Seuranta ja vaikutukset

Transkriptio

1 Seuranta ja vaikutukset Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmus- ja analyysi Uusiutuva energia Viestintä ja tiedonvaihto EU-hankkeet Energiatyöohjelma Loppuraportti 2014

2

3 Loppuraportti: Energiatyöohjelma 2014 Ei julkaista painotuotteena

4 Loppuraportti: Energiatyöohjelma 2014 Motiva Oy Copyright Motiva Oy, Helsinki, 01/2015 2

5 Sisällysluettelo Johdanto 6 1 Seuranta ja vaikutukset Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Energiatehokkuussopimusten seuranta Energiakatselmustoiminnan seuranta Toiminta-alueen seuranta Energiatehokkuus hankinnoissa Vaikutusarvioita Energiatrendit Arvioidut vaikutukset 17 2 Energiatehokkuussopimustoiminta Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiavaltainen teollisuus Keskisuuri teollisuus ja palveluala Energiantuotanto Energiapalvelut Kunta-ala Höylä III Toimitilakiinteistöt Seurakunnat Arvioidut vaikutukset 30 3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano katselmustoiminnassa Katselmus- ja analyysitoiminnan toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmus 37 3

6 3.2.4 Kansainvälinen katselmusyhteistyö ESCO-toiminta Arvioidut vaikutukset 39 4 Uusiutuvan energian edistäminen Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Puhtaan teknologian edistäminen Pienimuotoisen uusiutuvan energian tuotannon edistäminen Tuulivoiman edistäminen Uusiutuvan energian viestintä Uusiutuvan energian edistäminen liikenteessä Arvioidut vaikutukset 50 5 Yleisviestintä ja tiedonvaihto Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiansäästön toimintaympäristö Energiansäästön ja uusiutuvan energian sidosryhmäpalvelu Ekosuunnittelu ja energiamerkintäviestintä Energiansäästöviikko Lampputieto WWW ja sähköinen viestintä Mediapalvelu ja lehdistötiedotus M+ -lehti Julkaisut Tapahtumat EnR ja muu kansainvälinen yhteistyö Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko Energia-asiat koulutuksen osaamisen kehittämisessä Arvioidut vaikutukset 67 6 Energiatyöohjelmaa palvelevat EU-hankkeet Projektit EURO-TOPTEN-MAX Premium Light ODYSSEE-MURE Arvioidut vaikutukset 71 4

7 LIITTEET 1. Resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain 2. Resurssien käytön toteutuma projekteittain 3. Vaikutusarviot 5

8 Johdanto Tässä raportissa kuvataan Motiva Oy:n energiaviraston toimeksiannosta (Energiaviraston päätökset 148/810/2014 ja 2316/ ) vuoden 2014 aikana Energiatyöohjelmassa toteutetut energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeet tuloksineen. Energiatyöohjelma 2014 sisältää kolme osaa (A-C). A-osa käsittää 5 toiminta-aluetta: Seuranta ja vaikutukset, Energiatehokkuussopimustoiminta, Energiakatselmus- ja analyysitoiminta, Uusiutuvan energian edistäminen sekä Yleisviestintä ja tiedonvaihto (tämän raportin luvut 1-5). B-osa käsittelee Kuluttajien energianeuvontaa (Energiaviraston päätös 149/810/2014), josta toimitetaan erillinen vuotta 2014 koskeva raportti. C-osa käsittää energiatyöohjelmaa tukevat kansainväliset hankkeet, joiden kansallinen rahoitus sisältyy työohjelmaan, ja kuvataan tämän raportin luvussa 6. Raportin liitteissä 1 ja 2 esitetään Energiatyöohjelman A- ja C-osien resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain ja projekteittain. Liitteessä 3 esitetään koko työohjelman (A-C) projektin vaikutusarviot. Kunkin toiminta-alueet projektit toteutettiin tilaajan kanssa sovitulla tavalla. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset on esitetty kunkin toiminta-alueen yhteydessä. Suuri osa töistä on jatkoa aiempina vuosina tehdyille töille. Vuonna 2014 keskeistä oli energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano ja kotimaisen lainsäädännön valmistelun tukeminen. 6

9 1 Seuranta ja vaikutukset 1.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen päätehtävänä on EU:n vuoden 2012 lopulla voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanon ja sen valmistelun tukeminen. Tähän liittyy mm. osallistuminen niin kansalliseen toimeenpanoon kotimaassa kuin ko. direktiivin komiteatyöskentelyyn ja muuhun yhteistyöhön EU-tasolla. Työssä Motiva toimii läheisessä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja energiaviraston kanssa. Työhön liittyy myös säästöjen laskentamenetelmät ja laskenta- ja seurantamenetelmien kehityksen seuraaminen ja tiedon välittäminen. Energiatehokkuussopimustoiminnan ja energiakatselmustoiminnan tulosten seurantajärjestelmät, niiden ylläpito ja kehitys sekä ko. politiikkatoimien kokonaisvaikutusten arviointi ovat myös toiminta-alueen keskeisiä tehtäviä. Energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan vaikutustenarviointi kattaa myös merkittävän osan niin energiapalveludirektiivin kuin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämästä tulosten seurannasta. Toiminta-alueen hankintoja koskevassa projektissa tavoitteena on viestiä energiatehokkuusdirektiivin artiklan 6 kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille tarjoaville yrityksille. Julkisen sektorin toimijoilta edellytetään, että ne tekevät energiatehokkuussuunnitelman. Toimijoille järjestetään energiatehokkuussuunnitelmiin liittyvää verkkokoulutusta. Toiminta-alueella jatketaan vuonna 2011 alkanutta työtä liittyen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin koskien valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina. Työ linkittyy myös energia- ja ilmastostrategiaan ja sen sisältämien toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on myös päivittää vuonna 2005 toteutettu ns. trendikatsaus, johon otetaan mukaan kaikki EED:n vuosiraportin edellyttämät indikaattorit ja lisäksi muita kansallisesti kiinnostavia indikaattoreita sekä niiden muutosten analysointi. Lisäksi päivitetään uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusarviot, jotka sisältävät myös arvioita työllisyysvaikutuksista ja vaikutuksista julkiseen talouteen. Tämä projekti on aiempina vuosina sisältynyt Uusiutuvan energian edistäminen toiminta-alueella, mutta on nyt siirretty tälle toiminta-alueelle. Motivan toiminnan painopisteet vuonna 2014: TEM/tilaajan avustaminen energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa niin kansallisella kun EU-tasolla Kansallisessa toimeenpanossa osallistuttiin vuoden alussa EED-toimeenpanoryhmän loppuraportin työstämiseen. Keväällä osallistuttiin niin direktiivin edellyttämän kansallisen toimintasuunnitelman (NEEAP-3) kuin vuosiraportin valmisteluprosessiin sekä työn koordinoijana että sisällöntuottajana. Osallistuttiin myös direktiivin tapahtuneen notifioinnin valmisteluun ja sisällön tuottamiseen. Lisäksi järjestettiin julkisen sektorin toimijoille suunnattu verkkokoulutus energiatehokkuussuunnitelman laatimisesta. EU-yhteistyössä 7

10 osallistuttiin viiden muun EU-maan yhteiseen kaksipäiväiseen työpajaan, jossa käytiin läpi energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyviä näkökantoja. Osallistuttiin myös direktiivin komiteakokoukseen. (luku 1.2.1) EU- ja kansainvälisen tason energiansäästön ja energiatehokkuuden laskenta- ja seurantamenetelmäkehitystyön seuranta Osallistuttiin syksyllä kansainväliseen politiikkatoimien seurantaan ja vaikutustenarviointiin keskittyvään seminaariin (IEPPEC, The International Energy Policy and Programme Conference, Germany) 1, jossa aihepiirit käsittävät politiikkatoimien säästöjen laskentaa ja vaikutusten arviointia. Kansainvälistä energia-asioihin liittyvää standardisointityötä (CEN-/ISOstandardit) seurattiin koskien ISO:n laskentamenetelmiä koskevia standardiluonnoksia. (luvut 1.2.1, ja 1.2.6) Energiatehokkuussopimustoiminnan koordinointi Motivassa, energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan yhteenvedot, vaikutustenarvioinnit ja muut selvitykset, Motivan ylläpitämän energiatehokuussopimukset.fi -sivuston ylläpito ja yleisten osuuksien kehitys Sopimustoiminnan koordinointi Motivassa sisältää eri sopimusalojen sopimustoimintaan yleisesti liittyvää yhteistyötä, suunnittelua ym. tilaajan, TEM:n ja liittojen kanssa sekä sopimustoiminnan eri alueiden välisen tiedon, suunnittelun ja raportoinnin koordinointia Motivan sisällä. Tuotettiin TEM:n vastuulla olevan energiatehokkuussopimustoiminnan vuoden 2013 tuloksia koskeva esite sekä tuloksista tehtyjä infograafeja eri toiminta-alueille. Energiatehokkuussopimusten verkkopalvelua päivitettiin niin yleisen sisällön kuin kuvien osalta. Energiatehokkuussopimustoiminnan ja energiakatselmustoiminnan vaikutusarviot eri toiminta-alueilla päivitettiin viimeisien käytettävissä olevien raportointitietojen perusteella. (luvut ja 1.2.3) Energiakatselmus- ja energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmän ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys yhteistyössä sopimusalojen kanssa Toteutettiin seurantajärjestelmään jatkokehitystöitä liittyen mm. raportoitujen käyttöteknisten toimenpiteiden käsittelyyn, kuntien rakennuskannan energiatietojen toimittamiseen, energiapalvelujen toimenpideohjelman asiakaspään toimien raportointiin ja lisätiedon lisäämiseen ja näyttämiseen raportoiduille toimenpiteille. (luku ja luvun 2.2 toimialat) Viestintä energiatehokkuusdirektiivin artiklan 6 kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille tarjoaville yrityksille Koulutettiin kunnan virkamiehiä energiatehokkaisiin hankintoihin ja kunnan toimintaa tuotiin myös esille hyvänä esimerkkinä Energiansäästöviikolla. Lisäksi hankintapalvelun verkkopalvelussa julkaistiin hyvänä esimerkkinä Joensuun kaupungin IT-laitehankinta. Verkkopalvelua kehitettiin ja sinne lisättiin blogipalsta, jonka ensimmäinen blogikirjoitus koski ammattikeittiölaitteiden energiatehokkuuden parantamista Suomessa. (luku 1.2.5) Päivittää vuonna 2005 toteutettu ns. trendikatsaus, johon otetaan mukaan kaikki EED:n vuosiraportin edellyttämät indikaattorit ja lisäksi muita kansallisesti kiinnostavia indikaattoreita sekä niiden muutosten analysointi 1 IEPPEC 2014 Berlin Conference 8

11 Päivitettiin ns. trendikatsaus sisältäen sekä raportin että kalvosarjan. Trendikatsaus sisältää kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit sekä joitain muita indikaattoreita. (luku 1.2.7) Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutustenarviointitietojen päivitys Uusiutuvan energian toimenpiteiden vaikutukset vuonna 2013 päivitettiin ja raportoitiin kalvosarjana. Lisäksi käynnistyi uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutustenarviointityökalun päivitys vastaamaan uusia taakanjakopäätöksen raportointivaatimuksia. (luku 1.2.6) 1.2 Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Asetetut tavoitteet Projekti sisältää energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanon valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Tähän sisältyy niin kansallisen toimeenpanoon osallistuminen kotimaassa kuin osallistuminen ko. direktiivin komiteatyöskentelyyn. Työ sisältää myös kolmannen kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-3) valmisteluun osallistumisen. Työhön liittyy myös säästöjen laskentamenetelmät sekä laskenta- ja seurantamenetelmien kehityksen seuraaminen sekä kansainvälisessä työssä myös tiedon välittäminen ja pyrkimys välttää näihin liittyen esim. standardien kehityksessä tai muissa ohjeistuksissa menettelyjä, jotka vaikeuttavat nykyisiä kansallisesti käytössä olevia menettelyjä. Julkisen sektorin toimijoille järjestetään energiatehokkuussuunnitelmiin liittyvää verkkokoulutusta. Työhön sisältyy CA EED (Concerted Action supporting implementation of Directive 2006/32/EC and Directive 2012/27/EU of the European Parliament and the Council) -projektin työtä tukeva työskentely niiltä osin, kun se ei sisälly erilliseen CA EED -projektiin. Seurataan EU:n ja kansainvälisellä tasolla (CEN-/ISO-standardit) tapahtuvaa energiaasioihin liittyvää standardointityötä, jota METSTA (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry) koordinoi Suomessa. Toimenpiteet ja tulokset Työ keskittyi useisiin TEM:n ja Energiaviraston työtä tukeviin energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanoon liittyviin tehtäviin. Kansallisessa toimeenpanossa osallistuttiin vuoden alussa EED-toimeenpanoryhmän loppuraportin työstämiseen ja niin direktiivin edellyttämän kansallisen toimintasuunnitelman (NEEAP-3) kuin vuosiraportin valmisteluprosessiin sekä työn koordinoijana että sisällöntuottajana. EED-vuosiraportin indikaattoreiden laskenta ja analysointi linkittyi työohjelmassa päivitettyyn ns. trendikatsaukseen (ks. luku 1.2.6). Osallistuttiin myös direktiivin tapahtuneen notifioinnin valmisteluun ja sisällön tuottamiseen. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta 9

12 Suomessa tehtiin myös artikkeli Motivan asiakaslehteen M+ 2. Lisäksi oltiin aktiivisesti mukana energiatehokkuuslain ja asetusten valmisteluun liittyvässä työssä liittyen erityisesti energiakatselmustoimintaan (kts. myös luku 3.2.1). Syksyllä työ liittyi myös EED 7 artiklan toimeenpanoon liittyvien uusien energiatehokkuussopimusten (2017 ) valmistelutyön suunnitteluun (ks. myös luku 3.2.2). Energiatehokkuusdirektiiviä (EED) koskevassa EU-yhteistyössä osallistuttiin helmikuussa Wienissä pidettyyn viiden maan yhteiseen kaksipäiväiseen työpajaan, jossa käytiin läpi energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyviä näkökantoja ja lähtökohtia liittyen yhdessä valittuihin artikloihin. Osallistuttiin myös direktiivin komiteakokoukseen syyskuussa. Verkkokoulutus julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmista järjestettiin lokakuussa. Koulutuksessa kerrottiin esiin tulleista haasteista ja hyvistä käytännöistä pohjautuen mm. Motivalle toimitettuihin energiatehokkuussuunnitelmiin. Lisäksi käsiteltiin suunnitelman ohjeistusta. Osallistuttiin syksyllä kansainväliseen politiikkatoimien seurantaan ja vaikutustenarviointiin keskittyvään seminaariin (IEPPEC, The International Energy Policy and Programme Conference, Germany) 3, jossa aihepiirit käsittävät politiikkatoimien säästöjen laskentaa ja vaikutusten arviointia. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä ja kuntia on neuvottu energiansäästön laskentaan liittyvissä asioissa sähköpostitse. Kansainvälistä energia-asioihin liittyvää standardisointityötä (CEN-/ISO-standardit) seurattiin alkuvuonna, erityisesti koskien ISO:n laskentamenetelmiä koskevia standardiluonnoksia. Osallistuttiin keväällä METSTAn (Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys) koordinoimaan energia-asioihin liittyvään Energiahallinta-komitean kokoukseen. Lisäksi TEM:lle ja Energiavirastolle nostettiin esiin uusia aloitteita, mm. CHP:tä koskevasta laskentastandardista, joiden etenemiseen Suomen tulisi kiinnittää huomiota. Syksyllä tilaajan kansa sovittiin, että standardointiasioiden seuranta ja kokouksiin osallistuminen siirtyy lähtökohtaisesti Energiavirastoon. Suomi osallistuu erillisprojektina työohjelman ulkopuolella toteutettavaan komission rahoittamaan ns. Concerted Action -projektiin (CA EED). Ko. projektin tavoitteena on energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanon tukeminen jäsenvaltioissa ja siihen liittyy useisiin EED:n toimeenpanoa koskeviin kyselyihin vastaaminen. Tämä projekti sisälsi Suomen osalta em. kyselyihin vastaamisen sekä muun siihen liittyvän yhteistyön, joka ei sisältynyt CA EED -työhön. Tilaajan kanssa sovittiin, että projektille varatusta alihankinnasta vapautuvaa resurssia on mahdollista käyttää Energiakatselmusalueen kansainvälinen yhteistyö -projektiin (ks. luku 3.3.4) liittyen CEN Energiakatselmusstandardin yleisen osan (CEN-CLC-JWG1: Part 1) ja valmisteilla olevan ISO standardin yhteensovittamiseen liittyvään työhön. Lisäksi sovittiin, että alihankinnasta vapautuvaa resurssia siirretään vaikutustenarviointiprojektille (ks. luku 1.2.6) kattamaan vuonna 2014 toteutuvan työn osalta alihankintana tilattua Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusten arviointi -työkalun päivitystä vastaamaan uusia taakanjakopäätöksen (Policies and Measures) raportointivaatimuksia. Projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti. 2 Motivan asiakaslehti M+ 2/2014, s. 8, 20 prosenttia paremmin 3 IEPPEC 2014 Berlin Conference 10

13 1.2.2 Energiatehokkuussopimusten seuranta Asetetut tavoitteet Projekti sisältää vuonna 2008 käynnistyneiden energiatehokkuussopimusten koordinointiin liittyviä tehtäviä yhdessä sopimusalavastaavien, TEM:n, tilaajan sekä tarpeen mukaan muiden osapuolien kanssa. TEM:n vastuulla olevien sopimusalojen toiminnan koordinointi painottuu Motivassa erityisesti energiatehokkuussopimusten sopimus-/toimialakohtaisenkohtaisen raportoinnin ja seurannan suunnitteluun, sopimustoiminnan kokonaistulosten seuraamiseen, sopimustoiminnan vaikutusten arviointiin ja yhteenvetojen tekoon. Projektin yhteydessä pyritään ottamaan huomioon myös energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon ja erityisesti niiden seurantaan ja raportointiin liittyviä tarpeita. Projekti sisältää energiatehokkuusopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja kehitykseen liittyviä tehtäviä sekä sisällön tuottamisen yleisen sopimustoiminnan tiedon osalta. Tavoitteena on jälleen syksyllä 2014 päivittää sopimustoiminnan tuloksista ja toiminnasta vuoden 2013 lopussa kertova pienimuotoinen painettu yhteenveto. Projekti sisältää myös seurantajärjestelmän ylläpitoon ja tarvittavaan pienimuotoiseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Toimenpiteet ja tulokset Sopimustoiminnan koordinointi Motivassa sisältää eri sopimusalojen sopimustoimintaan yleisesti liittyvää yhteistyötä, suunnittelua ym. tilaajan, TEM:n ja liittojen kanssa sekä sopimustoiminnan eri alueiden välisen tiedon, suunnittelun ja vuosiraportoinnin koordinointia Motivan sisällä. Vuosiraportointiprosessin koordinointiin liittyviä toimintoja ovat mm. yritysten raportoinnin ohjeistukset ja muistutukset, raportoitujen tietojen tarkistus ja lisäpyynnöt, ns. raakadatan tuottamisen seurantatiedosta, raporttien kuvien ja taulukoiden sisältö ja ulkoasu, raporttien taittoaikataulu. Syksyllä osallistuttiin myös nykyisen energiatehokkuussopimuskauden ( ) jatkon valmistelupalavereihin eri sopimusalueilla sekä tuotettiin niissä käytetty taustamateriaali. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointi- ja tarkastusprosessit sujuivat hyvin ja näin toimialakohtaiset vuosiraportit valmistuivat alkusyksystä suunnitellusti 4 (ks. myös luku 2.2). Kesäkuussa pidettiin TEM:n ja Motivan sopimustoiminnan vastuuhenkilöiden yhteistyöpalaveri, jota varten päivitettiin vuoden 2013 energiakatselmustukia ja energiatehokkuustoimiin liittyviä investointitukia koskevat yhteenvedot kalvosarjana sekä työstettiin yhteenvetotietoa Motivaan saapuneista energiatukihakemuksista kuluneelta vuodelta. Yhteistyöpalaverissa käsiteltiin myös 2014 sopimustoiminnan tilannetta ja ajankohtaisia asioita eri sopimusalueilla sekä sopimustoiminnan suunnittelun lähtökohtia ja suuntaviivoja 2015 energiatyöohjelman valmistelua ajatellen. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointiin ja seurantajärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet työllistivät erityisesti alkuvuodesta. Yrityksiä ja kuntia neuvottiin sopimusten vuosiraportointiin liittyvissä tehtävissä. Alkuvuodesta järjestettiin energiatehok- 4 Energiatehokkuussopimukset Vuosiraportit 11

14 kuussopimusten raportoinnin uusista ominaisuuksista kaksi verkkokoulutusta ja yksi peruskoulutus uusille raportoijille. Työ toteutettiin yhteistyössä elinkeinoelämän sopimuksen toimeenpanoon liittyen (ks. luku 2.3.2) ja Kiinteistö-alan sopimuksen toimeenpanon (ks. luku 2.3.7) kanssa. Lisäksi energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneille pidettiin oma opastus verkkokoulutuksena (ks. luku 2.3.4). Verkkokoulutukset saivat positiivista palautetta. Energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneille järjestettiin seminaari, jossa yhtenä osiona oli raportoinnin opastus (ks. luku 2.3.3). Vuosiraportointiin ja seurantajärjestelmän käyttöön liittyviin opastuksiin osallistui yhteensä yli 100 henkilöä. Sopimustoiminnan vuoden 2013 tuloksia koskeva kaksikielinen (FI/EN) esite 5 valmistui joulukuussa 2014 ja sen jakelu tehdään alkuvuonna Energiatehokkuussopimusten verkkopalvelua 6 päivitettiin niin yleisen sisällön kuin kuvien osalta. Ensimmäistä kertaa tehtiin sopimustoiminnan toiminta-alueilta myös ns. infograafeja (datavisualisointi) 7. Lisäksi mm. sopimustoiminnan tuloksista tuotettiin yhteenvetotietoa tarvittaessa esimerkiksi erilaisiin esityksiin. Motivan asiakaslehdessä M+ julkaistiin yhteenveto sopimustoiminnan tuloksista 8. Hyvistä käytännöistä tehtyjä esimerkkejä käännettiin myös englanniksi ja julkaistiin sopimustoiminnan verkkosivujen englannin kieliessä osiossa 9. Energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan sisällytettävät sopimustoiminnan vaikutustenarvioinnit päivitettiin keväällä. Lisäksi työ sisälsi datan tuottamisen ja vaikutusarviot sopimustoiminnan energiatyöohjelman vaikutustenarviointeihin (ks. luku 2.3 ja liite 3). Keskisuuren teollisuuden sopimustoimintaan liittyneiden energiankäytön kattavuuden laskentaan Tilaostokeskus toimitti alihankintatyönä teollisuuden TOL luokittain jaotellun energiapalveludirektiivin piirissä olevan ja sen ulkopuolella olevan energiankäytön, joka lisäksi oli jaoteltu sopimustoiminnan energiavaltaisen ja muun teollisuuden energiankäyttörajoilla (>100 GWh/a ja <100 GWh/a). Alihankintatyö valmistui vasta aivan vuoden 2014 lopussa, joten tiedon hyödyntäminen keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmien kattavuuslaskennassa siirtyi vuodelle Projektiin sisältyvän seurantajärjestelmän kehitystyön, koordinoinnin ja alihankinnan sekä seurantajärjestelmän ylläpitoon kuten myös www-sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät resurssit koottiin edellisvuosien tapaan tämän projektin lisäksi sopimusalakohtaisille projekteille varatuista resursseista. Seurantajärjestelmän toimittajan resurssien vaihtumiseen liittyen kaikkea suunniteltua alihankintatyötä ei pystytty toteuttamaan ja jonkin verran alihankintaan varatusta resurssista jäi käyttämättä. Projekti toteutui, edellä kuvatut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti. 5 Energiatehokkuussopimukset Suomessa Tuloksia Toimialat & vastuullinen energiankäyttö infograafeina 8 Motivan asiakaslehti M+ 3/2014, s. 15, Yhteisvoimin säästöihin 9 Exemplary activities 12

15 1.2.3 Energiakatselmustoiminnan seuranta Asetetut tavoitteet Energiakatselmustoiminnan seurantaa jatketaan vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan. Katselmustukipäätökset ja katselmusraporttien tulokset syötetään katselmusten seurantajärjestelmään. Keväällä 2014 tehdään yhteenveto vuoden 2013 katselmusvolyymeista ja syksyllä tehdään vuoden 2013 tiedoista lyhyt tilannekatsaus, joka sisältää katselmusvolyymien lisäksi säästöpotentiaalit ja viimeisimmän yhteenvedon katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutumatiedosta. Tuotetun tilastotiedon perusteella päivitetään myös Motivan www-sivuilla olevat katselmustoiminnan volyymeja koskevat artikkelit. Seurantajärjestelmän tiedoista tuotetaan myös energiakatselmustoimintaa koskevat vaikutusarviot. Seurantatietoa hyödynnetään myös kertomalla mm. esimerkkikohteista ja hyvistä malliratkaisuista esim. Motivan ylläpitämällä energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolla. Seurantajärjestelmästä ajetaan myös eri projektien ja ministeriön tarpeiden mukaan tilastotietoja katselmustoiminnasta. Lisäksi varaudutaan toteuttamaan energiakatselmusten / energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään pieniä muutostöitä. Toimenpiteet ja tulokset Energiakatselmustoiminnan seurantajärjestelmää päivitettiin vuoden mittaan ja alkuvuodesta tiedot täsmäytettiin vuoden 2013 tietojen osalta TEM:stä saatujen ELY-keskusten ja TEM:n myöntämien energiakatselmustukien yhteenvetojen kanssa. Yhteenvetoja myönnetyistä energiakatselmustuista tuotettiin erilaisia tarpeita varten ja volyymitiedoista tehtiin kalvoesitys jonka tiedot päivitettiin myös Motivan www-sivuille 10. Loppuvuodesta 2014 päivitettiin säästöpotentiaaleja koskeva kalvosarja sekä lyhyt tilannekatsaus katselmustoiminnasta, sisältäen arvion toimenpide-ehdotusten toteutumisesta. Motivan www-sivujen energiakatselmuksia koskevat tilastotietoartikkelit päivitettiin edellä mainittujen tietojen perusteella 10. Energiakatselmusten seurantatietokannasta tehtiin ajoja pääosin eri energiatehokkuussopimusalojen toimeenpanoa tukeviin tarpeisiin. Energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanosuunnitelmaan sisällytettävät sopimustoiminnan vaikutustenarvioinnit päivitettiin keväällä. Lisäksi työ sisälsi datan tuottamisen ja vaikutusarviot sopimustoiminnan energiatyöohjelman vaikutustenarviointeihin (ks. luku 3.3 ja liite 3). Teollisuuden katselmustoiminnan arviot eivät sisällä prosessiteollisuuden kaksivaiheisia analyysejä, joiden tiedot pääosin raportoidaan energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa. Projekti toteutui, edellä kuvatut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti. 10 Tilastotietoa tuetuista energiakatselmuksista 13

16 1.2.4 Toiminta-alueen seuranta Asetetut tavoitteet Motiva seuraa energiatyöohjelman toiminta-alueisiin liittyvää, muualla tapahtuvaa toimintaa sekä osallistuu esim. tarvittaviin työ- tai seurantaryhmiin liittyen mm. tilastoasioihin, alueella meneillään oleviin seurannan ja raportoinnin kehityshankkeisiin jne. Seurataan toimintakenttään liittyviä projekteja, toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksien toteutumista jne. Varaudutaan osallistumaan esim. IEA-workshoppiin liittyen energiavaikutusten arviointiin tai indikaattoreiden seurantaan. Avustetaan TEM/tilaajaa ja mm. mediaa erilaisissa pienissä toimintakenttään liittyvissä tehtävissä ja selvityksissä resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Toimenpiteet ja tulokset Työhön liittyen osallistuttiin Tilastokeskuksen nimeämän energiatilastoryhmän tapaamisiin sekä erikseen teollisuuden energiankäyttötietoja koskevan ryhmän toimintaan. Lisäksi Tilastokeskuksen pyynnöstä keskusteltiin mahdollisuuksista selvittää jatkossa energiatehokkuussopimusten kautta kerättävien energiatietojen hyödyntämistä Tilastokeskuksen tilastoinnissa. Selvitystyön on tarkoitus jatkua vuoden 2015 puolella. Työhön liittyen avustettiin myös erilaisissa tilaajan tai TEM:n pienehköissä tarpeissa liittyen mm. tilastoihin tai indikaattoreihin liittyviin kyselyihin ja niiden tulkintoihin sekä osallistuttiin vaikutusten arviointiin liittyviin palavereihin sekä selvitettiin TEM:n ja tilaajan kanssa erilaisten kansainvälisten raportointien jatkossa edellyttämiä tehtäviä energiatehokkuuteen ja myös uusiutuvan energian politiikkatoimiin liittyen. Työ sisälsi myös kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi liittyen yhteydenottoihin ja niihin vastaamiseen sekä osallistumisen suunnitelman mukaisesti energiatyöohjelman toimintaalueella oleviin työtä tukeviin tilaisuuksiin kuten esim. Hiilineutraali Suomi (Tiekartta 2050). Mediaa ja viestintää varten toimitettiin mm. energiatilastoihin liittyviä tietoja. Vuoden aikana ei osallistuttu esim. IEA:n järjestämiin workshoppeihin, joten matkakuluihin varattu resurssi ei toteutunut suunnitellusti. Muuten projekti toteutui, edellä kuvattua muutosta lukuun ottamatta, suunnitellusti Energiatehokkuus hankinnoissa Asetetut tavoitteet Motivan tavoitteena on viestiä energiatehokkuusdirektiivin artiklan 6 kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille tarjoaville yrityksille. Työ keskittyy käytännönläheiseen yhteistyöhön hankintayksiköiden ja yritysten kanssa ottaen huomioon EED:n artiklan 6 asettamat velvoitteet. Työssä hyödynnetään olemassa olevia hankintaohjeita ja työkaluja valituille energiaa kuluttaville hankintakohteille. Lisäksi on tavoitteena koota yhdessä hankintayksiköiden ja taloudellisten toimijoiden kanssa hyviä keinoja toteuttaa direktiivin asettamat velvollisuudet ja nostaa esimerkkejä, miten julkinen sektori voi hankkia edistyksellisen energiatehokkaita ratkaisuja. 14

17 Toimenpiteet ja tulokset Vuoden alussa valittiin hankkeeseen sisältyvän työpajan teemaksi ammattikeittiölaitteet. Kesäkuussa järjestettyyn työpajaan osallistui 5 alan yritystä ja 4 julkista hankintayksikköä. Työ jatkui syksyllä, jolloin työstettiin yhdessä muodostetun ja motivoituneen työryhmän kanssa hankintakriteerejä osalle laitteista ottaen huomioon olemassa olevat standardit ja ekosuunnitteludirektiivin tulevat kriteerit. Myös IT-laitteiden osalta selvitettiin hankintakriteerien asettamista uusimman Energy Star -standardin mukaan. Hankintakriteerit julkaistaan vuoden 2015 alkupuolella. Viestinnän toimenpiteet painottuivat osittain Energiansäästöviikolle. Syyskuussa koulutettiin Tuusulan kunnan virkamiehiä energiatehokkaisiin hankintoihin. Tuusulan toimintaa tuotiin myös esille hyvänä esimerkkinä Energiansäästöviikolla. Hankintapalvelun verkkopalvelussa julkaistiin hyvänä esimerkkinä Joensuun kaupungin IT-laitehankinta 11. Lisäksi hankintapalvelun verkkopalveluun lisättiin blogipalsta, jonka ensimmäinen blogikirjoitus koski ammattikeittiölaitteiden energiatehokkuuden parantamista Suomessa 12. Ammattikeittiölaitteiden kriteerityö vei arvioitua enemmän henkilöresursseja ja tilaajan kanssa sovittiin alihankintaresurssien siirtämisestä työresursseiksi. Lisäksi tilaajan kanssa sovittiin syksyllä osallistumisesta joulukuussa pidettyyn Pohjoismaiseen työpajaan elinkaarikustannusten laskennasta. Tavoitteena oli tehostaa yhteistyötä muun muassa EED:n artikla 6 toimeenpanosta kestäviä julkisia hankintoja edistävien valtionorganisaatioiden kesken. Projekti toteutui, edellä kuvatut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti Vaikutusarvioita Asetetut tavoitteet Projekti sisältää sisäisen tuen vaikutusten arvioinneille eri energiatyöohjelman projekteissa. Työ sisältää myös tehtyjen vaikutusarvioiden läpikäynnin sekä yhteenvetotaulukon työstämisen vuoden 2013 energiatyöohjelman loppuraporttiin. Lisäksi tehdään yhteenveto vuoden 2015 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina (VNp). Aiempina vuosina on kehitetty arviointikehikko energiatehokkuuden toimeenpano-ohjelman seurantaan ja vaikutusten jälkikäteisarviointiin (ex post). Vuosien jatkohankkeissa myös seurattiin toimenpiteiden käynnistymistä ja toteutettiin vaikuttavuuden arviointi niille toimenpiteille, joille se on mahdollista. Vuoden 2014 hankkeen tavoitteena on edelleen seurata toimenpiteiden käynnistymistä ja tuottaa vaikuttavuusarvioita niille toimenpiteille, joille se on mahdollista. Työn suuntaamisessa otetaan huomioon mm. energia- ja ilmastostrategian ja energiatehokkuusdirektiivin seurantaan liittyvät mahdolliset tilaajalta tulevat tarpeet. Hanke nimeltään Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus, indikaattorit ja vaikutukset (IMPAKTI) valmistui keväällä Vuonna 2014 käytetään aiemmassa hankkeessa ja sen jatkohankkeessa kehitettyä Excel-työkalua, jonka taulukot päivitetään vuoden 2013 tiedoilta 11 Joensuun seudun hankintatoimi huomioi IT-laitteiden ympäristöominaisuudet 12 Blogi: Ammattikeittiöiden säästömahdollisuudet hyödyntämättä 15

18 siltä osin kuin ne ovat loppuvuodesta saatavilla. Kuvasarjaan liitetään tarvittaessa lyhyt selittävä yhteenveto tekstimuodossa ja päivitetään esimerkiksi mahdolliset muuttuneet tietolähteet, jotka on jatkossa tarpeen ottaa huomioon. Toimenpiteet ja tulokset Tammikuussa käytiin läpi vuoden 2013 projekteissa tehdyt vaikutusarviot ja työstettiin niistä yhteenveto energiatyöohjelman 2013 loppuraporttiin. Vuoden lopulla käynnistettiin vastaavan yhteenvedon laadinta vuoden 2014 työohjelman loppuraporttiin. Työ viedään loppuun vuoden 2015 ohjelmassa tammikuussa. Tilaajan kanssa sovittiin, ettei suunnitelmaan kuulunutta yhteenvetoa vuoden 2015 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista tehty. Valtioneuvoston periaatepäätöksen arvioinnissa tuotettiin saatavissa olevat toimenpiteiden vaikutusarviot vuodelle 2013 ja päivitettiin tarpeen mukaan vanhoja arvioita. Lisäksi suunnitelman mukaisesti osallistuttiin vaikutusarviointia käsittelevään IEPPECkonferenssiin (International Energy Policies Programmes Evaluation Conference) 13 Berliinissä syyskuussa. Uusiutuvan energian toimenpiteiden vaikutukset vuonna 2013 päivitettiin ja ne raportoitiin kalvosarjana vuonna 2013 laaditun raportointipohjan mukaisesti. Lisäksi uutena asiana tilaajan kanssa sovittiin, että uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutustenarviointityökalun päivitys vastaamaan uusia taakanjakopäätöksen raportointivaatimuksia (Policies and Measures) voitiin käynnistää syksyllä. Sen vuoden 2014 aikana toteutuvan työn alihankintaan tarvittava resurssi sovittiin siirrettäväksi muualta vapautuvasta resurssista (ks. luku 1.2.1). Työ jatkuu vuoden 2015 alussa. Projekti toteutui, edellä kuvatut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti Energiatrendit Asetetut tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää joukon indikaattoreita, jotka on raportoitava direktiivin edellyttämässä vuosittaisessa raportoinnissa. EED:n vuosiraportissa on myös analysoitava indikaattoreiden mahdolliset muutokset. Tavoitteena on päivittää vuonna 2005 toteutettu ns. trendikatsaus, johon otetaan mukaan kaikki EED:n vuosiraportin edellyttämät indikaattorit ja lisäksi muita kansallisesti kiinnostavia indikaattoreita. Hankkeessa raportoidaan myös mm. IEE-ohjelman ODYSSEE-MURE-projektin projektikokouksien kautta saatava tieto liittyen erityisesti ODYSSEE-tietojen ja indikaattoreiden hyödyntämiseen säästöjen laskennassa ja energiatehokkuuden seurannassa EU-tasolla. Lisäksi kartoitetaan pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeiden kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden tarjonta energiamerkinnän mukaan luokiteltuna. Työllä jatketaan vuodesta 1999 olevaa aikasarjaa. Työssä jatketaan myös vuonna 2012 aloitettua vastaavaa kartoitusta pesukoneille ja kuivausrummuille sekä 2013 alkanutta kartoitusta televisioille. 13 IEPPEC 2014 Berlin Conference 16

19 Toimenpiteet ja tulokset Päivitettiin ns. trendikatsaus sisältäen sekä raportin että kalvosarjan 14. Raportti tehtiin aiemmasta poiketen vain englanniksi ja sen voi pyytää toimittamaan Motivan www-sivuilla olevan tiedon perusteella 15. Trendikatsaus sisältää kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit, jotka myös analysoitiin EED-vuosiraporttiin (ks. luku 1.2.1). ODYSSEE-MURE-projektin projektikokouksia oli kaksi, Lontoossa tammikuussa ja Zagrebissa syyskuussa. Energiavirastolle toimitettiin kokousmuistiinpanot ja lisäksi valmisteltiin projektiin liittyvää esitettä kotitalous- ja palvelusektorin toimenpiteistä. Elokuussa tehtiin vuosittain toteutettu kylmälaitteiden tarjonnan kartoituskierros pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeissä. Kartoituksen tuloksista tehtiin tilaajalle lyhyt analyysi ja esittelykalvo. Kalvo Kylmälaitteiden tarjonta pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeissä löytyy Motivan www-sivuilta ns. Trendikatsaus kalvosarjasta 14. Energiamerkinnän seurannasta julkaistiin lisäksi lehdistötiedote 16 Energiansäästöviikolla yhdessä ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä -projektin (luku 5.2.3) kanssa. Kartoitus sisälsi tällä kertaa kylmäsäilytyslaitteiden lisäksi kolmannen kerran pyykinpesukoneet ja kuivausrummut ja toista kertaa televisiot. Projektille vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 1.3 Arvioidut vaikutukset Toiminta-alueen projekteilla luodaan edellytyksiä toiminnan vaikutusten arviointiin, painottamiseen ja priorisointiin ja arvioidaan muiden projektien vaikutuksia. 14 Energiatehokkuustrendejä Kalvosarja (2011, 2012 data) 15 Energiatehokkuusindikaattorit 16 Energiamerkit kertovat: Kodinlaitteet entistä energiatehokkaampia 17

20 2 Energiatehokkuussopimustoiminta 2.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Vuoden 2008 alussa käynnistyneet uudet TEM:n vastuualueen energiatehokkuussopimukset kaudelle kattavat laajalti elinkeinoelämän eri alueet energiavaltainen teollisuus (sisältää myös energiantuotannon), muu teollisuus ja palveluala (sisältää elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä palvelualoilta kaupan, matkailu- ja ravintolapalvelut sekä autoalan ja lisäksi keskisuuren teollisuuden ja palvelualan yleiset toimenpideohjelmat) sekä energiapalvelut (sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kaukolämmön myynnin ja jakelun sekä erillistuotannon). Elinkeinoelämän lisäksi energiatehokkuussopimustoiminta käynnistyi vuonna 2008 kunta-alalla erikseen suurille ja pienille kunnille. Näiden lisäksi TEM:n päävastuulla on Höylä III -energiatehokkuussopimus, joka sisältää liikenne- ja lämmityspolttonesteiden jakelun sekä öljylämmityskiinteistöt, sekä vuoden 2011 alussa käynnistynyt kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma. TEM:n vastuulla olevien sopimusten lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on tavarakuljetusten ja logistiikan sekä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimusten toimeenpano. Lisäksi ympäristöministeriö vastaa kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvasta asuinkiinteistöalasta ja maa- ja metsätalousministeriö vuosina toteutettavan maatilojen energiaohjelman toimeenpanosta. Myös em. sopimusten vastuuministeriöt ja/tai ko. hallinnon alalla toimivat virastot tilaavat näiden sopimusten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä tehtäviä Motivalta. Energiatehokkuussopimustoiminta on ollut ensisijainen työkalu päästökaupan ulkopuolella olevia toiminta-alueita koskevan ns. energiapalveludirektiivin (ESD) toimeenpanossa Suomessa ja jatkossa erityisesti TEM:n vastuulla olevien energiatehokkuussopimusten on suunniteltu olevan keskeisessä roolissa energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisessa toimeenpanossa. TEM:n vastuulla olevien energiatehokkuussopimusten tulosten seuranta ja raportointi on ollut ja on myös jatkossa olennaista EED:n asettamien tavoitteiden saavuttamisen seurannassa sekä direktiivien edellyttämissä raportoinneissa liittyen toimenpiteiden vaikutustenarviointiin. Sopimustoiminnan ensimmäisen kolmivuotiskauden markkinointiin ja toiminnan käyntiinajoon keskittyneen vaiheen ( ) jälkeen vuonna 2012 siirryttiin painottamaan sopimusten toimeenpanoa tukevaa työtä vuoden 2016 loppuun jatkuvalla sopimuskaudella. Tätä jatketaan ja samalla työssä otetaan myös huomioon vuoden 2012 lopussa voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisen toimeenpanon tukeminen. Motivan toiminnan painopisteet vuonna 2014: Osallistuminen sopimusten/toimenpideohjelmien toimeenpanoon ja niitä tukeviin kehitysprojekteihin yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa Sopimusaloilla osallistuttiin sopimusten toimenpideohjelmien toimenpanoon yhdessä sopimusosapuolien kanssa sekä ohjaus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. Useimmilla sopimusalu- 18

21 eilla osallistuttiin joko käynnissä oleviin kehityshankkeisiin tai uusien kehityshankkeiden suunnitteluun. Lisäksi useimmilla sopimusalueilla järjestettiin liittyneille toimijoille mm. seminaareja, joissa oli mahdollista saada tietoa mm. energiatehokkuuteen liittyvistä työkaluista tai vuosiraportoinnista ja seurantajärjestelmän käytöstä. Energiatehokkuusneuvonta erityisesti sopimuksessa mukana oleville yrityksille projektia osittain rahoittavien liittojen toiminta-alueilla Energiatehokkuusneuvonta on keskeinen projekti keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmien toimeenpanossa. Neuvonnan kysyntä jatkui edellisen vuoden tapaan teknologia-, elintarvike- ja kemianteollisuuden alueilla sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Neuvojan yrityskäynneille ja puhelinneuvonnalle on kysyntää. Sopimusalueiden ja niiden sisältämien toiminta-alueiden toiminnan tuloksia ja toimeenpanon etenemistä kuvaavien vuosiraporttien tuottaminen Kaikkien toiminta-alueiden vuoden 2013 tiedot sisältävät vuosiraportit valmistuivat suunnitellusti syksyllä ja löytyvät sopimusten www-sivuilta 17. Lisäksi elinkeinoelämän alueella tehtiin yhteenvetoraportti, joka sisältää kaikki toiminta-alueet 18. Vuosiraportointitiedoista tuotettiin myös toiminta-alueittain yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä 19. Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän käytön opastus, ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys Pidettiin seurantajärjestelmän käytöstä ja vuosiraportoinnista verkkokoulutuksia teollisuuden, palvelualan ja energiapalvelujen toimenpideohjelmiin liittyneille. Lisäksi neuvottiin tarpeen mukaan käyttäjiä puhelimella ja sähköpostilla. Toteutettiin seurantajärjestelmään pienehköjä jatkokehitystöitä liittyen mm. raportoitujen käyttöteknisten toimenpiteiden käsittelyyn, kuntien rakennuskannan energiatietojen toimittamiseen, energiapalvelujen toimenpideohjelman asiakaspään toimien raportointiin ja lisätiedon lisäämiseen ja näyttämiseen raportoiduille toimenpiteille. Lisäksi tehtiin muita pienimuotoisia huolto- ja kehitystöitä. Energiatehokkuussopimukset.fi -sivuston ylläpito Sopimustoiminnan verkkosivuston sisältöä ylläpidettiin kaikilla sopimusalueilla ja eri toiminta-alueiden ekstranet-sivustolla. Sivustoilla on ajantasaiset tiedot liittyneistä toimijoista sekä mm. uusimmat vuosiraportit ja esimerkkikortit. Lisäksi eri toiminta-alueilla pidettyjen tilaisuuksien materiaali, ja muita työkaluja löytyy ko. toiminta-alueiden ekstranet-sivustoilta. 17 Energiatehokkuussopimustoiminta Vuosiraportit 18 Energiatehokkuussopimukset Elinkeinoelämän eri alojen yhteenvetoraportti Toteutetuiksi raportoidut toimenpiteet 19

22 2.2 Toiminta-alueen projektit Energiavaltainen teollisuus Asetetut tavoitteet Projektin tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoa. Ko. toimenpideohjelmaan on liittynyt lähes kaikki energiavaltaisen teollisuuden yritykset. Energiavaltaisen alan toimenpideohjelman täytäntöönpanon ytimenä on energiatehokkuusjärjestelmä (jatkossa ETJ), jonka käyttöönotto ja soveltaminen koko sopimuksen ajan ovat velvoitteena energiavaltaisen alan sopimusyrityksissä. Motivan työ palvelee sekä yrityksiä ja elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen tehollisuuden toimenpideohjelman osapuolia. Työ sisältää mm. yritysten käyttöönottamaan Energiatehokkuusjärjestelmään (ETJ) liittyvää työtä, seurantaa ja viestintää sekä kehityshankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Motivan koordinoima vuodesta 2005 aktiivisesti toiminut ns. jatkuvan parantamisen työryhmä (JaPa) on teollisuusyritysten ja energiantuotannon yritysten yhteinen taustaryhmä, joka on erinomainen kanava kuulla yritysten tarpeita mm. uusia kehityshankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Yhteistyötä jatketaan myös Vuoden kuluessa valmistellaan yksi tai mahdollisuuksien mukaan kaksi uutta kehityshanketta, mikäli riittävä määrä yrityksiä saadaan niihin mukaan. Hankkeet on tavoitteena käynnistää viimeistään vuoden viimeisellä neljänneksellä. Hankkeiden vaikuttavuus ja toimenpiteiden aktiivinen toteuttaminen on erityisen tärkeää energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukanaan tuomien tavoitteiden vuoksi. Teollisuudella on merkittävä rooli EED:n tavoitteiden toteutumisessa ( ) ja erityisesti EED:n artikla seitsemään liittyvän kansallisen kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamisessa vuonna EED:n artikla seitsemän säästötavoitteen kumulatiivisen laskentatavan vuoksi vuosina toteutettavien toimenpiteiden painoarvo on erityisen merkittävä. Työssä seurataan myös energianhallintajärjestelmästandardin ISO toimeenpanoa, liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon, järjestetään 1 2 käytännönläheistä seminaaria, osallistutaan kansainväliseen teollisuuden energiatehokkuutta koskevaan seminaariin ja seurataan energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEENin käynnistämää tutkimusohjelmaa energian käytön tehokkuudesta (EFEU - Efficient Energy Use). Toimenpiteet ja tulokset Nykyisen sopimuskauden alussa perustettiin ns. jatkuvan parantamisen JaPa-työryhmä, jossa käsitellään elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanon haasteita ja kehitystarpeita ja -hankkeita. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti Motivan vetämänä jo yhdeksättä vuotta. Vuonna 2014 ryhmä kokoontui kolme kertaa, osallistumisaktiivisuus on erittäin hyvä. Kokouksissa aiheina olivat mm. energiatehokkuussopimuksien jatko vuodesta2017 lähtien ja yhteiset kehityshankkeet. Sopimustoiminnan toimeenpanon tueksi yritysten kanssa yhdessä toteutettu vuonna 2012 käynnistyneen Ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen -projektin loppuseminaari pidettiin tammikuussa Aihe kiinnosti suuresti, seminaariin osallistui n. 90 henkilöä. Myös Motivan uutiskirjeen lukijat olivat aiheesta kiinnostuneita ja aihetta käsittelevä linkki aukaistiin 20

23 yli 500 kertaa, mikä on ennätys Motivassa. Asiasta uutisoitiin myös valtakunnallisessa mediassa. Projekti herätti myös kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset esiteltiin kansainvälisessä eceee Industrial Summer Study -konferenssissa Hollannissa kesäkuussa Projektiin osallistuneilta yrityksiltä saatiin hankkeesta positiivinen palaute. Projektin tuloksista on kerrottu myös yrityskäynneillä, energiakatselmoijien peruskurssilla ja loppusyksystä pidetyssä energiakatselmoijien ajankohtaisseminaarissa. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri vaikuttavuus projektin tuloksille. Alkuvuodesta valmisteltu yritysten kanssa yhteistyössä toteutettava kehityshanke lämmönsiirron energiatehokkuudesta käynnistettiin ja työhön liittyvä kirjallisuusselvityksen luonnos saatiin valmiiksi. Kirjallisuusosuus täydennetään oppaan muotoon vuoden 2015 työpajoista saattavien yritysesimerkkien valmistuttua. Tilaajan kanssa sovitusti tähän projektiin varatusta alihankintaresurssista muutettiin osa työaikaresurssiksi, koska kirjallisuusselvityksen lisäksi alihankintana tehtävä kenttätyöosuus siirtyi vuodelle Toinen kehityshanke, Teollisuuseristeiden energiatehokkuus, aloitettiin myös kirjallisuusselvityksellä, jonka ensimmäinen versio valmistui vuoden loppuun mennessä. Projekti jatkuu vuonna 2015, ja mukaan haetaan vielä esimerkkiyrityksiä, jotta opas saadaan mahdollisimman hyvin palvelemaan yritysten käytännön tarpeita. Toukokuussa pidettiin Tampereella jo perinteeksi muodostunut energiaintensiivisen alan energiatehokkuuden ajankohtaispäivä (aiemmin ETJ-ajankohtaisseminaari ) ja vuosittainen kaksipäiväinen ISO50001 / Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ -koulutuspäivä. Lisäksi valmisteltiin yhteistyössä Energiaviraston ja sertifiointilaitosten kanssa osana Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanoa ns. ETJ+ 20, joka on päivitetty versio energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimuksen velvoitteena olevasta energiatehokkuusjärjestelmästä ETJ. Yritysten vuosiraportointi sujui edellisvuoden tapaan kattavasti ja lähes aikataulussaan. Vuoden 2013 yritysten raportoimista tiedoista koottiin alustavat tulokset esiteltäviksi koko sopimustoiminnan johtoryhmän toukokuussa pidettyyn kokoukseen ja alustava toimialakohtainen raportti toimitettiin toimialaliitolle kesäkuun loppuun mennessä. Lopullinen energiavaltaisen teollisuuden toimialakohtainen vuosiraportti toimitettiin sovitun mukaisesti aikataulussaan syyskuun loppuun mennessä Lisäksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuoden 2013 lopun tilanteesta tehtiin yhteenvetoraportti, joka koski kaikkia elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialoja 23. Motivan, Aalto-yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston välistä vuoropuhelua energiatehokkuudesta tiivistettiin tapaamisissa ja seminaareissa. Vuosi 2015 näyttää, miten yhteisiä ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi saadaan toteutukseen. Asia riippuu paljon mm. yritysten innokkuudesta lähteä rahoittajiksi hankkeisiin. Projektin viestintä toteutettiin projektin eri osa-alueiden hankkeiden viestintänä. Projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti. 20 Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ 21 Energiatehokkuussopimukset Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Energiatehokkuussopimukset Toimialakohtaiset vuosiraportit Energiatehokkuussopimukset Elinkeinoelämän eri alojen yhteenvetoraportti

24 2.2.2 Keskisuuri teollisuus ja palveluala Asetetut tavoitteet Projektin tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden ja palvelualojen toimenpideohjelmien toimeenpanoa. Lisäksi työ sisältää ko. alueeseen liittyviä energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyviä pienimuotoisia tehtäviä. Keskisuurten energiankäyttäjien toimenpideohjelmien toimeenpanoa tukeva työ palvelee yrityksiä sekä elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimusosapuolia ja se sisältää mm. kehityshankkeiden toteuttamista, toimeenpanon seurantaa, osallistumista toimenpideohjelmien ohjausryhmien kokouksiin ja viestintää. Vuonna 2009 Teknologiateollisuus ry, Elintarviketeollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Muoviteollisuus ry ja Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa aloitettua energiatehokkuusneuvonta -projektia jatketaan edellyttäen, että toimialaliitot jatkavat rahoitustaan vuodelle Neuvonnan puitteissa kootaan hyviä käytäntöjä monistettavaksi laajasti erilaisissa yrityksissä eri aloilla ja järjestetään seminaareja käytännön läheisistä aiheista. Passiivisia yrityksiä aktivoidaan toteuttamaan ja raportoimaan energiansäästötoimenpiteitä yrityskäynnein, puhelinneuvonnalla ja uutiskirjein. Vuoden 2013 lopussa käynnistynyt Teollisuuden prosessiuunien energiatehokkuus - kehityshanke toteutetaan loppuseminaaria lukuun ottamatta vuonna Hankkeen aikataulussa on kuitenkin otettava huomioon osallistuvien yritysten aikataulut. Toimenpiteet ja tulokset Energiatehokkuusneuvonta on keskeinen projekti keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmien toimeenpanossa. Energiatehokkuusneuvontaa jatkettiin teknologiateollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa ja matkailu- ja ravintola-alalla. Yrityskäynneille ja puhelinneuvonnalle on jatkuvasti tasaista kysyntää. Erityisesti on pyritty aktivoimaan passiivisia sopimusyrityksiä ja neuvomaan uusia liittyneitä. Neuvontaa tukee hyvin myös aiheeseen liittyvä Kemianteollisuus ry:n kanssa toteutettava Spice3-projekti (ei Energiaviraston energiatyöohjelmaan kuuluva Euroopan laajuinen hanke, jossa on mukana 13 maata). Siinä aktivoidaan ja tuetaan kemianteollisuuden yrityksiä energiatehokkuustyöhön ja isojen ja pienien yritysten energiatehokkuuskummitoimintaan. Vuoden 2014 energiatehokkuusneuvonnan seminaari pidettiin syksyllä 2014 ylijäämälämmön hyödyntäminen teemalla. Aihe koettiin mielenkiintoiseksi ja tilaisuuteen osallistuikin noin 70 henkilöä. Myös laitetoimittajille annettiin mahdollisuus tuoda osaamistaan esille tilaisuudessa. Tammikuuksi suunniteltu ja valmisteltu matkailu- ja ravintola-alan seminaari ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Seminaarin asioita käsiteltiin sen sijaan matkailu- ja ravintolaalan muissa tilaisuuksissa. Syksyllä 2013 käynnistettyä kehityshanketta Teollisuuden prosessiuunien energiatehokkuus TUET jatkettiin kenttämittauksin yrityksissä. Syksyn aikana pidettiin loput työpajat yrityskohtaisten uunien mittaustuloksista. Lisäksi valmisteltiin yritysten käyttöön projektin tuloksista opasta ja sähköisessä muodossa olevaa digikoulutusaineistoa sekä yrityskohtaisia käytännön esimerkkejä uuneja käyttävistä teollisuusyrityksistä. Viestintämateriaali viimeistellään ja 22

25 julkaistaan vuoden 2015 alussa, jolloin pidetään myös projektin loppuseminaari. Projektin tuloksista kerrottiin myös mm. Motivan asiakaslehdessä M+ 24 ja tiedotteessa 25. Tilaajan kanssa sovitun mukaisesti alihankintaan varatusta resurssista osa muutettiin omaksi työksi, koska konsultilla ei ollut suunnitellusti valmiuksia tehdä raporttia valmiiksi. Lisäksi tämän alueen työaikaresurssia sovittiin tilaajan kanssa kasvatettavaksi joitain päiviä siirtämällä kunta-alan alihankintaresurssista vapautuvaa resurssia (ks. luku 2.2.5). Liittyneiden yritysten vuosiraportointi sujui edellisen vuoden tapaan. Täydennyspyyntöjä jouduttiin myös tänä vuonna lähettämään. Tuloksia esiteltiin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmakohtaisissa ohjausryhmissä kevään lopulla ja toimialakohtaiset alustavat tulokset sisältävät toimialakohtaiset raportit lähetettiin toimialaliitoille kesäkuun loppuun mennessä. Lopulliset keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimialakohtaiset vuoden 2013 lopun tilannetta kuvaavat vuosiraportit lähetettiin toimialaliitoille sopimuksen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä 26. Lisäksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuoden 2013 lopun tilanteesta tehtiin yhteenvetoraportti, joka koski kaikkia elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialoja 27. Vuosiraportointitiedoista kootaan myös yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä toimialoittain 28. Projekteihin sisältyvän viestinnän lisäksi Motivan asiakaslehdessä M+ julkaistiin useampia keskisuuren teollisuuden tai yksityisen palvelualan artikkeleja. Alkuvuodesta pidettiin säästöjen laskentaa sekä vuosiraportointia ja seurantajärjestelmän käyttöä koskeva nettipohjainen etäkoulutus elinkeinoelämän sopimuksessa erityisesti teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmiin liittyneille. Työ toteutettiin yhteistyössä energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon ja energiatehokkuussopimusten seurantaan liittyvien projektien (ks. luvut ja 1.2.2) kanssa. Projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti Energiantuotanto Asetetut tavoitteet Motiva osallistuu vuonna 2014 Energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) toimeenpanon edellyttämiin kehitys- ja koulutustehtäviin, vuoden 2013 sopimustoiminnan tulosten vuosiraportointiin ja siihen liittyviin mahdollisiin opastus- ym. tehtäviin sekä energiantuotannon kehityshankkeisiin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelman ohjausryhmä käynnisti vuonna 2013 Kattilalaitosten energiatehokkuus 24 Motivan asiakaslehti M+ 3/2014, s. 12, Pidä tuotannon sydän kunnossa 25 Teollisuudelle miljoonasäästöt uunien energiatehokkuudesta 26 Energiatehokkuussopimukset Toimialakohtaiset vuosiraportit Energiatehokkuussopimukset Elinkeinoelämän eri alojen yhteenvetoraportti Toteutetuiksi raportoidut toimenpiteet 29 Motivan asiakaslehti M+ 2/2014, s. 6 Energiaa ei kulu hukkaan Saarioisella, s. 28 Energiaviisasta kaupankäyntiä 30 Motivan asiakaslehti M+ 3/2014, s. 16 Tehokkuus tuo säästöjä 23

26 -kehityshankkeen valmistelun. Valmisteluun liittyvän kyselyn vastausten perusteella päätetään hankkeen sisällöstä ja jatkotoimista. Toimenpiteet ja tulokset Liittyneiden yritysten vuosiraportointi sujui edellisen vuoden tapaan. Tulokset esiteltiin energiantuotannon toimenpideohjelman ohjausryhmässä ja toimialakohtainen alustava raportti lähetettiin toimialaliitolle kesäkuun loppuun mennessä. Lopullinen raportti toimitettiin sopimuksen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä 31. Lisäksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuoden 2013 lopun tilanteesta tehtiin yhteenvetoraportti, joka koski kaikkia elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialoja 32. Tammikuussa 2014 toteutettiin energiatehokkuuteen ja kattilan hyötysuhteeseen liittyvä kysely kiinteän polttoaineen kattilalaitokselle, jotka kuuluvat energiantuotannon energiatehokkuussopimukseen tai ovat kohderyhmään kuuluvia lämpöyrittäjiä. Vastaukset ja ehdotus yhteiseksi kehityshankkeeksi käsiteltiin energiantuotannon toimenpideohjelman ohjausryhmän kokouksessa. Loppuvuodesta toteutettiin alihankintana pieni kartoitustyö laitetoimittajien ja kattilalaitosten kiinnostuksesta osallistua hankkeeseen. Energiantuotantoalan sopimusyrityksille järjestettiin tammikuussa 2014 koulutusta energiantuotannon säästöjen laskennasta ja raportoinnista. Projekti toteutui suunnitellusti Energiapalvelut Asetetut tavoitteet Motiva osallistuu energiapalvelujen toimenpideohjelman toimeenpanoon ja seurantaan sopimusosapuolien ja tilaajan tukena. Energiapalvelujen toimenpideohjelman seurannan tarpeet ovat muusta poikkeavat, erityishaasteena on asiakkaille suunnattujen energiatehokkuuspalvelujen raportointi ja niiden säästövaikutusten arviointi. Lisäksi työ sisältää energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyviä pienimuotoisia tehtäviä. Hankkeen hallinnointi ja toimeenpanon tuki sisältää mm. osallistumisen ohjausryhmän toimintaan sekä vuosittaiseen raportointiin ja seurantajärjestelmään liittyviä opastus- ja neuvontatehtäviä. Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa tukevat tehtävät nähdään edelleen vuonna 2014 projektin ensisijaisena mahdollisen kehityshankkeen kohteena. Aiemmin vuonna 2012 valmistuneesta kehityshankkeena toteutetusta työstä saatiin kansallisella tasolla näkemys energiayhtiöiden asiakkaille suuntaamien energiatehokkuustoimien energiansäästövaikutuksista. Aihepiiri nähdään edelleen tärkeänä ja se on alue, jolle vuonna 2014 käynnistyy mahdollisesti jatkokehitystyö yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa. 31 Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti Energiatehokkuussopimukset Elinkeinoelämän eri alojen yhteenvetoraportti

27 Toimenpiteet ja tulokset Motiva järjesti alkuvuodesta 2014 Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden sopimusyritysten yhdyshenkilöille kaksi sopimustoiminnan seurantajärjestelmän ja vuosiraportoinnin verkkokoulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 25 henkilöä. Yhtiöt raportoivat keväällä Energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmään energiatehokkuustoimenpiteet vuodelta Tulokset esiteltiin energiapalvelujen toimenpideohjelman ohjausryhmässä ja toimialakohtainen alustava raportti lähetettiin toimialaliitolle kesäkuun loppuun mennessä. Lopullinen raportti toimitettiin sopimuksen mukaisesti syyskuun loppuun mennessä 33. Lisäksi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen vuoden 2013 lopun tilanteesta tehtiin yhteenvetoraportti, joka koski kaikkia elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialoja 34. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan mm. Motivan koordinoiman kuluttajien energianeuvonnan ja sopimustoiminnan yhteyksiä ja merkitystä. Energianeuvonta limittyy energiayhtiöiden asiakkaille antamiin energiatehokkuuspalveluihin sekä Energiatehokkuusdirektiivin (EED) velvoitteisiin. Energiatehokkuusdirektiivin energiapalvelujen sopimustoimintaan liittyvän työryhmän työ jatkui epävirallisesti vielä alkuvuonna. Motiva osallistui mm. mittaamista ja laskutusta koskevan jaoston työskentelyyn ja esitteli huoneistokohtaiseen lämmön mittaamiseen liittyvän selvityksen tuloksia kevään CA EED -kokouksessa jäsenmaiden ja komission edustajille. Kehityshankkeisiin, sisältäen EED toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, jotka koskivat mm. huoneistokohtaista lämmön mittaamista ja vuosiraportointiin liittyvään työhön, kului alkuvuodesta ennakoitua enemmän työaikaresurssia. Tilaajan kanssa sovittiin syksyllä, että kehityshankkeisiin varattua alihankintaresurssia voidaan siirtää kattamaan tätä työtä, koska energiayhtiöiden asiakkaille suuntaamien energiatehokkuustoimien energiansäästövaikutuksista ei käynnistetty vuoden 2014 aikana kehityshanketta. Energiateollisuus ry:n kanssa ei käynnistynyt sopimusalueella kehityshanketta. Muuten projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti Kunta-ala Asetetut tavoitteet Tavoitteena on kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman liittymisen ja toimeenpanon tukeminen, osallistuminen sopimusalueen kehityshankkeisiin sekä sopimustoiminnan vuosiraportointiin niin, että liittyneiden kuntien mahdollisuudet tavoitteidensa saavuttamiseen paranevat. Kuntia neuvotaan edelleen tarvittaessa puhelimitse ja sähköpostilla sopimustoimintaan liittymisessä sekä sopimuksen ja ohjelman toimeenpanoa koskevissa asioissa. Sopimustoimintaa ja sen tuloksia tehdään tunnetuksi eri keinoin, mm. osallistumalla harkinnan mukaan tilaisuuksiin, joissa kokoontuu kuntien edustajia. Motiva osallistuu mm. kuntien 33 Energiatehokkuussopimukset Energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelman vuosiraportti Energiatehokkuussopimukset Elinkeinoelämän eri alojen yhteenvetoraportti

28 vuoden 2014 ilmastokonferenssin suunnitteluun ja toteutukseen. Huolehditaan sopimustoiminnan aineistojen saatavuudesta Motivan ylläpitämässä - palvelussa. Motiva vastaa kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan (KETS ja KEO) vuosiraportin tuottamisesta sopimuskunnilta saatujen tietojen perusteella. Työhön sisältyy raportoinnin ohjeistus ja opastaminen sekä myös liittyneiden raportoimien tietojen tarkistukset sekä mm. puuttuvien tietojen karhuaminen. Sopimuksen ja ohjelman toimeenpanoa tukevaa tiedotus- ja koulutusaineistoa tuotetaan esiin nousevista hyvistä käytännöistä. Keskeinen viestintäkanava on Motivan ylläpitämä -palvelu sekä myös Motivan asiakaslehti M+. Energiatehokkuussopimukseen ja -ohjelmaan liittyneiden kuntien yhdyshenkilöille järjestetään sopimuksen toimeenpanoa tukeva koulutus-, verkottumis- ja tiedonvaihtotilaisuus, ns. yhdyshenkilöpäivät. Kuntien ESCO-palvelujen hankintaa edesauttava tiedotus ja viestintä jatkuu. Tavoitteena on myös toteuttaa ESCO-seminaari kuntaväelle. Uusina sopimustoiminnan kehityshankkeina on vuonna 2014 tavoitteena käynnistää hankkeet kuntien yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen sekä LED-katuvalaistuksen aihepiireistä. Toimenpiteet ja tulokset Motiva esitteli kuntien sopimustoimintaa ja sen tuloksia tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joissa kuntien edustajia oli läsnä tai joissa aiheina olivat energiakatselmustoiminta, ESCO-palvelu tai kuluttajien energianeuvonta. Liittymisen, toimeenpanon ja raportoinnin neuvontaa tehtiin vastaanotettujen kyselyjen mukaan. Liittyneiden, erityisesti uusien vuoden 2013 liittyjien, sopimustoiminnan raportointia ym. koskeviin kysymyksiin vastattiin ja lisäksi pyrittiin tukemaan liittyneitä sopimustoiminnan velvoitteiden toteutuksessa. Raportointikauden aikana ei erillistä sopimustoiminnan seurantajärjestelmän käyttöä ja vuosiraportointia koskevaa verkkokoulutusta kunta-alan sopimukseen liittyneille järjestetty, mutta verkkokoulutuksia on jatkossa tarkoitus toteuttaa tarpeen mukaan. Koulutustarvetta ylläpitää edelleen uusien liittyjien mukaantulo ja sopimusyhdyshenkilöiden vaihtuvuus. Liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien vuosiraportointi sujui edellisen vuoden tapaan. Täydennyspyyntöjä jouduttiin myös tänä vuonna lähettämään. Vuosiraportti valmistui suunnitellusti syyskauden alkupuolella 35. Vuosiraportointitiedoista koottiin myös yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä 36. Kokonaan raportoinnin laiminlyöneille lähetettiin sen seuraamuksista muistuttavat kirjeet keväällä ja kesällä. Energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyneille raportoinnin laiminlyöntien seurauksista kertovan kirjeen lähettäjä oli TEM ja energiaohjelmaan (KEO) liittyneille Motiva. Myös KETS-johtoryhmässä keskusteltiin syksyllä vuosiraportoinnin laiminlyönneistä, jossa päätettiin myös jatkotoimista muistutuskirjeen saaneiden osalta. Kuntasopimusten yhdyshenkilöiden verkottumis- ja tiedonvaihtotilaisuus eli yhdyshenkilöpäivät, pidettiin marraskuun alussa Gustavelundissa Tuusulassa. Tilaisuuden työ- 35 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti Toteutetut toimenpiteet kunta-alalla

29 ryhmissä osallistujilta pyydettiin näkemyksiä, toiveita ja mahdollisia muutosajatuksia uuden sopimuskauden (2017 ) vuonna 2015 alkaviin sopimusneuvotteluihin. Aiheeseen liittyen ilmestyi myös artikkeli Motivan asiakaslehdessä M+ 37. Myös katuvalaistuksen energiatehokkaista ratkaisuista kunnissa julkaistiin esimerkki Jyväskylästä 38. ESCO-palvelua tehtiin tunnetuksi erityisesti kunta-alalla osallistumalla Jyväskylän kaupungin kuntien hankintahenkilöille kohdistettuun katuvalaistuskiertueeseen. Seminaarit järjestettiin keväällä Joensuussa ja Vaasassa ja elokuussa Jyväskylässä. Motiva piti tilaisuuksissa kaksi puheenvuoroa, toisen LED-valaistuksen elinkaarikustannuksista ja toisen ESCO-hankinnasta. Lisäksi tilaisuuksissa Motivalla oli omat ns. rastipisteet tiedon jakoa varten. Tilaisuuksiin osallistui runsaasti kuntien edustajia. Lisäksi osallistuttiin toukokuussa Kuntaliiton Ilmastokonferenssiin Tampereella, jossa Motivalla oli oma osasto ja esitykset mm. ESCO-palvelusta. Tilaajan kanssa sovittiin jo keväällä, että edellä mainittujen kuntatilaisuuksien ESCO-luennot korvasivat alun perin suunnitellun erillisen ESCO-seminaarin. Ko. tilaisuuksissa oli mahdollisuus tehokkaasti tiedottaa myös Motivan vuodenvaihteessa 2013/2014 tekemän LED-valaistuksen elinkaarikustannusselvityksen tuloksista. Energiatehokkuusdirektiivin tuomista muutos- ja/tai kehitystarpeista kunta-alan energiatehokkuustoimintaan keskusteltiin useissa kunta-alan tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Tilaajan kanssa sovittiin syksyllä, että osa alihankintana varatusta resurssista voidaan siirtää omaksi työksi liittyen mm. EED toimeenpanoon liittyvän energiatehokkuuslain valmisteluun kohdistuvien tehtävien ennakoitua suurempaan resurssitarpeeseen ja vapautuva resurssi elinkeinoelämän keskisuuren teollisuuden ja palvelualan kehityshankkeeseen (ks. luku 2.2.2). Muuten projekti toteutui suunnitellusti Höylä III Asetetut tavoitteet Motiva osallistuu sopimuksen johtoryhmän sekä sopimukseen liittyvien liikenteen ja lämmityspolttonesteiden ohjausryhmien toimintaan. Projekti sisältää myös Höylä III -seurantajärjestelmän käyttöön liittyvän tuen sen käyttöönottaneille yrityksille ja toimialaliitolle sekä mahdollisia pieniä ko. toiminta-alueen seurantajärjestelmän jatkokehitystöitä. Viestintää hoidetaan päivittämällä Motivan ylläpitämän energiatehokkuussopimukset.fi - sivuston Höylä III -sisältöä sekä artikkeleilla Motivan asiakaslehdessä M+. Lisäksi osallistutaan resurssien puitteissa vielä tarkemmin määrittelemättömään öljyalan sopimuksen toimeenpanoa tukevaan lämmitysöljyn loppukäyttöä koskevaan kehityshankkeeseen. Lämmityksen ohjausryhmä keskustelee ja päättää kehitysprojektin aiheen viimeistään vuoden 2014 alkupuolella. Työssä varaudutaan myös energiatehokkuusdirektiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyviin pienimuotoisiin tehtäviin. 37 Motivan asiakaslehti M+ 3/2014, s Motivan asiakaslehti M+ 2/2014, s

30 Toimenpiteet ja tulokset Liikenne-ohjausryhmä kokoontui huhtikuussa ja marraskuussa. Huhtikuun kokouksessa Motivan edustaja esitti tilannekatsauksen Motivan liikennealueen toimista. Sama esitys pidettiin Öljyalan Keskusliiton pyynnöstä toukokuussa öljyalan viestintäverkoston kokouksessa. Marraskuun kokouksessa Motivan edustaja kertoi ajotapakoulutuksen kehityshankkeesta (EcoDriving) tarkoituksena tarjota öljy-yhtiöille mahdollisuutta markkinoida EcoDriving-koulutusta viestintäkanavissaan osana Höylä III -ohjelmaa. Lisäksi Motiva kommentoi Öljy- ja biopolttoaineala ry:n 39 pyynnöstä Tippataituri-pelin taloudellisen ajon vinkkejä. Lämmitys-ohjausryhmä kokoontui kahdesti, tammi- ja kesäkuussa. Lisäksi hybridikohteista ja alan tekniikasta hankittiin tietoa mm. vuonna 2015 mahdollisesti Höylä III -ohjelmaan liittyvää käynnistettävää kehityshanketta varten. Aloitettiin myös vuodelle 2015 suunnitellun Öljy- ja biopolttoainealan vetämän kehitysprojektiehdotuksen suunnittelu. Höylä III -projektin vuoden 2014 kehityshankkeessa osallistuttiin Öljy- ja biopolttoainealan aiemman hybridilämmitysprojektin jatkoprojektin alihankinnan rahoitukseen. Hankkeessa selvitettiin matalalämpöradiaattoreiden vaikutusta ilma-vesilämpöpumpun vuosihyötysuhteen paranemiseen ja energiansäästöön. Matalalämpöradiaattorien ansiosta kiertoveden lämpötilaa voidaan laskea, ja lämpöpumppu tuottaa lämpöä vielä matalammilla ulkolämpötiloilla. Projektin mittaukset valmistuivat toukokuussa, ja loppuraportti valmistui kesäkuussa. Projekti toteutui kokonaisuutena suunnitellusti Toimitilakiinteistöt Asetetut tavoitteet Tavoitteena projektissa on tukea toimenpideohjelman solmineita tahoja toimenpideohjelman toteuttamisessa, sopimusalueen tulosten seurannassa ja raportoinnissa sekä energiatehokkuusdirektiivin kansallisen toimeenpanoon liittyvissä pienimuotoissa tehtävissä. Vuonna 2014 tavoitteena on myös osallistua resurssien puitteissa toimenpideohjelman toimeenpanoa tukevaan kehityshankkeeseen, jonka aiheesta päätetään kevään 2014 aikana, sekä mm. sopimuksen toimenpanoa tukevaan viestintään. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan julkaistaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä osallistutaan energiatehokkuussopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja yleiseen kehitykseen. Toimenpiteet ja tulokset Yhteistyössä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa osallistuttiin kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilayhteisöjen toimenpideohjelman (TETS) toimeenpanoon ja seurantaan. Annettiin toimenpideohjelman vuosiraportointiin koskevaa neuvontaa ja toimenpide-ohjelmaa markkinoitiin soveltuvissa tapahtumissa. Sopimustoiminnan vastuuhenkilöitä muistutettiin tammikuussa vuosiraportoinnin aikataulusta, seurantajärjestelmän uusista ominaisuuksista ja raportoijille suunnatusta koulutuksesta, joka järjestettiin yhteisesti kiinteistöalan ja elinkeinoelämän sopimukseen liittyneille. Toimijoita asti Öljyalan Keskusliitto (ÖKL) 28

31 muistutettiin maaliskuussa vuosiraportin laatimisesta. Raportointiajan päättymisen jälkeen ohjeistettiin kaikkia toimijoita tarkistamaan isoimpien käyttöteknisten toimenpiteiden ns. aktivointitarve ja mahdollisuus sekä arvioitujen säästöjen määrä. Vuosiraportin 2013 laatiminen aloitettiin ja tehtiin alustava tulosten käsittely. Vuosiraportti valmistui elokuussa 40. Osallistuttiin maaliskuussa RAKLIn järjestämään Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet - tapahtumaan, jossa esiteltiin sopimustoiminnassa raportoituja energiatehokkuustoimenpiteitä. Sopimustoiminnasta lähetettiin lisäksi liittyneille toimijoille maaliskuussa uutiskirje ja kiinteistöalan sopimustoiminnasta laadittiin kesäkuussa ilmestyneeseen Motivan asiakaslehteen M+ artikkeli Verratonta vertaistukea 41, jossa tuotiin esille toimijoiden näkemyksiä sopimustoiminnasta. TETS-ohjausryhmä kokoontui RAKLIn kokoonkutsumana lokakuun lopussa. Siinä vaiheessa ei ollut enää mahdollista käynnistää kalenterivuonna päättyvää kehityshanketta, mikä oli tilaajan kanssa ennakoitu jo alkusyksystä. Tähän liittyen oli tilaajan kanssa sovittu, että kehityshankkeelle varattu alihankintaresurssista voitiin siirtää työaikaresurssiksi, koska vuosiraportoinnissa toimenpidekohtainen tarkastaminen edellytti alun perin arvioitua suurempaa työmäärää. Edellä kuvatusti sopimusalueella ei käynnistynyt yhteistä kehityshanketta toimialaliiton ja/tai muiden toimijoiden kanssa, johon olisi voitu osallistua. Muuten projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovitut muutokset huomioon ottaen, suunnitellusti Seurakunnat Asetetut tavoitteet Osallistutaan evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen ja seurakuntayhtymien energiatehokkuutta käsitteleviin palavereihin ja/tai seminaareihin, joissa tuodaan esille mahdollisen neuvoteltavan ja vuonna 2017 käynnistyvän energiatehokkuussopimustoiminnan edellytyksistä. Toimenpiteet ja tulokset Tilaajan ja Kirkkohallituksen kanssa sovittiin syksyllä 2013 pienimuotoisen selvityksen laatimisesta seurakuntien nykyisestä energiatehokkuustoiminnasta ja edellytyksistä liittyä jatkossa energiatehokkuussopimustoimintaan. Selvitys viimeisteltiin vuoden 2014 alkupuolella työryhmässä, johon osallistui Kirkkohallituksen lisäksi myös Vantaan seurakuntayhtymä. Konsulttityönä tehty selvitys valmistui maaliskuussa ja sitä käsiteltiin toukokuussa seurakuntien kiinteistöpäivillä Kouvolassa, jossa pidettiin myös aiheeseen liittyvä esitys. Projektille vuodelle 2014 suunnitellut tehtävät toteutuivat vuoden alkupuoliskolla. 40 Energiatehokkuussopimukset Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Motivan asiakaslehti M+ 1/2014, s. 6 29

32 2.3 Arvioidut vaikutukset Energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarvioinnin periaatteet vastaavat energiapalveludirektiivin (ESD) tavoitteiden seurannan (NEEAP) mukaista laskentaa. Merkittävin ero ennen vuotta 2011 tehtyihin arvioihin on, että teollisuuden ja palvelu-alan arviot eivät sisällä sopimusten piirissä toteutetuissa tuetuissa energiakatselmuksissa havaittujen toimenpiteiden vaikutuksia, vaan niiden vaikutukset sisältyvät ainoastaan teollisuuden ja yksityisen ja julkisen palvelualan energiakatselmustoiminnan arvioihin. Toisaalta ennen vuotta 2011 tehtyihin arvioihin verrattuna mukana on kaikilla toiminta-alueilla myös sellaiset muut raportoidut toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI), mutta niitä ei ole toteutettu pelkästään energiansäästösyistä. Nykyisestä edellä kuvastusta käsittelytavasta johtuen tässä raportissa esitetyissä energiakatselmustoiminnan ja energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutusarvioissa ei ole päällekkäisyyttä. Säästövaikutukset tuleville vuosille on arvioitu aiempien vuosien toteutuneeksi raportoitujen säästöjen perusteella ja periaatteet on kuvattu liitteessä 3 olevissa sopimusalakohtaisissa arvioissa. Energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan toimeenpanoon liittyen, jossa sopimustoiminnan säästöillä on merkittävä rooli (toimeenpanoilmoitus ), arvioidaan säästövaikutuksen kaikilla sopimusaloilla jatkuvan vuodesta 2016 aina vuoteen 2020 asti. Sopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien on sovittu aloitettavaksi neuvottelut vuonna Sekä keskisuuren teollisuuden että energiavaltaisen teollisuuden arvioissa on eritelty kokonaissäästövaikutuksen lisäksi osuus, joka on toteutunut energiapalveludirektiivin määrittelyn mukaisesti päästökaupan ulkopuolella (= ESD alueella) olevissa toimipaikoissa. Arvio ei siis vastaa taakanjakopäätöksen mukaista jakoa päästökaupan ja ei-päästökaupan välillä. Erilaisista määrittelyistä johtuen eri tarkoituksiin tehdyt vaikutusarviot tuetun energiakatselmustoiminnan ja energiatehokkuussopimusten vaikutuksista eroavat toisistaan. Öljyalan Höylä III -sopimuksen arvioissa on esitetty myös edellisten Höylä-ohjelmien (I ja II) vaikutus yhdessä nyt käynnissä olevan Höylä III -sopimuksen kanssa. Lisäksi on esitetty pelkän Höylä III -sopimuksen osuus kokonaissäästöarvioista. Öljyalaa koskevan Höylä-sopimuksen osalta arvio sisältää vain kattilavaihtojen vaikutukset. Energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutuksia seurataan Motivassa yritys- /yhteisökohtaisen vuosiraportoinnin tulosten kautta. Elinkeinoelämän ja kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarviointi perustuu pääosin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen kuutena seurantavuonna vuosiraportoinnissa raportoimien säästötoimenpiteiden vaikutuksiin. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilayhteisöjä koskeva toimenpideohjelma (TETS) käynnistyi vasta 2011, joten sen arvio on tehty vasta kolmen raportointivuoden perusteella. Mukana liitteessä 3 on myös ympäristöministeriön vastuulla olevan kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman (VAETS) vaikutukset sen neljältä toimeenpanovuodelta Vuosiraportoinnin kattavuus on pääsääntöisesti eri sopimusaloilla hyvin korkea, joten tulokset vastaavat hyvin kattavasti sopimustoimintaan liittyneiden raportoimia tietoa. Toisaalta on ilmeistä, että kaikki liittyneet eivät ole raportoineet kaikkia toteuttamiaan toimenpiteitä, joten siinä mielessä voidaan arvioida, että tulokset voisivat olla korkeammat, jos kaikki liittyjät olisivat raportoineet kaikki toteuttamansa energiaa säästävät toimenpiteet. Edellä esitettyjen lähtökohtien perusteella energiatehokkuussopimustoiminnan kautta saavutettavia kokonaissäästöjä arvioidaan vuoden 2016 ja 2020 lopussa. Mukaan lasketaan jo edellä kerrotun mukaisesti koko elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus, kunta-alan sopimukset sekä kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen molemmat toimenpideohjelmat. Vuonna 2016 energiansäästövaikutus ilman energiapalvelujen ja Höylä III -sopimuksen asiakas- 30

33 pään sekä Höylä III kattilavaihtojen säästöjä on noin 19,1 TWh/a ja vuonna ,6 TWh. Sähkön osuus tästä säästöstä on noin 35 %. Vuoden 2016 säästöarviosta energiavaltaisen teollisuuden osuus on 68 % ja vastaavasti vuoden 2020 arviosta 61 %. Seuraavaksi eniten säästöjä arvioidaan syntyvän energiantuotannon toimenpideohjelman alueella, jonka osuus vuoden 2016 säästöarviosta on 18 % ja vastaavasti vuoden 2020 arviosta 23 %. Energiapalveludirektiivin (ESD) piirissä oleva säästövaikutus on arvioitu olevan vuonna 2016 noin 3,1 TWh/a ja vuonna TWh/a eli vajaa viidennes kokonaissäästöstä. Tulevien vuosien säästöarvioissa tapahtuu useimmiten vuosittain tehtävissä arvioissa muutoksia sekä ylös- että alaspäin, koska arvioita tarkennetaan sopimuskaudella raportoitujen tietojen pohjalta. Muutoksia säästön jakautumisessa ESD (=ei päästökauppa) ja Ei ESD (=päästökauppa) alueelle tapahtuu myös mm., kun tietoja on saatu tarkennettua päästökauppatoimipaikkojen osalta. Elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimustoiminnan tuloksena syntyvän CO 2 - vähenemän arvioidaan vuoden 2016 lopussa olevan yhteensä noin 4,9 ja vuonna 2020 noin 5,8 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa, kun laskennassa käytetään keskimääräiseen sähköntuotannon päästöihin perustuvaa kerrointa 223 kgco 2 /MWh. Vastaavat vähenemät marginaalipäästökertoimella ovat vuonna ja vuonna ,2 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa. Edellä olevien sopimusalueiden lisäksi energiansäästöä ja päästövähenemiä tuottaa myös työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön vastuulla oleva Höylä-sopimus. Höyläsopimuksen sisältämien asuinrakennuksiin kohdistuvien öljykattiloiden vaihtojen säästöarvio on esitetty liitteessä 3. Mikäli otetaan huomioon myös aiemmat Höylä-ohjelmat, ja näin kattilavaihdot asuinrakennuksissa vuodesta 1997 lähtien, on säästövaikutuksen arvioitu olevan vuonna 2016 noin 1,4 TWh/a ja vuonna ,5 TWh/a. Vastaava päästövähenevä on 2016 vajaa 0,4 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa. Käynnissä olevan Höylä III -sopimuksen osuus tästä säästöstä ja päästövähenemästä vuonna 2016 on arvioitu olevan 20 % ja vuonna 2020 noin 24 %. Edellä olevista poiketen Energiapalvelujen toimenpideohjelman ja Höylä-sopimuksen asiakaspäätä koskevaa energiansäästöarvioarviota ei ole esitetty liitteessä 3. Asiakaspään toimista tehtiin ensimmäinen arvio energiayksiköissä Energiatehokkuusdirektiivin (EED) artiklan 7 toimeenpanoon liittyen komissiolle lähetetyssä ilmoituksessa. Näitä säästöjä ei ole kuitenkaan sisällytetty kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-3) ESD-säästöihin keväällä Vuosittainen säästövaikutus asiakaspään toimille EED 7 artiklan toimeenpanossa arvioitiin olevan noin 0,7 TWh/a, mistä Energiapalvelujen toimenpideohjelman osuus on noin 80 %. Kasvihuonekaasupäästöjen päästövähenemien arvioinneissa on käytetty sähköenergian marginaalikertoimena 600 kgco 2 /MWh. Tämä CO 2 -kerrroin otettiin käyttöön vuonna ja se vastaa työ- ja elinkeinoministeriön päästövähenemälaskennassa nykyisin käyttämää sähkön marginaaliperusteista päästökerrointa. Kerrointa on aiemmin käytetty myös työ- ja elinkeinoministeriön tuulivoiman syöttötariffi -työryhmän päästövähennysarvioissa ja myös VTT:n arvioissa. Tarkemmat tiedot laskennan lähtökohdista, säästö- ja päästövähennysarvioista vuosina 2016 ja 2020 löytyvät sopimusalojen projektikohtaisista vaikutusarvioista liitteestä 3. Yhteenveto energiatehokkuussopimustoiminnan säästö- ja päästövähennysarvioista vuosille 2016 ja 2020 löytyy myös kaikkien projektien yhteenvetotaulukosta liitteen 3 alusta. 42 Energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta 31

34 3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta 3.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Energiakatselmuksilla selvitetään katselmuskohteiden energian ja veden käytön nykytila, jakaumat sekä raportoidaan taloudelliset säästötoimenpiteet ja uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuudet. Katselmustoiminnalla on tärkeä rooli energiatehokkuusdirektiivin ja energiatehokkuussopimusten toimeenpanossa. Motiva seuraa, edistää ja kehittää energiakatselmus- ja analyysitoimintaa energiatehokkuussopimusten työvälineinä. Motivassa jatketaan energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset huomioon ottaen katselmustoiminnan kehitystyötä kaikilla katselmustoiminnan osa-alueilla: koulutus, laadunvalvonta, markkinointi ja katselmusmallien ja toiminnan kehitys. Lisäksi Motiva edistää uusiutuvien energialähteiden kuntakatselmuksen toteuttamista erityisesti energiatehokkuussopimukseen liittyneissä kunnissa. TEM:n energiakatselmusten yleisohjetta päivitetään tarpeellisilta osilta. Lisäksi Motiva osallistuu varattujen resurssien puitteissa kansainväliseen katselmustoiminnan yhteistyöhön esim. CEN Audit -standardin valmisteluun, tietojenvaihtoon ulkomaisten toimijoiden kanssa ja tilaajan kanssa sovittavaan muuhun yhteistyöhön. ESCO-menettelyyn liittyen Motiva osallistuu pääosin kotimaisen ESCO-palvelun asiakaspalveluun tarjoten erityisesti kunnille tukea ESCO-hankintoihin. Motivan toiminnan painopisteet vuonna 2014: Katselmustoiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen niin, että se tukee energiatehokkuusdirektiivin ja energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa Motiva avusti Energiavirastoa ja TEMiä energiatehokkuuslain pakollisia suurten yritysten energiakatselmuksia koskevien osien ja asetusten kirjoitustyössä sekä päivitti Energiatehokkuusjärjestelmän ETJ energiakatselmusosuuden vastaamaan ISO50001-standardin mukaisia energiakatselmusvaatimuksia. Katselmustoiminnan työkalujen kehittäminen, myös energiatehokkuussopimuksien ulkopuolella oleville tahoille Työssä laadittiin opas ja opetusmateriaalia teollisuuden prosessiuunien energiatehokkuuden parantamiseksi, ohjeistukset viimeistellään vuoden 2015 alussa. Käynnistettiin projekti lämmönsiirron energiatehokkuuden parantamiseksi. Työ liittyy myös energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoon teollisuusaloilla. Tulokset palvelevat koko teollisuutta yrityksen koosta riippumatta. Laadukkaan energiakatselmoijakoulutuksen toteuttaminen ja katselmustoiminnan laadunvarmistuksesta huolehtiminen Motiva järjesti kaksi energiakatselmoijan peruskurssia, keväällä ja syksyllä. Katselmusraportteja tarkastettiin edellisvuosien tapaan. Laatupoikkeamiin puututtiin sekä kirjallisin että suullisin palauttein. 32

35 Motiva tarjoaa tietoa ESCO-palvelusta investointien rahoitusvaihtoehtona ESCO-tietoa välitettiin eri tilaisuuksissa ja eri yhteyksissä mahdollisuuksien mukaan. Kunta-asiakkaita ohjattiin jatkokeskusteluihin ESCO-palveluntarjoajien kanssa. ESCOpalveluun liittyviä kehitys-, markkinointi- yms. toimenpiteitä on kuvattu myös tämän raportin kuntasopimuksia kuvaavassa kappaleessa (ks.2.2.5). Uusiutuvan energian kuntakatselmusten edistäminen Motiva koulutti uusia uusiutuvan energian kuntakatselmoija ja neuvoi ja tuki katselmuksia tekeviä kuntia. Raporttien laadunvarmistusta jatkettiin ja kehitettiin. 3.2 Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano katselmustoiminnassa Asetetut tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivin artikla 8 käsittelee energiakatselmustoimintaa. Ko. artiklan toimeenpano edellyttää nykyisen energiakatselmustoiminnan päivitystyötä mm. katselmoijien koulutuksen, pätevyyden, katselmusmallien ja muun ohjeistuksen mm. katselmustoiminnan yleisohjeen osalta. Työ sisältää myös osallistumista TEM/tilaajan apuna katselmustoimintaan liittyvän asetuksen valmisteluun. Tehtävän sisällöt tarkentunevat vuoden 2013 lopussa ja sen mukaisesti työn sisältöä tullaan päivittämään. Toimenpiteet ja tulokset Energiatehokkuusdirektiivin myötä energiakatselmustoiminta jakaantui kahteen osaan: direktiivin vaatimiin ja energiatehokkuuslaissa säädettyihin pakollisiin suurten yritysten energiakatselmuksiin ja nykyiseen muille kuin suurille yrityksille tarkoitettuun TEM/Energiaviraston hallinnoimaan energiakatselmusohjelmaan ja sen ns. Motiva-mallisiin energiakatselmuksiin. Työn pääpaino oli energiatehokkuuslaissa ja siihen liittyvissä asetuksissa pakollisia suurten yritysten energiakatselmuksia koskevien osuuksien kirjoittamisessa avustamista ja tekstien kommentoimista. Lisäksi sertifiointiyritysten ja Energiaviraston yhteistyönä päivitettiin nykyinen Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ vastaamaan energiakatselmusten osalta ISO50001-standardin vaatimusten mukaisia energiakatselmuksia. Päivitetty versio ETJ+ on saatavissa Motivan sivuilta 43 (tällä työllä on liittymäkohta myös energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon sopimustoiminnan toimeenpanon tukeen). Ns. Motiva-mallisiin energiakatselmuksiin ja ohjelmaan tarvittavat päivitykset tullaan tekemään vuonna Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ 33

36 Katselmus- ja analyysitoiminnan toteutus Energiakatselmoijien koulutus Asetetut tavoitteet Energiakatselmoijien peruskurssi järjestetään keväällä 2014 aikaisempien vuosien mukaisesti kolmipäiväisenä. Syksyn 2014 kurssissa otetaan huomioon mahdolliset energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisen toimeenpanon velvoittamat muutokset katselmoijakurssiin ja -tenttiin. Kevään osalta kurssin ensimmäinen päivä on edelleen suunniteltu soveltuvaksi katselmuksia teettävien asiakkaiden lisäksi myös prosessiteollisuuden ja energia-alan hakijavastuuhenkilöille. Kurssin ensimmäiseen päivään osallistuvien yritysten lähettämien henkilöiden on mahdollisuus saada P- (prosessiteollisuus) tai E- (energia-ala) vastuuhenkilöpätevyys edellyttäen, että osallistuja suorittaa hyväksytysti KAT-tentin yleisen osion. Syksyn 2014 osalta em. menettely tarkistetaan ottaen huomioon mahdolliset energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon velvoittamat muutokset. Toimenpiteet ja tulokset Energiakatselmoijien kolmipäiväinen peruskurssi järjestettiin suunnitelmien mukaisesti keväällä ja syksyllä. Kurssien osallistujamäärä oli yhteensä 83. Kurssipäivät toteutettiin yhteistyössä kokeneiden katselmuskonsulttien kanssa. Sisällöllisesti kurssit noudattivat peruskurssin ohjelmarunkoa ja tentin toteutusta. Molemmista kursseista on pyydetty palaute. Kurssia kehitetään mahdollisuuksien mukaan kurssilaisilta saadun palautteen pohjalta. Vuoden 2013 marraskuussa sekä toukokuussa 2014 pidettyjen peruskurssien palautetut tentit tarkastettiin sovitussa aikataulussa. Marraskuun lopussa 2014 järjestetyn kurssin tentit tarkastetaan kevään 2015 aikana sitä mukaa, kun kurssilaiset palauttavat tentin tarkastettavaksi. Vuoden 2014 aikana uusia L-katselmoijia hyväksyttiin 64 henkilöä, S-katselmoijia 30 henkilöä ja yksi prosessiteollisuuden (P) hakijavastuuhenkilö. Kurssien ensimmäiseen päivään osallistui vuoden aikana neljä katselmuksista yleisesti kiinnostunutta henkilöä. Kursseille ei osallistunut (P) tai (E) hakijavastuuhenkilöitä. Kokonaisuutena Energiakatselmoijien koulutus toteutettiin suunnitellun mukaisesti Katselmustoiminnan laadunvarmistus Asetetut tavoitteet Motivassa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan katselmusraporttien tarkastamista sekä sovittuja katselmusyrityksien ennakkotarkastuskäytäntöjä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset laadunvarmistustoimintaan otetaan tarvittaessa huomioon. Motivassa seurataan katselmusraporttien laatua, annetaan suoraa palautetta ja ryhdytään toimenpiteisiin, mikäli katselmustoiminnan ohjeita ei ole noudatettu. Asiakkaita (katselmuksien tilaajia) opastetaan eri yhteyksissä, henkilökohtaisin kontaktein ja seminaareissa kiinnitetään huomiota tilaajan vastuuseen laadun toteutumisessa. Katselmusten laadun merkitystä painote-

37 taan energiakatselmoijan peruskurssin ensimmäisen päivän ohjelmassa ja ajankohtaisseminaarissa. Toimenpiteet ja tulokset Saapuneille katselmusraporteille tehtiin tulosten seurantaan liittyvien asioiden tarkastus ja tiedot kirjattiin seurantajärjestelmään. Palvelukiinteistöjen osalta annettiin kirjallista palautetta viidelle katselmoijalle, yhdenkään osalta ei havaittu merkittäviä laatuongelmia. Teollisuuden ja energia-alan laadunvarmistus on perustunut raportointijaksolla ensisijassa puhelin- ja sähköpostiyhteydenpitoon asiakkaiden, katselmoijien ja ELY-keskusten yhteyshenkilöiden kanssa. Raportointikaudella lähetettiin yksitoista kirjallista laatupalautetta yhteensä 23 katselmusraportista kahdeksalle katselmoijayritykselle. Näissä arvioitiin katselmusraportointia yleisesti sekä raportoinnissa esiintyneitä selkeitä poikkeamia katselmustoiminnan yleisohjeiden osalta, samalla annettiin kehitysehdotuksia katselmoijille oman toiminnan ja raportoinnin sekä laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Kolmen energiakatselmuksen laadussa havaittiin merkittäviä ongelmia, näistä yhden käsittely on vielä kesken. Prosessiteollisuuden ja energia-alan energiakatselmusten laadunvarmistus perustui aikaisempaa tapaa noudattaen enemmän asiakaskontaktien yhteydessä toteutettuun jatkuvaan opastukseen energiakatselmusten toteutuksesta ja raportoinnista. Nykyistä laaduntarkistuksen menettelyä tulisi kehittää nykyistä reaaliaikaisempaan suuntaan. Tällöin katselmoitava yritys antaisi ensiarvionsa energiakatselmoijan toiminnasta jo katselmuksen aikana sähköisessä muodossa Motivaan, jolloin mahdollisiin laatupoikkeamiin olisi mahdollista puuttua jo katselmuksen aikana. Vaihtoehtoisena ratkaisuna energiakatselmoija lähettäisi päätaulujen lähetyksen yhteydessä laatimansa energiakatselmusraportin (esi)tarkastettavaksi, jolloin laatuongelmiin olisi mahdollista puuttua ennen ELY-keskuksen maksatuspäätöstä. Nykyisin laadunvalvonnassa asioihin puututaan vasta, kun raportti on valmistunut ja saapunut ELY-keskuksesta Motivaan usein kuukausia myöhemmin, jolloin energiakatselmustuet on jo maksettu Energiakatselmustoiminnan markkinointi Asetetut tavoitteet Katselmustoiminta on pysynyt viime vuosina korkealla tasolla erityisesti energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien yrityksien osalta. Katselmusten markkinointia jatketaan aktiivisesti myös vuonna 2014, koska se tukee hyvin erityisesti energiatehokkuussopimuksen toimeenpanoa. Kilpailuasetelma konsulttien tarjoamiin energiatodistuksiin sekä suppeampiin energiatehokkuuden analysointiin on lisääntynyt. Energiatehokkuusdirektiivien edellyttämät muutokset energiakatselmustoiminnassa otetaan myös markkinoinnissa huomioon, kun direktiivin lopulliset käytännön vaikutukset ovat tiedossa. Motiva markkinoi katselmuksia tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa, lehtiartikkelein ja ylläpitää katselmustoiminnan www-sivuja. Katselmustoiminnassa mukana oleville tiedotetaan aktiivisesti mm. uutiskirjein ajankohtaisista asioista. Markkinoinnissa tuodaan esille myös uusintakatselmuksen ja seurantakatselmuksen mahdollisuudet. 35

38 Tapauskohtaisesti varaudutaan uusien case-korttien laatimiseen www-sivuille. Uusien ohjeiden tiedottamista jatketaan aktiivisesti. Asiakasneuvonnasta huolehditaan aikaisemman käytännön mukaisesti. Motiva järjestää katselmusten ajankohtaisseminaarin keväällä Toimenpiteet ja tulokset Katselmustoiminnan markkinointia on jatkettu vastaamalla energiakatselmustoimintaa käsitteleviin kysymyksiin ja tuotu katselmustoimintaa esiin lehtiartikkeleissa. Tammikuussa ja maaliskuussa lähetettiin katselmoijille sähköiset uutiskirjeet 44. Katselmustoimintaa on esitelty myös yrityskäynneillä ja eri tilaisuuksissa, kuten SBHN Sustainable Buildings for the High North -seminaarissa Oulussa, HPB18 -seminaarissa Helsingissä, Seurakuntien kiinteistöpäivillä Kouvolassa, YM:n Suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen edistäminen -työpajoissa, ETJ ajankohtaisseminaarissa, energiatehokkuusneuvonnan yhteydessä sekä Turun Energialaitoksen energiatehokkuuskoulutuksessa. Ajankohtaisseminaari pidettiin kevään sijaan joulukuun alussa, kun energiatehokkuuslaista oli enemmän tietoa. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Tilaajan kanssa sovitusti katselmustoiminnan markkinointiin varatusta alihankinnasta siirrettiin käytettäväksi 3500 euroa katselmustoiminnan kansainvälisen toiminnan energiakatselmusten standardoimistyöhön liittyvään TG7 kokoukseen ja sen jatkotoimenpiteisiin (luku 3.4) Katselmusmallien kehitys Asetetut tavoitteet Katselmustyön tukemiseksi täydennetään katselmoijille tarjottavia ohjeistuksia, apuvälineitä ja palveluja. Näillä toimilla pyritään varmistamaan katselmoinnin tehokkuus ja kattavuus sekä helpottamaan tilaajan toimintaa katselmuksen aikana. Toimenpiteet ja tulokset Katselmusmallien kehitys ja elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimeenpanon tukeen liittyvät kehityshankkeet liittyvät toisiinsa. Kehityshankkeissa on lähes poikkeuksetta myös katselmustoimintaa tukeva näkökulma. Katselmusmallien kehitystyön resursseja on käytetty käynnissä olevan pk-sektorin teollisuusuunien energiatehokkuushankkeeseen sekä lämmönsiirron energiatehokkuushankkeen valmisteluun. Molemmat projektit sisältävät myös energiakatselmoijille tarkoitetun ohjeistuksen laatimisen

39 3.2.3 Uusiutuvan energian kuntakatselmus 45 Asetetut tavoitteet Kuntien energiatehokkuussopimukset edellyttävät, että sopimukseen liittyneiden kuntien on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä uusiutuvan energian kuntakatselmus. Kuntakatselmusten tekeminen vilkastuikin vuoden 2013 aikana. Oletettavaa on, että kuntakatselmusten tekeminen jatkuu vilkkaana myös koko energiatehokkuussopimuksen loppukauden ajan. Motiva jatkaa aktiivista tiedottamista erityisesti sopimukseen liittyneille kunnille. Yhteyshenkilöitä muistutetaan velvoitteesta tehdä uusiutuvan energian kuntakatselmus. Kunnille tiedotetaan Motivan työkaluista, jotka helpottavat katselmuksen käynnistämistä. Samalla tiedotetaan tehtyjen kuntakatselmusten tuloksista. Tiedottamisessa tuodaan esiin konkreettisia esimerkkejä toteutetuista katselmuksista. Kuntakatselmusta tuodaan esille erilaisissa Motivan ja yhteistyökumppanien tilaisuuksissa. Markkinoidaan katselmuksia kohdennetusti suurille kaupungeille ja kannustetaan heitä tekemään katselmuksia yhdessä ympäristökuntien kanssa. Korostetaan yhteisen katselmuksen tuomia yhteistyömahdollisuuksia sekä uusiutuvan energian varantojen laajemman kartoituksen tuomia mahdollisuuksia yrityksille. Vuoden 2013 lopussa kokeiltiin lyhyitä ja tehokkaita etäluentoja kuntien yhteyshenkilöille, joissa kerrotaan kuntakatselmuksen tuomista mahdollisuuksista, sen käynnistämisestä ja Motivan työkaluista. Etäluentojen järjestämistä jatketaan, mikäli niille on kysyntää. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijia on koulutettu runsaasti, mutta kysyntä on ollut silti vilkasta. Koulutuksia järjestetään etäkoulutuksena tarpeen mukaan. Koulutetut katselmoijat vievät tietoa kuntakatselmuksista eteenpäin ja heidän kauttaan pystytään tekemään merkittävää katselmusmarkkinointia. Jatketaan katselmusten laadun varmistamista, erityisesti uusien katselmoijien osalta. Annetaan tukea sekä kunnille että katselmoijille katselmuksen käynnistämisessä ja toteuttamisessa. Tehdään yhteistyötä erilaisten hankkeiden kuten HINKU -kuntien kanssa. Toimenpiteet ja tulokset Vuoden 2014 aikana parannettiin katselmusten seurantaa lähettämällä ELY-keskusten viranomaisille ohjeita kuntakatselmusten tukipäätösten ja siihen liittyvien liitteiden toimittamisesta Motivaan, koska niissä on ollut aiemmin puutteita. Vuonna 2013 toteutettiin kuntapäättäjille kysely, jonka tulokset julkaistiin alkuvuodesta Kyselyn vastausten perusteella lähetettiin tietopaketti uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta noin 800 kuntapäättäjälle. Kuntakatselmoijille järjestettiin kaksi koulutusta, toinen toteutettiin etäkoulutuksena ja toinen perinteisesti lähiopetuksena. Lisäksi kesällä järjestettiin etäinfo kuntakatselmuksen toteuttamisesta kuntien edustajille. Vuoden aikana annettiin erityisen paljon tukea Tampereen ja Kotkan kaupungeille, jotka toteuttavat kuntakatselmuksen usean kunnan yhteisenä hankkeena. Kotkan hanke valmistui

40 vuoden loppuun mennessä ja siitä valmisteltiin tiedote, joka julkaistaan tammikuussa Tampereen kuntakatselmuksen hankinta lähtee käyntiin vuoden 2015 alussa. Vuoden aikana valmistui useita kuntakatselmuksia, erityisesti uusilta katselmoijilta. Katselmusraportit käytiin läpi laadun varmistamiseksi. Näin saatiin useita uusia pätevöityneitä katselmoijia. Myös katselmoijatodistukset päivitettiin ulkonäöltään samanlaisiksi kuin muidenkin katselmoijien todistukset ja niiden sisältöä päivitettiin. Koska vuoden aikana saatiin uusia katselmusraportteja, kuntakatselmusten tulosten tilastointia saatiin kattavammaksi. Toteutuessaan 33 kuntakatselmusraportissa ehdotettujen toimenpiteiden vuotuinen säästövaikutus olisi yhteensä noin 27 milj., uusiutuvan energian käytön lisäys GWh ja hiilidioksidipäästöjen vähennys tonnia. Kuntakatselmuksien tietoja on vasta vähän aikaa ollut energiatehokkuussopimusten raportointijärjestelmässä, joten toimenpiteiden toteutuksesta ei ole vielä saatavilla tilastoitavaa tietoa. Alihankintaan varatuista resursseista muutettiin tilaajan kanssa sovitun mukaisesti euroa työajaksi Kansainvälinen katselmusyhteistyö Asetetut tavoitteet Kansallisen katselmustoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää seurata myös muualla tehtävää katselmustoiminnan kehitystyötä. Tähän liittyen vastataan suomalaiseen katselmointikäytäntöön liittyviin yhteydenottoihin. Lisäksi osallistutaan aiheeseen liittyvien standardien valmisteluun ja käyttöönottoon. Osallistumalla mm. katselmustoimintaan liittyvien standardien valmistelutyöhön Suomi voi vaikuttaa niiden sisältöön. Lisäksi varataan resursseja yhteen kansainväliseen konferenssiin tai seminaariin osallistumiseen, joissa energiakatselmustoiminta on esillä. Toimenpiteet ja tulokset Motiva on osallistunut CEN Energiakatselmusstandardin yleisen osan (CEN-CLC-JWG1: Part 1) valmisteluun ja valmisteilla olevan ISO standardin yhteensovittamiseen liittyvään työhön. Työssä on tilaajan kanssa sovitusti käytetty alihankintaa. Tilaajan kanssa sovitun mukaisesti energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon projektiin (luku 1.1.) varatusta alihankinnasta käytettiin euroa liittyen CEN Energiakatselmusstandardin yleisen osan (CEN-CLC-JWG1: Part 1) ja valmisteilla olevan ISO standardin yhteensovittamiseen liittyvään työhön ja matkaan. Myös katselmusten markkinointiin varatusta alihankinnasta (luku 3.2.3) siirrettiin resursseja tähän alihankintaan. Motiva piti esitelmän 46 ylijäämälämmön taloudellinen hyödyntäminen - projektin tuloksista, joissa myös katselmusnäkökulma, kansainvälisessä eceee Industrial Summer Study- 46 ecee2014: Energy efficiency in industrial surplus heat 38

41 konferenssissa Hollannissa kesäkuussa Konferenssiin osallistui Motivasta kaksi asiantuntijaa ESCO-toiminta Asetetut tavoitteet Motiva jatkaa ESCO-toiminnan tiedonvälitystä ja markkinointia vastaamalla asiakas-kyselyihin tavoitteena ESCO-markkinoiden kasvattaminen ja uusien ESCO-palveluntarjoajien markkinoille kannustaminen ja opastaminen. Erityisesti huolehditaan, että energiatehokkuussopimuksiin liittyneet kunta-asiakkaat saavat halutessaan käyttöönsä Motivan tiedon ESCO-palvelun yhteistyökumppaneista, mahdollisuuksista ja käytännöistä sekä Motivan ohje- ja tukimateriaalin. Toimenpiteet ja tulokset ESCO-palvelun tiedonvälitys -hankkeessa on vastattu yleisiin ESCO-toiminnan perusteisiin ja hankekilpailutukseen liittyviin kysymyksiin sekä ESCO-hankkeiden investointitukia koskeviin kysymyksiin, joita on vastaanotettu eri asiakasryhmien edustajilta (kunnat, asumissektori, katuvalaistustoimittajat jne.), ESCO-toimijoilta ja ESCO-konsultointipalvelua suunnittelevilta konsulteilta. ESCO-palvelun soveltuvuus asumissektorin tarpeisiin on herättänyt aiempaa enemmän kiinnostusta (puhelinkyselyjä, Kotitalo-lehden syksyn julkaisussa Motivan haastattelu). Myös ulkomaisilta toimijoilta on edelleen tullut maamme ESCO-markkinoita koskevia kyselyjä. ESCO-tietämystä on pyritty kasvattamaan eri tilaisuuksissa ja eri yhteyksissä mahdollisuuksien mukaan. Kunta-asiakkaita on myös ohjattu jatkokeskusteluihin ESCO-palveluntarjoajien kanssa. Uusia ilmoituksia ESCO-toimijoilta toteutuneista hankkeista ei edelleenkään hankerekisteriin ole saatu, eikä toimivaa menettelyä ole saatu sovittua. ESCO-palveluun liittyviä kehitys-, markkinointi- yms. toimenpiteitä on kuvattu myös tämän raportin kuntasopimuksia (KETS/ KEO, Kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma) kuvaavassa kappaleessa (ks ). 3.3 Arvioidut vaikutukset Energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarvioinnin periaatteet vastaavat energiapalveludirektiivin (ESD) tavoitteiden seurannan (NEEAP) mukaista laskentaa. Merkittävin ero ennen vuotta 2011 tehtyihin arvioihin on, että aiemman kaikille toimenpiteille käytetyn kuuden vuoden liukuvan eliniän sijasta on toimenpiteet jaoteltu käyttöteknisiin toimenpiteisiin ja teknisiin toimenpiteisiin. Teknisille toimenpiteille on elinikänä käytetty EU:n komission energiapalveludirektiivin laskentamenetelmäohjeessa esitettyä keskimääräistä 12 vuoden elinikää, joka erityisesti teollisuuden toimenpiteissä on konservatiivinen. Teollisuuden toimenpiteissä elinikä voisi olla teknisille toimenpiteille pääosin 15 vuotta. Käyttöteknisille toimenpiteille elinikänä on käytetty viittä vuotta. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on lähtökohtaisesti komission ohjeessa kaksi vuotta, mutta energianhallintajärjestelmän ja kulutusseurannan kanssa se voi pidentyä viiteen vuoteen. Viiden vuoden käyttöteknisten toimenpiteiden käyttöä perustellaan sillä, että 39

42 suurin osa energiakatselmuksista tapahtuu energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä, missä kulutusseuranta ja järjestelmällinen energia-asioiden seuranta ovat sopimusvelvoitteita. Arvioiden lähtökohtien ja oletusten merkittävistä muutoksista johtuen tuetun energiakatselmustoiminnan vaikutukset ovat pääosin kasvaneet merkittävästi ennen vuotta 2011 tehtyihin arvioihin verrattuna. Arvioinneissa on viime vuosina pyritty tarkentamaan tuetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointia. Se pääsääntöisesti laskee jonkun verran eri alueiden säästöarviota vuosille 2016 ja Arviointimenetelmään tullaan edelleen jatkossakin tarkastelemaan liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin asettamiin laskentaperusteisiin. Tässä raportissa esitetyissä arvioissa ei ole vielä arvioitu vuonna 2015 käynnistyvien pakollisten energiakatselmusten vaikutusta tuettujen energiakatselmusten säästöihin, mutta on todennäköistä, että ne tulevat vuonna 2020 olemaan alemmat kuin tässä arviossa on esitetty. Kunta-alan, yksityisen palvelusektorin sekä teollisuuden (ei sisällä prosessiteollisuutta) tuetuissa energiakatselmuksissa havaittujen säästötoimenpiteiden säästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä noin 1,8 TWh/a, josta sähkön osuus on noin 15 %. Palvelusektorin osuus säästöarviosta (0,2 TWh/a) on reilu 10 % ja teollisuuden näin vajaa 90 %. Teollisuuden vuoden 2016 arvioidusta säästöstä (1,6 TWh/a) 29 % (0,5 TWh/a) tulee ESD määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevissa kohteissa tehdyistä katselmuksista ja loput (1,1 TWh/a) ESD määritelmällä päästökaupan piiriin kuuluvien toimipaikkojen säästöstä. Vastaavasti CO 2 - vähenemä vuoden 2016 lopussa arvioidaan olevan yhteensä vajaa 0,5 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa laskettuna sähkön keskimääräisellä CO 2 -päästökertoimella (223 kgco 2 /MWh) ja vajaa 0,6 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa laskettuna sähkön marginaaliperusteisella CO 2 - päästökertoimella (600 kgco 2 /MWh). Vuonna 2020 vuotuisen energiansäästövaikutuksen (GWh/a) ja päästövähennysvaikutusten arvioidaan olevan hieman vuotta 2016 pienempi (1,5 TWh/a, 0,4/0,5 milj. CO 2 -tonnia/a). Palvelualan säästöjen osuus kasvaa hieman. Prosessiteollisuuden kaksivaiheisten analyysien tulosten seuranta tapahtuu pääosin energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta eikä se näiltä osin sisälly tähän arvioon. Usein erityisesti prosessiteollisuuden ensimmäisen vaiheen analyyseissä on kuitenkin vastaavia toimenpiteitä kuin muissa teollisuuden analyyseissä ja niille on katselmuksen raportointivaiheessa ilmoitettu vastaavat tiedot kuin muidenkin katselmusten toimenpiteille. Tällaisten toimenpiteiden vaikutukset sisältyvät tähän arvioon. Energiakatselmustoiminnan vaikutuksia seurataan Motivassa energiakatselmusraporteissa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnin kautta saataviin toteutumatietojen perustuen. Koska yksityistä palvelusektoria lukuun ottamatta valtaosa energiakatselmuksista on kaudella toteutettu energiansäästösopimuksiin tai energiatehokkuussopimuksiin liittyen, olisivat esitetyt energiakatselmustoiminnan energiansäästövaikutukset pääosin päällekkäisiä energiatehokkuussopimustoiminnan arvioitujen vaikutusten kanssa. Arvioiden päällekkäisyys on vältetty siten, että teollisuuden ja palvelualan energiatehokkuussopimustoiminnan vaikutustenarvioinneissa ei ole otettu huomioon tuetuissa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksia vaan ne on otettu huomioon vai energiakatselmustoiminnan arvioissa. Energiatyöohjelman sisältämän ESCO-toiminnan edistämisen energiansäästövaikutuksen arvioidaan vuonna 2016 olevan noin 0,02 TWh/a, mikä päästövähenemänä vastaa noin 40

43 0,06 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 gco 2 /MWh). Vuonna 2020 vaikutusten arvioidaan kasvavan noin puolitoistakertaisiksi. Kunta-alalle suunnatun uusiutuvien kuntakatselmuksen vaikutuksena arvioidaan uusiutuvan energian vuonna 2016 korvaavan aiempaa fossiilisilla energialähteillä tuotettua energiankäyttöä noin 0,9 TWh/a ja vuonna ,6 TWh/a. Tämä vastaa vuonna 2016 noin 0,2 ja vuonna ,4 miljoonaa CO 2 -tonnia vuodessa (sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 gco 2 /MWh). Tarkemmat tiedot laskennan lähtökohdista, säästö- ja päästövähennysarvioista vuosina 2016 ja 2020 löytyvät projektikohtaisista vaikutusarvioista liitteestä 3. Yhteenveto energiatehokkuussopimustoiminnan säästö- ja päästövähennysarvioista vuosille 2016 ja 2020 löytyy myös kaikkien projektien yhteenvetotaulukosta liitteen 3 alusta. 41

44 4 Uusiutuvan energian edistäminen 4.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Uusiutuvan energian edistämisessä panostetaan aiempia vuosia enemmän alueellisten energiaratkaisuiden edistämiseen ja niistä viestimiseen, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pienimuotoisen energiantuotannon edistäminen ja verkkoon liittäminen on tärkeää ja sitä kohtaan on kasvavaa kiinnostusta. Uusiutuva energia -toiminta-alueella toiminta keskittyy uusiutuvan energian pienkäyttöön ja energiayrittäjyyteen sekä alan yhteistyön lisäämiseen. Toimintaalueen päähankkeet vuonna 2014 ovat puhtaan teknologian edistäminen, tuulivoiman edistäminen, pienimuotoisen uusiutuvan energian tuotanto, uusiutuvan energian sekä henkilöautoilun uusien energialähteiden viestintä. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2014: Suomalaisen energia-alan osaamisen kokoaminen systemaattisesti ja yhteistyö etenkin vientiä edistävien organisaatioiden kanssa Koottiin Energiakierros Suomessa -palveluun suomalaisten yritysten referenssikohteita 47. Tehtiin yhteistyötä Cleantech Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Muutettiin nimi kansainväliseen muotoon GreenEnergyCases jatkossa tapahtuvaa markkinointia varten. Uusiutuvaan energiaan liittyvän sähköisen viestinnän tehostaminen ja hanketoiminnan tulosten viestiminen myös muun median kautta Motiva toteutti vuoden aikana kaukolämmön ja aurinkosähkön 48 omat alasivustot. Etenkin jälkimmäinen on ollut erittäin suosittu ja saanut kiitosta. Myös bioenergialla on oma laaja alasivusto, joka pohjautuu osin aiempaan bioenergiatieto.fi palveluun 49. Tuulivoimaopas.fi 50 sivuston ylläpitoa jatkettiin ja yleisesti uusiutuvan energian wwwsivujen rakennetta parannettiin. Kävijämäärät lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellisen uusiutuvan energian mahdollisuuksien tarkastelu ja aluetaloudellisen hyödyn korostaminen Uusiutuvan energian esityksissä tuotiin esiin aiemmin teetetyn selvityksen tuloksia bioenergian positiivisista aluetaloudellisista vaikutuksista. Työllisyys ja omavaraisuus näkökohtia korostettiin aktiivisesti esityksissä 47 Energiakierros Suomessa/GreenEnergyCases

45 Motiva toimii uusiutuvan energian edistämisessä aktiivisena tiedonvälityksen kontaktipaikkana sekä alaan liittyvien edistämishankkeiden toteuttajana Uusiutuvaan energiaan liittyviä artikkeleita ja uutisia oli monissa sanoma- ja ammattilehdissä, samoin kuin Motivan omassa M+ lehdessä. Motivan edustaja oli mukana uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma -hankkeen johtoryhmässä. Mukana oli laaja edustus alan toimijoita, tavoitteena luoda suuntaviivoja tulevalle rakennerahastokaudelle. Tehtiin englanninkielinen lehdistökansio Motiva edistää tuulivoiman rakentamista ja sosiaalista hyväksyttävyyttä viestinnän keinoin Tuulivoimaopas sivuston ylläpitoa jatkettiin Kannustettiin maakunnallisia toimijoita järjestämään maailman Tuulipäivään liittyviä tapahtumia eri puolilla Suomea ja itse järjestettiin Tuulivoimaretki tuulipuistoon Hankittiin ammattivalokuvaajan ottamia valokuvia edistämismateriaalia varten Motiva osallistuu sellaiseen kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tuloksia voidaan hyödyntää uusiutuvan energian kotimaisessa edistämisessä ja viennin edistämisessä Bioenergy for Business -hanke valmisteltiin EnR-verkoston kanssa ja siihen saatiin rahoitusta EU:n Horizon2020-ohjelmasta. 4.2 Toiminta-alueen projektit Puhtaan teknologian edistäminen Asetetut tavoitteet Suomen puhtaan teknologian (cleantechin) edistäminen on nostettu vahvasti esiin vuonna 2013 päivitetyssä energia- ja ilmastostrategiassa. Motivan tavoitteena on koota Suomessa oleva cleantech-osaaminen yhteen paikkaan. Motivalla on hyvät lähtökohdat alan osaamisen seuraamiseen ja siitä viestimiseen. Lisäksi Motivalla on vahva viestintäosaaminen ja tunnettu verkkoportaali, jolla on selkeä jatkuvuus. Laaja-alainen energiaosaaminen ja etenkin yhteistyö julkisten hankintojen yksikön kanssa luovat hyvän lähtökohdan cleantechin informaatiokanavan perustamiselle. Motiva painottaa etenkin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista, mutta mallia voidaan laajentaa jatkossa myös muihin cleantechin osa-alueisiin muiden toimijoiden vetämänä. Referenssikohteiden tietojen keräämiseen luodaan systemaattinen malli. Tiedon tuottamisen rakenteen on oltava mahdollisimman yksinkertainen ja tehokas. Onnistumisen edellytys on, että tietoja saadaan mahdollisimman kattavasti. Suurelta osin tämän pitää tapahtua muun, normaalin toiminnan ohessa. Motivan Energiakierros Suomessa -hanketta on tehty pienimuotoisesti lähes kaksi vuotta, mikä luo hyvän pohjan portaalin tietotarpeen keräämiselle ja sen näkyvyyden haasteiden tiedostamiselle. Energiakierros www-sivun ylläpitoa jatketaan lisäämällä uusia kohteita ja parantamalla teknistä toimivuutta. Viestintää Yhteistyötä on tarkoitus tehdä mm. Cleantech Finlandin, Finpron, Tekesin ja teollisuuden toimialaliittojen kanssa. Vuoden aikana tehtävänä on toimijoiden kokoaminen ja toimintamallin määrittäminen yhdessä sekä konseptin selkeyttäminen. Työtä jatketaan tulevina vuosina pitkäjänteisesti. Seuraavissa vaiheissa tarvitaan paljon viestintää, että suomalaiset yritykset saadaan 43

46 tuottamaan tietoa ja että kiinnostuneet ulkomaiset ja kotimaiset ostajat löytävät tarjotun tiedon. Viestintään käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia kanavia. Toimenpiteet ja tulokset Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Energiateollisuuden, Cleantech Finlandin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Yhteistyökumppaneiden kanssa kokoonnuttiin keväällä suunnittelemaan etenemistapoja Energiakierros -palvelun kehittämisessä. Palvelun eteenpäin vieminen riippuu monista tekijöistä, etenkin puhdas teknologia alan yrityksistä ja niiden sitoutumisesta. Energiakierroksen jatkon toteutusta koskevia ajatuksia ja mahdollisuuksia esitettiin yrityksille myös Cleantech Finland -verkoston sisäisessä tilaisuudessa. Motivan Energiakierros Suomessa -www-palvelu nimettiin uudelleen kansainvälisesti GreeEnergyCases -palveluksi 51. Nimi löytyi Motivan sisäisellä kilpailun ja yhteistyökumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Palveluun tehtiin myös teknisiä muutoksia vuoden aikana ja sen käytettävyyttä parannettiin. Lisäksi suunniteltiin palvelun teknisen ylläpidon vaihtoehtoja, esimerkiksi palvelun siirtämisestä omalle sivustolleen pois Motivan verkkosivuilta. Motivassa työskenteli opinnäytetyöntekijä, joka haastatteli uusiutuvan energian alan yrityksiä liittyen Cleantechin edistämiseen sekä GreenEnergyCases -palveluun. Haastatteluista saatu palaute oli pääasiassa positiivista ja kiinnostus oli merkittävä. Opinnäytetyö valmistuu keväällä Palvelua markkinoitiin suoraan yrityksille myös mm. Energiamessuilla lokakuussa Tampereella ja muiden tapaamisten yhteydessä. Palvelun hyödyntämisestä on keskusteltu myös esimerkiksi Aalto yliopiston Finsolar -hankkeen kanssa. Vuoden loppuun mennessä palveluun saatiin mukaan yhteensä 22 uutta yritystä. Kaikki yritykset eivät ehtineet syöttämään palveluun tietojaan ja referenssejään. Joulukuussa järjestettiin yrityksille etäinfoja, joissa neuvottiin palvelun käyttämisessä ja tietojen syöttämisessä. Aktivoinnin kautta saatiin seitsemän uutta referenssiä palveluun. Yritysten aktivointia ja tukemista jatketaan vuonna Verkkosivulla oli kaikkiaan noin 2500 kävijää. Varsinainen markkinointi aloitetaan vuonna 2015, kun palvelu on valmiimpi ja referenssejä on saatu lisää. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Pienimuotoisen uusiutuvan energian tuotannon edistäminen Asetetut tavoitteet Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa sekä keskitetysti että hajautetusti. Vaikka Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaisiin uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin tarvitaan keskitettyjä ratkaisuja, on paikallisella ja hajautetulla energian tuotannolla siinä merkittävä rooli. Lisäksi pienimuotoinen tuotanto luo mahdollisuuksia energiayrittäjyyteen ja liitännäispalveluihin. Toimialan kehittyessä uusien teknologia- ja palveluinnovaatioiden luomat mahdollisuudet voivat nousta paikallisesti ja Suomenkin tasolla merkittäväksi työllistäjäksi ja jopa kilpailukykytekijäksi. Pienimuotoisen tuotannon edistäminen edellyttää viestintää, esteiden poistamista sekä työkaluja ja toimintamalleja. Tuotannon laajenemisen esteenä tällä hetkellä on mm. erilaiset 51 Energiakierros Suomessa/GreenEnergyCases 44

47 lupa- ja kaavoituskäytännöt, yhteistyötapojen puuttuminen, tiedon puute, kielteiset asenteet sekä laatuvaihtelut teknologioissa. Motivan uusiutuvan energian edistämishankkeet tehdään läheisessä yhteistyössä alan toimijoiden kuten Suomen Lähienergialiitto ry:n ja Bioenergia ry:n kanssa. Viestinnässä tehdään yhteistyötä myös Motivan kuluttajien energianeuvonnan kanssa. Motivan koordinoimat sähkön pientuotannon työryhmät ovat saaneet aikaan näkyviä tuloksia vuonna Sähkön pientuotannon edistämistyötä jatketaan tilanteen seurannalla sekä edistämistoimien viestinnällä. Lämpöyrittäjyyden edistämistä jatketaan ja työtä tehdään yhdessä Bioenergia ry:n kanssa. Motivan asiantuntija osallistuu Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan työskentelyyn ja lämpöyrittäjäpäivät järjestetään yhdessä Bioenergia ry:n kanssa. Yhdistys ryhtyy jakamaan aiemmin Motivan jakamaa Vuoden lämpöyrittäjä -palkintoa ja ottaa siitä päävastuun. Motiva on mukana raadissa ja viestinnässä. Lämpöyrittäjille ja kunnille etsitään sopivia toimintamalleja, jotta lämpölaitoshankkeet kunnissa saataisiin käyntiin tehokkaasti ilman viivästyksiä. Suomalaista laitostekniikkaa ja muuta osaamista tuodaan esiin myös tulevassa cleantech-portaalissa. Polttopuun käyttö nousee pienhiukkaspäästöjen takia aika ajoin negatiivisesti esiin julkisuudessa. Motiva osallistuu Pohjois-Karjalaan tehtävän toimittajien tutustumismatkan järjestelyihin yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikoulun, tulisijavalmistajien ja Joensuun seudun kehittämisyhtiön kanssa. Tavoitteena on tuoda toimialaa ja sen mahdollisuuksia myös paremmin esiin. Tehdään laskelmia pienimuotoisen energiantuotannon aluetaloudellisista vaikutuksista ja konkretisoidaan sen positiivisia vaikutuksia. Samalla vertaillaan uusiutuvan energian eri muotojen vaikutuksia aluetalouteen, etenkin kuntatasolla. Toimenpiteet ja tulokset Motiva on viestinyt vuonna 2013 teetetyn lämpöyrittäjyyden aluetaloudellisten vaikutusten selvitysten tuloksista ja pyrkinyt näin konkretisoimaan paikallisen energian hyödyntämisen positiivisia taloudellisia vaikutuksia alueella ja koko Suomen tasolla. Selvityksen tuloksista tehtiin infografiikka, jota hyödynnetään mm. Motivan nettisivuilla 52. Aluetalousvaikutusten viestinnän lehtiartikkelien levikki oli yhteensä Motiva järjesti yhdessä Bioenergia ry:n kanssa lämpöyrittäjäpäivät Seinäjoella syyskuun lopussa. Lämpöyrittäjäpäivillä osallistujia oli yli 50, mikä on erittäin hyvä määrä. Palaute päiviltä oli positiivista. Motiva oli mukana valmistelemassa ja markkinoimassa yhdessä Bioenergia ry:n kanssa lämpöyrittäjäkilpailua. Kilpailuaika päättyi elokuussa ja voittaja julkistettiin lämpöyrittäjäpäivillä. Pitkän tauon jälkeen henkiin herätetty kilpailu sai positiivisen vastaanoton sekä näkyvyyttä mediassa. Lämpöyrittäjäpäivistä ja -kilpailusta syntyneiden lehtiartikkelien levikki oli yhteensä noin Vuoden aikana pyrittiin saamaan lehtiartikkeleja lämpöyrittäjyydestä sopivien Elinkeinoelämän keskusliiton alajärjestöjen jäsenlehtiin. Näin olisi pyritty lisäämään PK-yritysten tietoisuutta mahdollisuudesta ostaa lämpöä lämpöyrittäjältä. Artikkeleja ei kuitenkaan saatu lehtiin. Kunta-asiakkaille tehtiin toimintamallikaavio lämpöyrittäjähankkeiden eteenpäin viemisestä. Se valmistui vuoden lopussa ja siitä viestitään vuonna 2015 kuntiin. Lämpöyrittäjyyden edis

48 tämisessä on tehty yhteistyötä myös Motivan hankintapalvelun kanssa. Motiva on myös osallistunut Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan toimintaan. Motiva osallistui Pohjois-Karjalaan järjestetyn toimittajamatkan järjestelyihin yhdessä Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josek Oy:n kanssa. Toimittajamatkan teemana oli pienpuun käyttö. Matkasta syntyi useita lehtiartikkeleita mm. Maaseudun tulevaisuus lehdessä ja Motiva uutisoi teemasta M + -lehdessä. Lämmityskauden alkaessa viestittiin pienpuun oikeasta käytöstä yhdessä Kutteriohjelman biokattilaneuvonnan kanssa. Pohjois-Karjalan toimittajamatkan pienpuuartikkelien ja pienpuun oikean käytön lehtiartikkelien levikki oli yhteensä Pienimuotoisen uusiutuvan energian aluetaloudellisten vaikutusten arviointia on tehty opinnäytetyönä Karelia-ammattikorkeakoulussa. Motiva oli mukana ohjaamassa opinnäytetyötä, joka valmistui syksyllä. Opinnäytetyön myötä Motiva sai excel-laskentapohjan, jota voidaan hyödyntää uusiutuvan energian aluetalousvaikutusten arvioinnissa. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Pientuotannon edistämistä on jatkettu Energiatyöohjelman ulkopuolella työ- ja elinkeinoministeriön johtaman pientuotannon edistämistyöryhmän asiantuntijasihteerinä. Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa ja se julkaistiin myös Motivan nettisivuilla Tuulivoiman edistäminen Asetetut tavoitteet Tavoitteena on tuulivoimarakentamisen esteiden karsiminen. Kapasiteetin lisäämisen suurimpia hidasteita ovat voimaloiden rakentamiseen ja käyttöön liittyvä paikallinen vastustus, yhtenäisten lupa- ja kaavoituskäytäntöjen puute, tutkaselvitysten viivästyminen sekä epäselvyydet maankäytön korvausperiaatteissa. Motiva kerää ja välittää viimeisintä tuulivoimatietoa yrityksille, kunnille ja kansalaisille parantaakseen tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä. Motiva osallistuu omalla työpanoksellaan kesäkuussa 2014 järjestettävän Tuulivoimapäivän suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä Energiateollisuus ry:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n kanssa. Tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti julkaistaan loppuvuodesta Sen toimenpide-esitysten pohjalta tulisi esimerkiksi selvittää yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa tuulivoiman maankäytön yhtenäisempien korvausperiaatteiden käytäntöjä. Hankkeesta päätetään loppuraportin suositusten perusteella. Laajempi työ edellyttää myös tuulivoima-alan rahallista panostusta. Pientuulivoiman käyttöä edistetään jakamalla päivitettyä Omaa tuulivoimaa -esitettä eri tilaisuuksissa. Pientuulivoima on osa sähkön pientuotannon edistämistoimia, joissa pyritään helpottamaan pientuotannon verkkoon liittymistä sekä sähkön myyntiä. Motivan aiemmin tuottamaa yleisesitettä tuulivoimasta markkinoidaan mm. yritysten kansalaistilaisuuksiin. 46

49 Toimenpiteet ja tulokset Osana yrityksille, kunnille ja kansalaisille suunnattua tiedonvälitystä päivitettiin sekä Motivan omia tuulivoimasivuja 53 että Tuulivoimaopas-sivuja 54. Tuulivoimaopas.fi-sivuille lisättiin uutta tietoa mm. ajankohtaisista tuulivoiman ääni- ja maisemavaikutuksista. Lisäksi koordinoitiin ja valmisteltiin Maailman tuulipäivän (15.6.) suunnittelua ja toteuttamista Suomessa. Tuulipäivään liittyviä paikallisten organisoimia tapahtumia järjestettiin toivottua vähemmän. Päiväksi suunniteltu tuulipuistoretki yhdessä Energiateollisuus ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Tuulivoimayhdistyksen ja Tuulivoimaa Helsinkiin -kampanjan kanssa järjestettiin käytännön syistä loppukesällä (20.8.). Retki Lappeenrannan yliopistoon ja TuuliMuukon puistoon onnistui hyvin ja siitä saatiin myönteistä palautetta. Retkellä oli noin 40 osallistujaa. Tuuliretkestä kerrottiin alan Facebook-ryhmissä ja twitterissä. Tuulivoiman edistämistyöryhmän toimenpide-esitysten yhtenä kohtana oli selvittää yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa tuulivoiman maankäytön yhtenäisempien korvausperiaatteiden käytäntöjä. Motiva selvitti toimijoiden kiinnostusta asian viemiseksi eteenpäin, mutta eri osapuolet eivät kuitenkaan katsoneet tarpeelliseksi edetä korvausperiaatteiden yhdenmukaistamiseksi. Tältä osin valmistelusta siten luovuttiin. Hankkeen puitteissa osallistuttiin ympäristöministeriön järjestämään tuulivoimarakentamisen neuvottelupäivään, jossa aiheina olivat mm. tuulivoiman melu- ja äänivaikutukset. Seminaarin aiheista viestitettiin sekä Motivan verkkosivuilla että sosiaalisessa mediassa. Motivan aiemmin tuottamaa yleisesitettä tuulivoimasta sekä pientuulivoimasta kertovaa Omaa tuulivoimaa -esitettä 55 on jaettu tuulivoimatilaisuuksissa ja messuilla, mm. Tampereen energiamessuilla ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimesta. Pientuulivoima on myös osa sähkön pientuotannon edistämistoimia (kuten TEM:n pientuotannon edistämistyöryhmä), joissa pyritään helpottamaan mm. pientuotannon verkkoon liittymistä sekä sähkön myyntiä. Motivan edustaja toimi TEM:n tilauksella edistämistyöryhmän asiantuntijasihteerinä. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Uusiutuvan energian viestintä Asetetut tavoitteet Viestinnässä panostetaan erityisesti sähköisten menetelmien hyödyntämiseen. Motivan uusiutuvan energian www-sivujen sisältöä parannetaan ja luodaan linkitykset eneuvonnan (Kuluttajien energianeuvonta) portaaliin. Perustiedot eri hankkeista tuotetaan www-sivuille ja niihin sisällytetään entistä enemmän teknologian kuvausta sekä toimivia referenssejä ja niiden seurantatietoja. Lisäksi tehdään lehdistökansio (presskit) ulkomaisille toimittajille. Uusiutuvan energian aiheista tuotetaan myös artikkeleita Motivan omaan M+-lehteen ja tarpeen mukaan myös alan muihin julkaisuihin. Motiva on aktiivinen ja avoin myös yleisesti median suuntaan syöttämällä hyviä aiheita ja esimerkkejä sekä vastaamalla median asiantuntijakyselyihin Omaa tuulivoimaa -esite 47

50 Uusiutuvan energian sisällöistä luodaan kalvoesityksiä, esimerkiksi koulutustilaisuuksia ja energianeuvontaa varten. Uusiutuvan energian uusimmista tilastoista tuotetaan kalvosarja työja elinkeinoministeriötä ja Energiavirastoa varten. Vuonna 2014 tuotetaan kaksi Bioenergia Nyt! -uutiskirjettä, joissa kerrotaan Motivan hankkeista ja myös laajemmin bioenergiaan ja myös muuhun uusiutuvaan energiaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tarpeen mukaan tehdään ylimääräinen uutiskirje ja voidaan käsitellä myös muita bioenergiaa täydentäviä uusiutuvan energian muotoja. Kaukon päivää vietetään Kaukon päivänä on perinteisesti tuotu esiin kaukolämpöä ja sen tuomia etuja ympäristölle, talouteen ja asiakkaille. Motiva järjestää yhteistyössä kaukolämpöyhtiöiden ja Energiateollisuus ry:n kanssa Kaukon päivän lehdistötilaisuuden, jossa tuodaan esiin kaukolämmön tulevaisuutta ja uusia innovaatiota. Tilaisuuden lopuksi käydään tutustumassa käytännön kohteeseen, jossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja innovaatioita. Lisäksi Energiateollisuus ry:n kanssa kannustetaan kaukolämpöyhtiöitä järjestämään Kaukon päivän tilaisuuksia yhdessä paikallisen energianeuvojan kanssa alueiden asukkaille. Kaukon päivän järjestelyjä tukemaan kootaan samalla kaukolämpöä koskeva tieto ja linkit yhteen paikkaan lyhytosoitteella Suomalaista kaukolämpöosaamista tuodaan esiin myös cleantech-portaalissa. Aurinkosähkön tietoportaalin tekeminen aloitettiin vuonna 2013, ja se valmistuu keväällä Motiva markkinoi uutta portaalia aktiivisesti ja tekee siihen tarvittavia päivityksiä vuoden aikana. Portaaliin tehdään myös kattavat linkitykset muiden saman alan sivustojen kesken. Kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi Motiva osallistuu Euroopan energiatoimistojen EnR REWG (Renewable Energy Working Group) verkoston toimintaan. Tavoitteena on tietojen vaihtaminen ja hankkeen valmistelu, mikäli Suomelle sopiva aihe löytyy. Toimenpiteet ja tulokset Motivan uusiutuvan energian www-sivuston 56 rakennetta tarkennettiin ja sivujen numerotietoja päivitettiin. Lisäksi ruotsinkielistä uusiutuvan energian tietoaineistoa Motivan www-sivuilla lisättiin. Uusiutuvan energian osiossa kävijöitä oli vuoden aikana yli ja yksilöityjä sivujen katseluita tuli yli Erityisesti uudet aurinkosähköaineistot 57, jotka julkaistiin huhtikuussa, lisäsivät sivulle saapumisia. Kaikki aurinko-osuuden kävijämäärät moninkertaistuivat aiempaan verrattuna. Uusiutuvan energian eri muodoista laadittiin laaja kalvoesitys, joka julkaistaan vuonna 2015 Motivan www-sivuilla. Kalvoesityksestä tehtiin omaan käyttöön myös laajempia versioita. Bioenergiasta Nyt! -uutiskirjeitä 58 lähetettiin vuoden aikana kolme. Jokainen uutiskirje avattiin keskimäärin 300 kertaa ja noin 120 heistä avasi tarkemmin kirjeessä olevia aktiivisia linkkejä. Maaliskuussa Kaukon päivänä järjestettiin mediatilaisuus yhteistyössä Energiateollisuuden, Helsingin Energian ja Fortumin kanssa. Tilaisuudessa oli 21 osanottajaa ja aiheesta julkaistiin Bioenergiasta_Nyt! -uutiskirjeet 48

51 yhteensä uutinen 8 lehdessä, joiden yhteislevikki on lähes Uutta tietoa kaukolämmöstä koottiin Motivan verkkopalvelun kaukolämpösivustolle 59. Laadittiin englanninkielinen Suomen uusiutuvasta energiasta ja tavoitteista kertova lehdistökansio Press kit Motivan, TEM:n ja Energiaviraston käyttöön. Kansioon koottiin uusiutuvan energian perustietoja ja hyviä yritysesimerkkejä. Jakelu tapahtuu pääosin vuoden 2015 puolella. Motivan M+ -lehden kaikissa kolmessa julkaistussa numerossa käsiteltiin monipuolisesti uusiutuvaa energiaa. Lehti 1/2014 käsitteli energia-omavaraista maatilaa, uusiutuvan energian kuntakatselmointeja, energiapuulaiteuutuuksia, uusiutuvan energia laiteasentajien sertifiointeja, aurinkosähkösivustoa ja Kurjenmiekka kolumnin aiheena oli Kaukolämpöä läheltä 60. M+ 2/2014 kertoi Lappeenrantaan suuntautuneesta tuulivoimaretkestä, Helsingin energian pellettihanketta, biokattiloiden käytön tehostamista ja Green Energy Cases -energiakierrosta 61. M+3/2014 kertoi Etelä-Kymenlaakson uusiutuvan energian kuntakatselmuksesta, lämpöyrittäjäkilpailun palkinnoista ja yrittäjyyden uusista rahoitusvaihtoehdoista, tulisijojen merkitystä lämmön lähteenä ja Helsingin Energian Suvilahden aurinkohanketta. Lisäksi lehdessä oli referaatti tutkimuksesta, joka käsittelee tuulivoimaloiden äänen vaikutuksia 62. Motivan uusiutuvan energian hankkeista ja laajemmin uusiutuvaan energiaan liittyvistä aiheista julkaistiin mediassa lähes 140 uutista ja artikkelia yhteislevikiltään noin viisi miljoonaa. Eniten artikkeleita ja uutisia kirjoitettiin lämpöpumpuista, kaukolämpö ja aurinkosähkö olivat seuraavaksi yleisimmät uutisaiheet. EnR-verkosto järjesti kolme videoneuvottelua ja lisäksi ryhmä kokoontui maaliskuussa Brysselissä. Yleisen uusiutuvan energian tilanteen keskustelun lisäksi päätarkoituksena oli valmistella hankehakemus Horizon2020-ohjelmaan. Bioenergian käytön edistämiseen yrityksissä liittyvä hanke-ehdotus jätettiin toukokuussa komissiolle, ja se sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hanke käynnistyy virallisesti Mukana on kaikkiaan 13 partneria. Hanke toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti Uusiutuvan energian edistäminen liikenteessä Asetetut tavoitteet Olemassa oleva Valitse autosi viisaasti -verkkopalvelu toteutettiin yhteistyössä autoalan, energia-alan, VTT:n ja Motivan kanssa. Verkkopalvelu luotiin vastaamaan kasvavaan tiedontarpeeseen tavoitteena puolueeton, ajantasainen ja monipuolinen tietolähde. Verkkosivuilla on helppolukuista tietoa sekä autotyypeistä (bensiini, diesel, flexifuel, hybridi ym.) että niiden energianlähteistä. Pääviestinä on ohjata autoilija valitsemaan sellainen auto, jossa voi käyttää myös uusiutuvaa energiaa. Hankkeessa luotu asiantuntijaverkosto tuottaa yhteistyössä aineistoa tulevaisuudessa verkkopalveluun sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan. Verkkopalvelu on osoittautunut varsin suosituksi tietolähteeksi (runsaat kävijää tammi-lokakuussa 2013). Liikenteen energialähteiden viestintä -projektin yhtenä päätavoitteena on valmistella alan toimijoiden kanssa kehityshanke, jonka sisältö tarkentuu työpajoissa sekä loppuvuonna M+ 1/2014 s.22, s.24, s.25, s.30, s.31, s M+ 2/2014 s. 26, s. 27, s. 33, s M+ 3/2014 s. 32, s, 34-35, s.36, s

52 Valitse auto viisaasti -verkostolle tehtävän kyselyn perusteella. Toisena päätavoitteena on verkottaa liikenteeseen uusiutuvaa energiaa tuottavat toimijat, joiden määrän ennustetaan kasvavan eri puolilla Suomea. Kehityshankkeessa hyödynnetään laajasti asiantuntijaverkoston osaamisresurssia. Bensiinin E10-laatuun liittyvää tiedotusta jatketaan yhteistyössä Öljyalan keskusliiton ja Autoalan Tiedotuskeskuksen kanssa. Työn pääpaino on -sivuston päivittämisessä. Palvelun kohderyhmiä ovat kuluttajat sekä yritysten ja julkisen sektorin ajoneuvo- ja konehankinnoista vastaavat tahot. Toimenpiteet ja tulokset Valitse auto viisaasti -projektin ohjausryhmän jäsenet olivat koolla kesäkuussa käsittelemässä projektiaihioita sekä keskustelemassa yhteistyötarpeista uusiutuvan energian käytön edistämiseksi tieliikenteessä. Yhteisiksi hankeaihioiksi päätettiin valita verkkopalvelun kehitys (CO 2 - laskuri, kiinteistöjen latauspaikkatieto), yritysten CO 2 -kilpailu ja hankintaseminaari syksyllä Hankeaihioita vietiin eteenpäin erillisinä yhden ison kokonaisuuden sijaan, jolloin yritysten mukaan saaminen hankkeisiin niiden kiinnostuksen kohteiden mukaan helpottuisi. Hankekehittelyyn on kuulunut myös uusiutuvan energian ja vastaavan liittyvän ajoneuvo- ja latausteknologian tiedonkeruuta. Käytyjen keskustelujen perusteella erityisen kiireelliseksi osoittautui isännöitsijöille ja taloyhtiön hallituksille tarkoitettu kiinteistöjen latauspaikkaohjeistus. Lisäksi suosittua Valitse auto viisaasti -verkkopalvelua 63 on päivitetty tarpeen mukaan (yli kävijää). E10-verkkopalvelun 64 ylläpitoa on jatkettu (yli kävijää). Hanke toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. 4.3 Arvioidut vaikutukset Lämpöyrittäjien määrän oletetaan kasvavan uudella yrittäjällä vuodessa. Lämpöyrittäjäkohteiden määrä vuonna 2013 oli noin 550 kappaletta ja kohteiden määrän ennakoidaan olevan noin 590 vuonna 2016 ja 670 vuonna Uusiutuvan energian käytön lisäys on noin 1150 GWh/v vuonna 2016 ja runsas 1400 GWh/v vuonna Vastaava CO2-päästövähenemä vuonna 2016 on 0,31 milj. CO2-tonnia/a ja vuonna ,38 milj. CO2-tonnia/a, mikäli oletetaan, että lämpöyrityskohteissa käytetään puuta ja se korvaa kevyttä polttoöljyä. Muille uusiutuvan energian edistämisen projekteille ja toimenpiteille asetetaan toiminnallisia mittareita, joiden toteutumista seurataan. Näiden kautta voidaan arvioida projektien onnistumista ja osaltaan myös vaikuttavuutta. 63 Valitse auto viisaasti

53 5 Yleisviestintä ja tiedonvaihto 5.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on energiatehokkuuden, kestävien valintojen ja innovaatiopolitiikan tärkeä veturi. Motivan viestinnän tavoitteena on vaikuttaa loppukäyttöä edustavien päättäjien valintoihin ja toimintatapoihin yrityksissä, julkisessa hallinnossa ja kuluttajien keskuudessa. Tavoitteena on saada aikaan muutosta. Motivan tavoitteena on erottua viestintäosaamisellaan ja nykyaikaisilla työntekoa tehostavilla sekä osumatarkkuutta lisäävillä työkaluilla. Panostamme erityisesti verkkopalveluun uudistamiseen tarvelähtöisemmäksi sekä digitaaliseen viestintään ja infografiikkaan sekä ennen kaikkea loppukäyttäjäpäättäjän tarpeiden tutkimiseen ja näihin tarpeisiin vastaamiseen. Varmistamme, että käytämme viestinnässä kulloisenkin projektin kohderyhmän yksittäisten päättäjien tavoittamisessa optimaalisesti valittuja kanavia (perinteisiä ja sähköisiä kanavia mukaan lukien sosiaalisen median kanavat). Kasvatamme tunnettuuttamme parantamalla Motivan näkyvyyttä tärkeimmissä hakukoneissa (Suomessa ja kansainvälisesti) ja sosiaalisessa mediassa. Otamme käyttöön verkkoasiointipalveluja ja verkkokoulutustyökaluja. Uusien ratkaisujen markkinoille saamiseen tarvitaan myös ohjausta kannustimien ja tietyissä tapauksissa myös velvoitteiden avulla. Informaatio-ohjaus eli tiedotus-, informaatio- ja koulutustoiminta on keskeisessä roolissa. Riittävän tarvelähtöisesti suunniteltu ja toteutettu informaatio-ohjaus on tehokkain tapa saada yritykset, julkinen sektori ja kuluttajat ottamaan oma-aloitteisesti käyttöön uusia energiateknologioita ja muuttamaan toimintatapojaan. Motivan viestinnän tukemilla toimintakonsepteilla voidaan aktivoida myös ns. vapaita markkinoita, eli herättää kysyntää ja saada aikaan ostovoimaa (markkinaimu), joka synnyttää liiketoimintaa ilman informaatio-ohjaukseen kytkettyjä kannustimia ja velvoitteita. Liiketoiminnan saavuttaessa tietyn volyymin (10-15 %) markkinavoimat ottavat ohjakset. Motivan toiminnan painopisteet vuonna 2014: Motiva on kehittänyt projektiensa tukiviestintää yllä mainittujen periaatteiden ja konseptien mukaisesti. Motiva kehittää www-palveluaan käyttäjätarvelähtöiseen ja vuorovaikutteiseen suuntaan. Verkkopalvelun kehittäminen käynnistettiin järjestämällä useita työpajoja yhteistyössä ulkopuolisen konsultin kanssa. Motiva kasvattaa hyvistä käytännöistä kertovien esimerkkikorttien tuotantoa ja kohdistaa tiedon näistä hyötyville loppukäyttäjille uutiskirjeiden avulla. Vuoden aikana lähetettiin uutiskirjetyökalua hyödyntäen 170 uutiskirjettä tai kutsua. 51

54 Motivan julkaisutoiminta uudistettiin sähköisesti toimivaksi ja digitaalista viestintää palvelevaksi. Yksittäisiä painettuja esitteitä tai muita julkaisuja ei enää ole saatavissa, vaan ne ovat ladattavissa verkkopalvelusta. Suurempina määrinä (yli 20 kpl) esitteitä voi tilata painettuina maksua vastaan parin viikon toimitusajalla. Motiva kasvattaa projektiensa tulosten medianäkyvyyttä painetussa maakunta-, alue- ja paikallismediassa sekä ammattilehdissä ja verkkouutisoinnissa vuoden 2013 tasosta, ja mittaa onnistumistaan julkisuusseurannalla. Verkkoviestinnässä medianäkyvyys kasvoi, mutta printtiosumien kokonais-määrä laski hieman. 5.2 Toiminta-alueen projektit Energiansäästön toimintaympäristö Asetetut tavoitteet Kaikkea viestintää kehitetään kommunikoivaan suuntaan tavoitteena sitouttaa ja saada aikaan käyttäytymismuutosta ja hankinta- ja valintapäätöksiä. Panostamme ennen kaikkea loppukäyttäjän tarpeiden tutkimiseen ja näihin tarpeisiin vastaamiseen. Tutkimisessa kartoitamme ja otamme käyttöön parhaat tarjolla olevat tutkimusmenetelmät. Arvioimme energiatehokkuuden sekä uusiutuvien ja kestävien ratkaisujen toimintaympäristön muutokset viestinnällisestä näkökulmasta (arvot, vastuullisuus, kilpailukyky, riskienhallinta, cleantech-sitoutuneisuus ). Selvitämme myös sen, millä avainviesteillä saavutetaan paras lopputulos eri palveluiden, toimintatapojen ja tuotteiden juurruttamiseksi markkinoille. Energiatehokkuusalan keskeisimmät kohderyhmät ja toimivimmat kanavat tunnistetaan tavoitteena löytää optimaalisimmat toimintatavat. Keskeisiä alan toimijoita ovat esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimialaliitot, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, energiansäästön viestijäverkosto, kauppaketjut, uusiutuvan energia-alan eri yhdistykset, rakentamiseen, kiinteistöihin, öljyalaan ja liikenteeseen liittyvät yritykset, tutkimuslaitokset, organisaatiot ja virastot, autojen maahantuojat ja tutkimusohjelmat (esim. VTT, TransSmart, Tekesin ohjelmat, Sitra, Cleantech Finland). Motiva kehittää viestinnällistä yhteistyötään Energiaviraston kanssa alueilla, jotka tunnistetaan vuoden 2014 aikana. Motiva osallistuu TEM-viestintäverkoston ja valtioneuvoston omistajaohjauksen viestijäverkoston tapaamisiin tavoitteena välittää tietoa energiatyöohjelmahankkeista näiden organisaatioiden kanavien kautta. Motiva osallistuu mahdollisista sähkön niukkuustilanteista tiedottamiseen TEM/tilaajan kanssa sovittavalla tavalla TEM:n sähkönniukkuustilanteiden kolmiportaisen tiedotussuunnitelman mukaisesti. Motiva päivittää niukkuustilanteiden ennakointiin tarkoitetut kuluttajille, palvelualalle ja kunnille laaditut sähkönsäästöohjeet ja varautuu valmiusharjoituksiin. 52

55 Toimenpiteet ja tulokset Voimakkaassa murroksessa olevan viestinnällisen toimintaympäristön luotaaminen ja seuranta jatkui. Ajan hermolla pysyminen on keskeistä niin reagointiviestinnän kuin kriisiviestinnänkin kannalta. Toimintaympäristön ja megatrendien muutoksen keskellä on havaintojen ja tulosten mukaan edelleen keskityttävä vahvemmin digitaalisen viestinnän hyödyntämiseen sekä sisältöviestintään ja tarinankerrontaan. Omien ja kumppaneiden kanavien merkitys kasvaa jatkuvasti. Syksyn 2014 aikana järjestettiin työpajoja, joiden kärkenä oli pohtia Motivan keskeisiä asiakkaita ja asiakkaiden asiakkaita sekä miten Motiva voi heitä palvella muuttuvassa viestintämaailmassa entistä paremmin. Työn tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa verkkosivuston uudistamisessa vuoden 2015 aikana. Vuoden aikana hyödynnettiin enenevässä määrin sosiaalisen median kanavia kuten Twitteriä ja LinkedIniä. Kampanjaviestinnässä keskeisessä roolissa oli Facebook sekä omat kampanjasivut. Uutiskirjeet palvelevat edelleen asiantuntijatasoisen tiedon jakamisessa. Motiva osallistui vuoden aikana TEM-viestintäverkoston ja ilmastoviestinnän koordinointiryhmän kokouksiin. Motivan valmiutta osallistua sähkön niukkuustilanteista tiedottamiseen TEM:n kanssa sovittavalla tavalla on ylläpidetty ja yrityksille, kunnille ja kuluttajille suunnattavat tiedotteet on päivitetty. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Energiansäästön ja uusiutuvan energian sidosryhmäpalvelu Asetetut tavoitteet Tiedontarve ja eri toimijoiden kiinnostus löytää ratkaisuja energiatehokkuuden ja -säästön kuin myös uusiutuvien hyödyntämisen lisäämiseksi kasvaa kaiken aikaa. Erilaisten loppukäyttäjäryhmien yhteydenotot ovat tärkeitä energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämisen kannalta, mutta niihin liittyviä projekteja ei välttämättä ole sillä hetkellä käynnissä. Sidosryhmäpalvelu- projektissa palvellaan eri loppukäyttäjäryhmiä edustavia toimijoita kuten yrityksiä ja yhteisöjä muun muassa vastaamalla heidän kysymyksiin sekä koostamalla tietoa jo päättyneiden hankkeiden tuloksista ja tarvittaessa päivittämällä olemassa olevia lukuarvoja. Lisäksi projektissa varaudutaan pyydettyihin tietoiskujen ja esitelmien pitämiseen vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisissa tilaisuuksissa. Tiedolle ja palvelulle on kysyntää kysyjille ajankohtaisissa tilanteissa kuten esim. erilaisten energiaa käyttävien tuotteiden tai palvelujen valintatilanteissa tarvitaan opastusta ja neuvontaa hyvän vaihtoehdon löytymiseksi. Erittäin kysyttyjä asioita ovat olleet myös mm. lämpöpumput ja lämmitystapamuutokset. Osa asioista toistuu vuosittain tiettyyn aikaan kuten rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien käyttö. Toimenpiteet ja tulokset Sidosryhmäpalvelussa on tuotettu vastauksia energiankäytöstä ja energiatehokkuudesta niiden asiakasryhmien tarpeisiin, jotka eivät ole Motivan palvelujen piirissä muiden projektien kautta. Energiankäytön tehokkuudesta, laitteista ja palveluista on olemassa paljon materiaalia, mutta monet loppukäyttäjätahot kaipaavat vielä tarkennusta, varmistusta ja selvennystä ratkaisujen soveltuvuudesta omaan kyseessä olevaan ongelmaan tai selvennystä energia-asiatiedon taus- 53

56 toista, kun asiaa katsotaan erilaisesta näkökulmasta. Sidosryhmäpalvelu on ensisijaisesti kohdennettu yrityksille, yhdistyksille ja muille erilaisille organisaatioille. Projektissa on vuonna 2014 vastattu kyselyihin, jotka ovat liittyneet monenlaisiin energiankäytön tilanteisiin, liikkumiseen ja ruokahävikkiin liittyviin kysymyksiin. Eniten kysymykset painottuvat rakentamisen ja lämmitystavan valintoihin sekä erilaisten laitteiden sähkönkäyttöön että energiansäästön mahdollisuuksiin. Projektissa on myös muokattu ja ajantasaistettu materiaaleja, joita on ladattavissa Motivan verkkosivuilta. Kysymyksiin on liittynyt useimmiten myös uutta näkökulmaa, jota ei aiemmin ole tarkemmin huomioitu ja joihin on vaikea löytää yksiselitteistä vastausta. Yhteydenotot sidosryhmäpalveluun ovat tulleet pääosin sähköpostiosoitteen kautta sekä suorina yhteydenottoina, joko sähköpostilla tai puhelimitse asiantuntijoille. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Ekosuunnittelu ja energiamerkintäviestintä Asetetut tavoitteet Motiva osallistuu ekosuunnittelu- ja energiamerkintäryhmän työskentelyyn yhdessä Tukesin, TEM/tilaajan, YM:n ja Teknologiateollisuuden kanssa. Motiva toimii myös Energy Star -ohjelman Suomen kontaktipisteenä ja osallistuu Suomen edustajana EnR Labelling Working Groupin kokouksiin. Motiva tuottaa ajankohtaista tietoa ekosuunnittelu- ja energiamerkintädirektiivien piiriin kuuluvista eri laiteryhmien ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetuksista, asetusten voimaantulosta sekä vaatimusten ja merkintöjen vaikutuksista loppukäyttäjäryhmiin (muun muassa ko. tuoteryhmään kiinteästi liittyvät alan yhdistykset, suuret toimijat ja alan mediat sekä kotitaloudet, sekä energiamerkintään liittyen myös jälleenmyyjät). Vuonna 2014 varaudutaan päivittämään ja täydentämään Motivan ekosuunnittelu- ja energiamerkintäaineistoja (Ostajan opas -osio verkkosivuilla sekä Ostajan opas -esite) sekä viestimään aktiivisesti ja kattavasti uusista vaatimuksista ja energiamerkinnöistä sekä vaatimusten ja merkintöjen muutoksista. Uusista energiamerkinnöistä laaditaan tarvittaessa Näin luet energiamerkintää -kortti (vuoden 2013 mallin mukaan). Hankkeessa varataan asiantuntijaresursseja TEM/tilaajan tueksi erityisesti liittyen ekosuunnittelun ja energiamerkinnän teknisissä kysymyksissä. Toimenpiteet ja tulokset Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestinnässä on tehty laajaa yhteistyö Energiaviraston, Tukesin ja ympäristöministeriön kanssa, mm. yhteistyökokoukset keväällä (Tukesin kanssa) ja syksyllä (Energiavirasto, Tukes, Motiva ja ympäristöministeriö) ja osallistuttu Ekosuunnittelufoorumeihin. Energy Star -ohjelman kehityksestä Euroopassa on hankittu tietoa (Suomen kontaktipiste), ja osallistuttu EnR-verkoston Labelling WG kokoukseen (toiseen pyydetty myös Tukes osallistujaksi täydentämään tietoja ja toimimaan asiantuntijana ryhmän kokouksessa). 54

57 Vuoden aikana kuluttajalle suunnatusta Ostajan opas -sivustosta 65 sekä uusista voimaantulevista vaatimuksista ja energiamerkinnöistä on viestitty eri tavoin. Uusia, energiamerkinnän piiriin tulleita laiteryhmiä olivat vuonna 2014 pölynimurit, uunit ja liesituulettimet. Laiteryhmistä on laadittu aineistot Ostajan opas -sivustolle ja vaatimuksista on viestitty mm. lehdistötiedotteillasekä artikkeleilla Motivan M+ -lehdessä. Vuoden aikana on laadittu eri laitteisiin ja tuotteisiin liittyviä tiedotteita yhteensä kuusi, joista kolme yhteistyössä Tukesin kanssa 66. Uusien energiamerkkien mallikuvat löytyvät Motivan kuvapankista. Uusista energiamerkinnöistä on laadittu Näin luet energiamerkkiä -kortit, joita hyödynnetään niin kuluttajille kuin jälleenmyyjille viestittäessä. Kortista voidaan tuottaa jälleenmyyjien käyttöön staattiset tarrat, jotka voidaan asettaa laitteessa olevan energiamerkin viereen helpottamaan merkin lukemista. Ostajan opas -sivustolla on ollut kävijöitä yhteensä yli ja suosituimpia aiheita ovat olleet energiamerkintä, kodinkoneet, astianpesukoneet sekä valaistus. Ostajan opas -esitettä on vuoden aikana jaettu yhteensä liki 2100 kpl. Näin luet energiamerkkiä -kortteja (yhteensä 11 erilaista) on jaettu vuoden aikana kuluttajien energianeuvontaorganisaatioille yhteensä liki 7000 kpl. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Energiansäästöviikko Asetetut tavoitteet Vuoden 2014 suunnittelu aloitetaan vuoden 2013 laajemman palautteen läpikäynnillä ja sen analysoinnilla. Energiansäästöviikolle suunnitellaan Motivan sisällä selkeä ja konkreettinen tavoite vuodelle Tarkempi projektisuunnitelma Energiansäästöviikolle tehdään joulukuun 2013 loppuun mennessä. Toimivan kokonaisuuden suunnitteluun panostetaan hyödyntämällä Motivan laaja-alaista osaamista ja toiminta-alueiden keskinäisiä synergioita. Kampanjan markkinointia kuntiin, yrityksiin ja yhteisöihin tehostetaan muun muassa pitämällä Energiansäästöviikko esillä Motivan toiminnassa ja tapahtumissa läpi vuoden. Lisämarkkinoinnilla pyritään kasvattamaan osallistujamäärää etenkin yritys- ja kuntapuolella. Kampanjan ydin on verkkosivusto, johon kootaan kaikki säästöviikon markkinointi- ja viestintämateriaali sekä viettäjien käyttöön tarkoitetut kampanjamateriaalit ja tukiaineistot. Motiva jakaa verkkosivuilla tietoa ja kampanjamateriaaleja, joita viettäjä voi vapaasti hyödyntää, sekä aktivoi viettäjiä viestimään omista kampanjatavoitteistaan ja kertomaan kuluneen vuoden aikana tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä. Kampanja auttaa organisaatioita juurruttamaan resurssitehokkuutta tukevia toimintamalleja sekä aktivoi uusien kehittämis- ja säästökohteiden löytämiseen. Tarkistetaan viestinnälliset kanavat ja mietitään niiden roolia, jotta kampanjan voimavarat saadaan kohdistettua oikein (sis. sosiaalinen media, verkkosivusto, media, uutiskirjeet, esite Tiedote: Uudesta energiamerkistä apua valaisimen valintaan (Motiva ja Tukes); Pölynimurin valinnassa ei pidä tuijottaa vain tehoa (Motiva ja Tukes); Uusia tuotevaatimuksia: kinkut silti paistuvat ja kahvikin on juotavaa (Motiva ja Tukes) 55

58 jne.). Teemaviikon viestien terävöittäminen ja uusien näkökulmien löytäminen tuttuun perusviestiin vaatii vuosittaista uudistamista. Kampanjan tärkeintä antia on tiedottaminen ja muistuttaminen energiansäästöstä. Kampanja tavoittaa suuren määrän ihmisiä sekä osallistuneissa organisaatioissa että näiden sidosryhmissä (asiakkaat, asukkaat, yhteistyökumppanit jne.). Toimenpiteet ja tulokset Kampanjan pääkohderyhmäksi valittiin kunnat ja kuntahankinnat yhteistyössä Motivan hankintapalvelun kanssa. Vuoden 2014 Energiansäästöviikkoon (vk 41) osallistui 336 organisaatiota (342 kpl/2013) ja sosiaalisessa mediassa Facebookissa tykkääjiä oli ennätykselliset 1200 kpl (955 kpl/2013). Kokonaisnäkyvyys oli yli näyttöä kampanjaviikolla sekä sitä edeltäneellä viikolla. Tästä orgaaninen näkyvyys oli lähes näyttöä ja loput markkinointinäkyvyyttä. Twitterin suosion lisääntyminen näkyi hyvin myös kampanjan viestinnässä, seuraajien määrä yli kaksinkertaistui (614 organisaatiota tai yksityishenkilöä) ja twiittien määrä kampanjaviikolla yli kolminkertaistui (noin 350). Sosiaalisen median kanavat tavoittavat kattavasti eri kohderyhmät: kuluttajat, yritykset ja julkiset toimijat sekä median. Kampanjaviestintää toteutettiin osallistujille ja potentiaalisille osallistujille sähköisillä uutiskirjeillä, Energiansäästöviikon oman verkkopalvelun 67 kautta ja sosiaalisessa mediassa, facebookissa ja twitterissä. Kampanjauutisia oli yhteensä 7 kpl (30 kpl/2013), joista mediatiedotteita 3 kpl. Vuoden aikana uutiskirjeitä julkaistiin 11 kappaletta, joista Motivan kohderyhmäkohtaiseen osallistujamarkkinointiin kohdistettiin 5. Mediaosumia oli Energiansäästöviikolla, sitä ennen ja jälkeen yhteensä 458 kpl (43 printti, 411 verkko-osumaa, 3 radio (Turun Radio, Nostalgia, Radio Pooki) ja 1 tv (MTV3 Huomenta Suomi). Verkkopalvelussa oli vuoden aikana käyntiä (23 048/2013) ja (89 947/2013) sivulatausta. Viikon aikana käyntejä oli ja sivulatausta. Energiansäästöviikko.fi -verkkopalvelussa rekisteröityneet viettäjät ilmoittivat yhteensä 34 tapahtumasta (57 kpl/2013) ja julkaisivat 7 uutista. Verkkopalvelun käyttäjien omien uutisten ja tapahtumien käyttö väheni aiemmista vuosista. Maksullisia kampanjatuotteita tilattiin 177 kpl (156 kpl/2013), lisäksi viettäjille tarjottiin ilmaisia verkkomateriaaleja, joiden latausmääriä seurantajärjestelmä ei laske. Energiansäästöviikosta kootaan vuosittain osallistujapalautetta verkkokyselyn avulla. Siihen vastasi 79 viettäjää (23,5 % osallistujista). Motivan vuonna 2014 tarjoamille Energiansäästöviikon palveluille annettiin arvosana 3,9 (asteikolla 1=erittäin huono - 5=erittäin hyvä) ja yleisarvosana koko kampanjalle 3,8. Kehitettäviä asioita viettäjien mielestä ovat: valtakunnallista medianäkyvyyttä pitää saada enemmän, uusille ja vanhojen tapa viettää viikkoa on erilainen ja heille pitäisi saada enemmän työkaluja ja erilaisia ideoita viettää viikkoa. Vuoden alkupuolella valmisteltiin syksyn Energiansäästöviikkoa suunnitelmien mukaan. Verkkosivuille päivitettiin pienet kehitettävät kohdat. Lisäksi suunniteltiin ja käynnistettiin markkinointi vuoden 2014 viettäjille. Uusmarkkinointia varten on tehty jakelulistoja Motivan

59 asiakasrekisteristä ja toteutettu segmentoitua markkinointia. Tämän lisäksi lähetettiin suorapostitus kuntien hankintayhdyshenkilöille ja kahden edellisen vuoden osallistujille. Lisäksi viikkoa markkinoitiin Kunta.fi -verkkopalvelussa flash-bannerilla. Energiayhtiöt tukivat tokaluokkalaisten energiansäästöviikkoa samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna (ks ). Energiansäästöviikko tuotti ja julkaisi markkinointivideon Tuusulan kunnan energiaasiantuntijan kanssa suunnitelmallisen energiatehokkuustyön merkityksestä kunnassa. Tuusulan kunta on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen, tekee yhteistyötä Motivan hankintapalvelun kanssa sekä osallistui Energiansäästöviikon viettoon ensimmäistä kertaa. Ennen viikkoa 41 järjestettiin webinaari, jonka aiheina olivat viisas liikkuminen, puhtaan energian hankinnat ja ruoan hankinnat sekä esiteltiin Motivan hankintapalvelu ja Ympäristömerkinnän hankintaverkosto. Energiansäästöviikon jälkeen järjestettiin marraskuussa työpaja, jossa kerättiin ideoita kampanjan kehittämiseen. Työpaja onnistui hyvin ja osallistujat ja koordinaattori saivat uusia ideoita, joita tullaan työstämään eteenpäin tulevana vuonna. Tilaisuuteen osallistui 18 henkilöä ja se sai hyvää palautetta ja yleisarvosanaksi 4,1 asteikolla 1 5. Tilaisuutta ei ollut alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta sen toteuttamisen katsottiin olevan erittäin hyödyllistä jatkon suunnittelua varten. M+ -lehdessä 1/2014 on julkaistu takasivulla ilmoitus kampanjasta aktivoimaan osallistumista. Numerossa 2/2014 takakannessa nostettiin Energiansäästöviikko muiden kampanjoiden (Liikkujan viikko ja Saa syödä -tempaus) kanssa yhdessä. Lehden 3 /2014 numerossa oli koonti viettäjäpalautteesta. Verkkosivuston etusivua uudistettiin ja työ sivuston sovittamiseksi kaikkiin päätelaitteisiin sopivaksi käynnistettiin. Työ jatkuu ja valmistuu 2015 kevään aikana. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen järjestettiin marraskuussa työpaja kampanjan kehittämisideoiden keräämiseksi. Muilta osin hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Lampputieto Asetetut tavoitteet Lampputieto-hankkeen tavoitteena on tarjota puolueetonta tietoa lampuista ja neuvoa kuluttajia lamppujen valinnassa. Motiva on koordinoinut vuodesta 2009 alkaen valaistusalan yhteistä Lampputieto-hanketta, jossa on tuotettu useita tietotuotteita ja palveluita: www-lampputieto.fi -sivusto, lampunvalintakone, verkkokoulutuskurssi myyjille, esitemateriaaleja sekä valaistussuunnitteluopas rakentajille ja remontoijille. Painopiste Lampputieto-hankkeessa vuonna 2014 on lampputieto.fi -verkkopalvelun ja siihen liittyvien materiaalien ylläpidossa, kehittämisessä sekä palvelusta tiedottamisessa. Uusia sisältöjä tuotetaan verkkopalveluun ajankohtaisten tarpeiden mukaan ja olemassa olevaa tietoa päivitetään tuotteiden kehittymisen myötä. Motiva tiedottaa ja viestii aktiivisesti Lampputietohankkeen palveluista, jotta kuluttajat, media ja jälleenmyyjät löytävät palvelut ja hyödyntävät niitä. Lisäksi vastataan median ja kuluttajien kysymyksiin, jotka liittyvät palveluun ja palvelun aihealueisiin. Näillä toimenpiteillä varmistetaan lampputietopalvelun sisältöjen ajantasaisuus ja sivuston löydettävyys sekä ohjataan kotitalouksien valaistusta ja kotitalouksille myytävien lamppujen valintoja energiatehokkaampaan suuntaan. Tavoitteena on ylläpitää sivuston kävijäliikenne entisellä tasolla, joka on merkittävästi kasvanut viime vuosina. 57

60 Toimenpiteet ja tulokset Projektissa Lampputieto.fi -palveluun 68 on tehty pieniä päivityksiä tietoa lisäämällä ja muokkaamalla ajankohtaisen ja kysytyn tiedon näkyvyyttä sivustolla. Mediaa on palveltu haastatteluin ja heidän kysymyksiin vastaten, joka on ollut merkittävä osa projektin työtä. Lamppuasian tiedotteita lähetettiin vuoden aikana viisi kappaletta ja tiedotteet on luettavissa myös lampputieto.fi palvelun Ajankohtaista -palstalla. Tiedotteiden lisäksi muuta markkinointia projektissa on ollut artikkeli ja ilmoitus Kodin Valo lehdessä, josta on myös verkkoversio luettavissa. Lampunvalintakoneeseen lisättiin ledilamppu suositukseksi useimpiin lampunvalintatilanteisiin. Lampputieto-palveluun liittyvään Lamppukouluun ei ole tehty muutoksia, mutta englanninkielinen versio lisättiin Lampputieto-sivustolle. Lampputieto-sivustolle lisättiin myös in English -osio, jonne lamppukoulun lisäksi lisättiin myös muut englanninkielisenä olevat sähköiset esitemateriaalit. Lampputiedon kiinnostavuus kuluttajilla näkyy sivuston kävijäliikenteessä. Lampputiedon käyntimäärä kasvoi edelleen ja oli kävijää. Suuri osa kävijöistä kävi myös Lampunvalintakoneessa, jossa kävijöitä oli Yhteensä projektin verkkopalveluissa vuonna 2014 oli yli kävijää, joka on noin 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivulatauksia lampputietopalveluissa oli yli Lampputieto-projektissa lähetetyt tiedotteet ja haastattelut tuottivat 110 osumaa printtimediassa. Radio-haastatteluja lampputietoon liittyen annettiin kaksi. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti WWW ja sähköinen viestintä Asetetut tavoitteet Vuonna 2014 sivuston sisältöjä päivitetään projektien tarpeiden ja resurssien asettamissa puitteissa. Säännöllisen verkkopalvelun ylläpidon avulla varmistetaan verkkopalvelun luotettava toiminta ja hyvä käytettävyys. Erilaisia sivuston käytettävyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä parantavia toimenpiteitä tehdään osana sivuston ylläpitoa. Tässä otetaan huomioon syksyllä 2013 tehdyn verkkopalvelun asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset. Painopisteenä on kattava digitaalinen viestintä, jossa verkkopalvelu muodostaa tärkeän alustan, jolle kaikki sähköinen liikenne ohjataan muun muassa uutiskirjeillä, sosiaalisen median kanavien ja hakukoneiden kautta. Verkkopalveluun lisättiin vuonna 2013 linkitys Motivan sosiaalisen median palveluihin ja parannettiin verkkopalvelun käytettävyyttä erilaisilla (mobiili)päätelaitteilla muuttamalla verkkopalvelu responsiiviseksi (skaalautuvaksi). Seminaarien yms. tilaisuuksien live-streamauksien esittämistä verkkopalvelussa jatketaan niistä vuonna 2013 saatujen hyviä kokemuksien pohjalta. Verkkopalvelussa jatketaan useisiin eri käyttäjäryhmiin kohdennettua Google Adwords - mainoskampanjaa myös vuonna Kohdennetulla Adwords-mainonnalla pyritään lisäämään verkkopalvelun tunnettuutta ja tukemaan sivuston kävijämäärän kasvua. Myös verkkopalvelun hakukoneoptimointia jatketaan tavoitteena tehostaa sivujen löytymistä hakukoneilla

61 Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2014 verkkopalvelun 69 sisältöjä uusittiin tai päivitettiin ja toiminnallisuuksia kehitettiin eri projektien tarpeiden mukaan normaalin perusylläpidon ja päivitysten ohella. Mm. verkkopalvelun Taustatieto-osiossa päivitettiin vuosittaiset Suomen energiankulutus -tilastot. Hakukoneoptimointia tehtiin uuden sisällöntuotannon yhteydessä. Uusiutuvan energian osiota uudistettiin monilta osin päivittämällä sisältöjä ja selkeyttämällä osion navigaatiorakennetta. Uusiutuvan energian osioon siirrettiin aikaisemmin erillisenä verkkopalveluna olleen bioenergiatieto.fi -verkkosivuston sisällöt uudelleen toimitettuina. Myös uusiutuvan energian hankkeiden hankehakemisto siirrettiin Motivan verkkopalveluun. Energiakierroksen (uudelta nimeltään GreenEnergyCases) tietokantaa laajennettiin ja sen käyttöliittymä uudistettiin. Uusiutuvan energian osioon tuotettiin myös noin 50 sivun laajuinen aurinkosähkön pientuotantoa käsittelevä sivusto. Verkkopalvelussa julkaistiin Motivan omia tiedotteita 59 kappaletta ja muita tiedotteita 77 kappaletta. Seminaarien live-streamauksia esitettiin verkkopalvelussa kaksi kertaa. Sivunavigointia kehitettiin paremmaksi responsiivisuudesta saatujen käyttäjäkokemusten pohjalta. Toimenpiteillä parannettiin laajan verkkosivuston käytettävyyttä mobiililaitteissa. Verkkopalvelun alatunnisteeseen (footer) lisättiin laajennettu päänavigaatio helpottamaan sivustossa liikkumista ja haettavien asioiden löytämistä. Verkkopalvelun näkyvyyttä internetissä tuettiin Google Adwords -mainoskampanjalla kuukausittain huhtikuun alusta alkaen. Verkkopalvelun kävijämäärä oli vuoden 2014 aikana 1,6 prosenttia suurempi kuin vuonna Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Mediapalvelu ja lehdistötiedotus Asetetut tavoitteet Mediapalvelun tavoitteena on kehittää asiantuntijoiden ja viestintävastuullisten suhteita mediaan sekä kasvattaa ja vahvistaa Motivan asiantuntijaroolia riippumattomana tiedon jakajana. Tavoitteena on kasvattaa Motivan mediaosumien määrää painetussa mediassa vuonna 2014 erityisesti maakunta-, alue-, paikallis- ja ammattilehdissä. Suurissa päivälehdissä ja iltalehdissä näkyvyys säilytetään. Iltalehtien osalta haetaan kasvua kuten myös verkkouutisoinnin puolella. Kasvua tavoitellaan kasvattamalla viestintähenkilöstön ja asiantuntijoiden henkilökohtaisia suhteita avaintoimittajiin. Motivan asiantuntija-alustuksia tarjotaan myös lehdistön eri toimittajayhdistysten kuukausiseminaareihin. Televisioiden, radiokanavien ja verkkouutisten toimituksia lähestytään tarjoamalla heille järjestelmällisesti ajankohtaisia uutisvinkkejä ja osallistumalla nopealla reaktiokyvyllä päiväkohtaiseen ja ajankohtaiseen uutisointiin

62 Mediajulkisuutta analysoidaan aikaisempaa tarkemmin myös verkkouutisoinnin alueelta. Lehdistötiedotusta kehitetään analyysitiedon pohjalta. Mediapalvelua ja lehdistötiedotusta kehitetään vuoden 2013 Mediabarometri -tutkimuksen palautteen pohjalta. Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2014 Motivan mediapalvelu lähetti 59 tiedotetta, joista 40 liittyi Energiavirastotyöohjelmaan. Motiva osallistui Pohjois-Karjalaan järjestetyn toimittajamatkan järjestelyihin yhdessä Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josek Oy:n kanssa. Toimittajamatkan teemana oli pienpuun käyttö. Matkasta syntyi useita lehtiartikkeleita bioenergian käytöstä ja teknologiasta mm. Maaseudun tulevaisuus -lehdessä ja Motiva uutisoi teemasta M + -lehdessä. Matkalle osallistui 12 toimittajaa, osa heistä tutustui myös kaivostoimintaan. Maaliskuussa Kaukon päivänä järjestettiin mediatilaisuus yhteistyössä Energiateollisuuden, Helsingin Energian ja Fortumin kanssa. Tilaisuudessa oli 21 osanottajaa ja aiheesta julkaistiin uutinen yhteensä 8 lehdessä, joiden yhteislevikki on lähes Uutta tietoa kaukolämmöstä koottiin sivulle Motivan verkkopalvelun Kaukolämpö-sivustolle ( Syyskuun lopulla järjestettiin Bioenergia ry:n kanssa Lämpöyrittäjäpäivät Seinäjoella. Kutsu päiville lähetettiin myös medialle. Lämpöyrittäjäpäivien teemoista ja lämpöyrittäjäkilpailun tuloksista kirjoitettiin isot artikkelit Ilkkaan, Viikko Pohjois-Karjalaan, Koneyrittäjä ja Osuustoiminta -lehtiin ja useita pienempiä uutisia. Lisäksi toimittajia kutsuttiin lukuisiin Motivan järjestämiin seminaareihin. M-Brainin välittämiä printtimediaosumia ja tv- ja radio-osumia oli vuonna 2014 yhteensä 939 kappaletta. Niistä noin puolet liittyi energiavirastotyöohjelmaan. STT:n Verkkovahdin osumista noin 463 kpl liittyi Energiavirastotyöohjelmaan. Mediatiimiläiset hoitivat mediasuhteita mm. osallistumalla toimittajayhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin ja osallistumalla Ympäristötoimittajien hallitustyöskentelyyn. Myös useat Motivan asiantuntijat antoivat haastatteluja eri medioille. Motivan tunnettuuden kehittymistä seurattiin osallistumalla Mediabarometriin, jonka tulokset saadaan vuoden 2015 alussa. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti M+ -lehti Asetetut tavoitteet Motivan lehti, joka otti nimekseen juhlavuonna 2013 M+, on tärkeä osa Motivan työn viestintää ja sen ulottamista omiin verkostoihimme ja niiden ulkopuolelle. Haluamme tehdä kiinnostavaa ja innostavaa aikakauslehteä, joka vie resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen sanomaa eteenpäin. M+ -lehti on merkittävä osa Motivan hankkeiden ja myös yrityksen näkyvyyttä. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja kertoo monipuolisesti Motivan ja yhteistyökumppaneiden työstä. Energiatyöohjelma on eri hankkeineen keskeinen osa lehden sisällöistä. Myös Motivan muut hankkeet ja tehtäväalueet ovat tärkeällä sijalla lehden aineistoissa ja ne osallistuvat sen kustannuksiin. Lehden journalistista sisältöä kehitetään edelleen ja pyritään turvaamaan vakiopalstojen, kuten Pääkirjoitus, Vieraskynä, Näkökulma, Usko pois ja Kurjenmiekka monipuolinen sisältö. Niiden kautta tuomme lukijoille tietoa ja kokemusta laajalta toimintakentältämme. 60

63 Lehdestä tarjotaan lisäksi maksullista palstatilaa julkisille hankkeille, jotka sivuavat Motivan toimialaa. Lehti on tilaajilleen maksuton, ja se postitetaan tilaajille, joita on yli 6 000, tai lähetetään sähköpostilla viesti lehden ilmestymisestä, jolloin tilaaja voi lukea lehden selailtavana sähköisenä julkaisuna. Lehteä jaetaan Motivan tilaisuuksissa. M+ -lehden ja sitä edeltäneen Motiva Xpress -lehden vuosikerrat on saatavana sähköisenä vuodesta Toimenpiteet ja tulokset M+ -lehti ilmestyi suunnitelman mukaisesti kolme kertaa maaliskuun lopulla, syys- ja marraskuussa. Artikkelit esittelivät Energiaviraston työohjelmaan kuuluvia teemoja arkielämän käytännöissä sekä Motivan liikenteeseen, materiaalitehokkuuteen ja ympäristömerkintään liittyviä asioita. Motivan eri hankkeet, jotka eivät kuulu työohjelmaan, osallistuivat lehden kustannuksiin. Motiva teetti lehden lukijoille lukijatutkimuksen ensimmäisen numeron ilmestymisen jälkeen. Lukijat kokevat lehden kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan, mutta lukijat jakautuneet kahtia. Toisaalla lehteä pidetään tärkeänä ja hyvänä, toisaalla sen merkitys on vähäinen ja asenne siihen neutraali. Yleisarvosana lehdelle oli keskinkertainen. Lehden tekijät ovat saaneet suoraan lukijoilta myös kiittävää palautetta. Työohjelman siirtymistä TEM:stä Energiavirastoon käsiteltiin M+ 1/ :n pääkirjoituksessa ja Riku Huttusen Vieraskynässä. Lehden artikkeleiden aiheita olivat muun muassa kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset, älyteknologia kotitalouksissa, kuluttajien energianeuvonta, ympäristötietoisuus kodin hankinnoissa, energiakatselmukset ammatillisessa koulutuksessa, maatilan omatoiminen energiantuotanto, uusiutuvan energian asentajien sertifiointi, median muutos ja TransSmartin tuottama artikkeli liikenteen päästöjen Lipasto-laskentaohjelmasta. Näkökulma-kolumnissa toimittaja Harriet Öster tarkasteli Saksan energiakäännettä. Kurjenmiekka pohti, miten kaukolämpö onkin itse asiassa lähituotantoa. Sorvin ääreltä kolumnissa Teemu Turunen kertoi maalaisjärjen käyttämisen merkityksestä energiatehokkuustyössä. Vuoden M+ 2/ :n pääkirjoitus käsitteli kiertotaloutta ja lehden yksi artikkeli Hollannin esimerkkiä kiertotalouden toteuttamisesta julkisissa hankinnoissa. Kiertotalous oli myös Kurjenmiekka-kolumnin aiheena. Muissa artikkeleissa käsiteltiin muun muassa Saarioisten tehtaiden energiatehokkuutta, energiatehokkuusdirektiiviä, kemianteollisuuden vastuullisuustyötä, kaivosalan kestävyyttä, sähkölämmityksen tehostamista. TransSmart-artikkeli käsitteli liikenteen siirtymistä biotalouteen. Kaupan alan energiatehokkuutta käsiteltiin sekä Juhani Ilmolan Vieraskynässä että erillisessä artikkelissa. Uusiutuva energia ja julkiset hankinnat olivat myös useamman pienemmän uutisen aiheena. Sorvin ääreltä kolumnissa Sirpa Mustonen valotti M+-lehden lukijatutkimuksen tuloksia. Vuoden viimeinen M+ 3/ ilmestyi 40-sivuisena ja sen aiheet polveilivat polton ja kierrätyksen teemoista energiatehokkuussopimuksiin. Ulla Suomen pääkirjoituksen aiheena oli laajasti energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävä työ ja neuvottelut uusista energiatehok- 70 M+ 1/ M+ 2/ M+ 3/

64 kuussopimuksista. Petri Nieminen käsitteli Vieraskynä-kolumnissaan energiatehokkuuden ja huoltovarmuuden yhteyksiä. Teollisuuden uunit ja energiatehokkuuden parantaminen Altian ja Formion tehtailla olivat myös artikkeleiden aiheita. Joutsenmerkin tuleva 25-vuotisjuhla, pientaloasumisen hiilidioksidipäästöt, materiaalitehokkuuskatselmukset, Saa syödä -tempaus, lämpöyrittäjyyskilpailu, lämpöyrittäjyyden rahoitusvaihtoehdot, aktiivinen arkiliikunta ja Helenin aurinkovoimala olivat myös lehden aineistoa. Näkökulma-kolumni käsitteli Build up Skills - hankkeen tuloksena syntyneitä valmennusaineistoja energiatehokkaan rakentamisen parhaista käytännöistä. Kurjenmiekka-kolumni paneutui sähkölaskun saloihin. Vesa Peltola iloitsi Sorvin ääreltä kolumnissa EcoDrivingin paluusta Motivan koordinoimaksi hankkeeksi. Vuoden viimeisen numeron valituista artikkelista tehtiin myös sähköinen lyhennelmä jaettavaksi sosiaalisessa mediassa Motivan www-sivuilla. Kaikista numeroista on näköislehti sekä edocker että pdf-julkaisuna. Käytäntöä kehitetään ja jatketaan vuoden 2015 aikana. Kutakin lehteä painettiin 6500 kappaletta ja se meni noin 6000 tuhannelle lukijalle postitettuna. Lehteä on jaettu Motivan kaikissa tilaisuuksissa. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Julkaisut Asetetut tavoitteet Motivan julkaisutoiminta uudistetaan sähköisesti toimivaksi ja digitaalista viestintää palvelevaksi. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusi ohjelma, jolla voidaan valmistaa web-sovelluksia suoraan taitto-ohjelmasta (Indesign) tai pdf-tiedostoista. Motivalle kehitetään myös brändätty oma kirjastosovellus (app) julkaisuille. Tämän avulla sovelluksen ladanneet saavat ilmoituksen mobiililaitteeseensa aina, kun uusi julkaisu on ilmestynyt. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman laadukkaita ja kattavia pääsääntöisesti painokelpoisia sähköisiä julkaisuja eri kohderyhmille. Yksittäisiä painettuja esitteitä tai muita julkaisuja ei enää ole saatavissa, vaan ne ovat ladattavissa verkkopalvelusta. Suurempina määrinä (yli 20 kpl) esitteitä voi tilata painettuina maksua vastaan parin viikon toimitusajalla. Esitteitä on varastossa vain pieni käsivarasto, jolloin varastointi ja logistiikkakustannukset saadaan minimoiduksi. Motivan toimintakertomus vuodelta 2013 sisältää Motivan konsernin toiminnan kuvauksen ohella myös katsauksen energiatyöohjelman ja kuluttajaneuvonnan hankkeiden toimintaan ja tuloksiin. Toimintakertomus tuotetaan vain digitaaliversiona sisältäen tilinpäätöstiedot suomen- ja englanninkielisenä, ja se valmistuu toukokuun alkuun 2014 mennessä. Toimintakertomus julkaistaan Motivan www-sivuilla. Vastaanottajille toimitetaan sähköposti, jossa linkki toimintakertomukseen. Julkaisuja on myös esillä/jaossa Motivan järjestämissä tapahtumissa. Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2014 on tuotettu kaikkiaan 22 kpl julkaisuja, joista yksi oli päivitetty lisäpainos. Vuonna 2013 vastaava luku oli 24 kpl. Lisäksi 14 julkaisua tuotettiin Energiatehokkuussopimusten raportointi-sarjassa (raportointi vuodelta 2013, raportit julkaistiin syksyn 2014 aikana PDF-muodossa ja niistä otettiin pieni painos jaettavaksi raporttiin osallistuneille tahoille). Painettuja julkaisuja on myyty ja jaettu yli kappaletta, joista Energiansäästöviikon tuotteita n. 250 kappaletta. (2013 vastaava määrä oli kpl) julkaisutilauksia verkkokaupan kautta oli 244 kpl. 62

65 Jakelukanavina on jakelupostitusten lisäksi ollut messut ja tapahtumat, internetin julkaisutilausjärjestelmä (verkkokauppa) ja henkilökohtaiset kontaktit. Myös kuluttajien energianeuvonnan hankkeet ovat jakaneet julkaisuja omissa tapahtumissaan. Nelivärinen toimintakatsaus vuoden 2013 työohjelman mukaisista toimista ja tuloksista valmistui huhtikuussa suomenkielisenä ja toukokuussa englanninkielisenä (500 kpl painettu suomenkielinen, englanniksi vain sähköisenä julkaisuna). Katsaukset on jaettu avainasemassa oleville yhteistyökumppaneille ja uusille tunnistetuille sellaisille. Motivan www-sivujen Julkaisut -osiossa 73 oli vuoden 2014 aikana käyntikertaa. Motivan julkaisujen yksittäiskappaleiden maksuttomasta jakelusta luovuttiin Julkaisun voi ladata itselleen veloituksetta Motivan verkkopalvelusta, mutta painetut julkaisut ovat olleet maksullisia ja pääsääntöisesti minimitilausmäärä per julkaisu on ollut 5 kpl. Lisäksi asiakas on maksanut toimituskulut. Näin painosmääriä on voitu pienentää. Julkaisuvarastoa siivottiin kevään ja kesän 2014 aikana, jolloin myös varastointikulut pienenivät. Vuoden 2014 alusta Motiva otti käyttöön edocker -julkaisujärjestelmän digitaalisille julkaisuille. Julkaisukanavan kautta on vuoden 2014 loppuun mennessä julkaistu 33 julkaisua (myös muutamia vuoden 2013 julkaisuja, mm. M+ -lehden vuoden 2013 numeroita, teollisuuden esitteitä ja toimintakatsauksia digipaper-muodossa). Vuoden 2015 aikana digitaalisten julkaisujen määrää tullaan lisäämään ja Motivalle räätälöidään palveluun oman ilmeen mukainen lukuympäristö. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Tapahtumat Asetetut tavoitteet Motiva järjestää vuosittain noin 70 tapahtumaa. Koordinoimalla ja toteuttamalla kehitettyä tapahtumaprosessia varmistetaan tilaisuuksien laatu. Kaikista tilaisuuksista kerätään asiakastyytyväisyyspalaute. Vuoden 2014 tavoitteena on kehittää tapahtumamarkkinointia. Toimenpiteet ja tulokset Motiva järjesti vuonna 2014 noin 60 tapahtumaa, joista hieman alle puolet kuuluu energiatyöohjelmaan. Tapahtumien onnistumista mitataan asiakastyytyväisyyspalautteen avulla. Kaikkien Motivan järjestämien tapahtumien palautteiden keskiarvo oli 3,6 asteikolla 1-5. Vuonna 2014 käynnistettiin työ tapahtumamarkkinoinnin ja tapahtumien sisällön kehittämiseksi. Työn tavoitteena on muun muassa parantaa tapahtumien laatua entisestään sekä antaa kävijöille lisäarvoa. Tätä työtä tullaan jatkamaan vuonna Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti

66 EnR ja muu kansainvälinen yhteistyö Asetetut tavoitteet Kansainvälinen tiedonvaihto tukee Motivan eri toiminta-alueiden työtä hyödyntäen EnR- (European Energy Network) ja muita kansainvälisiä verkostoja tiedonhankinnan ja yhteistyön kanavina. Yhteistyön avulla tuodaan esille suomalaista osaamista ja saadaan tietoa muiden maiden toimenpiteistä. EnR -verkoston temaattisten työryhmien työhön osallistuminen on pääsääntöisesti suunniteltu ja resursoitu muiden toiminta-alueiden ao. teemoja käsitteleviin projekteihin. Tämän projektin resursseilla osallistutaan verkoston yleiseen työhön ja kehittämiseen (2 vuosikokousta ja 1 Thinking Group kokous) tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Tähän suunnitelmaan sisältyy verkoston temaattiseen työryhmään Energy-related Behaviour Change Working Group liittyvä työ ja kustannukset. Työhön liittyy mm. BEHAVE konferenssin Technical Steering Committeen jäsenenä toimiminen ja konferenssin toteutuksen tukeminen. Toimenpiteet ja tulokset Motiva toimii EnR-verkostossa ja osallistuu eri temaattisten työryhmien työskentelyyn: WG Energy-related Behaviour Change, WG Buildings, WG Indicators (ks Odyssee-Mure), WG Industry, WG Ecodesign and Labelling (ks ), WG Renewables (ks ) ja WG Transport. Motiva on osallistunut verkoston kokouksiin: Regular & Full Meeting helmikuussa ja Regular Meeting kesäkuussa. Kokouksiin valmisteltiin Facts&News yhteenvedot ajankohtaisista energia- ja ilmastotoimiin liittyvistä asioista Suomessa sekä raportoitiin WG Energy-related Behaviour Change työryhmän toiminnasta. Energy-related Behaviour Change Working Group kokousten (heinäkuu ja syyskuu) valmistelu ja toteutus sekä työryhmän toimintasuunnitelman päivittäminen yhdessä muiden jäsenten kanssa. Osana työryhmän toimintaa Motivan edustaja on osallistunut BEHAVE konferenssin Technical Steering Committeen työhön sekä konferenssin markkinointiin Motivan viestinten kautta Suomessa. Motivan edustaja osallistui konferenssiin syyskuun alussa. Työryhmän kokous pidettiin konferenssin yhteydessä konferenssia edeltävänä päivänä. Motiva on käynyt keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista Cleantech-Renewable Energy Event 2015 järjestelyissä Iso-Britannian Pohjoismaiden edustajan kanssa (UK Foreign & Commonwealth Office). Motivan edustaja piti puheenvuoron Ranskan suurlähetystön tiede- ja kulttuuriattasean järjestämässä energia- ja ilmastokonferenssin Energy production and consumption: individual and collective challenges sessiossa, joka järjestettiin Turun tiedemessujen yhteydessä lokakuun alussa. Eri toimijoilta tulleisiin kyselyihin ja tiedusteluihin on vastattu tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. 64

67 Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko Asetetut tavoitteet Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi viedä energiaopetusta ja asennetietoutta kouluihin. Sekä lasten energiakirja että opettajan opas on uusittu vastaamaan nykytarpeita. Tavoitteena on edelleen laajentaa kampanjaan osallistuvien määrää ja tavoittaa mahdollisimman monia uusia kouluja ja opettajia erityisesti verkkosivuja markkinoimalla ja kehittämällä. Yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneiden (Lasten Keskuksen lisäksi), kuten kouluja tukevat energiayhtiöt, kunnat ja energiatoimistot sekä energiakilpailun tukijat, kanssa vahvistetaan edelleen tarjoamalla heille mm. markkinointi- ja viestintäpalveluja. Toimenpiteet ja tulokset Tokaluokkalaisten Hei, kaikki toimii! -aineistoon liittyvä ruotsinkielinen Opettajan opas päivitettiin ja julkaistiin. Tukijayhtiöille ja opettajille on markkinoitu konseptia sekä materiaaleja aktiivisesti kampanjan verkkosivuilla 74, sähköpostilla ja muistutuskorttipostituksin. Tukijoille on tarjottu viestintä- ja markkinointityökaluja (tiedote- ja artikkelipohjat, kuvamateriaalia). Tokaluokkia tuki yhteensä 77 yhteisöä, pääosin energiayhtiöitä, vuonna Motiva osallistui Educa 14-tapahtumaan tammikuun lopussa, jossa kampanjaa markkinoitiin sekä julkistettiin vuoden 2013 Energiakilpailun voittajatyö 75. Motivan edustaja osallistui tukijayhtiön järjestämään voittajaluokan palkitsemistilaisuuteen Lemillä. Voittajaluokka teki palkintomatkan toukokuussa, matkasta julkaistiin tiedote sekä kirjoitettiin artikkeleita Motivan omiin sekä kampanjan ja kilpailun tukijoiden viestimiin. Hei, kaikki toimii! -verkkosivustoa on kehitetty lisäämällä linkkejä ja vinkkejä alakoululaisille sopiviin peleihin ja tietosivustoihin. Lisäksi yhteistyötä luokanopettajien kanssa on vahvistettu heidän Facebook-sivustolla. Kampanjan verkkosivustolle (heikaikkitoimii.fi) on tehty yhteensä käyntiä, joista pääosa (3 339 käyntiä) suomenkielisille sivuille. Yksilöityjä kävijöitä on ollut (2 683 su, 153 ru) ja sivun katseluja ( su ja ru). Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti Energia-asiat koulutuksen osaamisen kehittämisessä Asetetut tavoitteet Osaamisen ja koulutuksen kehittämisen tarve on ilmeinen yhä tiukkenevien energiatehokkuustavoitteiden toteuttamiseen pääsemiseksi. Osaaminen ja koulutus ovat osa energiatehokkuustoimikunnan esittämää ns. perustaa ja toimenpiteitä, joita jalkautetaan kansallisten strategioiden toimeenpanossa Tiedote: Runoräppi nappasi voiton tokaluokkalaisten energiakilpailussa 65

68 Tavoitteena on jatkaa nykyisen toimintastrategian ja sitä tukevien toimenpiteiden kehittämistä ja jalkauttamista energia-asioiden saamiseksi luontevaksi osaksi opetusta sekä eri opetustasoille että työssä käyvien jatko- ja täydennyskoulutusta. Energiatehokkuuden läpileikkaavuus eri aloilla ja koulutusohjelmien sisällöissä on keskeistä. Eri osaamisen ja koulutuksen kanssa toimivien yhteistyön ja energiatehokkuuden osaajaverkoston varmistamiseksi Motiva jatkaa energiatehokkuuden osaamisfoorumin toteutusta yhteistyö ammattikorkeakouluverkoston, eri koulutuksen ja osaamisen verkostojen ja toimijoiden kanssa on luonteva toimintatapa. Osallistuminen energia-alan koulutustoimikunnan työhön luo perustaa ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Motivan muilla sektoreilla (ja erillisprojekteissa) toteutetaan koulutusta eri ammattiryhmille. Ne on kuvattu ao. toiminta-alueiden kohdalla. Toimenpiteet ja tulokset Motiva on osallistunut Helsingin seudun kauppakamarin energia-alan ennakointikamarin työryhmään. Ennakointikamaritoiminnassa tavoitteena on oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutuksen lisääminen, jotta tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeisiin pystytään entistä paremmin vastaamaan. Motivan edustaja osallistui myös Rakentamisen alan ennakointikamarin seminaariin toukokuussa. Kotitalousopettajien kevätkoulutuspäivillä huhtikuussa Motivalla oli esitys kotitalouslaitteiden energiankulutus, energiamerkinnät ja laitteiden energiatehokas käyttö -työpajassa. Motiva osallistui huhtikuussa Ressun lukion ympäristöpaneeliin, jossa keskusteltiin ruoantuotannosta ja ruoan kulutuksesta ympäristön kannalta. Toukokuussa osallistuimme Helsingin seudun kauppakamarin järjestämään Vastuullisen yrittäjyyden rattailla -seminaariin, jossa aiheena olivat mm. millaisia työkaluja ja toimenpiteitä yrityksille on tarjolla ympäristön huomioimiseksi organisaatioissa ja henkilöstön koulutuksessa. Motiva on osallistunut myös opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoiman kestävän kehityksen yhdysverkoston (KeKeYh-verkosto) toimintaan ja kokouksiin sekä RCE Espoon 76 toimintaan ohjausryhmän jäsenenä. Motiva on kommentoinut Opetushallituksen laatimia OPS opetussuunnitelman perusteiden luonnoksia. Motiva osallistui Energiateollisuuden järjestämän yläkouluille suunnatun Vuoden Ilmastoteko kirjoituskilpailun markkinointiin sekä kilpailutöiden arviointiin. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on toteutettu oppilaitosten lisäksi eri toimijoiden, mm. Suomen Ympäristöopisto SYKLI, Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ja Heureka, kanssa. Motiva ei ole osallistunut asiantuntijana energia-alan ammatillisen koulutustoimikunnan työhön, koska ei ole saanut kutsua osallistua. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmien sisältöjä Motiva on pyynnöstä kommentoinut. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. 76 YK:n yliopiston kestävän kehityksen verkosto/regional Centres of Expertise (RCE), jossa Espoo on ollut mukana Suomen ainoana kaupunkina. 66

69 5.3 Arvioidut vaikutukset Viestinnän projekteille ja toimenpiteille asetettiin toiminnallisia mittareita, jotka esitetään liitteessä 3. Näiden kautta voidaan arvioida viestinnän onnistumista ja osaltaan myös vaikuttavuutta. Tämän toiminta-alueen tuloksia ei arvioida energia- ja päästömäärinä. 67

70 6 Energiatyöohjelmaa palvelevat EU-hankkeet 6.1 Projektit EURO-TOPTEN-MAX Asetetut tavoitteet EURO-TOPTEN-MAX hankkeen tavoitteena on 19 kansallisen Topten-verkkosivuston kautta (kattavuus 90 % Euroopan väestöstä) nostaa esiin eri tuoteryhmien energiatehokkaimpia tuotteita sekä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, lisätä tehokkaimpien tuotteiden kysyntää ja kannustaa valmistajia ja vähittäismyyjiä tuomaan parhaat tuotteet saataville kaikkialla Euroopassa. Suomessa hankkeessa keskitytään ylläpitämään ja päivittämään olemassa olevaa Topten Suomi -palvelua ( Hankkeen työohjelmassa (Work Programme) keskitytään kehittämään sivustojen toimintaa luomalla toimivaa yhteistyötä valmistajien kanssa, tavoittamaan kuluttajia laajoilla mediakampanjoilla ja kehittämään kumppanuuksia vähittäismyyjien sekä suurten ostajien (sis. julkiset hankintayksiköt) kanssa. Euro-Topten-Max -hankkeella on kolme erityistä tavoitetta, jotka ovat: lisätä energiatehokkaimpien tuotteiden kysyntää kuluttajien keskuudessa sekä lisätä kuluttajien tietoisuutta erittäin energiatehokkaiden tuotteiden eduista, parantaa energiatehokkaimpien tuotteiden saatavuutta koko EU:n markkinoilla, lisätä energiatehokkaimpien tuotteiden kysyntää erityisesti suurten ostajien keskuudessa sekä lisätä suurten ostajien tietoisuutta erittäin energiatehokkaiden tuotteiden eduista. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy vuonna Toimenpiteet ja tulokset Motiva on vuoden aikana osallistunut kahteen hankkeen projektikokoukseen (Lontoo ja Bryssel). Hankkeen loppuraportointi on käynnistynyt joulukuussa ja kolmivuotisen hankkeen loppuraportti 77 on saatavilla keväällä Vuoden 2014 aikana hankkeessa keskityttiin päivittämään 78 palvelussa julkaistuja tuotelistoja. Tuotelistoista (yhteensä yhdeksän tuoteryhmää, joissa yhteensä 58 tuotelistaa) saatiin vuoden loppuun mennessä päivitettyä 90 prosenttia. Vuoden aikana viimeisteltiin myös hankesuunnitelmassa luvattuja aineistoja: jälleenmyyjien käyttöön tuotettiin mm. staattiset tarrat Näin luet energiamerkkiä -ohjeesta, jossa on mukana myös Topten-kriteerien mukaisten laitteiden hankintaohjeita. Kuluttajien käyttöön tuotettiin Näin luet energiamerkkiä -kortit, joiden avulla he saavat tietoa hyvin energiatehokkaiden laitteiden hankintaan, hyödyntämällä mm. laitteen energiamerkkiä

71 Yhteistyötä tehtiin julkisten hankkijoiden kanssa, ja hankkeessa tuotettiin yksi case study yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa (ministeriön ympäristöohjeessa Topten-kriteerit ovat osana laitteille asetettuja hankintaohjeita). Toptenin laitekriteerejä hyödynnettiin myös Motivan julkisten hankintojen neuvontapalvelussa. -sivustolla oli vuoden 2014 aikana kävijöitä 8361 (keskimäärin noin 23 kävijää/päivä). Vuoden aikana Topten-palvelu oli mukana yhteensä neljässä yhteistiedotteessa. Topten-lehdistöosumia kertyi vuoden aikana kaksi, verkkomediaosumia viisi (levikit ja verkkomedioiden kävijämäärät yhteensä yli ). Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti Premium Light Asetetut tavoitteet Premium Light -hanke kannustaa eurooppalaisia kuluttajia suosimaan energiatehokkaita ja hyvälaatuisia ledi- ja energiansäästölamppuja kotien valaistuksessa enemmän kuluttavien halogeenilamppujen sijaan. Hankkeessa tuotetaan kuluttajille ja jälleenmyyjille tietoa laadukkaista lampuista, jotta kuluttajat itse osaisivat valita hyvälaatuisia ja mahdollisimman energiatehokkaita tuotteita, ja jotta kaupan sisäänostajat osaisivat valita valikoimiin hyvälaatuisia tuotteita. Tavoitteena on välttää huonolaatuisiin, mutta energiatehokkaisiin lamppuihin liittyviä turhia pettymyksiä, jotta kuluttajat eivät suosisi energiatehokkaiden tuotteiden sijaan paljon kuluttavia halogeenilamppuja. Hankkeessa tuotetaan kriteerit erityisen laadukkaille energiansäästö- ja ledilampuille ja välitetään tietoa näistä kriteereistä kuluttajille kuin kaupan alan toimijoille. Hankkeessa testataan markkinoilla olevia lamppuja eri laatuominaisuuksien osalta. Testattavat lamput valitaan markkinoiden laadukkaampien tuotteiden joukosta, jotta kuluttajille voidaan suositella tuotteita, jotka myös testien perusteella osoittautuvat hyviksi. Testeissä hyvin menestyneistä lampuista viestitään kuluttajille, kauppojen sisäänostajille ja medialle. Testituloksista tiedottamista varten avataan testidatan sisältävä light.eu -verkkosivusto. Hankkeessa tehdään yhteistyötä jälleenmyyjien kanssa mm. laadukkaiden tuotteiden esittelemiseksi myyntipisteissä, myyjien osaamisen lisäämiseksi ja tiedon välittämiseksi kuluttajille. Vuonna 2014 toteutetaan toinen lamppujen testikierros ja viestitään testien tuloksista. Vuonna 2014 jaetaan eteenpäin kuluttajille ja myyjille tuotettuja esitteitä, hyllyinfoja sekä PremiumLight -hankkeen tietosisällöillä päivitettyä myyjien lamppukoulua. Lisäksi tuotetaan esite, joka on suunnattu erityisesti lamppujen ja valaisinten maahantuojille, sisustus- ja valaistussuunnittelijoille sekä keittiö- ja kylpyhuonesuunnittelijoille. Ensi vuoden aikana pyritään hankkeeseen saamaan mukaan myös uusia jälleenmyyjä-yhteistyökumppaneita Lehdistötiedotteita tehdään lamppujen testituloksista ja muista lamppujen laatuun liittyvistä kysymyksistä, joilla herätellään kuluttajien mielenkiintoa aihetta kohtaan ja markkinoidaan viestintäkanavina toimivia verkkosivuja. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja päättyy lokakuussa

72 Toimenpiteet ja tulokset Projektissa järjestettiin keväällä Vantaalla kaksi seminaaria hyvälaatuisesta valosta, jotka oli suunnattu sisustus- ja valaistussuunnittelijoille, hotellien ja majoitusliikkeiden valaistusratkaisuista kiinnostuneille sekä muille valaistusalalla toimiville. Tilat ja käytännön rastipisteet rajoittivat osallistujamäärä seminaareihin, jotka olivat täyteen varattuja ja niihin osallistui n. 90 henkilöä. Uutta opasmateriaalia tuotettiin hotelleille ja ravintoloille sekä valaisimien valmistajille ja jälleenmyyjille. Hotellivalaistusopas sisältää tiiviistetysti valaistuksen valinnan tärkeimmät huomioitavat seikat ja opas käännettiin myös suomeksi. Valmistaja- ja jälleenmyyjäoppaan sisältö on valaistukseen ja lamppuihin liittyvä lainsäädäntö kootusti sekä tietoa ledilampuista. Tätä opasta ei käännetty suomeksi. Oppaita ei painettu, vaan molemmat oppaat on luettavissa vain sähköisinä versioina Premium Light 79 sekä Lampputieto 80 -sivustoilta. Oppaita mainostettiin kohderyhmille sähköisten uutiskirjeiden välityksellä. Hankkeeseen saatiin mukaa 6 yhteistyöyritystä, tavoite oli 9 kumppania. Jälleenmyyjäyhteistyökumppaneita hankkeessa oli tavoitellut 2. Aiemmin oli päätetty, ettei hankkeessa tehdä kuluttajaesitettä, koska lampputiedolla oli jo sellainen käytössä. Uudelle kuluttajaesitteelle oli kysyntää ja uutta hyvää materiaalia oppaaseen oli olemassa, joten se toteutettiin. Kuluttajaesitteestä tehtiin kappaleenpainos, joka oli jaossa kuluttajille Kuluttajien energianeuvonta verkoston neuvojien ja 12 yksittäisen kaupan kautta. Sähköinen versio esitteestä on kaikkien ladattavissa Lampputieto-sivustolla sekä PremiumLight -nettisivuilla. Lampputestien toinen erä valmistui kesällä ja testien tulokset ladattiin hankkeen verkkosivulle. Lampputestit tehtiin eurooppalaisissa laboratorioissa Ranskassa, Ruotsissa ja Itävallassa kevään aikana. Testien tuloksista tiedotettiin syksyllä ja uudet 2014 testitulokset on ollut luettavissa hankkeen nettisivuilla vuoden 2013 tulosten lisäksi. PremiumLight -verkkosivuston suomenkieliseen osioon lisättiin ladattavaksi kaikki hankkeessa tuotettu opasmateriaali niin kuluttajille, jälleenmyyjille kuin muille kohderyhmille suunnatut oppaat. Samat materiaalit löytyvät myös kansallisilta lampputieto.fi sivuilta. Sivustosta on tiedotettu tiedotteissa, jotka on tuotettu yhteistyössä lampputieto hankkeen kanssa. Median yhteydenottojen pohjalta tehtyihin lehtiartikkeleihin on useimpiin saatu myös lisätieto linkiksi PremiumLight -nettisivut. Premium Light -sivustolla on ollut hankkeen aikana n kävijää ja yli sivulatausta. PremiumLight -hankkeesta on viestitty myös energianeuvojille sekä energiansäästöviikon viettäjille, näille suunnatuissa uutiskirjeissä. Uutiskirjeitä on lähetetty myös muille hankkeen kohderyhmille kuten hotelleille ja ravintoloille ja lamppujen sekä valaisimien jälleenmyyjille ja valmistajille. Uutiskirjeitä lähetettiin n kappaletta. Niitä on luettu paljon ja palaute niistä on ollut positiivista. Vuoden aikana osallistuttiin kahteen Premium Light -hankkeen projektikokoukseen. Lisäksi osallistuttiin Brysselissä hankkeen esittelytilaisuuteen osaprojektin vetäjän roolissa. Projekti 79 Premium Light suomenkieliset sivut

73 päättyi lokakuussa ja sen jälkeen on osallistuttu vielä hankkeen loppuraportointiin sekä osallistujana että osaprojektin vetäjänä. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti ODYSSEE-MURE Asetetut tavoitteet IEE/ODYSSEE MURE (Monitoring of energy efficiency in EU) hyväksyttiin vuoden 2012 hakukierrokselta. Projekti käynnistyi huhtikuussa 2013 ja kestää 30 kuukautta päättyen lokakuussa Projektissa kerätään ja toimitetaan Suomen osalta tiedot ODYSSEE- ja MUREtietokantoihin ja tuotetaan niistä IEE-projektin edellyttämä kansallinen raportointi. Motivan vastuulla on myös projektin puitteissa laadittava rakennusten sektorikohtainen raportti MURE-tietokannasta sekä siihen liittyvä rakennusten MURE toimenpiteiden laaduntarkastus. Toimenpiteet ja tulokset Vuonna 2014 ODYSSEE-MURE projektissa 81 osallistuttiin kahteen projektikokoukseen, joissa oli esillä mm. Motivan vastuulla olevan rakennusten toimialakohtaisen raportin sisältö sekä tietokantojen uudet toiminnallisuudet. Rakennusten toimialakohtaisen raportin ensimmäinen versio valmistui loppuvuodesta 2014, raportti valmistuu vuonna Sekä Odyssee 82 että Mure 83 - tietokannat päivitettiin viimeisimmillä käytössä olevilla tiedoilla vuoden 2014 aikana. Muretietokannan rakennusten toimenpiteiden laadunvarmistustyö aloitettiin vuonna 2014, työ valmistuu vuoden 2015 puolella. Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. 6.2 Arvioidut vaikutukset Euro-TopTen-Max (ks ) ja Premium Light (ks ) -hankkeille asetettiin toiminnallisia mittareita, jotka on esitetty liitteessä 3. Projektien vaikutuksia ei arvioida energia- ja päästömäärinä Odyssee 83 Mure 71

74

75 Liite 3 Vaikutusarviot

76

77 Liite 3 1(5) Energiatyöohjelma 2014 Projektien, toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien vaikutusarvioiden yhteenveto Yhteenveto tehty vuoden 2014 energiatyöohjelman toiminta-aluejaolla. Vaikutusarviot kattavat pääosin koko toiminnan vaikutukset ei pelkästään Motivan projektia (esim. mukana yritysten Motivan toiminnasta riippumattomat toimenpiteet). Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus kk/vuosi Arvioija Kaikki toiminta-alueet yhteensä Mukaan on laskettu kuluttajien energianeuvonnan vaikutukset Seuranta ja vaikutukset Energiatehokuusdirektiivin (EED) toimeenpano Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Energiatehokkuussopimusten seuranta Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Energiakatselmustoiminnan seuranta Vaikutuksia ei arvioida. SAEL Energiatehokkuus hankinnoissa Vaikutuksia ei arvioida. ISBE Toiminta-alueen seuranta Vaikutuksia ei arvioida. ULSU Vuosittainen selvitys kylmälaitteiden tarjonnasta pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeissä osoitti, että jääkaappipakastimien energialuokan parantuminen on jatkunut edelleen. A+++-luokan laitteiden osuus oli noussut 8 prosenttiin ja A++luokan laitteiden 24 prosentista 38 prosenttiin. Myös pesukoneissa ja kuivausrummuissa oli havaittavissa siirtymistä parempiin energialuokkiin, 1/2015 ILHI Energialuokat kodinkoneliikkeissä pesukoneissa 95 % oli vähintään luokkaa A+ ja kuivausrummuissa 65 % vähintään luokkaa A+. Myös televisioiden osalta oli havaittavissa tarjonnan siirtymisessä energiatehokkaampiin malleihin. A++- ja A+-mallien osuus oli noussut 55 prosentista 67 prosenttiin ja C- ja D-luokkien laitteet olivat hävinneet lähes kokonaan. Vaikutusarvioita Vaikutuksia ei arvioida. LEGY Energiatrendit Vaikutuksia ei arvioida. LEGY IEE/Odyssee-MURE Vaikutuksia ei arvioida. SAEL Sopimustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiavaltainen teollisuus (EVT) Lämmön ja polttoaineiden CO2-kerroin 270 1/2015 ULSU Energiantuotanto (ET) Lämmön ja polttoaineiden CO2-kerroin 270 1/2015 ULSU Keskisuuri elinkeinoelämä Lämmön ja polttoaineiden CO2-kerroin 270 1/2015 ULSU Palveluala /2015 ULSU Energiapalvelut (EP), oma toiminta /2015 ULSU Kunta-ala (KEO + KETS) ULSU Höylä III Vain Höylä III:n vaikutus, ei aiempia vaiheita 1/2015 ULSU Kiinteistöala/TETS /2015 ULSU Kiinteistöala/VAETS /2015 ULSU Seurakunnat Vaikutuksia ei arvioida vielä tälle valmisteluprojektille ULSU 1(5)

78 Liite 3 2(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus kk/vuosi Arvioija Energiakatselmus- ja analyysitoiminta TEM tukema energiakatselmustoiminta, kuntasektori Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. 1/2015 ULSU TEM tukema energiakatselmustoiminta, yksityinen palvelusektori Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 1/2015 ULSU viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. TEM tukema energiakatselmustoiminta, teollisuus päästökaupan Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 1/2015 ULSU ulkopuolella viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. TEM tukema energiakatselmustoiminta, teollisuus päästökaupan Perustuu katselmusten seurantatietoon, jossa huomioidaan liukuvasti kuuden 1/2015 ULSU piirissä viimeisimmän vuoden kumulatiiviset tiedot. Koulutus, laadunvarmistus, markkinointi, kehittäminen, 0 0 Vaikutuksia ei arvioida kansainvälinen yhteistyö Uusiutuvan energian kuntakatselmus /2014 KISI ESCO-toiminta /2014 PEKO Uusiutuvan energian edistäminen Puhtaan energian edistäminen 0 0 Puhtaan energian kotimaisen teknologian edistämiseksi kehitettiin web-portaalin sisältöä ja toiminnallisuutta. Sivustoa (Green Energy Cases) markkinoitiin Motivan M+ lehdessä ja kohdennetusti energia-alan toimijoille sähköpostilla ja mm. Energiamessuilla Tampereella. Yritysten referenssikohteita saatiin vuoden loppuun mennessä lähes 20. Sivustolla oli kävijöitä noin Pientuotannon edistäminen Arvio tehty lämpöyrittäjyyden edistämiselle. 12/2014 KISI TIMA Tuulivoiman edistäminen Maailman tuulipäivän paikallisia tilaisuuksia järjestettiin vuonna 2014 vain vähän, eikä niiden kävijämääristä ole tietoa. Motivan omassa tilaisuudessa, syksyyn siirretyllä tuulivoimaretkellä oli noin 40 osallistujaa, siitä kerrottiin tapahtuman facebook-sivuilla, yhteistyötahojen facebook-sivuilla, internet-sivuilla ja twitterissä, ja sen tuloksena oli joitakin tuulivoimaan liittyviä artikkeleita Tekniikka&Talouslehdessä. Tuulivoimaopas.fi-palvelussa oli noin käyntiä, mikä on saman verran kuin vuonna Motivan tuulivoima-sivuilla käyntejä oli noin MIAA Uusiutuvan energian viestintä Motivan uusiutuvan energian www-sivuilla oli noin kävijää, noin enemmän kuin vuotta aiemmin. Sivujen rakennetta virtaviivaistettiin ja selkeytettiin, mikä paransi niiden käytettävyyttä. Lisäksi uudet aurinkosähkösivut toivat lukuisaisti uusia kävijöitä. Aurinkosähkösivujen kävijät myös viipyivät sivuilla kauemmin. Aurinkosähkösivustosta kerrottiin 11 lehtiuutisessa. Kaukon päivää vietettiin kaukolämmön merkeissä ja järjestettiin mediatilaisuus. Mediaosumia tilaisuuden tuloksena saatiin kahdeksan. 1/2015 IILA Uusiutuvan energian edistäminen liikennekäytössä Vuonna 2014 Valitse auto viisaasti -palvelussa kävi yhteensä vierailijaa. 12/2014 VEPE E10-verkkopalvelussa kävi yhteensä vierailijaa. Kehitystarpeiksi tunnistettiin erityisesti kiinteistöjen latauspaikkoja koskevan ohjeistuksen tuottaminen isännöitsijöiden ja kiinteistöjen hallitusten käyttöön. Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusarviointi Vaikutuksia ei arvioida. LEGY Yleisviestintä ja tiedonvaihto Energiansäästön toimintaympäristö Vaikutuksia ei arvioida JODO/KALA ES ja UE asiakaspalvelu Vaikutuksia ei arvioida PASU Ekosuunnittelu- ja energiamerkintätiedotus Tiedotteita julkaistiin yhteensä 5. Ostajan opasta / Ole hyvä ostaja on jaettu 2014 yhteensä 2080 kpl joko Veloxin kautta myyntinä tai tapahtumissa (luku Veloxin menekkiraportista). 1/2015 KIFO Asennetiedotus ja viestintäkampanjat: Energiansäästöviikko Osallistujia kampanjaan oli yhteensä 336. Sosiaalisessa mediassa Facebook tykkääjiä oli 1200 kpl ja Twiitti-seuraajia 614 kpl. Kampanjauutisia yhteensä 7 kpl, joista mediatiedotteita 3kpl. Viettäjät järjestivät tapahtumia 34 kpl ja tilasivat Energiansäästöviikon kampanjatuotteita yhteensä 177 kpl. Energiansäästöviikon palveluille annettiin palautekyselyssä arvosana 3,9 (1=erittäin huono - 5=erittäin hyvä). Vuoden aikana uutiskirjeitä julkaistiin 11 kappaletta organisaatioviettäjille. Mediaosumia oli Energiansäästöviikkolla ja heti sen jälkeen oli yhteensä 458 kpl (411 printti, X verkko-osumaa, 2 radio, 1 tv (MTV3 Huomenta Suomi). Verkkopalvelussa oli käyntiä ja sivulatausta. JODO NIAL 2(5)

79 Liite 3 3(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus kk/vuosi Arvioija www-palvelun kehittäminen ja ylläpito IEE TopTen Max -sivustolla oli vuoden 2014 aikana kävijöitä liki 8361 (keskimäärin noin 23 kävijää/päivä). Vuoden aikana Topten oli mukana yhteensä neljässä yhteistiedotteessa. Topten-lehdistöosumia kertyi vuoden aikana kaksi, verkkomediaosumia viisi (levikit ja verkkomedioiden kävijämäärät yhteensä yli ). Kolmivuotinen hanke päättyi ja hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä Lampputieto-palvelu Lampputieto-palvelujen kävijämäärä (kasvua edellisvuoteen 15 %), Lampunvalintakone kävijää. Mediaosumia 112, joista 110 printtimediassa ja 2 radiossa. IEE Premium Light Suomenkielisellä PremiumLight sivustolla on vieraillut kävijää lamppuesitettä jaettiin kuluttajille 12 kaupan ja 16 energianeuvojan kautta. Lampunvalintaa koskeva artikkeli 4 energiayhtiön asiakaslehdessä, jolla tavoitettiin n kotitaloutta. Motivan pääverkkopalvelussa ja siitä omaksi verkkopalveluksi siirretyssä -verkkopalvelussa oli vuonna 2014 yhteensä kävijöitä , käyntejä ja sivulatauksia Vastaavasti vuonna 2013 kävijöitä oli , käyntejä ja sivulatauksia Vuoteen 2013 verrattuna kävijämäärä kasvoi 1,8 %. Käyntejä oli 0,7 % vähemmän. Yksittäisten sivulatausten määrä väheni 6,6 %. 1/2015 KIFO 1/2015 PASU 1/2015 PASU 1/2015 JAAA Mediapalvelu, lehdistötiedotus Vuonna 2014 Motivan mediapalvelu lähetti 59 tiedotetta, joista 40 liittyi Energiavirastotyöohjelmaan. Motiva osallistui Pohjois-Karjalaan järjestetyn toimittajamatkan järjestelyihin yhdessä Joensuun seudun kehittämisyhtiön Josek Oy:n kanssa. Toimittajamatkan teemana oli pienpuun käyttö. Matkasta syntyi useita lehtiartikkeleita bioenergian käytöstä ja teknologiasta mm. Maaseudun tulevaisuus -lehdessä ja Motiva uutisoi teemasta M + -lehdessä. Matkalle osallistui 12 toimittajaa, osa heistä tutustui kaivostoimintaan. Maaliskuussa Kaukon päivänä järjestettiin mediatilaisuus yhteistyössä Energiateollisuuden, Helsingin Energian ja Fortumin kanssa. Tilaisuudessa oli 21 osanottajaa ja aiheesta julkaistiin yhteensä uutinen 8 lehdessä, joiden yhteislevikki on lähes Uutta tietoa kaukolämmöstä koottiin sivulle: järjestettiin Bioenergia ry:n kanssa Lämpöyrittäjäpäivät Seinäjoella. Kutsu päiville lähetettiin myös medialle. Lämpöyrittäjäpäivien teemoista ja lämpöyrittäjäkilpailun tuloksista kirjoitettiin isot artikkelit Ilkkaan, Viikko Pohjois-Karjalaan, Koneyrittäjä ja Osuustoiminta -lehtiin ja useita pienempiä uutisia. Lisäksi toimittajia kutsuttiin lukuisiin Motivan järjestämiin seminaareihin. M-Brainin välittämiä printtimediaosumia ja tv- ja radio-osumia oli vuonna kappaletta. Niistä noin 50 prosenttia liittyi energiavirastotyöohjelmaan. STT:n Verkkovahdin osumista noin 463 kpl liittyi Energiavirastotyöohjelmaan. Mediatiimiläiset hoitivat mediasuhteita mm. osallistumalla toimittajayhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin ja osallistumalla Ympäristötoimittajien hallitustyöskentelyyn. Motivan tunnettuuden kehittymistä seurattiin osallistumalla Mediabarometriin. 1/2015 SIMU/JODO Muut viestintäkanavat: M+-lehti Vuoden aikana tuotettiin kolme M+ -lehden numeroa. Energiatehokkuussopimuksista ja energiatehokkuuden edistämistoimista eri sektoreilla, samoin kuin uusiutuvan energian hankkeista kerrottin laajasti lehden artikkeleissa. Energiatehokkuusdirektiivin ja energiatehokkuuslain sisältöä ja merkitystä avattiin artikkeleissa ja vuoden viimeisen lehden pääkirjoituksessa. Lehden Vieraskynä ja Näkökulma -palstoilla julkaistiin asiantuntijoiden ja viranomaisten kirjoituksia. Kiertotalous ja kierrätyksen sekä materiaalien uudelleen käytön edistäminen olivat myös tärkeitä teemoja. Myös ympäristöjohtaminen ja liikkumisen palvelut sekä Motivan tytäryhtiön Motiva Services Oy:n ympäristömerkintä ja muut palvelut olivat lehden sisältöä. Muut kuin työohjelmahankkeet ja Motivan tytäryhtiö ovat osallistuneet lehden kustannuksiin. Ostettuna palstana lehdessä oli säännöllisesti Transsmart-tutkimusohjelman tutkimuksista kertovat artikkelit. Lehden sivumäärä vaihteli sivuun riippuen aineiston määrästä. Lehteä painettiin kpl ja sitä postitettiin reilu kpl. Lehteä lähetetään myös sähköisesti noin 250 osoitteeseen. Irtonumeroita jaettiin Motivan järjestämissä tapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa. Alkuvuodesta lehden lukijatutkimus, josta saatiin tyydyttävä tulos. Tuloksia käsiteltiin myös lehden 2/2014 Sorvin ääreltä -kolumnissa. 1/2015 IILA 3(5)

80 Liite 3 4(5) Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO 2 -päästövähenemä Lisätietoja Arvio tehty GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco 2 /a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Arvioitava projekti, toimenpide- tai toimenpidekokonaisuus kk/vuosi Arvioija Muut julkaisut Vuonna 2014 on tuotettu kaikkiaan 21 kpl julkaisuja, joista 1 kpl oli päivitetty lisäpainos. Vuonna 2013 vastaava luku oli 24 kpl. Lisäksi 14 julkaisua tuotettiin Energiatehokkuussopimusten raportointi-sarjassa (raportointi vuodelta 2013, raportit julkaistiin syksyn 2014 aikana PDF-muodossa ja niistä otettiin pieni painos jaettavaksi raporttiin osallistuneille tahoille). Painettuja julkaisuja on myyty ja jaettu yli kappaletta, joista Energiansäästöviikon tuotteita n. 250 kappaletta. (2013 vastaava määrä oli kpl).nelivärinen toimintakatsaus vuoden 2013 työohjelman mukaisista toimista ja tuloksista valmistui huhtikuussa suomenkielisenä ja toukokuussa englanninkielisenä (500 kpl painettu suomenkielinen, englanniksi vain sähköisenä julkaisuna).motivan www-sivujen julkaisut-osiossa oli vuoden 2014 aikana käyntikertaa. 1/2015 MAMI Tapahtumat Tapahtumia järjestettiin vuonna 2014 TEM/EV:n rahoituksella 26 kpl, joista messutapahtumia oli 2 kpl. Muutamassa tapahtumassa oli mukana myös lisärahoittajia. Tapahtumien palautteiden keskiarvo vuonna 2014 oli 3,6 asteikolla 1-5. (1 = huono, 5 = erinomainen). Tapahtumista 11 kpl oli Kestävä kulutus ja yhteiskunta -yksikön järjestämiä, 8 tapahtumaa Resurssitehokas elinkeinoelämäyksikön 3 Viestintä-yksikön ja 4 tapahtumaa Seuranta- ja vaikutustenarviointi - yksikön. Tapahtumissa oli osallistujia per tapahtuma. Yhteensä osallistujia oli noin 930 henkilöä. Tämän lisäksi messutapahtumissa kohtaamisia oli tuhansia. 1/2015 SIUO Kansainvälinen tiedonvaihto Vaikutuksia ei arvioida IRMI Energia-asiat opetusohjelmiin Kouluyhteistyö Verkosto- ja toimijayhteistyötä aineopettajajärjestöjen, erityisesti Kotitalousopettajaliiton kanssa (työpajan vetäminen kevään 2014 liittopäiville), osallistuminen energia-alan ja rakennusalan ennakointikamareiden työhön, osallistuminen Kestävän Kehityksen Yhdysverkoston toimintaan, RCE Espoon verkostoon ohjausryhmän jäsenenä, yhteistyö Kuluttaja- ja kilpailuviraston, SYKLIn ja Heurekan kanssa. Osallistuminen ET:n koordinoiman yläasteille suunnatun Vuoden Ilmastoteko-kilpailun suunnitteluun, töiden arviointiin ja markkinointiin. Osallistuminen Ressun lukion ympäristöpaneeliin sekä Vastuullisen yrittäjyyden rattailla seminaariin. Opetussuunnitelman OPS 2016 perusteiden kommentointi. 01/2015 IRMI Tokaluokkalaisten säästöviikko Arvioimme, että tokaluokkien säästöviikkoon osallistui noin puolet ikäluokasta ( lasta). Uusia materiaaleja tilattiin oppilaalle, ja 469 opettajan materiaalipakettia. Tokaluokkien toimintaa tuki yhteensä 77 organisaatiota (72 energiayhtiötä ja 5 muuta toimijaa: energiatoimisto, kunnan organisaatioita ja yrityksiä) kustantamalla materiaalit luokille. Kampanjan sivuilla on ollut käyntiä suomenkielisillä ja 129 käyntiä ruotsinkielisillä sivuilla, yksilöityjä kävijöitä vastaavasti (su) ja 172 (ru) sekä sivun katseluja (su) ja (ru). 01/2015 IRMI Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta Vuonna 2014 e-neuvonta.fi-sivustolla käytiin yli kertaa, joista 75 prosenttia oli uusia käyttäjiä. Sivukatseluita oli yli /2015 PALA/LEGY * sähkön CO 2 -päästökerroin Suomen sähkön hankinnan keskimääräinen ominaispäästökerroin viideltä vuodelta ( ) 223 kgco 2 /GWh ** sähkön CO 2 -päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco 2 /GWh Ellei Huom!-sarakkeessa muuta ole mainittu niin on käytetty seuraavia päästökertoimia Sähkö (keskimääräinen ja marginaalinen) 223 tco2/gwh 600 tco2/gwh Lämpö+polttoaineet keskimääräinen 226 tco2/gwh 4(5)

81 Liite 3 yhteenveto Energiatyöohjelma 2014 Toiminta-aluekohtainen yhteenveto projektien, toimenpiteiden tai toimenpidekokonaisuuksien alustavista vaikutusarvioista Yhteenveto tehty vuoden 2014 energiatyöohjelman toiminta-aluejaolla. Vaikutusarviot kattavat pääosin koko toiminnan vaikutukset ei pelkästään Motivan projektia (esim. mukana yritysten Motivan toiminnasta riippumattomat toimenpiteet). Vaikutusarvio Toiminta-alue Energiavaikutus Uusiutuvien käytön lisäys CO2-päästövähenemä Lisätietoja GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a GWh/a 1000 tco2/a Sähkö Lämpö+pa Yht. Sähkö Lämpö+pa Yht. keskimäär.* marginaal.** Kaikki toiminta-alueet yhteensä Mukaan on laskettu kuluttajien energianeuvonnan vaikutukset Seuranta ja vaikutukset Sopimustoiminta Energiakatselmus- ja analyysitoiminta Uusiutuvan energian edistäminen Yleisviestintä ja tiedonvaihto Vaikutuksia ei arvioida energia- ja päästömäärinä vaan toiminnallisilla mittareilla, jotka on esitetty projektisuunnitelmissa. * sähkön CO2-päästökerroin Suomen sähkön hankinnan keskimääräinen ominaispäästökerroin viideltä vuodelta ( ) 223 kgco2/gwh ** sähkön CO2-päästökerroin marginaaliperusteinen 600 kgco2/gwh Sähkö (keskimääräinen ja marginaalinen) 223 tco2/gwh 600 tco2/gwh Lämpö+polttoaineet keskimääräinen 226 tco2/gwh

82

83 Vaikutusarviot SISÄLLYSLUETTELO Liite 3 Sopimustoiminta Energiavaltainen teollisuus 1 Energiantuotanto 4 Keskisuuri teollisuus 6 Palvelualat 9 Energiapalvelut, oma toiminta 11 Kunta-ala 13 Höylä III 15 Kiinteistöala / TETS 18 Kiinteistöala / VAETS 20 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta Energiakatselmustoiminnan seuranta / Kunta-ala 22 Energiakatselmustoiminnan seuranta / Yksityinen palvelusektori 24 Energiakatselmustoiminnan seuranta / Teollisuus, ei päästökaupan piirissä 26 Energiakatselmustoiminnan seuranta / Teollisuus, päästökaupan piirissä 28 Uusiutuvan energian kuntakatselmus 30 ESCO-toiminta 32 Uusiutuva energia Pientuotannon edistäminen, lämpöyrittäjyys 34 Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajien energianeuvonta 36

84

85 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiavaltainen teollisuus (EVT) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman (EVT) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset on pääosin yhdenmukaistettu energiapalveludirektiivin edellyttämän, kesällä 2011 tehdyn, toisen kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-2) vaikutusten arvioinnin mukaisiksi. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuonna 2016 arvioidusta energiansäästöstä 20 % ja vuoden 2020 säästöstä 17 %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50 % säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50 % yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille teollisuuden toimenpiteille käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän o Seuraavissa taulukoissa on esitetty ensin energiavaltaisen teollisuuden säästöt yhteensä ja sen jälkeen erikseen energiapalveludirektiivin (ESD) määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevien energiavaltaisen teollisuuden toimipaikkojen säästöt, jotka siis sisältyvät energiavaltaisen teollisuuden säästöihin yhteensä. Vastaava erottelu on tehty kuvissa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, laskettu painotettuna keskiarvona energiavaltaisen teollisuuden toimipaikkojen raportoimien fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella. sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh 1

86 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiavaltainen teollisuus (EVT) Vaikutukset, Energiavaltainen teollisuus yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Vaikutukset, Energiavaltainen teollisuus, päästökaupan ulkopuolella (ESD määritelmällä) olevilta toimipaikoilta yhteensä (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 2

87 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 3 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiavaltainen teollisuus (EVT) Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a EVTESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim Kumulatiivinen päästövähenemä tco EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. EVT ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. 3

88 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiantuotanto (ET) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiantuotannon toimenpideohjelman (ET) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa on mukana niin energiakatselmuksissa ja voimalaitosanalyyseissä havaitut energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnissa toteutetuiksi raportoidut (T) energiaa säästävät toimenpiteet kuin muut yritysten raportoimat tehostamistoimenpiteet (ES+KAT). Energiakatselmusten ja -analyysien toimenpiteitä (KAT) ei tältä alueelta ole mukana energiakatselmustoiminnan arvioissa. o Mukana säästöarviossa ovat niin tuotannolliset toimenpiteet kuin muut energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (TT- ja MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. TT ja MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta sähköenergian säästöstä on 90 % ja primäärienergian säästöstä %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan kaikille raportoiduille toimenpiteille käytetään tässä laskennassa keskimääräistä 25 vuoden elinikää. Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus kokonaissäästöstä tällä sopimusalueella on marginaalinen. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh (kuten ET-toimenpideohjelmassa) sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Energiantuotanto (ET) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähköntuotannon tehostuminen, GWh/a o primäärienergia säästö, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähköntuotannon tehostuminen, GWh/a o primäärienergia säästö, GWh/a Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 4

89 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiantuotanto (ET) Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a Energiantuotanto, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Energiantuotanto, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 1000 tco Energiantuotanto, 1000tCO2, sähkö keskim. Energiantuotanto, 1000tCO2, sähkö marg. 5

90 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Keskisuuri teollisuus Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvien keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmien (Elintarvike, Kemia, Muovi, Puutuote, Teknologia, Teollisuus - Yleinen) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta energiansäästöstä noin 9 %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50 % säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50 % yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille teollisuuden toimenpiteille käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän o Seuraavissa taulukoissa on esitetty ensin keskisuuren teollisuuden säästöt yhteensä ja sen jälkeen erikseen energiapalveludirektiivin (ESD) määrittelyllä päästökaupan ulkopuolella olevien keskisuuren teollisuuden toimipaikkojen säästöt, jotka siis sisältyvät keskisuuren teollisuuden säästöihin yhteensä. Vastaava erottelu on tehty kuvissa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, laskettu painotettuna keskiarvona keskisuuren teollisuuden toimipaikkojen raportoimien fossiilisten polttoaineiden käytön perusteella. sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh 6

91 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Keskisuuri teollisuus Vaikutukset, Keskisuuri teollisuus yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Vaikutukset, Keskisuuri teollisuus, päästökaupan ulkopuolella (ESD määritelmällä) olevilta toimipaikoilta yhteensä (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 7

92 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 3 (3) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Keskisuuri teollisuus 500 Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2/a, sähkö keskim Kumulatiivinen päästövähenemä tco Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) + Ei ESD (päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö marg. Keskisuuri teollisuus ESD (ei päästökauppa) yht., 1000tCO2, sähkö keskim. 8

93 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämä palvelualat Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan palvelualan toimenpideohjelmien (Kauppa, Matkailu ja ravintola-ala, Auto-ala, Yleinen palvelu) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta energiansäästöstä noin 1 %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset, Palvelualat yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 9

94 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Elinkeinoelämä palvelualat Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2, sähkö keskim. Elinkeinoelämä - palvelualat, 1000tCO2, sähkö marg. 10

95 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiapalvelut, oma toiminta Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen kuuluvan energiapalvelujen toimenpideohjelman (EP) omaan toimintaa liittyviä vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa on mukana niin energiakatselmuksissa ja - analyyseissä havaitut energiatehokkuussopimustoiminnan vuosiraportoinnissa toteutetuiksi raportoidut (T) energiaa säästävät toimenpiteet kuin muut yritysten raportoimat tehostamistoimenpiteet (ES+KAT). Energiakatselmusten ja -analyysien toimenpiteitä (KAT) ei tältä alueelta ole mukana energiakatselmustoiminnan arvioissa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta energiansäästöstä noin 80 %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan kaikille raportoiduille toimenpiteille, joista merkittävä osa liittyy mm. verkkoinvestointeihin, käytetään tässä laskennassa keskimääräistä 20 vuoden elinikää. Se on konservatiivinen ajatellen, infrastruktuuri-investointeja, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien muiden ns. tavanomaisten teknisten ja käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh (kuten ET-toimenpideohjelmassa) sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Energiapalvelut oma toiminta Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh

96 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus /Energiapalvelut, oma toiminta Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2/a, sähkö keskim. Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2, sähkö keskim. Energiapalvelut, oma toiminta, 1000tCO2, sähkö marg. 12

97 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiatehokkuusohjelma (KEO) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kunta-alan energiatehokkuussopimuksen (KETS) ja energiatehokuusosohjelman (KEO) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta energiansäästöstä noin 7 8 %. o Kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti 50 % säästövaikutuksesta jatkuu yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, KETS ja KEO yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 13

98 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiatehokkuusohjelma (KEO) Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a KETS+KEO, 1000tCO2/a, sähkö keskim. KETS+KEO, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco KETS+KEO, 1000tCO2, sähkö keskim. KETS+KEO, 1000tCO2, sähkö marg. 14

99 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (3) Ulla Suomi Öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III, kattilavaihdot Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu Höylä III -ohjelman ja sitä edeltäneiden Höylä I ja Höylä II ohjelmien kattilavaihtoja eli kattilavaihtoja vuosina Tässä arviossa ei ole mukana pelkästään säätimien ja polttimien erillisiä vaihtoja. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän, kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin mukaiset. Arvio sisältää asuinkiinteistöjen kattilavaihtojen osalta koko ohjelman vaikutukset Senewan (2009 asti) ja ÖKL kerääminen (2010 lähtien) ja raportoimien lähtötietojen pohjalta. Kattiloiden säästön elinikä 25 vuotta Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Säästövaikutuksen laskennassa tarkastellaan öljylämmitteisiä pientaloja rakentamisvuosikymmenen mukaan (5 ikäluokkaa: 50-, 60-, 70-, 80- ja 90-luku). Kunkin ikäluokan pientalolle on määritetty keskimääräinen laskennallinen energiankulutus ko. ajankohdan rakentamistapaan perustuen (Senewa Oy/Pääjärvi, 2009). o Rakennusten ikäluokkia vastaavat pientalojen keskimääräiset lämpöenergiankulutukset (Senewa Oy/Pääjärvi, 2009): 50-luku (45,3 MWh/a), 60-luku (38,8 MWh/a), 70-luku (35,8 MWh/a), 80-luku (29,1 MWh/a) ja 90-luku (26,2 MWh/a) o Öljykattilan vaihdon kokonaisvaikutus energiankulutukseen on Senewan tietojen pohjalta 50- luvusta 80-lukuun noin 30 % ja 90-luvulla hieman vajaa 20 %. o Jakson energiansäästö perustuu vuosittaisten kyselyjen perusteella saatuihin kattilavaihtojen lukumäärätietoihin. Vuosille arvio kattilavaihtojen lukumääristä on saatu ÖKL:stä. o Alla olevissa taulukoissa on esitetty ensin arvio yhteensä Höylä I+II+III tietojen perusteella vuosille 2016 ja 2020 ja sen jälkeen vastaavasti erikseen 2008 alkaneen Höylä III sopimuksen seurannan perusteella arvioidut säästöt, jotka siis sisältyvät ensin esitettyihin säästöihin. Käytetyt CO2-päästökertoimet lämpö/polttoaine: 261 tco 2 /GWh, kevyt polttoöljy 15

100 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (3) Ulla Suomi Öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III, kattilavaihdot Vaikutukset, Höylä I + II + III ( ) Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Vaikutukset, Höylä III (Huom! sisältyy edelliseen säästöön ja näkyy myös kuvissa eroteltuna kuvaa osuutta kokonaissäästöstä) Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 16

101 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 3 (3) Ulla Suomi Öljyalan energiatehokkuussopimus Höylä III, kattilavaihdot Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a Höylä I + II + III kattilavaihdot yhteensä, 1000tCO2/a Höylä III kattilavaihdot 1000tCO2/a Kumulatiivinen päästövähenemä tco Höylä I + II + III kattilavaihdot yhteensä, 1000tCO2 Höylä III kattilavaihdot 1000tCO2 17

102 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/toimitilakiinteistöt (TETS) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan toimitilakiinteistöjä koskevan toimenpideohjelman (TETS) vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat yhdenmukaiset energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämän kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP) vaikutusten arvioinnin kanssa. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Laskennassa ei ole mukana energiakatselmuksissa havaittuja toimenpiteitä (KAT). Näiden vaikutukset sisältyvät energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointiin. Tässä arviossa ei näin ollen ole päällekkäistä säästöä energiakatselmustoiminnan säästöjen kanssa. o Mukana säästöarviossa ovat myös muut kuin energiansäästösyistä tehdyt toimenpiteet, jotka säästävät energiaa (MI-toimet). Tämä vastaa NEEAP-3:ssa käytettyä arviota. MI-toimien osuus on vuosina 2016 ja 2020 arvioidusta energiansäästöstä noin 15 %. o Yrityksiltä, jotka ovat olleet mukana aiemmassa energiansäästösopimuksessa ( ), on otettu huomioon myös edellisellä sopimuskaudella raportoidut toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset, mikäli niiden säästövaikutus on edelleen voimassa seurantavuonna. o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2013 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden vuosiraporteissa raportoituja säästövaikutuksia. o Vuosien säästö on arvioitu sopimuskaudella kolmena viimeisenä vuotena ( ) toteutuneen keskimääräisen säästön perusteella. Vuosien säästön on arvioitu olevan kesimäärin koko sopimuskaudella raportoidun säästön tasolla eli sama, koska TETS alkoi vasta o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei energiakatselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa. Se on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään, mutta se ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Toimitilakiinteistöt (TETS) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 18

103 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/toimitilakiinteistöt (TETS) Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a TETS, 1000tCO2/a, sähkö keskim. TETS, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco TETS, 1000tCO2, sähkö keskim. TETS, 1000tCO2, sähkö marg. 19

104 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) Lähtökohdat ja oletukset Laskennassa on arvioitu kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvan toimitilakiinteistöjä koskevan toimenpideohjelman vaikutuksia. Laskentaperiaatteet ja oletukset ovat energiapalveludirektiivin edellyttämän, kesällä 2011 tehdyn, toisen kansallisen energiatehokkuussuunnitelman (NEEAP-2) vaikutusten arvioinnin mukaiset kuten muillakin sopimusaloilla. Arvion lähtökohtia ja oletuksia: o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuonna 2010 ja 2011 laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutuksia (joko tyyppitoimenpiteet tai erilliset energiansäästötoimenpiteet). o Oletettu, että raportointivuonna toteutetuista toimista ko. vuonna toteutuu 50% säästöstä ja vastaavasti säästö jatkuu 50% yhden vuoden elinikää pidemmälle. o Vuoteen 2012 asti laskennassa käytetyt säästöt (MWh/a) ovat sopimustoimintaan liittyneiden yritysten vuosiraporteissa ilmoittamia toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutuksia. o Vuodesta 2013 lähtien vuosittain toteutuva säästö on arvioitu sopimuskauden keskimääräisen vuosittaisen toteuman perusteella. Vuodesta 2017 säästön on arvioitu pysyvän samalla tasolla liittyen energiatehokkuussopimustoiminnan jatkosta vuodesta 2017 lähtien tehtyyn aiesopimukseen. o Sopimustoiminnan vuosiraportoinnissa raportoitavissa muissa kuin energiakatselmustoimenpiteissä ei käyttöteknisiä toimenpiteitä ole eroteltu vastaavasti kuin energiakatselmustoimenpiteissä. o Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei, kuten ei katselmustoiminnassakaan, arvioida erikseen vaan raportoiduille toteutetuille toimenpiteille käytetään keskimääräistä 10 vuoden elinaikaa joka on konservatiivinen verrattuna komission laskentaohjeen teollisuuden useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään ja ottaa huomioon joukossa olevien käyttöteknisten toimenpiteiden lyhemmän eliniän. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, keskimääräinen kaukolämmön yhteistuotannon kerroin sähkö: keskimääräinen 210 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset, Vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) yhteensä Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 20

105 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus/vuokra-asuntoyhteisöt (VAETS) Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a VAETS, 1000tCO2/a, sähkö keskim. VAETS, 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco VAETS, 1000tCO2, sähkö keskim. VAETS, 1000tCO2, sähkö marg. 21

106 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/kunta-ala Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle Laskennassa on käytetty edellisenä vuonna aloitettua menettelyä raportoidusta säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointiin. Uusi menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä ja aiheutti myös muutoksia vertailtaessa aiempiin arvioihin. Menetelmää on mahdollisesti edelleen jatkossa tarkistettava liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Kunta-alalla (kuvissa PJ) menettelytavan muutos merkitsee jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla tavalla säästöpotentiaalista arvioituun toteutuvaan säästöön. Uusiutuvan energian kuntakatselmusten tulokset eivät sisälly arvioon. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuosina olevan vuosien keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien arvio perustuu kaudella raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä tavoitteeseen jatkaa sopimustoimintaa vuosina Vuoden 2013 tuloksia ei keskimääräisen säästön laskennassa ole mukana, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on alempi kuin monelle komission laskentaohjeen (ESD) yksityisen palvelusektorin teknisille toimenpiteille esittämä elinikä. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. (Komission energiapalveludirektiivinsäästöjen laskentaohjeessa ilman energianhallintajärjestelmää ja kulutusseurantaa käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on vain 2 vuotta.) Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus säästöstä vaihtelee jonkun verran vuosittain, mutta on keskimäärin noin 50 %. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista kunta-alan energiakatselmuksista on viime vuosina ollut yli 95 %. Energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuva osuus on aiemmasta menettelystä poiketen, arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa energiatehokkuussopimuksissa vuoden 2013 loppuun mennessä raportoitua tottunutta säästöä ja sen jälkeen jäljelle jäävästä säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö ja lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muista katselmuksista säästö on laskettu aiempaan tapaan sopimusten kautta lasketuilla toteutuma prosenteilla, jotka on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia näille ei arvioissa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen päästökerroin sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh

107 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/kunta-ala Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 0 0 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 0 0 Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a KAT PJ 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT PJ 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco KAT PJ 1000tCO2, sähkö keskim. KAT PJ 1000tCO2, sähkö marg. 23

108 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/yksityinen palvelusektori Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle Laskennassa on käytetty edellisenä vuonna aloitettua menettelyä raportoidusta säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointiin. Uusi menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä ja aiheutti myös muutoksia vertailtaessa aiempiin arvioihin. Menetelmää on mahdollisesti edelleen jatkossa tarkistettava liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Yksityisellä palvelualalla (kuvissa PY) se merkitsee jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla tavalla säästöpotentiaalista arvioituun toteutuvaan säästöön Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuosina olevan vuosien keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien arvio perustuu kaudella raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä tavoitteeseen jatkaa sopimustoimintaa vuosina Vuoden 2013 tuloksia ei keskimääräisen säästön laskennassa ole mukana, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on alempi kuin monelle komission laskentaohjeen (ESD) yksityisen palvelusektorin teknisille toimenpiteille esittämä elinikä. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. (Komission energiapalveludirektiivinsäästöjen laskentaohjeessa (ESD) ilman energianhallintajärjestelmää ja kulutusseurantaa käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on vain 2 vuotta.) Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus säästöstä vaihtelee jonkun verran vuosittain, mutta on keskimäärin noin 55 %. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista yksityisen palvelualan energiakatselmuksista on viime vuosina vaihdellut ollen n %. Energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuva osuus on aiemmasta menettelystä poiketen, arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa energiatehokkuussopimuksissa vuoden 2013 loppuun mennessä raportoitua tottunutta säästöä ja sen jälkeen jäljelle jäävästä säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö ja lisäksi kolmannes harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muista katselmuksista säästö on laskettu aiempaan tapaan sopimusten kautta lasketuilla toteutuma prosenteilla, jotka on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia näille ei arvioissa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 236 tco 2 /GWh, kaukolämmön yhteistuotannon keskimääräinen päästökerroin sähkö: keskimääräinen 223 CO 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh

109 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/yksityinen palvelusektori Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 0 0 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 0 0 Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a KAT PY 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT PY 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä 1000 tco KAT PY 1000tCO2, sähkö keskim. KAT PY 1000tCO2, sähkö marg. 25

110 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, ei päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle Laskennassa on käytetty edellisenä vuonna aloitettua menettelyä raportoidusta säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointiin. Uusi menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä ja aiheutti myös muutoksia vertailtaessa aiempiin arvioihin. Menetelmää on mahdollisesti edelleen jatkossa tarkistettava liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Ei päästökaupan piirissä olevalle teollisuudelle (ESD määrittely) se merkitsee jonkin verran laskua verrattuna aiemmalla tavalla säästöpotentiaalista arvioituun toteutuvaan säästöön. Arvio sisältää energiankäytöstä riippumatta muut kuin päästökaupan piirissä tehdyt katselmukset. Prosessiteollisuuden energia-analyyseissä ehdotettujen toimenpiteiden säästöt raportoidaan pääosin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmien vuosiraportoinnissa. Niiden säästöt sisältyvät tähän arvioon vain niiltä osin, joissa tiedot on energisanalyysissä raportoitu muissa katselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä vastaavasti. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuosina olevan vuosien keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien arvio perustuu kaudella raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä tavoitteeseen jatkaa sopimustoimintaa vuosina Vuoden 2013 tuloksia ei keskimääräisen säästön laskennassa ole mukana, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Säästöarviossa merkittäviä poikkeamia alaspäin voi tapahtua vuosittain, kun säästöjen tarkastelusta putoaa säästöjen eliniän takia ajoittain pois poikkeuksellisen suuren säästön omaavia vuosia. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on edelleen konservatiivinen verrattuna komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeen teollisuuden useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. (Komission laskentaohjeessa (ESD) ilman energianhallintajärjestelmää ja kulutusseurantaa käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on vain 2 vuotta.). Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus vaihtelee vuosittain ja on keskimäärin säästöstä alle neljänneksen. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista teollisuuden energiakatselmuksista on viime vuosina vaihdellut, mutta ollut yli 90 %. Energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuva osuus on aiemmasta menettelystä poiketen, arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa energiatehokkuussopimuksissa vuoden 2013 loppuun mennessä raportoitua tottunutta säästöä ja sen jälkeen jäljelle jäävästä säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö ja lisäksi 5 % harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muista katselmuksista säästö on laskettu aiempaan tapaan sopimusten kautta lasketuilla toteutuma prosenteilla, jotka on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia näille ei arviossa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten vaikutusta tulevaan säästöön ei ole tässä arviossa ole otettu huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco2/gwh, teollisuuden sopimustoiminnan 2013 raportointitiedon perusteella laskettu keskimääräinen fossiilisten polttoaineiden päästökerroin sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO

111 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, ei päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 0 0 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis.prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö keskim. KAT TE ei päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö marg. 27

112 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Lähtökohdat Energiakatselmusten tuloksia ja säästöarvioita koskevat tiedot perustuvat raportoituihin energiakatselmuksiin Arviot säästöstä on esitetty vuosille 2016 ja 2020 sekä kuvissa kaudelle Laskennassa on käytetty edellisenä vuonna aloitettua menettelyä raportoidusta säästöpotentiaalista toteutuvan osuuden arviointiin. Uusi menettely tarkentaa aiemmin käytettyä menettelyä ja aiheutti myös muutoksia vertailtaessa aiempiin arvioihin. Menetelmää on mahdollisesti edelleen jatkossa tarkistettava liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksiin. Päästökaupan piirissä (ESD) olevalle teollisuudelle se merkitsee tarkasteluvuosina hieman nousua vuosittaisten säästöjen osalta verrattuna aiemmalla tavalla säästöpotentiaalista arvioituun toteutuvaan säästöön Arvio sisältää energiankäytöstä riippumatta kaikki päästökaupan piirissä tehdyt energiakatselmukset. Prosessiteollisuuden energia-analyyseissä ehdotettujen toimenpiteiden säästöt raportoidaan pääosin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen teollisuuden toimenpideohjelmien vuosiraportoinnissa. Niiden säästöt sisältyvät tähän arvioon vain niiltä osin, joissa tiedot on energisanalyysissä raportoitu muissa katselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä vastaavasti. Oletukset Energiakatselmusten säästöpotentiaalin on arvioitu vuosina olevan vuosien keskimääräisen säästön tasolla. Vuosien arvio perustuu kaudella raportoitujen katselmusten keskimääräiseen säästöön sekä tavoitteeseen jatkaa sopimustoimintaa vuosina Vuoden 2013 tuloksia ei keskimääräisen säästön laskennassa ole mukana, koska silloin käynnistyneistä katselmuksista merkittävä osa on vielä saapumatta. Säästöarviossa merkittäviä poikkeamia alaspäin voi tapahtua vuosittain, kun säästöjen tarkastelusta putoaa säästöjen eliniän takia ajoittain pois poikkeuksellisen suuren säästön omaavia vuosia. Yksittäisten teknisten toimenpiteiden elinaikaa ei arvioida erikseen vaan käytetään keskimääräistä 12 vuoden elinaikaa, joka on edelleen konservatiivinen verrattuna komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeen teollisuuden useimmille teknisille toimenpiteille esittämään 15 vuoden elinikään. Käyttöteknisten toimenpiteiden elinikänä on käytetty 5 vuotta perustuen hyvään kulutusseurantaan ja poikkeamiin reagointiin, joka on yksi sopimustoiminnan velvoitteista. (Komission laskentaohjeessa (ESD) ilman energianhallintajärjestelmää ja kulutusseurantaa käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on vain 2 vuotta.). Käyttöteknisten toimenpiteiden osuus vaihtelee vuosittain ja on keskimäärin säästöstä alle viidennes. Energiatehokkuussopimustoimintaan liittyvien energiakatselmusten osuus kaikista teollisuuden energiakatselmuksista on kolmena viime vuonna ollut noin 90 %. Energiakatselmuksissa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuva osuus on aiemmasta menettelystä poiketen, arvioitu siten, että toteutunut säästö vastaa energiatehokkuussopimuksissa vuoden 2013 loppuun mennessä raportoitua tottunutta säästöä ja sen jälkeen jäljelle jäävästä säästöpotentiaalista on arvioitu toteutuva osuus ottamalla mukaan päätettyjen toimenpiteiden säästö ja lisäksi 5 % harkittavaksi raportoitujen toimenpiteiden säästöstä. Muista katselmuksista säästö on laskettu aiempaan tapaan sopimusten kautta lasketuilla toteutuma prosenteilla, jotka on laskettu erikseen ns. käyttöteknisille toimenpiteille ja teknisille toimenpiteille. Säästövaikutuksia näille ei arviossa eritellä. Katselmustuen on oletettu pysyvän ennallaan. Energiatehokkuusdirektiivin edellyttämien pakollisten energiakatselmusten vaikutusta tulevaan säästöön ei ole tässä arviossa ole otettu huomioon. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 270 tco 2 /GWh, teollisuuden sopimustoiminnan 2013 raportointitiedon perusteella laskettu keskimääräinen fossiilisten polttoaineiden kerroin, sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco 2 /GWh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO

113 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Ulla Suomi Energiakatselmustoiminnan seuranta/teollisuus, päästökaupan piirissä (ESD määrittely) Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a 0 0 kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh Päästövähenemä vuositasolla tco 2 /a KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö keskim. KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2/a, sähkö marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö keskim. KAT TE päästökauppa (ESD määrittely), ei sis. prosessiteoll., 1000tCO2, sähkö marg. 29

114 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Kirsi Sivonen Uusiutuvan energian kuntakatselmus Lähtökohdat Arviointi koskee TEM vuoden 2014 työohjelmaprojektin Uusiutuvan energian kuntakatselmus uusiutuvaa energiaa lisäävää vaikutusta ja päästövaikutuksia. Vuoden 2014 Uusiutuvan energian kuntakatselmus -projekti on jatkoa aikaisempien vuosien vastaaville projekteille. Pilottikatselmukset tehtiin v Projektin tavoitteena on edistää kuntakatselmusten tekemistä ja sen avulla uusiutuvan energian käytön lisäämistä kunnissa. Projekti pitää sisällään kuntakatselmustiedotusta ja -markkinointia mm. energiakatselmoinnin peruskurssin, katselmusmarkkinoinnin, kuntasopimustoiminnan asiakastilaisuuksien, yhteyshenkilötilaisuuksien ym. yhteydessä. Kohderyhmänä ovat kunnat ja energiakatselmoijat Oletukset TEM:n tukiosuus kuntakatselmuksille säilyy entisellään. (Tuki 60 % kaikille kunnille) Uusiutuvan energian kuntakatselmuksia on vuoteen 2014 mennessä tehty 57 kappaletta, mikä on alhaisempi määrä kuin kuntia on liittynyt alan energiatehokkuussopimukseen ja -ohjelmaan. Tarkastelu on tehty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Oletetaan, että vuosina 2015 ja 2016 tehdään energiatehokkuussopimuskauden vaihtumisen vuoksi vain 5 kuntakatselmusta vuodessa. Tämän jälkeen määrän oletetaan olevan 15 kuntakatselmusta vuodessa. Uusiutuvan energian lisäys on arvioitu 18 vuosina toteutetun kuntakatselmuksen perusteella. Niiden perusteella laskettuna keskimääräinen kuntakatselmuksen uusiutuvan energian lisäämispotentiaali oli noin 16,9 GWh/katselmus. Tästä 16,4 GWh oli lämpöä ja 0,5 GWh sähköä. Huomiona, että kuntakatselmuksen tulos riippuu hyvin paljon kunnan koosta ja yhden suuren kaupungin tulokset voivat muuttaa tilastoa merkittävästi Oletetaan myös, että kuntakatselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä toteutuu neljännes vuosittain kunakin katselmusta seuraavana neljänä vuonna. Oletetaan, että lämpökohteissa korvataan uusiutuvalla energialla kevyttä polttoöljyä ja käytetään kevyen polttoöljyn CO 2 -päästökerrointa. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet Lämpö (kevyt polttoöljy): 261 tco 2 /GWh sähkö: keskimääräinen 223 tco 2 /GWh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin ja uusiutuvien Vuosi energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh

115 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Kirsi Sivonen Uusiutuvan energian kuntakatselmus 31

116 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Pertti Koski ESCO toiminnan edistäminen Lähtökohdat Arviointi koskee TEM vuoden 2014 työohjelmaprojektin ESCO-toiminnan edistäminen, päästövaikutuksia. Projektin tavoitteena on huolehtia välttämättömien asiakaspalvelun ja neuvonnan tarpeista (huom: Kuntien energiatehokkuussopimuksissa edellytetään kuntia hankkimaan tietoa ESCO-palvelusta ja arvioimaan palvelun käytettävyyttä hankkeissaan) Vuoden 2014 ESCO asiakaspalvelu-projekti on jatkoa aikaisempien vuosien vastaaville projekteille, joten tässä arvioidut Motivan työllä saavutettavat tuloksetkin ovat pääosin seurausta pitkäjänteisestä työstä asian edistämiseksi. Kuntien kiinnostus useita kiinteistöjä koskevien ja katuvalaistuksen ESCO-hankkeiden käynnistämiseksi näyttää jatkuvasti lisääntyneen. Projektin tavoitteena on edistää ESCO-liiketoimintaa ja sen avulla energiansäästöpotentiaalin toteutumista. Projekti pitää sisällään ESCO-tiedotusta ja markkinointia mm. energiakatselmoinnin peruskurssin, katselmusmarkkinoinnin, kuntasopimustoiminnan asiakastilaisuuksien ja yhdyshenkilötilaisuuksien ym. yhteydessä Kohderyhmänä ovat erityisesti teollisuus ja kunnat, mutta mitään sektoria ei voi suoraan poissulkea Motivan ESCO-hankerekisterin tietoja hyväksi käyttäen arvioitiin, että vuoden 2005 lopulla siihen mennessä käynnistetyillä ESCO projekteilla on yhteensä saavutettu 260 GWh/a lämpö- ja polttoainesäästöt ja 13 GWh/a sähkönsäästöt. Vuoden 2014 aikana on käynyt entistä ilmeisemmäksi, että Motivan ESCO-hankerekisterin tiedot ovat hyvin puutteelliset eikä niitä voida käyttää vaikutusarvioinnin täsmentämiseksi. Oletukset TEM:n tukiosuus projekteissa säilyy pääpiirteissään entisellään. (Tuki teollisuuden ESCO projekteille on ollut keskimäärin 1 milj. /a ) Vuonna 2007 syntyneeksi lisäsäästöksi arvioidaan: lämpö 30 GWh/a ja sähkö 3 GWh/a. Lämmön vuotuinen lisäsäästö kasvaa 5 ja sähkön 1 GWh/a per vuosi. Tarkasteltavan projektin ansioksi lasketaan 20 % ESCO-hankkeilla yhteensä saavutetusta säästöstä Käytetyt CO2-päästökertoimet lämpö/polttoaine: 226 tco2/gwh sähkö: keskimääräinen 223 tco2/gwh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO 2 /a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh 32

117 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Pertti Koski ESCO toiminnan edistäminen Päästövähenemä vuositasolla tco2/a ESCO edistäminen CO2 1000tCO2/a, keskim. ESCO edistäminen CO2 1000tCO2/a, marg. Kumulatiivinen päästövähenemä tco ESCO edistäminen CO2 1000tCO2, keskim. ESCO edistäminen CO2 1000tCO2, marg. 33

118 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 1 (2) Kirsi Sivonen Pienimuotoisen uusiutuvan energian edistäminen Lämpöyrittäjyys Lähtökohdat Oletukset Projektissa edistetään lämpöyritystoimintaa Suomessa. Tämä arvio sisältää metsähakkeella ja muilla puupolttoaineilla toimivat lämpöyrittäjäkokoluokan lämpölaitokset. Lämpöyrittäjien ylläpitämät laitokset korvaavat pääasiassa kevyen polttoöljyn käyttöä. Vuonna 2013 oli käytössä noin 533 lämpöyrittäjien hoitamaa kohdetta. Kohteiden kasvu on pysähtynyt, sillä rahoituksen saaminen on vaikeutunut huomattavasti, vaikka liiketoiminta on ollut kannattavaa. Siksi kohteiden kasvumäärän arvioita tulevaisuuteen on pienennetty. Vaikutusarvio ei sisällä pien-chp:n vaikutuksia johtuen lähtötietojen puuttumisesta. Sähköntuotanto on erittäin vähäistä lämpöyrittäjäkokoluokassa. Lämpöä tuottavat laitokset olivat keskiteholtaan vuonna 2013 n.612 kw. Keskimääräisen huipunkäyttöajan on laskettu olevan tuntia vuodessa. (Luvut perustuvat olemassa olevaan kantaan) Vuonna 2013 lämpöyrityskohteita oli 533. Lämpöyrittäjäkohteiden määrän oletetaan kasvavan 20 kpl vuodessa ja keskimääräisen laitoskoon kasvavan 2 % vuodessa, jolloin vuonna 2016 niiden määrä olisi noin 593 laitosta ja vuonna 2020 noin 673. Lämpölaitoksilla korvataan kevyttä polttoöljyä pääosin metsähakkeella. Käytetyt CO 2 -päästökertoimet lämpö/polttoaine: 267 tco2/gwh, kevyt polttoöljy sähkö: keskimääräinen 223 tco2/gwh, marginaaliperusteinen 600 tco2/gwh Vaikutukset Vaikutukset CO 2 -päästöihin, energiankulutuk- Vuosi seen ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO 2 -päästövähenemä vuositasolla o 1000tCO 2 /a kumulatiivinen seurantavuoteen o 1000tCO Energiankulutuksen vähenemä vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö, GWh o lämpö ja polttoaineet, GWh Uusiutuvien käytön lisäys vuositasolla, GWh/a kumulatiivinen seurantavuoteen, GWh

119 PROJEKTIN VAIKUTUSARVIO 2 (2) Kirsi Sivonen Pienimuotoisen uusiutuvan energian edistäminen Lämpöyrittäjyys 35