Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 40 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:35 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 40 Kokouksen järjestäytyminen 4 41 Maakuntavaltuuston varajäsenen vaihtuminen: Päivi Leppänen Anu Frosteruksen tilalle 5 42 Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2017 hyväksyminen 6 43 Uudenmaan liiton henkilöstöraportti 2017 tiedoksi 9 44 Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämisen tilannekatsaus 45 Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä 46 Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelman runko Sote-liikelaitoksen perustason muodostamisen aluemallinnus Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 4/ Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot Valmistuneita julkaisuja Kokousaikataulu tiedoksi 33

2 PÖYTÄKIRJA 5/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Asikainen Mimmi Jäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen poistui klo :n 40 kohdalla Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen saapui klo 8.35 :n 40 kohdalla Kiljunen Kimmo Jäsen poistui klo :n 40 kohdalla Krohn Minerva Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja Markkula Markku puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen pöytäkirjantarkastaja Rautava Risto Jäsen Taipale Kaarin Jäsen pöytäkirjantarkastaja Salonen Pasi Jäsen Ansalehto-Salmi Irja Varajäsen Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj POISSA Laaninen Timo Jäsen Rissanen Laura Jäsen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Pulkkinen Tapio Varajäsen, strateginen kokous Räsänen Joona Varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Muurinen Seija Valtuuston II vpj ilmoittanut esteestä Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Kanerva Inka Kehittämisjohtaja MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Aalto Milla Viestintäsuunnittelija Asikainen Jarmo Konsultti, FCG läsnä :n 40 esittelyn ajan Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan Heikkilä Teppo Hankejohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan Pauni Markus Hankejohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan Sovala Markus Muutosjohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan Tanner Lauri Hankejohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan Uunimäki Mira Hankejohtaja läsnä :n 40 esittelyn ajan

3 PÖYTÄKIRJA 5/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Irma Pahlman Kaarin Taipale PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Timo Laaninen, Irma Pahlman). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Irma Pahlmanin ja Kaarin Taipaleen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämisen tilannekatsaus, kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, FCG Konsultointi Oy Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä, hankejohtaja Markus Pauni Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelman runko, hankejohtaja Teppo Heikkilä Sote-liikelaitoksen perustason muodostamisen aluemallinnus, hankejohtaja Mira Uunimäki Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus, muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö Vuoden 2017 toiminnan ja talouden raportointia, maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

5 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston varajäsenen vaihtuminen: Päivi Leppänen Anu Frosteruksen tilalle 435/ /2017 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Karkkilan kaupunginvaltuusto on valinnut Päivi Leppäsen (vihr) maakuntavaltuuston varajäseneksi Anu Frosteruksen (vihr) tilalle. Leppänen toimii maakuntavaltuustossa varajäsenenä jäljellä olevan toimikauden. Karkkilan kaupunginvaltuusto on päättänyt myöntää Teemu Tuiskulan (vas) varajäsenelle Anu Frosterukselle eron Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä ja valita hänen tilalleen varajäseneksi Päivi Leppäsen (vihr) jäljellä olevaksi ajaksi toimikaudesta. Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Teemu Tuiskulan uuden varajäsenen Päivi Leppäsen. Valmistelija: Päätös: Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Teemu Tuiskulan uuden varajäsenen Päivi Leppäsen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ );päätös koskee valmistelua

6 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2017 hyväksyminen 187/ /2018 MHS Tiivistelmä Vuoden 2017 tilinpäätös on ,71 euroa ylijäämäinen. Talousarvio laadittiin euroa alijäämäisenä. Toimintatuotot olivat euroa ja toimintakulut euroa. Varsinaisen toiminnan kohdalla toimintatuottojen toteutuma oli 100,3 % ja toimintakuluissa 96,3 %. Projektien kokonaiskulut olivat euroa. Tase pysyi edelleen vahvana. Aluekehitysrahastosta tuloutettiin vuoden 2017 aikana valtuuston päätöksellä euroa maakuntauudistuksen esivalmistelun kustannusten kattamiseen. Tilikauden tuloksesta esitetään siirrettäväksi aluekehitysrahastoon euroa. Asian yksityiskohtainen selostus Strategian mukaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Liiton toiminnassa ei ole havaittu puutteita toimintavuoden aikana. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteuttamista varten perustettu Uusimaa2019 -hanke liiton hallinnoimana projektina on lisännyt toiminnan volyymiä ja näkyy poikkeamina raportointitiedoissa. Valmistelu Tilinpäätös ja toimintakertomus on valmisteltu johtoryhmän johdolla sekä vastuualueiden ja tiimien yhteistyönä. Yhteistyötoimikunta käsitteli tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan Tilinpäätökseen liittyy tilintarkastusstandardien (ISA) mukainen johdon vahvistusilmoituskirje, jolla ei muuteta maakuntahallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Kirje osoitetaan tilintarkastajalle ja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Jatkotoimenpiteet Tilinpäätös annetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen tilintarkastajien (PwC Julkistarkastus Oy) tarkastettavaksi, minkä jälkeen tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tämän jälkeen maakuntavaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan. Ohjaava lainsäädäntö Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta säädetään kuntalaissa (410/2015, 113, 115 ) mm. seuraavaa: Tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Maakuntahallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen

7 PÖYTÄKIRJA 5/ valtuuston käsiteltäväksi. Maakuntavaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta sekä annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksesta siirretään Uudenmaan liiton aluekehitysrahastoon ,00 euroa esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,71 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle oikeuttaa liiton toimiston tekemään asiakirjaan teknisluonteisia korjauksia. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Paula Autioniemi Markus Liikkanen Maakuntahallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksesta siirretään Uudenmaan liiton aluekehitysrahastoon ,00 euroa esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,71 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle oikeuttaa liiton toimiston tekemään asiakirjaan teknisluonteisia korjauksia.

8 PÖYTÄKIRJA 5/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Liitteet 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2017, mhs Vahvistusilmoituskirje 2017, mhs

9 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton henkilöstöraportti 2017 tiedoksi 188/ /2018 MHS Tiivistelmä Tilinpäätöksessä kuvataan liiton toiminnallista ja taloudellista tulosta. Henkilöstöraportissa tuodaan esille henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseksi tehtyä työtä ja esitetään keskeisiä henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstöraportin 2017 perusteella voidaan sanoa, että liiton henkilöstö voi hyvin ja viihtyy työssään. Tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset alkavat näkyä henkilöstöhallinnon toimenpiteissä. Asian yksityiskohtainen selostus Henkilöstökulut muodostivat toimintavuonna yli puolet eli 52,7 % liiton toteutuneista toimintakuluista. Liiton oman toiminnan henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 94, joista 66 työntekijää oli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja 28 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien määrä jatkoi kasvuaan edellisvuosien tapaan. Kasvu selittyy hanketoiminnan lisääntymisellä. Edellä oleviin lukuihin ei sisälly Uusimaa2019 -hankkeeseen rekrytoitu henkilömäärä, joka oli toimintavuoden lopussa 32 työntekijää. Lisäksi hankkeessa on voimassa lukuisia resurssisopimuksia siirtyvien organisaatioiden työntekijöiden työpanoksen ostamisesta. Myös osan Uudenmaan liiton työntekijöiden työpanosta on kohdistettu hankkeelle. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrässä tapahtui hienoista kasvua: sairauslomapäiviä/työntekijä oli keskimäärin 6,6 (vuonna 2016, 6,1). Henkilöstöjohtamisen painopisteet kohdistettiin työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen sekä esimiestyön tukeen. Työhyvinvoinnin toimenpiteissä huomioitiin erityisesti toimintaympäristön muutostilanne ja aloitettiin työkyvyn tukemisen toimintamallin suunnittelu. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteiden ja -mittareiden yhteinen nimittäjä on uudet tavat tehdä työtä. Vuoden 2017 tulospalkkioiden arviointiperusteena olivat onnistumiset kahdella osa-alueella: osaamisen kehittäminen ja toimintatapainnovaatiot. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä vuoden 2017 henkilöstöraportin tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Paula Autioniemi Virva Suikkanen

10 PÖYTÄKIRJA 5/ Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti merkitä vuoden 2017 henkilöstöraportin tiedoksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Liitteet 3 Henkilöstöraportti 2017, mhs

11 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämisen tilannekatsaus 40/ /2018 MHS Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Maakunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat esimerkiksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta, ja vapaaehtoisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi lautakunnat, jaostot ja valiokunnat. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenne konkretisoituu maakunnan hallintosäännössä, jossa toimielinten kokoonpano ja toimivaltuudet tulee kuvata. Tulevien maakuntien rakenteessa ja toimintatavoissa on sellaisia eroavaisuuksia verrattuna nykyisiin kuntaorganisaatioihin, jotka hankkeen valmistelijoiden mielestä puoltavat erillisen selvityksen laatimista luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta. Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta Keskeisin selvitettävä kysymys liittyy järjestäjän ja tuottajan eriyttämiseen ja tämän velvoitteen vaikutuksiin luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Velvoite todetaan nimenomaisesti sote-järjestämislakiehdotuksessa, jonka 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen ja että maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalaissa tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Nykyisin Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämistä ja tuottamista koskevat päätökset kuuluvat samoille toimielimille (sosiaali- ja terveyslautakunnat, kuntayhtymien hallitukset). Uuden maakunnan hallintosäännössä järjestäjän ja tuotannon eriyttäminen tarkoittaa sitä, että järjestämistä ja tuottamista koskeva toimivalta tulee määritellä yksityiskohtaisesti ja osoittaa eri toimielimille (järjestämisestä vastaava toimielin, liikelaitoksen johtokunta). Samaa järjestäjän ja tuottajan erottamisperiaatetta tullaan soveltuvin osin soveltamaan myös maakunnan muilla toimialoilla, eli turvallisuustoimialalla sekä elinvoimatoimiala. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko järjestäjässä ja tuottajassa on luonteeltaan selvästi erilaista. Järjestämispäätökset ovat luonteeltaan periaatteellisia ja strategisia ja ne sisältävät esimerkiksi palvelujärjestelmän yleisen kehittämisen, kustannustason, palvelujen vaikuttavuuden, hyvinvointija terveyshyötyjen sekä palveluiden saatavuuden näkökulmat. Tuottamispäätökset liikelaitoksen johtokunnassa ovat puolestaan luonteeltaan operatiivisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi palveluiden konkreettista tuotantotapaa, prosessien kehittämistä, resursointia ja esim. avainhenkilöiden rekrytointia. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tällainen uudentyyppinen rakenne edellyttää erillisen selvityksen tekemistä sen osalta, millaisia vaikutuksia toimintatavalla on luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen.

12 PÖYTÄKIRJA 5/ Toinen esimerkki selvitettävästä kysymyksestä, joilla mahdollisesti on vaikutusta luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen, on maakuntavaltuutettujen osallisuus maakunnan toimintaan ja muuhun maakunnan päätöksentekoon ja valmisteluun. Uudenmaan maakunnassa tulee olemaan 99 vaaleilla valittua maakuntavaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa. Valmistelussa tulisi arvioida ja selvittää muun ohella sitä, mitkä ovat odotukset valtuutettujen osallisuuden suhteen ja miten riittävä osallisuus turvataan uudessa rakenteessa. Tähän mennessä asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit (mm. edellä mainitut). Esiselvitys jaetaan maakuntahallitukselle oheismateriaalina. Selvityksen käytännön toteutus Selvitystyötä olisi tarkoitus jatkaa haastatteluilla sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta ottaen huomioon edellä mainitut kysymykset ja raportissa todetut reunaehdot. Valmistelussa on tunnistettu, että haastateltavia voisivat olla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä Helsingin ja Uudenmaan poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Haastattelut olisi tarkoitus aloittaa Uudenmaan liiton luottamushenkilöistä. Piirijärjestöjen osalta haastattelut toteutettaisiin parihaastatteluna (järjestön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) ja kohdistettaisiin niihin puolueisiin, jotka ovat tällä hetkellä edustettuna maakuntavaltuustossa (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Maakuntahallitus linjannee osaltaan jatkoselvityksen toteuttamista ja mm. sitä, onko haastateltavat edellä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Haastatteluaikojen sopiminen alkaa tämän maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ja haastattelut alkavat alkaen. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan 7.4. mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitukselle annettaisiin kokouksessa tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista ja maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus vielä vaikuttaa jäljellä oleviin haastatteluihin mm. sen osalta, jos alustavista tuloksista on havaittavissa vielä selvitettäviä jatkokysymyksiä. Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä on tarkoitus raportoida selvityksen tulokset maakuntahallitukselle ja lisäksi toteuttaa maakuntahallitukselle työpajatyyppinen tilaisuus, jossa hahmoteltaisiin ja tarkennettaisiin vielä mahdollisesti ratkaisua vaativia asioita selvityksen pohjalta. Luottamushenkilöhallinnon rakenteet tullaan tämän jälkeen esittämään maakunnan hallintosäännössä ja maakunnan hallintosääntöluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin

13 PÖYTÄKIRJA 5/ puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Lauri Tanner Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämistä koskevaa suunnitelmaa. Tiivistetysti selvityksessä tarkoitus on selvittää haastattelujen kautta maakuntatason keskeisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja reunaehtoja tulevan Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteita koskien. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti haastattelut kohdistetaan maakuntahallituksen pöytäkuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan alueen maakuntavaltuustossa edustettuina oleviin poliittisiin ryhmiin. Näiden osalta haastatellaan parihaastatteluna piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Haastattelut ovat käynnistyneet maakuntahallituksen pöytäkunnasta. Suunnitelman mukaisesti maakuntahallitukselle tulee esittää tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen antaa tilannekatsauksen kokouksessa. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen.

14 PÖYTÄKIRJA 5/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Lauri Tanner Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

15 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä 4/ /2018 MHS Tiivistelmä Lokakuussa 2017 käynnistyneessä uuden maakunnan valmisteluun liittyvässä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen maakuntastrategia. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: Asian yksityiskohtainen selostus Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi Uudellamaalla. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. Muutosvaiheen ( ) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi. Maakuntastrategialuonnos pitää sisällään luonnoksen uuden maakunnan perustehtävästä, pitkän tähtäyksen visiosta sekä painopisteistä, strategisista tavoitteista, toimenpiteistä sekä mittareista. Uuden maakunnan muutosvaiheen maakuntastrategiaa on käsitelty ja työstetty tähän mennessä useissa eri seminaareissa ja työpajoissa. Luottamushenkilöt ovat linjanneet strategiaa maakuntahallituksen aamukoulussa ja maakuntavaltuuston seminaarissa. Lisäksi asiasta on alustettu ja keskusteltu useissa muissa yhteyksissä, mm. maakuntaparlamentissa. Lisäksi on järjestetty kysely, joka lähetettiin maakuntaparlamentin osallistujille marraskuussa. Muutoin strategiaa on työstetty Uusimaa2019-muutos- ja hankejohdon strategiatyöpajoissa, henkilöstöfoorumissa, sote-johdon koordinaatioryhmässä sekä useissa muissa yhteyksissä virkamiesvalmisteluna. Eri tahojen välinen vuorovaikutuksellinen strategiaprosessi on tuottanut maakuntastrategialuonnoksen, joka sisältää seuraavat osiot: Toimintaympäristön muutostrendit ja alueen lähtökohdat kansallisesti ja kansainvälisesti Strategiaprosessin kuvaus ja maakuntastrategian rooli ja merkitys Maakuntastrategian linjaukset Maakuntastrategian linjaukset sisältävät seuraavat elementit:

16 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakunnan perustehtävä 2020: Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. Uuden maakunnan visio 2030: Helsinki-Uudenmaan metropolialue: Euroopan paras alue elää ja toimia. Visioindikaattorit: 1. EU:n tilastoalueiden sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI): Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue 1. EU:n tilastoalueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Muutosvaiheen yleistavoite: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Painopisteet ja strategiset tavoitteet: 1. Hyvinvoivat ja tyytyväiset ihmiset Asukkaat ja asiakkaat ovat keskiössä Kasvavat hyvinvointi- ja terveyshyödyt Elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva Lisääntyvä mutta hallittu valinnanvapaus 2. Uudistuvat palvelut ja toimivat kumppanuudet Häiriöttömät palvelut Jatkuvasti kehittyvä palvelujärjestelmä sekä tehokas ja digitalisoituva palveluverkko Vahva ja tuloksekas palvelujen järjestäminen Asiakkaan kokonaishyödyksi toimiva tuloksellinen monituottajajärjestelmä 3. Kestävästi kasvava metropolialue Alueen vahva talouskasvu ja nouseva työllisyysaste Vahva kansainvälinen brändi (Helsinki Region) ja vahvistuva tunnettuus ja identiteetti (Helsinki-Uudenmaan metropolialue) Hyvä saavutettavuus ja tasapainoinen kehitys Kestävä ja hiilineutraali (2035) maakunta 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Kehittyvä maakunnallinen demokratia ja toimiva poliittinen ohjaus Oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille

17 PÖYTÄKIRJA 5/ tuottajille taataan edellytykset kilpailla Kasvava tuottavuus, riittävä rahoituskehys ja rahoitusperiaatteen toteutuminen Strategian sisällöt avataan ja esitellään tarkemmin PowerPoint-esityksessä. Maakuntastrategian valmistelu jatkuu hallituksen lähetekeskustelun jälkeen helmi-maaliskuussa siten, että seuraava välikäsittely voidaan pitää maaliskuussa, jonka jälkeen strategian viimeistely, viestintä ja visualisointi käynnistyy. Ennen strategian viimeistelyä suunnitelmissa on toteuttaa aiheeseen liittyvä verkkopohdinta henkilöstölle, asukkaille ja sidosryhmille. Kysely käynnistettäneen kun hallituksen esitys maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketista on annettu eduskunnalle. Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyisi uuden maakunnan valmisteluvaiheen maakuntastrategian poliittisen ohjausryhmän roolissaan kesäkuun kokouksessaan. Asian taustat Uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessi on käynnistynyt lokakuussa Prosessissa luodaan ensimmäinen versio tulevan maakuntalain mukaisesta maakuntastrategiasta. Lakiluonnoksen mukaan uusia maakuntia johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittämisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Strategiajohtaja Markus Pauni selosti uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessia maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen ja käy asiasta jatkovalmistelua ohjaavan lähetekeskustelun. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Markus Sovala Markus Pauni Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen. Käyty keskustelu toimii evästyksenä jatkovalmistelua varten. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

18 PÖYTÄKIRJA 5/ MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntastrategiassa linjataan uuden maakunnan toimintaa ja taloutta ohjaavat pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet, näihin nivoutuvat indikaattorit sekä maakunnan visio ja missio. Maakuntastrategia käsittää maakunnan sekä julkishallinnollisena organisaationa, palveluekosysteeminä että maantieteellisenä alueena. Nyt linjattavan maakuntastrategian on määrä olla voimassa ja ohjata uuden maakunnan valmistelutyötä siihen saakka kunnes vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tekee siihen tarvittavat päivitykset v Maakuntastrategiaa on käsitelty 10/ /2018 välisenä aikana yhteensä 12 työpajassa sekä 20 esittely- ja keskustelutilaisuudessa ja näin on kerätty laajasti näkemyksiä strategian sisältöjen linjaamiseksi. Maakuntahallitus on tähän mennessä ohjannut strategiavalmistelua yhden aamukoulutilaisuuden sekä yhden evästyskeskustelun kautta. Maakuntavaltuustolle on järjestetty yksi strategiaseminaaritilaisuus, jossa sisältöjä on työstetty ja kommentoitu. Eri tahojen kanssa käydyn dialogin ohella strategiatyössä on hyödynnetty olemassa olevia strategisia linjauksia, muuta alueen strategista tietopohjaa sekä ennakointitietoa. Nyt esiteltävässä strategialuonnoksessa linjataan maakunnan perustehtävä 2020, visio 2030 sekä 20 strategista tavoitetta, joiden kautta maakunnan toiminnan ja talouden valmisteluun saadaan pitkän tähtäyksen tavoitteellinen näkymä ja selkänoja. Lisäksi tiedoksi annetaan strategisiin tavoitteisiin liittyviä indikaattoriluonnoksia, jotka on määrä viimeistellä maakuntahallituksen kesäkuun kokouksen käsiteltäväksi. Samoin viimeistelyvaiheessa tullaan määrittelemään strategisille tavoitteille kärkitoimenpiteet, joiden kautta tavoitteita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa. Maakuntahallitukselta toivotaan vision, mission ja 20 strategisen tavoitteen puoltamista sekä kevään strategiatyön viimeistelyvaihetta linjaavaa ja evästävää keskustelua, jossa asetetaan tavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit, niiden tavoitetasot sekä kärkitoimenpiteet. Hallituksen esityksessä maakuntalaiksi (HE 15/2017) säädetään maakuntastrategiasta (35 ). Maakuntalaissa ja sen perusteluissa todetaan, että maakuntaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto päättää muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Maakunnan tulee tuottaa tietoja asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista ja toiminnasta valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukevat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä. Maakunnan on laadittava myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja annettava

19 PÖYTÄKIRJA 5/ palvelulupaus. Ne laaditaan osana maakuntastrategiaa. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3. maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4. alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5. omistajapolitiikka; 6. henkilöstöpolitiikka; 7. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Uudenmaan maakuntastrategian linjaamisessa on lähdetty siitä, että maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Strategian tärkein kysymys on, mitä tuloksia ja vaikutuksia maakuntakonsernin ja sen kumppanien toiminnan myötävaikutuksella halutaan saada aikaan alueella. Uuden maakunnan missio 2020: Missio kertoo syyn, miksi maakunta on organisaationa olemassa 2020 alkaen. Se ilmaisee, mitä maakunta tekee ja kenelle. Missio on perusteltu näkemys maakunnan hyödyllisyydestä ja antaa lupauksen siitä, mitä asukkaille ja asiakkaille toiminnalla taataan. Missioluonnos: Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Missioluonnoksessa keskeistä on maakunnan tehtävien ja toiminnan ilmiölähtöinen kuvaaminen (hyvinvointi ja terveys, elinvoima ja turvallisuus). Toisaalta keskeistä on, että missiossa ilmaistaan, että maakunta ei kykene organisaationa tai konsernina toteuttamaan perustehtäväänsä ilman vahvaa yhteistyötä etenkin alueen asukkaiden, kuntien sekä kumppanien kanssa. Uuden maakunnan visio 2030: Maakunnan visiossa määritellään pitkän tähtäyksen, reilun 10 vuoden, tulevaisuuden näkymä Uudestamaasta alueena, julkisena organisaationa ja palveluekosysteeminä. Visio on suunnannäyttäjä; haluttu tulevaisuuden tila, johon maakuntastrategian avulla on tarkoitus päästä yhdessä maakuntaorganisaation, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden ja kumppanien kanssa. Maakunnan visio on valmisteltu ytimekkääksi muutosta aikaansaavaksi ilmaisuksi, joka luo jännitteen nykyisyyden ja tulevaisuuden välille ja auttaa ymmärtämään muutosta ja motivoimaan sen eteen toimimista. Visioluonnos: Euroopan paras alue elää ja toimia. Visio on siis ensisijaisesti maakuntakokonaisuuden visio, jonka toteutumiseksi tarvitaan koko alueen, sen asukkaiden, maakuntakonsernin, kuntien, yritysten sekä muiden tahojen toimintaa kokonaisuutena.

20 PÖYTÄKIRJA 5/ Vision seurantaindikaattorit: Alueiden menestystä on perinteisesti mitattu sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI-indeksi) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI-indeksi). Uudenmaan vision toteutumista voidaan seurata näiden indikaattoreiden avulla, jolloin tavoitetasoiksi on asetettu, että Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä ja kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa. Painopistealueittaiset toimintaympäristön muutosoletukset, strategiset tavoitteet ja indikaattorit Painopisteet ovat valintoja, joiden viitoittamilla väylillä maakunta voi saada aikaan kohti visiota vievää toimintaa. Painopisteittäin on identifioitu keskeisimmät toimintaympäristön muutoksen perusolettamukset, strategiset tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvastavat indikaattorit. Ne on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Maakunnan strategiset painopisteet: 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Alla olevat kuvat ovat myös oheismateriaalina ja paremmin luettavissa sieltä.

21 PÖYTÄKIRJA 5/

22 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää puoltaa strategialuonnoksen vision, mission sekä neljän painopistealueen kautta määritetyn 20 strategisen tavoitteen hyväksymistä uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmistelua ohjaaviksi pitkän tähtäyksen periaatteiksi. merkitä tiedoksi strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi alustavasti määritellyt indikaattoriluonnokset, joiden valmistelu jatkuu seuraavassa vaiheessa ja jotka tuodaan maakuntahallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Samoin kesäkuussa maakuntahallituksen käsiteltäväksi tuodaan strategisten tavoitteiden toteuttamista tukevat kärkitoimenpiteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Markus Pauni Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti puoltaa strategialuonnoksen vision, mission sekä neljän painopistealueen kautta määritetyn 20 strategisen tavoitteen hyväksymistä uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmistelua ohjaaviksi pitkän tähtäyksen periaatteiksi. merkitä tiedoksi strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi alustavasti määritellyt indikaattoriluonnokset, joiden valmistelu jatkuu seuraavassa vaiheessa ja jotka tuodaan maakuntahallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Samoin kesäkuussa maakuntahallituksen käsiteltäväksi tuodaan strategisten tavoitteiden toteuttamista tukevat kärkitoimenpiteet.

23 PÖYTÄKIRJA 5/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali Strategiset painopisteet, mhs

24 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan tavoitteet ja omavalvontaohjelman runko 38/ /2018 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus käsittelee sote-järjestäjän viranomaistoiminnan päämääriä ja tavoitteita sekä omavalvontaohjelman otsikkotason runkoa jatkovalmistelua ohjaavalla tavalla. Sote-viranomaistoiminnan päämäärät pohjautuvat maakuntastrategiaan. Tavoitteet on määritelty maakunnan asukkaiden ja palvelujärjestelmän asiakkaiden, palveluntuottajien, maakuntajärjestäjän ja valtionhallinnon näkökulmista. Näiden, sekä ehdotetun lainsäädännön pohjalta on laadittu otsikkotason luonnos maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaohjelmasta. Osana tulevan maakunnan sote-järjestäjän toiminnan suunnittelua on hankeorganisaatiossa valmisteltu luonnosta sote-järjestäjän viranomaistoiminnosta sekä sitä ohjaavasta omavalvontaohjelmasta. Sote-järjestäjän viranomaistoiminnan päämäärät ja tavoitteet sekä omavalvontaohjelman otsikkotason runkoa on valmisteltu sote-viranomaistoiminnan hankejohtajien toimesta yhteistyössä muun hankevalmistelun kanssa. Päämääriä ja tavoitteita on käyty läpi sekä maakuntastrategiavalmistelun, muun sote-järjestäjävalmistelun että liikelaitosvalmistelun kanssa. Omavalvontaohjelman valmistelua on keskeisesti ohjannut ehdotettu sote- ja maakuntalainsäädäntö. Omavalvontaohjelman valmistelua jatketaan ottaen huomioon maakuntahallitukselta saatu poliittinen ohjaus. Sote-viranomaistoiminnan ja maakunnan omavalvonnan ensisijaisena tehtävänä on varmistaa asukkaiden ja asiakkaiden turvallinen, tasapuolinen ja asianmukainen kohtelu sekä heidän oikeuksiensa toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jo tällä hetkellä kunnilla on ollut velvoite valvoa oman palveluntuotannon lisäksi terveydenhuollon ostopalveluita tuottavien ja kunnan alueella toimivien yksityisten sosiaalihuollon toimintayksiköiden toimintaa. Tämä velvoite on jatkossa siirtymässä maakunnalle ja samalla laajenemassa koskemaan koko maakunnan järjestämisvastuulla olevaa palvelujärjestelmää riippumatta esimerkiksi palveluntuottajien omistuspohjasta. Tämän lisäksi jokaisella palveluntuottajalla säilyy edelleen velvoite valvoa omaa toimintaansa laatimiensa omavalvontasuunnitelmien perusteella. Maakunnan omavalvontaohjelma pohjautuu osaltaan palveluntuottajien laatimiin omavalvontasuunnitelmiin ja niiden toteutumisen valvontaan. Samalla valtion valvontaviranomaiset ovat viime aikoina siirtäneet valvonnan painopistettä omavalvonnan suuntaan. Tämä tulee edelleen korostumaan, kun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Aluehallintovirastot (AVI) ollaan yhdistämässä Valtion lupa- ja valvontavirastoksi (Luova). Maakunnalle tuleva omavalvontavastuu tulee näin ollen myös tästä johtuen olemaan suurempi kuin kunnilla tällä hetkellä oleva omavalvontavastuu.

25 PÖYTÄKIRJA 5/ Omavalvonta koskee maakuntavalmistelun aikana syntyviä rakenteita, joten sen valmistelu on suuresti riippuvainen muun sote-järjestäjän ja -liikelaitoksen sekä muiden sote-palveluntuottajien valmistelusta ja näissä valmistelussa tehtävistä linjauksista. Muut järjestäjäfunktion osa-alueet tulevat linjattavaksi myöhemmin ja sote-viranomaistoimintaa tullaan yhteensovittamaan tämän valmistelun perusteella. Näin ollen lopullinen omavalvontaohjelman sisältö muodostuu vasta valmistelun loppuvaiheessa. Toisaalta omavalvonnan näkökulmaa tulee pitää muussa valmistelussa koko ajan vahvasti esillä, mistä syystä omavalvonnan ja muun viranomaistoiminnan periaatteita ja tavoitteita tulee linjata jo valmistelun tässä vaiheessa, ottaen huomioon myös ehdotettu lainsäädäntö. Omavalvontaohjelman runko ohjaa tältä osin sekä sote-viranomaistoiminnan että myös sote-palvelujärjestelmän valmistelua. Sote-viranomaistoiminnan periaatteet (oheismateriaali) on johdettu maakuntastrategiasta. Periaatteet koskevat asukkaiden ja asiakkaiden hyvää kohtelua, palvelutarpeen arviointia ja palveluiden oikeaa kohdentamista, valinnanvapauden toteutumista, ennaltaehkäisyä ja palveluiden laatua, turvallisuutta, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta, sekä toiminnan keskeytyksetöntä jatkuvuutta muutostilanteissa. Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet on määritelty asukkaiden ja asiakkaiden, palveluntuottajien, sote-järjestäjän ja valtionhallinnon näkökulmista. Tavoitteena kaikkien sidosryhmien kannalta on tasapuolinen, luotettava, ymmärrettävä, ennustettava, aloitteellinen ja tarkoituksenmukainen toiminta. Jatkovalmistelun tueksi on luonnosteltu omavalvontaohjelman runkoa otsikkotasolla sekä niiltä osin kuin omavalvontaohjelman sisältö perustuu tiedossa oleviin asioihin. Asian taustat Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa korostetaan maakunnan vastuuta toiminnan asianmukaisesta ja laadukkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on ehkäistä valtion valvontaviranomaisen puuttumisen tarve. Sote-järjestämislain 21 mukaan maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Maakunnan omavalvonnan avulla varmistetaan, että toiminta ja palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla varmistetaan toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista asiakas- ja potilasturvallisuutta ja laatua, palvelujen saavutettavuutta ja palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelmassa todetaan, miten toiminnan asianmukaisuutta seurataan ja miten mahdolliset puutteet ja virheet korjataan. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä omavalvonnan sisällöstä ja laadunhallinnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisestä. Keskeinen oikeusperusta muodostuu muutoin seuraavasti: Maakuntalaki 9 (tuottamista koskevan vastuun toteuttaminen ja sen valvonta) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 21 (maakunnan omavalvonta), 6 luku (45 51 ) (viranomaisvalvonta) Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (valvonta, asian saattaminen maakunnan käsiteltäväksi) Asetus omavalvontaohjelman sisällöstä ja laatimisesta sekä ohjelmaan

26 PÖYTÄKIRJA 5/ sisältyvästä suunnitelmasta laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi (sote-järjestämislain 21 perusteella, antamatta) Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista osana sote-järjestäjän valmistelua todeta, että seuraava valmistelua ohjaava keskustelu käydään koko sote-järjestäjää koskevan linjauksen yhteydessä (alustavasti kesäkuussa 2018). Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Oheismateriaali Ossi Savolainen Teppo Heikkilä Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista osana sote-järjestäjän valmistelua todeta, että seuraava valmistelua ohjaava keskustelu käydään koko sote-järjestäjää koskevan linjauksen yhteydessä (alustavasti kesäkuussa 2018). Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua SOTE-viranomaistoiminnan päämäärät ja tavoitteet Uudenmaan maakunnassa

27 PÖYTÄKIRJA 5/ Maakuntahallitus Sote-liikelaitoksen perustason muodostamisen aluemallinnus 39/ /2018 MHS Muutosvaiheen hallinta Tiivistelmä Sote-liikelaitoksen perustason toiminnat muodostuvat nykyisistä Uudenmaan 26 kunnan 24:stä sotetoiminnoista. Kuntien valmius tehdä yhteistyötä ennen lakien hyväksymistä vaihtelee ja kuntien kanssa on käyty keskusteluja siitä, missä muodossa ne tekevät yhteistyötä. On nähty turvalliseksi sekä asukkaiden palveluiden että henkilöstösiirtymän näkökulmasta vaiheistaa yhteenliittyminen. Tietojärjestelmien valmistelua varten tarvitaan jo keväällä 2018 tieto siitä, miten toimintoja organisoidaan hallinnollisesti. Valmistelun tässä vaiheessa esitetään, että sote-liikelaitoksen perustaso muodostuu alkuun kuudesta alueellisesta toimintayksiköstä. Toimintayksikköjä tai niiden sisällä olevia toimintoja koskeva suunnittelu tarkentuu valmistelun edetessä. Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan maakunnan 26 kunnan ja kolmen kuntayhtymän toiminnat yhdistetään perustettavaan maakunnan sote-liikelaitokseen alkaen. Toiminnat kattavat koko Uudenmaan väestön 1,65 milj. ja siirtyvää sote-henkilöstöä kunnissa ja kuntayhtymissä on noin Suomen mittakaavassa suurin toimintojen yhdistämisen suunnittelu aloitettiin vuosi sitten ja tällöin tehtiin hankkeen riskianalyysi. Analyysissä huomioitiin suuri riski palveluiden ja toimintojen epäjatkuvuudesta siirtymähetkellä vuonna Tämä luo sellaisen riskin asiakas- ja potilasturvallisuuteen, mikä ei ole hyväksyttävissä. Kunnissa olevat erilaiset hallinto- ja toimintarakenteiden muodot sekä erittäin runsas tietorakenteiden määrä luovat haasteen yhdistämiselle. Nykyisessä tilanteessa lakien ollessa edelleen eduskunnassa hyväksymättä, on kuntien valmius toteuttaa valmistelua ollut erilainen. Yhtenäistä muutoksen johtamista toimintojen sisällä ei ole voitu tehdä. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi edetä vaiheittain ja osittain alueilla, joissa yhteistyö keskenään on sujunut luontevimmin. Sote-liikelaitoksen perustason toimintojen organisoitumiseen liittyviä keskusteluja on käyty syksyllä 2017 useissa eri foorumeissa kuntien johtavien sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehien kanssa. Sote-johdon on oletettu viestittävän asiaa omassa kuntajohdossa. Näissä virkamieskeskusteluissa on nostettu esille kuuden perustason alueelliset toimintayksiköt, mitkä valmistelun tässä vaiheessa luontevasti toimisivat liikelaitoksen perustason organisoitumisen jatkovalmistelun pohjana. Aluemallinnuksen turvalliseen siirtymään tähtäävät alueelliset toimintayksiköt muodostuisivat seuraavien kuntien nykyisistä perustason sote-toiminnoista: Helsinki Vantaa-Kerava Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen Läntinen Uusimaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja

28 PÖYTÄKIRJA 5/ Vihti Keski-Uusimaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula Itäinen Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo Aluemallinnus on vain osa sote-liikelaitoksen muodostamisen perusteista ja koko sote-liikelaitoksen rakentuminen tehdään asiakasnäkökulmasta ja asiakkaan tarpeista lähtien substanssivalmisteluna huomioiden palvelujen laatu ja kustannusvaikuttavuus. Tämä kokonaisuuden rakentaminen tehdään hankevalmistelun ja kuntien sekä kuntayhtymien muodostamien valmisteluryhmien yhteistyönä. Mallinnusta voidaan muokata ja tarkentaa valmistelun edetessä. Aluemallinnus on hallinnollinen välivaihe turvallisen siirtymän vaiheessa ja uudistumisen myötä liikelaitoksen toimintakokonaisuus tulee muokkautumaan 2020-luvulla yhden liikelaitoksen asiakkaiden palvelupolkujen ja yhteisen väestövastuun periaatteiden kautta. Alueellisten toimintayksikköjen toimintatavat muokataan yhteneväisiksi, jotta asukkaiden yhdenvertainen palvelu ja päätöksenteko mahdollistuu. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa aluemallinnuksen valmistelun jatkamista osana sote-liikelaitoksen valmistelua kuvatulla tavalla todeta, että seuraava tuotannon valmistelua ohjaava keskustelu käydään koko sote-liikelaitoksen koskevan linjauksen yhteydessä (alustavasti kesäkuussa 2018). Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Mira Uunimäki, hankejohtaja (soteliikelaitoksen perustaso) Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa aluemallinnuksen valmistelun jatkamista osana sote-liikelaitoksen valmistelua kuvatulla tavalla todeta, että seuraava tuotannon valmistelua ohjaava keskustelu käydään koko sote-liikelaitoksen koskevan linjauksen yhteydessä (alustavasti kesäkuussa 2018). Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua