KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2017

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 511 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna 2017 {SWD(2018) 361 final} FI FI

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MAKROTALOUDELLISET RAHOITUSAPUTOIMET VUONNA Yleiskatsaus Yksittäiset makrotaloudelliset rahoitusaputoimet edunsaajamaissa vuonna Georgia Jordania Moldova Tunisia Ukraina Yleiskatsaus makrotaloudellisilla rahoitusaputoimilla tuetuista uudistuksista MAKROTALOUDELLISTEN RAHOITUSAPUVAROJEN ASIANMUKAISEN KÄYTÖN VARMISTAMINEN: OPERATIIVISET ARVIOINNIT, JÄLKIARVIOINNIT JA TARKASTUKSET Operatiiviset arvioinnit Jälkiarvioinnit Tarkastukset MAKROTALOUDELLISEEN RAHOITUSAPUVÄLINEESEEN LIITTYVÄ YLEINEN KEHITYS Makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen toiminta Tuleva kehitys: makrotaloudellinen rahoitusapu seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä UUDET RAHOITUSAPUPYYNNÖT JA KOMISSION TULEVAT EHDOTUKSET TALOUSARVIOTILANNE

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutuksesta vuonna JOHDANTO Makrotaloudellinen rahoitusapu on rahoitusväline 1, jolla katetaan Euroopan unionia maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti lähellä olevien maiden poikkeuksellisia ulkoisia rahoitustarpeita. Sen pääasiallisena tavoitteena on palauttaa makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän vakaus ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja unionin naapuruusmaissa sekä kannustaa niitä samalla toteuttamaan makrotalouden sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia. Se toteutetaan joko lainoina, joita varten komissio lainaa tarvittavat varat pääomamarkkinoilta ja lainaa ne edelleen edunsaajamaalle, tai tietyissä olosuhteissa avustuksina, jotka rahoitetaan Euroopan unionin talousarviosta. Makrotaloudellisella rahoitusavulla täydennetään Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa sovittua sopeutus- ja uudistusohjelmaa, joka on myös sen käyttöönoton edellytyksenä. Sen edellytyksenä on myös, että edunsaajamaa noudattaa ihmisoikeuksia ja että maassa on todellinen demokraattinen järjestelmä. Rahoitusapu maksetaan erissä, jotka ovat tiukasti riippuvaisia sellaisten vaikuttavien uudistusten toteuttamisesta, joilla pyritään palauttamaan edunsaajamaan talouden pitkän aikavälin kestävyys. Tällä tavoin makrotaloudellinen rahoitusapu täydentää Euroopan unionin säännönmukaisessa yhteistyössä käytettäviä avustuksia ja tukee laajempaa vakauden ja hyvinvoinnin edistämistavoitetta unionin rajojen ulkopuolella. Makrotaloudellisen ja poliittisen epävakauden jatkuessa Euroopan unionin naapurialueella makrotaloudelliset rahoitusaputoimet on laajalti tunnustettu tehokkaaksi kriisinhallintavälineeksi, jonka avulla unioni voi toimia näkyvästi ja joustavasti ja jolla on huomattava poliittinen vipuvaikutus. Makrotaloudellisen rahoitusavun määrät ovat kasvaneet yhdeksän viime vuoden aikana: vuosina sitoumukset olivat 1,5 miljardia euroa ja vuodesta 2009 alkaen ne ovat 5,2 miljardia euroa. Poliittinen ja taloudellinen kuohunta Välimeren alueen arabikumppanimaissa on lisännyt makrotaloudellisen rahoitusavun kysyntää vuodesta 2012, ja Jordaniassa ja Tunisiassa toteutetaan parhaillaan toimia. Vuonna 2014 Itä-Ukrainan konflikti ja Ukrainan talous- ja rahoitustilanteen heikkeneminen nostivat makrotaloudellisen rahoitusavun ennennäkemättömälle tasolle. Vuosina 2014 ja 2015 Ukrainalle myönnettiin yhteensä 3,4 miljardia euroa kolmessa makrotaloudellisessa rahoitusaputoimessa. Kyseessä onkin suurin rahoitusapu, joka on koskaan myönnetty Euroopan unionin ulkopuoliselle maalle näin lyhyessä ajassa. Ukrainan alueen jatkuvaan geopoliittiseen ja taloudelliseen epävakauteen vastaamiseksi makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen enimmäismäärää lisättiin 0,5 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon vuodessa vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä oleviksi vuosiksi. 1 Muille kolmansille maille kuin kehitysmaille annettavan makrotaloudellisen rahoitusavun oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 212 artikla. 2

4 Tämä kertomus on laadittu noudattaen komission tiedonantovelvoitteita, jotka perustuvat useisiin makrotaloudellisia rahoitusaputoimia koskeviin neuvoston päätöksiin sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisiin päätöksiin. Kertomukseen liittyy komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa on yksityiskohtaisempia analyysejä makrotalouden ympäristöstä ja yksittäisten makrotaloudellisten rahoitusaputoimien toteutuksesta. 2 MAKROTALOUDELLISET RAHOITUSAPUTOIMET VUONNA Yleiskatsaus Vuonna 2017 saatettiin loppuun Georgiassa ja Tunisiassa toteutetut makrotaloudelliset rahoitusaputoimet, joita olivat viivästyttäneet Euroopan unionista riippumattomat syyt, ja uusien vuonna 2016 hyväksyttyjen Jordanian ja Tunisian makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien täytäntöönpano edistyi. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat syyskuussa 2017 päätöksen myöntää makrotaloudellista rahoitusapua Moldovalle, ja komissio ehdotti uutta Georgiaa koskevaa tointa. Lisäksi kolmas Ukrainaa koskeva makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma päättyi tammikuussa 2018 ennen kuin viimeinen erä oli maksettu, koska edistyminen sovittujen rakenneuudistusten toteuttamisessa ei ollut riittävää. Vuonna 2017 toteutettiin seuraavat makrotaloudelliset rahoitusapuohjelmat: Georgialle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu II: Euroopan unioni hyväksyi elokuussa 2013 Georgiaa koskevan enintään 46 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusaputoimen 2, joka maksetaan kahdessa 23 miljoonan euron erässä (10 miljoonaa euroa avustuksina ja 13 miljoonaa euroa lainoina). Ensimmäinen erä maksettiin vuonna Toisen erän maksaminen viivästyi, koska IMF:n kanssa sovittu ohjelma ei ollut edistynyt. Se maksettiin toukokuussa Jordanialle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu II: Lainsäädäntövallan käyttäjät antoivat 14. joulukuuta 2016 Jordanialle myönnettävää makrotaloudellista lisärahoitusapua koskevan päätöksen 3. Lisärahoitusavun määrä on enintään 200 miljoonaa euroa. Se myönnetään kokonaisuudessaan lainoina, ja se on jatkoa vuonna 2015 päättyneelle 180 miljoonan euron toimelle. Euroopan unionin ja Jordanian välinen yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin 19. syyskuuta Apu maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen, 100 miljoonan euron suuruinen erä maksettiin lokakuussa 2017, ja toinen erä on määrä maksaa vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Moldovalle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu: Lainsäädäntövallan käyttäjät antoivat 13. syyskuuta 2017 päätöksen myöntää Moldovalle makrotaloudellista rahoitusapua. Avun määrä on enintään 100 miljoonaa euroa, josta enintään 40 miljoonaa on määrä myöntää avustuksina ja enintään 60 miljoonaa euroa lainoina. Euroopan unionin ja Moldovan välinen yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitettiin 24. marraskuuta Apu maksetaan kolmessa erässä. 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 778/2013/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 218, , s. 15). 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, , s. 18). 3

5 Tunisialle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu I ja II: Ensimmäinen makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma hyväksyttiin toukokuussa Avun määrä oli 300 miljoonaa euroa, ja se maksettiin kolmessa erässä vuosina Euroopan unioni hyväksyi 6. heinäkuuta 2016 Tunisialle lainojen muodossa myönnettävän enintään 500 miljoonan euron makrotaloudellisen lisärahoitusavun 5, joka maksetaan kolmessa erässä. Toisen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman ensimmäinen, 200 miljoonan euron suuruinen erä maksettiin 25. lokakuuta 2017, ja kaksi muuta erää on määrä maksaa vuoden 2018 aikana. Ukrainalle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu III: Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät huhtikuussa 2015 kolmannen toimen, jossa myönnetään apua lainoina enintään 1,8 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon kaksi toukokuun 2014 ja huhtikuun 2015 välillä toteutettua tointa 6, kolmas makrotaloudellinen rahoitusaputoimi kasvatti Ukrainalle kriisin alusta lähtien myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun 3,4 miljardiin euroon. Toimen ensimmäinen erä (600 miljoonaa euroa) maksettiin heinäkuussa 2015, ja toinen 600 miljoonan euron erä maksettiin huhtikuussa 2017 sen jälkeen, kun viranomaiset olivat hyväksyneet toimenpiteitä vuoden 2016 lopussa ja vuoden 2017 alussa. Useita poliittisia sitoumuksia, jotka liittyivät kolmanteen ja viimeiseen 600 miljoonan euron erään ja jotka koskivat muun muassa korruption torjuntaa, ei ollut toteutettu ennen avun maksukauden päättymistä tammikuussa Tämän takia komissio ei voinut maksaa viimeistä kolmannen makrotaloudellisen rahoitusaputoimen lainaerää, ja se peruutettiin virallisesti 17. tammikuuta Vuonna 2017 maksettiin yhteensä 1,01 miljardia euroa. Liitteissä 1 A ja 1 B annetaan yksityiskohtaisempia tietoja voimassa olevien maksujen tilasta maan ja alueen mukaan vuoden 2017 joulukuun lopun tilanteen mukaan. Lisäksi valmisteltavana oli kaksi uutta makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa: Georgialle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu III: komissio antoi 29. syyskuuta 2017 Georgian hallituksen pyynnön johdosta ehdotuksen uudeksi makrotaloudelliseksi rahoitusapuohjelmaksi, jossa myönnetään apua enintään 45 miljoonaa euroa. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät huhtikuussa 2018, koostuu 35 miljoonan euron lainoista ja 10 miljoonan euron avustuksista, jotka maksetaan kahdessa erässä vuonna Ukrainalle myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu IV: Komissio sai 29. marraskuuta 2017 virallisen pyynnön aloittaa Ukrainassa uusi makrotaloudellinen rahoitusaputoimi. Komissio antoi 9. maaliskuuta 2018 ehdotuksen Ukrainalle lainojen muodossa myönnettävästä 1 miljardin euron makrotaloudellisesta lisärahoitusavusta, joka maksettaisiin kahdessa erässä vuosina Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 534/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Tunisian tasavallalle (EUVL L 151, , s. 9). 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/1112, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Tunisialle (EUVL L 186, , s. 1). 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/601, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 100, , s. 1). 4

6 2.2 Yksittäiset makrotaloudelliset rahoitusaputoimet edunsaajamaissa vuonna Georgia Georgian makrotalouden näkymät ovat edelleen haavoittuvat. Vaikka BKT:n kasvu kiihtyi vuonna 2017, talouteen kohdistuu riskejä, joita aiheuttavat ulkoinen epätasapaino (erityisesti suuri vaihtotaseen alijäämä ja huomattava ulkomaanvelka) ja riittämättömät kansainväliset valuuttavarannot. Georgian BKT kasvoi tammi marraskuussa ,8 prosenttia, ja koko vuoden 2017 aikana sen odotetaan kasvaneen yli 4 prosenttia. Kasvua edistivät sekä ulkomaisen että kotimaisen kysynnän elpyminen ja investointien lisääntyminen. Viime vuonna talouskasvu oli odotettua nopeampaa, kun kahtena edellisvuonna kasvu oli hidastunut ulkoisten häiriöiden, erityisesti alueen talouden taantuman, vuoksi. Odotettua nopeammasta talouskasvusta johtuvien ennakoitua parempien tulosten odotetaan yhdessä pienentäneen julkisen talouden alijäämän 3,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2017, kun se oli 4,1 prosenttia vuonna Georgian julkisen velan odotetaan supistuneen vuonna 2017 noin 42 prosenttiin suhteessa BKT:hen (45 prosenttia vuonna 2016). Georgian maksutase on kuitenkin edelleen heikko suuren vaihtotaseen alijäämän (jonka odotetaan olleen noin 10 prosenttia vuonna 2017) ja suuren ulkomaisen velan (jonka odotetaan olleen 107 prosenttia vuonna 2017) vuoksi. Georgian valuuttavaranto on pysynyt absoluuttisesti mitattuna laajalti vakaana vuodesta 2011, ja sen kokonaisarvo oli vuoden 2017 lopussa 3,0 miljardia Yhdysvaltain dollaria (vastaa noin kolmen kuukauden tuontia). Varantotarpeet ovat kuitenkin lisääntyneet, ja varannot ovat tällä hetkellä IMF:n riittäväksi arvioiman tason alapuolella. Tässä tilanteessa Georgia ja IMF sopivat huhtikuussa 2017 kolmivuotisesta ( ) 285 miljoonan Yhdysvaltain dollarin laajennetusta rahoitusjärjestelystä. Ohjelman lokakuussa 2017 tehdyn ensimmäisen tarkastelun yhteydessä IMF vahvisti, että ohjelma etenee suunnitellusti ja Georgia oli saavuttanut kaikki asiaankuuluvat tavoitteet. IMF:n tukeman Georgiaa koskevan ohjelman toinen tarkastelu on määrä tehdä huhtikuussa Ensimmäistä ja toista Georgialle myönnettyä makrotaloudellista rahoitusaputointa koskevat sitoumukset tehtiin Brysselissä lokakuussa 2008 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa sen jälkeen, kun Georgian ja Venäjän välillä oli ollut sotilaallinen konflikti elokuussa Toinen, 46 miljoonan euron arvoinen toimi, joka koostui puoliksi avustuksista ja puoliksi lainoista, toteutettiin vuosina , ja sen viimeinen erä maksettiin toukokuussa Toisen makrotaloudellisen rahoitusaputoimen päättymisen jälkeen Georgian hallitus pyysi Euroopan unionilta kesäkuussa 2017 makrotaloudellista lisärahoitustukea. Komissio antoi syyskuussa 2017 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen enintään 45 miljoonan euron makrotaloudellisesta rahoitusavusta, josta 35 miljoonaa euroa myönnettäisiin lainojen muodossa ja 10 miljoonaa euroa avustusten muodossa. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asiasta päätöksen ja yhteisymmärryspöytäkirja on allekirjoitettu, joten Georgialle myönnetty makrotaloudellinen rahoitusapu on määrä maksaa kahdessa erässä vuonna Jordania Jordanian talous kärsi edelleen Syyrian ja Irakin kriisin vaikutuksista. Kauppareittien sulkeminen sekä ulkomaisten suorien investointien ja ulkomaisten tulojen väheneminen ovat hidastaneet kasvua ja heikentäneet Jordanian ulkoista rahoitusasemaa ja julkista 5

7 taloutta. Lisäksi Syyrian konfliktin seurauksena Jordaniaan virtasi noin 1,3 miljoonaa syyrialaispakolaista, mikä lisäsi Jordanian julkiseen talouteen, julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta. Kasvu pysyi vuonna 2017 matalana (noin 2,2 %), ja työttömyys kasvoi 15,3 prosentista, jolla tasolla se oli vuonna 2016, 18,5 prosenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Julkisen talouden kokonaisalijäämä (avustukset mukaan lukien) supistui 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen; tätä kehitystä tukivat viranomaisten vuoden 2017 alussa toteuttamat finanssipoliittiset toimenpiteet, jotka vastasivat 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Edistymisestä huolimatta julkinen talous on edelleen riippuvainen ulkomaisista avustuksista, joiden määrä oli 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Vastaavasti viime vuosien sopeutustoimista huolimatta vaihtotaseen alijäämä on pysynyt hyvin suurena (noin 11,7 % suhteessa BKT:hen vuonna 2017), kun ulkomaisia avustuksia ei oteta huomioon. IMF:n johtokunta hyväksyi 24. elokuuta 2016 kolmivuotisen 723 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (150 % suhteessa kiintiöön) laajennetun rahoitussopimuksen. Sen arvo oli huomattavasti pienempi kuin elokuussa 2015 päättyneen kolmivuotisen valmiusluottojärjestelyn arvo, joka oli 2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (800 % suhteessa kiintiöön). IMF:n ohjelman ensimmäinen tarkastelu tehtiin onnistuneesti kesäkuussa Ohjelman toinen tarkastelu oli alun perin suunniteltu tehtäväksi syyskuussa 2017, mutta sitä ei ole vielä tehty, koska keskustelut IMF:n joidenkin ehtojen täyttymisestä ovat venyneet. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 14. joulukuuta 2016 päätöksen toisesta makrotaloudellisesta rahoitusapuohjelmasta, jossa avun määrä oli 200 miljoonaa euroa lainoina. Ensimmäistä rahoitusapuohjelmaa (180 miljoonaa euroa vuonna 2015) seuraavalla toisella makrotaloudellisella rahoitusapuohjelmalla autetaan Jordaniaa vastaamaan ulkomaisiin ja julkisen talouden rahoitustarpeisiin. Tarpeet liittyvät suurelta osin alueen epävakauteen, myös syyrialaispakolaisten suureen määrään Jordaniassa. Yhteisymmärryspöytäkirja ja toisen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman lainasopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta Yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistetaan kunnianhimoinen ohjelma, joka sisältää molempiin makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman puitteissa maksettavaan erään liittyviä uudistuksia. Ehtoja on asetettu muun muassa seuraaviin uudistuksiin liittyvillä aloilla: i) verojärjestelmän avoimuuden parantaminen ja veronkannon lisääminen; ii) julkisen varainhoidon, sosiaaliturvajärjestelmän ja työmarkkinoiden vahvistaminen; iii) investointien ja kaupan edistäminen ja iv) vesialan toimivuuden parantaminen. Komissio maksoi ensimmäisen 100 miljoonan euron erän 25. lokakuuta Toista erää ei ole voitu maksaa, koska neljän poliittisen toimenpiteen (jotka koskevat tuloverolakia, verovapautuksia, julkisia hankintoja ja tilintarkastusvirastoa koskevaa lakia) kohdalla ei ole edistytty tähän mennessä riittävästi Moldova Marraskuussa 2014 esiin tullut suuri pankkipetos paljasti hallinnon vakavat ongelmat, joihin liittyy poliittista epävakautta. Tämän kehityksen vuoksi talouskasvu on hidastunut, Moldovan kansainväliset kumppanit ovat keskeyttäneet budjettituen ja julkisen talouden rahoitusasema ja maksutase ovat heikentyneet. Moldovan BKT supistui 0,5 prosenttia vuonna 2015, ja talous kasvoi vasta vuonna 2016, jolloin kasvua oli 4,1 prosenttia. Vuosina talouskasvun odotetaan kulutuksen ja finanssipoliittisten elvytystoimien tukemana pysyvän 3,5 4,0 prosentissa. Inflaatiopainetta on edelleen, ja vuotuisen inflaation odotetaan pysyneen vakaana 6,5 prosentissa vuonna 2017 ja 6

8 hidastuvan 4,4 prosenttiin vuonna Ulkomaisen kysynnän ja hintojen parantuminen edistivät viennin kasvua. Paluu hyödykkeiden korkeampiin tuontihintoihin ja kotimaisen kysynnän elpyminen kuitenkin pahensivat vaihtotaseen alijäämää, joka oli 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna Palkansaajien rahalähetykset ulkomailta alkoivat elpyä vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Talous on pysynyt vakaana, ja laajamittaiset pyrkimykset alan parantamiseksi etenevät. Näihin kuuluvat muun muassa pyrkimykset parantaa osakkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia ja pankkien kuntokartoituksia. Moldova pyysi IMF:ltä tukea vuoden 2014 kriisin jälkeen, ja IMF hyväksyi marraskuussa 2016 kolmivuotisen luotto-/rahoitusjärjestelyn, jonka arvo oli 183 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Saatettuaan loppuun ohjelman toisen tarkastelun joulukuussa 2017 IMF vahvisti ohjelman etenevän laajalti suunnitellusti. Moldovan hallitus myös pyysi maaliskuussa 2016 Euroopan unionilta jälleen uutta makrotaloudellista rahoitusapua. Komissio ehdotti 13. tammikuuta 2017, että Moldovalle myönnettäisiin makrotaloudellista rahoitusapua enintään 100 miljoonaa euroa, josta 60 miljoonaa maksettaisiin lainoina ja 40 miljoonaa euroa avustuksina. Euroopan parlamentti ja neuvosto allekirjoittivat Moldovalle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun laajentamista koskevan päätöksen 13. syyskuuta Tuella pyritään auttamaan Moldovaa kattamaan osa jäljellä olevista ulkoisista rahoitustarpeista sekä pienentämään talouden maksutasetta ja vähentämään julkisen talouden haavoittuvuustekijöitä kahden seuraavan vuoden aikana. Yhteisymmärryspöytäkirja, lainasopimus ja avustussopimukset allekirjoitettiin Moldovan viranomaisten kanssa 24. marraskuuta Moldova ilmoitti, että se oli toteuttanut kansalliset menettelyt näiden kolmen sopimuksen voimaantuloa varten 18. tammikuuta Yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistetaan kunnianhimoinen ohjelma, joka sisältää kolmeen makrotaloudellisen rahoitusapuohjelman puitteissa maksettavaan erään liittyviä uudistuksia. Asetetut ehdot koskevat i) uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan rahoitusalan hallinnointia, julkista varainhoitoa sekä korruption ja rahanpesun torjuntaa, ii) energia-alan uudistusta ja iii) liitännäistoimenpiteitä, joilla vahvistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, parannetaan investointihalukkuutta ja tuetaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa Tunisia Vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen Tunisian taloudellinen toiminta on hidastunut ja maalla on ollut yhä vakavampia maksutaseeseen liittyviä ongelmia. Nämä ovat johtuneet talouden sopeutuksesta, joka oli tarpeen hallinnon vaihtumisen ja useiden terrori-iskujen jälkeen vuonna 2015, sillä nämä vaikuttivat voimakkaasti joihinkin maalle tärkeisiin aloihin (kuten matkailuun ja liikenteeseen). Vuonna 2017 Tunisian taloudessa näkyi joitakin elpymisen merkkejä, ja BKT:n arvioidaan kasvaneen noin 2 prosenttia, kun kahtena edellisenä vuonna kasvua ei juurikaan ollut (0,8 % vuonna 2015 ja 1,1 % vuonna 2016). Inflaatio kiihtyi vuoden mittaan ja oli vuoden lopussa 6 prosenttia, kun se oli vuoden 2016 lopussa 4,2 prosenttia. Julkisen talouden tila on heikentynyt viime vuosina pääasiassa menojen (erityisesti palkkamenojen) kasvun vuoksi, koska tätä ei ole tasapainotettu riittävästi edistämällä tulojen kasvua vuodesta 2016 alkaen toteutettujen verouudistustoimenpiteiden myötä. Julkisen alijäämän arvioidaan olleen vuonna 2017 yli 6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja velan arvioidaan kasvaneen vuoden loppuun mennessä 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös ulkoinen rahoitusasema on heikentynyt viime vuosina, ja vaihtotaseen alijäämä oli lähes 10 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämän vuoksi varannot pienentyivät siten, että ne vastasivat vuoden 2017 lopussa noin 90 päivän tuontia, ja ulkomainen kokonaisvelka oli noin 70 prosenttia suhteessa BKT:hen. 7

9 Tunisia sopi IMF:n kanssa kesäkuussa 2013 ensin 1,75 miljardia Yhdysvaltain dollarin valmiusluottojärjestelystä. Järjestely päättyi joulukuussa Toinen IMF:n ohjelma eli laajennettu rahoitusohjelma käynnistettiin toukokuussa 2016, ja sen arvo oli 2,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka oli määrä maksaa 48 kuukauden aikana. Uudistuksen toteutuksen viivästymisen vuoksi tähän mennessä on maksettu vasta kaksi laajennetun rahoitusohjelman (noin 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruista) erää. Ensimmäinen erä maksettiin ohjelman alkaessa ja toinen kesäkuussa 2017, kun ohjelman ensimmäinen tarkastelu oli tehty. Toisen tarkastelun päätteeksi tehtiin joulukuussa 2017 henkilöstötason sopimus, jonka IMF:n johtokunta hyväksyi 23. maaliskuuta Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät toukokuussa 2014 ensimmäisen, 300 miljoonan euron arvoisen makrotaloudellisen rahoitusaputoimen, joka käynnistettiin maaliskuussa 2015 ja jonka viimeinen erä maksettiin heinäkuussa Tällä välin vuonna 2015 tehtyjen terrori-iskujen ja kriisin pahentumisen vuoksi Tunisian viranomaiset pyysivät elokuussa 2015 toista makrotaloudellista rahoitusaputointa. Lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät toimen heinäkuussa Toinen makrotaloudellinen rahoitusaputoimi koostuu 500 miljoonan euron lainasta. Se on määrä maksaa kolmessa erässä, jotka ovat suuruudeltaan 200 miljoonaa euroa, 150 miljoonaa euroa ja 150 miljoonaa euroa. Ensimmäinen erä, johon ei kohdistunut yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettuja ehtoja, maksettiin 25. lokakuuta Toisen ja kolmannen erän maksamisen edellytyksenä olevat politiikkatoimet koskevat uudistuksen keskeisiä aloja, kuten yleisesti julkishallintoa ja julkista varainhoitoa, verojärjestelmää, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa, pankkialaa ja liiketoimintaympäristöä. Jos kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet toteutetaan, erät voitaisiin maksaa ennen vuoden 2018 loppua Ukraina Vuosina 2014 ja 2015 Ukrainan talous oli syvän taantuman kourissa, minkä vuoksi reaalinen BKT supistui 6,6 prosenttia vuonna 2014 ja 9,8 prosenttia vuonna Kriisi oli osoitus Ukrainan makrotaloudellisista ja rakenteellisista heikkouksista. Sen kuitenkin käynnisti konflikti, jonka aiheuttivat Venäjän maan itäosassa toteuttamat, Ukrainan hallitusta horjuttaneet toimet ja joka heikensi luottamusta ja maan tuotantokapasiteettia. Viranomaisten toteuttamien vahvojen poliittisten vastatoimien ja laajan kansainvälisen tukipaketin avulla Ukrainan talous saatiin jälleen kasvuun vuonna 2016 (2,3 %). Elpyminen jatkui Ukrainassa vuonna 2017, ja vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli 2,3 prosenttia (vuoden 2016 kolmeen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna). Talouden toimeliaisuuden laajentumista vuonna 2017 edistivät palkkojen nousun ja valuuttakurssin vakautumisen lisäksi pääasiassa investoinnit ja kotitalouksien kulutus. Julkisen talouden kestävyys on myös parantunut, ja julkinen velka vakiintui vuoden 2017 lopussa arviolta 75,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tämä oli osittain hallituksen kolmena edellisenä vuonna toteuttamien talouden vakauttamistoimien tulosta. Vaikka Ukrainan taloustilanne on parantunut vuoden 2015 jälkeen, useat ulkoiset haavoittuvuustekijät ovat säilyneet. Nämä johtuvat erityisesti Ukrainan valuuttavarantojen odotettua hitaammasta karttumisesta, maan riippuvuudesta hyödykkeiden viennistä ja suurena pysyvästä ulkomaisen velan määrästä. Vastauksena Ukrainan pyyntöön saada taloudellista tukea IMF hyväksyi maaliskuussa 2015 Ukrainaa koskevan nelivuotisen laajennetun 17,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitusohjelman. Se päättyy maaliskuussa Ohjelmasta on maksettu tähän mennessä 8,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria; ajoittain maksuissa on ollut merkittäviä viivästyksiä uudistusten heikon toteuttamisen vuoksi. Meneillään olevan ohjelman tarkastelu on ollut kesken vuoden 2017 puolivälistä lähtien. Sen 8

10 valmistuttua Ukrainalle voitaisiin maksaa 1,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mutta sen loppuun saattaminen riippuu siitä, toteuttaako Ukraina eräitä aiempia toimia. Euroopan unionin Ukrainalle antama tuki on ollut keskeinen osa IMF:n perustamaa kansainvälistä rahoituspakettia, sillä unioni on myöntänyt Ukrainalle 3,4 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua. Tästä summasta 2,8 miljardia euroa maksettiin vuosina , mukaan luettuina 1,6 miljardia euroa osana kahta ensimmäistä makrotaloudellista rahoitusaputointa ja kaksi 600 miljoonan euron erää osana kolmatta makrotaloudellista rahoitusaputointa. Kolmannessa makrotaloudellisessa rahoitusapuohjelmassa Ukrainalla oli mahdollisuus viimeiseen 600 miljoonan euron erään, jonka ehtona oli 21:n yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitun politiikkatoimen toteuttaminen. Ukraina täytti 17 tähän maksuun liittyvää poliittista sitoumustaan, mukaan luettuina julkisen varainhoidon, julkishallinnon, energia-alan ja oikeuslaitoksen uudistukset. Neljää toimenpidettä ei kuitenkaan ollut toteutettu makrotaloudellisen rahoitusavun voimassaolon päättyessä. Näistä kaksi oli korruption torjuntaan liittyviä toimenpiteitä, joihin kuului virkamiesten toimittamien varallisuusilmoitusten todentamiseen tarkoitetun järjestelmän käyttöönotto. Tämän vuoksi makrotaloudellisen rahoitusavun kolmas erä peruttiin 18. tammikuuta Komissio antoi Ukrainan pyynnön johdosta 9. maaliskuuta 2018 ehdotuksen Ukrainalle lainojen muodossa myönnettävästä 1 miljardin euron makrotaloudellisesta lisärahoitusavusta, joka maksettaisiin kahdessa erässä vuosina Yleiskatsaus makrotaloudellisilla rahoitusaputoimilla tuetuista uudistuksista Yhteisymmärryspöytäkirjojen rakenneuudistuksia koskevissa perusteissa määritetään toimenpiteet, jotka edunsaajamaan on toteutettava makrotaloudellisen ja taloudellisen vakauden vahvistamiseksi ja maksutaseen kestävyyden lisäämiseksi. Vuonna 2017 toteutetuissa makrotaloudellisissa rahoitusapuohjelmissa sovittujen ehtojen lukumäärässä ja tyypeissä on ollut eroja itäisen ja eteläisen naapuruston maiden välillä. Itäisten naapurimaiden kohdalla ehdoilla pyrittiin useimmiten parantamaan julkisen sektorin hallintoa, ja seuraavaksi yleisimpiä ehtoja olivat liiketoimintaympäristön parantamiseen, energia-alan kehittämiseen sekä korruption ja rahanpesun torjuntaan tähtäävät uudistukset. Eteläisten naapurimaiden kanssa tehdyissä yhteisymmärryspöytäkirjoissa ehtoja oli vähemmän, ja ne keskittyivät yleensä julkisen sektorin hallinnointiin, sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä työmarkkinatoimenpiteisiin. Julkisen sektorin hallinnointi Korruption ja rahanpesun torjunta Energiaala Liiketoimintaympäristö Rahoitusala Sosiaaliturvajärjestelmä ja työmarkkinat Georgia II Jordania II Moldova Tunisia I Tunisia II Ukraina III Itäinen naapurusto Muu 9

11 Eteläinen naapurusto MAKROTALOUDELLISTEN RAHOITUSAPUVAROJEN ASIANMUKAISEN KÄYTÖN VARMISTAMINEN: OPERATIIVISET ARVIOINNIT, JÄLKIARVIOINNIT JA TARKASTUKSET 3.1 Operatiiviset arvioinnit Komissio toteuttaa Euroopan unionin varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti ulkopuolisten konsulttien tuella operatiivisia arviointeja saadakseen riittävät takeet siitä, että hallintomenettelyt ja rahoitusketjut toimivat edunsaajamaissa. Operatiivisissa arvioinneissa keskitytään julkisen varainhoidon järjestelmiin ja erityisesti valtiovarainministeriöiden ja keskuspankkien menettelyihin ja organisaatioon ja ennen kaikkea niiden tilien hoitoon, joille maksetaan unionin varoja. Arvioinneissa kiinnitetään lisäksi erityishuomiota ulkoisten tilintarkastuslaitosten työskentelytapaan, riippumattomuuteen, työohjelmiin ja niiden tekemien tarkastusten tehokkuuteen. Myös julkisten hankintojen keskusjärjestelmiä tarkastellaan. Komissio teki vuonna 2017 yhden Georgiaa koskevan operatiivisen arvioinnin, jolla valmisteltiin uutta makrotaloudellista rahoitusaputointa. Arviointi valmistui joulukuussa 2017, ja siinä todettiin, että Georgian soveltamat menettelyt antoivat riittävät takeet, jotta suunnitellun makrotaloudellisen rahoitusaputoimen toteuttamisessa voidaan edetä. 3.2 Jälkiarvioinnit Komissio tekee Euroopan unionin varainhoitoasetuksen mukaisesti makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien jälkiarviointeja 7 makrotaloudellisen rahoitusavun vaikutusten arvioimiseksi. Jälkiarviointien päätavoitteena on i. analysoida makrotaloudellisen rahoitusavun taloudellisia vaikutuksia edunsaajamaan talouteen ja erityisesti sen ulkoisen rahoitusaseman kestävyyteen ii. arvioida unionin tukitoimien lisäarvoa. Ulkopuolisten toimeksisaajien kertomukset Ukrainan MFA I- ja MFA II -tointen ja Jordanian MFA I -toimen jälkiarvioinneista valmistuivat vuoden 2017 lopussa. Ukrainan MFA I- ja MFA II -tointen jälkiarvioinnissa todettiin, että makrotaloudellisella rahoitusavulla oli myönteinen vaikutus Ukrainan talouteen, mikä oli osittain avun nopean täytäntöönpanon ansiota. Makrotaloudellinen rahoitusapu auttoi erityisesti rahoitustilanteen vakauttamisessa ja edisti merkittävästi julkisen varainhoidon ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksia. Ilman makrotaloudellisia rahoitusapuohjelmia huomattavilla julkisten menojen leikkauksilla olisi ollut vakavia kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia, reaalinen BKT olisi supistunut rajummin vuosina 2014 ja 2015 ja kasvu olisi ollut hitaampaa vuonna Jordanian MFA I -toimen jälkiarvioinnissa todettiin, että makrotaloudellinen rahoitusapu yhdessä samanaikaisen IMF:n ohjelman kanssa edisti tosiasiallisesti Jordanian ulkoisen rahoitusaseman ja julkisen talouden vakauttamista nopeasti ja niiden keskipitkän aikavälin kestävyyttä. Makrotaloudellisen rahoitusavun ehtoja noudatettiin 7 Kaikki jälkiarvioinnit ovat luettavissa talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivustolla: 10

12 tyydyttävästi, ja niillä edistettiin välillisesti rakenneuudistusten toteuttamista useilla Euroopan unionin painopistealoilla. Arvioinnissa kuitenkin todettiin myös, että makrotaloudellista rahoitusaputointa koskevaa päätöksentekoprosessia voitaisiin parantaa tarpeettomien viivästysten välttämiseksi. 3.3 Tarkastukset Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi kaksi erityiskertomusta, joissa arvioitiin Euroopan unionin Ukrainalle ja Tunisialle antamaa apua. Kertomuksissa annetut arviot makrotaloudellisesta rahoitusavusta olivat suurelta osin myönteisiä, ja niissä annettiin joitakin erityisiä suosituksia, jotka komissio hyväksyi. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi joulukuussa 2016 Euroopan unionin Ukrainalle antamaa apua koskevan erityiskertomuksen, jossa käsiteltiin sekä budjettitukea että makrotaloudellista rahoitusapua 8. Kertomuksessa todettiin, että unionin Ukrainalle antama apu oli osittain tosiasiallisesti tukenut Ukrainan muuttamista hyvin hallinnoiduksi valtioksi sillä sen avulla oli edistetty julkista varainhoitoa, korruption torjuntaa ja kaasualaa vuosina Kertomuksessa todettiin makrotaloudellisesta rahoitusavusta, että komission hallinnoima makrotaloudellisen rahoitustuen väline oli vaikuttavin tapa suorittaa Ukrainalle vaikean taloustilanteen selvittämiseen luvattu tuki nopeasti. Makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamisen lykkääminen auttoi myös varmistamaan, että tiettyjä ohjelmaan liittyviä ehtoja noudatettiin asianmukaisesti. Toisaalta kertomuksessa huomautettiin, että joissakin tapauksissa makrotaloudellisen rahoitusavun ehdot asetettiin ja niiden noudattamista arvioitiin tavalla, joka mahdollisti laajan harkintavallan. Kertomuksessa annettiin seuraavat viisi suositusta Euroopan unionin tuen parantamiseksi: i) painotetaan julkista varainhoitoa aiempaa enemmän; ii) parannetaan taloudellista tukea koskevien ehtojen ja tuen maksun suunnittelua; iii) tehostetaan unionin tuen täytäntöönpanon seurantaa; iv) painotetaan aiempaa enemmän uudistusten vaikuttavaa täytäntöönpanoa ja kestävyyttä ja v) pyritään lisäämään kaasualalla Ukrainalle suunnattavan unionin tuen vaikuttavuutta. Edellä mainittujen suositusten jatkotoimena komissio on määritellyt poliittiset tavoitteet entistä täsmällisemmin ja kohdennetummin ja pyrkii jatkossakin vastaamaan edunsaajamaan rahoitustarpeisiin ja tukemaan keskeisiä uudistuksia maan talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi maaliskuussa 2017 Euroopan unionin Tunisialle antamaa apua koskevan erityiskertomuksen, jossa käsiteltiin sekä budjettitukea että makrotaloudellista rahoitusapua. 9 Kertomuksessa todettiin, että unionin rahoituksella edistettiin merkittävästi demokratiaan siirtymistä ja talouden vakautta Tunisiassa ja että lainoina myönnetyllä makrotaloudellisella rahoitusavulla varmistettiin tärkeän rahoituksen saatavuus maksujen viivästyksistä huolimatta. Kertomuksessa annettiin suosituksia Euroopan unionin tuen parantamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin suositteli erityisesti makrotaloudellisen rahoitusavun osalta, että komissio selvittäisi yhdessä lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa mahdollisia vaihtoehtoja seuraavien makrotaloudellisten rahoitusapuohjelmien hyväksymismenettelyjen nopeuttamiseksi erityisesti hätätilanteissa. 8 Kertomus on saatavilla osoitteessa 9 Kertomus on saatavilla osoitteessa 11

13 Komissio katsoo, että Tunisialle maksettujen makrotaloudelliseen rahoitusapuun kuuluvien lainojen viivästyminen johtui erilaisista ulkoisista tekijöistä, joista osaan unioni ei pystynyt vaikuttamaan. Komissio katsoo myös, että avun maksamisen nopeuttamiseksi voidaan toteuttaa lisätoimia, ja se jatkaa yhteistyötä lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa, jotta päätöksentekoprosessia voitaisiin tehostaa. 4 MAKROTALOUDELLISEEN RAHOITUSAPUVÄLINEESEEN LIITTYVÄ YLEINEN KEHITYS 4.1 Makrotaloudellisen rahoitusapuvälineen toiminta Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2013 antamassa makrotaloudellista rahoitusapua koskevassa yhteisessä julistuksessa 10 vahvistetaan avun olevan luonteeltaan makrotaloudellista ja rahoituksellista ja todetaan selkeästi, että sen tarkoituksena olisi oltava ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden palauttaminen tukikelpoisille maille ja alueille, joilla on vaikeuksia ulkoisessa rahoituksessa. Sillä olisi tuettava sellaisen poliittisen ohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää vankkoja sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia, joilla on tarkoitus parantaa maksutaseasemaa erityisesti ohjelmakauden aikana, ja tehostettava unionin kanssa tehtyjen asiaankuuluvien sopimusten ja ohjelmien täytäntöönpanoa. Kyseisen yhteisen julistuksen periaatteen 6 a mukaisesti makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että tukikelpoisessa maassa tai tukikelpoisella alueella noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltion periaatetta, ja varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Komissio valvoo näiden poliittisten ennakkoedellytysten noudattamista yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa koko makrotaloudellisen rahoitusaputoimen elinkaaren ajan, ja edellytysten noudattaminen on ehtona kunkin erän maksamiselle. Lainsäädäntövallan käyttäjät lisäsivät lainsäädäntöprosessissa vuonna 2017 Moldovaa ja Georgiaa koskeviin uusiin ehdotuksiin näitä poliittisia ennakkoedellytyksiä yksityiskohtaisempia säännöksiä. Niillä täydennettiin komission ehdotusta, joka perustui vuoden 2013 yhteisessä julistuksessa sovittuun malliin. Keskittyminen aiempaa enemmän poliittisiin ennakkoedellytyksiin on hidastanut päätöksentekoprosessia entisestään ja pidentänyt makrotaloudellista rahoitusapua koskevien päätösten antamiseen tarvittavaa aikaa. Tämä on vaarantanut makrotaloudellisen rahoitusavun päätavoitteen, joka on tukea maksutasetta kriisitilanteissa silloin, kun apua eniten tarvitaan, mikä todettiin myös edellä mainitussa unionin tukea Tunisialle koskevassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa. Komissio on pyrkinyt ratkaisemaan menettelyihin liittyvän ongelman ja etsimään yhdessä lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa tapoja lisätä nykyisen päätöksentekoprosessin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio pitää tärkeänä, että kaikki toimielimet noudattavat edelleen periaatteita ja vakiintuneita säädöksiä, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston 10 Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen julistus, joka on annettu yhdessä makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle annetun päätöksen kanssa (päätös N:o 778/2013/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013). 12

14 vuonna 2013 antamaan makrotaloudellista rahoitusapua koskevaan yhteiseen julistukseen. Komissio ja kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) sopivat vuonna 2017 uudesta järjestelystä, jonka avulla varmistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen toteutuminen täysimääräisesti makrotaloudellista rahoitusapua koskevien tietojen saamista koskevissa kysymyksissä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 9 kohdan mukaisesti. Ne sopivat teknisten yhteyspisteiden perustamisesta komissioon ja INTA-valiokuntaan. Näillä yhteyspisteillä varmistetaan, että komissio toimittaa kaikki asiakirjat, erityisesti muut kuin komiteamenettelyyn kuuluvat asiakirjat, joita ei jaeta komiteoiden työtä koskevan rekisterin kautta samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 4.2 Tuleva kehitys: makrotaloudellinen rahoitusapu seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä Geopoliittisen ja taloudellisen epävakauden jatkuessa unionin naapurialueella Euroopan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tarve säilyy tulevina vuosina todennäköisesti suurena. Tätä taustaa vasten komissio ehdotti osana vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia, että makrotaloudellisen rahoitusavun asemaa makrotaloudellisen tuen välineenä vahvistettaisiin ja makrotaloudellisen rahoitusavun vuosittaista lainanantokapasiteettia lisättäisiin nykyisestä 500 miljoonasta eurosta miljoonaan euroon, ja lainsäädäntövallan käyttäjät hyväksyivät ehdotuksen. Komissio antoi 2. toukokuuta 2018 tiedonannon monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden 2020 jälkeen. Unionin ulkoisen toiminnan osalta suunnitelmissa on virtaviivaistaa nykyisiä välineitä merkittävästi unionin toimien näkyvyyden lisäämiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi, menettelyjen monimutkaisuuden vähentämiseksi, tehokkuuden ja täydentävyyden lisäämiseksi sekä unionin tuoman lisäarvon osoittamiseksi aiempaa paremmin. Tiedonannossa ehdotetaan, että useat vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen välineet yhdistetään uudeksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineeksi. Erityiset makrotaloudelliset rahoitusaputoimet käynnistetään kuitenkin vastaisuudessakin yksittäisillä tapauskohtaisilla päätöksillä, joita tehdään tarpeen mukaan, koska on katsottu, että makrotaloudellisia rahoitusaputoimia koskeva päätöksentekoprosessi olisi säilytettävä erillään. Tämän vuoksi makrotaloudellista rahoitusapua säännellään myös tulevaisuudessa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, jolloin kukin toimi edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää. Samalla makrotaloudellisten rahoitusapulainojen takuurahoitus katetaan uudella naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen alaisuuteen perustettavalla ulkoisen toiminnan takuulla, johon nykyinen ulkoisen toiminnan takuurahasto on määrä liittää. Lisäksi avustuksina myönnettävää makrotaloudellista rahoitusapua annetaan vastaisuudessakin tukikelpoisille maille, joilla on erittäin vakavia haavoittuvuustekijöitä. 5 UUDET RAHOITUSAPUPYYNNÖT JA KOMISSION TULEVAT EHDOTUKSET TALOUSARVIOTILANNE Vuonna 2018 on tarkoitus toteuttaa seuraavat makrotaloudelliset rahoitusaputoimet: i. Käynnissä olevien makrotaloudellisten rahoitusaputointen toteuttaminen edellä kuvatulla tavalla. Tämän mukaisesti maksetaan Jordaniaa koskevan toisen toimen ja Tunisiaa koskevan toisen toimen viimeiset erät ja 13

15 ii. iii. aloitetaan Moldovaa koskevan toimen erien maksaminen edellyttäen, että tarvittavat ehdot täyttyvät. Georgiaa koskevan kolmannen toimen hyväksyminen ja toteutus, johon kuuluu rahoitusavun ensimmäisten kahden erän maksaminen. Uuden Ukrainaa koskevan neljännen rahoitusapuohjelman hyväksyminen ja toteutuksen aloittaminen. Makrotaloudellisen rahoitusavun maksujen yhteismäärän odotetaan olevan 995 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 1,01 miljardia euroa. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus avustuksina myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun maksusitoumuksista ja maksuista vuosina 2016 ja 2017 sekä (alustavasti) vuonna Vuotta 2018 koskeva ennuste on alustava ja sisältää vain ne makrotaloudelliset rahoitusaputoimet, joita koskevan päätöksen lainsäädäntövallan käyttäjät ovat antaneet tai joita komissio on ehdottanut. Lisäksi komissio selvittää vuonna 2018 aiempien sitoumusten mukaisesti sellaisten tukikelpoisten maiden rahoitustarpeita, jotka saavat parhaillaan rahoitusta IMF:n ohjelmista, eli erityisesti Jordanian ja Tunisian rahoitustarpeita, ja ehdottaa tarvittaessa uusia näitä maita koskevia makrotaloudellisia rahoitusaputoimia. Makrotaloudellisen rahoitusavun (MFA) maksusitoumukset ja maksut vuosina (euroa) (alustava) Avustusten maksusitoumusmäärärahat talousarviossa Operatiiviset arvioinnit, PEFA-arvioinnit ja jälkiarvioinnit MFA Georgia II (ehdotus hyväksytty)* MFA Moldova (päätös hyväksytty) Muut mahdolliset MFA-toimet vielä avoin vielä avoin Maksusitoumukset yhteensä Sitomattomat talousarviomäärärahat Avustusten maksumäärärahat talousarviossa Operatiiviset arvioinnit, PEFA-arvioinnit ja jälkiarvioinnit , MFA Kirgisian tasavalta (päätös hyväksytty) MFA Georgia (päätös hyväksytty) MFA Georgia II (ehdotus hyväksytty)* MFA Moldova (päätös hyväksytty) Muut mahdolliset MFA-toimet vielä avoin vielä avoin Maksut yhteensä Avustusmaksujen käyttämättömät määrärahat Lainoina myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun maksut MFA Georgia (päätös hyväksytty) MFA Georgia II (ehdotus hyväksytty)* MFA Tunisia I (päätös hyväksytty) MFA Kirgisian tasavalta (päätös hyväksytty) MFA Ukraina III (päätös hyväksytty) MFA Tunisia II (päätös hyväksytty) MFA Jordania II (päätös hyväksytty) MFA Moldova (päätös hyväksytty) MFA Ukraina IV (ehdotus hyväksytty)* Muut mahdolliset MFA-toimet vielä avoin vielä avoin Lainoina myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun maksut yhteensä * Toimi on tarkoitus hyväksyä vuonna

16 Commitments and payments for MFA grants, disbursements of MFA loans (EUR) (provisional) Commitment appropriations for grants in the budget Operational assessments, PEFA studies, Ex post evaluations MFA Georgia II (proposal adopted)* MFA Moldova (decision adopted) Other possible MFA operations TBD TBD Commitments, total Uncommitted budget allocations Payment appropriations for grants in the budget Operational assessments, PEFA studies, Ex post evaluations MFA Kyrgyz Republic (decision adopted) MFA Georgia (decision adopted) MFA Georgia II (proposal adopted)* MFA Moldova (decision adopted) Other possible MFA operations TBD TBD Payments, total Unused allocations for grant payments Disbursements of MFA loans MFA Georgia (decision adopted) MFA Georgia II (proposal adopted)* MFA Tunisia I (decision adopted) MFA Kyrgyz Republic (decision adopted) MFA Ukraine III (decision adopted) MFA Tunisia II (decicion adoopted) MFA Jordan II (decision adopted) MFA Moldova (decision adopted) MFA Ukraine IV (proposal adopted)* Other possible MFA operations TBD TBD Disbursements of MFA loans, total * The operation is expected to be approved in the course of