien ammattialojen mainetta. 11

13 3.3. Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Monialainen, ennakoiva, väestön hyvinvointia ja toimintakykyä edistävä toimintatapa. Toimintalinja jakaantuu Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen, Hyvinvoinnin edistämiseen, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen sekä Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantamiseen Mitä on saatu aikaan Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamisen keskeisin ohjelmarahoituksen lähde on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Rahoituksen painopisteitä ovat Etelä-Pohjanmaalla muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja nuorten työllisyyden edistäminen kehittämällä uusia ratkaisuja ja palveluja sekä tehostamalla palveluun ohjausta. Samoin kehitetään heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja työkykyä edistäviä kokonaisvaltaisia palveluita ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Useat jäljempänä kuvatut kehittämiskokonaisuudet kohdistuvat myös toimintalinjaan Tulevaisuuden osaamistarpeet ja painopisteeseen Innostavat urapolut. Ohjelmakaudella on rahoitettu useita ESR-hankkeita, joilla on edistetty nuorten, pitkään työttömänä olleiden ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyyttä. Esimerkiksi Preppaamo-hankkeessa tuettiin nuorten osallisuutta ja työllistymisedellytyksiä kulttuuritapahtumissa tehtävien projektien avulla ja luotiin kulttuurialan koulutusmalli. Edelleen tullaan syventämään yritysyhteistyötä ja opinnollistamaan hankkeen toimintoja alueen oppilaitosten kanssa. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja kauimpana työmarkkinoilta olevien henkilöiden osallisuutta on vahvistettu Osallisuutta moniammatillisesti - OsKu-hankkeessa. Siinä muodostettiin maakunnallinen työelämäosallisuuden ja sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkosto (TYSO), joka toi yhteen keskeiset sosiaalialan toimijat. Verkoston toimintaa jatkaa Osallisuutta moniammatilliseti - Osmo-hanke luomalla maakunnallisen asiakaslähtöisen yhteistoimintamallin työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden palveluiden kehittämiseksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat aikuissosiaalityön ja monialaisen yhteispalvelun asiakkaat sekä heidän parissaan toimivat työntekijät. Tavoitteena on luoda yhteiset käytännöt koko maakunnan alueelle huomioiden myös maakuntauudistus. ESR-rahoitukselle on kehitetty Ohjaamotoiminnan verkostomalli Etelä-Pohjanmaalle. Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja, kynnyksettömiä palvelupisteitä, josta saa monialaista tukea ja neuvontaa liittyen uraneuvontaan, koulutukseen ja elämänhallintaan. Ohjaamotoimintaa kehitetään seitsemällä alueella joko kuntakohtaisesti tai alueellisena yhteistyönä. Toiminnassa ovat mukana Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Soini, Ähtäri, Alavus ja Kuortane. Yhteistyötahoja ovat kuntien ja kaupunkien nuoriso-, sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitokset, työpajat, TEtoimisto, Kela, yritykset ja erilaiset järjestöt. Maaseutuohjelman rahoituksessa on oma lohkonsa alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä vahvistaville hankkeille. Pääosin rahoitus kohdistuu ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle. Hankkeissa on edistetty kylien 12

14 palveluita, matkailua, digitaalisia toimintoja sekä asukkaitten hyvinvointia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia parantamalla. Rahoituksella on suuri merkitys kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämisessä. Myös yhteistyötä järjestöjen kanssa on vahvistettu osana maakuntauudistusta. Helmikuussa 2018 järjestettiin yhteinen keskustelutilaisuus eteläpohjalaisten järjestöjen kanssa, ja sen jälkeen järjestötoimijat perustivat Etelä-Pohjanmaan maakunnallisen monialaisen järjestöyhteistyöryhmän, EMMY:n. Yhteistyörakenteen tavoitteena on ensiksi lisätä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Toisena tavoitteena on asukkaiden osallistumismahdollisuuden luominen, järjestötoiminnan kautta, jolloin kansalaisyhteiskunnan ääni voidaan tuoda osaksi maakunnallista päätöksentekoa. Yhteistyörakenne tuottaa foorumin, jossa voidaan neuvotella maakunnan järjestötoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Järjestöt kokevat lisäksi tärkeäksi sen, että niillä on mahdollisuus tuoda niiden erityisalueiden asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa maakunnalliseen päätöksentekoon niiden omiin tehtäväalueisiin liittyen myös tämän kaikille yhteisiä kysymyksiä käsittelevän yhteistyörakenteen ulkopuolella. Kansainvälisellä rahoituksella on toteutettu useita hankkeita, joissa on ehealth -näkökulma. Esimerkiksi EU:n komission suoraan rahoittama hanke Connected for Health pyrki testaamaan uusinta kotihoidon teknologiaa avoimessa valokuituverkossa. Teknologiaa ja uusien palveluiden hyödyntämistä tutkittiin palvelujen järjestäjän, käyttäjän ja terveydenhoitoalan ammattilaisten näkökulmasta. BaltCityPrevention - hanke puolestaan kehittää julkisen terveydenhuollon ammattilaisille kustannustehokasta mallia ennaltaehkäisevien interventioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Mallissa pyrittään yhdistämään erilaisia elementtejä innovatiivisella tavalla noudattaen käyttäjälähtöistä, osallistavaa lähestymistapaa. Lisäksi yhteistyössä terveysteknologia-alan yritysten kanssa näihin ennaltaehkäiseviin innovaatioihin kytketään erilaisia terveysteknologiaratkaisuja Osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Kehitetään nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä tukevien palvelumalleja ja verkostoja huomioiden yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeet Parannetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä. Erityisesti nuorille kohdennetaan tukitoimia, joilla parannetaan elämänhallintaa ja varmistetaan työelämävalmiuksia. Rakennetaan yksilöllisiä toimintamalleja ja polkuja erityistä tukea tarvitsevien opinnoissa Ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja puretaan rakenteellista työttömyyttä Voimistetaan yhteisöihin kuulumista, osallisuuden kokemusta ja välittämisen kulttuuria laadukkailla asiakaslähtöisillä palveluilla Lisätään osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa 13

15 Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Säilytetään ja vahvistetaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja jatkumoita hyvinvointipalveluissa. Kehitetään uusia toimintamalleja, jotka tähtäävät väestön hyvinvoinnin tilan kokonaisvaltaiseen kohentamiseen ennen ongelmien kasautumista. Painotetaan ennaltaehkäisevää otetta ja varhaista puuttumista. Ruokamaakunnassa nostetaan ravinnon merkitys osana hyvinvointia esiin. Luodaan edellytyksiä ruokavalion kautta terveyden edistämiselle. Vahvistetaan johtamisosaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tuotetaan oikeaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa ja sujuvaa tiedonkulkua eri organisaatioiden välillä asiakkaiden onnistuneen hoidon turvaamiseksi. Edistetään sähköisten palvelujen (ehealth) käyttöönottoa huomioiden esteettömyys ja erilaiset valmiudet digitaalisten palvelujen käyttämiseen. Lisäksi teknologiaa voidaan hyödyntää kotona asumisen helpottajana. Kokeillaan liikkuvia toimintamalleja palveluiden tuottamisessa. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Jatketaan järjestöstrategiatyön pohjalta aloitettua kehittämistyötä ja tarpeiden uudelleen pohdintaa Vahvistetaan järjestö- ja yhdistyskentän yhteistyötä ja keskinäistä koordinaatiota kuntien ja maakunnan kanssa. Rakennetaan toimintamalli, jossa järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät ovat luonnollinen osa ja koko ajan mukana kumppanuuden periaatteella. Vahvistetaan osaamisperustaa järjestökentällä Edistetään vapaaehtoistyön, organisoitujen ryhmien ja muun kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Alueen vetovoiman ja viihtyisyys Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Vahvistetaan maakunnan vetovoimaa ja houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Otetaan nuoret mukaan ympäristöjen suunnitteluun ja panostetaan kaupunkimaisiin ympäristöihin sekä nuorten palveluihin. Tuetaan kuntien ja seutujen erikoistumista ja profiloitumista. Vahvistetaan myönteistä imagoa. Elinvoimakysymyksissä tuetaan yhteistyötä eri tasoilla (paikallinen, seutukunnallinen ja maakunnallinen) ja niiden välillä. Tuetaan elinvoiman vahvistamista brändityöllä, painopisteenä tarinat, alkuperä ja identiteetti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja toimintatavat toimivat osana profiloitumista. 14

16 3.4. Eheä aluerakenne ja ympäristö Tässä toimintalinjassa maakuntasuunnitelmasta nousevana pitkän tähtäimen tavoitteena on Alueiden erityispiirteitä vahvistava, monipuolisia mahdollisuuksia kestävästi hyödyntävä aluerakenne. Toimintalinjan osa-alueita ovat Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen, Luonnonvarojen turvaaminen ja Energiaosaamisen vahvistaminen. Mitä on saatu aikaan? Maaseutuohjelman rahoitusta on kohdistettu muun muassa tuoreen hakkeen polttoon ja bioenergian logistiikan kehittämiseen. Selvityksiä on tehty maatilojen biokaasutuotannon edellytyksistä erityisesti kotieläinkeskittymien ja elintarvikejalostuksen sivutuotteiden osalta. Maakuntaohjelman tässä toimintalinjassa EAKR-rahoitus voi liittyä ennen muuta energiaosaamisen vahvistamisen kokonaisuuteen, johon kuuluvat muun muassa hajautettu energian pientuotanto, biokaasutuotannon pilotit, paikallisesti tuotetun biomassan hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen. Rakennerahasto-ohjelman näkökulmasta painopisteen tulisi olla vähähiiliseen talouteen siirtymisessä, johon kansallisella tasolla tulee kohdentua 25 % EAKR-rahoituksesta. Suurin EAKR-hanke teemassa on Biokaasupilottiympäristön ja osaamisen jakamiskonseptin luominen Suupohjaan. Tässä biokonseptihankkeessa jaetaan tietoa, pilotoidaan, tehdään testejä ja tutkimuksia biokaasun hyödyntämiseksi. Hankkeessa hyödynnetään Suupohjan ammatti-instituuttiin valmistunutta biokaasulaitosta ja liikennepolttoaineen jakelupistettä. Myös toinen teeman EAKR-hanke keskittyi Suupohjan ja Kurikan alueelle. KÄLY-hankkeessa keskityttiin energiatehokkuuteen ja älykkääseen energiaohjaukseen, joita lähestyttiin erityisesti paikallisen liiketoiminnan näkökulmasta uuden kasvun synnyttämiseksi rakennemuutoksen keskellä. Muut EAKR-hankkeet liittyivät teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen, lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistymiseen ja biotalouden osaajaverkoston luomiseen. Uutena mielenkiintoisena avauksena käynnistyi Roves - Energiaomavarainen yritysyhteisö -hanke, jossa toteutettavan selvityksen perusteella uuden Roveksen alueen asemakaavoitus voidaan toteuttaa siten, että se mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon, jakelun, varastoinnin ja käytön. Tavoitteena on, että alueelle sijoittuvien yritysten energiahuolto voidaan toteuttaa ja rakentaa mahdollisimman pitkälle suljettuna järjestelmänä. Kansainvälisessä hanketoiminnassa Co2mmunity-hankkeessa kehitetään uusiutuvan (aurinko-, maa-, vesija bioenergia) yhteisöenergian hyödyntämistä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteena on edistää hajautetun uusiutuvan energian tunnettavuutta ja yhteisöenergian toteutumista kunnissa ja yhteisöissä. Hankkeessa tehdään myös tutkimusta lähienergian hyödyntämisestä Itämeren maissa ja luodaan maakunnalliset yhteisöenergian käsikirjat sekä jaetaan hyviä käytäntöjä liittyen yhteisöenergiaan. 15

17 Toinen esimerkki kansainvälisestä hanketoiminnasta on MAMBA-hanke, jossa on edistetty harvaan asuttujen alueiden saavutettavuutta lisäämällä kuljetusalan toimijoiden ja päättäjien kapasiteettia vastata taloudellisiin ja demografisiin haasteisiin. Hankkeessa on kehitetty pilotteja, joiden myötä perinteisesti toisistaan erillään toimivia kuljetus- ja liikennemuotoja pyritään yhdistelemään uusilla tavoilla. Näin edistetään kuljetuksista ja liikkumisesta riippuvaisten palvelujen saavutettavuutta myös harvaanasutuilla maaseutualueilla. Etelä-Pohjanmaalla hankkeen tavoitteena on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien kuljetusten kehittäminen esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja kuljetusten järjestämiseen. Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Edistetään kestävien liikkumismuotojen käyttöönottoa suurimman potentiaalin alueilla Etsitään toimintamalleja, jotka lisäävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä henkilö- ja tavarakuljetusten yhdistämisessä Kehitetään matkailuelinkeinon tarvitsemia liikenneyhteyksiä ja -palveluita Laajemmin keskeisiä liikennehankkeita pyritään viemään eteenpäin ja saamaan muun muassa kansallisen rahoituksen piiriin edunvalvonnan kautta (ks. Etelä-Pohjanmaan strategisen vaikuttamisen kärjet) Luonnonvarojen turvaaminen Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Vauhditetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa suojelutyötä ja Metso-ohjelman toteutusta Vältetään pirstaloitumista maankäytön suunnittelussa ja pyritään muodostamaan suojelutyössä ekologisia verkostoja saarekkeisen suojelun sijaan Jatketaan ja vahvistetaan laajaa yhteistyötä vesien laadun parantamiseksi ja omaksutaan ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toimintatapa Energiaosaamisen vahvistaminen Vuosina painotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Kehitetään ja demonstroidaan hajautetun energian pientuotannon ratkaisuja Toteutetaan biokaasuun liittyviä kokeiluita ja kehityshankkeita Hyödynnetään digitalisaatiota ja älykkäitä järjestelmiä energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi: aktivointi, verkottaminen ja kokeilut Toteutetaan toimia energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämiseksi yrityksissä, kiinteistöissä, liikenteessä ja asumisessa. 16

18 4. ETELÄ-POHJANMAAN STRATEGISEN VAIKUTTAMISEN KÄRJET ) Seinäjoki korkeakoulukampus 2.0 (Seinäjoen AMK ja Seinäjoen yo-keskus) Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutus ja tutkimus on nostettava uudelle tasolle ja verkostoiduttava parhaimpaan osaamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Ruoka-alan AMK-tutkintojen sekä yamk-tutkintojen määrää on kasvatettava ja käynnistettävä uusi ruoka-alan liiketoiminnan maisteritutkinto. Koulutustarjontaa on lisättävä valtakunnallisesti määritellyillä osaajapula-aloilla kuten ICTalalla. Työ- ja elinkeinoelämää sekä urakehitystä tukevia korkeakoulupolkuja ja täydennyskoulutusta on kehitettävä. Jatkuvan oppimisen koulutustuotteiden kehittämiseen on panostettava aktiivisesti. Seinäjoen IoT Hub ja Digital Factory -konseptia (teollinen internet) tulee kehittää pk-kentän ja työelämän hyödynnettäväksi maakunnan profiilialoille. Yliopistokeskusten perusrahoitusta on vahvistettava merkittävästi. Yliopistojen tulosohjaukseen on luotava selkeä elinkeinoelämäyhteistyöhön kannustava elementti. Eteläpohjalaisen koulutusosaamisen vientisisältöjä ja kumppanuusverkostoa on vahvistettava ja uusia vientimaita kartoitettava. 2) Työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaaminen Työvoimapula on Etelä-Pohjanmaalla todellinen ja nopeasti paheneva ongelma. Yritysten kasvu- ja kehittymismahdollisuudet tyrehtyvät osaavien työntekijöiden puutteeseen. Osaamisvaje aiheuttaa haasteita myös ammatillisen koulutuksen henkilöstölle, joilla tulee olla uusin osaaminen. Näiden akuuttien ongelmien poistamiseksi tarvitaan nopeasti seuraavia toimenpiteitä: Etelä-Pohjanmaan työvoimapulaan on laadittava Siltasopimus sekä mahdollistettava nykyistä joustavammat uuden työvoiman rekrytoinnissa auttavat mallit. Nopeasta kasvusta johtuva osaavan työvoiman saanti uhkaa muodostua kasvun pullonkaulaksi. Ammatillisen koulutuksen on vastattava tulevaisuuden osaamistarpeisiin panostamalla digitaalisiin oppimisympäristöihin ja robotisaatioon. Ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamistaso on varmistettava vastaamaan työelämän osaamisvaatimuksia yhä kiihtyvässä muutoksessa muun muassa laajojen työelämäjaksojen keinoin. 17

19 3) Länsi-Suomen kasvuohjelma Suomen toiminnallinen ja taloudellinen kehitys ei tapahdu pelkästään työssäkäyntialueittain tarkasteltavien ja kehitettävien toimintojen kautta. Kansallisen tarkastelun ohella tarvitaan myös suuralueittaista yhteistyötä ja toimenpiteitä. Länsi-Suomen alueella tapahtuva kansantaloudellinen kehitys on erittäin merkittävää ja kehityksen haasteet maakunnissa ovat varsin yhteneviä. Länsi- Suomen maakunnat ovat valmiita yhdessä alueen toimijoiden kanssa käynnistämään valtion kanssa vuorovaikutteisen kehittämisprosessin eri osapuolten yhteisen Länsi-Suomen kasvuohjelman aikaansaamiseksi. Länsi-Suomen kasvun ja kehityksen ohjelman laatiminen on käynnistettävä, resursoitava ja toteutettava Länsi-Suomen maakuntien ja valtion yhteistyössä. Tulevan EU-ohjelmakauden koheesiopolitiikan on oltava aidosti alueiden kehittämisen väline, jota toteutetaan maakunnissa, maakuntien päätöksenteolla. Rakennerahoitus on kohdennettava tasapuolisesti Suomessa ja Länsi-Suomen suuralueen sisällä. Etelä-Pohjanmaalla toimivien korkeakoulujen osaaminen on valjastettava laajemmin tukemaan alueen kasvua ja kansainvälistymistä. 4) Ruoka kestävän kasvun lähteenä MMM:n tulevaisuuskatsauksessa kesäkuulta 2018 edellytetään ripeiden vastauksien hakemista hallinnonalan kansallisiin muutostekijöihin. Näihin kuuluvat ilmastonmuutos, nopea teknologinen kehitys, luonnonvarojen käytön kestävyys, globaali talouden murros, arvojen ja asenteiden muutos sekä väestörakenne ja kaupungistuminen. Etelä-Pohjanmaalla on merkittävä rooli maamme ruokaosaamisen ja -vakauden ylläpitäjänä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Maatilojen investointirahoituksen riittävyys on turvattava osana maatalouden kannattavuuden parantamista. Ruoka-alan koulutusten vetovoimaa on lisättävä valtakunnallisin toimin ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ruoantuotantoa on uudistettava digitaalisuutta ja kansainvälistymistä hyödyntämällä. 5) Palvelut maakunnan kilpailu- ja vetovoimatekijänä Alueen kilpailukyky ja toimivuus edellyttävät kansalaisten ja elinkeinoelämän elinolosuhteiden kehittämistä vastaamaan palvelutarpeisiin sekä tulevaisuuden haltuunottoon. Olennaisia kysymyksiä ovat sosiaalinen ja terveydellinen hyvinvointi, työllisyys, osallisuus ja arjen turvallisuus. Laajan palvelun päivystyssairaalan toimintaa on kehitettävä ja vahvistettava Seinäjoella. Lääkärihelikopteritoiminnan edellytykset Seinäjoella on turvattava. Ikäihmisten ja omaishoidon (I&O) sekä lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -kärkihankkeiden muutostyön jatkuvuus on turvattava. Työllistymisen palveluallianssikokeilu tulee toteuttaa ja sen rahoitus varmistaa. 18

20 Sote-rahoitukseen kuulumattomien uuden maakunnan tehtävien rahoituskriteerit on määriteltävä tarveperusteisuuden mukaan. Lakisääteisten kuljetuspalveluiden ja liikkumispalveluiden järjestämismallia on kehitettävä kokeiluin. 6) Raideliikenteen kehittäminen osana Euroopan TEN-T -ydinverkkokäytävää Pääradan kehitykseen liittyvillä toimenpiteillä on valtakunnallinen merkitys elinkeinoelämälle ja läntisen Suomen kehittymiselle. Toimenpiteillä edesautetaan raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamista energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelman valmisteluun ja hyväksymiskäsittelyyn on vaikutettava niin, että päärata sisältyy komission esityksessä ydinkäytävien laajennukseen. Esityksen hyväksyminen ilman suuria muutoksia sisältöön ja rahoitustasoon on ensiarvoisen tärkeää pääradan kehittämisen osalta. Seinäjoki-Tampere yhteysvälin suunnitelmatilannetta on parannettava: tarveselvitys käynnistetään vuoden 2019 aikana, yleissuunnittelu alkaa välittömästi tarveselvityksen jatkumona ja erillisrahoitus suunnittelun etenemiseksi turvataan. Seinäjoen asemanseutua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti matkaketjujen palvelutason parantamiseksi. Puuterminaali on rakennettava pääradan yhteyteen Seinäjoen Haukinevalle. 7) Tieverkon kehittäminen valtakunnallisena runkoverkkona Saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen, elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuuden ja ennakoitavuuden kehittäminen sekä häiriöttömyys ovat tavoiteltuja tieverkon kehittämisen vaikutuksia. Yhtälailla tieverkon kehittämisessä pyritään ajonopeuksien nostamiseen runkoverkon tavoitetilaan sekä hitaan lyhytmatkaisen liikenteen eriyttämiseen pitkämatkaisesta liikenteestä. Edellä mainittujen vaikutusten edistämiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: Runkoverkkoasetuksen tulee edetä esitetyssä muodossa vt 3, vt 18 ja vt 19 osalta. Valtatien 19 palvelutasoa on välittömästi parannettava runkoverkon edellyttämälle tasolle. o Ensivaiheen hankkeina: Jalasjärven vt 19 ja vt 3 risteysalueen rakentaminen, Hyllykallio-Atria yhteysvälin 2+2 kaistaisuuden toteuttaminen, ohituskaistaosuuksien toteuttaminen välille Atria-Lapua. Valtatietä 3 on kehitettävä pitkämatkaisen liikenteen runkona. o Jalasjärven risteysalueen rakentaminen, Rajalanmäen ohituskaistan ja Koskueen ohituskaistaparin rakentaminen, Juustoportin liittymän rakentaminen. Valtatien 18 Vaasa Seinäjoki Jyväskylä palvelutasoa on nostettava. o Pelmaan risteyksen rakentaminen. o Liittymätiheyden harventaminen tilusjärjestelyin ja rinnakkaisteitä rakentamalla. Älykkään liikenteen valmiuksia on korotettava sekä mahdollistettava uudet digitaaliset palvelut runkoverkolla. 19

21 8) Alempiasteisen tieverkon kehittäminen maakunnan kilpailukyvyn ylläpitäjänä Etelä-Pohjanmaan hajakeskittynyt asutus- ja yritysrakenne edellyttää hyvää alueiden välistä saavutettavuutta. Maakunnan elinkeinoelämän ja palvelurakenteen kehittäminen edellyttää lisäpanostuksia alemmanasteen tieverkkoon ja tienpitoon: Tieverkon kunnossapitoon suunnattujen määrärahojen tasoon on tehtävä korotus. Maantien 711 peruskorjaus on toteutettava. Kantatien 67 yleissuunnitteluprosessin tulee edetä tavoitteellisella aikataululla. 20

22

23 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin vuodelle VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA Vuosi: 2019 (ml. 2020) Tähän taulukkoon sisällytetään kokonaisuudessaan kulmalukujen (liite 3) mukainen myöntämisvaltuuden määrä. Maakunta: Etelä-Pohjanmaa Osio: ELSA milj. euroa Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Business Business YHTEENSÄ Kohdenta- Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Finland Kohdenta- Finland mattomat Tuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 4,500 0,000 0,000 4,500 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 4,500 0,000 EAKR 2,250 2,250 0,000 0,000 2,250 0,000 Valtio 2,250 2,250 0,000 0,000 2,250 0,000 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Uusimman tiedon ja osaamisen TL 2 tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,708 0,000 3,708 0,000 0,000 0,000 0,000 3,708 0,000 EAKR 0,000 1,854 1,854 0,000 1,854 0,000 Valtio 0,000 0,828 0,828 0,000 0,828 0,000 Kunta 0,000 1,026 1,026 0,000 1,026 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 2,020 0,000 0,000 2,020 0,000 2,020 0,000 ESR 1,010 0,000 0,000 1,010 0,000 1,010 0,000 Valtio 0,758 0,000 0,000 0,758 0,000 0,758 0,000 Kunta 0,252 0,000 0,000 0,252 0,000 0,252 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen TL 4 oppiminen (ESR) 1,358 0,000 0,000 1,358 0,000 1,358 0,000 ESR 0,679 0,000 0,000 0,679 0,000 0,679 0,000 Valtio 0,509 0,000 0,000 0,509 0,000 0,509 0,000 Kunta 0,170 0,000 0,000 0,170 0,000 0,170 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden TL 5 torjunta (ESR) 0,816 0,000 0,000 0,816 0,000 0,816 0,000 ESR 0,408 0,000 0,000 0,408 0,000 0,408 0,000 Valtio 0,306 0,000 0,000 0,306 0,000 0,306 0,000 Kunta 0,102 0,000 0,000 0,102 0,000 0,102 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kohdentamattomat EAKR 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Valtio 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kohdentamattomat ESR 0,000 0,000 0,000 0,000 ESR 0,000 0,000 0,000 0,000 Valtio 0,000 0,000 0,000 0,000 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 KAIKKI YHTEENSÄ 4,500 4,194 0,000 0,000 8,694 0,000 3,708 0,000 3,708 0,000 0,000 0,000 0,000 12,402 0,000 EU 2,250 2,097 0,000 0,000 4,347 0,000 1,854 0,000 1,854 0,000 0,000 0,000 0,000 6,201 0,000 Valtio 2,250 1,573 0,000 0,000 3,823 0,000 0,828 0,000 0,828 0,000 0,000 0,000 0,000 4,651 0,000 Kunta 0,000 0,524 0,000 0,000 0,524 0,000 1,026 0,000 1,026 0,000 0,000 0,000 0,000 1,550 0,000 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR YHTEENSÄ 4,500 0,000 0,000 4,500 0,000 3,708 0,000 3,708 0,000 0,000 0,000 0,000 8,208 0,000 EU 2,250 0,000 0,000 2,250 0,000 1,854 0,000 1,854 0,000 0,000 0,000 0,000 4,104 0,000 4,104 Valtio 2,250 0,000 0,000 2,250 0,000 0,828 0,000 0,828 0,000 0,000 0,000 0,000 3,078 0,000 3,078 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 1,026 0,000 1,026 0,000 0,000 0,000 0,000 1,026 0,000 1,026 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 8,208 ESR YHTEENSÄ 4,194 0,000 0,000 4,194 0,000 4,194 0,000 EU 2,097 0,000 0,000 2,097 0,000 2,097 0,000 2,097 Valtio 1,573 0,000 0,000 1,573 0,000 1,573 0,000 1,573 Kunta 0,524 0,000 0,000 0,524 0,000 0,524 0,000 0,524 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 4,194 *) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteen muiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: