KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ LUONNOS KAUTTAKULKU-, SISÄÄNTULO- JA OHITUSTIEN TIEN-, VIERI-, SUOJA- JA NÄKEMÄALUEIDEN SEKÄ RAUTATIE- JA KATUALUEEN

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S LUONNOS KAUTTAKULKU-, SISÄÄNTULO- JA OHITUSTIEN TIEN-, VIERI-, SUOJA- JA NÄKEMÄALUEIDEN SEKÄ RAUTATIE- JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ KAAVATUNNUS 18:082 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 9. ja 18. kaupunginosan kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustietä tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen, 9. kaupunginosan rautatiealuetta sekä 18. kaupunginosan katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 18. kaupunginosan yleisen tien aluetta, katuja lähivirkistysaluetta sekä 9. kaupunginosan rautatiealuetta. Kaavan nimi KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ Kaavan tunnus 18:082 Kaavan päiväys Kaavan laatija Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh henriikka.lonka@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keltinmäen ja Kukkumäen välisellä alueella Länsiväylän sekä VT 18 ja 23 risteysalueella. Suunnittelualue sijaitsee uuden Keski- Suomen Keskussairaalan kupeessa. Kukkumäen eritasoliittymän rakentaminen on olennainen osa uuden Keskussairaalan liikennöinnin sujuvuuden järjestämistä. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään tavoitteen mukaista nimeä Kukkumäen eritasoliittymä. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueelle uuden Kukkumäen eritasoliittymän rakentaminen ja osoittaa VT 18 ja 23 ylittävä Länsiväylän osa hallinnollisesti kaupungin katualueeksi.

3 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Voimassaoleva asemakaava... 9 Rakennusjärjestys... 9 Pohjakartta Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat sekä laadittavat selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Kaavahankkeen käynnistäminen Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx. xx.xx Hyväksymisvaihe Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Yritysvaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16

4 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (tarvittaessa) 5) asemakaavan seurantalomake KUVA 1 Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu valkoisella soikiolla. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksessa on mahdollistettu Kukkumäen eritasoliittymän rakentaminen ja osoitettu Länsiväylä kaavallisesti kaupungin katualueeksi (nykyisin liikennealuetta). Kaavassa on päivitetty liikenne- ja rautatiealueiden tila- ja aluevarauksia, jotta eritasoliittymän vaatimat rampit ym. rakenteet on mahdollista sijoittaa niille varatuille alueen osille. Länsiväylän ja Lehmäportintien nelihaararisteyksessä on varauduttu aluevarauksien osalta kiertoliittymän rakentamiseen.

5 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (5) 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.2016 Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.2017 Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginrakennelautakunnassa xx.xx ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavan voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Alueen kunnallistekniikka on valmiiksi rakennettua. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta lounaaseen VT 18 ja 23 ja Länsiväylän risteysalueella. Suunnittelualue käsittää Keuruuntien (VT 18 ja 23) ja Länsiväylän risteysalueen. Länsiväylä kulkee siltaa pitkin Keuruuntien yli. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu rautatiealuetta, joka kulkee Länsiväylän alitse. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 ha, josta liikennealuetta on noin 3 ha ja rautatiealuetta noin 2 ha. Uuden Keski-Suomen Keskussairaalan alueellinen merkitys on erittäin suuri. Kukkumäen eritasoliittymä on tärkeä kulkuväylä uudelle Keski-Suomen keskussairaalalle. Sairaalan saavutettavuuden kaikista suunnista ja kaikkina aikoina tulee olla sujuvaa. Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustan reunalla jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeen raja-alueella. Uusi Keski-Suomen Keskussairaala on keskisuurten kaupunkien mittaluokassa myös merkittävimpiä joukkoliikennekohteita. Nykytilanteessa alueella on liikenteellisiä ongelmia. Keuruuntieltä Länsiväylälle ja Ronsuntaipaleentielle liityttäessä (nelihaararisteys) liittyminen muun liikenteen sekaan on vaikeaa varsinkin ruuhka-aikoina. Lehmäportintien liittymästä on huono näkemä Länsiväylän suuntaan, mikä vaikeuttaa liittymästä lähtöä. Lisäksi suunnittelualue sijaitsee suurten erikoiskuljetusten runkoreitillä. Köhniön risteyssillan matalan alikulkukorkeuden vuoksi reitti kiertää Jyväskylän katuverkon kautta. Valtatien nopeusrajoitus on 80 km/ h ja muualla on voimassa taajamanopeusrajoitus 50 km/ h. Suunnittelualueella kulkee olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa, mm. kaukolämpölinja. Linjaukset tulee huomioida tie- ja katusuunnitelmia laadittaessa. Suunnittelualueella sijaitsee Fingridin ja Elenian hallinnoima 110 kv: n voimajohtolinja sekä Jyväskylän Energia Oy:n 20 kv: n voimajohtolinja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylän varren teollisuustontteihin (TTV ja TL-5) ja etelästä suojaviheralueeseen (EV) sekä Lehmäportintien teollisuustontteihin (T). Lehmäportintien alueella on käynnissä asemakaavan muutos.

6 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (6) Suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee tontti, jolle on myönnetty toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa vuonna 2002 betonin valmistusta varten. Eritasoliittymän rakentaminen edellyttää tie- ja katusuunnitelmien laadintaa, jotka voidaan hyväksyä kaavan saatua lainvoiman. Pohjoinen ramppi Kiertoliittymän sijoittumispaikka Eteläinen ramppi KUVA 2 Suunnittelualuetta. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Alueen maaperä on todennäköisesti moreenia; suunnittelualueen ympärillä sijaitsevat Jyväskylän kaupungin omistuksessa olevat alueet ovat moreenia kaupungin maaperäkartassa. Suunnittelualue ei ole luonnontilaista aluetta, eikä sillä ole merkittäviä luonnonarvoja. Maisemallisesti suunnittelualue on tyypillistä valtatiealuetta suojavyöhykkeineen. Alueen lounaispuolella sijaitsee Lehmäportintien teollisuusaluetta, johon ollaan laatimassa asemakaavan muutosta. Yhtenä laadittavan kaavamuutoksen tavoitteena on parantaa alueen maisemallista ilmettä. Kaavassa on osoitettu teollisuustonttien vt 18 ja 23 puoleiselle laidalle aidan tai muun maisemalliselta vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen suorittamisvelvoite. Alueelle ollaan selvittämässä mm. maisemavallin rakentamismahdollisuuksia. 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi asfalttibetonipäällysteistä valtatietä ja katua sekä tyypillistä rautatiealuetta. Suunnittelualueen Ronsuntaipaleentien puoleisella rajalla sijaitsee vuonna 1959 valmistunut kaupungin omistuksessa oleva kaksikerroksinen omakotitalo pihapiireineen. Rakennus on nykyisin Katulähetystön käytössä ja sitä käytetään asumiseen. Rakennuksen nykyisestä käytöstä on sopimus vuoden 2017 loppuun saakka. Rakennus sijaitsee luonnontilaisena säilytettävällä puistoalueella (PL) ja se on tarkoitus purkaa. Rakennusta voidaan käyttää nykyiseen tarkoitukseen kiertoliittymän rakentamiseen saakka, jolloin alueen liikenteelliset olosuhteet muuttavat.

7 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (7) KUVA 3 Suunnittelualueen rajalla sijaitseva purettava omakotitalo ja lähivirkistysalueeksi muutettava katualueen osa. 2.4 MAANOMISTUS Suunnittelualue on Keski-Suomen ELY- keskuksen, Liikenneviraston ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksen yhteydessä Länsiväylän hallinnollinen status siirtyy kaupungilla, kun Länsiväylä osoitetaan kaupungin katualueeksi eritasoristeys (e) merkinnällä. 2.5 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue sisältyy teollisuus- ja varastoalueeksi osoitetun merkinnän sisään. Alueella on/ alueelle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t/ kem). Suunnittelualue on rautatiealuetta (musta hakasviiva) ja valtatietä, jonka parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä (vt, punaruskea viiva). Suunnittelualueen ympärille on osoitettu suojavyöhyke (sv, harmaa pistekatkoviiva). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaran tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kaavamääräyksen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittumista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytönsuunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Alue kuuluu lisäksi kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk, vaaleansininen viivamerkintä). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia.

8 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (8) KUVA 4 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Yleiskaava Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (hyväksytty oikeusvaikutuksettomana ) alue on osoitettu virkistysalueeksi (V), seudulliseksi pääväyläksi ja alueelliseksi pääväyläksi sekä rautatieliikenteen alueeksi. Kaavaan on osoitettu tilavaraus sähkönsiirtolinjalle, 110 kv tai sitä suurempi (z). Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty , mutta kaava ei ole tullut voimaan. Jyväskylän yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu olemassa olevaksi valtatieksi ja olemassa olevaksi seututieksi/ pääkaduksi (mustat eripaksuiset viivat) ja rautatieksi (musta hakasviiva). Alueella on lisäksi olemassa oleva valtatien eritasoliittymä (mustalla rajattu ympyrä). KUVA 5 Ote Jyväskylän yleiskaavasta (kaava ei ole tullut voimaan). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoiteltu sinisellä nuolella.

9 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (9) Voimassaoleva asemakaava Asemakaavassa (lainvoimaiset ja ) suunnittelualue on osoitettu kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustieksi tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen, katualueeksi sekä rautatiealueeksi. Keuruuntien (VT 18 ja 23) yli kulkee Länsiväylä, joka on osoitettu liikennealueen osaksi, jonka yli saa rakentaa sillan (s). Länsiväylä ylittää myös rautatiealueen. Rautatiealueen ylitse kulkevalla Länsiväylän osalla on sama kaavamääräys kuin kadun Keuruuntien ylittävällä osalla. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee 110 kv:n voimalinja (Fingrid ja Elenia), jonka ympärille on osoitettu voimansiirtoalue (VS). Jyväskylän Energia Oy:n 20 kv: n voimajohtolinjaa ei ole osoitettu erikseen voimassa olevassa asemakaavassa. KUVA 6 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan

10 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (10) Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristö on pohjoisesta ja lännestä liikenne- ja rautatiealuetta. Suunnittelualueen lähiympäristössä on eteläpuolella Lehmäportintien teollisuusaluetta. Asemakaavassa (lainvoimaiset ja ) Lehmäportintienalue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), suojaviheralueeksi (EV) sekä kaduksi. Suunnittelualueen lounaispuolella on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat sekä laadittavat selvitykset - Tiesuunnitelma Vt:n 18 parantamiseksi Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla (Keski-Suomen ELY- keskus ja Destia 2016) - Vt: n 18 parantaminen Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla, Tiesuunnitelman toimivuustarkastelu (Destia, 2016) - Keski-Suomen keskussairaala 2019, Liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelu (Trafix, 2013) - Valtatie 18 Kukkumäen eritasoliittymän Tarveselvitys (Tiehallinto, 2005) Jyväskylän kaupunki selvittää Trafixilta vielä uuden simuloinnin liikennejärjestelyiden toimivuudesta (simuloitava aineisto on Vt: n 18 parantamiseksi Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla laadittu tiesuunnitelma/ ELY- keskus ja Destia/ 2016). 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan muutos on käynnistynyt Keski-Suomen ELY- keskuksen aloitteessa ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Kukkumäen eritasoliittymän alueelle on laadittu vuonna 2005 tarveselvitys risteysalueen toimivuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Uuden Keski-Suomen Keskussairaalan valmistuttua risteysalueen merkitys mm. sairaalan liikenteen sujuvuuden kannalta lisääntyy. Sairaalan maankäytön suunnittelun yhteydessä on laadittu liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelu, jonka pohjalta risteysalueelle on esitetty kehittämistoimenpiteitä. Kukkumäen eritasoliittymän parantamista on tutkittu kolmella eri vaihtoehdolla; Ve 0 (nykyiset järjestelyt), Ve 0+ (nykyisen rampin yläpäähän nelihaaraliittymä ja valtatien koillispuolelle molemmat rampit) sekä Ve 1 (nykyisen rampin yläpäähän kiertoliittymä ja valtatien koillispuolen molemmat rampit) (Vt 18 Kukkumäen eritasoliittymä/ Tarveselvitys/ 2005). Paras kokonaispalvelutaso koko Kukkumäen risteyksen alueella saavutetaan vaihtoehdolla 1, jossa nykyisen rampin yläpäähän on osoitettu kiertoliittymä ja valtatien koillispuolelle molemmat rampit. Ramppiratkaisuiden osalta tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoa; Ve 1 (valtatien koillispuolen molemmat rampit, sama kuin aiempi Ve 1), Ve 2 Länsiväylän pohjoispuolinen ramppi kaksisuuntainen, Ve 3 Länsiväylän etelänpuoleinen ramppi kaksisuuntainen.

11 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (11) Etelänpuoleinen kaksisuuntainen ramppi ei mahdu tilavarauksien osalta valtatien ja rautatien väliin. Keski-Suomen keskussairaalan liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelussa tarkasteluvaihtoehdoksi on valittu valtatien koillispuolella sijaitsevat molemmat yksisuuntaiset rampit (aiemmin Ve 1) (Trafix, 2013). Selvityksissä esitetyt eritasoliittymän ramppiratkaisut rakenteineen eivät mahdu voimassa olevassa asemakaavassa osoitetulle liikennealueen osalle. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa eritasoliittymän sijoittuminen risteysalueelle tila- ja aluevarauksien osalta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä 2016 ja kaavoituksen vireilletulosta sekä valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Viranomaiset : Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Fingrid Oyj Elenia Oy Turvatekniikan keskus (Tukes) Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja viranomaisille päivätyllä kirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet- sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita.

12 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (12) 3.3 OSALLISTUMIS JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittaessa myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Kaavahankkeen käynnistäminen Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot ja neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, LIITE 1). Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavoituksen nettisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavanlaatijaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan (vähintään 14 päivää), jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on tiedotettu vireilletulosta tiedottamisen yhteydessä Jyväskylän tiedotuslehdessä ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille on tiedotettu valmisteluvaiheen nähtävilläolosta myös kirjeitse, kirjeet on lähetetty Mielipiteensä kaavaluonnoksesta voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja mielipiteet) esitetään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo xx.xx. xx.xx.2016 Luonnoksesta saatu palaute ja mielipiteet huomioon ottaen on laadittu kaavaehdotus, jonka kaupunkirakennelautakunta on päättänyt xx.xx.2016 asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xx.xx. xx.xx Osallistuminen: Nähtävilläolosta on tiedotettu Sanomalehti Keskisuomalaisessa xx.xx.2016 ja kaavoituksen internetsivuilla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Rakentajatalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisesti kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kaupungin perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) esitetään kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioiminen.

13 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (13) Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx.201x. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä on kuulutettu kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. Kaavan laadinta on käynnistynyt yhteistyössä Keski-Suomen ELY- keskuksen liikennevastuualueen kanssa. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kukkumäen eritasoliittymän rakentaminen ja osoittaa Länsiväylä hallinnollisesti kaupungin katualueeksi. Suunnittelun yhteydessä päivitetään tila- ja aluevarauksia, jotta eritasoliittymän vaatimat rampit ym. rakenteet on mahdollista sijoittaa niille varatuille alueille. Länsiväylän ja Lehmäportintien nelihaararisteyksessä varaudutaan aluevarauksien osalta kiertoliittymän rakentamiseen. Nykytilanteessa Länsiväylä on yleisen tien aluetta, mutta kaavamuutoksen yhteydessä tien status muutetaan kaupungin hallinnoimaksi kaduksi. Länsiväylä on jo hallinnollisesti Jyväskylän kaupungin ylläpidossa, joten kaavalla osoitetaan alueelle toteutunut tilanne. Länsiväylän ja Lehmäportintien katualueelle suunniteltava kiertoliittymä sijoittuu kokonaan kaupungin katualueelle. Kaavamuutoksen yhteydessä pieni osa nykyistä Ronsuntaipaleentien katualuetta muutetaan lähivirkistysalueeksi (VL) kaavateknisenä tarkistuksena. Lähivirkistysalue liittyy laajempaan virkistysaluekokonaisuuteen. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOIMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Keuruuntien ja Länsiväylän risteysalueelle ollaan suunnittelemassa uutta Kukkumäen eritasoristeystä. Eritasoristeyksen rakentamiseen vaaditut tilavaraukset ovat yleisen tien alueen osalta suuremmat, kuin mitä voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu. Kaavan yhteydessä päivitetään rautatiealueen ja yleisen tien alueen rajausta, jotta eritasoliittymän toteuttaminen olisi mahdollista. Asemakaavan muutoksella muodostuu yleisentien aluetta (LT), rautatiealuetta (LR), katualuetta ja lähivirkistysaluetta (VL). Yleisentien alue käsittää vt 18 ja 23 (Keuruun-

14 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (14) tie) alueen ja katualue Ronsuntaipaleentien, rampin, Länsiväylän ja Lehmäportintien muodostaman nelihaararisteyksen alueen sekä Länsiväylän sillan (kaavamerkintä e). Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 5,2 ha. Kaavamuutoksella muodostuu noin 3, 2 ha yleisentien aluetta (LT) ja noin 1,8 ha rautatiealuetta (LR) sekä vajaa 0, 2 ha katualuetta. Lisäksi kaavalla muodostuu noin 200 m 2 suuruinen lähivirkistysalueen osa. Kaavassa on päivitetty yleisen tien alueen ja rautatiealueen välistä rajaa, jolloin eritasoristeyksen rakentamiseen vaaditut rampit rakenteineen saadaan sovitettua tiealueelle. Länsiväylän silta, joka ylittää Keuruuntien, on osoitettu kaavassa eritasoristeysmerkinnällä (e), jolloin alue siirtyy hallinnollisesti kaupungin katualueeksi (nykytilanteen mukaisesti). Länsiväylän läntinen osa on osoitettu katualueeksi, jolloin kiertoliittymä rakenteineen sijoittuu kaavateknisesti osoitettuna varsinaiselle kaupungin katualueelle. Kaavamerkinnöillä mahdollistetaan kaavallisesti selkeä ja yhdenmukainen ratkaisu. Kaavamuutoksessa Ronsuntaipaleentien katualueesta liitetään lähivirkistysalueeseen noin 200 m 2 suuruinen ala, jolla selkeytetään alueen kaavallista tilannetta alue- ja tilavarauksien osalta. Kaavoitettavalla alueella kulkee Fingridin ja Elenian hallinnoima 110 kv: n voimajohto. Voimajohtoa varten on varattu yhteensä 60 m leveä vaara-alue, johon sisältyy voimajohtolinjan vaatima johtoaukea (39 m) ja johtoaukean kummallakin puolella sijaitseva reunavyöhyke (10 m). Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Lisäksi suunnittelualueella kulkee Jyväskylän Energia Oy:n hallinnoima 20 kv: n voimajohtolinja, joka osoitetaan kaavassa yhteensä 12 metriä leveällä vaara-alueella (voimalinjan keskilinjasta mitattuna 6 metriä kumpaankin suuntaan). 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Alueen yleisilmeen selkeytyminen ja liittymäalueen jäsentyminen ratkaistaan tarkemmin laadittavissa katu- ja tiesuunnitelmissa. 4.3 ALUEVARAUKSET LT Yleisen tien alue. LR Rautatie alue. VL Lähivirkistysalue. e Eritasoristeys v Vaara-alue. Voimajohtolinjan ympärille osoitettu alueen osa, jota koskevat Fingridin määrittelemät rakentamis- ja toimintarajoitukset. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista niin, että suunnittelussa määritellyt periaatteet ja tavoitteet voivat mahdollisuuksien mukaan toteutua.

15 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (15) Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Ihmisten käyttämät reitit saattavat muuttua kaavan toteutumisen myötä, kun liittymäjärjestelyt parantavat alueen liikenteellisiä olosuhteita. Liikenteen lisäys ei tuottane ongelmia liittymäalueen parantuneiden järjestelyiden toteuduttua. Asemakaavan muutoksella ei katsota olevan alueen kokonaisuuden kannalta merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Suunnittelualue on Keski-Suomen ELY- keskuksen, Liikenneviraston ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Alueen kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen maan myynnin osalta. Liikenneyhteyksien parantaminen ja kehittäminen rakennetun infrastruktuurin äärellä on yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden kannalta järkevää ja kestävän kehityksen mukaista. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentymiseen. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat merkittävät. Kiertoliittymällä turvataan nykyisen nelihaaraliittymän liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus myös uuden Keski-Suomen Keskussairaalan valmistuttua. Kiertoliittymä helpottaa nykyisen rampin ja Lehmäportintien suunnista saapuvien liikennöintiä ja Lehmäportintien liittymän nykyiset näkemäongelmat poistuvat. Kiertoliittymä laskee ajonopeuksia Länsiväylällä ja Ronsuntaipaleentiellä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta liittymässä. Kun kiertoliittymän mitoituksessa otetaan huomioon erikoiskuljetukset ja saarekkeet rakennetaan yliajattaviksi, ei liittymästä ole haittaa kuljetuksille. Ramppien rakentaminen valtatieltä Länsiväylälle turvaa Kukkumäen eritasoliittymän toimivuuden kiertoliittymän kanssa pitkälle tulevaisuuteen (Keskussairaalan liikenteen toimivuustarkastelussa on käytetty ennustevuotta 2040). Ramppisysteemien samankaltaisuus Könkkölän eritasoliittymän ramppien kanssa helpottanee ajamista valtatien 18 liittymistä. Liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelussa liikennejärjestelyt suositellaan rakennettavaksi lopulliseen tarkastelussa käytettyyn vuoden 2040 arvioituun tilanteeseen heti Keski-Suomen keskussairaalan valmistuttua, jotta keskussairaalan liikenteen sujuvuus ja saavutettavuus voidaan toteuttaa. Kevyenliikenteen turvalliset ja toimivat yhteydet mm. uuden Keskussairaalan suuntaan ratkaistaan tarkemmin tie- ja katusuunnitelmien yhteydessä. Kaavassa osoitetut tilavaraukset mahdollistavat turvallisten kulkuyhteyksien toteuttamisen.

16 18:082 / KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ (16) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavaratkaisu mahdollistaa eritasoristeyksen rakentamiseen vaadittavien ramppien rakentamisen risteysalueen koillispuolelle. Kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä suunnittelualueen lounaispuolella Ronsuntaipaleentien varressa sijaitseva omakotitalo puretaan. Purkamisella ei katsota olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia rakennetun ympäristön kannalta, koska rakennus on ollut purkulistalla jo aiemminkin. Rakennuksen purkaminen on tarkoituksenmukaista sen sijoittuessa luonnontilaisena säilytettävälle puistoalueelle yksittäisenä ja huonokuntoisena rakennuksena. Yksittäisen rakennuksen liittymän ohjaaminen kevyenliikenteen väylän kautta ei ole tarkoituksenmukaista ja liittymäjärjestely poistuu kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavanmuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luotoon tai luonnonympäristöön. Kaavamuutosalue on nykytilanteessa suurimmaksi osaksi liikenne- ja rautatiealuetta, jolla ei ole luontoarvoja. Luonnonympäristön kannalta parannuksena voitaneen pitää Ronsuntaipaleentien katualueen osan siirtymistä lähivirkistysalueeksi. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Asemakaavamuutoksen vaikutukset maisemaan ovat kohtalaiset. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa Kukkumäen eritasoliittymän ramppien rakentamisen Länsiväylän pohjois- ja eteläpuolelle. Alue on nykytilanteessa kokonaisuudessaan valtatien ja Länsiväylän risteysalueena sekä rautatiealueena. Ramppien rakentamisen voidaan katsoa soveltuvan alueen nykyiseen ilmeeseen ja parantavan alueen maisemallista vaikutusta. Suunnitelmallisen risteysalueen parantamisen ja toimintojen tarkoituksenmukaisen sijoittumisen voidaan katsoa parantavan koko risteysalueen maisemallista ilmettä. Yritysvaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä yritysvaikutuksia. Kaavaratkaisu mahdollistaa liikenteellisten olosuhteiden parantumisen alueella. Liikenteen sujuvuuden ja helpottumisen myötä kaavalla voi olla välillisiä yritysvaikutuksia kuljetusyhteyksien parannuttua. Toimivat liikennejärjestelyt, niiden selkeä sijoittuminen ja alueellisesti riittävien tilojen mahdollistaminen edesauttavat alueen ja lähiympäristön tehokasta yritystoimintaa. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman.

17 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUKKUMÄEN ERITASOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE 9. JA 18. KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUETTA SEKÄ 18. KAUPUNGINOSAN KATUALUETTA Kaavatunnus 18:082 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keltinmäen ja Kukkumäen välisellä alueella Länsiväylän sekä VT 18 ja 23 risteysalueella. Suunnittelualue sijaitsee alle puolen kilometrin etäisyydellä Keski- Suomen Keskussairaalasta länteen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kukkumäen eritasoliittymän rakentaminen ja osoittaa Länsiväylä myös kaavallisesti kaupungin katualueeksi. Suunnittelun yhteydessä päivitetään tila- ja aluevarauksia, jotta eritasoliittymän vaatimat rampit ym. rakenteet on mahdollista sijoittaa niille varatuille alueille. Länsiväylän ja Lehmäportintien nelihaararisteyksessä varaudutaan aluevarauksien osalta kiertoliittymän rakentamiseen. Uusi eritasoliittymä on tärkeä kulkuväylä uudelle Keski-Suomen keskussairaalalle. Eritasoliittymän rakentaminen edellyttää tie- ja katusuunnitelmien laadintaa, jotka voidaan hyväksyä kaavan saatua lainvoiman. Suunnittelualue on Keski-Suomen ELY- keskuksen (VT 18 ja 23 alue), Liikenneviraston (rautatiealue) ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueella kulkeva 110 kv:n voimalinja on Fingridin ja Elenian omistuksessa ja 20 kv:n voimalinja Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa. KUVA 1Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä katkoviivalla

18 18:082 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue sisältyy teollisuus- ja varastoalueeksi osoitetun merkinnän sisään. Alueella on/ alueelle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t/ kem). Suunnittelualue on rautatiealuetta (musta hakasviiva) ja valtatietä, jonka parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä (vt, punaruskea viiva). Suunnittelualueen ympärille on osoitettu suojavyöhyke (sv, harmaa pistekatkoviiva). Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on vaaran tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Kaavamääräyksen mukaan suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittumista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa turvatekniikan keskuksen lausunto. Alueen maankäytönsuunnittelussa on varauduttava kattavan rinnakkaistiestön toteuttamiseen. Alueelle sijoittuvista rakennushankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Alue kuuluu lisäksi kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk, vaaleansininen viivamerkintä). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. - Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (hyväksytty oikeusvaikutuksettomana ) alue on osoitettu virkistysalueeksi (V), seudulliseksi pääväyläksi ja alueelliseksi pääväyläksi sekä rautatieliikenteen alueeksi. Kaavaan on osoitettu tilavaraus sähkönsiirtolinjalle, 110 kv tai sitä suurempi (z). - Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty , mutta kaava ei ole tullut voimaan. Jyväskylän yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu olemassa olevaksi valtatieksi ja olemassa olevaksi seututieksi/ pääkaduksi (mustat eripaksuiset viivat) ja rautatieksi (musta hakasviiva). Alueella on lisäksi olemassa oleva valtatien eritasoliittymä (mustalla rajattu ympyrä). - Asemakaavassa (lainvoimaiset ja ) suunnittelualue on osoitettu kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustieksi tie-, vieri-, suojaja näkemäalueineen sekä rautatie- ja katulueeksi. Keuruuntien (VT 18 ja 23) yli kulkee Länsiväylä, joka on osoitettu liikennealueen osaksi, jonka yli saa rakentaa sillan (s). Länsiväylä ylittää myös rautatiealueen, jonka alueella on sama kaavamääräys kuin kadun Keuruuntien ylittävällä osalla. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee 110 kv:n voimalinja (Fingrid ja Elenia), jonka ympärille on osoitettu voimansiirtoalue (VS). KUVA 2 Ote ajantasa-asemakaavasta. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Tiesuunnitelma Vt:n 18 parantamiseksi Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla (Keski-Suomen ELYkeskus ja Destia 2016). Vt: n 18 parantaminen Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla, Tiesuunnitelman toimivuustarkastelu (Destia, 2016). Keski-Suomen keskussairaala 2019, Liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelu (Trafix, 2013). Valtatie 18 Kukkumäen eritasoliittymän Tarveselvitys (Tiehallinto, 2005). Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta lounaaseen VT 18 ja 23 ja Länsiväylän risteysalueella. Suunnittelualue käsittää Keuruuntien (VT 18 ja 23) ja Länsiväylän risteysalueen. Länsiväylä kulkee siltaa pitkin Keuruuntien yli. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu rautatiealuetta, joka kulkee Länsiväylän alitse. Suunnittelualueen pinta-ala on noin vajaa 5 ha, josta liikennealuetta on noin 3 ha ja rautatiealuetta noin 2 ha. Keuruuntien ja Länsiväylän risteysalueelle ollaan suunnittelemassa uutta eritasoristeystä. Eritasoristeyksen rakentamiseen vaaditut tilavaraukset ovat liikennealueen osalta suuremmat, kuin mitä voimassa olevassa asemakaavassa on osoi-

19 18:082 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) tettu. Eritasoristeyksen vaatimat rampit tarvitsevat suuremman tilan kuin mitä voimassaolevan asemakaavan mukainen liikennealue mahdollistaa; kaavan yhteydessä päivitetään rautatiealueen ja liikennealueen rajausta, jotta eritasoliittymän toteuttaminen olisi mahdollista. Nykytilanteessa Länsiväylä on kaavallisesti liikennealuetta, mutta kaavamuutoksen yhteydessä tien hallinnollinen status muutetaan kaupungin hallinnoimaksi kaduksi (toteutuneen tilanteen mukaisesti). Länsiväylän ja Lehmäportintien katualueelle suunniteltava kiertoliittymä sijoittuu kokonaan kaupungin katualueelle. Nykytilanteessa alueella on liikenteellisiä ongelmia. Keuruuntieltä Länsiväylälle ja Ronsuntaipaleentielle liityttäessä (liittymäramppi - Länsiväylä Lehmäportintie - Ronsuntaipaleentie- nelihaararisteys) liittyminen muun liikenteen sekaan on vaikeaa varsinkin ruuhka-aikoina. Lisäksi Lehmäportintien liittymästä on huono näkemä Länsiväylän suuntaan, mikä vaikeuttaa liittymästä lähtöä. Uuden Keski-Suomen keskussairaalan merkitys on alueellisesti suuri. Sairaalan saavutettavuuden kaikista suunnista ja kaikkina aikoina tulee olla sujuvaa. Liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelussa liikennejärjestelyt suositellaan rakennettavaksi lopulliseen tarkastelussa käytettyyn vuoden 2040 arvioituun tilanteeseen heti Keski- Suomen keskussairaalan valmistuttua. Suunnittelualueella kulkee olemassa olevaa kunnallisteknistä verkostoa, mm. kaukolämpölinja. Linjaukset tulee huomioida tie- ja katusuunnitelmia laadittaessa. Eteläosassa sijaitsee Fingridin ja Elenia Oy:n hallinnoima 110 kv: n voimajohtolinja ja Jyväskylän Energia Oy:n 20 kv: n voimajohtolinja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylän varren teollisuustontteihin (TTV ja TL-5) ja etelästä suojaviheralueeseen (EV) sekä Lehmäportintien teollisuustontteihin (T). Lehmäportintien alueella on käynnissä asemakaavan muutos. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavatyön edetessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset ja yhteisöt: Keski-Suomen ELY- keskus Keski-Suomen pelastuslaitos Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikennevirasto JE-Siirto Oy Fingrid Oyj Elenia Oy Turvatekniikan keskus (Tukes) Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) Kaavan käynnistämisestä on käyty neuvotteluja Keski-Suomen ELY- keskuksen kanssa. Kaavan laadinta on aloitettu Keski-Suomen ELY- keskuksen aloitteesta. KUVA 3 Liikenneverkon ennuste ja toimivuustarkastelussa esitetty suunnitelmavaihtoehto 2 Keuruuntien uusista liittymäjärjestelyistä.

20 18:082 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (4) Jyväskylän kaupunki selvittää Trafixilta vielä uuden simuloinnin liikennejärjestelyiden toimivuudesta (simuloitava aineisto on Vt: n 18 parantamiseksi Kukkumäen eritasoliittymän kohdalla laadittu tiesuunnitelma/ ELY- keskus ja Destia/ 2016). 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavahankkeen käynnistäminen (syksy talvi 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. KUVA 4 Suunnittelualuetta ja Lehmäportintien risteysalue, johon suunnitellaan kiertoliittymän rakentamista. 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön (asuminen, palvelut, virkistys, rakennettu kulttuuriympäristö) - sosiaaliset vaikutukset - vaikutukset liikenteeseen - vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. Luonnosvaihe (syksy - talvi 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään tarvittaessa kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.

21 18:082 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (5) Hyväksymisvaihe (kevät - kesä 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS: sta Asemakaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS: sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Henriikka Lonka, kaavasuunnittelija Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) (Henriikka) (014) (Jaana) henriikka.lonka@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi internet KUVA 5 Suunnittelualuetta Uusi Pappila Uusi pappila.

22 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:3500 Pvm: : m

23 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Lähivirkistysalue. Yleisen tien alue. Rautatiealue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja.

24 Kaupunginosan numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Katu. Eritasoristeys. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Vaara alueen raja.

25 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN LIIKENNEALUE SELÄ 18.KAUPUNGINOSAN LIIKENNE- JA Kaavan nimi KATUALUE(Kukkumäen eritasoliittymä) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :082 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 5,3583 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 5,3583 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 5, ,0 0,0000 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0249 0,5 0,0249 R yhteensä L yhteensä 5, ,5-0,0249 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 5, ,0 0,0000 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0249 0,5 0,0249 VL 0, ,0 0,0249 R yhteensä L yhteensä 5, ,5-0,0249 Kadut 0,1601 3,0 0,1352 LT 3, ,0 0,4706 LR 1, ,0-0,6307 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]