Sain asemakatsauksen yhdeltätoista

Transkriptio

1 Suom lintuasemat!3 Lintuasemat 23 Mikko Ojan (toim.) Sain asemakatsauks yhdeltätoista lintuasemalta. Asemista Hanko, Rönnskär, Jurmo ja Tankar toimivat tehokkaasti. Toimintamuodot käsittivät mm. rgastusta, havainnointia ja pesimälintuj lasktaa. Muutamilla muilla asemilla, kut Höytiäisellä, Kangasalalla ja Säpissä oli hiljaisempaa. Monilla asemilla miehittäjistä on ollut pulaa. Säätilaltaan vuosi 23 oli Suomessa hiv normaalia lämpimämpi. Tammikuu oli erityis kylmä, ja muuttaji kannalta tärkeät kevätkuukaudet huhti-kesäkuu olivat viileähköjä. Kesä, varsinkin heinäkuu, oli lämmin ja kuiva. Syyskuu oli kylmä, mutta loppuvuosi normaalia lämpimämpi. Marja-ja siemsato jäi hyvin niukaksi edellisvuod runsaud jälke. S sijaan myyrävuosi oli laajoilla alueilla erinomain, mikä näkyikin varsinkin varpuspöllöj runsauta. Muid pöllöj määrät olivat paremminkin normaaleissa lukemissa. Kevään ja syksyn säätila vaikuttaa ravintotilante ohella merkittävästi rgastussaaliise. Läntisessä naapurissamme Ruotsissa lintuasematoiminta on mittavaa. Vuonna 22 siellä toimi 18 asemaa, joilla rgastettiin 36 % (lähes 1 lintua) vuod kaikista rgastuksista (Btz & Wirdheim 23). Useimmilla sikäläisillä asemilla on mittava linnuston seurantaohjelma, jota on harjoitettu vuodesta toise. Pitkäaikaisista sarjoista saadaan korvaamatonta tietoa okevät syksy luonnossa tapahtuvista muutoksista. Niin meillä kuin Ruotsissakin vapaaehtoiset ovat toiminnan selkärankana. Suom asemi rgastusmäärät ovat olleet laskusuunnassa jo pidemmän aikaa (Valkama & Haapala 23). Löytyisikö suunnan muuttamiseksi eväitä jostakin? Julkaisuj suhte vuod tulos oli asemillamme hyvä. Jurmon ja Hangon asemi hyvistä muuttosarjoista on laadittu parikin katsausta, joissa selvitetään lintuj muuttoaikoj pitkäaikaisia muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Ilmaston lämpemin näkyy monissa luonnon tapahtumissa, niin lintumaailmassakin. Tankarissa ja Rönnskärillä on jatkettu pesimälinnuston lasktoja. Näistä kertyy vuosi mittaa korvaamatonta aineistoa seurantatutkimuksiin. Vaeltajat olivat vähissä vuonna 23. Ilahduttava poikkeus oli varpuspöllö, jota tavattiin reilusta tavallista emmän lähes kaikilla asemilla, joilla syksyllä olivat pyydykset vireessä. Hanko oli jälle hio poikkeus, jossa rgastajat saivat huikean määrän näitä höyhpalleroita rgastettavakse. Idän vihreid hyvä syksy näkyi myös lintuasemilla, monilla tavattiin mm. kirjosiipi- ja hippiäisuunilintuja nätysmäärä. Asemat toimivat lintuj tunnistamis, sulkasadon opettelemis ja lintuj mittaamis harjoittelupaikkoina. Monille yllämainituista asemista voi mnä avustajaksi opettelemaan näitä vaativia taitoja. Myös lintuj tunnis- Kuva 1. Kurki keväiset ja syksyiset muuttajamäärät Hangon lintuasemalla l tamis vaativassa aihepiirissä asemat ovat hyödyllisiä opettelupaikkoja. Toivon, että moni innostuisi varaamaan viikon tai kaksi asemalla oleske- 1 uun havainnoinnin tai rgastuks parissa tulevinakin vuosina. Mikko Ojan Hanko Vuod 23 havainnointi oli kattavinta aseman 25-vuotis historian aikana, sillä talo oli asuttuna täydet 365 vuorokautta! Asemalla yöpyi vuod aikana yhtesä 5 miehittäjää ja lisäksi yleisöryhmiä vieraili totutun runsaasti. Kevätkaud päämiehittäjiä olivat Aatu Vattulain 18 vrk, Micke Wickman 32, Aleksi Lehikoin 29, Petteri Lehikoin ja Seppo Niiran 23. Syksyn päämiehityksestä taas vastasivat Aatu Vattulain 183 vrk, Petteri Lehikoin 42, Jarmo Ruoho 36, Hri Selin 32 ja Jarkko Santahmju 26. Rgastajatilanne oli melko hyvä ja rgastus saatiin järjestettyä lähes yhtäjaksoisesti ajalle Rgastuksia kertyi Asemalla havaittiin 226 lajia ja asemalle uusia lajeja olivat amerikanjääkuikka, arokotkaja kashmirinuunilintu (2 yks.). Asemaa kunnostettiin keskikesän talkoilla: mm. makuuhuone maalattiin, makuupatjat uusittiin ja kaivo puhdistettiin. Talkoid aikana asemalta poistui kymm jätesäkillistä roinaa. Vuonna 24 on tarkoitus jatkaa talkoita ja maalata aseman ulkoseinät. Päämiehittäjä Aatu Vattulain staijasi jälle vuod mittaan tarkasti merimetsoj ja haahkoj muuttoparvia määrittä lintuj ikä- ja sukupuolijakaumaa ja muuttosuuntia. Aiempi vuosi tutkimustuloksi perusteella Haliaks ohimuuttava haahkakannan sukupuolijakauma on vinoutunut sit, että koiraita oli selvästi emmän (Kilpi ym. 23). Haliaks aineistoa käytettiin hyväksi tutkimuksessa, jossa todettiin talitiais olevan säännöllin muuttolintu Koillis-Euroopassa (Nowakowski & Vähätalo 23). Myös Anssi LINNUT-VUOSIKIRJA 23

2 Lintuasemat 23 Kevät Haliaks yön viimeisellä hämärärundilla saatiin asemalle 15 varpuspöllöä. Kuvassa onnellin rgastaja Hri Selin, jonka syli ei vetänyt koko lastia. Aleksi Lehikoin Vähätalon ja Esa Lehikois luotsaamassa Ilmastonmuutos ja linnut -hankkeessa saatiin julkaisu läpi kansainvälisessä ornitologisessa julkaisusarjassa (Vähätalo ym. 24). Artikkelin julkaisu siirtyi vuodelle 24, mutta tutkimuks tuloksia on jo esitelty Tringalehdessä (Vähätalo 23). Talvi Meri jäätyi heti vuod vaihte jälke ja tästä syystä sydäntalv aikana vesilintuja havaittiin niukasti suurt laivoj synnyttämissä railoissa. Kaakkuri havaittiin ja silkkiuikku LINNUT-VUOSIKIRJA 23 Marjalinnut ja urpiaiset pitivät jäätalvesta huolimatta huol siitä, että asemalla talvehtineella Aatu Vattulaisella riitti laskettavaa. Räkättejä havaittiin alkuvuodesta maaliskuun puoliväliin asti yli 45 muuttavaa, tilhiä 15 ja urpiaisia l 3. Huikeimmillaan nähtiin muuttavaa räkättiä. Muita mukavia talvilintuja olivat maakotka 6., 1. ja 13. l. sekä 1.2., ampuhaukka 23.1., tunturihaukka 23. ja 28.2., huuhkaja 6.2., hiiripöllö ja kiuru lounaase 1.2. Helmikuun viimein päivä saatiin situulahdus keväästä juhlapukuis merimetson, uiveloparin ja kahd muuttavan kiurun muodossa. Maaliskuusta alka kevät eti tasais varmasti, vain huhtikuun alkupuolella otettiin hieman takapakkia. Poikkeuksellis aikaisia saapujia olivat mm. rautiain 18.3., tylli 19.3., keltahemppo ja psaskerttu 1.5. Haliaks muuttonätyksiä paranneltiin seuraavasti: harmaasorsa m, haapana m, merimetso m, kurki m, alli m, karikukko m, punavarpun lmja telkkäkoiraid syysmuuttonätys W. Kurki oli ehdottomasti "kevään laji", sillä niitä nähtiin yhtesä yksilöä, mikä on lähes kolme kertaa emmän kuin edellisä nätysvuota vuotta aikaisemmin. Yli 3 yksilön muuttopäiviä oli kolmesti! Haliaks kurkimäärät ovat kasvaneet selvästi viimeis 5-1 vuod aikana (kuva 1) ja ilmeisesti yhä useamman kurj muuttoreitti on siirtynyt kulkemaan Hankoniem ylitse. Mahdollisesti osa n idästä pääkaupunkiseudun ylitse muuttaneista kmjista on alkanut käyttää läntistä muuttoreittiä, sillä nykyään idässä nähdään harvoin hyviä muuttoja. Torni taistossa Haliaks staijibunkkeri sijoittui 96 lajilla 11. sijalle, hävit Tringan alueella vain lajilla Laajalahd Elfvikin tornille rikottiin aseman lajinätys, sillä päivän aikana havaittiin peräti 118 lajia. Harvinaisuuksia havaittiin kevään aikana mukavasti: amerikanjääkuikka 13.6., jääkuikka 22.5., mustahaikara 3.5., lyhytnokkahanhi 18.4., kyhmyhaahka ja 1.5., niittysuohaukka 14. ja 15.5., pikkukajava 9. ja 17.5., kolme mehiläissyöjää 26.5., nummikirvin 2.5., virtavästäräkki 2.5., mustapäätasku , keltahemppo ja Kesä Alue pesimälinnustoa kartoitettiin kesäkuukausi aikana ja asema-alueella tai lähiympäristössä pesineitä tai pesintää yrittäneitä lajeja löytyi yhtesä 56, joista mainittakoon valkoposkihanhi 2 poikuetta, ristisorsa 1-2 paria, merikihu 1 pari ja käpiika 1 poikue. Myös urpiain pesi jossakin lähistöllä, sillä nuoruuspuvussa olevia urpiaisia rgastettiin kaksi. Vaikka riuttatiiroilla oli kesällä runsas esiintymin Suomlah- 125

3 Lintuasemat 23 della näkyi sellain Haliaksella vain kerran: 2.8. lad etelään. Syyskaud runsain naurulokkimuutto nähtiin jo m. Turkinkyyhky näyttäytyi ja idänuunilintu lauloi niemellä Syksy Vesi pysyi korkealla loppukesästä ja hyvillä paikalliskahlaajamäärillä ei päästy mässäilemään. Muutama kohtalain kahlaajamuutto kuitkin nähtiin muutti 16 tundrakurmitsaaja 278 punakuiria. Osa keväällä komeasti pohjoise matkanneista kmjista kiersi Haliaks syyskaudella ja syyskaud summa oli "vain" 7 54m. Enimmillään 2.9. nähtiin muuttavaa pitkäkaulaa. Mainio suosirrimuutto nähtiin 18.9.: Cal alp + PK yht. 1 47m. Sepelkyyhkyjä mi mukavasti 1.1., yhtesä 12 43m. Muuttonätyksiään parantelivat mm. isokuovit m, käet m, palokäijet m, töyhtötiaiset m, merihanhet m, närhet m, piekanat m ja kanahaukat peräti 42m. Syyskuun alussa alkoi nnäkemätön varpuspöllöj massavaellus, jonka aikana verkoista saatiin 35 varpuspöllöä. Enit minipöllöjä havaittiin lokakuussa (kuva 2). Albiino räystäspääsky ihmetytti miehittäjiä ohilnollaan 6.9. Aamuyöstä 3.9. havaittiin hyvää yömuuttoa. Noin tunnin aikana kuului arviolta 2 laulurastasta, 1 punakylkeä, seitsemän taivaanvuohea ja neljä kiuruparvea. Harvinaisuuksia lokakuussa Itäisiä harvinaisuuksia havaittiin syksyn aikana runsaasti. Isokirvin nähtiin neljästi. Hippiäisuunilintuja saatiin verkosta kuusi ja taigauunilintuja viisi. Asemalle uuta lajina havaittiin kashmirinuunilintu peräti kahd yksilön voimin lr ja rkaaton muutti aseman kolmas etelänkiisla ja merellä pörräsi paikallin nuori leveäpyrstökihu. Kiljukotka havaittiin ja nähtiin Hangon kaupungin yllä kiljukotkalaji. Useamman päivän Täktomissa pyörinyt arokotka poistui Tringan alueelta näyttävästi Haliaks ylitse oll uusi laji asemalle. Virtavästäräkkejä nähtiin ja sekä syksyllä harvinain mustaleppälintu nähtiin ~ ~ ~ N...:...:...:...: ei ei N (Y) N Kuva 2. Varpuspöflön paikallist yksilöid määrä Hangon Jintuasemalla syksyllä 23. Vaelluslintusyksyn kruunasi varpuspöllöj massaesiintymin Syksy oli vaelluslintuj osalta monipuolin. Tikkoja, pöllöjä, tilhiä, tiaisiaja närhiä oli hyvin liikkeellä. Tikoista pikkutikalla (163m 37p 9r), pohjantikalla (13m 3p 4r) ja valkoselkätikalla (8-1 yks., 2r) oli hyvä vaellus ja palokärjellä nätysvaellus (14m 47p 35r). Käpytikat taas pysyivät metsi siimeksessä ja niitä nähtiin vain 24m 9p 4r. Harmaapäätikkaa ei havaittu koko syksynä. Syksyn pöllöistä ehdoton tähti oli varpuspöllö, joita rgastettiin 324 ja kontrolloitiin 26 yksilöä. Vaelluks voimakkuutta kuvaa se, että aiempina vuosina Haliaksella oli saatu verkoista vain 127 varpuspöllöä! Minipöllöj vaelluksesta on tekeillä tarkempi selonteko Tringa- tai Linnut-lehte. Muita pöllöjä havaittiin seuraavasti: huuhkaja 7p (2r), hiiripöllö lr, sarvipöllö 39p (33r), suopöllö 4p (3r), lehtopöllö 9p ( 4r), viiru pöllö lr 2 kontr. ja helmi pöllö 31 p (25r). Viirupöllöj esiintymin oli huomattavaa, sillä laji oli tavattu Haliaksella aikaisemmin vain seitsemän kertaa. Pihlajanmarjakadon takia tilhet matkasivat etelään jo lokakuussa. Runsaimmillaan nähtiin yli 16 töyhtöpäätä. Tiaiset rynnivät tasaisa rintamana ja jopa töyhtötiain vaelsi normaalia voimallisemmin (27m 14r). Muid tiaist syyssummat olivat seuraavat: hömö- 2387m (756r), kuusi- 7583m (643r), sini m (1393r), tali m ( 119r) sekä pyrstötiain 3492m 269p (93r). Pähkinänakkeleita nähtiin syksyn aikana vain yksi 5.1. Harakat (yhtesä 3m 2p) ja pähkinähakit (238m 5p 9r) eivät juuri liikehtineet, mutta närhillä (2 313m 23p, 47r) oli nätysvaellus. Käpylinnuilla oli välivuosi ja syksyn aikana näkyi yhtesä vain 215 ristinokkaa, joista ainokain kirjosiipikäpylintu muutti Kiitokset Suom kulttuurirahaston apurahan turvin pystyttiin taas maksamaan syyskaud havainnoijille ja rgastajille päivärahaa, josta kiitokset. Kiitos kuuluu myös Simo Silvoselle ja Mikael Kilvelle aseman juoksevi asioid hoitamisesta sekä kaikille vuod 23 miehittäjille, talkooväelle ja asemamaksun maksaneille. Aleksi Lehikoin Höytiäin Aseman toiminta 23 oli hyvin vaatimatonta. Pyyntiä oli vain kuuta päivänä keväällä ja 16 päivänä syksystä alkutalve. Lisäksi kesällä käytiin aseman seudulla rgastamassa pesäpoikasia. Rgastuksia kertyi 462 kaikkiaan 34 lajista. Rgastajina toimivat Markku Huttun (25 rgastusta), Juha Miettin (94), Minna Kolehmain (32) ja Johanna Lakka (14). Viisi runsainta verkkolajia olivat talitiain (89), sinitiain (59), punarinta ( 49), pajusirkku (39), ja pajulintu (34). Näitä harvinaisemmista lajeista mainittavia olivat pikkutikka, viitakerttun ja pähkinänakkeli. Ari Latja LINNUT-VUOSIKIRJA 23

4 Jurmo Vuosi 23 oli simmäin täysi kalterivuosi, kun Jurmon uusi lintuasemaraknus oli käytössä. Aseman aurinkokno- ja tuulivoimavetoin sähköjätjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa. Legdaarin, vuodesta 1977 käytössä ollut vanha lintuasemaraknus purettiin loppukesällä ja syksyllä. Joitakin purkutöitä jäi vielä vuodelle 24, mutta todellisuudessa vanhaa asemaa ei ää ole! Monia muita piempiä raknustöitä toteutettiin myös. Miehitysvuorokausia oli yhtesä 263. Tammikuussa oli miehitystä vain viitä päivänä, mutta helmikuussa jo 15 päivänä. Miehitys oli keväällä katkotonta Syyskaud miehitys oli hieman katkonaisempaa, mutta silti elo-lokakuussa miehitystä oli yli 2 vrk/kk. Suon reunan psaikkoihin tehtiin 15 verkkopaikkaa, jotka olivat käytössä toukokuun alusta lähti. Samaan aikaan jatkettiin mahdollisuuksi mukaan rgastusta männikössä paikkoj välis vertailun mahdollistamiseksi. Vuod rgastusmääräksi tuli (15 rgastuspäivää), joka on neljänneksi suurin Jurmon lintuaseman historiassa. Runsaimmat rgastuslajit olivat punarinta (1 774 rg.), hippiäin ( 1 645) ja pajulintu (1 411 ). Asemalle uusia rgastuslajeja olivat korppi (3 poikasta) ja varpuspöllö (2 rg kontr.), joka oli samalla Jurmolle kokonaan uusi ja 296. laji. Rantalintuj poikasrgastus jäi niukaksi, sillä mm. tiiroj ja kahlaaji pesinnät epäonnistuivat miltei täydellisesti: ainoastaan 1 etelänsuosirri ja 2 töyhtöhyyppää rgastettiin! BirdLife Suom projektilaji selkälokki ei pesinyt Jurmon välittömässä läheisyydessä. Laji ei muutkaan esiintynyt runsaana: keväällä selkälokki nähtiin 28 päivänä ( ) ja syyskaudella 19 päivänä ( ). Suurimmat määrät olivat huhtikuun loppupuolella kolma päivänä 7 lintua, kun syyskaud "huippu" oli 5 vanhaa lintua 2.8. Vaelluslintuja havaittiin syksyllä niukahkosti. Pöllöistä runsain oli helrnipöllö (yhtesä 1), sarvipöllöjä nähtiin 4, suopöllöjä 2 sekä hiiripöllöjä 1. Käpytikka oli vähissä, sillä syksyn paras yhteismäärä oli vaatimaton 4! Harvinaisemmista tikoista Jurmossa havaittiin pikkutikkoja 19 (päivittäist havaintoj summa), palokärki ja pohjantikka Tiaiset olivat liikkeellä kohtalaisesti (kuva 3): talitiain ylsi kahta päivänä 3 lintuun ja sinitiainkin 24 lintuun 6.1. Kuusitiaist määrä kohosi 6 lintuun 3.1. ja Jurmossa harvinain hömötiain nähtiin 3.1. Pyrstötiaisia laskettiin immillään 8. Jurmon erikoisuus merisirri havaittiin 31 päivänä (tammikuu 1, huhtikuu 2, Lintuasemat 23 toukokuu 7, marraskuu 9 ja joulukuu 12). Suurin lukema laskettiin , jolloin rannoilla piipersi 11 "rantarottaa". Vuod aikana havaituista harvinaisuuksista Rariteettikomitea on hyväksynyt mm. 2 arosuohaukkaa, aavikkotaskun (Jurmon 297. laji) ja punakottarais. Kalle Rainio & Pekka Lehti Kangasala Kangasalan lintuasemalla oli liki välivuosi. Asema kärsi miehityspulasta, vaikka alkutalv lupaust valossa odotettiin parempaa. Toimintapäiviä ei ollut vuod aikana kuin kahdeksan. Näistä seitsemänä oli vakiopyyntiä ja yhtä ruokintargastusta. Vakiopyynnissä oli käytössäl 7 verkkoa, kut edellisäkin vuonna. Vakiopyyntipäiviä oli heinäkuussa kaksi ja elokuussa viisi. Asemalla rgastettiin vain 462 ja kontrolloitiin 94 lintua. Päivittäiset rgastusmäärät olivat jonkin verran edellisiä vuosia piempiä, mikä johtui lähinnä pajulinnun vähyydestä. Yli sataan rgastukse ei ylletty yhtäkään päivänä. Asemalle uudeksi rgastuslajiksi kirjattiin kirjosiipiuunilintu, joka saatiin ruokintapaikan verkoista 6.1. ' ' -t :c;i 9 '., '' Q:: ', 1' ',.',.' ', '. ', '. :.:. []:: - Q parmaj --&----parcae ---parate 1 5 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ M ~ ~ N ~ N N D "' o:i N...: Kuva 3. Tiaist esiintymin Jurmossa syksyllä 23. "t r--: M ' ~ c-.j lo o:i N N N...: - M ~ <'i lo o:i r--.: C') N N C') ' ~ LINNUT-VUOSIKIRJA

5 Lintuasemat 23 Pi aineiston perusteella on vaikea sanoa mitään vedpitävää pesintöj onnistumisesta tai lintuj runsauksista. Selvää on, että pajulintuja liikkui normaalia vähemmän. Niid runsaus oli vain noin puolet keskimääräisestä. Myös hernekerttuja vaikutti olevan normaalia huomattavasti vähemmän, mutta tämän varma toteamin on piestä aineistosta mahdotonta. Lähes kaikki muid laji runsaus vaikutti olevan keskimääräistä suurempaa. Kiitos kaikille asemalla toimineille. Ensi vuonna uusin voimin. Teemu Lehtiniemi Lågskär Lintuasema oli 42. toimintavuonna miehitettynä yhtesä 137 päivänä. Vakioverkkorgastusta suoritettiin huhtikesäkuun ja elo-marraskuun miehitysjaksoilla. Toiseksi tärkeimpänä rutiinina jatkui maalintuj lepäilijälaskta joka päivä ja kolmanta muutonseuranta majakalla aamulla kolme tuntia melkein päivittäin. Vuod aikana oli asemalla havainnoijana 6 hkilöä. Miehityspäiviä karttui it Juha Laaksoselle (54), Aleksi Lehikoiselle (29) ja Karno Mik- kalalle (28). Asemalle on Ålands Fågelskyddsföringin järjestämät kuljetukset Ahvanmaan mantereelta kahd viikon välein, vaihtopäivä on pääsääntöisesti tiistai. Rgastus Vuod aikana rgastettiin lintuyksilöä. Vuodesta 1976 noudatettu vakioverkkojärjestelmä oli edelle rgastustoiminnan kulmakivä, sillä melkein kaikki pyydystetyt linnut saatiin vakioverkoista. Rgastuksista oli pesä- ja maastopoikasia vain 13. Rgastettuj hippiäist määrä nousi jo lähelle normaalimääriä vuod 22 pohjanoteerauks jälke. Peukaloisia rgastettiin hyvän vuod jälke tosi vähän, vain 55 yksilöä. Neljä harvinaisuutta Pikkurariteetit ovat lintuasemi aineistoj pohjalta mielkiintoin seurattava lajiryhmä. Järjestelmällin havainnointi tarjoaa mahdollisuud tehdä johtopäätöksia esiintymis muutoksista sekä s maantieteellisistä että ajallisista kuvioista. Tähän yhteyte on poimittu Aleksi Lehikois yhtevedosta aseman arkistosta täydtä neljä lajin vuosittaiset havaintomäärät (kuva 4). Turturikyyhkyn vuosittain havaittuj yksilöid määrässä on 197- ja 198-luvun hyvi vuosi jälke tapahtunut muuallakin todettu selvä taantumin. Turkinkyyhky on pysynyt vähälukuisa mutta säännöllisesti esiintyvänä lajina. Taigauunilinnun määrät ovat vaihdellet nollan ja kahdeksan välillä, mutta laji on pysynyt säännöllis vähälukuisa. S sijaan vaikuttaa ilmeiseltä, että hippiäisuunilintu on runsastumassa. Hyviä vuosia on 198-luvunjälke ollut useita, vaikka väliin mahtuu myös nollavuosia. Joka tapauksessa siperialaist uunilintuj esiintymin on edelle oikukasta ja vuosi väliset erot suuria. Havainnot Lågskärillä havaittiin vuod aikana 29 lajia. Kut tavallista, harvinaisuuksia oli useita. Suurharvinaisuuksista havaittiin tulipäähippiäin ja kalliopääsky toukokuussa, rusorintakerttu touko- ja kesäkuussa. Aroharmaalokki oli paikallisa lokakuussa. Muista harvinaisuuksista mainittakoon lyhytvarvaskiuru ja kaksi lyhytnokkahanhea huhtikuussa, niittysuohaukka toukokuussa, kolme havaintoa samasta paikallisesta viiriäisestä, jääkuikka toukokuussa, kyhmyhaahka naaras huhti turkinkyyhky 14 --Linear (turkinkyyhky) l{) r--. f') r--. ~ r--. ' ~ ~ ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' <'I --Linear (turturikyyhky) taigauunilintu Linear (taigauunilintu) l{) r--. f') - <'I ~ ' ~ - - r--. r--. ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' <'I ' -- hippiäisuunilintu --Linear (hippiäisuunilintu) Kuva 4. Turkinkyyhkyn, turturikyyhkyn, taigauunilinnun ja hippiäisuunilinnun vuosittaiset havaintomäärät Lågskärillä. 128 LINNUT-VUOSIKIRJA 23

6 kuussa, haarahaukka elokuussa sekä pikku-uikku syyskuussa ja manaskuussa. Riuttatiira havaittiin kaksi kertaa, heinäkuussa yksittäiset linnut, ja pikkutiiroja nähtiin neljä. Merisinejä oli man askuun alussa peräti 13 lintua. Lågskärin vesillä allihaahkat vähevät edelle: huhtikuun puolivälissä oli paikalla vain seitsemän lintua. Mustaleppälintuja havaittiin vain yksittäisiä. Varpuspöllöjä eksyi saarelle kolme yksilöä syys-lokakuussa. Taigauunilintuja nähtiin seitsemän ja hippiäisuunilintuja kaksi. Jörg Palmgr Raasio Vuosi 23 oli Raasion kahlaajaseurannan 2. ja kahlaajargastusaseman 17. toimintavuosi. Juhlavuosi jäi rgastustoiminnan osalta vaatimattomaksi. Lintuja pyydystettiin aiempi vuosi tavoin vain kahlaaji syysmuuttokaudella ja rgastusta oli asemalla yhtesä 25 päivänä. Pyynnissä käytettiin ylesä 1-15 katiskaa. Rgastusaktiivisuud vaisuutta selitti osittain Raasion altaan korkealla pysytellyt vedpinta, minkä seurauksa suurin osa kahlaaji ruokailulietteistä makasi ved alla, mikä vastaavasti johti lepäilevi kahlaaji niukkuute. Tässä kahlaajaköyhäilyssä rgastajatkaan eivät jaksaneet panostaa kovin paljoa. Rgastuksesta vastasivat Annika Forst, Antero Lindholm, Jyrki Pynnön ja Markku Ukkon. Tärkeänä osana Raasion altaalla ja läheisellä Mustin altaalla tapahtuvaa toimintaa ovat olleet kahlaajalasknat, jotka on pyritty toistamaan päivittäin varsinkin syysmuuttokaudella. Tämän toiminnan ohessa on seurattu myös vesilintuj kerääntymistä altaille ja takseerattu altaid pesimälinnustoa. Toimintavuod aikana lasktoihin osallistui kymmiä lintuharrastajia. Altailla havainnoitiin keväällä ja syysmuuttokaudella yhtesä 83 päivänä. Altaid kahlaajat olivat lähes päivittäisessä seurannassa heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Syksy 23 palkitsi havainnoijia muutamalla näyttävällä kahlaajamuuttopäivällä heinä- ja syyskuussa. Vuod rgastussaldo oli eräs toimintahist1iamme vaatimattomimmista; Raasiossa rgastettiin yhtesä vain 328 siivekästä, joista kahlaajia oli 266 LINNUT-VUOSIKIRJA I CO CO - Lintuasemat 23 \ ~ Kuva 5. Liron syksyj havaintosummat (käyntipäivi yksilömääri summa) Raasiossa. (16 lajia) ja vesilintuja 19 yksilöä. Rannalla ruokailleita varpuslintujakin saatiin vähän. Enit rgastettiin liroja (124), suokukkoja (53) ja valkovikloja (17). Sirrirgastust osalta vuosi oli katastrofaalis heikko, sillä vilkkaista muuttopäivistä huolimatta rgas väännettiin yhtesä vain 16 siniyksilölle. Epätavallisimpana merkintänä luettelossa oli kaksi vesipääskyrgastusta. Tähän mnessä Raasiossa on rgastettu lähes 14 kahlaajaa. Vesilinnuista syksyn rgastetuin laji oli odotetusti tavi (18). Kahlaajakevät oli molemmilla altailla aneemin. Raasiosta kirjattiin kevään aikana vain noin 29 kahlaajaa ja Mustin summa jäi surkeaan 6 kahlaajaan. Arktiset kahlaajat livahtivat huomaamattomasti pesimäseuduille. Vain lapinsinejä havaittiin jonkin verran. Vähälukuisemmista lajeista mainittakoon Raasion 13 vesipääskyä kesäkuussa sekä Mustin altaalla tai altaan tuntumassa havaitut muuttohaukka, turkinkyyhky ja keväisin sisämaassa harvinain kuovisini. Syysmuuttokaudella Raasiossa summattiin vain 2 4 kahlaajaa, mikä on vain noin puolet altaan keskimääräisestä syyssummasta. S sijaan Mustin kahlaajasyksystä kehkeytyi vilkkain kautta aikain; altaan kahlaajasummaksi saatiin lähes 3 9 syyskahlaajaa. Mustin parhaimpi päivi kahlaajanäytelmät olivat sisämaasijaintimme huomioid näyttäviä. Esimerkiksi illan ukkossate lomassa paikalla nähtiin 67 lintua (mm. tundrakurmitsa 112, isosirri 24, pulmussini 22, kuovisini 25, suosirri 29, jänkäsirriäin 2, punakuiri 159, karikukko 1) ja seuraavana päivänä 64 lintua (mm. tundrakurmitsa 45, CO - - N N 8l N N suosini 52). Samoj muuttohässäkkäpäivi yhteydessä ihailtiin myös kaikki aikoj pulmussirripottia: Mustin lietteillä hyöri 27 pulmussiniä, mikä liee eräs suurimmistasisämaassa todetuista lajin kerääntymistä. Kolmas yli 2 kahlaajan päivä oli 18.9., jolloin Mustissa rullasi 235 kahluria (mm. tundrakurmitsa 33, pulmussini 1, suosini 18, punakuiri 2). Raasiossa kolminumeroisiin kahlaajasummiin päästiin syksyn aikana vain kolma päivänä eikä 2 kahlaajan rajalle ylletty kertaakaan. Kun otetaan huomioon molemmilla altailla lasketut kahlaajat, monilla arktisilla lajeilla (mm. tundrakunnitsa, iso-, pulmus- ja suosirri sekä punakuiri) syksyn yhteisyksilömäärät olivat selvästi keskimääräistä suurempia. Pikkusirrillä oli vanhoj lintuj osalta kehno vuosi, eikä nuorillakaan pikkusirreillä todettu kummoisia ryntäyksiä (it p ). Tyllejä, lapinsinejä, suokukkoja ja eri viklolaji edustajia nähtiin varsin tavanomain määrä. Raasiossa lepäilevi kahlaaji määriä verotti selvästi lietteid vähäisyys korkean vedpinnan seurauksa. Niinpä Raasiossa vain viklolajeilla esiintymin ylsi normaalille tasolle. Raasiossa on altaan kaksikymmvuotis havainnointihistorian aikana havaittu noin 84 syksyistä kahlaajaa. Liro kuuluu Suom ns. erityisvastuulajeihin, joid pesimäkantoj seurannassa meillä on keskein asema (Leivo 1996, Linnut 31(6)). Lajin pesimäkantamme on todettu myös taantune viimeist vuosikymmi aikana (Väisän ym. 1998, Muuttuva pesimälinnusto ). Raasiossa liron syksyisissä määrissä ei ole havaittu vähe- 129

7 vää suuntausta (kuva 5) eikä muutonaikain havaintoaineistomme sit tue käsitystä Suom pesimäkannan viimeaikaisesta piemisestä. Tosin Raasiossa kasvillisuud sukkessio on eräs muuttuja, joka on otettava huomioon kahlaaji vuotuisia muutonaikaisia lukumääriä ja niid mahdollisia muutoksia tulkittaessa; 198-luvulla laji oli altaan aukeilla ja kasvittomilla hietikkorannoilla selvästi harvalukuisempi ruokailija kuin seuraavan vuosikymm peitteisemmässä rantaviivassa, jollaista ruokailuympäristöä laji suosii. Pyyntirantoj osalta Raasion rantakasvillisuus on pidetty kurissa niittämällä. Mahdollisesti ainakin osa altaid kautta muuttavista liroista lukeutuu V äjän pesimäkantaan, jossa kannanmuutoksia ei ehkä ole tapahtunut. Kahlaajiin kuulumattomi laji osalta toimintavuosi ei tarjonnut mitään poikkeuksellista. Vesilintuja - valtalajeina tavi, haapana ja telkkä - kerääntyi altaille vanhan tavan mukaisesti pitkin kesää ja varsinkin Mustin rauhallisiin maisemiin uudestaan metsästyks käynnistyttyä. Raasion suurinta keväistä kerääntymää edusti 7.5. altaalle ahtautuneet 325 p vesilintua (mm. tavi 23). Kesän kerääntymistä mainittakoon p (mm. tavi 23), p (mm. telkkä 3) ja p räpyläjalkaa. Mustin suurimpia potteja olivat p (mm. tavi 39), p ja vielä p (mm. lapasorsa 39) vesilintua. Mustin satoj hehtaari laajuiset "hiekka-aavikot" ovat alkaneet viime vuosina kiinnostaa luppokurki kesäisiä parvia; mm altaan hietikoilla tallusteli 7 p kurkea. Kalattomuudestaan huolimatta Mustin allas on syksyisin myös muutolle valmistautuvi tiiroj suosiossa; mm altaalta laskettiin 22 p kalatiiraa. Eksoottisempaa kesä- ja syyskatseltavaa altailla tarjosivatmm. valkoposkihanhet ( p), muutamat harmaahaikaratja syysmuutolla sisämaassa vähälukuiset karikukot (it p). Markku Ukkon Rönnskär Toiminta Rönnskärin lintuasemalla oli vireää. Asema oli miehitettynä 136 vuorokautta. Kaikkiaan vuod aikana aseman toimintaan osallistui 66 hkeä. Enit havaintovuorokausia kertyi vanhoille Rönskin konkareille Kari Saarvolalle 27 sekä Rainer Nordlundille ja Pekka Pöyhöselle 26 vuorokautta. Toiminta keskittyi kevätkaudella näkyvän muuton havainnointiin ja verkkorgastus oli vähäistä. Syksyllä verkkopyyntiä harjoitettiin varsin runsaasti muuton Lintuasemat 23 seurannan lisäksi. Lajeja havaittiin vuod aikana tasan 2. Asema oli kevätkaudella miehitettynä 53 vuorokautta. Muuttoa seurattiin yhtesä 248 tuntia. Pisin yhtäjaksoin miehitys oli Suomlahdella oli pitkästä aikaan kunnon jäätalvi ja s mukaisesti kelirikkoaika vyi pitkäksi. Kuljetukset saare onnistuivat vasta huhtikuun puolivälistä lähti. Kevätmuuttoa seurattiin kesäkuun alkupuolelle saakka. Pääsiäisä kevään simmäisellä käynnillä muutto oli luonnollisesti täydessä vauhdissa. Jäid seasta laskettiin haahkaa. Harmaahaikaroita muutti it 2.4. seitsemän. Merikotkia laskettiin immillään neljä. Lisäksi vapun aikaan havaittiin kahd linnun kantavan risuja lähisaare. Peippo/järripeippoja laskettiin parhaana aamuna Petolintuja muutti , joista runsaimpana varpushaukkoja 111. Edellissyksyn hömötiaisvaelluks jäljiltä lajia havaittiin immillään peräti viisi. Keväthavainnot lajista ovat perinteisesti olleet harvinaisia. Huhtikuussa varhaisia saapujia olivat liro m, valkoviklo m ja räystäspääsky lm. Toukokuu alkoi punarintoj pudotusyöllä. Punarintoja arvioitiin vappuaamuna 1.5. olevan saaressa 5. Paju- Harvalukuin vieras, harmaapäätikka, käväisi Rönnskärillä Antti Below 13 LINNUT-VUOSIKIRJA 23

8 lintuja taas laskettiin runsait Enit alleja muutti illalla 28. Punakuireja matkasi it m ja m havaittiin simmäin isosirriparvi a7, joukossa lapasorsa. Suosirrit aloittivat p8m. Myöhäisistä muuttajista rytikerttusia rgastettiin viisi. Harvinaisin havainto keväällä oli koiras rusorintakerttu, joka löydettiin katajikon reunalta. Havainto on toin Rönskiltä. Muita kohtuullis harvinaisia havaintoja olivat kattohaikara 19.4., keräkurmitsa ja harjalintu Vähälukuisista lajeista havaittiin jääkuikka-laji 18.5., maakotka 24.4., muuttohaukka ja 7.5., kyhmyhaahka ja 8.5., tuhkaselkälokki 9.5., sepelrastas 2.5, kaksi idänuunilintua verkosta 4.6. sekä vuorihemppo Kettu aiheutti ongelmia saaristolintuj pesinnälle. Jäitä myöt saaristoon oli kotiutunut kettu, joka järjestelmällisesti kävi uimalla alue saaria läpi toukokuussa. Erityisesti haahkanpesiä tuhoutui ja hylkääntyi runsaasti. Merikotkan runsastuessa on loppukevään ja alkusyksyn havainnot selvästi lisääntyneet. Viime vuosina on lajia alettu havaita myös keskikesällä, kut nyt havaittiin 8.7. vanha lintu. Loppukesän erikoisuuksia olivat riuttatiira ja idänuunilintu 2.7. sekä Syyskaudella miehitysvuorokausia kertyi 83. Muuttoa havainnoitiin kaikkiaan 249 tuntia. Pisin miehitysjakso oli Lokakuussargastustaoli varsin kattavasti. Marras- ja joulukuussa asemalla käytiin muuttamana viikonloppuna. Kova haapanamuutto havaittiin Määritettyjä laskettiin 3 77, ja määrittämättömiä vesilintuja lisäksi Harmaahaikaroita havaittiin it p6m ja 6.1. lp8m. Arktisista muuttajista valkoposkihanhia laskettiin m ja alleja Merikotkia oli it p5m. Samana päivänä laskettiin kanahaukkoj uusi Rönskin nätys 2p18m. Maakotkia havaittiin it 2.1. lp5m. Pikkulokeilla oli yksi hyvä muuttopäivä m. Sepelkyyhkyjä laskettiin it , ja kulorastaita muutti Punarintoja oli saaressa paikallisa immillään Hippiäisiä laskettiin runsaimmillaan ja Harmaasieppoja laskettiin p 11 m. Kahlaajista myöhästelivät kuovi 11.1., isosirri 11.1., taivaanvuohi ja punajalkaviklo Se!- LINNUT-VUOSIKIRJA 23 1% T 75% 5% 25% % : Lintuasemat Kuva 6. Pyydystettyj punatulkkuj vanhoj lintuj osuus syksyllä 23 (pylväät) ja (viiva) 5-vuorokaud jaksoissa. Jaksolla on vanhoja on ollut keskimäärin 11,2 % (n=3484). Vastaavana jaksona syksyllä 23 vanhoj osuus oli selvästi suurempi, 19,8 % (n=38). kälokkeja havaittiin vielä lplm. Viimein pikkusieppo havaittiin 6.1. Selvästi aikataulusta myöhässä oli muutolla havaittu punavarpun Allihaahkoja havaittiin poikkeuksellise aikaan kolme, näistä kaksi vaihtopukuista vanhaa koirasta. Linnut lievät viettäneet kesän Suomlahdella. Muuttohaukka havaittiin 3.8., 1.1.ja Riuttatiirahavaittiin elokuussa kolmasti: 2.8., ja 3.8. Yksinäin tunturikiuru muutti Hippiäisuunilintu rgastettiin 16.1., ja taigauunilintuja havaittiin 28.9., 5.1. sekä Kuhankeittäjä havaittiin muutolla 8.9. Vaelluslinnuista varpuspöllö oli n kokemattoman runsas. Niitä rgastettiinjaksolla kahdeksan. Lisäksi havaittiin vielä kaksi. Aiempina vuosina laji on havaittu 11 kertaa. Pyrstötiaisia laskettiin immillään p16m. Närhillä oli myös hyvä vaellus, suurimmat määrät olivat mja m. Pähkinähakkeja laskettiin immillään m. Punatulkkuja muutti runsaasti (ks. myös kuva 6). Harvalukuisista vaelluslinnuista havaittiin hiiripöllö 1.11., pohjantikka ja harmaapäätikka 2.1. Rönnskärillä rgastettiin lintua. Rgastusmäärä vastaa viime vuosi keskiarvoa Pesäpoikasia rgastettiin 233 ja haahkaemoja pesiltä 126. Enit rgastuksia kertyi Tatu Hokkaselle 2 5 ja seuraavaksi it Antti Belowille 56 rgastusta. Kevätkaudella verkkorgastusta suoritettiin 15 päivänä, ja rgastusmäärä oli 785 lintua. Syyskaud 42 pyyntipäivää tuotti rgastusta. Eri lajeja rgastettiin 7. Kahdsadantuhann rgastetun linnun raja rikkoontui, ja yhtesä Rönnskärillä on vuod 22 loppuun mnessä rgastettu lintua. Rgastustoimintaan osallistui 12 rgastajaa. Pisin yhtäjaksoin pyyntijakso oli Runsaimmat rgastuspäivät olivat keväällä (punarinta 27) ja (pajulintu 81). Syyskaud kiireisimmät rgastuspäivät olivat (pajulintu 133), (punarinta 76), (punarinta 143) ja (punarinta 94). Runsaimmat rgastuslajit olivat punarinta (1 313), hippiäin (557) ja talitiain (329). Vuod 23 havaintoihin voi tarkemmin tutustua myöhemmin julkaistavasta vuosikertomuksesta. Viime vuonna ilmestyi myös yhtevetojulkaisu vuosilta Julkaisua, kut myös aiempi vuosi vuosikertomuksia, voi kysellä asemanhoitajilta. Vuodesta 24 alka uusina asemanhoitajina toimivat: Hri Selin ja Jukka Hintikka. Pekka Ikon Säppi Lintuasema oli miehitettynä 51 vuorokauta. Miehitysjaksot koostuivat useammasta lyhyestä jaksosta ja asema suljettiin tavallista aikaisemmin jo 1.1. Lintuasemaleiriä ei tänä vuonna pidetty. S sijaan heinäkuun alussa suo- ~ 131

9 ritettiin saunan maalaustalkoot ja elokuun alussa Säpin kesäpäivi yhteydessä niitettiin toistamise Hanhiston ruovikko. Majakka täytti syyskuussa 13 vuotta ja tapahtumaa juhlistettiin viikonloppuna Lintuja rgastettiin vuod aikana 855 yksilöä, joista pääosa lokakuun alussa. Yli puolet merkityistä oli jälle hippiäisiä, 467 yksilöä, jotka valtaosin kihlasi Säpin simmäin naisrgastaja Minna Takalo. Kevään lintuhavainnoista mainittakoon mm. viiksitimali ja muuttava varpun, jotka molemmat havaittiin 8.5. Kevään ja alkukevään aikana havaittiin myös useita käpiikojaja idänuunilintuja. Mielkiintoin muuttoilmiö havaittiin 2.5., kun 25 mustalintua ja 4 pilkkasiipeä matkasi etelään! 3.5. saari täyttyi pohjoistuul seurauksa punarinnoistaja rastaista, mm. punarintoja laskettiin 1 5, laulurastaita 9, punakylkirastaita 31, kulorastaita 53 ja sepelrastaitakin yksi. Sydänkesän paras havainto tuli 2.8. harmaapäätikasta. Yllättävä oli myös Hanhistossa nähty turturikyyhky. Kesä-heinäkuussa nähtiin tilhi kahdesti, mikä saattaisi viitata jällepesintään (laji pesi saaressa v. 1978!). Säpissä kesäänsä viettäne nuolihaukan saalislajistoon kirjattiin uuta lajina pikkutiira, kun haukka nappasi saar ylittäneestä neljän yksilön poikueesta yhd linnun mukaansa! Syksyn taigauunilintuinvaasio havaittiin hyvin myös Säpissä. Enimmillään inoja oli saaressa 2.1. seitsemän yksilöä. Syksyn vaeltajista, varpuspöllöstä ja närhestä, tehtiin myös havaintoja. Varpuspöllö nähtiin kolmasti ja närhiä muutti lokakuun alussa yhtesä kahdeksan yksilöä Myös pikkutikalla, tali-, sini-, kuusija pyrstötiaisella havaittiin kohtalaista vaellusta. Helmipöllöjä eksyi verkkoihin seitsemän yksilöä ja pohjantikka nähtiin kerran. Asko Eriksson Tankar Kuva 7. Tankarin miehitysvuorokaudet vuosina Kokkolan edustalla sijaitseva Tankarin lintuasema oli miehitettynä 65 vrk, mikä on selvästi alle pitkäaikais keskiarvon (19 vrk, kuva 7). Kesäkuussa oli miehitystä 17 vrk, lokakuussa 15 ja syyskuussa 12. Toiminta painottui loppukevääse, kesään ja syys-lokakuuhun. Kesällä laskettiin ja rgastettiin pääasiassa pesimälinnustoa ja muuttoaikana muuttajia sekä vaelluslintuja. Päämiehittäjinä toimivat Harri Hongell (18 vrk), Marko Pohjoismäki (17) ja Antti Tuomin (16). Kevätmiehitys alkoi vasta toukokuun lopulla jatku kiihkeimmän hyönteissyöji muuttokaud yli kesäkuulle. Hyönteissyöji vilkkaasta liikkumisesta kieli myös kolme mukavaa pajulintukontrollia: yksi tuli Norjan Bodöstä 537 km:n päästä ja alle 2-vuotiaana, toin oli merkitty vajaa vuosi aiemmin Väjän Kalingradissa, lähes 1 km:n päässä, ja kolmas Pohjois-Puolassa, niin ikään vajaan vuod aiemmin ja 1 89 km:n päässä. Loppukeväällä nähtiin saaressa muutamia pikkurarejakin, joista kannattaa mainita 2.6. tavattu niittysuohaukka, 3.6. havaittu muuttava leveäpyrstökihu ja verkoista tullut idänuunilintu sekä 7. ja tavatut kirjosiipikäpylinnut. CO ' "' Lintuasemat 23 Kesällä laskettiin pääsaar pesimälinnusto ja parimääräksi saatiin 29 paria 38 lintulajista. Runsaimmat pesijät olivat järjestyksessä: räystäspääsky (83 paria - uusi pesimänätys), kalalokki (37), lapintiira (21), haarapääsky (15) ja västäräkki (15). Harvalukuisempia asukkeja edustivat merikihu, liro ja tavi. Läheis Lillgrundin saar pesimälinnustoa on seurattu 33 vuotta yhtäjaksoisesti (ks. kuva 8). Siellä uhanalain selkälokki on hiljalle joutunut väistymään voimakkaamman harmaalokin tieltä ja 197-luvun lukusuhde, joka tuolloin oli 8: 1 selkälokin hyväksi, on kääntynyt 2-luvulla harmaalokin hyväksi samoin numeroin. Harmaalokin kannankehitys on ollut pitkän aikaa lähes suoraviivaista nousua. Viime kesänä saaressa pesivät eteläis Perämer ulkosaaristossa harvalukuisina esiintyvät räyskä, tavi ja haahka. Syksyllä eivät vaelluslinnut juuri liikkuneet. Närhiä nähtiin koko syksyn aikana vain yksi, kuusitiaista ei lainkaan! Tiaist vaellus oli muutoinkin melko vaisua lukuun ottamatta ehkä pyrstötiaisia, joita liikehti kohtalaisesti. Tankarin syksy oli "idän ihmeid" ja koko vuod aikana rgastettiin peräti seitsemän eri Phylloscopus-Iajiaja yksi alalaji (idäntiltaltti). Lintuj yömuutosta tehtiin syksyllä havaintoja 1 yönä yhtesä vain neljän ja puol tunnin ajan epäedullist yömuuttosäid takia. Havaintoja kertyi silti mukavasti linnustaja 13 eri lintulajista. Valtaosa syksyn yömuutosta osui kahdelle yölle: kirjattiin runsaassa tunnissa lintua, joista valtaosa oli punakylkirastaita (2 62) ja muita rastaita, mutta mukaan mahtui myös kolme kapustarintaa; koettiin syksyn kovin muuttoyö, tuolloin laskettiin 2½ tunnissa lintua 12 eri lajista. Huippuyön linnuista yli 98 % oli punakylkirastaita. Muita mielkiintoisia lintuja edustivat: lehtokurppa (2), suosirri (1), mustarastas (6), metsäkirvin (1), västäräkki (1), punarinta (1) ja pajusirkku (8). Lintuja rgastettiin 12 vakioverkolla ja pesäpoikasina 1 69 yhtesä 66 lajista. Poikasina merkittiin 217 lintua ja emoina pesiltä 2. Yleisimpi rgastuslaji listan kärkeä edustivat muutto- ja pesimälinnut. Kiireisimpiä rgastuspäiviä olivat: 3.5. (143 rg.), 1.7. (133), 6.1. (112), 3.9. (84) ja 3.6. (74). Viisi yleisintä rgastuslajia olivat: pajulintu 292, hippiäin 165, har- LINNUT-VUOSIKIRJA 23

10 Lintuasemat c::::j Haeost --Areint gastuksessa. Kahlaajatutkijat selvittivät etelänsuosirrin ja lapinsinin pesimis ongelmia. Kahlaaji laskta sekä Ulkonokan pesivän linnuston kartoitus jäi nyt vähemmälle huomiolle. Havainnointi Kuva 8. Tankarin läheis Lillgrundin pesivi karikukko- ja meriharakkapari määrä vuosina maalokki 145, pyrstötiain 14 ja hömötiain 118. Muita mielkiintoisia ja Tankarissa harvinaisempia rgastuksia olivat: lehtokurppa (1 rg.), räyskä (2), merikihu (2), pikkutikka (2), satakieli (1), mustaleppälintu (l),rytikerttun (1), taigauunilintu (5), ruskouunilintu (1), hippiäisuunilintu (11 ), idänuunilintu (1), idäntiltaltti (3), pikkusieppo (2), lapintiain (2) ja lapinharakka (7). Hippiäisuunilintuja rgastettiin lintua - emmän kuin koskaan yhdellä paikalla maassamme. Harvinaisempia tai Tankarissa vähälukuisia lintuhavaintoja vuodelta 23: hiripöllö paikallisa 28.1., sepelrastas /p ja /lp, harmaasorsa S-nokalla pariskunta, mustaleppälintu naaras verkosta 31.5., niittysuohaukka naaras muutti N 2.6., leveäpyrstökihu muutti 3.6. N, pikkusieppo koiras verkosta 3.6. ja 26.6., sama lintu saaressa vielä 2.7., idänuunilintu verkosta 3.6., rytikerttun verkosta 7.6., kirjosiipikäpylintu paikallisa 7.ja 12.6., pikkuvarpun x varpun paikallisa 1 yks.ja 2.9. Satamassa 2 yks., isokirvin N-kalliolla 1 yks., taigauunilintu syksyn aikana yht. 5 rgastettua ja 5 havaittua lintua, lapintiain verkosta ja sepelrastas koiras paikallisa Suolla ja 3.9. naaras paikallisa, idäntiltaltti ajalla rgastettiin 3 yks., hippiäisuunilintu ajalla rgastettiin peräti 11 lintua; samoja lintuja kontrolloitiin vielä 16.1.; lisäksi havaittiin maastossa 4 rgastamatonta, ruskouunilintu verkosta (lintu mehtyi illalla) LINNUT-VUOSIKIRJA 23 - sekämerisirri27.9. Karikolla 1 yks.ja Skataklackilla 3 lintua. Vuod aikana opastettiin useita turisti- tai muita ryhmiä lintuaseman toiminnasta ja toimintatavoista. Osa turisteista häiritsi saar Pohjoiskalliolla varoitustauluista ja oppaid varoituksista huolimatta lintuj pesintöjä. Turismi on parina viime vuonna ylittänyt saar luonnon sietokyvyn kannalta kohtuullisuud rajan. Lintuasemalla on oma www-sivu Keski-Pohjanmaan lintutieteellis yhdistyks sivun yhteydessä osoitteessa Harri Hongell Tauvo Tauvon 39. toimintavuonna miehitystä oli 61 päivänä, josta keväällä 3 ja syksyllä 31 päivänä. Keväällä havainnoitiin näkyvää muuttoa 12:na ja syksyllä neljänä päivänä. Muuton kokonaishavainnointiaika oli 71 tuntia, josta keväällä 61. Rgastusta oli 24 päivänä sekä keväällä että syksyllä. Vuosi oli hiv aktiivisempi kuin pari kolme edellistä. Kevään rgastusjakso kesti kolme viikkoa touko-kesäkuun vaihteessa. Syyskaudella oli viikonloppukäynti lisäksi oli pari pidempää toimintajaksoa. Miehittäjistä olivat aktiivisimpia Mikko ja Liisa Ojan, Matti ja Annikki Tynjälä, Tuomo Jaakkon ja William Velmala. Kahlaajatutkimuksesta vastasivat Kari Koivula ja Antti Rönkä, kttätyössä oli mm. Juhani Karvon. Toiminnan painopiste oli vuonna 23 r- Keväällä havainnoitiin näkyvää muuttoa kahta jaksona: ja yhteishavainnoinnin yhteydessä Kevät oli myöhäin. Huhtikuun päivinä muutto oli vielä hiljaista,varhais alkukevään muuttajat, ts. urpiaiset (2 4 m), töyhtöhyypät (17m) ja sepelkyyhkyt (6m) olivat vallitsevina. Petoj ja isoj lintuj muutto oli vielä vähäistä. Muutto vilkastui selvästi , joskin lukumäärät jäivät mon lajin osalta vähäisiksi. Metsähanhia (Ansfab + määrittämättömät) mi hiukan toistatuhatta yksilöä. Lisäksi muutti yksi tundrahanhi ja puolkymmtä lyhytnokkaa. Merihanhia tavattiin vielä 123p+32m, vaikka näistä jo suuri osa oli mnyt pesimäpaikoille. Joutsia laskettiin kaikkiaan 89p+ 138m. Petomuutto oli hyvin vaatimatonta, niitä ei saatu kirjattua kuin muutama. Liekö syy petoj niukkuudessa vai havainnoinnin ajoituksessa? Urpiaist määrä nousi lopulta lähes 8 lintuun. Kulorastaita tavattiin 3.5. mukava määrä, kaikkiaan 61. Syyskaudella muutonhavainnointia oli niukasti, hyvä kirjaus saatiin kurj mosta m. Ulkonokan sirrilietteet kierrettiin aika satunnaisesti. Tosin kesän hellejaksot pitivät kahlaajat niiltä poissa. Keväällä tavattiin poikkeuksellis monta pulmussirriä: 4p 8.6. ja 35p 1.6. Jälkimmäin on aseman kevätnätys! Ilmeisesti huono sää pysäytti parv aseman kohdalle ihmeteltäväksi. Vesipääskyjä oli Ulkonokalla 8p 4.6. Mustaviklonaaraat lähtevät syysmuutolle heti munimis jälke: jo 8.6. oli 3p Ulkonokalla. Syysmuuton alkamisesta saatiin muutama merkintä aikakirjoihin. Ulkonokalla oli 2.7. pulmussirri jakaksi pikkukuovia. Suosirrejä oli jo 58 ja p. Ensimmäinjänkäsirriäin tavattiin 4.7. Muutoin merkinnät jäivät niukoiksi. Ainoa isosirri nähtiin 3.8. Kuovisirristä saatiin vain kaksi havaintoa: p, p. Ainoa pikkusirrihavainto tuli elokuun lopulta: 15p 3.8. Kapustarintoja nähtiin syyskuulla n. 3 yks ja sukulain, tundrakurmitsa poimittiin juuri ja juuri lajilistalle keväällä ja syksyllä (1 +2 yks). Muista 133

11 Lintuasemat 23 1, % 9,% 8,% 7,% 6,% 5,% 4,% 3,% 2,% 1,% 1,% 9, % 8, % 7, % 6,% 5,% 4,% 3, % 2, % 1,% ~~~-~~-~~-~--~-~~~~--t-,% U) CX) ~ gj ~ ~ [<] "' "' "' 1,% 9,% 8,% 7,% 6, % 5,% 4,% 3,% 2, % 1,% Raasio 1, % 9, % 8, % 7,% 6,% 5, % 4,% 3,% 2, % 1,% 8 "' Rönnskär 1,% 9,% 8,% 7, % 6,% 5,% 4,% ~--~~~-~~-~~-~-~~~~--+,% Sl [<] Kuva 9. Asema barometrit vuosilta viideltä kyselyn palauttaneelta lintuasemalta. Miehitys- ja rgastuspäivi määrä vuosittain on suhteutettu suurimpaan mahdollise määrään ( päivää). Rgastuksi ja rgastuslaji määrät on suhteutettu kunkin aseman maksimiarvoihin tarkasteluajanjaksolla. Maksimit asemittain ovat: Tankar 4721 rgastusta ja 71 lajia, Kangasala 3991 ja 71, Rönnskär 6667 ja 84, Raasio 2477 ja 36 sekä Jurmo 8835 ja 81. 3,% 2,% 1,% ~-~~~~-~~-~~-~--~~~--+,% U) ~ ~ 8 "' <") 8 "' --- Mehityspäiviä -o- Rgastuspäiviä -t,- Rgastuksia ---*- Rgastuslajeja lepäilijöistä voi mam1ta merihanh syyskaud paikallist kokonaismäärän, yht. 25, paras päivä oli Pesivät linnut Ulkonokalla pesi pikkutiiroja viitis paria ja ristisorsia ainakin kaksi paria. Etelänsuosirrit ja lapinsirrit saivat tänä vuonna muutamia poikueita maailmalle. Edellisä kesänähän korkealla käynyt vesi tuhosi simmäiset pesinnät. Uusintapesi mestys on perinteisesti 134 varsin huono. Muista pesijöistä voi mainita pikkulepinkäis. Rgastus Rgastuks tulos oli vähän parempi kuin muutamana viime vuonna. Kevään rgastusputki oli , syksyllä oli viikonloppukäynti lisäksi pari pidempää rgastusjaksoa. Kaikkiaan rgastettiin 3167 yksilöä ja saatiin 23 kontrollia (138 omaa samanvuotista, 57 omaa vanhempaa, 5 vierasta kotimaista ja kolme ulkomaista kontrollia). Ulkomaiset kontrollit olivat italialain ja ruotsalain lehtokerttu sekä ruotsalain kirjosieppo, kaikki keväältä. Pajulintuja rgastettiin ja lehtokerttua 213. Syksyn lajeista saatiin it urpiaisia 475. Syksyn pii verkkoharvinaisuus oli lapinsirkku, joka oli aseman seitsemäs. Lokakuun 2. päivä rgastettiin nuori sinirinta - aseman toiseksi myöhäisin. Myöhäisin rgastettu sinirinta on saatu LINNUT-VUOSIKIRJA 23

12 Lintuasemat 23 Taulukko 1. Lintuasemi "ky//ästysaste" miehityspäivi ja rgastuspäivi mahdollist maksimimääri (28-31 vuorokautta) suhte eri kuukausina vuonna 23. Alariveillä on laskettu yhte kaikki asemi päivät ja verrattu niitä asemi yhteise mahdollise maksimiin (asemamäärä * 365 päivää). Kaikki asemat eivät palauttaneet kyselyä, johon tiedot perustuvat (ks. tarkemmin tekstistä). Asema / Miehityspäiviä 11 fil IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Jurmo 5 15 Kangasala Lågskär 1 Raasio Rönnskär 2 Säppi Tankar 1 Tauvo Yhtesä 8 16 Ky//ästysaste (%) 3% 7% % 3% 51% 38 % 37% 46% % 48% 18% 9% 28% Asema / Rgastuspäiviä I 11 Jurmo Kangasala Raasio Rönnskär Säppi Tankar Tauvo Yhtesä Ky//ästysaste (%) % % fil IV V VI VII VIII % 7% 26 % 24% 11 % 23% IX X XI XII yht % 3% 1% 2% 12% Vaelluslinnut Vaellussyksy oli todella niukka. Pyrstötiaiset olivat vähissä, 3.9. tavattiin 1 yksilön parvi. Kuusitiaisia tavattiin vain muutama yksilö syyskuulla, sinitiaisia syyskuulla yhtesä n. 7 yksilöä ja talitiaisiakin syyskuulla vain satakunta yksilöä (näid vaellushuippu sattuu kyllä lokakuulle, mutta syyskuu antaa vaelluks voimakkuudesta osviittaa). Hömötiaisella oli hiukan parempi vaellus verrattuna muutaman viime vuod keskiarvoon. Havaittuja oli nelissataa syyskuulla ja rgastuksia kertyi 142, mikä on pitkästä aikaa hyvä summa. Pöllösaalis oli niukka, johtu pääosin miehityks vähäisyydestä. Helmipöllöjä rgastettiin 12 ja varpuspöllöjä 7. Varpuspöllön hmja esiintymin muualla näkyy näid kahd lajin rgastusmääri suhdeluvussa. Pohjantikkoja vaelsi syksyllä neljä, käpytikkoja vain seitsemän, ja pikkutikkoja yhdeksän. Harvinaisuuksia Sepelrastas havaittiin 3.5., kuningaskalastaja Säikänlahdella ja tunturikihu muutolla 1.6. Peltopyystä saatiin havainto Ulkonokalta 1.6., kun paikalla oli yksi yksilö. Laji on runsastunut Limingan seudulla. Kesällä lauleli Munahiedan puolella rastaskerttun ja Tauvon ti varressa viiriäin. Muista pikkuharvinaisuuksista mainittakoon satakieli, joka saatiin verkosta ja joka lauleskeli aseman seudulla pari päivää rgastuks jälke, sekä peukaloin, joka rgastettiin 3.6. Syksyn idän ihmeistä Tauvon verkkoihin eksyi vain inoja: simmäin rgastettiin 26.9., kaksi rgastettiin sekä 3.9. että 1.1. Viimeksi mainittuna päivänä kuultiin lisäksi lajin kutsuääni, jot lintuja saattoi olla tuona päivänä kolmekin. Hippiäisuunilintu tavattiin Kaasalla 1.1. ja seuraavana päivänä Munahiedalla kaksi kappaletta pajulintuparvessa. Idänuunilintuja rgastettiin 1 yks ja Mikko Ojan & Matti Tynjälä Valassaaret Aseman 38. toimintavuosi oli edellisvuotta kattavampi sekä keväällä että syksyllä. Keväällä seurattiin aiempi vuosi tavoin huhtikuista piekanamuuttoaja toukokuista arktikaa, pääpainon ollessa piekanamuuton seurannassa. Syksyn pääasiallisa toimintamuotona oli jälle helmipöllöj pyynti ja rgastus sekä siinä ohella tapahtuva muutonseuranta. Miehitysvuorokausia lintuasemalle kertyi 96, edellisvuotta (72) paremmin. Päämiehittäjinä asemalla toimivat Jan Hägg (45 vrk), Mikael Bäck (18 vrk), Mikko Hännin (15 vrk), Maarit Alalantela (15 vrk) ja Tuija War (11 vrk). Kaikkiaan 21 miehittäjää toimi asemalla vuod mittaan ja muita vierailijoita kävi 18. Kevät Kevätkausi käynnistyi jo varhain, kun simmäin viid päivän miehitys oli maaliskuussa ( ). Varsinain kevätkaud päämiehitys alkoi 7.4. kestä lähes yhtäjaksoisesti toukokuun kahdtetoista päivään asti. Tämän jälke miehitystä oli vielä toukokuun jälkipuoliskolta kesäkuun alkupäiviin asti ( , ja 4.6.). Katkoksista huolimatta kevään miehitys oli sang kattava ja edellisvuotta yhtäisempi. Miehitys kattoi pääosan piekanan muuttokaudesta. Kevään simmäiset linnut havaittiin (2m). Korkeimmat määrät laskettiin kaksi viikkoa myöhemmin (61m+2sp.), (61m) ja (144m). Heti huippupäivänjälke oli lähes kolm päivän tauko miehityksessä, mikä liee pitänyt kaud kokonaismäärää. Aseman omi muuttohavaintoj sekä Ruotsin puolella Uumajan seudulla tehtyj huhtikuist muuttohavaintoj perusteella runsaahko määrä lintuja ohitti Valassaart alue kaukaa eteläpuolitse. Keväälle summattiin muuttavia piekanoja lähes saman ve1tan kuin edellisvuonna, yhtesä 541 yksilöä ( +5sp.). Kohtalais kattavasta toukokuun miehityksestä huolimatta ei arktist LINNUT-VUOSIKIRJA