Sveriges ordförandeskap i Nordiska rådet Norden var dag demokrati och folklig förankring

Transkriptio

1 Sveriges ordförandeskap i Nordiska rådet 2019 Norden var dag demokrati och folklig förankring

2 Ja, må den leva! Demokratin uti hundrade år Mellan firar riksdagen demokratins genombrott i Sverige. Vuosina Ruotsin valtiopäivät juhlii demokratian läpimurtoa. Árin fagnar sænska þingið innleiðingu lýðræðis í Svíþjóð. Between 2018 and 2022 the Riksdag is commemorating the advent of democracy in Sweden.

3 Innehåll Norden var dag demokrati och folklig förankring...3 Jämställdhet en förutsättning för demokrati... 4 Digitalisering och digital kompetens nya förutsättningar för demokratin... 5 Gränshinder... 7 Klimat gränsöverskridande och förutsättning för demokrati och hållbar utveckling... 8 Pohjoismaiden arki demokratiaa ja kansalaisten tukea...11 Tasa-arvo demokratian edellytys Digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen demokratian uudet edellytykset Rajaesteet Ilmasto rajatylittävä demokratian ja kestävän kehityksen edellytys...16 Norðurlönd sérhvern dag lýðræði og almennur stuðningur...21 Jafnrétti forsenda lýðræðis Stafvæðing og stafræn hæfni - nýjar forsendur lýðræðis Stjórnsýsluhindranir Loftslagsmál án landamæra og forsenda lýðræðis og sjálfbærrar þróunar Everyday life in the Nordic region - democracy and popular support Gender equality - a precondition for democracy Digitisation and digital skills - new preconditions for democracy...31 Freedom of movement Climate - cross border and precondition for democracy and sustainable development... 34

4 Denna publikation ges ut i samarbete med Sveriges delegation i Nordiska rådet med anledning av Sveriges ordförandeskap i Nordiska rådet Form och produktion: Riksdagsförvaltningen, Kommunikationsavdelningen. Omslagsfoto: mostphotos.com/sten-åke Stenberg och mostphotos.com/oloandsfokus. Tryck: Riksdagsförvaltningen, enheten riksdagstryck, Stockholm 2018.

5 Sveriges ordförandeskap i Nordiska rådet 2019 Norden var dag demokrati och folklig förankring Det nordiska samarbetet har ett starkt folkligt stöd och sker på alla nivåer var dag. Vi samarbetar med utgångspunkt i vår gemensamma historia, kultur och våra gemensamma värderingar uppmärksammar och högtidlighåller Sveriges riksdag att det är hundra år sedan demokratins genombrott i Sverige. Därmed vill svenska delegationen, under sitt ordförandeskap i Nordiska rådet, sätta fokus på demokratins betydelse för våra nordiska länders välmående. År 2019 firar även Föreningen Norden 100 år och delegationen vill även lyfta de nordiska ländernas unika samarbete och dess fundament den breda folkliga förankringen. Den nordiska gemenskapen har sitt ursprung i ett nätverk av personliga kontakter över de nordiska gränserna. Den nordiska integrationen och det nordiska samarbetet har av tradition en bred förankring. Till exempel utövar näringsliv, fackförbund, politiska partier och civilsamhällets medborgarorganisationer nordiskt samarbete och är nordiskt integrerade. Svenska delegationens ordförandeskapsprogram för 2019 lyfter fram betydelsen av demokrati i Norden och det breda folkliga samarbetet genom att sätta fokus på dagsaktuella frågor där ländernas samarbete ger mer än om vi agerar varje land för sig, vilket ger nordisk nytta. Det handlar om att underlätta medborgarnas vardag, erfarenhetsutbyte inför reformer på olika samhällsområden och att få genomslag för gemensamma nordiska värderingar i internationella sammanhang. De nordiska samhällena har behov av en bred nordisk offentlighet med arenor för samnordisk debatt om gemensamma frågor. Detta för att garantera det nordiska samarbetets och den ökande integrationens demokratiska förankring.

6 6 Jämställdhet Den sociala tillit som präglar våra nordiska länder är en viktig beståndsdel i främjandet av politiskt engagemang och demokratisk utveckling i samhället i stort. Demokratins grundläggande principer, den allmänna och lika rösträtten, jämställdhet mellan könen och offentlighetsprincipen, har delvis uppnåtts genom medborgerligt engagemang och folklig förankring. Svenska delegationen vill under 2019 i samband med möten, seminarier, temasession och slutligen sessionen i Stockholm belysa betydelsen av demokratins införande och likaså den breda folkliga förankring som ger inkluderande, deltagandebaserat och representativt beslutsfattande på alla nivåer. För att uppnå kontinuitet och relevans i det nordiska samarbetet vill svenska ordförandeskapet bygga vidare på tidigare ordförandeskapsprogram och fortsatt diskutera de frågor som är dagsaktuella och som ryms inom presidiets och utskottens agendor. Programmet ska på det sättet rymmas inom rådande verksamhet och ge fortsatt legitimitet för ett nordiskt samarbete i tiden. Jämställdhet en förutsättning för demokrati Demokratiaspekten och vikten av den folkliga förankringen En av demokratins grundläggande principer och centralt i det nordiska samarbetet är jämställdhet mellan könen. Jämställda samhällen är ett nordiskt flaggskepp och en förutsättning för att den nordiska modellen har blivit så framgångsrik. Men diskriminering av kvinnor i Norden sker ännu. Därför måste arbetet för jämställdhet stå högt upp på den nordiska dagordningen för en hållbar demokrati som kännetecknas av delaktighet och jämlikt inflytande. De nordiska länderna har haft ett gott samarbete om jämställdhetspolitik i över 40 år, och jämställdhet definierar vår region. Dock finns det fortfarande utmaningar att arbeta med på detta område, till exempel könsbundna yrken, oskäliga löneskillnader och våld mot kvinnor. Trots ett mångårigt arbete för att uppnå ekonomisk jämställdhet råder det fortfarande olika förutsättningar för kvinnor och män för att bland annat komma in, stan-

7 Digitalisering och digital kompetens 7 na kvar och utvecklas i arbetslivet. En särskild utmaning är utrikesfödda kvinnors situation. Alla de nordiska länderna har liknande utmaningar vad gäller integration och inkludering. Att minska och motverka utanförskap i samhället genom att arbeta för jämställdhet förutsätter långsiktiga insatser på flera områden och av många aktörer på såväl nationell som regional och lokal nivå. Arbetet med jämställdhet måste även involvera pojkar och män i strävan efter förändringar av sociala normer och stereotyper. Svenska delegationen vill under 2019 sätta fokus på ett effektivare nationellt jämställdhetsarbete i de nordiska länderna, lära av varandra och arbeta vidare för att komma åt exempelvis löneskillnader, ojämlika maktförhållanden och utanförskap för att ge möjlighet till ökad inkludering och demokratisk delaktighet. Hur uppnås jämn fördelning av makt och inflytande (numerär representation ger inte alltid lika fördelning)? Vad behöver de nordiska länderna göra för att få bort löneskillnader mellan könen? Hur kommer fler utrikesfödda kvinnor in på arbetsmarknaden, hur minskas utanförskap och hur skapas förutsättningar för ökad demokratisk delaktighet? Vad kan vi lära av varandra? Hur sker samspelet mellan politiken och det civila samhället? Vad behöver göras för att säkerställa ett jämställt och demokratiskt samhälle? Digitalisering och digital kompetens nya förutsättningar för demokratin Demokratiaspekten och vikten av den folkliga förankringen Digitaliseringen är den mest samhällsomvälvande processen sedan industrialiseringen. Utvecklingen innebär helt nya förutsättningar, behov och villkor för individ och samhälle, för företag och offentlig sektor, för arbetsliv och utbildning och för civilsamhället. Det påverkar tillväxt och hållbarhet, välfärd och jämlikhet, trygghet och demokrati. Den digitala utvecklingen

8 8 Digitalisering och digital kompetens har förändrat hur människor tar del av information, kommunicerar och relaterar till varandra, vilket i förlängningen påverkar förutsättningarna för deltagande i samhället. I en representativ demokrati ska partierna representera medborgarna. De nordiska samhällena kommer även i fortsättningen ha behov av en bred nordisk offentlighet med arenor för debatt nordbor emellan om gemensamma frågor. Digitalisering ger möjlighet till folklig förankring, stärker banden mellan politiker och väljare, om den används för att samråda med/och inkludera medborgarna för att lösa gemensamma samhällsproblem. De nordiska länderna ligger i framkant när det gäller den offentliga sektorns digitala system. Parallellt utvecklas också vård- och omsorgssystemet med nya digitala lösningar som exempelvis e-hälsa. Digitaliseringsfrågor är ett högaktuellt och prioriterat område för flera av rådets utskott samt i både Nordiska rådets och Nordiska ministerrådets ordförandeskapsprogram för Nya digitala förutsättningar på arbetsmarknaden ställer krav på kompetensförsörjning. För att möta arbetslivets framtida behov behöver medborgarna utbildas i digital kompetens och det krävs ett digitalt ledarskap samt möjlighet för livslångt lärande. Svenska delegationen vill under 2019 att Nordiska rådet fortsätter att arbeta för att den ökande digitaliseringen måste ske på ett användarvänligt sätt där medborgarna sätts i fokus och där hänsyn även tas till den del av befolkningen som inte kan hantera olika digitala system. Alla människor, kvinnor och män, flickor och pojkar, oavsett social bakgrund, funktionsförmåga och ålder, ska erbjudas förutsättningar att ta del av digital information och tjänster från det offentliga och delta på ett likvärdigt sätt i samhället. Vad måste göras för att säkerställa medborgarnas förmåga och möjlighet att bidra till och delta i det digitala samhället? Hur ökas incitamenten för att fortlöpande utveckla den digitala kompetens och de förmågor som behövs för att verka i arbetslivet och delta i det digitala samhället? Vad kan vi lära av varandra? Hur sker samspelet mellan politiken och det civila samhället? Vad behöver göras för att säkerställa ett demokratiskt samhälle?

9 Gränshinder 9 Gränshinder Demokratiaspekten och vikten av den folkliga förankringen Att förhindra och lösa gränshinder innebär att Nordiska rådet kan bidra till att förenkla människors vardag. Gränshinder handlar om praktiska och vardagliga problem. För att främja ett mer integrerat Norden måste de hinder och den brist på information som på olika sätt gör det svårare att flytta, pendla, studera eller bedriva näringsverksamhet över gränserna i Norden bli färre. Återkommande teman om gränshinder handlar bland annat om e-recept, vård på distans, möjligheten att pendla, att studera och att arbeta i gränsregionerna, förbättrade villkor i byggbranschen, ömsesidigt erkännande av yrkeskvalifikationer, likställda utbildningar och krav på yrkeskompetens samt att undanröja hinder för kulturarbetare. Svenska delegationen vill under 2019 fortsätta att prioritera gränshinderfrågor och motverka uppkomsten av nya gränshinder i samband med ny nationell lagstiftning och implementering av EU-direktiv. Detta genom förebyggande lagstiftningssamarbete i Norden, samt samordningen kring införandet av EU-lagstiftning. De nordiska samarbetsministrarna beslutade i september 2016 att beställa en rapport som visar möjligheterna för framtidens nordiska lagstiftningssamarbete i syfte att förstärka Nordens integration. I slutrapporten lyfts bland annat fram att det är viktigt att lagstiftningssamarbetet är politiskt förankrat och prioriterat. Här kunde Nordiska rådet spela en roll i att prioritera områden där man särskilt bör samarbeta nordiskt. Nordiska rådet följer upp ministerrådets genomlysning av det nordiska lagstiftningsarbetet. Hur kan vi förhindra att nya gränshinder uppstår i samband med ny nationell lagstiftning och genomförandet av EU-direktiv? Vad kan vi lära av varandra? Hur sker samspelet mellan politiken och det civila samhället? Vad behöver göras för att säkerställa ett demokratiskt samhälle?

10 10 Klimat Klimat gränsöverskridande och förutsättning för demokrati och hållbar utveckling Klimatförändringarna är en av vår tids största utmaningar och miljöfrågorna är till sin natur gränsöverskridande. Klimatet påverkar livsmedelstrygghet, rent vatten, hållbart nyttjande av naturresurser och ekosystem, mänsklig säkerhet, jämställdhet, hälsa och ekonomisk tillväxt. Nordiska rådet har länge engagerat sig i miljö- och klimatfrågor och lägger stor vikt vid FN:s hållbarhetsmål och strävar efter att målen ska vara synliga i Nordiska rådets arbete. Nordiska ministerrådet genomförde 2017/18 en strategisk genomlysning av miljösektorn i Norden för att hitta nya påverkansmöjligheter i miljö- och klimatsamarbetet länderna emellan. Enligt rapporten finns en stor outnyttjad potential för återanvändning och återvinning av plast. Det föreslås att de nordiska länderna etablerar ett forum för att hållbarhetssäkra plasten och stärka den cirkulära ekonomin. Plastfrågorna har i flera år stått högt på det nordiska samarbetets politiska agenda. Användning av plast är vardagsnära för alla medborgare. Plastanvändningen kan utgöra det nordiska samarbetets startpunkt för att konkretisera den cirkulära ekonomin och minska användningen av naturresurser. En stor andel av de ökade utsläppen av växthusgaser i atmosfären kommer från sättet vi utvinner, omvandlar och använder fossil energi. Samtliga nordiska länder behöver anpassa transportsektorn till att bli fossilfri. I värsta fall kan klimatförändringen leda till en negativ utveckling i andra miljöfrågor. Klimat, transport, luftkvalitet och hälsa är sammankopplade. Svenska delegationen vill under 2019 sätta fokus på uppföljning av ministerrådets genomlysning samt likaså stödja det nordiska genomförandet av Agenda 2030 och Parisavtalet. Vidare vill delegationen att Nordiska rådet fortsätter sitt arbete med vardagsnära miljö- och klimatfrågor, som reducering av plastavfall och mikroplast och stärka den cirkulära ekonomin, frågor som är vardagsnära men även nationella, nordiska, regionala och globala.

11 Klimat 11 Nordiska rådet följer upp ministerrådets rapport om nya påverkansmöjligheter i miljö- och klimatsamarbetet. Hur ska Norden bidra med kunskap och exempel för en mer hållbar värld och hur bör vi i Norden samverka för att genomföra de nya klimatmålen och Agenda 2030? Klimat, transport, luftkvalitet och hälsa är sammankopplade. Vad kan rådet göra för att transportsektorn i de nordiska länderna blir fossilfri? Vad kan vi lära av varandra? Hur sker samspelet mellan politiken och det civila samhället? Vad behöver göras för att säkerställa ett demokratiskt samhälle?

12

13 Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2019 Pohjoismaiden arki demokratiaa ja kansalaisten tukea Pohjoismaisella yhteistyöllä on kansalaisten vahva tuki. Teemme päivittäin yhteistyötä yhteisen historiamme, kulttuurimme ja arvojemme pohjalta. Vuosina Ruotsin valtiopäivät muistaa ja juhlii ruotsalaisen demokratian läpimurron satavuotiskautta. Ruotsin valtuuskunta haluaa sen vuoksi kiinnittää Ruotsin puheenjohtajakaudella huomiota demokratian merkitykseen Pohjoismaiden hyvinvoinnille. Vuonna 2019 viettävät 100-vuotisjuhlaansa myös Norden-yhdistykset, ja valtuuskunta haluaa lisäksi tuoda esiin Pohjoismaiden ainutlaatuisen yhteistyön ja sen perustan laajan tuen kansalaisten keskuudessa. Pohjoismainen yhteisö on saanut alkunsa Pohjoismaiden rajat ylittävästä yksittäisten ihmisten välisten kontaktien verkostosta. Pohjoismaisella integraatiolla ja yhteistyöllä on perinteisesti laaja kannatus. Pohjoismaista yhteistyötä tekevät esimerkiksi yritykset, ammattiliitot, poliittiset puolueet ja kansalaisjärjestöt, jotka myös ovat pohjoismaisesti integroituneita. Ruotsin valtuuskunnan puheenjohtajakauden ohjelmassa 2019 korostetaan demokratian merkitystä Pohjoismaissa ja kattavaa ihmisten välistä yhteistyötä kiinnittämällä huomio päivänpolttaviin kysymyksiin, joissa maat saavat yhteistyöllä enemmän aikaan kuin erikseen toimien, mikä luo pohjoismaista hyötyä. Kysymyksessä on kansalaisten arjen helpottaminen, kokemusten vaihto erilaisten yhteiskuntauudistusten valmistelussa ja yhteisten pohjoismaisten arvojen esilletuonti kansainvälisissä yhteyksissä.

14 14 Tasa-arvo Pohjoismaissa tarvitaan laajaa julkista yhteispohjoismaista keskustelua eri areenoilla, joilla pohditaan yhteisiä kysymyksiä. Näin voidaan taata pohjoismaisen yhteistyön ja lisääntyneen integraation demokraattinen tuki. Pohjoismaille ominainen yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä osa poliittisen sitoutumisen ja yhteiskunnan yleisen demokratiakehityksen edistämisessä. Demokratian perusperiaatteiden yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja julkisuusperiaate saavuttamisen taustalla on osin kansalaisten vahva sitoutuminen näihin periaatteisiin. Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana selkeyttää demokratian käyttöönoton merkitystä kokousten, seminaarien, teemaistunnon ja vuoden lopulla pidettävän Tukholman istunnon yhteydessä. Samalla korostetaan demokratian saamaa laajaa kansalaisten tukea, mikä lisää kaikkia koskevaa, osallistavaa ja edustavaa päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Ylläpitääkseen pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuutta ja relevanssia Ruotsi haluaa puheenjohtajakautensa aikana jatkaa työtä aikaisempien puheenjohtajakausien ohjelmien pohjalta ja käsitellä puheenjohtajiston ja valiokuntien asialistoille sopivia ajankohtaisia kysymyksiä. Näin ohjelma jatkaa nykyistä toimintaa ja legitimoi jatkossakin pohjoismaisen yhteistyön. Tasa-arvo demokratian edellytys Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys Yksi demokratian perusperiaatteista ja pohjoismaisen yhteistyön keskeisistä kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo. Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat Pohjoismaiden lippulaiva ja edellytys pohjoismaisen mallin menestymiselle. Naisiin kohdistuu kuitenkin edelleen syrjintää Pohjoismaissa. Siksi tasa-arvoa edistävän työn on oltava vahvasti Pohjoismaiden asialistalla luomassa kestävää demokratiaa, jolle on ominaista osallisuus ja yhdenvertainen vaikuttaminen. Pohjoismaat ovat tehneet hyvää yhteistyötä tasa-arvopolitiikassa yli 40 vuoden ajan, ja tasa-arvo määrittää koko aluettamme. Tällä saralla riittää kuitenkin vielä työtä esimerkkejä tästä ovat sukupuolittuneet ammatit,

15 Digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen 15 kohtuuttomat palkkaerot ja naisiin kohdistuva väkivalta. Monivuotisesta taloudellisen tasa-arvon eteen tehdystä työstä huolimatta naisilla ja miehillä on edelleenkin erilaiset edellytykset saada työpaikka ja säilyttää se sekä kehittyä työelämässä. Erityisen haasteellinen on ulkomailla syntyneiden naisten tilanne. Kaikilla Pohjoismailla on samankaltaisia haasteita kotouttamisen ja osallistamisen suhteen. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy tasa-arvotyöllä edellyttää pitkän aikavälin panostuksia monilta toimijoilta ja monilla eri alueilla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tasa-arvotyöhön on otettava mukaan myös pojat ja miehet sosiaalisten normien ja stereotypioiden muuttamiseksi. Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana kiinnittää huomiota kansallisen tasa-arvotyön tehostamiseen Pohjoismaissa. Maiden on opittava toisiltaan ja pyrittävä ratkaisemaan esimerkiksi palkkaeroihin, epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ja parantaa siten mahdollisuuksia lisätä osallistamista ja demokraattista osallisuutta. Miten saavutetaan vallan ja vaikuttamisen tasainen jakautuminen (määrällinen edustus ei aina takaa tasapuolista jakoa)? Mitä Pohjoismaiden on tehtävä poistaakseen sukupuolten väliset palkkaerot? Miten ulkomailla syntyneitä naisia saadaan enemmän työmarkkinoille, miten syrjäytymistä vähennetään ja miten luodaan edellytykset demokraattisen osallisuuden lisäämiselle? Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi? Digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen demokratian uudet edellytykset Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys Digitalisaatio on teollistumisen jälkeen suurin yhteiskuntaamme mullistava prosessi. Kehitys asettaa täysin uusia vaatimuksia, tarpeita ja ehtoja

16 16 Digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen yksilöille, yhteiskunnalle, yrityksille, julkiselle sektorille, työelämälle, koulutukselle ja kansalaisyhteiskunnalle. Tämä vaikuttaa kasvuun ja kestävyyteen, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, turvallisuuteen ja demokratiaan. Digitaalinen kehitys on muuttanut sitä, miten ihmiset vastaanottavat tietoa, kommunikoivat ja toimivat suhteessa toisiinsa, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa yhteiskunnallisen osallistumisen edellytyksiin. Edustuksellisessa demokratiassa puolueet edustavat kansalaisia. Pohjoismaissa tarvitaan jatkossakin laajaa julkista yhteispohjoismaista keskustelua eri areenoilla, joilla Pohjoismaiden asukkaat pohtivat yhteisiä kysymyksiä. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden vahvistaa kansalaisten sitoutumista. Se lujittaa poliitikkojen ja äänestäjien välisiä siteitä, jos sitä hyödynnetään kansalaisten kanssa käytävään keskusteluun yhteisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Pohjoismaat ovat julkisen sektorin digitaalisten järjestelmien kehittämisen kärkimaita. Myös terveydenhuoltojärjestelmissä kehitetään uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten e-terveys. Digitalisaatio on ajankohtainen ja priorisoitu aihe neuvoston monissa valiokunnissa sekä niin Pohjoismaiden neuvoston kuin Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajakauden ohjelmissa. Työmarkkinoiden uudet digitaaliset ympäristöt asettavat vaatimuksia osaamisen kehittämiselle. Kansalaisten digitaalista osaamista on kohennettava vastaamaan tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita, mikä edellyttää digitaalista johtajuutta sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Ruotsin valtuuskunta toivoo, että Pohjoismaiden neuvosto jatkaa vuoden 2019 aikana työtä sen puolesta, että digitalisaatiota lisätään käyttäjälähtöisesti. Päähuomion on oltava kansalaisissa, ja on tärkeää ottaa huomioon myös se, etteivät kaikki osaa käyttää erilaisia digitaalisia järjestelmiä. Kaikille ihmisille naisille ja miehille, tytöille ja pojille sosiaalisesta taustasta, toimintakyvystä ja iästä riippumatta on tarjottava edellytykset saada digitaalista tietoa ja julkisia palveluja sekä osallistua yhdenvertaisina yhteiskunnan toimintaan. Miten voimme varmistaa kansalaisten kyvyn ja mahdollisuuden toimia digiyhteiskunnan hyväksi ja osallistua sen toimintaan?

17 Rajaesteet 17 Miten voimme lisätä kannustimia digitaalisen osaamisen sekä työelämässä ja digiyhteiskunnassa tarvittavien kykyjen jatkuvaan kehittämiseen? Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi? Rajaesteet Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys Ennaltaehkäisemällä ja ratkaisemalla rajaesteitä Pohjoismaiden neuvosto voi osaltaan helpottaa ihmisten arkea. Rajaesteissä on kysymys käytännöllisistä ja arkisista ongelmista. Pohjolan integraation edistämiseksi on raivattava esteitä ja lisättävä tietoa, jonka puuttuminen vaikeuttaa monin eri tavoin muuttoa, pendelöintiä, opiskelua tai yritystoimintaa Pohjoismaiden välillä. Rajaesteisiin liittyviä toistuvia teemoja ovat muun muassa e-reseptit, etähoito, mahdollisuus pendelöidä, opiskella ja tehdä työtä raja-alueilla, rakennusalan ehtojen parantaminen, ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen, rinnastettavat koulutukset ja ammattipätevyysvaatimukset sekä kulttuurityön esteiden raivaaminen. Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana jatkaa rajaestekysymysten priorisointia ja torjua uusien rajaesteiden syntymistä uuden kansallisen lainsäädännön ja EU-direktiivien täytäntöönpanossa. Tämä toteutuu ennaltaehkäisevän pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvän koordinoinnin avulla. Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016 tilata raportin, jossa tarkastellaan pohjoismaisen oikeusyhteistyön mahdollisuuksia vahvistaa Pohjolan integraatiota. Loppuraportissa todetaan muun muassa, kuinka tärkeää on lainsäädäntöyhteistyön poliittinen tuki ja sen priorisointi. Pohjoismaiden neuvosto voisi tässä yhteydessä asettaa tärkeysjärjestykseen alueet, joilla pohjoismaista yhteistyötä tulisi erityisesti tehdä.

18 18 Ilmasto Pohjoismaiden neuvosto seuraa ministerineuvoston strategiaselvitystä pohjoismaisesta oikeusyhteistyöstä. Miten voimme uuden kansallisen lainsäädännön laatimisessa ja EU-direktiivien täytäntöönpanossa estää uusien rajaesteiden syntymisen? Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi? Ilmasto rajatylittävä demokratian ja kestävän kehityksen edellytys Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, ja ympäristökysymykset ovat luonteeltaan rajatylittäviä. Ilmasto vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, puhtaan veden saantiin, luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävään hyödyntämiseen, ihmisten turvallisuuteen, tasa-arvoon ja terveyteen sekä talouskasvuun. Pohjoismaiden neuvosto on jo pitkään työskennellyt ympäristö- ja ilmastokysymysten parissa. Neuvosto pitää YK:n kestävyystavoitteita hyvin tärkeinä ja pyrkii tuomaan ne työssään esille. Pohjoismaiden ministerineuvosto laati vuosina pohjoismaisen ympäristösektorin strategiaselvityksen. Tavoitteena oli löytää uusia vaikutusmahdollisuuksia maiden välisessä ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä. Raportin mukaan muovin kierrätyksessä ja uusiokäytössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Raportissa ehdotetaan, että Pohjoismaat perustavat foorumin, jolla varmistetaan muovinkäytön vastuullisuus ja vahvistetaan kiertotaloutta. Muoviin liittyvät kysymykset ovat olleet monen vuoden ajan tärkeä pohjoismainen yhteistyöalue. Muovin käyttö on kaikkien kansalaisten arkipäivää, ja se voi olla pohjoismaisen yhteistyön ensi askel kiertotalouden läpimurrossa ja luonnonvarojen käytön vähentämisessä. Suuri osa lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden tuotannosta, jalostamisesta ja käytöstä. Kaikkien Pohjoismaiden on sopeutettava liikenne- ja kuljetussektoriaan pyrittäessä luopumaan fossiilisista polttoaineista. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos voi vaikuttaa

19 Ilmasto 19 negatiivisesti muihin ympäristökysymyksiin. Ilmasto, liikenne, ilmanlaatu ja terveys liittyvät toisiinsa. Ruotsin valtuuskunta haluaa vuonna 2019 kiinnittää huomion ministerineuvoston strategiaselvitykseen sekä tukea Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen pohjoismaista täytäntöönpanoa. Lisäksi valtuuskunta toivoo Pohjoismaiden neuvoston jatkavan työskentelyä arkeen liittyvien ympäristö- ja ilmastokysymysten parissa, kuten muovijätteen ja mikromuovin vähentämisessä ja kiertotalouden vahvistamisessa. Nämä kysymykset ovat tärkeitä paitsi arjen kannalta myös kansallisesti, pohjoismaisesti, alueellisesti ja globaalisti. Pohjoismaiden neuvosto seuraa ministerineuvoston raporttia uusista vaikutusmahdollisuuksista ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä. Miten Pohjoismaat voivat edistää tiedon ja esimerkkien avulla kestävää kehitystä ja miten meidän on Pohjoismaissa toimittava uusien ympäristötavoitteiden ja Agenda 2030:n toteuttamiseksi? Ilmasto, liikenne, ilmanlaatu ja terveys liittyvät toisiinsa. Mitä neuvosto voi tehdä sen hyväksi, että Pohjoismaiden liikennesektorilla voitaisiin luopua fossiilisista polttoaineista? Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi?

20 Foto: mostphotos.com/lightfield Foto: mostphotos.com/dan Burch

21 Foto: Karin Beate Nøsterud norden.org Foto: Karin Beate Nøsterud norden.org

22

23 Formennska Svíþjóðar í Norðurlandaráði 2019 Norðurlönd sérhvern dag lýðræði og almennur stuðningur Norrænt samstarf nýtur mikils stuðnings almennings og snertir öll svið mannlífsins sérhvern dag. Við störfum saman á grundvelli sameiginlegrar sögu okkar, menningar og gilda. Árin vekur sænska þingið athygli á og fagnar hundrað ára lýðræðisafmæli í Svíþjóð. Meðan Svíar gegna formennsku í Norðurlandaráði vill landsdeild Svíþjóðar af þessu tilefni leggja áherslu á þýðingu lýðræðis fyrir velsæld Norðurlanda. Samband norrænu félaganna fagnar einnig aldarafmæli árið 2019 og landsdeildin hyggst því jafnframt leggja áherslu á einstakt samstarf norrænu þjóðanna og undirstöðu þess - hinn almenna stuðning almennings í löndunum. Norrænt samstarf á rætur sínar að rekja til persónulegra tengsla milli landanna. Hefð er fyrir breiðum stuðningi við norræna samþættingu og norrænt samstarf. Norrænt samstarf er til dæmis stundað í atvinnulífinu og hjá stéttarfélögum, stjórnmálaflokkum og félagasamtökum og allt er þetta samþætt á norræna vísu. Í formennskuáætlun landsdeildar Svíþjóðar fyrir árið 2019 er lýðræði á Norðurlöndum og víðtæku almennu samstarfi gert hátt undir höfði með þeirri áherslu sem lögð er á mál sem eru efst á baugi um þessar mundir og betri árangri skilar ef löndin vinna saman að þeim en hvert út af fyrir sig, enda hefur það í för með sér norrænt notagildi. Ætlunin er að létta undir með borgurunum í dagsins önn, skiptast á upplýsingum um reynslu af umbótum á ýmsum sviðum samfélagsins og afla samnorrænum gildum stuðnings á alþjóðavettvangi.

24 24 Jafnrétti Norðurlönd hafa þörf fyrir víðfeðman norrænan opinberan vettvang þar sem unnt er að skiptast á skoðunum um samnorræn álitaefni og þannig tryggja lýðræðislegan grundvöll undir hið norræna samstarf og hina auknu norrænu samþættingu. Félagslegt traust, sem einkennir okkar norrænu lönd, er mikilvægt þátttöku í stjórnmálalífi og almennri lýðræðislegri þróun. Grundvallarreglur lýðræðisins, almennur og jafn kosningaréttur, jafnrétti kynjanna og upplýsingaréttur almennings, urðu meðal annars til fyrir tilstuðlan almennra borgara og á grundvelli almennra þjóðfélagsviðhorfa. Landsdeild Svíþjóðar vill nýta fundi, ráðstefnur, þemaþing og loks Norðurlandaráðsþingið í Stokkhólmi á árinu 2019 til að varpa ljósi á hve mikla þýðingu innleiðing lýðræðis hefur haft og sömuleiðis almennur stuðningur sem lýsir sér í þátttöku og aðild borgaranna eða fulltrúa þeirra að öllum þáttum ákvarðanaferlis. Til að standa vörð um samfellu og gildi norræns samstarfs hyggjast Svíar hafa hliðsjón af fyrri formennskuáætlunum á meðan þeir fara með formennsku og halda áfram umfjöllun um þau málefni líðandi stundar sem heyra undir ábyrgðarsvið forsætisnefndar og fagnefndanna. Áætlunin á því að rúmast innan núverandi starfsemi og tryggja að norrænt samstarf njóti einnig framvegis viðurkenningar. Jafnrétti forsenda lýðræðis Lýðræðissjónarmiðið og mikilvægi almenns stuðnings Jafnrétti kynjanna er eitt af grundvallaratriðum lýðræðis og vegur þungt á metunum í norrænu samstarfi. Samfélag sem byggist á jafnrétti er flaggskip Norðurlanda og ein af ástæðum þess hve góðan árangur norræna líkanið hefur borið. Mismunun gagnvart konum á sér þó enn stað á Norðurlöndum. Jafnréttismál þurfa því að vera með helstu áherslumálum Norðurlanda við þróun þeirra á sjálfbæru lýðræði sem einkennist af þátttöku og jöfnum áhrifum. Norðurlönd hafa átt með sér gott samstarf um jafnréttismál í meira en 40 ár og jafnrétti skilgreinir löndin okkar. Enn er þó verk að vinna á þessu

25 Stafvæðing og stafræn hæfni 25 sviði, til dæmis hvað varðar kynbundnar starfsgreinar, ástæðulausan launamun og ofbeldi gegn konum. Þrátt fyrir margra ára baráttu fyrir fullu efnahagslegu jafnfrétti njóta konur enn ekki jafnrar aðstöðu og karlar til þátttöku á vinnumarkaðnum, starfslengdar og starfsframa. Staða kvenna af erlendum uppruna krefst sérstakrar athygli. Norrænu löndin standa frammi fyrir hliðstæðum áskorunum varðandi aðlögun og þátttöku. Þörf er á langtímaráðstöfunum á sviði jafnréttismála í mörgum málaflokkum og með þátttöku margra aðila á sveitar- og svæðisstjórnarstigi sem og á landsvísu til að draga úr og vinna gegn jaðarsetningu í samfélaginu. Jafnréttisstarfið þarf ekki síður að vera viðfangsefni drengja og karla eigi að breyta viðmiðum í samfélaginu og staðalmyndum. Árið 2019 hefur landsdeild Svíþjóðar hug á að leggja áherslu á skilvirkara jafnréttisstarf í löndunum, að þau læri hvert af öðru og leitist áfram við að hafa áhrif á til dæmis launamun, ójöfn valdahlutföll og jaðarsetningu til að gera aukna aðlögun og þátttöku í lýðræðisstarfi mögulega. Hvernig á að jafna tækifæri kynjanna til að hafa völd og áhrif (hlutfall í valdastöðum stuðlar ekki ætíð að jafnri skiptingu)? Hvað þurfa norræn lönd að gera til að eyða kynbundnum launamuni? Hvernig má auka atvinnuþátttöku kvenna af erlendum uppruna, draga úr jaðarsetningu og skapa forsendur fyrir aukinni lýðræðislegri þátttöku? Hvað geta löndin lært hvert af öðru? Hvernig fer samspil stjórnmála og borgaralegs samfélags fram? Til hvaða ráðstafana þarf að grípa til að tryggja jafnrétti og lýðræði í samfélaginu? Stafvæðing og stafræn hæfni - nýjar forsendur lýðræðis Lýðræðissjónarmiðið og mikilvægi almenns stuðnings Stafvæðingin hratt af stað mestu samfélagsbreytingum sem orðið hafa frá upphafi iðnvæðingar. Fyrir vikið gjörbreytast skilyrði, þarfir og aðstæður einstaklinga og samfélagsins, fyrirtækja og opinbera geirans, vinnumarkaðar, menntakerfis og félagasamtaka. Stafræn tækniþróun hefur áhrif á hagvöxt og sjálfbærni, velferð og jöfnuð, öryggi og lýðræði. Hún

26 26 Stafvæðing og stafræn hæfni hefur breytt því hvernig fólk nálgast upplýsingar, hefur samskipti og bregst við hvert öðru og þar af leiðandi breyttust einnig aðstæður til þátttöku í samfélaginu. Í fulltrúalýðræði starfa stjórnmálaflokkar í umboði kjósenda. Norðurlönd munu einnig framvegis hafa þörf fyrir viðfeðman opinberan vettvang þar sem Norðurlandabúar geta skipst á skoðunum um sameiginleg norræn álitaefni. Stafvæðingin eflir tengslin við almenning, hún treystir böndin á milli stjórnmálamanna og kjósenda, ef hún er notuð til að kynnast hugmyndum borgaranna og gefa þeim tækifæri til að taka þátt í að leysa sameiginleg samfélagsmál. Stjórnsýslan á Norðurlöndum er framarlega í notkun stafrænnar tækni. Samhliða er verið að þróa hjúkrunar- og umönnunarkerfi á grunni nýrra stafrænna lausna, svo sem rafræna heilbrigðisþjónustu. Allt sem snertir stafræna þróun er ofarlega á baugi og forgangsmál hjá mörgum fagnefndum ráðsins og í formennskuáætlunum Norðurlandaráðs og Norrænu ráðherranefndarinnar fyrir árið Stafræn framþróun á vinnumarkaðinum gerir sífellt nýjar kröfur til hæfni starfsfólks. Til að mæta þörfum vinnumarkaðarins í framtíðinni þarf að fræða fólk um notkun stafrænnar tækni en það krefst forystu um stafvæðinguna og tækifæri til símenntunar. Landsdeild Svíþjóðar vill að Norðurlandaráð vinni sem fyrr að því á árinu 2019 að frekari uppbygging rafrænnar tækni verði notendavæn og íbúar landanna sitji í fyrirrúmi og tillit verði einnig tekið til þeirra sem kunna ekki að nota hin og þessi stafrænu kerfi. Allir, konur og karlar, stúlkur og drengir, óháð félagslegum bakgrunni, starfsgetu og aldri, eiga að njóta tækifæra til að nýta sér stafrænar upplýsingar og þjónustu hins opinbera og taka jafnan þátt í samfélaginu. Hvað þarf til að tryggja getu og tækifæri fólks til að leggja sitt af mörkum til stafvædds samfélags og taka þátt í því? Hvernig má auka hvata til að halda áfram að þróa hæfni í notkun stafrænnar tækni og getu til að taka þátt í stafvæddum vinnumarkaði og samfélagi? Hvað geta löndin lært hvert af öðru? Hvernig fer samspil stjórnmála

27 Stjórnsýsluhindranir 27 og borgaralegs samfélags fram? Til hvaða ráðstafana þarf að grípa til að tryggja lýðræði í samfélaginu? Stjórnsýsluhindranir Lýðræðissjónarmiðið og mikilvægi almenns stuðnings Með því að fyrirbyggja og leysa úr stjórnsýsluhindrunum getur Norðurlandaráð létt fólki lífið. Stjórnsýsluhindranir varða raunhæf og hversdagsleg vandamál. Til að stuðla að frekari samþættingu á Norðurlöndum verður að fækka hindrunum í löndunum og ráða bót á upplýsingaskorti sem torveldar fólki að flytjast búferlum, sækja vinnu, stunda nám eða reka fyrirtæki yfir landamæri. Mál sem varða stjórnsýsluhindranir og koma endurtekið til umfjöllunar eru meðal annars rafrænir lyfseðlar, fjarlækningar, tækifæri til að ferðast, nema og vinna á landamærasvæðum, bættar aðstæður í byggingariðnaði, gagnkvæm viðurkenning á starfsréttindum, jafngild menntun, kröfur um starfshæfni og hvernig ryðja megi burt hindrunum fyrir starfsfólk í menningargeiranum. Landsdeild Svíþjóðar vill að stjórnsýsluhindranir verði áfram forgangsmál á árinu 2019 og unnið verði gegn því að ný löggjöf í löndunum og upptaka á ESB-tilskipunum leiði af sér nýjar hindranir. Þessu á fyrirbyggjandi löggjafarsamstarf á Norðurlöndum að koma til leiðar sem og samhæfingu við innleiðingu á löggjöf ESB. Samstarfsráðherrar Norðurlanda samþykktu í september 2016 að panta skýrslu sem varpar ljósi á tækifærin fyrir norrænt löggjafarsamstarf í framtíðinni í þeim tilgangi að efla samþættingu landanna. Í lokaskýrslunni segir meðal annars að mikilvægt sé að löggjafarsamstarfið njóti pólitísks stuðnings og forgangs. Hér gæti Norðurlandaráð gegnt hlutverki við að forgangsraða sviðum þar sem einkum ætti að viðhafa norrænt samstarf. Norðurlandaráð fylgir eftir úttekt ráðherranefndarinnar á norrænu löggjafarsamstarfi. Hvernig komum við í veg fyrir að ný löggjöf í löndunum og upptaka ESB-tilskipana hafi nýjar stjórnsýsluhindranir í för með sér?

28 28 Loftslagsmál Hvað geta löndin lært hvert af öðru? Hvernig fer samspil stjórnmála og borgaralegs samfélags fram? Til hvaða ráðstafana þarf að grípa til að tryggja lýðræði í samfélaginu? Loftslagsmál án landamæra og forsenda lýðræðis og sjálfbærrar þróunar Loftslagsbreytingarnar eru með stærstu áskorunum samtímans og eðli máls samkvæmt virða umhverfismál ekki landamæri. Loftslagið hefur áhrif á fæðuöryggi og hreint vatn, sjálfbæra nýtingu náttúruauðlinda og vistkerfa, öryggi fólks, jafnrétti, heilsufar og hagvöxt. Norðurlandaráð hefur löngum látið umhverfis- og loftslagsmál til sín taka og leggur þunga áherslu á sjálfbærnimarkmið Sameinuðu þjóðanna og kappkostar að hafa þau sýnileg í starfsemi sinni. Árin 2017 og 2018 lét Norræna ráðherranefndin vinna stefnumótandi úttekt á norrænu umhverfissamstarfi til að kanna ný sóknarfæri í samstarfi landanna um umhverfis- og loftslagsmál. Samkvæmt skýrslunni eru miklir ónýttir möguleikar á endurnýtingu og endurvinnslu plasts. Lagt er til að norrænu ríkin komi á fót vettvangi til að tryggja sjálfbærni plasts og styrkja hringrásarhagkerfið. Málefni sem varða plast hafa í mörg ár verið ofarlega á pólitískri dagskrá norræns samstarfs. Allir nota plast á hverjum degi. Plastnotkun getur verið byrjunarreitur í norrænu samstarfi um að raungera hringrásarhagkerfi og draga úr nýtingu náttúruauðlinda. Stór hluti aukningar á losun gróðurhúsalofttegunda út í gufuhvolfið á sér skýringu í hvernig við vinnum, umbreytum og brennum jarðefnaeldsneyti. Hvarvetna á Norðurlöndum er þörf á að aðlaga flutningageirann í þá veru að jarðefnaeldsneyti heyri sögunni til. Ef illa fer geta loftslagsbreytingarnar haft neikvæð áhrif á aðra þætti umhverfismála. Loftslagsmál, flutningar, loftgæði og heilbrigði eru tengd. Landsdeild Svíþjóðar vill að árið 2019 verði lögð áhersla á að fylgja eftir úttekt ráðherranefndarinnar og styðja við framfylgni Norðurlanda á Dagskrá 2030 og Parísarsamningnum. Landsdeildin vill enn fremur að Norðurlandaráð

29 Loftslagsmál 29 vinni áfram að umhverfis- og loftslagsmálum sem snerta daglegt líf, svo sem að því að draga úr plastúrgangi og örplasti og efla hringrásarhagkerfið. Þessi mál standa öllum nærri í önn hversdagsins, en jafnframt í landsbundnu, norrænu, svæðisbundnu og hnattrænu tilliti. Norðurlandaráð fylgir eftir skýrslu ráðherranefndarinnar um ný sóknarfæri í samstarfinu um umhverfis- og loftslagsmál. Hvernig geta Norðurlönd miðlað þekkingu og fordæmum sem stuðla að aukinni sjálfbærni í heiminum og hvernig eigum við á Norðurlöndum að vinna saman að því að framfylgja nýju loftslagsmarkmiðunum og Dagskrá 2030? Loftslagsmál, flutningar, loftgæði og heilbrigði eru tengd. Hvernig getur ráðið stuðlað að því að flutningageirinn á Norðurlöndum losni alfarið við að nota jarðefnaeldsneyti? Hvað geta löndin lært hvert af öðru? Hvernig fer samspil stjórnmála og borgaralegs samfélags fram? Til hvaða ráðstafana þarf að grípa til að tryggja lýðræði í samfélaginu?

30

31 The Swedish Presidency of the Nordic Council 2019 Everyday life in the Nordic region - democracy and popular support Nordic cooperation enjoys strong popular support and takes place every day, at all levels. Our cooperation is based on our common history, culture and values. The Swedish Parliament is commemorating the advent of democracy in Sweden with a democracy centenary between the years 2018 and In this connection, the Swedish Delegation would like, during its Presidency of the Nordic Council, to draw attention to the importance of democracy for our common well-being. In 2019, the Norden Association is also celebrating its 100th anniversary, and the Delegation would also like to highlight the Nordic countries unique cooperation and the broad popular support upon which this cooperation is based. The Nordic community has its origins in a network of personal contacts across the Nordic borders. Nordic integration and cooperation are broadly established in our societies. For example, the business sector, trade unions, political parties and non-governmental organisations have all established Nordic cooperation and Nordic integration. The Swedish Delegation s Presidency Programme for 2019 highlights the importance of democracy in the Nordic region and our broad popular cooperation by focusing on topical issues where cooperation between our countries adds greater value than if we were to act individually, and generates Nordic synergies. It is about facilitating our citizens everyday lives, exchanging experience ahead of reforms in various areas of society, and gaining support for shared Nordic values in international contexts.

32 32 Gender equality The Nordic communities need to ensure that the public have broad access to information and arenas for debate on shared issues. This is in order to guarantee democratic support for Nordic cooperation and greater integration. The social trust that characterises our Nordic countries is an important component in the promotion of political engagement and democratic development in society as a whole. The fundamental principles of democracy, general and equal suffrage, equality between the sexes and the principle of public access to information have partly been achieved thanks to the commitment of citizens and popular support. During 2019, in conjunction with meetings, seminars, theme sessions and the final session in Stockholm, the Swedish Delegation wishes to draw attention to the importance of the advent of democracy, as well as the broad popular support which leads to inclusive, participation-based and representative decision-making at all levels. In order to ensure continuity and relevance, the Swedish Presidency wishes to build on previous Presidency programmes, and continue to discuss topical issues that fit into the agendas of the Presidium and committees. In this way, the programme will be integrated with current activities and will give continued legitimacy to current Nordic cooperation. Gender equality - a precondition for democracy The democracy aspect and the importance of popular support One of democracy s fundamental principles and a central element of Nordic cooperation is equality between the sexes. Gender equal societies are a Nordic flagship and one of the keys to the success of the Nordic model. But women still experience discrimination in the Nordic countries. That is why efforts to promote gender equality need to be high on the Nordic agenda for a sustainable democracy characterised by participation and equal influence. The Nordic countries have enjoyed excellent cooperation in the field of gender equality policy for over 40 years, and gender equality defines our region. However, there are still challenges to work with in this area, such as gender-bound professions, unjustified pay differences and violence against

33 Digitisation and digital skills 33 women. Despite many years of work to achieve economic equality, different conditions still exist for women and men, for example as regards entering, remaining and being able to develop in working life. A particular challenge is the situation of women who were born in another country. The Nordic countries all face similar challenges as regards integration and inclusion. Reducing and combating social exclusion in society by working for gender equality requires long-term measures in several areas and by many actors at the national, regional and local levels. Gender equality work also needs to involve boys and men, with the aim of bringing about changes in social norms and stereotypes. During 2019, the Swedish Delegation wishes to focus on more efficient national gender equality work in the Nordic countries, on learning from each other and taking further measures to deal with, for example, pay differentials, unequal power relations and social exclusion and to provide opportunities for increased inclusion and democratic participation. How do we achieve equal distribution of power and influence (representation in terms of numbers does not always mean equal distribution)? What do the Nordic countries need to do to eliminate pay differentials between the sexes? How do we get more women who were born in another country into the labour market? How do we reduce social exclusion and create conditions for increased democratic participation? What can we do to learn from each other? How does interaction between politicians and civil society take place? What needs to be done to ensure an equal and democratic society? Digitisation and digital skills - new preconditions for democracy The democracy aspect and the importance of popular support Digitisation is the most revolutionary change in society since industrialisation. The developments that have taken place mean a whole new set

34 34 Digitisation and digital skills of preconditions, needs and conditions for individuals and society, for the private and public sector, for working life and education and for civil society. They affect economic growth and sustainability, welfare and equality, security and democracy. Digital developments have changed the way in which people receive information, communicate and relate to each other which, in the long run, affects the preconditions for participation in society. In a representative democracy, the parties should represent the citizens. The Nordic communities will continue to need broad public access to information, with arenas for debate between Nordic citizens on common issues. Digitisation opens the way for popular support and strengthens ties between politicians and voters if it is used to consult and include citizens in order to solve shared problems in society. The Nordic countries are at the forefront when it comes to public sector digital systems. In parallel, the health and social care system is being developed with new digital solutions such as e-health. Digitisation is highly topical and a priority area for several of the Council s committees, and in both the Nordic Council s and Nordic Council of Ministers Presidency Programmes for New digital preconditions in the labour market place new skills provision demands. In order to meet the needs of working life in the future, the citizens need education in digital skills, and a digital leadership is needed, as well as opportunities for lifelong learning. During 2019, the Swedish Delegation would like the Nordic Council to continue to work to ensure that increased digitisation occurs in a user-friendly way, with a focus on the citizens, and where consideration is taken of the parts of population that cannot deal with various digital systems. All people, women and men, girls and boys, regardless of social background, functional ability and age, are to be given the preconditions to receive digital information and services from the public sector, and to participate on an equal basis in society. What needs to be done to ensure that the citizens are able to contribute to and participate in the digital society?

35 Freedom of movement 35 How do we increase the incentives to continuously develop the digital skills and abilities that are needed for participation in working life and in the digital society? What can we do to learn from each other? How does interaction between politicians and civil society take place? What needs to be done to ensure an equal and democratic society? Freedom of movement The democracy aspect and the importance of popular support By combatting and removing obstacles to freedom of movement, the Nordic Council can help to facilitate people s everyday lives. Border controls involve practical and everyday problems. In order to promote a more integrated Nordic region, the obstacles and the lack of information that in various ways make it more difficult to move, commute, study or conduct business activities across the Nordic borders need to be reduced. Recurring themes relating to freedom of movement include e-prescriptions, care at a distance, commuting opportunities, studying and working in border areas, improved conditions in the construction industry, mutual recognition of professional qualifications, equal education programmes and professional requirements and removing obstacles for cultural workers. During 2019, the Swedish Delegation wishes to continue to prioritise freedom of movement and combat the emergence of new obstacles to freedom of movement in conjunction with new national legislation and implementation of EU directives. This will be achieved by means of preventive legislative cooperation in the Nordic region, and coordination when implementing EU legislation. In September 2016, the Nordic Ministers for Cooperation decided to order a report that shows the opportunities for future Nordic legislative cooperation with the purpose of strengthening Nordic integration. The final report highlights, among other things, the importance of politically supporting and prioritising legislative work in this field. Here, the Nordic Council could play a role in prioritising areas for Nordic cooperation.

36 36 Climate The Nordic Council follows up the Council of Ministers examination of legislative work in the Nordic region. How can we prevent the emergence of of new obstacles to freedom of movement in conjunction with new national legislation and implementation of EU directives? What can we do to learn from each other? How does interaction between politicians and civil society take place? What needs to be done to ensure an equal and democratic society? Climate - cross border and precondition for democracy and sustainable development Climate change is one of the greatest challenges of our day, and environmental issues are cross-border by their very nature. The climate affects food security, access to clean water, sustainable use of natural resources and ecosystems, human security, equality, health and economic growth. The Nordic Council has long been committed to climate and environmental issues. It attaches great importance to the UN sustainability targets and aims to make these targets visible in the Nordic Council s agenda. In 2017/18, the Nordic Council of Ministers conducted a strategic analysis of the environmental sector in the Nordic region in order to find new ways of influencing joint environmental and climate efforts between our countries. According to the report, there is huge untapped potential for reusing and recycling plastics. It has been proposed that the Nordic countries should establish a forum for ensuring the sustainability of plastics and promoting the circular economy. Plastics have been high on the political agenda of Nordic cooperation for many years. Use of plastics is an issue that concerns the everyday lives of all citizens. Plastic use can serve as the Nordic cooperation s point of departure in order to explain the circular economy and reduce use of natural resources. A large share of the increased emissions of greenhouse gases in the atmosphere comes from the way we extract, transform and use fossil fuels. The

37 Climate 37 Nordic countries all need to adapt our transport sectors in order to become fossil-free. In the worst case, climate change can lead to a negative development in other environmental issues. Climate, transport, air quality and health are all interlinked. During 2019, the Swedish Delegation would like to draw attention to follow-up of the Council of Ministers analysis and to support the Nordic implementation of Agenda 2013 and the Paris Agreement. Furthermore, the Delegation would like the Nordic Council to continue its work with issues that are related to everyday life, but that are also national, Nordic, regional and global. The Nordic Council follows up the Council of Ministers report on new ways of influencing environmental and climate work. How can the Nordic region contribute with knowledge and good examples for a more sustainable world, and how should we in the Nordic countries collaborate to implement the new climate targets and Agenda 2030? Climate, transport, air quality and health are all interlinked. What can the Council do to achieve a fossil-free transport sector in the Nordic countries? What can we do to learn from each other? How does interaction between politicians and civil society take place? What needs to be done to ensure a democratic society?

38

39