Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla"

Transkriptio

1 Tyttöjä, poikia, huoria, homoja Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla Anna Kemppinen Pro gradu -tutkielma Kansatiede Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Lokakuu 2014

2 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

3 TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos KEMPPINEN, ANNA: Tyttöjä, poikia, huoria, homoja. Neuvotteluja sukupuoliesityksestä ja seksuaalisuudesta Uma Aaltosen nuortenpalstoilla. Tutkielma, 126 s. Kansatiede Lokakuu Pro gradu-tutkielmani aineistona ovat Uma Aaltosen nuortenpalstoilla vuosina julkaistut tekstit liittyen esitettyyn sukupuoleen, rakkauteen, seurusteluun ja seksuaalisuuteen. Palstateksteistä analysoin kriittisen lähiluvun kautta nuorten lähettämiä kirjeitä ja Uma Aaltosen vastauksia niihin. Uma on ollut kyseisenä aikana huomattava auktoriteetti nuorten sukupuolivalistajana. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella palstapuheessa hahmottuvia normatiivisia kulttuurisia rajanvetoja niissä tilanteissa, joissa sukupuoli nousee esiin erityisen merkittävänä yksilöitä erottavana tekijänä, esimerkiksi kun puhutaan sopivasta ja toivottavasta pukeutumisesta tai seurustelun sukupuolierityisistä rooleista. Haluan tuoda esiin, miten sukupuolivalistus ja palstoilla käyty keskustelu ohjaavat nuoria esittämään sukupuolta tietyllä tavalla. Palstapuhe on kuitenkin luonteeltaan neuvottelunomaista: sukupuolivalistus ei ole vain yhdensuuntaista ohjausta, vaan nuoret myös kyseenalaistavat heihin ulkoa päin kohdistuvia odotuksia. Nuoret ovat itsekin osallistuneet palstoilla keskusteluun, jolla määritellään sitä, millaista on sopiva käytös missäkin tilanteessa. Teoreettisesti tutkielma nojaa ennen kaikkea Judith Butlerin ajatteluun. Tutkielma käsittelee sukupuolta kulttuurisena kategoriana, jota esimerkiksi sukupuolieroa korostamalla rakennetaan ja ylläpidetään jatkuvissa arkisissa tilanteissa. Tarkastelen nuortenpalstojen tekstejä diskursiivisesti rakentuneina ilmauksina yhteisössä laajemmin esiintyvistä, nuoria koskevista ihanteista ja arvoista sukupuolen ja seksuaalisuuden alueilla. Sukupuoli nähdään tutkielmassa sosiaalisesti rakennettuna, ei siis olemukseltaan myötäsyntyisenä ja pysyvänä. Osoitan sukupuolen hankaluuden ja moniuloitteisuuden analysoimalla useita esimerkkitekstejä palstalta. Asiasanat: Uma Aaltonen, nuoret, sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli, tyttötutkimus, seksuaalikasvatus

4 SISÄLTÖ 1.JOHDANTO... 1 Tutkimuksen lähtökohtia... 1 Nuorten sukupuolen tutkimuksen konteksti... 3 Sukupuoli etnologiassa... 5 Uma Aaltonen, nuorten oma seksiterapeutti... 6 Tutkimuksen rakenne LEHTIEN NUORTENPALSTAT KENTTÄNÄ, UMAN JA NUORTEN PALSTAKIRJOITUKSET LÄHTEENÄ Uman nuortenpalstat eri lehdissä Nuortenpalstat yhteisönä Diskursiivisten käytäntöjen tulkinta SUKUPUOLEN TUOTTAMINEN SOSIAALISISSA KONTEKSTEISSA Biologiset ja kulttuuriset tekijät Normaalin sosiaalinen / kulttuurinen rakentuminen Sex/gender Butler ja sukupuolen performatiivisuus Roolit, leikit ja sukupuolen performatiivit Sukupuoli-identiteetit Neuvottelut todellisuuden muokkaajina : AJALLINEN PERSPEKTIIVI SUKUPUOLEEN JA SEKSUAALISUUTEEN Seksuaalisukupolvet Seksuaalisesta vallankumouksesta 1980-luvulle Yhteiskunnalliset muutokset ja nuorten asema kuluttajina... 32

5 Nuori, huoli ja puuttuminen Ajan ulottuvuus palstateksteissä KULTTUURISIA ULOTTUVUUKSIA SUKUPUOLEEN Mystifioitu äitiys, maternalismi ja siveyden korostaminen tyttöjen kasvatuksessa Perspektiivejä sukupuolittuneisiin rooli-odotuksiin Säännöt ja ruumiiseen paikantuva huoli ULKOMUOTO, MUOKATTU RUUMIS JA IDENTITEETTI Paljon puhuttava hame Meikattuja poikia ja kaljuja tyttöjä Kovikset: narratiiveja itsetunnon tai elämänhallinnan ongelmista Luonnollisuus: kultaisen keskitien sukupuoliesitys Esityksen onnistuminen ja autenttisuuden vaatimus Roolit, ulkomuoto ja ulkoisen ja sisäisen arvohierarkiat NÄKÖKULMIA NUORTEN SEURUSTELUSUHTEISIIN Kenen aloite? Seurustelu onnistumisen mittarina Puhetapana sukupuolineutraalius Rakkaus ja kituminen Nippuuntuminen kulutuksena Normaalista ja hyväksytystä suhteesta Onnettomat ja epätoivoiset: homoseksuaalisuus Uman palstoilla SEKSUAALISUUS JA RAJAT Rakkauden oikeuttama vs. pelkkä seksi Biologiset tekijät ja sukupuoliero seksuaalinormeissa Tyttö rajanvartijana Essentialisoitu ero: sukupuolierityinen kokemus ja tarpeet Seksivalistus ja huolipuhe elämänhallinta ja tyttöjen autonominen toimijuus... 92

6 Elämää suojelevat rajat ja tavat ja kuviot Neitsyydestä, pidättymisestä ja suostumisesta: tyttö muiden odotuksiin vastaajana Seksi hätähuutona: tytöt, seksuaalisuus ja elämänhallinta Sanktiot ja sosiaaliset stigmat: maine, hyve ja häpeä Yhteenveto VALISTUSPUHETTA SUKUPUOLESTA JA SEKSUAALISUUDESTA NUORILLE Lähtökohtana ja seurauksena essentialisoidut Poika ja Tyttö Nuoruus, siirtymä ja sukupuoli Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö Uman asiantuntijapositio, Tieto ja vallan keinot Jarruttamista ja kannustamista: Uma Aaltosen sukupuolivalistustyö sukupuolisensitiivisyyden näkökulmasta Lopuksi: sukupuolivalistus, normaali ja muutos AINEISTOT JA LÄHTEET

7 1 1.JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohtia Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, millaisia merkityksiä sukupuolelle ja seksuaalisuudelle annetaan Uma Aaltosen nuortenpalstoilla vuosien 1975 ja 1985 välillä. Haluan selvittää paitsi minkälaisia arvoja, normeja ja ihanteita nuortenpalstojen puhunnoissa esiintyy sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyen, myös minkälaista sukupuolen teemoista käytävä neuvottelu palstojen puhunnoissa on. Millaiset toimijat osallistuvat arvojen, normien ja ihanteiden muotoiluihin nuortenpalstojen kulttuurisella kentällä ja millaisia seurauksia näillä neuvotteluilla on nuorten kannalta? Sukupuoli on eräs kulttuurin merkityksellisimmistä yksilöitä erottelevista kategorioista ja seksuaalisuus yhteisöä uusintavana voimana sen varjelluimpia osa-alueita. Siten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kulttuuriset rajanvedot ovat yhteisöissä luonteeltaan ensisijaisen tärkeitä. Voimakkaasta sosiaalisesta sääntelystä ja yhteiskunnassa ilmenevistä normatisoivista pyrkimyksistä huolimatta sukupuoli ja seksuaalisuus saavat aina moninaisia ilmenemismuotoja kulttuureissa ja se, mikä saavuttaa hyväksytyn, normaalin ja legitiimin aseman, on kulttuurin eri tasoilla käytävän neuvottelun tulosta. Sukupuoli saa merkityksensä sosiaalisissa käytännöissä ja sen merkityssisältö on kulttuureissa jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena. Neuvottelujen kautta muotoutuvat merkityssisällöt eivät kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan ne muotoutuvat jatkuvana kulttuurisena prosessina. Erilaisilla vallankäytön muodoilla on tässä merkittävä rooli, kuten esimerkiksi Foucault on seksuaalisuuden historioissaan tunnetuimmin esittänyt (esim. 1987). Nuoruus on siirtymävaihe, jolloin aikuistumisen kehon ja mielen muutosten myötä astutaan seksuaalisuuden alueelle. Sukupuoli määrittää yksilöitä aikuistumisen myötä entistä voimakkaammalla tavalla ja seksuaalisuudesta tulee nuorille sosiaalisesti mahdollinen maailma. Tosin on huomattava, että sukupuolittaminen eli tiettyyn sukupuolikategoriaan ohjaaminen alkaa jo lasten elämän alkumetreillä (esim. Ryle 2014: ). Teini-iässä nuorille pyritään välittämään se tieto, jota heidän ajatellaan tarvitsevan kyetäkseen toimimaan yhteisössä aikuisina. Nuorille suunnattu sukupuolivalistus perustuu yhteisössä yleisesti hyväksyttyihin, vallitseviin käsityksiin

8 2 sopivasta ja suotavasta sukupuolen esittämisestä, seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Nuorille välitettävä tieto heijastelee siten hegemonisia kulttuurisia arvoja. Ymmärrys sopivasta sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on ollut voimakkaan muutoksen alla viime vuosikymmeninä, minkä myötä esimerkiksi käsitys hyväksyttävästä parisuhteesta ja perheestä ovat muuttaneet muotoaan. Sukupuolivalistus sukupuolen ja seksuaalisuuden kulttuurisia merkityksiä kantavana tietona kulkee luonnollisesti käsi kädessä arvojen muutoksen kanssa ja muuttuu niiden mukana. Uma Aaltosen nuortenpalstoilla käytävät neuvottelut sukupuolesta ja seksuaalisuudesta paikantuvat edellä mainittujen muutosten historiallisesti keskeiseen kohtaan ja 1980-luvuille. Arvojen historiallinen tarkastelu on mielestäni tärkeää, sillä sen kautta voidaan ymmärtää paremmin esimerkiksi syrjivien käytäntöjen ja ennakkoluulojen syntyä. Arkikokemuksessa itsestäänselvyyksiltä vaikuttavat kulttuuriset tulkinnat tietyistä ilmiöistä tulevat historiallisen tarkastelun kautta näkyviin nimenomaan sosiaalisina tuotoksina ja tulkintoina sen sijaan, että niitä pidettäisiin luonnollisina totuuksina vain siksi, että ne näyttäytyvät vallitsevina asiantiloina. Arvoilla on jatkuvuutensa, ja Foucaultin hengessä esimerkiksi Vesa-Matti Salomäki on korostanut niiden historiallisen tarkastelun tärkeyttä nykytilanteen ymmärtämisen kannalta sukupuolen rakentumista tarkastelevassa teoksessaan Biologisen sukupuolen rakentaminen. Ruumis ja sosiaalinen sukupuoli antiikista nykypäivään (2011). Tutkimus tarkastelee myös sitä, miten sukupuoli on huomioitu Uma Aaltosen nuorisotyössä. Tällaisessa lähtökohdassa tullaan lähelle sukupuolisensitiivisen nuorisotyön käsitettä. Nuorisotyön kannalta on moniarvoisessa yhteiskunnassa tärkeää pohtia, millaisia vaikutuksia sillä on, miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ja ilmiöt esitetään nuorille ja minkälaisia arvoja puheen kautta välitetään silloin, kun nuori on sukupuoli-identiteetin kehittymisen kannalta herkässä ja tärkeässä iässä. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden tukeminen on ollut Suomessa seksuaalilainsäädännön punaisena lankana jo vuodesta 1971, mutta nuorten tapauksessa autonomian ihanne on hankala kysymys, sillä heidän ei nähdä olevan täysin kykeneväisiä tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Kuitenkin heitä pyritään ohjaamaan ja tukemaan, jotta heistä kehittyisi seksuaalisesti autonomisia yksilöitä. Tähän ohjaukseen sisältyvä valistustyö on tutkielmassani tarkastelun kohteena. Graduni

9 3 esittää, minkälaisia seurauksia tietynlaisella puheella sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on nuorille, joten se saattaa hyödyttää niitä nuorten parissa työskenteleviä, jotka kyseisiä asioita käsittelevät. Idea gradulleni syntyi ollessani työharjoittelussa Nuoperissa, Nuorisotyön perinteen tallentamiskeskuksessa keväällä ja syksyllä Harjoittelussa digitoin Uma Aaltosen arkistokokoelmaan kuuluvia nuortenpalstojen lehtileikkeitä ja palstoille lähetettyjä kirjeitä. Aineisto tempaisi minut mukaansa; monet palstatekstit suorastaan hämmästyttivät jyrkän kaksinapaista sukupuolijärjestelmää promotoivalla ja heteronormatiivisella eli yksinomaan heteroseksuaalisuutta representoivalla ja sitä luonnollistavalla otteellaan. Tekstejä nykyajasta käsin tarkasteltaessa tulee selvästi esiin, että hegemonisessa julkisessa diskurssissa on moni asia muuttunut viime vuosikymmeninä. Toisaalta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvässä problematiikassa on tiettyjä ikuisuuskysymyksiä, jotka vaikuttavat toistuvan sukupolvesta toiseen monet palstojen puheenaiheista koskettavatkin aivan samalla tavoin nykypäivän nuoria. Siksi ja 1980-lukujen puhetapojen analyysi tarjoaa hedelmällisiä lähestymistapoja sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin myös luvulla, eikä tutkielmassa tarkasteltava ajanjakso siksi vaikuta olevan kovinkaan etäällä nykyhetkestä. Nuorten sukupuolen tutkimuksen konteksti Tarkastelen nuortenpalstojen tekstejä diskursiivisesti rakentuneina ilmauksina yhteisössä laajemmin esiintyvistä, nuoria koskevista ihanteista ja arvoista sukupuolen ja seksuaalisuuden alueilla. Näitä alueita on tutkittu ja teoretisoitu erityisesti feministisessä tutkimuksessa. Feministisen teorian alueella tutkimukseni nojaa ennen kaikkea Judith Butlerin esittämiin ajatuksiin sukupuolen ja seksuaalisuuden sosiaalisesta rakentumisesta (esim. 1990, 2004). Tutkielmani suhteutuu monilla aloilla käytävään keskusteluun sukupuolen ja seksuaalisuuden yhteisöllisistä merkityksistä. Kuten feministisessä tutkimuksessa yleensäkin, lähdekirjallisuus on tutkielmassani monialaista ja tutkielma siten monien tieteenalojen inspiroima. Käyttämäni aineiston perusteella tutkielmani lukeutuu ennen kaikkea tyttötutkimukseksi, sillä palstojen teksteissä tytöt ovat kirjoittajina enemmistönä ja siitä syystä analysoin ennen kaikkea tyttöjä koskevia rooliodotuksia,

10 4 niiden ongelmallisuutta ja toisaalta mahdollisuuksia purkaa konvetionaalisia odotuksia. Myös queer-ajattelu on inspiroinut tutkielmaani ennen kaikkea siksi, että tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat queer-teorian keskeisenä ajattelijana pidetyn Judith Butlerin ajattelussa. Queer-tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin sukupuolen ja seksuaalisuuden mahdollisuuksien moninaisuus suhteessa niitä koskeviin, sopimuksenvaraisiin kulttuurisiin koodeihin ja kritisoida oletusta vakiintuneista, pysyvistä ja jollakin tapaa luonnollisista sukupuoli-identiteeteistä. Heteronormatiivisuutta kritisoivan queer-asenteen voisi etnologi Leena-Maija Rossin mukaan kiteyttää esimerkiksi niin, että heterous ei ole normaalia, se on vain yleistä! (Rossi 2007: 19.) Suomessa on tehty väestön seksuaalikäyttäytymisestä kansainväliselläkin tasolla merkittäviä yleisesityksiä jo monen vuosikymmenen ajalta. Sosiologien Elina Haavio- Mannilan ja Osmo Kontulan teos Seksin trendit meillä ja naapureissa (2001) kartoittaa muutoksia, joita suomalaisten seksitavoissa ja suhtautumisessa seksuaalisuuteen on tapahtunut 1970-luvulta 2000-luvulle tultaessa. Käytän teosta omassa tutkimuksessani apuna hahmotellessani arvojen muutosta sukupuolielämän alueella Suomessa luvulta alkaen. Nuorison ja sukupuolen tutkimusta ovat Suomessa yhdistäneet esimerkiksi Helena Saarikoski ja Veronika Honkasalo. Folkloristi Saarikoski on tutkinut teoksessaan Mistä on huonot tytöt tehty? Tutkimus huora-sanan käytöstä ja tyttöjen kokemasta kiusaamisesta (2001) huorittelua ja nuorten sukupuolittuneita käsityksiä maineesta. Tutkimus pohjautuu nuorten tyttöjen kokemuskerrontaan, mikä on aineistona hyvin samantyyppistä kuin itse käyttämäni. Veronika Honkasalo on tutkinut sosiologian väitöskirjassaan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä sitä, miten nuorisotyössä voidaan yhdistää samanaikaisesti monikulttuurisuuden ja sukupuolten tasa-arvon projektit (2011). Teos tuo esiin kasvattavaan työhön liittyviä haasteita, jotka liittyvät moniin mahdollisiin tapoihin ymmärtää tasa-arvon toteutuminen. Nuoret eivät ole tasaista massaa, vaan heitä määrittävät useat päällekkäiset ja limittäiset, samanaikaiset (intersektionaaliset) erot, kuten etnisyys, luokka ja seksuaalinen suuntautuminen.

11 5 Vertaan aineistossa esiin nousseita kysymyksiä Barrie Thornen etnografisessa tutkimuksessa Gender play. Girls and Boys in School (1993) esittämiin huomioihin. Thorne tarkastelee Iso-Britanniassa eri kouluissa tekemänsä havainnointinsa pohjalta sitä, millaisissa yhteyksissä sukupuoli tulee erityisellä tavalla tuotetuksi ja koetuksi koulujen konteksteissa. (Suomessa vastaavanlaista tutkimusta on tehnyt esim. Lehtonen 2003). Marko Salosen sosiaalipsykologian väitöskirja Hiljainen heteroseksuaalisuus? Nuoret, suojaikäraja ja itsemäärääminen käsittelee nuorten seksuaalisuuden sosiaalista rakentumista ja siihen kohdistuvia yhteisöllisiä toimenpiteitä diskursiivisesti rakentuvan seksuaalisen normaaliuden perspektiivistä. Salosen aineistona ovat suojaikärajaa käsittelevät eduskuntakeskustelut ja dokumentit lainmuutosten ajoilta sekä Helsingin Sanomien nuortenpalstan kirjoitukset seksuaalisuudesta, joka vastaa melko lailla omaa aineistoani. Olli Stålström on tutkinut normatisoivaa tapaa nähdä homoseksuaalisuus syntinä, rikoksena tai sairautena lääketieteen sosiologian väitöskirjassaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (1997). Omalle tutkimukselleni tämä on toiminut esimerkkinä seksuaalisuuden alueen normien muotoutumisesta ja muutoksesta. Sukupuoli etnologiassa Sukupuoli on ollut suomalaisessa etnologiassa pitkään varovaisesti problematisoitu teema. Kuitenkin tieteenalana kansatieteeseen eli etnologiaan sopii sukupuoliperustaisen paikantamisen analyysi erityisen hyvin. On huomattava, että esimerkiksi naisten elämänpiiriin historiallisesti keskeisinä kuuluvat asiat, kuten ruokakulttuuri ja käsityöt, ovat olleet jo varhaisessa kansatieteessä tutkimuksen kohteena (Olsson & Willmann 2007: 7). Nykyään etnologista tutkimusta ovat tehneet sukupuolentutkimuksellisista teemoista esimerkiksi Pia Olsson, Terhi Willman, Helena Ruotsala ja Jan Löfström. Sukupuolentutkimuksen ja etnologian yhteenkietoutumia hahmotellaan esimerkiksi Pia Olssonin ja Terhi Willmanin toimittamassa teoksessa Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa (2007). Turun yliopiston kansatieteessä Tia Järvinen on aiemmin tarkastellut Uma Aaltosen palstoille lähetettyjen kirjeiden puhetta seksuaalisuudesta. Kandidaatintutkielmassaan Murkkuseksiä ja seksuaalivalistusta. Näkökulma nuorten seksuaalisuuteen Uma

12 6 Aaltosen työn kautta (2009) Järvinen tarkastelee erityisesti seksuaalisuuteen liittyviä, sukupuolittuneita asenteita mm. neitsyyteen, maineeseen ja sallittuun tai kiellettyyn suhteeseen liittyen. Ruotsalaisessa etnologiassa seksuaalisuutta ja normeja on tutkinut esim. Michelle Göransson teoksessaan Materialiserade sexualiteter: Om hur normer framträder, förhandlas och ges hållbarhet (2012). Oman tutkielmani kannalta hyvin keskeinen on ollut myös Maria Bäckmanin tutkimus Kön och känsla. Samlevnadsundervisning och ungdomars tankar om sexualitet (2003/2010), missä tarkastellaan nuorten sukupuolittuneita käsityksiä seksuaalisuudesta. Teoksessa käy ilmi, miten annettuina ja luonnollisina nuoret usein näkevät sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit ja kategoriat, vaikka Ruotsissa on sukupuolivalistuksessa pyritty problematisoimaan sukupuoli ja huomioimaan seksuaalisuuden moninaisuus jo kauan. Uma Aaltonen, nuorten oma seksiterapeutti Ulla-Maija Aaltonen syntyi Vihdissä v Hän tuli julkisuudessa tunnetuksi nimellä Uma, mikä on lyhennys Ulla-Maijasta, ja vaihtoi nimensä virallisesti vuonna 1993 Uma Ulla-Maija Aaltoseksi. Aaltonen teki huomattavaa työtä nuorten parissa useiden vuosikymmenien aikana. Hän aloitti toimittajana Yleisradiolla 1960-luvun alussa ja tuli tunnetuksi toimittamiensa nuortenpalstojen kautta, joita julkaistiin vuodesta 1969 alkaen esimerkiksi Annassa, Uudessa Suomessa, Me-lehdessä, Hevoshullussa sekä eri maakuntalehdissä. Lisäksi hänellä oli Yleisradion kanavilla omat tv- ja radioohjelmansa, joista tunnetuin lienee radio-ohjelma Poppeli. Uman nuortenpalstoilla julkaistiin lukijoiden lähettämiä kirjeitä ja kysymyksiä nuorten mieliä kaihertavista aiheista, joihin Uma vastasi omaan persoonalliseen tyyliinsä. Lisäksi nuoret kommentoivat aikaisempien lehtien keskustelunaiheita. Tyypillisiä palstojen keskustelunaiheita olivat esimerkiksi seurustelu, ulkonäkö, yksinäisyys, päihteet ja nuorten suhde vanhempiinsa. Umalla oli selkeä tyyli ja vahva oma ääni, joka ihastutti ja vihastutti lukijoita. Uman arvoille oli ominaista luonnonläheisyys: hän asui maatilalla Vihdissä eläinkatraansa kanssa, johon kuului hevosia, koiria, kissoja, kaneja ja vuohia. Nuorisotyönsä lisäksi Uma tekikin elämänsä aikana huomattavaa työtä eläinten parissa. Hän oli Suomessa ensimmäisiä julkisen keskustelun herättäjiä koeeläinten oikeuksista. Eläinasialle Uma omistautui ensisijaisesti muilla kuin gradussa

13 7 käsittelemilläni foorumeilla, mutta yhtä kaikki eläimet olivat tärkeä osa Uman henkilöhahmoa ja ne olivat nuortenpalstoillakin usein läsnä esimerkiksi palstojen kuvituksessa. Uma myös vastasi nuorten ihmissuhdekysymyksiin usein vertauksin eläinmaailmasta sekä kertoen tilanteista, joita oli kokenut omien eläinystäviensä kanssa. Eläimiltä hän sanoi oppineensa monia ihmissuhteissaankin tarvitsemiaan taitoja. Vuodesta 1979 alkaen Aaltonen tunnettiin murrosikäisten sukupuolivalistajana, joka kiersi eri puolilla Suomea luennoimassa ala- ja yläasteilla, ammattikouluissa, lukioissa, varuskunnissa ja rippileireillä. Murkkuseksi-luennot käsittelivät kehitystä ja murrosikää, seksuaalisuutta ja ihmissuhteita, päihteitä sekä hyviä tapoja. Keskeistä Uma Aaltosen nuorisotyölle oli sen dialogimainen luonne; hän itse sanoi ammattitaitonsa olevan peräisin niistä tuhansista kohtaamisista nuorten ajatusmaailman kanssa, joita oli palstanpitäjänä ja luennoitsijana kokenut.

14 8 Kuva 1. Sukupuolitietoutta koululaisille, Itä-Häme Tutkimuksen rakenne Seuraavassa luvussa 2 esittelen tutkimusaineistoani: Uma Aaltosen nuortenpalstat ovat se kenttä, jolla etnologina toimin. Palstatekstit, yksittäiset puheenvuorot, ovat lähdeaineistoani, jossa erilaiset puhujat ottavat ja saavat erilaisia rooleja ja havainnoivat ja merkityksellistävät elämäänsä todellisuutta.

15 9 Luvussa 3 esitetään tutkielman taustalla vaikuttavia teorioita sukupuolen tuottamisesta sosiaalisissa yhteyksissä. Näistä erityisen keskeisessä roolissa ovat Judith Butlerin käsitykset sukupuolen ja seksuaalisuuden luonteesta, joiden lisäksi tarkastelen nuoriin ja sukupuolisosialisaatioon, sukupuoli-identiteettiin ja kasvatukseen liittyvää tutkimustietoa. Luvussa 4 esittelen tutkielman ajallista ulottuvuutta. Tuon esiin vuosien 1975 ja 1985 välisellä ajanjaksolla tapahtuneita kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, joita olen pitänyt tutkimuksen kannalta tärkeinä. Luvussa 5 johdattelen lukijaa analyysissä toistuvien puhetapojen äärelle. Esimerkiksi tasa-arvopuhe, essentialisoiva ja eroja luonnollistava puhe sekä huolipuhe ovat diskursiivisia teemoja, jotka ovat luettavissa kautta koko aineiston. Nämä puhetavat saavat kuitenkin hyvin erilaisia käyttötapoja eri konteksteissa. Esimerkiksi ulkomuotoon liittyviä sukupuolittuneita ihanteita perustellaan toisinaan eri tavoin kuin vaikkapa sukupuolittuneita ihanteita seksuaalisuuden alueella. Ulkomuoto, parisuhde ja seksuaalisuus ovat tutkimusprosessin aikana muotoutuneet eri luvuiksi ennen kaikkea käytännöllisistä syistä. Luvussa 6 paneudun siten palstateksteissä esiintyviin, ulkomuotoon ja ruumiilliseen esitykseen (esim. pukeutuminen) ja luvuissa 7-8 rakkauteen, seurusteluun ja seksiin liittyviin sukupuolittuneisiin odotuksiin, normeihin ja ihanteisiin. Lopuksi pohdin sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta nuorisotyön osa-alueena sekä sitä, miten Uma Aaltonen on suhtautunut näihin toimiessaan valtakunnanvalistajana. Aineiston analyysiluvuiksi jaottelemani osa-alueet ovat monin tavoin yhteenkietoutuneita, niiden välillä esiintyy linkkejä ja siltoja, kuten puhe luonnollisuudesta, joten käsittelyjärjestys voisi olla myös toisenlainen. Ulkonäön, rakkauden, seurustelun ja seksin erottaminen omiksi luvuikseen on kuitenkin ehkä selkein ratkaisu, jota vastaavaan on päätynyt myös mm. Maria Bäckman omassa, nuorten seksuaalisuutta koskevassa tutkimuksessaan (2003/2010). Rakkaus, seurustelu ja seksuaalisuus ymmärretään teemoiltaan toisiinsa liittyväksi kokonaisuudeksi, mutta miten yksilön ulkomuotoon liittyvät tyylittelyt liittyvät tähän kokonaisuuteen? Selitys löytyy Judith Butlerin ajatuksista sukupuolen performatiivisuudesta. Sukupuolen

16 10 performatiivinen eli esityksen kaltainen kulttuurinen luonne ilmenee mielestäni näillä aihealueilla erityisen hyvin, kuten teorialuvussa 3 laajemmin esitetään. 2. LEHTIEN NUORTENPALSTAT KENTTÄNÄ, UMAN JA NUORTEN PALSTAKIRJOITUKSET LÄHTEENÄ Uman nuortenpalstat eri lehdissä Aineistoni muodostavat Uma Aaltosen toimittamat nuortenpalstat Annassa, Uudessa Suomessa, Satakunnan Kansassa, Kainuun Sanomissa, Kouvolan Sanomissa ja Vaasalehdessä vuosien 1975 ja 1985 välillä. Nämä ovat keskeisimmät niistä lehdistä, missä Uman palstoja julkaistiin. Uman toimittamaa nuortenpalstaa on kyseisissä lehdissä julkaistu keskimäärin viikoittain useamman vuoden ajan. Oheisessa taulukossa on esitettynä tietoja lehdistä, joissa Uman nuortenpalstoja on julkaistu: lehtien nimet, -tyypit, erityinen lukijaryhmä, levikkialue, palstan nimi, palstan julkaisuvuodet sekä lisäksi palstojen määrä aineistossa.

17 11 Lehden nimi Lehtityyppi Erityinen lukijaryhmä Levikkialue Palstan nimi Palstan julkaisuvuodet Anna Aikakauslehti Naiset Valtakunnallinen Kerro mulle ; Uusi Suomi Sanomalehti Kokoomus Valta- Nuoret kunnallinen / Hei Uma! Satakunnan Sanomalehti, Ei Satakunta Nuorten Kansa maakuntalehti kansa Kainuun Sanomalehti, Ei Kainuu Uma Sanomat maakuntalehti Kouvolan Sanomalehti, Ei Pohjois- Uman Sanomat maakuntalehti Kymenlaakso palsta Vaasa / Sanomalehti Kokoomus Pohjanmaa Nuoret Pohjalainen / Uma (nimi muutettiin 1984) Taulukko 1. Tietoja aineistona käytetyistä nuortenpalstoista. Kuten taulukosta käy ilmi, aineiston edustavuus on monin tavoin rajautunutta. Mikään lehtien palstoista ei jatku koko tutkimuksen kattamaa aikaa eikä aineisto ole ajallisesti tasaisesti edustavaa: 1970-luvun puolella ovat ilmestyneet vain Annan ja Uuden Suomen nuortenpalstat. Lehtien lukijakunta on maantieteellisesti rajautunutta maakuntalehtien tapauksessa. Valtakunnallinen levikki on ainoastaan Annalla ja Uudella Suomella, mutta niiden lukijakuntaa rajaavat muut tekijät. Anna on naisille suunnattu aikakauslehti, joten sen lukijakunnassa on huomattava sukupuolijakauma. Uusi Suomi ja Vaasa ovat poliittisesti sitoutuneita lehtiä ja ne ovat molemmat

18 12 Kokoomuksen äänenkannattajia. Esimerkiksi Vaasan lukijakunta on siis sekä maantieteellisesti että poliittisesti rajautunutta. Lehtien maantieteellinen paikantuminen tuo niiden lukijakuntaan myös tiettyjä, paikallisia kulttuurisia erityispiirteitä: esimerkiksi Pohjanmaalla herännäisellä kristillisellä uskonnolla on ollut huomattavan voimakas rooli yhteisössä. Palstojen sisällöt eivät kuitenkaan eroa toisistaan mitenkään aivan huomattavalla tavalla. On kuitenkin hyvä huomioida, että myös Umalla on ollut kristillinen vakaumus, mikä käy ilmi teksteistä toisinaan. Hän ei tuputa kristillistä agendaa, vaan sitoutuminen tai positiivinen suhtautuminen siihen näkyy ennen kaikkea vastauksissa nuorten uskontoa sivuaviin kysymyksiin, mitkä eivät kuitenkaan ole tämän tutkimuksen kohteena. Kristilliset käsitykset kuultavat kuitenkin myös sukupuoliasioissa toisinaan teksteistä esiin. Uman nuortenpalstat ovat siis keskenään varsin samanlaisia eri lehdissä, niin sisällöltään kuin muodoltaan. Ne muodostuvat erillisestä Uman kirjoittamasta kolumnista ja lukijoiden kirjeiden (kysymysten, mielipiteiden, runojen ja kirjeenvaihtoilmoitusten) osioista. Uma on liittänyt osaan kirjeitä oman vastauksensa tai kommenttinsa, mikä erottuu tekstistä erilaisella tekstityypillä painettuna. Uma ei vastannut kaikkiin palstalla julkaistuihin kirjeisiin, eivätkä kaikki kaivanneet niinkään Uman kommentteja tai neuvoja kuin muiden nuorten näkemyksiä omiin asioihinsa. Näiden lisäksi palstoilla on julkaistu lukijoiden lähettämiä piirroksia. Palstojen kuvituksena on ollut yleisesti myös valokuvia Umasta, joissa tämä esiintyy usein yhdessä jonkin eläimensä kanssa. Joissakin lehdissä on palstan kuvituksessa käytetty lisäksi lehtikuvia tai ammattilaisten tekemiä piirroksia. Olen analyysissä keskittynyt yksinomaan sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitteleviin teksteihin, jättäen kuitenkin kirjeenvaihtoilmoitukset ja runot analyysin ulkopuolelle. Aineistoni rajautuu siis Uman kolumneihin, lukijoiden kirjeisiin ja Uman vastauksiin niihin. Palstojen kuvitukset ovat kuitenkin olleet yhtenäisessä linjassa tekstien kanssa ja ovat samalla tavoin esimerkiksi heteronormatiivisia, esittäen lähes poikkeuksetta heteroseksuaalisia pariskuntia sydämenkuvien ympäröiminä. Palstojen pituudet vaihtelivat lyhyestä, parin lukijakirjeen nurkkauksesta usean sivun mittaisiin kokonaisuuksiin. Pituuteen ja laajuuteen vaikutti se, kuinka paljon Uma oli

19 13 saanut lukijoilta materiaalia lehdessä julkaistavaksi. Umalla oli eri lehtien toimituksiin erilliset osoitteet, ja hän vastasi lukijoille ensisijaisesti niissä lehdissä, joiden toimitukseen kirje oli lähetetty. Uma kuitenkin myös kierrätti toisinaan samoja tekstejä lehdestä toiseen. Näin hän menetteli erityisesti kolumniensa, mutta myös lukijoiden kirjeiden ja kommenttien kanssa. Oletettavasti näissä, useammissa yhteyksissä julkaistuissa kirjeissä Uma näki jotakin erityisen keskeistä asiaa. Vanhoja tekstejä kierrättämällä hän saattoi myös täyttää palstoja silloin, kun uusia lukijoiden kirjeitä saapui vähemmän. Olen pyrkinyt antamaan useammassa lehdessä julkaistuille kirjeille Uman linjan mukaisesti erityistä painoarvoa. Nuortenpalstat yhteisönä Nuortenpalstojen lukijat ovat erityistapaus verrattuna sanomalehtien lukijakuntiin yleensä, sillä niillä käsitellään erityisesti nuoria koskevia asioita. Palstojen lukijakunta on ollut oletettavasti paljon laajempi kuin niillä varsinaiseen keskusteluun osallistuneiden. Palstoja saattoi eksyä lukemaan haluamattaankin, koska niitä julkaistiin eri sanoma- ja aikakauslehdissä eikä nimenomaan nuorille tarkoitetuissa lehdissä. Uman palstat eivät muodostaneet tiukkoja yhteisöjä, eikä niiden keskusteluun osallistuminen ole vaatinut erityistä sitoutumista, vaikkakin tietyn määrän vaivannäköä kirjeen kirjoittamisen ja postittamisen muodossa. Palstan oletettu käyttäjä (lukija, keskusteluun osallistuja) on teini-ikäinen, keskimäärin vuotias. Voi olettaa, että suurin osa keskusteluun osallistuneista on nuoria, joiden perheisiin kyseisiä lehtiä on tilattu. Nuoret itse eivät siis välttämättä edusta esimerkiksi lehtien poliittista linjaa. Palstojen rajaus nuoriin on suhteellinen ja todellisuudessa keskusteluun on osallistunut runsaasti myös edellä mainittua ikärajausta nuorempia ja vanhempia ihmisiä. Luultavasti palstaa ovat silmäilleet usein myös ihmiset, jotka eivät ole muuten tekemisissä nuorten kanssa saadakseen näin kuvaa nuorten maailmasta. Myös nuorten vanhemmat lähettivät melko usein kirjeitä, joiden kautta he toivat esiin omia kokemuksiaan nuorten kanssa elämästään elämästä. Vanhemmat saattoivat lukea palstoja esimerkiksi saadakseen sen kautta konkreettisia lähestymistapoja nuortensa kanssa toimimiseen ( Umakin sanoi ). Uman palstat olivat kuitenkin luonteeltaan nuortenpalstoja, ja oletettua ikärajausta vanhemmat tai nuoremmat usein näkivät tarpeelliseksi selitellä osallistumistaan ja kirjoittivat auki ulkopuolisuutensa esimerkiksi sanoin Olen jo murrosiän ohittanut, mutta.

20 14 Palstoilla oli olemassa myös voimakkaasti sitoutunut lukijakunta, eräänlainen ydinryhmä. Tällaiset palstaan hyvin sitoutuneet käyttäjät saattoivat esimerkiksi kerätä kaikki Uman palstojen lehtileikkeet talteen ja olla jatkuvassa kirjeenvaihdossa palstalle, lainaten vanhoja tai eri lehdissä julkaistuja tekstejä. Joissakin lehdissä julkaistuista teksteissä näkyy tietynlainen yhteisöllisyys, kirjoittajien tunne ryhmään kuulumisesta. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi sellaisissa kielenkäytön ilmauksissa kuin Umalainen tai Umanoma, millä saatettiin viitata itseen (nimimerkkinä, esim. nimim. Umanoma-65) tai muihin palstan lukijoihin (puhuttelussa, esim. hei umalaiset!). Palstakirjoittajat saattoivat osoittaa kuulumistaan Uman lukijoiden ryhmään myös käyttämällä Uman lanseeraamia sanoja, jotka usein toistuivat palstalla Uman ja nuorten käytössä. Tällaisia sanoja olivat murkku (murrosikäinen), terkut, sydänterkut (terveiset), POKS (pidän oikein kovin sinusta; Uma suositteli käyttämään sitä rakkaudentunnustuksen asemassa). Palstoille on ominaista viive niiden suhteesta elettyyn elämään. Ne eivät ole reaaliaikaisia kuten esimerkiksi Internet on, vaan vastauksia on saatettu joutua odottamaan useita viikkoja. Tällä on vaikutuksensa palstoilla käsiteltyihin aiheisiin: esimerkiksi tytöille, jotka pelkäävät olevansa raskaana, vastaus saattaa tulla liian myöhään ; tilanne on saattanut jo mennä ohi. Kovin hetkeen sidotuista asioista ei palstoille siksi olla ryhdytty usein kirjoittelemaan. Uman palstojen formaatti oli ensimmäinen laatuaan ja sitä jäljiteltiin myöhemmin monessa lehdessä. Mediassa on tapahtunut tutkimuksen käsittelemänä aikana ja sen jälkeen huomattava muutos. Erityisesti Internetin yleistyminen 1990-luvun lopulta alkaen on mullistanut koko informaationtuotannon ja mediakulttuurin ja nykyään suosituimmat nuorten foorumit, Uman palstojen vastineet, löytyvät Internetistä. Kulttuurinen etäisyys kahden televisiokanavan luvulle on siinä mielessä pitkä.

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Sukupuoli TIIA FORSSTRÖM TIETOKIRJAILIJA, SUKUPUOL ENTUTKIJA TIIA.FORSSTROM@KIPUNA.FI Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Seksuaalinen suuntautuminen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA

TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA TASA-ARVO JA SUKUPUOLI OPPIMATERIAALEISSA Muistiot 2011:1 1 Opetushallitus ja tekijät Muistiot 2011:1 ISBN 978-952-13-4639-2 (pdf) ISSN-L 1798-8896 ISSN 1798-890X (verkkojulkaisu) Taitto: Sirpa Ropponen

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus

Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot