ENERGIATYÖOHJELMA LOPPURAPORTTI 2015

Transkriptio

1 ENERGIATYÖOHJELMA LOPPURAPORTTI 2015

2 Sisällysluettelo Johdanto 7 1 Seuranta ja vaikutukset Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Energiatehokkuussopimusten seuranta Energiakatselmusten seuranta Toiminta-alueen seuranta Energiatehokkuus hankinnoissa Vaikutusarvioita Energiatrendit Arvioidut vaikutukset 18 2 Energiatehokkuussopimustoiminta Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiavaltainen teollisuus Keskisuuri teollisuus ja palveluala Energiantuotanto Energiapalvelut Kunta-ala Höylä III Toimitilakiinteistöt Seurakunnat Arvioidut vaikutukset 33 3 Energiakatselmus- ja analyysitoiminta Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano katselmustoiminnassa Katselmus- ja analyysitoiminnan toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmus 41 3

3 3.2.4 Kansainvälinen katselmustyö ESCO-toiminta Arvioidut vaikutukset 43 4 Uusiutuvan energian edistäminen Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Uusiutuvan energian kansainvälinen raportointi Tuulivoimaneuvonta hankekehittäjille Uusiutuvan energian viestintä ja tapahtumat Puhtaan energian edistäminen Arvioidut vaikutukset 52 5 Yleisviestintä ja tiedonvaihto Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen projektit Energiansäästön toimintaympäristö Energiansäästön ja uusiutuvien sidosryhmäpalvelu Ekosuunnittelu- ja energiamerkintätiedotus Energiansäästöviikko Lampputieto.fi WWW-palvelun kehittäminen ja ylläpito Mediapalvelu, lehdistötiedotus M+ -lehti Julkaisut Toimintakatsaus Tapahtumat koordinointi EnR- ja muu kansainvälinen yhteistyö Tokaluokkalaisten säästöviikko Kouluyhteistyö osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Arvioidut vaikutukset 72 6 Resurssivaraus 73 7 Työohjelmaa palvelevat EU-hankkeet Toiminta-alueen yleiskuvaus Toiminta-alueen projektit ODYSSEE-MURE

4 Liitteet 1. Resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain 2. Resurssien käytön toteutuma projekteittain 3. Vaikutusarviot 5

5 6

6 Johdanto Tässä loppuraportissa kuvataan Motiva Oy:n Energiaviraston toimeksiannosta (Energiaviraston päätökset; A-osa 6/810/2015 ja C-osa 2316/810/2014) vuoden 2015 aikana energiatyöohjelmassa (A- ja C-osat) toteutetut energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeet tuloksineen. Energiatyöohjelma 2015 sisältää kolme osaa (A-C). A-osa käsittää 5 toiminta-aluetta: Seuranta ja vaikutukset, Energiatehokkuussopimustoiminta, Energiakatselmus- ja analyysitoiminta, Uusiutuvan energian edistäminen, Yleisviestintä ja tiedonvaihto sekä Resurssivarauksen (tämän raportin luvut 1-6). B-osa käsittelee Kuluttajien energianeuvontaa (Energiaviraston päätös 7/810/2015), josta toimitetaan erillinen vuotta 2015 koskeva raportti. C-osa käsittää energiatyöohjelmaa tukevat kansainväliset hankkeet, joiden kansallinen rahoitus sisältyy työohjelmaan, ja kuvataan tämän raportin luvussa 7. Kunkin A-osan toiminta-alueen projektit toteutettiin tilaajan kanssa sovitulla tavalla. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset on esitetty kunkin toiminta-alueen yhteydessä. Vuoden 2015 yhtenä keskeisenä tehtävänä oli osallistua nykyisen ( ) energiatehokkuussopimuskauden jatkon ( ) neuvotteluihin Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön apuna. Lisäksi Motiva on vuoden aikana tehnyt useissa työohjelman eri projekteissa energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansalliseen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, jotka ovat tukeneet Energiaviraston ja TEM:n työtä. Raportin liitteissä 1 ja 2 esitetään Energiatyöohjelman A- ja C-osien resurssien käytön toteutuma toiminta-alueittain ja projekteittain. Liitteessä 3 esitetään koko työohjelman (A-C) projektin vaikutusarviot. 7

7 1 Seuranta ja vaikutukset 1.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Toiminta-alueen päätehtävänä on energiatehokkuusdirektiivin (EED) käynnistyneen kansallisen toimeenpanon tukeminen. Tähän liittyy mm. osallistuminen niin kansalliseen toimeenpanoon kotimaassa kuin ko. direktiivin komiteatyöskentelyyn ja muuhun yhteistyöhön EUtasolla. Vuonna 2015 keskeistä on mm. osallistua nykyisen ( ) energiatehokkuussopimuskauden jatkon (2017 ) neuvotteluihin eri toiminta- alueilla Energiaviraston ja TEM:n apuna. Työssä Motiva toimii läheisessä yhteistyössä TEM:n ja Energiaviraston kanssa. Työhön liittyy myös säästöjen laskentamenetelmät ja laskenta- ja seurantamenetelmien kehityksen seuraaminen ja tiedon välittäminen sekä tarvittaessa muutosten vieminen kansallisiin menettelyihin yhteistyössä Energiaviraston kanssa. Energiatehokkuussopimustoiminnan ja energiakatselmustoiminnan tulosten seurantajärjestelmät, niiden ylläpito ja kehitys sekä ko. politiikkatoimien kokonaisvaikutusten arviointi energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää seurantaa ja raportointia varten ovat myös toimintaalueen keskeisiä tehtäviä. Energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan vaikutusten arviointi kattaa merkittävän osan niin energiapalveludirektiivin (raportointi vuoteen 2017 asti) kuin energiatehokkuusdirektiivin edellyttämästä tulosten seurannasta. Toiminta-alueen hankintoja koskevassa projektissa tavoitteena on viestiä käytännönläheisesti energiatehokkuusdirektiivin 6 artiklan kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille palveluja tarjoaville yrityksille. Toiminta-alueella jatketaan vuonna 2011 alkanutta työtä liittyen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin koskien valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta. Tavoitteena on myös päivittää vuonna 2014 päivitetyn ns. trendikatsauksen indikaattorikuvat. Tuloksena syntyvät kalvosarjat (FI/EN) sisältävät kaikki EED:n vuosiraportin edellyttämät indikaattorit ja lisäksi muita kansallisesti kiinnostavia indikaattoreita. Lisäksi päivitetään uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusarviot, jotka sisältävät myös arvioita työllisyysvaikutuksista ja vaikutuksista julkiseen talouteen. Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2015 tällä toiminta-alueella olivat: Energiaviraston ja TEM:n avustaminen energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa niin kansallisella kun EU-tasolla Kansallista toimeenpanoa tukevassa työssä käytiin tilaajan kanssa läpi esimerkiksi direktiivin 7 artiklan toimeenpanoon liittyviä asioita koskien mm. artiklan edellyttämien toimenpiteiden seurantaa ja säästöjen varmistamista sekä 14 artiklan CHP-raportointia. Työ sisälsi myös energiatehokkuusdirektiivin edellyttämän vuosiraportin (2015) useimpien kappaleiden ja liitteiden tietojen sisällön tuottamisen ja raportin kokoamisen. Osallistuttiin direktii- 8

8 viä koskeviin komiteakokouksiin sekä tiedonvaihtoon direktiivin toimeenpanosta muiden maiden kanssa (luku 1.2.1). Nykyisen ( ) energiatehokkuussopimuskauden jatkon (2017 ) neuvotteluihin osallistuminen eri toiminta-alueilla Energiaviraston ja TEM:n apuna Osallistuttiin aktiivisesti kaikilla sopimusalueilla uuden energiatehokkuussopimuskauden neuvotteluihin ja sopimusversioiden valmisteluun (luku ja luku 2.2) Energiaviraston ja TEM:n apuna. Tuottaa energiatehokkuusdirektiivin vuosiraportin ( ) edellyttämät indikaattorit ja analysoida niiden muutokset Päivitettiin ja analysoitiin EED-vuosiraporttiin kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit (luku 1.2.7). Energiatehokkuussopimustoiminnan koordinointi Motivassa, energiatehokkuussopimus- ja energiakatselmustoiminnan vuosiraportointiprosessi, yhteenvedot, vaikutustenarvioinnit ja muut selvitykset, Motivan ylläpitämän energiatehokuussopimukset.fi -sivuston ylläpito ja yleisten osuuksien kehitys Sopimustoiminnan koordinointi Motivassa sisälsi eri sopimusalojen sopimustoimintaan yleisesti liittyvää yhteistyötä, suunnittelua ym. tilaajan, TEM:n ja liittojen kanssa. Lisäksi työ sisälsi vaikutusten arvioinnin ja tulosten yhteenvetoja sekä sopimustoiminnan eri alueiden välisen tiedon, suunnittelun ja vuosiraportoinnin koordinointia Motivan sisällä (luku 1.2.2). Energiakatselmus- ja energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmän ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys Normaalin ylläpidon lisäksi jatkokehitys keskittyi pakollisten energiakatselmusten seurantaan liittyviin muutoksiin seurantajärjestelmässä sekä seurantajärjestelmän uuteen toimintaympäristöön siirtämiseen liittyvään työhön (luku ja 1.2.3). EU- ja kansainvälisen tason energiansäästön ja energiatehokkuuden laskenta- ja seurantamenetelmäkehitystyön seuranta ja mahdollisten tarvittavien muutosten teko kansallisiin energiatehokkuussopimuksen säästöjen laskennan ohjeistuksiin Osallistuttiin eceee seminaariin kesällä 2015, jossa keskityttiin erityisesti seurantaa ja vaikutustenarviointia koskeviin esityksiin. Työssä hyödynnetään myös tietoa, joka saadaan toimimalla työohjelman ulkopuolella toteutettavassa komission rahoittamassa Concerted Action -hankkeessa (CA EED) aihetta käsittelevän ryhmän vetäjänä (luku 1.2.1, ja 1.2.6). Viestintä energiatehokkuusdirektiivin 6 artiklan kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille palveluja tarjoaville yrityksille Päivitettiin työ- ja elinkeinoministeriön ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa yhteistyössä Energiaviraston ja ministeriön kanssa. Järjestettiin webinaari aiheesta Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa ja nostettiin asia esille myös yksittäisille kunnille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa (luku 1.2.5). Päivittää EED:n vuosiraportin edellyttämien indikaattoreiden lisäksi vuonna 2014 päivitetyn ns. trendikatsauksen muut indikaattorikuvat Päivitettiin ns. trendikatsauksen kalvosarja. Trendikatsaus sisältää kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit sekä joitain muita indikaattoreita (luku 1.2.7). 9

9 1.2 Toiminta-alueen projektit Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Asetetut tavoitteet Projekti sisältää energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Tähän sisältyy niin kansallisen toimeenpanoon osallistuminen kotimaassa kuin osallistuminen EUyhteistyöhön kuten esim. direktiiviin liittyvään komitea- ja asiantuntijatyöskentelyyn. Vuonna 2015 keskeistä on osallistua nykyisen ( ) energiatehokkuussopimuskauden jatkon (2017 ) neuvotteluihin eri toiminta-alueilla Energiaviraston ja TEM:n apuna. Työhön liittyy myös säästöjen laskentamenetelmät sekä laskenta- ja seurantamenetelmien kehityksen seuraaminen sekä kansainvälisessä työssä myös tiedon välittäminen ja pyrkimys välttää näihin liittyen menettelyjä, jotka vaikeuttavat nykyisiä kansallisesti käytössä olevia menettelyjä. Työhön sisältyy komission rahoittaman CA EED (Concerted Action supporting implementation of Directive 2006/32/EC and Directive 2012/27/EU of the European Parliament and the Council) -hankkeen työtä tukevaa työskentelyä niiltä osin, kun se ei sisälly erilliseen CA EED - hankkeeseen. Toimenpiteet ja tulokset Kansallinen työ sisälsi aiempien vuosien tapaan monenlaisia Energiavirastoa ja työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM) tukevia tehtäviä, jotka liittyvät energiatehokkuusdirektiivin (EED) eri artiklojen kansalliseen toimeenpanoon. Erityinen painopiste ja merkittävin resurssien käyttö kohdistui uusien energiatehokkuussopimusten neuvotteluihin ja valmisteluun osallistumiseen ja tilaajan avustamiseen ko. prosessissa elinkeinoelämän, kunta-alan, kiinteistöalan ja öljyalan (Höylä) alueilla. Työ jatkui aktiivisena koko vuoden ja tilaajan kanssa sovitusti osa projektille varatusta alihankintaresurssista kohdistettiin sopimusten neuvotteluihin ja valmisteluun liittyvään omaan työhön. Kansallista toimeenpanoa tukevassa työssä käytiin tilaajan kanssa läpi esimerkiksi direktiivin 7 artiklan toimeenpanoon liittyviä asioita koskien mm. artiklan edellyttämien toimenpiteiden seurantaa ja säästöjen varmistamista sekä 14 artiklan CHP-raportointia. Työ sisälsi myös EED:n edellyttämän vuosiraportin (2015) useimpien kappaleiden ja liitteiden tietojen sisällön tuottamisen sekä kirjoittamisen ja raportin kokoamisen (ks. myös luku 1.2.7). Kesäkuussa työstettiin tilaajan kanssa vastaukset komission lähettämään ns. EU Pilot -kirjeen 7 artiklan toimeenpanoa koskeviin kysymyksiin. Vuoden alussa työ sisälsi myös edelleen jonkin verran energiatehokkuuslain valmisteluun liittyvää työtä, joka liittyi erityisesti energiakatselmustoimintaan (ks. myös luku 3.1.1). Lisäksi yrityksiä ja kuntia neuvottiin energiansäästön laskentaan liittyvissä asioissa sähköpostitse. Sopimusneuvottelujen yhteydessä kesän alussa sovittiin tilaajan kanssa, että vuonna 2015 ei ole tarkoituksenmukaista eikä resurssien puolesta mahdollista muokata nykyistä energiatehokkuussopimusten säästöjen laskennan yleisohjetta 1. Sen läpikäynti ja tarvittava päivitys tehdään vuonna 2016 uutta vuonna 2017 alkavaa sopimuskautta varten. 1 Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä.pdf 10

10 Energiatehokkuusdirektiiviä koskevassa EU-yhteistyössä osallistuttiin maaliskuussa ( ) komiteakokoukseen ja kesäkuussa EED:n 7 artiklan seurantaa ja säästöjen varmistamista koskevaan työpajaan ( ). Vuoden kuluessa osallistuttiin myös tiedonvaihtoon liittyen EED-toimeenpanoon muutaman muun EU-maan kanssa niin sähköpostitse kuin Brysselissä syyskuussa järjestetyssä kokouksessa. Lisäksi osallistuttiin joihinkin kansallisiin energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyviin kokouksiin, jotka käsittelivät mm. direktiivin mukaista CHP-raportointia ja komission marraskuussa julkaisemaa energiatehokkuusdirektiivin konsultaatiota. Lisäksi osallistuttiin suunnitellusti kesäkuussa kansainväliseen energiatehokkuusseminaariin (eceee 2015 Summer Study 2 ). Suomi osallistuu erillisprojektina työohjelman ulkopuolella toteutettavaan komission rahoittamaan ns. Concerted Action -projektiin (CA EED). Ko. projektin tavoitteena on EED:n toimeenpanon tukeminen jäsenvaltioissa ja siihen liittyy useisiin direktiivin toimeenpanoa koskeviin kyselyihin (joulu/tammikuu, kesäkuu) vastaaminen. Tähän projektiin sisältyy Suomen osalta em. kyselyihin vastaaminen sekä muu siihen liittyvä yhteistyö, joka ei sisälly CA EED -työhön. Projekti toteutui, vuoden kuluessa tilaajan kanssa sovittu resurssisiirto huomioon ottaen, suunnitellusti Energiatehokkuussopimusten seuranta Asetetut tavoitteet Projekti sisältää vuonna 2008 käynnistyneiden TEM:n alueen energiatehokkuussopimusten koordinointiin liittyviä tehtäviä yhdessä Motivan sopimusalavastaavien, TEM:n, Energiaviraston sekä tarpeen mukaan muiden osapuolien (esim. toimialaliitot) kanssa. TEM:n vastuulla olevien sopimusalojen toiminnan koordinointi painottuu Motivassa erityisesti kokonaisuutena energiatehokkuussopimusten sopimus-/toimialakohtaisenkohtaisen raportoinnin ja seurannan suunnitteluun, sopimustoiminnan kokonaistulosten seurantaan, sopimustoiminnan energiatyöohjelmaa ja energiatehokkuusdirektiivin raportointia palvelevaan vaikutustenarviointiin ja yhteenvetojen tekoon. Projekti sisältää energiatehokkuusopimukset.fi -sivuston ylläpitoon ja kehitykseen liittyviä tehtäviä sekä sisällön tuottamisen yleisen sopimustoiminnan tiedon osalta. Tavoitteena on syksyllä 2015 päivittää sopimustoiminnan tuloksista ja toiminnasta vuoden 2014 lopussa kertova pienimuotoinen painettu kaksikielinen yhteenveto. Projekti sisältää myös seurantajärjestelmän ylläpitoon ja tarvittavaan pienimuotoiseen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Toimenpiteet ja tulokset Sopimustoiminnan koordinointiin liittyvät tehtävät käsittivät TEM:n vastuulla olevien sopimusalojen sopimus-/toimialakohtaisen raportoinnin ja seurannan suunnittelun, sopimustoiminnan kokonaistulosten seurannan, sopimustoimintaa koskevan TEM:n vastuulla olevien sopimusten energiatyöohjelman ja energiatehokkuusdirektiivin raportointeja palvelevien vaikutustenarviointien ja sopimustoiminnan tulosten yhteenvetojen teon erilaisiin tarkoituksiin. 2 eceee summer study paperit ja esitykset 11

11 Työ sisälsi myös TEM:n vastuulla olevien sopimusten seurantaa ja koordinointia Motivan sisällä sekä sopimustoimintaan liittyvän raportoinnin tilaajalle. Lisäksi työ linkittyi läheisesti Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano -projektiin (luku 1.2.1) sisältyneeseen uuden energiatehokkuussopimuskauden valmisteluun. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointi- ja raportoitujen tietojen tarkastusprosessit sekä lähtötiedon tuottaminen yhteenvetoraportteihin sujuivat suunnitellusti (ks. myös luku 2.2). Sopimus- ja toimialakohtaiset vuosiraportit valmistuivat alkusyksystä suunnitellusti, vaikka kesäkuun puolessa välissä uusien energiatehokkuussopimusten neuvottelujen yhteydessä tehtiin päätös muuttaa yhteenvedoissa tulosten käsittelyä aiemmista vuosista. Tämä edellytti kesäkuussa jo valmiiden tuloksia koskevien kuvien, taulukoiden ja suuressa osassa raportteja myös raportissa olevan tekstiosuuden päivitystä kaikilla alueilla. Tilaajan kanssa sovittiin, että kuvien, taulukoiden ja niitä vastaavien raporttitekstien päivitykseen tarvittava lisäresurssi puretaan resurssivarauksesta. Energiatehokkuussopimusten vuosiraportointiin liittyvää neuvontaa annettiin aiempien vuosien tapaan -osoitteesta. Lisäksi alkuvuodesta järjestettiin energiatehokkuussopimusten raportoinnista viisi verkkokoulutusta. Teollisuuden ja palvelun toimenpide-ohjelmiin liittyneille yrityksille järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, energiapalvelun ja energiantuotannon toimenpideohjelmiin ja kunta-alan sopimuksiin liittyneille kullekin oma tilaisuutensa. Koulutukset järjestettiin yhteistyössä elinkeinoelämän ja kuntien energiatehokkuussopimusten toimeenpanoon liittyen (ks. luvut ). Verkkokoulutukset saivat positiivista palautetta. Koulutuksiin osallistui yhteensä noin 150 henkilöä. Seurantajärjestelmän ylläpito siirtyi tilaajan kanssa sovitusti vuoden 2015 aikana jatkokehityksestä vuodesta 2013 vastanneelle toimittajalle. Samalla seurantajärjestelmä siirrettiin uudelle palvelimelle. Kevään aikana tehtyihin siirtoon liittyviin selvitys-, määrittely-, ym. tehtäviin sekä siirtoon liittyviin palvelin- ym. investointeihin sovittiin tilaajan kanssa keväällä purettavaksi resurssivarausta. Palvelinsiirtoon liittyvät valmistelut kestivät ennakoitua kauemmin ja seurantajärjestelmän siirto uudelle palvelimelle oli mahdollista tehdä syksyllä selvästi suunniteltua myöhemmin. Siirtoon liittyneiden teknisten selvitysten, valmistelujen ja testauksen arvioitua suuremman työmäärän ja siitä johtuneen tuotantoversion palvelinsiirron viivästymisen sekä tuotantoversiossa uudelle palvelimelle siirtymisen jälkeen havaittujen ongelmien takia toimittajan ei ollut mahdollista tehdä lisäkehitystöitä suunnitellusti. Näin merkittävä osa jatkokehitystöihin varattua resurssia jäi käyttämättä, josta on keskusteltu tilaajan kanssa (ks. vastaavasti luku 1.2.3). Energiatehokkuussopimusten keskeiset tulokset vuosilta koottiin kaksikieliseksi (FI/EN) esitteeksi 3 joulukuussa Lisäksi verkkoon tehtiin toimialojen tuloksista infograafeja 4 eli kuvakiteytyksiä. Esite ja infograafit jaetaan liittyneille sähköisesti tammikuussa Energiatehokkuussopimusten verkkopalveluun tuotettiin uutta sisältöä ja vanhentunutta sisältöä päivitettiin. Kaikkiaan kahdeksan uutta käytännön esimerkkiä 5 eri sopimusaloilta julkaistiin 3 Energiatehokkuussopimukset tuloksia esite 4 Toimialat & vastuullinen energiankäyttö infograafeina 5 Esimerkillistä toimintaa hyviä käytännön esimerkkejä 12

12 verkkosivuilla vuoden aikana. Uuden sopimuskauden jatkoneuvotteluista uutisoitiin M+ 6 -lehdessä ja Motivan nettiuutisissa 7 kesäkuussa Syksyllä 2015 käynnistettiin uuden energiatehokkuussopimuskauden viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu, graafisen ilmeen uudistus ja markkinointivideon työstö. Eri liittojen kanssa käytiin laaja keskustelukierros tulevan sopimuskauden markkinoinnista ja viestinnästä. Tavoitteena oli keskustella, miten vuoden 2016 markkinoinnissa mahdollisimman hyvin onnistuttaisiin yhdistämään eri toimijoiden resursseja ja varmistaa, että materiaali, jota tuotetaan yhteiseen sopimustoiminnan viestintään, palvelisi sopimusosapuolia mahdollisimman hyvin. Uuden sopimuskauden viestintään liittyvät toimet toteutettiin huomattavasti suunniteltua laajempina. Tilaajan kanssa sovittiin, että tähän siirretään resurssia muilta projekteilta (ks. luku ja 2.2.4) sekä jonkun verran tässä projektissa seurantajärjestelmän kehitykseen suunnitellusta resurssista. Työ sisälsi sopimustoiminnan datan tuottamisen ja vaikutusarviot alkuvuonna energiatyöohjelman 2014 loppuraporttiin ja vuoden lopulla energiatyöohjelman vuoden 2016 tarjoukseen (ks. luku 2.3 ja liite 3). Lisäksi keskisuuren teollisuuden sopimustoimintaan liittyneiden energiankäytön kattavuuden laskentaan Tilastokeskus toimitti erillistilauksesta teollisuuden TOLluokittain jaotellun energiapalveludirektiivin piirissä olevan ja sen ulkopuolella olevan energiankäytön, joka lisäksi oli jaoteltu sopimustoiminnan energiavaltaisen ja muun teollisuuden energiankäyttörajoilla (>100 GWh/a ja <100 GWh/a). Työ valmistui vuoden 2015 joulukuussa. Projektiin sisältyvän seurantajärjestelmän ylläpidon ja kehitystyön, koordinoinnin ja alihankinnan kuten myös www-sivuston ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät resurssit koottiin edellisvuosien tapaan tämän projektin lisäksi sopimusalakohtaisille projekteille (ks. luku ) varatuista resursseista. Projekti toteutui edellä kuvattua poikkeamaa lukuun ottamatta suunnitellusti. Ottaen huomioon tilaajan kanssa edellä kuvatut sovitut muutokset, projekti toteutui Motivassa tehdyn työn osalta sisällöllisesti suunnitellusti. Seurantajärjestelmän kehitystyöhön liittyvää resurssia jäi toimittajaan liittyvistä syistä käyttämättä vastaavasti kuin Energiakatselmustoiminnan seuranta -projektissa (ks. luku 1.2.3) Energiakatselmusten seuranta Asetetut tavoitteet Energiakatselmustoiminnan seurantaa jatketaan vuonna 2015 aiempien vuosien tapaan. Katselmustukipäätökset ja katselmusraporttien tulokset syötetään katselmusten seurantajärjestelmään. Keväällä 2015 tehdään yhteenveto vuoden 2014 katselmusvolyymeista ja syksyllä tehdään vuoden 2014 tiedoista lyhyt tilannekatsaus, joka sisältää katselmusvolyymien lisäksi säästöpotentiaalit ja viimeisimmän yhteenvedon katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteutumatiedosta. Tuotetun tilastotiedon perusteella päivitetään myös Motivan www-sivuilla olevat katselmustoiminnan volyymeja koskevat artikkelit. 6 Motivan asiakaslehti M+ 2/2015, s. 11, Uusi kausi sopimuksille 7 Energiatehokkuussopimuksille jatkoa -nettiuutinen

13 Seurantajärjestelmän tiedoista tuotetaan energiakatselmustoimintaa koskevat vaikutusten arviointia varten tarvittavat tiedot sekä päivitetään energiakatselmustoimintaa koskevat vaikutusarviot ensisijaisesti energiatyöohjelman ja energiatehokkuussuudirektiivin raportointeja varten. Seurantatietoa hyödynnetään myös kertomalla mm. esimerkkikohteista ja hyvistä malliratkaisuista esim. Motivan ylläpitämällä energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolla. Seurantajärjestelmästä ajetaan myös eri projektien ja ministeriön tarpeiden mukaan tilastotietoja katselmustoiminnasta. Lisäksi varaudutaan toteuttamaan energiakatselmusten / energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään pieniä muutostöitä. Toimenpiteet ja tulokset Energiakatselmustoiminnan seurantajärjestelmää päivitettiin vuoden kuluessa normaalisti. TEkeskusten energiakatselmustukien käsittelyä koskevien muutosten vuoksi on tarvittavien dokumenttien saaminen ollut paikoitellen haastavaa ja se hidasti mm. yhteenvetojen tekoa katselmustuista. Energiakatselmusten tukipäätösten ja katselmusraporttien mahdollinen sähköinen vastaanottaminen ja käsittely ELY-keskuksissa ja Motivassa oli esillä TEM:n kanssa asiasta järjestetyssä palaverissa. Tukipäätösten osalta paperittomaan prosessiin siirtyminen on suunniteltu TEM:ssä tapahtuvan muutaman vuoden sisällä. TEM:n tietojärjestelmäongelmien vuoksi tiedot vuonna 2014 myönnetyistä energiakatselmustuista saatiin täsmäytettyä vasta kesälomien jälkeen. Tästä syystä myös energiakatselmustoiminnan tilannekatsauksen volyymitietojen tuottaminen siirtyi syksyyn, jolloin tuotettiin myös säästöpotentiaalitiedot. Volyymitietojen päivittäminen Motivan verkkosivuille siirtyi myös loppuvuoteen, jolloin verkkosivuille päivitettiin myös muut tilastotiedot. Kalvoesitysten ja verkkosivuille viedyn tiedon 8 lisäksi tuotettiin edellisvuoden tapaan myös lyhyt yhteenvetoraportti tilastotiedoista 9. Energiakatselmusten seurantatietokannasta tehtiin ajoja mm. eri energiatehokkuussopimusalojen toimeenpanoa tukeviin tarpeisiin. Seurantajärjestelmästä tuotettiin myös lähtödata energiakatselmustoiminnan vaikutustenarviointeja varten. Työ sisälsi energiakatselmustoiminnan datan tuottamisen ja vaikutusarviot alkuvuonna energiatyöohjelman 2014 loppuraporttiin ja vuoden lopulla energiatyöohjelman vuoden 2016 tarjoukseen (ks. luku 3.3 ja liite 3). Seurantatiedoista valmisteltiin vuonna 2015 myös uudenlaista infografiikkaa, joka on tarkoitus viedä verkkosivuille vuonna 2016 tapahtuvan Motivan sivujen uudistamisen yhteydessä. Energiatehokkuuslain edellyttämien pakollisten katselmusten seuranta ja niiden näkyminen energiatehokkuussopimuksiin liittyneille vuoden 2015 tietojen vuosiraportoinnissa edellytti muutos- ja kehitystyötä seurantajärjestelmässä. Kehitystyö toteutettiin pääosin vuonna 2015 ja se valmistuu alkuvuodesta Edellä kuvatun palvelinsiirron ja siihen liittyneiden akuuttien selvitys- ja korjaustöiden takia muuta kehitystyötä ei pystytty toteuttamaan suunnitellusti vuonna 2015 ja seurantajärjestelmään kohdistuvaa resurssivarauksesta sovittua resurssia ei projektissa ollut mahdollisuus käyttää (ks. luku 1.2.2). Projekti toteutui edellä kuvattua poikkeamaa lukuun ottamatta suunnitellusti. 8 Tilastotietoa energiakatselmuksista 9 Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus

14 1.2.4 Toiminta-alueen seuranta Asetetut tavoitteet Seurataan energiatehokkuuteen liittyen Motivan toiminta-alueisiin liittyvää muualla tapahtuvaa toimintaa sekä osallistutaan esim. tarvittaviin työ- tai seurantaryhmiin liittyen mm. tilastoasioihin, alueella meneillään oleviin seuranta- ja vaikutustenarviointi- sekä raportointiprosessien kehityshankkeisiin jne. Seurataan toimintakenttään liittyviä projekteja, toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksien toteutumista jne. Avustetaan Energiavirastoa, TEM:ä ja mm. mediaa erilaisissa pienissä toimintakenttään liittyvissä tehtävissä ja selvityksissä resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Toimenpiteet ja tulokset Työhön liittyen osallistuttiin Tilastokeskuksen nimeämän energiatilastoryhmän tapaamisiin ja erikseen mm. teollisuuden energiankäyttötietoja ja lämpöpumpputilastointia koskevien ryhmien toimintaan. Lisäksi osallistuttiin ympäristöministeriön rahoittamaan ja Tilastokeskuksen toteuttamiin Ilmastoraporttien valmistelutyön kehittäminen haastatteluihin ja työpajaan sekä Jyväskylän yliopiston kansallisen ilmastopaneelin tehtäväksiannosta tekemään hankkeeseen, jossa arvioitiin ilmasto- ja energiapolitiikan toimien johdonmukaisuutta ja riittävyyttä (ILSE-hanke). Tilaajan kanssa on sovittu, ettei Motiva osallistu enää aktiivisesti METSTAn (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry) koordinoimaan energia-alan standardointia koskevaan ryhmään (K600). Tähän työhön liittyvä koordinointi tapahtuu Energiavirastosta ja Motiva osallistuu pyydettäessä kokouksiin tai kommentoi ehdotuksia. Työ sisälsi tähän työhön liittyvää kommentointia. Projektissa on avustettu myös erilaisissa pienehköissä TEM-tarpeissa liittyen mm. tilastoihin tai indikaattoreihin liittyviin kyselyihin ja niiden analysointiin ja osallistuttiin TEM:n järjestämään Energy Efficiency Market Report (IEA) and Energy Efficiency työpajaan, jossa pidettiin myös esitys. Lisäksi on osallistuttu TEM:ssä vaikutustenarviointiin liittyvään yhteistyöhön ja kokouksiin. Myös mediaa ja viestintää varten on toimitettu mm. energiatilastoihin liittyviä tietoja. Projekti toteutui suunnitellusti Energiatehokkuus hankinnoissa Asetetut tavoitteet Projektin tavoitteena on tukea EED artiklan 6 kansallista toimeenpanoa viestimällä energiatehokkuusdirektiivin artiklan 6 kansallisesta toimeenpanosta ja sen asettamista velvollisuuksista ja edellytyksistä julkisille hankintayksiköille ja niille palveluja tarjoaville yrityksille. Hankkeessa kootaan, jalostetaan ja jaetaan energiatehokkaiden tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen hankintaa tukevaa tietoa erityisesti TEM:n vastuulla olevaan energiatehokkuussopimustoimintaan liittyneille kunnille päivittämällä ministeriön Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa -ohje vuodelta Tavoitteena on saada valituille energiaa kuluttaville hankintakohteille jo olemassa olevia hankintaohjeita ja työkaluja aktiiviseen käyttöön kunnissa. Toimenpiteet ja tulokset Työ- ja elinkeinoministeriön ohje Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa päivitettiin yhteistyössä Energiaviraston ja ministeriön kanssa. Uusi päivitetty ohje julkaistaan tammikuussa

15 työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. 10 Päivitetty ohje on tiivis ja sisältää linkkejä ekosuunnittelu.fi sekä Motivan hankintapalvelun -verkkopalveluihin, joista löytyy lisätietoa energiatehokkuuskriteerien asettamisesta eri hankinnoissa. EED artiklan 6 merkityksestä ja sen sisältämän velvoitteiden ja suositusten toteuttamisesta käytännön hankintatoiminnassa pidettiin useita esityksiä, muun muassa kuntien energiatehokkuussopimuksen yhdyshenkilöpäivillä. Pohjoismaisella kestävien hankintojen teemaviikolla järjestettiin webinaari aiheesta Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. Webinaarin osallistui 27 henkilöä. Aihe oli esillä myös yksittäisille kunnille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Projekti toteutui vuoden kuluessa tilaajan kanssa projektin sisällä sovittu resurssisiirto huomioon ottaen suunnitellusti Vaikutusarvioita Asetetut tavoitteet Projekti sisältää sisäisen tuen vaikutusten arvioinneille eri energiatyöohjelman projekteissa. Työ sisältää myös tehtyjen vaikutusarvioiden läpikäynnin sekä yhteenvetotaulukon työstämisen vuoden 2014 energiatyöohjelman loppuraporttiin. Lisäksi tehdään vastaavasti yhteenveto vuoden 2016 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen (VNp) energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina. Tähän liittyen vuosina TEM:n energiatyöohjelmaan sisältyi hankkeet, joiden tavoitteena oli kehittää arviointikehikko energiatehokkuuden toimeenpano-ohjelman seurantaan ja vaikutusten jälkikäteisarviointiin (ex post). Vuosina tehtiin vaikuttavuuden arvioinnit niille toimenpiteille, joille se oli mahdollista. Vuoden 2015 hankkeen tavoitteena on edelleen seurata toimenpiteiden käynnistymistä ja tuottaa vaikuttavuusarvioita niille toimenpiteille, joille se on mahdollista. Hanke nimeltään Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus, indikaattorit ja vaikutukset (IMPAKTI) valmistui keväällä Vuonna 2015 käytetään kyseisessä hankkeessa ja sen jatkohankkeessa kehitettyä Excel-työkalua, jonka taulukot päivitetään vuoden 2014 tiedoilla siltä osin kuin ne ovat loppuvuodesta saatavilla. Lisäksi saatetaan loppuun vuonna 2014 aloitettu työkalun kehitystyö. Kuvasarjaan liitetään tarvittaessa lyhyt selittävä yhteenveto tekstimuodossa ja päivitetään esimerkiksi mahdolliset muuttuneet tietolähteet, jotka on jatkossa tarpeen ottaa huomioon. Toimenpiteet ja tulokset Tammikuussa käytiin läpi vuoden 2014 projekteissa tehdyt vaikutusarviot ja työstettiin niistä yhteenveto energiatyöohjelman 2014 loppuraporttiin. Lisäksi tehtiin vastaavasti yhteenveto vuoden 2016 energiatyöohjelmatarjouksen projektien vaikutustenarvioinnista. Vuoden lopulla käynnistettiin vastaavan yhteenvedon laadinta tammikuussa 2016 tehtävään vuoden 2015 energiatyöohjelman loppuraporttiin. Alkuvuonna valmistui Uusiutuvan energian politiikkatoimien vaikutusten ti -hankkeeseen liittyvän alihankintana tehdyn työkalun päivitys. Työkaluun päivitettiin mm. taakanjakopäätöksen mukaiset politiikkatoimien raportoinnin (ns. PAMs (Policies and Measures) 10 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa 16

16 raportointi) edellyttämät vuodet. TEM hyödynsi tuloksia maaliskuussa 2015 tehdyssä PAMs raportoinnissa. Vuoden 2014 seurantatietoja koskeva päivitystyö tehtiin syksyllä Hiilidioksidipäästöjen laskentaohjeistuksen päästökertoimet päivitettiin alkuvuonna laskentaohjeistuksen sivuille 11 ja päästökertoimien käyttöä opastettiin sekä Motivassa että Motivan ulkopuolella. Syksyllä valtioneuvoston periaatepäätöksen arvioinnissa tuotettiin saatavissa olevat toimenpiteiden vaikutusarviot vuodelle 2014 ja päivitettiin tarpeen mukaan vanhoja arvioita. Työssä kerättiin myös tiedot eri ministeriöiltä toimenpiteiden toteutustilanteesta. Työ toimitettiin TEM:n käyttöön. Kevään alussa sovittiin tilaajan kanssa resurssivarauksesta purettavaksi työaikaresurssia syksyllä vuoden loppuun mennessä tapahtuvan UNFCCC:n kaksivuotisraportoinnin vaikutustenarviointeihin ja raportin tekstin tuottamiseen. Syksyn alussa oli selvää, ettei koko sille varattua resurssia tarvita ja tilaajan kanssa sovittiin, että puolet resurssista siirrettiin siinä vaiheessa uuden energistehokkuussopimuskauden viestinnän lisäresurssiksi (ks. luku 1.2.2). Tälle projektille varauksena jäänyt resurssitarve ei kuitenkaan toteutunut loppuvuonna, koska YM hoiti raportoinnin taakanjakopäätökseen liittyvän ns. PAMs raportointiin alkuvuodesta toimitettujen tietojen perusteella (ks. luku 1.2.7). Tästä ei kuitenkaan saatu varmistusta ajoissa ja näin UNFCCC raportoinnin vaikutustenarviointeihin varattu resurssi jäi käyttämättä. Projekti toteutui edellä kuvattua poikkeamaa lukuun ottamatta suunnitellusti Energiatrendit Asetetut tavoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (EED) sisältää joukon indikaattoreita, jotka on raportoitava direktiivin edellyttämässä vuosittaisessa raportoinnissa. EED:n vuosiraportissa on myös analysoitava indikaattoreiden mahdolliset muutokset. Näiden indikaattoripäivitysten ja analyysien lisäksi tavoitteena on päivittää vuonna 2014 perusteellisemmin päivitetyn ns. trendikatsauksen muut indikaattorit. Hankkeessa raportoidaan myös mm. IEE-ohjelman ODYSSEE-MURE-projektin projektikokouksien kautta saatava tieto liittyen erityisesti ODYSSEE-tietojen ja indikaattoreiden hyödyntämiseen säästöjen laskennassa ja energiatehokkuuden seurannassa EU-tasolla. Lisäksi kartoitetaan pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeiden kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteiden tarjonta energiamerkinnän mukaan luokiteltuna. Työllä jatketaan vuodesta 1999 olevaa aikasarjaa. Työssä jatketaan myös vuonna 2012 aloitettua vastaavaa kartoitusta pesukoneille ja kuivausrummuille sekä 2013 alkanutta kartoitusta televisioille. Toimenpiteet ja tulokset Keväällä päivitettiin kaikki energiatehokkuusdirektiivin (EED) edellyttämät vuosittain raportoitavat indikaattorit, jotka myös analysoitiin EED-vuosiraporttiin (ks. luku 1.2.1). Päivitettiin trendikatsauksen kalvosarja 12 vuosien 2013/2014 tiedoilla. 11 CO2-lakentaohje energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskentaan - Päästökertoimet 12 Trendikatsaus kalvosarja 17

17 ODYSSEE-MURE-projektin (ks. luku 7.2.1) projektikokous järjestettiin Haagissa toukokuussa ja kokousmuistiinpanot toimitettiin Energiavirastolle. Lokakuussa järjestettiin työpaja, jossa esiteltiin Odyssee- ja MURE-tietokantoja TEM:n ja Energiaviraston asiantuntijoille. Elokuussa tehtiin vuosittain toteutettu kylmälaitteiden tarjonnan kartoituskierros pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeissä. Kartoitus sisälsi tällä kertaa kylmäsäilytyslaitteiden lisäksi neljännen kerran pyykinpesukoneet ja kuivausrummut ja kolmatta kertaa televisiot. Kartoituksen tuloksista tehtiin tilaajalle lyhyt analyysi ja esittelykalvo. Kalvo Kylmälaitteiden tarjonta pääkaupunkiseudun kodinkoneliikkeissä löytyy Motivan www-sivuilta ns. Trendikatsaus kalvosarjasta 12. Vuoden alussa tilaajan kanssa sovittiin, että resurssivarauksesta puretaan työaikaresurssia taakanjakopäätöksen edellyttämän politiikkatoimien raportoinnin (ns. PAMs raportointi) tekemiseksi niistä toimenpiteistä, joiden vastuuministeriönä on TEM. Raportoidut toimenpiteet olivat: Energiakatselmusohjelma (TEM tukemat katselmukset), Energiatehokkuussopimukset, Ecodesign 13 ja Kuluttajien energianeuvonta. Työ käsitti ko. raportoinnin vaatimusten mukaiset vaikutusarviot sekä tekstiosuudet TEM:n koordinoimaan raportointiin. Projektille asetetut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. 1.3 Arvioidut vaikutukset Toiminta-alueen projekteilla luodaan edellytyksiä toiminnan vaikutusten arviointiin, painottamiseen ja priorisointiin ja arvioidaan muiden projektien vaikutuksia. 13 Ecodesign arviointi tehtiin vuoden 2013 energiatyöohjelmassa olleessa hankkeessa tuotettujen laiteryhmäkohtaisten arvioiden pohjalta. Vuodesta 2014 lähtien energiatyöohjelmaa karsittiin merkittävästi ja siinä yhteydessä tilaajan kanssa sovittiin, että ecodesign-asiat siirtyivät kokonaisuudessaan Energiavirastoon. Energiatyöohjelma ei ole vuodesta 2014 lähtien sisältänyt ecodesign tuoteryhmäkohtaisia vaikutustenarvioita ja näin ollen vastaavia päivitettyjä arvioita ei Motivassa ole jatkossa mahdollista tuottaa ellei uudempia laiteryhmäkohtaisia arvioita ole käytettävissä muuta kautta. 18

18 2 Energiatehokkuussopimustoiminta 2.1 Toiminta-alueen yleiskuvaus ja toiminnan painopisteet Vuoden 2008 alussa käynnistyneet TEM:n vastuualueen energiatehokkuussopimukset kaudelle kattavat laajalti elinkeinoelämän eri alueet energiavaltainen teollisuus (sisältää myös energiantuotannon), muu teollisuus ja palveluala (sisältää elintarviketeollisuuden, kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden sekä palvelualoilta kaupan, matkailu- ja ravintolapalvelut sekä autoalan ja lisäksi keskisuuren teollisuuden ja palvelualan yleiset toimenpideohjelmat) sekä energiapalvelut (sisältäen energian siirron ja jakelun sekä kaukolämmön myynnin ja jakelun sekä erillistuotannon). Elinkeinoelämän lisäksi energiatehokkuussopimustoiminta käynnistyi vuonna 2008 kunta-alalla erikseen suurille ja pienille kunnille. Näiden lisäksi TEM:n päävastuulla on Höylä III -energiatehokkuussopimus, joka sisältää liikenne- ja lämmityspolttonesteiden jakelun sekä öljylämmityskiinteistöt, sekä vuoden 2011 alussa käynnistynyt kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma. TEM:n vastuulla olevien sopimusten lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla on tavarakuljetusten ja logistiikan sekä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimusten toimeenpano. Lisäksi ympäristöministeriö vastaa kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen kuuluvasta asuinkiinteistöalasta ja maa- ja metsätalousministeriö vuosina toteutettavasta maatilojen energiaohjelmasta. Näiden sopimusalueiden toimeenpanoon liittyvät tehtävät eivät sisälly Energiaviraston energiatyöohjelmaan, mutta em. sopimusten vastuuministeriöt ja/tai ko. hallinnon alalla toimivat virastot tilaavat näiden sopimusten toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä tehtäviä Motivalta. Energiatehokkuussopimustoiminta on ollut ensisijainen työkalu päästökaupan ulkopuolella olevia toiminta-alueita koskevan ns. energiapalveludirektiivin (ESD) toimeenpanossa Suomessa ja erityisesti TEM:n vastuulla olevat energiatehokkuussopimukset ovat tärkeässä roolissa myös energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisessa toimeenpanossa. TEM:n vastuulla olevien energiatehokkuussopimusten tulosten seuranta ja raportointi on ollut ja on myös jatkossa keskeistä EED:n asettamien tavoitteiden saavuttamisen seurannassa sekä direktiivien edellyttämissä raportoinneissa. Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Tavoitteena on aloittaa neuvottelut uudesta sopimuskaudesta vuodesta 2017eteenpäin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ja kunta-alan sopimusten alueilla vuoden 2015 alussa. Muiden toiminta-alueiden neuvottelut on tavoitteena aloittaa vuonna 2015 porrastetusti. Vuoden 2015 tärkeä painopiste työssä on osallistua neuvotteluihin ja sopimuksien valmistelutyöhön eri toimintaalueilla Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön apuna. Sopimustoiminnan toimeenpanoa tukevaa työtä nykyisellä, vuoden 2016 loppuun jatkuvalla, sopimuskaudella on tarkoitus jatkaa, koska erityisesti EED:n 7 artiklan säästötavoitteen kumulatiivisen laskentatavan vuoksi vuosina toteutettavien toimenpiteiden painoarvo on erityisen merkittävä kansallisen kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi vuonna

19 Motivan toiminnan painopisteitä vuonna 2015 tällä toiminta-alueella olivat: Energiaviraston ja TEM:n avustaminen energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa niin kansallisella kun EU-tasolla eri sopimusaloilla Osallistuttiin kaikilla sopimusalueilla uuden energiatehokkuussopimuskauden neuvotteluihin ja valmisteluun. Työ tuki Seuranta- ja vaikutukset -toiminta-alueella tehtyä sopimusvalmisteluun liittyvää työtä. Lisäksi pidettiin kaikilla sopimusalueilla esillä sopimustoiminnan merkitystä energiatehokkuusdirektiivin kansallisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kannustettiin eri tilaisuuksissa sopimustoimintaan liittyneitä toimijoita raportoimaan aktiivisesti kaikki tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet. Osallistuminen sopimusten/toimenpideohjelmien toimeenpanoon ja niitä tukeviin kehitysprojekteihin yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa Sopimusaloilla osallistuttiin sopimusten toimenpideohjelmien toimenpanoon yhdessä sopimusosapuolien kanssa sekä ohjaus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. Useimmilla sopimusalueilla osallistuttiin joko käynnissä oleviin kehityshankkeisiin tai uusien kehityshankkeiden suunnitteluun. Lisäksi useilla sopimusalueilla järjestettiin liittyneille toimijoille seminaareja, joissa oli mahdollista saada tietoa mm. energiatehokkuuteen liittyvistä työkaluista, tai verkkokoulutuksia vuosiraportoinnista ja seurantajärjestelmän käytöstä. Lisäksi osallistuttiin muiden sopimusosapuolien järjestämiin tilaisuuksiin ja pidettiin niissä tarvittaessa esityksiä. Energiatehokkuusneuvonta erityisesti sopimuksessa mukana oleville pk-yrityksille projektia osittain rahoittavien liittojen toiminta-alueilla Energiatehokkuusneuvonta on keskeinen projekti keskisuuren teollisuuden ja palvelualan toimenpideohjelmien toimeenpanossa. Neuvonnan kysyntä jatkui edellisen vuoden tapaan teknologia-, elintarvike- ja kemianteollisuuden alueilla sekä matkailu- ja ravintola-alalla. Neuvojan yrityskäynneille ja puhelinneuvonnalle on kysyntää. Sopimusalueiden ja niiden sisältämien toiminta-alueiden toiminnan tuloksia ja toimeenpanon etenemistä kuvaavien vuosiraporttien tuottaminen niiltä osin, kun se ei ole toimialaliitoilta tilattavaa työtä Kaikkien toiminta-alueiden vuoden 2014 tiedot sisältävät vuosiraportit valmistuivat suunnitellusti syksyllä ja löytyvät sopimusten www-sivuilta 14. Lisäksi elinkeinoelämän alueella tehtiin yhteenvetoraportti, joka sisältää kaikki toiminta-alueet. Vuosiraportointitiedoista tuotettiin myös toiminta-alueittain yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä 15. Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmän käytön opastus, ylläpito ja pienimuotoinen jatkokehitys Pidettiin seurantajärjestelmän käytöstä ja vuosiraportoinnista verkkokoulutuksia teollisuuden, palvelualan, energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmiin liittyneille sekä kunta-alalle. Lisäksi neuvottiin tarpeen mukaan käyttäjiä puhelimella ja sähköpostilla. Osallistuttiin yhteistä energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmää koskevaan ylläpito- ja kehitystyöhön, jonka koordinoinnin ja toteutuksen vastuu on Seuranta ja set -toiminta-alueella olevassa Energiatehokkuussopimusten seuranta -projektissa. 14 Energiatehokkuussopimukset vuosiraportit Toteutetuksi raportoidut toimenpiteet 20

20 Sopimusalakohtainen sisällöntuotanto energiatehokkuussopimukset.fi -sivustolle Sopimustoiminnan verkkosivuston sisältöä ylläpidettiin kaikilla sopimusalueilla ja eri toiminta-alueiden ekstranet-sivustolla. Sivustoilla on ajantasaiset tiedot liittyneistä toimijoista sekä mm. uusimmat vuosiraportit ja esimerkkikortit 5. Lisäksi eri toiminta-alueilla pidettyjen tilaisuuksien materiaali, ja muita työkaluja löytyy ko. toiminta-alueiden ekstranet-sivustoilta. 2.2 Toiminta-alueen projektit Energiavaltainen teollisuus Asetetut tavoitteet Projektin tavoitteena on tukea elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoa. Ko. toimenpideohjelmaan on liittynyt lähes kaikki energiavaltaisen teollisuuden yritykset. Energiavaltaisen alan toimenpideohjelman täytäntöönpanon ytimenä on energiatehokkuusjärjestelmä (jatkossa ETJ, ETJ+), jonka käyttöönotto ja soveltaminen koko sopimuksen ajan on velvoitteena energiavaltaisen alan sopimusyrityksissä. Motivan työ palvelee sekä yrityksiä, Energiavirastoa, Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) että työ- ja elinkeinoministeriötä (TEM). Työ sisältää mm. yritysten käyttöönottamaan Energiatehokkuusjärjestelmään (ETJ) liittyvää työtä (mm. mahdollinen siirtyminen toteuttamaan katselmusten osalta päivitettyä energiatehokkuusjärjestelmää (ETJ+)), seurantaa ja viestintää sekä kehityshankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Motivan koordinoima vuodesta 2005 aktiivisesti toiminut ns. jatkuvan parantamisen työryhmä (JaPa) on teollisuusyritysten ja energiantuotannon yritysten yhteinen taustaryhmä, joka on erinomainen kanava kuulla yritysten tarpeita mm. uusia kehityshankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vapaaehtoista yhteistyötä jatketaan vuonna 2015 jo kymmenettä vuotta. Vuonna 2014 valmisteltiin teollisuuden eristyksen energiatehokkuushanketta, joka käynnistetään ja pääosin toteutetaan vuoden 2015 aikana. Kehityshankkeiden vaikuttavuus ja toimenpiteiden aktiivinen toteuttaminen on erityisen tärkeää energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukanaan tuomien tavoitteiden vuoksi. Teollisuudella on merkittävä rooli sekä kansallisten energiatehokkuustavoitteiden toteutumisessa että EED:n tavoitteiden toteutumisessa ( ) ja erityisesti EED:n artikla 7:ään liittyvän kansallisen kumulatiivisen energiansäästötavoitteen saavuttamisessa vuonna EED:n 7 artiklan säästötavoitteen kumulatiivisen laskentatavan vuoksi vuosina toteutettavien toimenpiteiden painoarvo on erityisen merkittävä. Työssä seurataan myös energianhallintajärjestelmästandardin ISO toimeenpanoa, liittyen mm. energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon, järjestetään 1 2 käytännönläheistä seminaaria, osallistutaan kansainväliseen teollisuuden energiatehokkuutta koskevaan seminaariin ja seurataan energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEENin käynnistämää tutkimusohjelmaa energian käytön tehokkuudesta (EFEU - Efficient Energy Use). Nykyinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Varsinaiset neuvottelut uudesta sopimuskaudesta 2017 toimialaliittojen kanssa aloitetaan vuoden 2015 alussa. Tärkeä painopiste vuoden 2015 työssä on osallistua neuvotteluihin ja sopimuksien valmistelutyöhön Energiaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön apuna. 21

21 Toimenpiteet ja tulokset Projektissa osallistuttiin uuden elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen valmisteluun Energiaviraston apuna. Työtä tehtiin lisäksi Seuranta ja vaikutukset -toiminta-alueen projektissa Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano (ks. luku 1.2.1). Uuden elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on jatkaa saumattomasti ja kattavasti elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaa nykyisen sopimuskauden päättyessä Vuoden lopulla osallistuttiin myös tilaajan ja toimialaliiton kanssa järjestettyyn uuden sopimuskauden viestintää ja markkinointia koskevaan aloituspalaveriin, jossa käytiin läpi tarpeita ja toiveita uuden sopimuskauden viestintään liittyvään yhteiseen materiaaliin sekä eri osapuolien suunnitelmia vuoden 2016 markkinointitoimenpiteistä. Vuoden aikana järjestettiin kolme samansisältöistä Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ + :n kysymyksiin paneutuvaa seminaaria yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Seminaarit olivat maksullisia, jolla katettiin osa järjestelykuluista. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 150 henkilöä. ETJ + :n ja ISO järjestelmien sertifiointiin liittyviä käytännön kysymyksiä käsiteltiin yhdessä Energiaviraston, sertifiointiyritysten ja Motivan kanssa. ETJ + -sisältö ja arviointikysymykset käännätettiin myös englanniksi 16. Lisäksi laadittiin ohjeistusta ETJ:n täydentämiseksi ETJ + :ksi. Tämä työ viimeistellään tammikuussa Aikaisempina vuosina keväisin on järjestetty energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon energiatehokkuuden ajankohtaisseminaari. Kolmen järjestetyn ETJ + -seminaarin vuoksi ko. seminaaria ei pidetty vuonna 2015, mutta kevään 2016 tilaisuuden ohjelmaa valmisteltiin teemalla Älykäs energiatehokkuus - teollisen internetin mahdollisuudet energiatehokkuuden tehostamisessa. Motivan koordinoimana energiavaltaisen teollisuuden ja energiantuotannon yhteisen taustaryhmän ns. JaPa-ryhmän kokouksissa arvioidaan yhteisten kehityshankkeiden aiheita. Vuosi 2015 oli jo kymmenes vuosi, kun ryhmä on kokoontunut. Keväällä aloitettiin Teollisuuseristyksen energiatehokkuus -hanke, jossa on mukana teollisuusyrityksiä metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuudesta, eristetoimittajia sekä konsultti, joka on apuna käytännön kenttätöissä. Hankkeesta julkaistiin tiedote 17 medialle. Työ saatetaan loppuun vuoden 2016 alkupuoliskolla. Tilaajan kanssa sovitusti tähän hankkeeseen purettiin lisää työaikaresurssia resurssivarauksesta. Lisäksi resurssivarauksesta käytettiin sovitusti työaikaresurssia energiavaltaiseen alaan kuuluvan kaivosten energiatehokkuushankkeen valmisteluun. Kaivoksilla oli kiinnostusta hankkeeseen, mutta riittävää rahoitusta ei saatu järjestymään hankkeen käynnistämiseksi vuonna Mikäli rahoitus saadaan järjestymään, on Motivalla valmius käynnistää hanke vuonna Lisäksi tehdastapaamisissa ja muissa tilaisuuksissa koottiin uusia ideoita ja ajatuksia yhdessä yritysten kanssa toteutettaviksi kehityshankkeiksi. Motiva osallistui myös Snowball-hankkeeseen 18, jossa tavoitteena on laatia digitaalinen alusta tutkimustiedon ja energiatehokkuuskysymysten kohtaamispaikaksi. Yritysten vuosiraportointi sujui edellisvuoden tapaan kattavasti ja lähes aikataulussaan. Vuoden 2014 yritysten raportoimista tiedoista laadittu raportti 19 ja koko elinkeinoelämän sopimuksen yhteenvetoraportti toimitettiin sovitussa aikataulussa syyskuun loppuun mennessä. 16 ETJ+ sisältö ja arviointi FI/EN 17 Tekninen eristys -tiedote medialle 10/ Snowball-hanke tiedote 11/ Energiatehokkuussopimukset Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti