Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla"

Transkriptio

1 Tyttöjä, poikia, huoria, homoja Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla Anna Kemppinen Pro gradu -tutkielma Kansatiede Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Lokakuu 2014

2 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

3 TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos KEMPPINEN, ANNA: Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla. Tutkielma, 126 s. Kansatiede Lokakuu Pro gradu-tutkielmani aineistona ovat Uma Aaltosen nuortenpalstoilla vuosina julkaistut tekstit liittyen esitettyyn sukupuoleen, rakkauteen, seurusteluun ja seksuaalisuuteen. Palstateksteistä analysoin kriittisen lähiluvun kautta nuorten lähettämiä kirjeitä ja Uma Aaltosen vastauksia niihin. Uma on ollut kyseisenä aikana huomattava auktoriteetti nuorten sukupuolivalistajana. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella palstapuheessa hahmottuvia normatiivisia kulttuurisia rajanvetoja niissä tilanteissa, joissa sukupuoli nousee esiin erityisen merkittävänä yksilöitä erottavana tekijänä, esimerkiksi kun puhutaan sopivasta ja toivottavasta pukeutumisesta tai seurustelun sukupuolierityisistä rooleista. Haluan tuoda esiin, miten sukupuolivalistus ja palstoilla käyty keskustelu ohjaavat nuoria esittämään sukupuolta tietyllä tavalla. Palstapuhe on kuitenkin luonteeltaan neuvottelunomaista: sukupuolivalistus ei ole vain yhdensuuntaista ohjausta, vaan nuoret myös kyseenalaistavat heihin ulkoa päin kohdistuvia odotuksia. Nuoret ovat itsekin osallistuneet palstoilla keskusteluun, jolla määritellään sitä, millaista on sopiva käytös missäkin tilanteessa. Teoreettisesti tutkielma nojaa ennen kaikkea Judith Butlerin ajatteluun. Tutkielma käsittelee sukupuolta kulttuurisena kategoriana, jota esimerkiksi sukupuolieroa korostamalla rakennetaan ja ylläpidetään jatkuvissa arkisissa tilanteissa. Tarkastelen nuortenpalstojen tekstejä diskursiivisesti rakentuneina ilmauksina yhteisössä laajemmin esiintyvistä, nuoria koskevista ihanteista ja arvoista sukupuolen ja seksuaalisuuden alueilla. Sukupuoli nähdään tutkielmassa sosiaalisesti rakennettuna, ei siis olemukseltaan myötäsyntyisenä ja pysyvänä. Osoitan sukupuolen hankaluuden ja moniuloitteisuuden analysoimalla useita esimerkkitekstejä palstalta. Asiasanat: Uma Aaltonen, nuoret, sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli, tyttötutkimus, seksuaalikasvatus

4 SISÄLTÖ 1.JOHDANTO... 1 Tutkimuksen lähtökohtia... 1 Nuorten sukupuolen tutkimuksen konteksti... 3 Sukupuoli etnologiassa... 5 Uma Aaltonen, nuorten oma seksiterapeutti... 6 Tutkimuksen rakenne LEHTIEN NUORTENPALSTAT KENTTÄNÄ, UMAN JA NUORTEN PALSTAKIRJOITUKSET LÄHTEENÄ Uman nuortenpalstat eri lehdissä Nuortenpalstat yhteisönä Diskursiivisten käytäntöjen tulkinta SUKUPUOLEN TUOTTAMINEN SOSIAALISISSA KONTEKSTEISSA Biologiset ja kulttuuriset tekijät Normaalin sosiaalinen / kulttuurinen rakentuminen Sex/gender Butler ja sukupuolen performatiivisuus Roolit, leikit ja sukupuolen performatiivit Sukupuoli-identiteetit Neuvottelut todellisuuden muokkaajina : AJALLINEN PERSPEKTIIVI SUKUPUOLEEN JA SEKSUAALISUUTEEN Seksuaalisukupolvet Seksuaalisesta vallankumouksesta 1980-luvulle Yhteiskunnalliset muutokset ja nuorten asema kuluttajina... 32

5 Nuori, huoli ja puuttuminen Ajan ulottuvuus palstateksteissä KULTTUURISIA ULOTTUVUUKSIA SUKUPUOLEEN Mystifioitu äitiys, maternalismi ja siveyden korostaminen tyttöjen kasvatuksessa Perspektiivejä sukupuolittuneisiin rooli-odotuksiin Säännöt ja ruumiiseen paikantuva huoli ULKOMUOTO, MUOKATTU RUUMIS JA IDENTITEETTI Paljon puhuttava hame Meikattuja poikia ja kaljuja tyttöjä Kovikset: narratiiveja itsetunnon tai elämänhallinnan ongelmista Luonnollisuus: kultaisen keskitien sukupuoliesitys Esityksen onnistuminen ja autenttisuuden vaatimus Roolit, ulkomuoto ja ulkoisen ja sisäisen arvohierarkiat NÄKÖKULMIA NUORTEN SEURUSTELUSUHTEISIIN Kenen aloite? Seurustelu onnistumisen mittarina Puhetapana sukupuolineutraalius Rakkaus ja kituminen Nippuuntuminen kulutuksena Normaalista ja hyväksytystä suhteesta Onnettomat ja epätoivoiset: homoseksuaalisuus Uman palstoilla SEKSUAALISUUS JA RAJAT Rakkauden oikeuttama vs. pelkkä seksi Biologiset tekijät ja sukupuoliero seksuaalinormeissa Tyttö rajanvartijana Essentialisoitu ero: sukupuolierityinen kokemus ja tarpeet Seksivalistus ja huolipuhe elämänhallinta ja tyttöjen autonominen toimijuus... 92

6 Elämää suojelevat rajat ja tavat ja kuviot Neitsyydestä, pidättymisestä ja suostumisesta: tyttö muiden odotuksiin vastaajana Seksi hätähuutona: tytöt, seksuaalisuus ja elämänhallinta Sanktiot ja sosiaaliset stigmat: maine, hyve ja häpeä Yhteenveto VALISTUSPUHETTA SUKUPUOLESTA JA SEKSUAALISUUDESTA NUORILLE Lähtökohtana ja seurauksena essentialisoidut Poika ja Tyttö Nuoruus, siirtymä ja sukupuoli Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö Uman asiantuntijapositio, Tieto ja vallan keinot Jarruttamista ja kannustamista: Uma Aaltosen sukupuolivalistustyö sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta Lopuksi: sukupuolivalistus, normaali ja muutos AINEISTOT JA LÄHTEET

7 1 1.JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohtia Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia merkityksiä sukupuolelle ja seksuaalisuudelle annetaan Uma Aaltosen nuortenpalstoilla vuosien 1975 ja 1985 välillä. Haluan selvittää paitsi minkälaisia arvoja, normeja ja ihanteita nuortenpalstojen puhunnoissa esiintyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyen, myös minkälaista sukupuolen teemoista käytävä neuvottelu palstojen puhunnoissa on. Millaiset toimijat osallistuvat arvojen, normien ja ihanteiden muotoiluihin nuortenpalstojen kulttuurisella kentällä ja millaisia seurauksia näillä neuvotteluilla on nuorten kannalta? Sukupuoli on eräs kulttuurin merkityksellisimmistä yksilöitä erottelevista kategorioista ja seksuaalisuus yhteisöä uusintavana voimana sen varjelluimpia osa-alueita. Siten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kulttuuriset rajanvedot ovat yhteisöissä luonteeltaan ensisijaisen tärkeitä. Voimakkaasta sosiaalisesta sääntelystä ja yhteiskunnassa ilmenevistä normatisoivista pyrkimyksistä huolimatta sukupuoli ja seksuaalisuus saavat aina moninaisia ilmenemismuotoja kulttuureissa ja se, mikä saavuttaa hyväksytyn, normaalin ja legitiimin aseman, on kulttuurin eri tasoilla käytävän neuvottelun tulosta. Sukupuoli saa merkityksensä sosiaalisissa käytännöissä ja sen merkityssisältö on kulttuureissa jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena. Neuvottelujen kautta muotoutuvat merkityssisällöt eivät kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan ne muotoutuvat jatkuvana kulttuurisena prosessina. Erilaisilla vallankäytön muodoilla on tässä merkittävä rooli, kuten esimerkiksi Foucault on seksuaalisuuden historioissaan tunnetuimmin esittänyt (esim. 1987). Nuoruus on siirtymävaihe, jolloin aikuistumisen kehon ja mielen muutosten myötä astutaan seksuaalisuuden alueelle. Sukupuoli määrittää yksilöitä aikuistumisen myötä entistä voimakkaammalla tavalla ja seksuaalisuudesta tulee nuorille sosiaalisesti mahdollinen maailma. Tosin on huomattava, että sukupuolittaminen eli tiettyyn sukupuolikategoriaan ohjaaminen alkaa jo lasten elämän alkumetreillä (esim. Ryle 2014: ). Teini-iässä nuorille pyritään välittämään se tieto, jota heidän ajatellaan tarvitsevan kyetäkseen toimimaan yhteisössä aikuisina. Nuorille suunnattu sukupuolivalistus perustuu yhteisössä yleisesti hyväksyttyihin, vallitseviin käsityksiin

8 2 sopivasta ja suotavasta sukupuolen esittämisestä, seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Nuorille välitettävä tieto heijastelee siten hegemonisia kulttuurisia arvoja. Ymmärrys sopivasta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on ollut voimakkaan muutoksen alla viime vuosikymmeninä, minkä myötä esimerkiksi käsitys hyväksyttävästä parisuhteesta ja perheestä ovat muuttaneet muotoaan. Sukupuolivalistus sukupuolen ja seksuaalisuuden kulttuurisia merkityksiä kantavana tietona kulkee luonnollisesti käsi kädessä arvojen muutoksen kanssa ja muuttuu niiden mukana. Uma Aaltosen nuortenpalstoilla käytävät neuvottelut sukupuolesta ja seksuaalisuudesta paikantuvat edellä mainittujen muutosten historiallisesti keskeiseen kohtaan ja 1980-luvuille. Arvojen historiallinen tarkastelu on mielestäni tärkeää, sillä sen kautta voidaan ymmärtää paremmin esimerkiksi syrjivien käytäntöjen ja ennakkoluulojen syntyä. Arkikokemuksessa itsestäänselvyyksiltä vaikuttavat kulttuuriset tulkinnat tietyistä ilmiöistä tulevat historiallisen tarkastelun kautta näkyviin nimenomaan sosiaalisina tuotoksina ja tulkintoina sen sijaan, että niitä pidettäisiin luonnollisina totuuksina vain siksi, että ne näyttäytyvät vallitsevina asiantiloina. Arvoilla on jatkuvuutensa, ja Foucaultin hengessä esimerkiksi Vesa-Matti Salomäki on korostanut niiden historiallisen tarkastelun tärkeyttä nykytilanteen ymmärtämisen kannalta sukupuolen rakentumista tarkastelevassa teoksessaan Biologisen sukupuolen rakentaminen. Ruumis ja sosiaalinen sukupuoli antiikista nykypäivään (2011). Tutkimus tarkastelee myös sitä, miten sukupuoli on huomioitu Uma Aaltosen nuorisotyössä. Tällaisessa lähtökohdassa tullaan lähelle sukupuolisensitiivisen nuorisotyön käsitettä. Nuorisotyön kannalta on moniarvoisessa yhteiskunnassa tärkeää pohtia, millaisia vaikutuksia sillä on, miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ja ilmiöt esitetään nuorille ja minkälaisia arvoja puheen kautta välitetään silloin, kun nuori on sukupuoli-identiteetin kehittymisen kannalta herkässä ja tärkeässä iässä. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tukeminen on ollut Suomessa seksuaalilainsäädännön punaisena lankana jo vuodesta 1971, mutta nuorten tapauksessa autonomian ihanne on hankala kysymys, sillä heidän ei nähdä olevan täysin kykeneväisiä tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Kuitenkin heitä pyritään ohjaamaan ja tukemaan, jotta heistä kehittyisi seksuaalisesti autonomisia yksilöitä. Tähän ohjaukseen sisältyvä valistustyö on tutkielmassani tarkastelun kohteena. Graduni

9 3 esittää, minkälaisia seurauksia tietynlaisella puheella sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on nuorille, joten se saattaa hyödyttää niitä nuorten parissa työskenteleviä, jotka kyseisiä asioita käsittelevät. Idea gradulleni syntyi ollessani työharjoittelussa Nuoperissa, Nuorisotyön perinteen tallentamiskeskuksessa keväällä ja syksyllä Harjoittelussa digitoin Uma Aaltosen arkistokokoelmaan kuuluvia nuortenpalstojen lehtileikkeitä ja palstoille lähetettyjä kirjeitä. Aineisto tempaisi minut mukaansa; monet palstatekstit suorastaan hämmästyttivät jyrkän kaksinapaista sukupuolijärjestelmää promotoivalla ja heteronormatiivisella eli yksinomaan heteroseksuaalisuutta representoivalla ja sitä luonnollistavalla otteellaan. Tekstejä nykyajasta käsin tarkasteltaessa tulee selvästi esiin, että hegemonisessa julkisessa diskurssissa on moni asia muuttunut viime vuosikymmeninä. Toisaalta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvässä problematiikassa on tiettyjä ikuisuuskysymyksiä, jotka vaikuttavat toistuvan sukupolvesta toiseen monet palstojen puheenaiheista koskettavatkin aivan samalla tavoin nykypäivän nuoria. Siksi ja 1980-lukujen puhetapojen analyysi tarjoaa hedelmällisiä lähestymistapoja sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin myös luvulla, eikä tutkielmassa tarkasteltava ajanjakso siksi vaikuta olevan kovinkaan etäällä nykyhetkestä. Nuorten sukupuolen tutkimuksen konteksti Tarkastelen nuortenpalstojen tekstejä diskursiivisesti rakentuneina ilmauksina yhteisössä laajemmin esiintyvistä, nuoria koskevista ihanteista ja arvoista sukupuolen ja seksuaalisuuden alueilla. Näitä alueita on tutkittu ja teoretisoitu erityisesti feministisessä tutkimuksessa. Feministisen teorian alueella tutkimukseni nojaa ennen kaikkea Judith Butlerin esittämiin ajatuksiin sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiaalisesta rakentumisesta (esim. 1990, 2004). Tutkielmani suhteutuu monilla aloilla käytävään keskusteluun sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteisöllisistä merkityksistä. Kuten feministisessä tutkimuksessa yleensäkin, lähdekirjallisuus on tutkielmassani monialaista ja tutkielma siten monien tieteenalojen inspiroima. Käyttämäni aineiston perusteella tutkielmani lukeutuu ennen kaikkea tyttötutkimukseksi, sillä palstojen teksteissä tytöt ovat kirjoittajina enemmistönä ja siitä syystä analysoin ennen kaikkea tyttöjä koskevia rooliodotuksia,

10 4 niiden ongelmallisuutta ja toisaalta mahdollisuuksia purkaa konvetionaalisia odotuksia. Myös queer-ajattelu on inspiroinut tutkielmaani ennen kaikkea siksi, että tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat queer-teorian keskeisenä ajattelijana pidetyn Judith Butlerin ajattelussa. Queer-tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin sukupuolen ja seksuaalisuuden mahdollisuuksien moninaisuus suhteessa niitä koskeviin, sopimuksenvaraisiin kulttuurisiin koodeihin ja kritisoida oletusta vakiintuneista, pysyvistä ja jollakin tapaa luonnollisista sukupuoli-identiteeteistä. Heteronormatiivisuutta kritisoivan queer-asenteen voisi etnologi Leena-Maija Rossin mukaan kiteyttää esimerkiksi niin, että heterous ei ole normaalia, se on vain yleistä! (Rossi 2007: 19.) Suomessa on tehty väestön seksuaalikäyttäytymisestä kansainväliselläkin tasolla merkittäviä yleisesityksiä jo monen vuosikymmenen ajalta. Sosiologien Elina Haavio- Mannilan ja Osmo Kontulan teos Seksin trendit meillä ja naapureissa (2001) kartoittaa muutoksia, joita suomalaisten seksitavoissa ja suhtautumisessa seksuaalisuuteen on tapahtunut 1970-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Käytän teosta omassa tutkimuksessani apuna hahmotellessani arvojen muutosta sukupuolielämän alueella Suomessa luvulta alkaen. Nuorison ja sukupuolen tutkimusta ovat Suomessa yhdistäneet esimerkiksi Helena Saarikoski ja Veronika Honkasalo. Folkloristi Saarikoski on tutkinut teoksessaan Mistä on huonot tytöt tehty? Tutkimus huora-sanan käytöstä ja tyttöjen kokemasta kiusaamisesta (2001) huorittelua ja nuorten sukupuolittuneita käsityksiä maineesta. Tutkimus pohjautuu nuorten tyttöjen kokemuskerrontaan, mikä on aineistona hyvin samantyyppistä kuin itse käyttämäni. Veronika Honkasalo on tutkinut sosiologian väitöskirjassaan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä sitä, miten nuorisotyössä voidaan yhdistää samanaikaisesti monikulttuurisuuden ja sukupuolten tasa-arvon projektit (2011). Teos tuo esiin kasvattavaan työhön liittyviä haasteita, jotka liittyvät moniin mahdollisiin tapoihin ymmärtää tasa-arvon toteutuminen. Nuoret eivät ole tasaista massaa, vaan heitä määrittävät useat päällekkäiset ja limittäiset, samanaikaiset (intersektionaaliset) erot, kuten etnisyys, luokka ja seksuaalinen suuntautuminen.

11 5 Vertaan aineistossa esiin nousseita kysymyksiä Barrie Thornen etnografisessa tutkimuksessa Gender play. Girls and Boys in School (1993) esittämiin huomioihin. Thorne tarkastelee Iso-Britanniassa eri kouluissa tekemänsä havainnointinsa pohjalta sitä, millaisissa yhteyksissä sukupuoli tulee erityisellä tavalla tuotetuksi ja koetuksi koulujen konteksteissa. (Suomessa vastaavanlaista tutkimusta on tehnyt esim. Lehtonen 2003). Marko Salosen sosiaalipsykologian väitöskirja Hiljainen heteroseksuaalisuus? Nuoret, suojaikäraja ja itsemäärääminen käsittelee nuorten seksuaalisuuden sosiaalista rakentumista ja siihen kohdistuvia yhteisöllisiä toimenpiteitä diskursiivisesti rakentuvan seksuaalisen normaaliuden perspektiivistä. Salosen aineistona ovat suojaikärajaa käsittelevät eduskuntakeskustelut ja dokumentit lainmuutosten ajoilta sekä Helsingin Sanomien nuortenpalstan kirjoitukset seksuaalisuudesta, joka vastaa melko lailla omaa aineistoani. Olli Stålström on tutkinut normatisoivaa tapaa nähdä homoseksuaalisuus syntinä, rikoksena tai sairautena lääketieteen sosiologian väitöskirjassaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (1997). Omalle tutkimukselleni tämä on toiminut esimerkkinä seksuaalisuuden alueen normien muotoutumisesta ja muutoksesta. Sukupuoli etnologiassa Sukupuoli on ollut suomalaisessa etnologiassa pitkään varovaisesti problematisoitu teema. Kuitenkin tieteenalana kansatieteeseen eli etnologiaan sopii sukupuoliperustaisen paikantamisen analyysi erityisen hyvin. On huomattava, että esimerkiksi naisten elämänpiiriin historiallisesti keskeisinä kuuluvat asiat, kuten ruokakulttuuri ja käsityöt, ovat olleet jo varhaisessa kansatieteessä tutkimuksen kohteena (Olsson & Willmann 2007: 7). Nykyään etnologista tutkimusta ovat tehneet sukupuolentutkimuksellisista teemoista esimerkiksi Pia Olsson, Terhi Willman, Helena Ruotsala ja Jan Löfström. Sukupuolentutkimuksen ja etnologian yhteenkietoutumia hahmotellaan esimerkiksi Pia Olssonin ja Terhi Willmanin toimittamassa teoksessa Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa (2007). Turun yliopiston kansatieteessä Tia Järvinen on aiemmin tarkastellut Uma Aaltosen palstoille lähetettyjen kirjeiden puhetta seksuaalisuudesta. Kandidaatintutkielmassaan Murkkuseksiä ja seksuaalivalistusta. Näkökulma nuorten seksuaalisuuteen Uma

12 6 Aaltosen työn kautta (2009) Järvinen tarkastelee erityisesti seksuaalisuuteen liittyviä, sukupuolittuneita asenteita mm. neitsyyteen, maineeseen ja sallittuun tai kiellettyyn suhteeseen liittyen. Ruotsalaisessa etnologiassa seksuaalisuutta ja normeja on tutkinut esim. Michelle Göransson teoksessaan Materialiserade sexualiteter: Om hur normer framträder, förhandlas och ges hållbarhet (2012). Oman tutkielmani kannalta hyvin keskeinen on ollut myös Maria Bäckmanin tutkimus Kön och känsla. Samlevnadsundervisning och ungdomars tankar om sexualitet (2003/2010), missä tarkastellaan nuorten sukupuolittuneita käsityksiä seksuaalisuudesta. Teoksessa käy ilmi, miten annettuina ja luonnollisina nuoret usein näkevät sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit ja kategoriat, vaikka Ruotsissa on sukupuolivalistuksessa pyritty problematisoimaan sukupuoli ja huomioimaan seksuaalisuuden moninaisuus jo kauan. Uma Aaltonen, nuorten oma seksiterapeutti Ulla-Maija Aaltonen syntyi Vihdissä v Hän tuli julkisuudessa tunnetuksi nimellä Uma, mikä on lyhennys Ulla-Maijasta, ja vaihtoi nimensä virallisesti vuonna 1993 Uma Ulla-Maija Aaltoseksi. Aaltonen teki huomattavaa työtä nuorten parissa useiden vuosikymmenien aikana. Hän aloitti toimittajana Yleisradiolla 1960-luvun alussa ja tuli tunnetuksi toimittamiensa nuortenpalstojen kautta, joita julkaistiin vuodesta 1969 alkaen esimerkiksi Annassa, Uudessa Suomessa, Me-lehdessä, Hevoshullussa sekä eri maakuntalehdissä. Lisäksi hänellä oli Yleisradion kanavilla omat tv- ja radioohjelmansa, joista tunnetuin lienee radio-ohjelma Poppeli. Uman nuortenpalstoilla julkaistiin lukijoiden lähettämiä kirjeitä ja kysymyksiä nuorten mieliä kaihertavista aiheista, joihin Uma vastasi omaan persoonalliseen tyyliinsä. Lisäksi nuoret kommentoivat aikaisempien lehtien keskustelunaiheita. Tyypillisiä palstojen keskustelunaiheita olivat esimerkiksi seurustelu, ulkonäkö, yksinäisyys, päihteet ja nuorten suhde vanhempiinsa. Umalla oli selkeä tyyli ja vahva oma ääni, joka ihastutti ja vihastutti lukijoita. Uman arvoille oli ominaista luonnonläheisyys: hän asui maatilalla Vihdissä eläinkatraansa kanssa, johon kuului hevosia, koiria, kissoja, kaneja ja vuohia. Nuorisotyönsä lisäksi Uma tekikin elämänsä aikana huomattavaa työtä eläinten parissa. Hän oli Suomessa ensimmäisiä julkisen keskustelun herättäjiä koeeläinten oikeuksista. Eläinasialle Uma omistautui ensisijaisesti muilla kuin gradussa

13 7 käsittelemilläni foorumeilla, mutta yhtä kaikki eläimet olivat tärkeä osa Uman henkilöhahmoa ja ne olivat nuortenpalstoillakin usein läsnä esimerkiksi palstojen kuvituksessa. Uma myös vastasi nuorten ihmissuhdekysymyksiin usein vertauksin eläinmaailmasta sekä kertoen tilanteista, joita oli kokenut omien eläinystäviensä kanssa. Eläimiltä hän sanoi oppineensa monia ihmissuhteissaankin tarvitsemiaan taitoja. Vuodesta 1979 alkaen Aaltonen tunnettiin murrosikäisten sukupuolivalistajana, joka kiersi eri puolilla Suomea luennoimassa ala- ja yläasteilla, ammattikouluissa, lukioissa, varuskunnissa ja rippileireillä. Murkkuseksi-luennot käsittelivät kehitystä ja murrosikää, seksuaalisuutta ja ihmissuhteita, päihteitä sekä hyviä tapoja. Keskeistä Uma Aaltosen nuorisotyölle oli sen dialogimainen luonne; hän itse sanoi ammattitaitonsa olevan peräisin niistä tuhansista kohtaamisista nuorten ajatusmaailman kanssa, joita oli palstanpitäjänä ja luennoitsijana kokenut.

14 8 Kuva 1. Sukupuolitietoutta koululaisille, Itä-Häme Tutkimuksen rakenne Seuraavassa luvussa 2 esittelen tutkimusaineistoani: Uma Aaltosen nuortenpalstat ovat se kenttä, jolla etnologina toimin. Palstatekstit, yksittäiset puheenvuorot, ovat lähdeaineistoani, jossa erilaiset puhujat ottavat ja saavat erilaisia rooleja ja havainnoivat ja merkityksellistävät elämäänsä todellisuutta.

15 9 Luvussa 3 esitetään tutkielman taustalla vaikuttavia teorioita sukupuolen tuottamisesta sosiaalisissa yhteyksissä. Näistä erityisen keskeisessä roolissa ovat Judith Butlerin käsitykset sukupuolen ja seksuaalisuuden luonteesta, joiden lisäksi tarkastelen nuoriin ja sukupuolisosialisaatioon, sukupuoli-identiteettiin ja kasvatukseen liittyvää tutkimustietoa. Luvussa 4 esittelen tutkielman ajallista ulottuvuutta. Tuon esiin vuosien 1975 ja 1985 välisellä ajanjaksolla tapahtuneita kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, joita olen pitänyt tutkimuksen kannalta tärkeinä. Luvussa 5 johdattelen lukijaa analyysissä toistuvien puhetapojen äärelle. Esimerkiksi tasa-arvopuhe, essentialisoiva ja eroja luonnollistava puhe sekä huolipuhe ovat diskursiivisia teemoja, jotka ovat luettavissa kautta koko aineiston. Nämä puhetavat saavat kuitenkin hyvin erilaisia käyttötapoja eri konteksteissa. Esimerkiksi ulkomuotoon liittyviä sukupuolittuneita ihanteita perustellaan toisinaan eri tavoin kuin vaikkapa sukupuolittuneita ihanteita seksuaalisuuden alueella. Ulkomuoto, parisuhde ja seksuaalisuus ovat tutkimusprosessin aikana muotoutuneet eri luvuiksi ennen kaikkea käytännöllisistä syistä. Luvussa 6 paneudun siten palstateksteissä esiintyviin, ulkomuotoon ja ruumiilliseen esitykseen (esim. pukeutuminen) ja luvuissa 7-8 rakkauteen, seurusteluun ja seksiin liittyviin sukupuolittuneisiin odotuksiin, normeihin ja ihanteisiin. Lopuksi pohdin sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta nuorisotyön osa-alueena sekä sitä, miten Uma Aaltonen on suhtautunut näihin toimiessaan valtakunnanvalistajana. Aineiston analyysiluvuiksi jaottelemani osa-alueet ovat monin tavoin yhteenkietoutuneita, niiden välillä esiintyy linkkejä ja siltoja, kuten puhe luonnollisuudesta, joten käsittelyjärjestys voisi olla myös toisenlainen. Ulkonäön, rakkauden, seurustelun ja seksin erottaminen omiksi luvuikseen on kuitenkin ehkä selkein ratkaisu, jota vastaavaan on päätynyt myös mm. Maria Bäckman omassa, nuorten seksuaalisuutta koskevassa tutkimuksessaan (2003/2010). Rakkaus, seurustelu ja seksuaalisuus ymmärretään teemoiltaan toisiinsa liittyväksi kokonaisuudeksi, mutta miten yksilön ulkomuotoon liittyvät tyylittelyt liittyvät tähän kokonaisuuteen? Selitys löytyy Judith Butlerin ajatuksista sukupuolen performatiivisuudesta. Sukupuolen

16 10 performatiivinen eli esityksen kaltainen kulttuurinen luonne ilmenee mielestäni näillä aihealueilla erityisen hyvin, kuten teorialuvussa 3 laajemmin esitetään. 2. LEHTIEN NUORTENPALSTAT KENTTÄNÄ, UMAN JA NUORTEN PALSTAKIRJOITUKSET LÄHTEENÄ Uman nuortenpalstat eri lehdissä Aineistoni muodostavat Uma Aaltosen toimittamat nuortenpalstat Annassa, Uudessa Suomessa, Satakunnan Kansassa, Kainuun Sanomissa, Kouvolan Sanomissa ja Vaasalehdessä vuosien 1975 ja 1985 välillä. Nämä ovat keskeisimmät niistä lehdistä, missä Uman palstoja julkaistiin. Uman toimittamaa nuortenpalstaa on kyseisissä lehdissä julkaistu keskimäärin viikoittain useamman vuoden ajan. Oheisessa taulukossa on esitettynä tietoja lehdistä, joissa Uman nuortenpalstoja on julkaistu: lehtien nimet, -tyypit, erityinen lukijaryhmä, levikkialue, palstan nimi, palstan julkaisuvuodet sekä lisäksi palstojen määrä aineistossa.

17 11 Lehden nimi Lehtityyppi Erityinen lukijaryhmä Levikkialue Palstan nimi Palstan julkaisuvuodet Anna Aikakauslehti Naiset Valtakunnallinen Kerro mulle ; Uusi Suomi Sanomalehti Kokoomus Valta- Nuoret kunnallinen / Hei Uma! Satakunnan Sanomalehti, Ei Satakunta Nuorten Kansa maakuntalehti kansa Kainuun Sanomalehti, Ei Kainuu Uma Sanomat maakuntalehti Kouvolan Sanomalehti, Ei Pohjois- Uman Sanomat maakuntalehti Kymenlaakso palsta Vaasa / Sanomalehti Kokoomus Pohjanmaa Nuoret Pohjalainen / Uma (nimi muutettiin 1984) Taulukko 1. Tietoja aineistona käytetyistä nuortenpalstoista. Kuten taulukosta käy ilmi, aineiston edustavuus on monin tavoin rajautunutta. Mikään lehtien palstoista ei jatku koko tutkimuksen kattamaa aikaa eikä aineisto ole ajallisesti tasaisesti edustavaa: 1970-luvun puolella ovat ilmestyneet vain Annan ja Uuden Suomen nuortenpalstat. Lehtien lukijakunta on maantieteellisesti rajautunutta maakuntalehtien tapauksessa. Valtakunnallinen levikki on ainoastaan Annalla ja Uudella Suomella, mutta niiden lukijakuntaa rajaavat muut tekijät. Anna on naisille suunnattu aikakauslehti, joten sen lukijakunnassa on huomattava sukupuolijakauma. Uusi Suomi ja Vaasa ovat poliittisesti sitoutuneita lehtiä ja ne ovat molemmat

18 12 Kokoomuksen äänenkannattajia. Esimerkiksi Vaasan lukijakunta on siis sekä maantieteellisesti että poliittisesti rajautunutta. Lehtien maantieteellinen paikantuminen tuo niiden lukijakuntaan myös tiettyjä, paikallisia kulttuurisia erityispiirteitä: esimerkiksi Pohjanmaalla herännäisellä kristillisellä uskonnolla on ollut huomattavan voimakas rooli yhteisössä. Palstojen sisällöt eivät kuitenkaan eroa toisistaan mitenkään aivan huomattavalla tavalla. On kuitenkin hyvä huomioida, että myös Umalla on ollut kristillinen vakaumus, mikä käy ilmi teksteistä toisinaan. Hän ei tuputa kristillistä agendaa, vaan sitoutuminen tai positiivinen suhtautuminen siihen näkyy ennen kaikkea vastauksissa nuorten uskontoa sivuaviin kysymyksiin, mitkä eivät kuitenkaan ole tämän tutkimuksen kohteena. Kristilliset käsitykset kuultavat kuitenkin myös sukupuoliasioissa toisinaan teksteistä esiin. Uman nuortenpalstat ovat siis keskenään varsin samanlaisia eri lehdissä, niin sisällöltään kuin muodoltaan. Ne muodostuvat erillisestä Uman kirjoittamasta kolumnista ja lukijoiden kirjeiden (kysymysten, mielipiteiden, runojen ja kirjeenvaihtoilmoitusten) osioista. Uma on liittänyt osaan kirjeitä oman vastauksensa tai kommenttinsa, mikä erottuu tekstistä erilaisella tekstityypillä painettuna. Uma ei vastannut kaikkiin palstalla julkaistuihin kirjeisiin, eivätkä kaikki kaivanneet niinkään Uman kommentteja tai neuvoja kuin muiden nuorten näkemyksiä omiin asioihinsa. Näiden lisäksi palstoilla on julkaistu lukijoiden lähettämiä piirroksia. Palstojen kuvituksena on ollut yleisesti myös valokuvia Umasta, joissa tämä esiintyy usein yhdessä jonkin eläimensä kanssa. Joissakin lehdissä on palstan kuvituksessa käytetty lisäksi lehtikuvia tai ammattilaisten tekemiä piirroksia. Olen analyysissä keskittynyt yksinomaan sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitteleviin teksteihin, jättäen kuitenkin kirjeenvaihtoilmoitukset ja runot analyysin ulkopuolelle. Aineistoni rajautuu siis Uman kolumneihin, lukijoiden kirjeisiin ja Uman vastauksiin niihin. Palstojen kuvitukset ovat kuitenkin olleet yhtenäisessä linjassa tekstien kanssa ja ovat samalla tavoin esimerkiksi heteronormatiivisia, esittäen lähes poikkeuksetta heteroseksuaalisia pariskuntia sydämenkuvien ympäröiminä. Palstojen pituudet vaihtelivat lyhyestä, parin lukijakirjeen nurkkauksesta usean sivun mittaisiin kokonaisuuksiin. Pituuteen ja laajuuteen vaikutti se, kuinka paljon Uma oli

19 13 saanut lukijoilta materiaalia lehdessä julkaistavaksi. Umalla oli eri lehtien toimituksiin erilliset osoitteet, ja hän vastasi lukijoille ensisijaisesti niissä lehdissä, joiden toimitukseen kirje oli lähetetty. Uma kuitenkin myös kierrätti toisinaan samoja tekstejä lehdestä toiseen. Näin hän menetteli erityisesti kolumniensa, mutta myös lukijoiden kirjeiden ja kommenttien kanssa. Oletettavasti näissä, useammissa yhteyksissä julkaistuissa kirjeissä Uma näki jotakin erityisen keskeistä asiaa. Vanhoja tekstejä kierrättämällä hän saattoi myös täyttää palstoja silloin, kun uusia lukijoiden kirjeitä saapui vähemmän. Olen pyrkinyt antamaan useammassa lehdessä julkaistuille kirjeille Uman linjan mukaisesti erityistä painoarvoa. Nuortenpalstat yhteisönä Nuortenpalstojen lukijat ovat erityistapaus verrattuna sanomalehtien lukijakuntiin yleensä, sillä niillä käsitellään erityisesti nuoria koskevia asioita. Palstojen lukijakunta on ollut oletettavasti paljon laajempi kuin niillä varsinaiseen keskusteluun osallistuneiden. Palstoja saattoi eksyä lukemaan haluamattaankin, koska niitä julkaistiin eri sanoma- ja aikakauslehdissä eikä nimenomaan nuorille tarkoitetuissa lehdissä. Uman palstat eivät muodostaneet tiukkoja yhteisöjä, eikä niiden keskusteluun osallistuminen ole vaatinut erityistä sitoutumista, vaikkakin tietyn määrän vaivannäköä kirjeen kirjoittamisen ja postittamisen muodossa. Palstan oletettu käyttäjä (lukija, keskusteluun osallistuja) on teini-ikäinen, keskimäärin vuotias. Voi olettaa, että suurin osa keskusteluun osallistuneista on nuoria, joiden perheisiin kyseisiä lehtiä on tilattu. Nuoret itse eivät siis välttämättä edusta esimerkiksi lehtien poliittista linjaa. Palstojen rajaus nuoriin on suhteellinen ja todellisuudessa keskusteluun on osallistunut runsaasti myös edellä mainittua ikärajausta nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Luultavasti palstaa ovat silmäilleet usein myös ihmiset, jotka eivät ole muuten tekemisissä nuorten kanssa saadakseen näin kuvaa nuorten maailmasta. Myös nuorten vanhemmat lähettivät melko usein kirjeitä, joiden kautta he toivat esiin omia kokemuksiaan nuorten kanssa elämästään elämästä. Vanhemmat saattoivat lukea palstoja esimerkiksi saadakseen sen kautta konkreettisia lähestymistapoja nuortensa kanssa toimimiseen ( Umakin sanoi ). Uman palstat olivat kuitenkin luonteeltaan nuortenpalstoja, ja oletettua ikärajausta vanhemmat tai nuoremmat usein näkivät tarpeelliseksi selitellä osallistumistaan ja kirjoittivat auki ulkopuolisuutensa esimerkiksi sanoin Olen jo murrosiän ohittanut, mutta.

20 14 Palstoilla oli olemassa myös voimakkaasti sitoutunut lukijakunta, eräänlainen ydinryhmä. Tällaiset palstaan hyvin sitoutuneet käyttäjät saattoivat esimerkiksi kerätä kaikki Uman palstojen lehtileikkeet talteen ja olla jatkuvassa kirjeenvaihdossa palstalle, lainaten vanhoja tai eri lehdissä julkaistuja tekstejä. Joissakin lehdissä julkaistuista teksteissä näkyy tietynlainen yhteisöllisyys, kirjoittajien tunne ryhmään kuulumisesta. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi sellaisissa kielenkäytön ilmauksissa kuin Umalainen tai Umanoma, millä saatettiin viitata itseen (nimimerkkinä, esim. nimim. Umanoma-65) tai muihin palstan lukijoihin (puhuttelussa, esim. hei umalaiset!). Palstakirjoittajat saattoivat osoittaa kuulumistaan Uman lukijoiden ryhmään myös käyttämällä Uman lanseeraamia sanoja, jotka usein toistuivat palstalla Uman ja nuorten käytössä. Tällaisia sanoja olivat murkku (murrosikäinen), terkut, sydänterkut (terveiset), POKS (pidän oikein kovin sinusta; Uma suositteli käyttämään sitä rakkaudentunnustuksen asemassa). Palstoille on ominaista viive niiden suhteesta elettyyn elämään. Ne eivät ole reaaliaikaisia kuten esimerkiksi Internet on, vaan vastauksia on saatettu joutua odottamaan useita viikkoja. Tällä on vaikutuksensa palstoilla käsiteltyihin aiheisiin: esimerkiksi tytöille, jotka pelkäävät olevansa raskaana, vastaus saattaa tulla liian myöhään ; tilanne on saattanut jo mennä ohi. Kovin hetkeen sidotuista asioista ei palstoille siksi olla ryhdytty usein kirjoittelemaan. Uman palstojen formaatti oli ensimmäinen laatuaan ja sitä jäljiteltiin myöhemmin monessa lehdessä. Mediassa on tapahtunut tutkimuksen käsittelemänä aikana ja sen jälkeen huomattava muutos. Erityisesti Internetin yleistyminen 1990-luvun lopulta alkaen on mullistanut koko informaationtuotannon ja mediakulttuurin ja nykyään suosituimmat nuorten foorumit, Uman palstojen vastineet, löytyvät Internetistä. Kulttuurinen etäisyys kahden televisiokanavan luvulle on siinä mielessä pitkä.

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Poikien Talo - Oulu Nelivuotinen RAY:n kokonaan rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot