OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012"

Transkriptio

1 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 15: Tietoverkot Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al.

2 Vielä kerran: deadline-muistutus :) Pakolliset viikkoharjoitukset 6 kpl suoritettava kurssin läpäisemiseksi klo mennessä Pakollinen essee palautettava kurssin läpäisemiseksi klo mennessä Mikäli on jostakin pakottavasta syystä tarvetta lisäajalle, sitä voi vielä saada hyvissä ajoin etukäteen ilmoittamalla (ei siis enää dedistä edeltävänä vkonloppuna...)

3 Tenttihommat Tenttitehtäviä käydään läpi kertausluennolla eli ensi viikon keskiviikkona! Tenttiin on jo yli 500 ilmoittautunutta hoitakaapa oma ilmonne kuntoon jos ei vielä ole... Jos tämä tentti menee pieleen, seuraava tentti on torstaina klo Tenttitulosten saapumisessa menee noin kuukausi, joten tähän toiseen tenttiin ehtii varmasti ilmoittautua tuloksen saamisen jälkeenkin

4 Luennon aiheet Tietoverkko käsitteenä Tietoverkkojen luokittelua Tietoverkkojen toteutus Tietoverkoissa käytettäviä protokollia Muuta tietoverkkoihin liittyviä asioita

5 Tietoverkot Sujuvat verkkoyhteydet ja tietokoneiden, mobiililaitteiden välinen kommunikaatio on nykyään tärkeä osa arkielämää. Tietoverkkoyhteyksien olemassaolon huomaa usein vasta siinä vaiheessa, kun homma ei toimi... Mistä tietoverkoissa on oikeastaan kyse?

6 Tietoverkot Tietoverkko tarkoittaa joukkoa tietokoneita, jotka kommunikoivat tietoliikenneyhteyksien välityksellä Tietoverkko on useamman tietokoneen muodostama kommunikaatioverkko Tietoverkot mahdollistavat esimerkiksi hajautetut järjestelmät, joissa laskenta on hajautettu usealle keskenään kommunikoivalle tietokoneelle Tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan myös etäohjata erilaisia koneita ja laitteita, joissa sijaitsevat tietokoneet muodostavat oman verkkonsa

7 Tietoverkot Erityiset palvelintietokoneet tarjoavat erilaisia palveluita muille tietokoneille verkon välityksellä Tietoverkon tarkoituksena on tavallisesti resurssien jakaminen Vrt. TTY:n kotihakemisto Talletustilan jakaminen, tulostimen jakaminen

8 Tietoverkkojen luokittelu Tietoverkkoja voi tarkastella useammasta eri näkökulmasta: Käyttötarkoitus ja koko Intranet, esimerkkinä TTY:n oma intra Extranet, yrityksen ja asiakkaan välinen suljettu palvelu Internet WAN, wide area network LAN, local area network

9 Tietoverkkojen luokittelu Verkkotopologia ja muut verkon fyysiseen toteutukseen liittyvät asiat kaapelit ja laitteet, kuten verkkokortit, reitittimet ja sillat Kommunikaatioprotokollat Protokolla (tietotekniikassa) = jotakin teknistä asiaa koskevat menettelytavat tai niiden kuvaus Ohjeet, joiden perusteella vastapuolet ymmärtävät toisiaan ja osaavat kommunikoida keskenään oikealla tavalla

10 Tietoverkot - käyttötarkoitus ja koko Intranet on tyypillisesti jonkin organisaation ulkopuolisilta suojattu sisäverkko TTY:n intranet sisältää esimerkiksi Tutkan, Popin ja kotihakemistopalvelun, jne Extranet on jonkin organisaation oma internet, intranetin puolijulkinen osa, jonne organisaation ulkopuolisilla voi olla rajoitettu pääsy Kirjaston elektroniset aineistot, käyttöoikeus opiskelijoilla Lähiverkko on jollakin tavalla rajattu yksityisverkko, jossa koneet ovat fyysisesti lähekkäin LAN = Local Area Network, tuttu verkkopeleistä ehkä... Esimerkiksi kahden kotikoneen ja printterin verkko

11 Tietoverkot - käyttötarkoitus ja koko Alueverkko on laajempi verkko, jossa koneet voivat olla fyysisesti kaukana toisistaan WAN = Wide Area Network Esimerkiksi FUNET Internet on iso joukko yhteen liitettyjä pienempiä verkkoja Internet on verkkojen verkko Internet voidaan katsoa kaikkein isoimmaksi, koko maapallon peittäväksi alueverkoksi...

12 Eräitä alueverkkoja: Funet ja NORDUnet Lähde: ( )

13 Verkkotopologia Topologia = rakenneominaisuudet sellaisina, kuin ne voitaisiin esittää kartalla Verkon topologialla kuvataan kuinka verkon osat on kytketty yhteen Fyysinen topologia kuvaa miten koneet on fyysisesti linkitetty toisiinsa Looginen topologia kuvaa miten koneet kommunikoivat keskenään Fyysinen ja looginen topologia voivat siis olla erilaiset! Lähde määritelmille: ( )

14 Joitakin mahdollisia verkkotopologioita Rengas Epäsäännöllinen Tähti Täysin kytketty Jono Puu Väylä Kuvalähde: (

15 Funet-runkoverkon looginen topologia Lähde: ( )

16 Tietoverkkojen rakenne Tietokoneet kommunikoivat tyypillisesti keskenään Verkkokaapelien välityksellä Puhelinyhteyksien välityksellä (esim. GSM- tai 3Gverkko) Radiosignaalien välityksellä (WLAN) Verkkosovitin on tietokoneen oheislaite, jonka avulla tietokone on yhteydessä tietoverkkoon Kuvalähde: ( )

17 Osoitteet / nimet Laitetasolla liikenne tapahtuu käyttäen laiteosoitteita (MAC-address, media access control) kuusitavuinen, valmistajakohtainen osoite, esim: 08:00:20:14:be:a5 Ohjelmien tasolla käytetään IP-osoitteita, jotka eri organisaatiot rekisteröivät keskitetysti Nelitavuinen osoite, jonka alkuosa organisaation laitteilla on sama, esim:

18 Osoitteet / nimet Käyttäjien tasolla DNS-osoitteet, joidenka nimipääte rekisteröidään keskitetysti Selkokielinen osoite on helpommin muistettava kuin numerorimpsu... Pistein erotettu nimi, kuten proffa.cc.tut.fi.fi verkkotunnuksia hallinnoi viestintävirasto (Ficora)

19 Verkkojen yhdistäminen: reititin ja silta Reititin on laite, joka yhdistää kaksi verkkoa toisiinsa Englanniksi router Reititin on tietokone, joka tarjoaa reitittämispalvelua Esimerkiksi lähiverkosta alueverkkoon (LAN - WAN) Reititin välittää viestit oikeaan osoitteeseen verkkojen välillä Reititin tietää konfiguraationsa perusteella minkä verkon puolelta tietty osoite löytyy ja välittää viestin oikealle puolelle Silta toimii kuten reititin, mutta laiteosoitteiden tasolla

20 Verkkojen yhdistäminen: reititin & silta Reititin Silta Silta, joka yhdistää kaksi verkkoa yhdeksi suuremmaksi verkoksi Reititin, joka yhdistää kaksi verkkoa

21 Verkkojen yhdistäminen: reititinesimerkki

22 Verkkojen yhdistäminen: toistin eli hubi Toistin välittää viestin usealle koneelle Siis toistaa viestin yhdeltä monelle vastaanottajalle Toistin on englanniksi hub Sopii esimerkiksi pienen kotiverkon rakentamiseen

23 Toistimen avulla rakennettu verkkosegmentti Kun kone A haluaa lähettää viestin koneelle C, niin Kone A lähettää toistimelle viestin Toistin lähettää viestin kaikille koneille (A-C) Toistin Kone A Kone B Kone C

24 Verkkojen yhdistäminen: kytkin Kytkin välittää viestejä toistimen tapaan Kytkin tutkii viestiä ja välittää sen vain oikeaan osoitteeseen, ei kaikille kuten toistin Soveltuu toistinta paremmin isompien verkkojen kasaamiseen: esim. tietokoneluokka Kuvalähde: ( )

25 TTYn sisäisen runkoverkon yleiskuva Reititin Palomuuri Kytkin Lähde: TTYn intranet

26 Ajankohtaisuuksia Moodleen kertausaihekysely tänään klo 18 Hälinä häiritsee, olkaa hiljaa :) Luennolla ei ole pakko istua! Ensi viikolla koneensisällekurkkaamisdemo, ajankohta ilmoitetaan perjantaina Opiskeluoppaat Moodleen loppuviikon aikana

27 Mitäs niitä laitteita olikaan? Kytkin Reititin Silta Toistin

28 Tietoliikenneprotokollat Jotta tiedonsiirto koneiden kesken onnistuisi, tarvitaan kommunikaatiolle yhteiset säännöt, protokolla Protokolla = menettelytapa(-säännöt), tietotekniikassa jotain asiaa koskevat tekniset menettelytavat tai niiden kuvaus (Aikoinaan) linnojen hoveissa oli protokolla, jonka mukaan tuli käyttäytyä, jotta kommunikaatio sujui Sähkötys, kansainväliset lippumerkit jne. ovat esimerkkejä ihmisten sopimista tiedonsiirtoprotokollista Tietokoneiden välillä tiedonsiirtoprotokolla määrittelee koneiden välillä siirrettävien bittijonojen tulkinnan Tiedonsiirtoprotokollat määritellään useilla eri tasoilla

29 Ethernet-verkon perusprotokolla Toistin Kone A Kone B Kone C Kaikki koneet lähettävät halutessaan tietoja Toistin toistaa ne (lähes) välittömästi muille Mitä tapahtuu jos kaksi konetta lähettää yhtä aikaa? Törmäyksen jälkeen molemmat odottavat satunnaisen ajan ja yrittävät uudelleen

30 TCP/IP malli TCP/IP on viisitasoinen malli, josta puhutaan myös Internetin referenssimallina TCP = Transmission Control Protocol, IP = Internet protocol TCP /IP = Internetin protokollien kokoelma Tasot ovat itsenäisiä, ylempi ei ota kantaa alemman toimintaan Taso Esimerkkiprotokollia 5. Sovellus 4. Kuljetus 3. Verkko 2. Datayhteys HTTP, IMAP, SSH, DNS, SMTP,... TCP, UDP, virheiden käsittely IP (Ipv4 & Ipv6), verkkoliikenteen ohjaus Ethernet, WLAN, 3G, GPRS 1. Fyysinen taso Modeemit, verkkokortit, kaapelit

31 Esimerkki verkkoliikenteestä & TCP/IP malli Valmistelee viestin ja merkitsee vastaanottajan osoitteen Pilkkoo viestin paketeiksi Merkitsee paketteihin seuraavan välikohteen osoitteen Lähettäjä 5. Sovellus 4. Kuljetus 3. Verkko Välikohteita / reitittimiä (voi olla useita) Jokaisella välipysähdyksellä verkkokerros merkitsee pakettiin uuden osoitteen ja palauttaa sen siirrettäväksi eteenpäin 3. Verkko Vastaanottaja 5. Sovellus 4. Kuljetus 3. Verkko Vastaanottaa viestin Kerää paketit ja kokoaa viestin Tunnistaa viestin saapuneen perille Siirtää paketit seuraavaan välikohteeseen 2. Datayhteys 1. Fyysinen taso 2. Datayhteys 1. Fyysinen taso 2. Datayhteys 1. Fyysinen taso Vastaanottaa viestin

32 HTTPpyyntö (=http) GET /~virtanea/ HTTP1.1 Accept: */* Accept-Language: fi-fi... lähdeporttikohdeporttijärj.numero TCP-hyötykuorma TCP-segmentti (= pc2-211.cs.tut.fi) läh. IP-osoitevast. IP-osoite IP-hyötykuorma työaseman verkkosovitin IP-otsikkokentät (= IP-paketti lähin reititin vastaanottaja lähettäjä Ethernet-hyötykuorma Otsikkokentät Ethernet-kehys Häntä

33 Internetin nimijärjestelmä (DNS) 1/3 Jokaiselle internetiin kytketyllä koneella on yksilöllinen tunniste, IP-osoite, joka on käytännössä kokonaisluku Koska lukujen käyttäminen on ihmisille hankalaa, on olemassa järjestelmä, joka kytkee kuvaavampia verkkonimiä IP-osoitteisiin Verkkonimi on englanniksi hostname, Nimien ja verkko-osoitteiden ymmärrystä tarvitaan kun laitetaan palomuurien ja vastaavien asetuksia kohdalleen DNS = Domain name service Internetin puhelinluettelo, joka kytkee numeromuotoiseen IPosoitteeseen ihmiselle luettavamman nimen Esim voisi olla vaikka DNS-palvelu toteutetaan erityisillä DNS-palvelimilla, joita on ympäri maailmaa Palvelua hoitaa Kalifornialainen firma nimeltä ICANN (Internet Corporation for Assigned Names and Numbers)

34 Internetin nimijärjestelmä (DNS) 2/3 DNS-juuripalvelimia maailmalla Lähde: ( ) Tuoreempi tilanne rootservers webbisaitti

35 Internetin nimijärjestelmä (DNS) 3/3 DNS-nimet muodostavat hierarkian, jossa ylemmän tason omistaja määrää alemman tason nimiä Eri tasot on erotettu pisteellä toisistaan. Esimerkiksi koneen nimi internetissä voi olla proffa.cc.tut.fi tai kultatikka.cs.tut.fi Maatunnusten lisäksi on tiettyjä etukäteen sovittuja päätason tunnisteita, kuten.com.net tai.org. Yleensä verkko-osoite viittaa yhteen fyysiseen koneeseen ja jokaisella koneella on lisäksi tarkalleen yksi tekstinimi Mikään ei kuitenkaan pakota tähän ja aina näin ei ole! Esimerkiksi proffa.cc.tut.fi on usean koneen klusteri, mutta kultatikka on luennoijan henkilökohtainen työasema IP-osoite voidaan määrätä pysyvästi tai dynaamisesti (DHCP = dynamic host configuration protocol)

36 DNS-verkon toimintaesimerkki Jos yksittäisen käyttäjän tietokone haluaa ottaa yhteyttä vaikkapa osoitteeseen niin Se kysyy aluksi lähiverkon palvelimelta osoitetta vastaavaa IP-osoitetta Jos lähiverkon palvelin kyselee maailmalta IP-osoitetta, ellei se itse tiedä sitä Jokin juuritason DNS-palvelimista tietää varmasti IPosoitteen, ellei sitä muualla tunneta root-dns InterNIC DNS tut.fi DNS kultatikka.cs.tut.fi

37 DNS-verkon haavoittuvuus Internetiä ei voi mitenkään helposti kaataa Ei ole keskittyä konetta jota vastaan hyökätä DNS-järjestelmää vastaan voi kuitenkin hyökätä juuripalvelinten kaataminen tai murtaminen aiheuttaa suuria ongelmia Ilman DNS-järjestelmää verkon käyttö on hyvin vaikeaa, vaikka kaikki muuten toimisikin Internetissä pitäisi surffata kirjoittelemalla selaimeen numeromuotoisia IP-osoitteita! Mikä olisikaan vastaava numeropötkö?

38 Denial of Service (DOS) -hyökkäykset DOS = palvelunestohyökkäys, jossa kohdepalvelinta pommitetaan tai (yli-) kuormitetaan tahallisesti Tavoitteena kaataa kone ja / tai saada palvelu keskeytymään Joka viides suomalaisyritys ilmoittaa joutuneensa DOS-hyökkäyksen kohteeksi 80% yliopistoista on joutunut DOS-hyökkäyksen uhriksi DOS-hyökkäykset toteutetaan usein kaapattujen kotikoneiden avulla bot-netit tai bot-verkot: ilkeämielisen hyökkääjän hajautettu järjestelmä, jossa usea kotikone laitetaan pommittamaan jotain palvelinta Lähde: ( )

39 Porttinumerot Tietyn tietokoneen verkkoyhteys on jaettu useaan porttinumeroon Jokainen porttinumero on ikäänkuin (looginen) väylä ulos tai sisään tietokoneesta verkon välityksellä Datapaketteihin on lisätty porttinumero, jonka avulla paketit osataan ohjata oikealle sovellukselle Kun verkkoa kuunteleva ohjelma odottelee saapuvaksi tietyllä porttinumerolla saapuvia datapaketteja, sanotaan että ohjelma kuuntelee tätä porttia Jotta ohjelmat osaisivat etsiä palveluja oikeista porteista, on monille palveluille sovittu oletusarvoisesti käytettävät portit Jokainen verkon yhteys yksilöityy lähdeosoite-lähdeportti ja kohdeosoite-kohdeportti tietojen avulla

40 Porttinumerot Porttinumeroiden listaa ylläpitää IANA (Internet Assigned Numbers Authority) Luettelo porteista IANA.org:sta Koska porttinumeroille on oletusarvot, avoimia palveluita voidaan etsiä kokeilemalla niitä Unix-ympäristössä tietoa /etc/services -tiedostosta Onko palveluiden etsiminen esimerkiksi Osuuspankin koneiden porteista rikollista? Rinnastettavissa siihen että kolkuttelee kaupan eri ovia etsiäkseen avointa ovea... Esim. nmap-ohjelmalla voi tehdä kyselyitä

41 HTTP-protokolla HTTP = HyperText Transfer Protocol Käytetään World Wide Web:in (WWW:n) tiedonsiirtoon Portti 80 http-protokolla, 443 https-protokolla jokaisella dokumentilla tai muulla resurssilla on yksiselitteinen osoite, URL URL = Universal Resource Locator HTTP-protokollan tyypillisiä käyttäjiä ovat verkkoselaimet

42 URL (Universal Resource Locator) -osoite Isäntäkoneen nimi Dokumentin nimi Protokolla, jolla dokumenttia haetaan. Tässä hypertext tranfer protocol (http) Hakemistopolku, jonka takaa dokumentti isäntäkoneelta löytyy

43 Esimerkki HTML-dokumentista Dokumentin alku Dokumentin aloitusosio WWW-selaimessa näytettävä osio (dokumentin runko) Dokumentin loppu <html> <head> </head> <body> <title>esimerkkisivu</title> <h1>luentoesimerkki</h1> <p>ei paljoa sisältöä</p> <applet code=xx></applet> </body> </html>

44 Streaming-protokollat (RTSP, RTCP, RTP,...) Verkon yli voidaan välittää tietoa siirtämällä tiedostoja, tai siirtämällä tietovirtaa Tietovirran siirtäminen soveltuu parhaiten nettiradion ja liikkuvan (reaaliaikaisen) kuvan välittämiseen Streaming-protokollan pitää ratkaista seuraavat asiat Toiminta ei saa häiriintyä verkon kapasiteetin hetkellisesti vaihdellessa Miten käyttäjä voi tallentaa tietovirran myöhempää katselua varten? (Joskus nimenomaan halutaan että ei voi) Käyttäjien yhteydet ovat erilaisia. Miten erilaisilla nopeuksilla saadaan paras hyötysuhde kullekin? RTSP käyttää porttia 554 Esimerkkinä kotimaisesta streaming-palvelusta YLE:n Elävä Arkisto sekä muidenkin kanavien nettipalvelut

45 P2P-protokollat 1/2 Peer-to-Peer ohjelmat ovat olleet tapetilla tekijänoikeusrikkomusten osalta Tyypillisessä nettipalvelussa on palvelinkone ja asiakaskone Englanniksi client-server P2P:ssä client-server ratkaisu on rikottu siten ettei ole keskitettyä palvelinta P2P-protokollissa jokainen kone voi olla sekä palvelin että palvelimen asiakas

46 P2P-protokollat 2/2 Jokainen P2P-ohjelmaa pyörittävä kone voi siis olla kaksisuuntaisessa verkkoyhteydessä useaan muuhun P2P-koneeseen P2P:n verkkotopologia voi olla täysin kytketty verkko Yksi syy P2P-ohjelmien kieltoon TTY:n verkossa on verkon käyttötapa useat yhtäaikaiset yhteydet koneiden välillä kuormittavat verkkoa pahasti Kone A Kone D Kone B Kone C

47 Protokollia samaan tarkoitukseen Samaan tehtävään voidaan valita vaihtoehtoisia protokollia, jolloin kannattaa vertailla niiden ominaisuuksia TCP vs. UDP (User Datagram Protocol) POP3 (Post Office Protocol v.3) vs. IMAP (Internet Message Access Protocol) Päätöksen valinnasta tekee usein sovelluskerros, vaikka kyse on vain kuljetuskerrokseen vaikuttavasta asiasta! Usein on käyttäjän kannalta hyvä jos ohjelma osaa useita vaihtoehtoisia protokollia saman asian tekemiseen Tietoverkkoja ja tietoliikennettä koskevia standardeja ja määrittelyjä löytyy RFC-arkistoista RFC = Request For Comments, nimitys vielä kehitysvaiheessa olevalle Internet-standardille (kts. ) Vaatimukset kehitysvaiheesta pois pääsyyn ovat niin tiukat, että useimmat standardit jäävät RFC-vaiheeseen

48 Verkon nopeus Kotikoneille nettiyhteys hankitaan tyypillisesti jonkin palveluntarjoajan kautta ISP = Internet Service Provider Palveluntarjoaja lupaa aina jonkin (siirto)nopeuden yhteydelle Tyypillisesti ilmoitetaan siirtonopeus koneelle ja koneelta Esim 2 Mb/s sisään- ja 512 kb/s ulospäin Lupaus voi olla absoluuttinen tai suhteellinen, jos yhteys on jaettu useamman asiakkaan kesken Käytännössä luvattua nopeutta ei välttämättä saavuteta Etenkin ulkomaanyhteydet voivat olla hitaita, koska operaattorilla on myös jokin rajallinen kaista eteenpäin. Jos kaikki asiakkaat yrittävät maksiminopeutta kerralla, kaista varmasti loppuu

49 Verkon latenssi Nopeuden lisäksi olennainen asia on yhteyden latenssi Latenssi = viive tiedonsiirron aloittamisesta varsinaisen tiedon siirtymiseen Normaalissa laajakaistassa latenssi on pieni, ulkomaille aina suurempi Kännykkäyhteyksissä on iso latenssi, mikä tehokkaasti estää tiettyjen asioiden tekemisen. Latenssin merkitys riippuu sovelluksesta

50 Mitä tästä luennosta pitäisi muistaa? Tietoverkon määritelmä Intranet, extranet, LAN, WAN, Internet Topologia-asiat (määritelmä, tähti, rengas, väylä...) Verkon fyysiset komponentit (toistin, kytkin, reititin,..) TCP/IP-malli: kokoelma protokollia Muuta: porttinumerot, latenssi

51 Eräs vanha tenttitehtävä Piirrä esimerkkikaavio internet-verkosta, jossa näkyy yliopiston X ja yliopiston Y tietokoneita. Nimeä rakenteen eri osat. Piirrä reitti, jota pitkin viesti voisi kulkea yliopiston X koneesta yliopiston Y koneelle. (6 pistettä)

52 Luennon aiheet Tietoverkko käsitteenä Tietoverkkojen luokittelua Tietoverkkojen toteutus Tietoverkoissa käytettäviä protokollia Muuta tietoverkkoihin liittyviä asioita

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta.

Dixell S.p.a. pidättää oikeuden asiasta ilmoittamatta muuttaa tätä ohjetta. Viimeisin saatavissa oleva versio on ladattavissa verkkosivuilta. ASENNUSOHJE VAROITUS: Käytä vain tämän valvontayksikön tukemia modeemeja. Dixell S.p.a. ei voi ottaa mitään vastuuta tukemattomien modeemien käytöstä aiheutuneista vahingoista. VAROITUS: Dixell S.p.a.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi

Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi Julkinen Verkkoliikenteen rajoittaminen tietoturvasta huolehtimiseksi ja häiriön korjaamiseksi 20.11.2013 Julkinen 2 VML 131 Velvollisuus korjata häiriö Jos viestintäverkko tai laite aiheuttaa vaaraa tai

Lisätiedot

CSE-A1130 Tietotekniikka sovelluksissa (5 op)

CSE-A1130 Tietotekniikka sovelluksissa (5 op) CSE-A1130 Tietotekniikka sovelluksissa (5 op) Tietoverkot ja Internet http://presemo.aalto.fi/aura2/ Mene osoitteeseen Tietoverkot ja internet Tietoverkkojen perusteet Internet Internetin protokollat World

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

XWEB5000 FI doc dixel 2/68

XWEB5000 FI doc dixel 2/68 PIKA-ASENNUSOHJE VAROITUS: Käytä vain tämän valvontayksikön tukemia modeemeja. Dixell S.p.a. ei voi ottaa mitään vastuuta tukemattomien modeemien käytöstä aiheutuneista vahingoista. VAROITUS: Dixell S.p.a.

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Voidaksesi käyttää taloyhtiön laajakaistaverkkoa

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu Nixu International Nixu Oy

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I.

1 Kytke ADSL-kaapeli ADSL-linjaliitäntään I. Tuotetiedot A B C D E F G H I J K L M N O P A: Virtavalo B: LAN-portti -valo C: LAN-portti -valo D: LAN-portti -valo E: LAN-portti 4 -valo F: ADSL-datavalo G: ADSL-liitäntävalo H: Modeemin valmiusvalo

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE

1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE 1 (22) LAAJAKAISTA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTO-OPAS ADSL-, KAAPELIMODEEMI JA KUITUPÄÄTE 2 (22) LAAJAKAISTA -ASENNUSOPAS Laajakaista Laajakaistaliittymän lisäksi tarvitaan verkkoyhteyttä tukeva tietokone.

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö. Muista myös nimetä palvelimet oikein! Yleiset ohjeet: Jollei muuten ohjeisteta, käytä oletussalasanaa Qwerty7

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672

Siemens Webserver OZW672 Siemens Webserver OZW67 Climatix IC pilvipalvelu Kytke laite lämpöpumpun ohjaimeen Kytke laite verkkopiuhalla internetiin Mene nettiselaimella Climatix IC palveluun Luo käyttäjätili ja rekisteröi laite

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101

Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Siemens Webserver OZW672 ja OZS164.23/101 Internetyhteys ilman pilvipalvelua 23.4.2015 Keto Siemens etäyhteyslaitteiden valintataulukko OZS164.24/101 OZW672 Tekstiviestit X Sähköpostiviestit X X Liitettävissä

Lisätiedot

Teleyrityksen mahdollisuudet rajoittaa verkkohyökkäyksiä. Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Oy

Teleyrityksen mahdollisuudet rajoittaa verkkohyökkäyksiä. Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Oy Teleyrityksen mahdollisuudet rajoittaa verkkohyökkäyksiä Jorma Mellin Teknologiajohtaja TDC Oy Palvelunestohyökkäys - periaate Kaapattujen laitteiden verkosto Ohjauskoneet Uhri tai kohde Hyökkäystyypit

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Push- ja pull-protokollat

Push- ja pull-protokollat S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla

Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla 02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos

Lisätiedot

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Mark Summary Form. Taitaja 2012. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name Summary Form Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot ing Scheme Lock 24-04-2012 14:06:21 Final Lock 26-04-2012 13:05:53 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä

Verkkoinformaation välittämiseen isäntäkoneiden ja reitittimien välillä 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Yleinen ohjeistus Linux-tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER-V ympäristö, sekä kolme virtuaalikonetta. Tehtäväsi on importata nämä virtuaalikoneet ja konfiguroida ne, sekä verkkolaitteet,

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

2 Testaa Internet ensin ilman reititintä.

2 Testaa Internet ensin ilman reititintä. Tuotetiedot I H G F J A: Virtavalo B: Tilavalo C: Internetlinkki ja aktiviteetti Asennus A B C D E D: Langaton aktiviteetti E: Tietokonelinkki/-aktiviteetti F: Nollaus tehdasasetuksiin - painike G: Modeemiliitin

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys Mobile IP IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi osoite tässä

Lisätiedot

ASIAKKAAN OPAS. DNA Laajakaista

ASIAKKAAN OPAS. DNA Laajakaista ASIAKKAAN OPAS DNA Laajakaista 1 SISÄLLYSLUETTELO Tervetuloa DNA-palveluiden maailmaan! 1. Tietokoneen asetukset... 4 2. Kytkennät... 6 2.1. ADSL- ja VDSL-päätelaitteen asentaminen... 6 2.2. Kaapelimodeemi-päätelaitteen

Lisätiedot

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus

Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Valokaistan jäsenasiakkaan verkkolaitteiden asennus Liittymän mukana saat: Telco Gateway 232 valokuitukytkin / päätelaite Planet XRT-401D palomuurilaite / jakokytkin välikuitukaapeli (keltainen) valokuitupaneelin

Lisätiedot

Tervetuloa Avoimeen Kuituun!

Tervetuloa Avoimeen Kuituun! 23.12.2015 1 (6) Tervetuloa Avoimeen Kuituun! Kotisi on kytketty Avoimeen Kuituun ja pääset pian tilaamaan haluamiasi palveluja. Tämä opas kertoo sinulle, miten otat valokuituyhteyden käyttöön ja miten

Lisätiedot

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name

Objective Marking. Taitaja 2014 Lahti. Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1. Competitor Name Objective ing Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot Competition Day 1 Sub Criterion SRV01 palvelin Sub Criterion A1 ing Scheme Lock 08-04-2014 09:35:59 Entry Lock 08-04-2014 19:36:30 O1 0.50 Palvelimen

Lisätiedot

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS.

Palvelukuvaus LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS. Palvelukuvaus 1 LOUNEA VERKKOTURVA PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 3 1.1 Verkkoturvapalvelu... 3 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 3 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 3 1.2.1 Suodatettava

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection

C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia

Lisätiedot

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys

Liikkuvien isäntäkoneiden reititys 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

5. Mobile IP (RFC 3220)

5. Mobile IP (RFC 3220) 5. Mobile IP (RFC 3220) IP-reititys IP-osoitteen perusteella koneen osoite riippuu verkosta, jossa kone sijaitsee kun kone siirtyy toiseen verkkoon tilapäisesti, osoite ei ole enää voimassa koneelle uusi

Lisätiedot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot

Tämän kurssin sisältö. Esitiedot. Tietoa tästä kurssista. Ilmoittautuminen. Kurssin osasuoritukset ja arvostelu. T Tietokoneverkot Tämän kurssin sisältö, TkL Opettava tutkija, TML, HUT TCP/IP-verkot ja niiden toiminta Turvallisuusominaisuudet Verkkosovellusten suunnittelu ja ohjelmointi 1 2 Tietoa tästä kurssista news://news.tky.hut.fi/

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet

Lahden Teho-Opetus Oy. Opetusohjelmien Palvelinohjelma. Käyttö- ja asennusohjeet Lahden Teho-Opetus Oy Opetusohjelmien Palvelinohjelma Käyttö- ja asennusohjeet YLEISTÄ Lahden Teho-Opetus Oy:n opetusohjelmia voidaan nyt käyttää verkon välityksellä siten, että itse opetusohjelma asennetaan

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Näkymä modeemista edestä tai ylhäältä. MO251V2 Sweex langaton ADSL 2/2+ Modeemi/reititin 54 Mbps Liite A

Suomenkielinen versio. Johdanto. Näkymä modeemista edestä tai ylhäältä. MO251V2 Sweex langaton ADSL 2/2+ Modeemi/reititin 54 Mbps Liite A MO251V2 Sweex langaton ADSL 2/2+ Modeemi/reititin 54 Mbps Liite A Johdanto Älä altista Sweex langatonta ADSL 2/2+ modeemia/reititintä 54 Mbps Liite A äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET

MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET MITEN TARKISTAT TIETOKONEESI VERKKOKORTTIASETUKSET 1. Sisällys 1. Sisällys...2 2. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows 7, Windows 8 ja Windows 10...3 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Mac OS X...6

Lisätiedot

Asenna palvelimeen Active Directory. Toimialueen nimeksi tulee taitajax.local, missä X on kilpailijanumerosi

Asenna palvelimeen Active Directory. Toimialueen nimeksi tulee taitajax.local, missä X on kilpailijanumerosi TAITAJA 2007 KILPAILUTEHTÄVÄ PÄIVÄ 2 W2K3 serverin asennus Yritykseen on hankittu palvelin (eilinen työasemakone), johon tulee asentaa Windows 2003 server. Tehtävänäsi on asentaa ja konfiguroida se. Tee

Lisätiedot

DNA Prepaid WLAN Mokkula

DNA Prepaid WLAN Mokkula DNA Prepaid WLAN Mokkula Mokkula käyttää normaalikokoista / suurempaa SIM-korttia. Irrota SIM-kortti kokonaisena ja laita se Mokkulaan alla olevan kuvan mukaisesti. Jos irrotat vahingossa pienemmän SIM-kortin,

Lisätiedot

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin

Nimi: Op.numero: Yritän arvosanan korotusta, olen läpäissyt IVT:n tentin 1 8304500 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tentti 22102003 /OA&JH Nimi: Opnumero: HUOM! Merkitse alle ajankohdat (esim kesä 2002), mikäli olet suorittanut osuuksia kurssille 83450 Internetin verkkotekniikat,

Lisätiedot

Viestintäviraston EPP-rajapinta

Viestintäviraston EPP-rajapinta Viestintäviraston EPP-rajapinta EPP - Extensible Provisioning Protocol EPP on XML- pohjainen protokolla EPP:llä tarkoitetaan RFC-dokumenteissa määriteltyä tapaa liittyä rekisterin (registry) ylläpitäjän

Lisätiedot

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ

IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3XCITE JÄRJESTELMÄ IQ3xcite-järjestelmän esittely Tämän päivän rakennusten hallinnointi ja valvonta on aina vain kehittyneempää. Rakennusautomaatiojärjestelmä tulee räätälöidä jokaisen asiakkaan tarpeiden

Lisätiedot

Palvelunestohyökkäykset. Abuse-seminaari Sisältö

Palvelunestohyökkäykset. Abuse-seminaari Sisältö Palvelunestohyökkäykset Abuse-seminaari 2009 Kauto Huopio Vanhempi tietoturva-asiantuntija CERT-FI Sisältö Havaintoja nykytilanteesta Hyökkäysmenetelmistä Havaintoja uusimmista tapauksista Varautuminen

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje V1.5 Käyttö- ja asennusohje Etäluentalaite ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign.fi, ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 NEUTRON12-LAN ETÄLUENTALAITE 1

Lisätiedot

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Storage Storage hallinnassa tärkeää saatavuus laajentaminen turvaaminen optimointi Storagen

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN

AirPrint-opas. Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN AirPrint-opas Tämä opas on tarkoitettu mustesuihkumalleille. Versio B FIN Soveltuvat mallit Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: DCP-J40DW, MFC-J430DW/J440DW/J450DW/J460DW/J470DW Kuvakkeiden selitykset

Lisätiedot

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

QUICK INSTALLATION GUIDE

QUICK INSTALLATION GUIDE Wireless AC1200 Dual Band ACCess Point QUICK INSTALLATION GUIDE ASENNUSOPAS PAKKAUKSEN SISÄLTÖ Wireless AC1200 Dual Band Access Point Huomaa: Kaksi irrotettavaa antennia. 12 V, 1A ULKOINEN VIRTALÄHDE (SISÄLTÄÄ

Lisätiedot

Siemens Speedstream 6515

Siemens Speedstream 6515 Siemens Speedstream 6515 Tämä ohje on laadittu helpottamaan uuden langattoman verkkosi käyttöönottoa ta. Ohjeen avulla saat luotua otettua käyttöön suotun langattoman verkkoyhteyden. Ohjeita laitteen lisäasetuksista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Käyttöohjeet. OPJ-IP-yhdyskäytävä 2620 97, 2620 98, 2620 99

Käyttöohjeet. OPJ-IP-yhdyskäytävä 2620 97, 2620 98, 2620 99 Käyttöohjeet OPJ-IP-yhdyskäytävä 2620 97, 2620 98, 2620 99 Hakemisto Laitekuvaus... 3 Liittimet... 4 Asennus... 5 Käyttöönotto... 6 OPJ-IP-yhdyskäytävän löytäminen verkosta... 7 OPJ-IP-yhdyskäytävä-Finder...

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. PIKA-ALOITUSOPAS Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server. Fiscal Media Manager -ohjelmalla tehdään kalenteri,

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot