OMAISUUDENHALLINTA LIIKENNEVIRASTOSSA

Transkriptio

1 OMAISUUDENHALLINTA LIIKENNEVIRASTOSSA

2 Oma esittely Vesa Männistö, FM Väyläomaisuuden hallinnan asiantuntija Rahoituksen ja palvelutason suunnittelu (tiet, radat, vesiväylät) Alalla 25 vuotta, josta 5 vuotta Tiehallinto / Liikennevirasto 2

3 Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä. Mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Toimii liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalla ja työllistää 700 asiantuntijaa. Lisäksi työllistää vuosittain välillisesti noin henkilöä ostamalla palveluja. 3

4 Tavoitteena tehokkaampi liikennejärjestelmä Liikenneviraston tehtävänä on kehittää tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä yhtenäinen ja tehokkaasti toimiva järjestelmä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat, joilla tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kasvun perusedellytys. Niiden kehittämisellä on tärkeä rooli yhteiskunnalle ja kansalliselle kilpailukyvylle. Liikennevirasto vastaa myös julkisen liikenteen toimintaedellytyksien kehittämisestä. 4

5 Haasteet ja odotukset vaihtelevat Etelä: Länsi: Kuljetusketjujen toimivuus keskeisiin liikenteen solmupisteisiin ja satamiin Riittävä kapasiteetti elinkeinoelämän valtakunnallisille ja kansainvälisille kuljetuksille Hyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka takaavat työvoiman liikkuvuuden Pohjoinen: Kaivostoiminnan ja muun raskaan teollisuuden sekä matkailun tarpeet Itä: Yhteydet Venäjälle Matkailun, kaivostoiminnan ja metsäteollisuuden tarpeet Saimaan kanavan toiminta 5

6 Tiet lukuina Suomessa maanteitä on noin kilometriä. Kuorma-autoilla kuljetetaan 344 miljoonaa tonnia tavaraa. Moottoriteitä noin 760 kilometriä ja kevyenliikenteen väyliä noin kilometriä. Siltoja on noin kappaletta. Henkilöliikenteestä 93 % tavaraliikenteestä 68 % kulkee teillä. 6

7 Rautatiet lukuina Suomen rataverkon pituus on kilometriä. Pääradoilla on tasoristeystä ja 43 Rautateitse kuljetetaan noin tunnelia. 40 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. Junalla tehdään vuosittain 70 miljoonaa matkaa. 7

8 Vesiväylät lukuina Väylillä on noin merenkulun turvalaitetta (majakoita, poijuja ja viittoja). Suomessa on 23 ympäri vuoden avoinna pidettävää satamaa. Niiden kautta kulkee noin 80 % tavaraliikenteestä. Rannikkoväyliä on noin kilometriä ja sisävesiväyliä kilometriä. Suomessa on noin kilometriä kauppamerenkulun väyliä. 8

9 Liikenneviraston vastuulla miljardien väyläomaisuus Liikennevirasto ostaa väylänpidon-, suunnittelu-, maanmittaus- ja muita palveluita vuosittain noin 1,7 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin kolmasosaa koko infra-alasta. Liikenneviraston vastuulla on lähes 19,2 miljardin euron väyläomaisuus. Vuotuinen budjetti (brutto) on noin 1,8 miljardia euroa, josta: milj. euroa perusväylänpitoon 610 milj. euroa kehittämiseen 81 milj. euroa merenkulkuun 100 milj. euroa joukkoliikenteen ostoihin ja kehittämiseen sekä saariston yhteysalusliikenteeseen 24 milj. euroa Länsimetron rakentamisen avustamiseen Liikenneviraston oma budjetti on noin 87 milj. euroa. 9

10 Perusväylänpidon vuosittainen rahoitus *) Suluissa vuoden 2013 rahoitus 10

11 Väyläomaisuuden hallinnan perusperiaatteita (1) Omaisuuden hallinnan tavoitteet johdetaan hallitusohjelmasta, liikennepoliittisesta selonteosta, valtion talousarviosta ja Liikenneviraston strategiasta Vastuut on esitetty työjärjestyksessä, toimintalinjat ja (tulos)tavoitteet ohjaavat, mitä tehdään. Tulokset raportoidaan tulossopimuksissa Rahoitus tulee annettuna valtion budjetista. Livin on pärjättävä tällä rahoituksella Sidosryhmien tavoitteet ja rahoitus yritetään pitää balanssissa Yhtä merkittävien väylien kunto pyritään pitämään samanlaisena koko maassa 11

12 Priorisointilinjauksia 2013 Tulosohjauksen puitteissa Liikennevirasto priorisoi elinkeinoelämälle tärkeiden ja liikenteellisesti merkittävien väylien kunnossapidon. Vilkkaiden väylien kunnon säilyttämiseksi ja kriittisten kohteiden korjaamiseksi rahoitus tälle verkon osalle priorisoidaan. Alemman verkon palvelutasosta joudutaan tinkimään. Väyläverkon hoidon kustannukset ja osa ylläpitourakoiden kustannuksista on sidottu indeksiin, tämä rahoitus on myös priorisoitava Koko verkon päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan. Samoin kriittiset korvausinvestoinnit toteutetaan koko verkolla turvallisuuden ja liikennöitävyyden varmistamiseksi. Asiakasvaikutukset priorisoidaan lyhyellä tähtäimellä (1-2 hallituskautta) korkeammalle kuin väyläomaisuuden säilyminen. Myös tämä tarkoittaa rahoituksen priorisointia liikennemäärien mukaisesti vilkkaille verkon osille.

13 Esimerkki tavoitteen asettelusta 13

14 Väyläomaisuuden hallinnan perusperiaatteita (2) HALLINTAJÄRJESTELMÄT STRATEGIAT TOIMINTA- LINJAT TAVOITTEET RAHOITUS Omaisuuden hallinta TIEDONKERUU laadunvalvonta TIETOREKISTERIT 14

15 Omaisuudenhallinnan organisointi Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito Liikenne ja tieto Tieto Hankehallinta Kunnossapito Liikennekeskukset Talous ja tulosohjaus Projektien toteutus Infra ja ympäristö Liikenteen palvelut Oikeus ja hankinta Henkilöstö ja hallinto + Ulkopuoliset toimijat: Ylläpidon toteutus Tiedonkeruu Isännöinti Ohjelmointi Rakennuttaminen 15

16 Omaisuuden hallinnan erityispiirteitä Tiet Kunto ja hoitotaso koskettaa päivittäin kansalaisia (jatkuvasti keskusteluissa) Paljon vähäliikenteisiä teitä, joilla pidettävä peruspalvelutaso -> optimointi Teiden ja siltojen ikääntyminen lisää kunnossapidon tarvetta Verkon laajuus Rautatiet Radoilla tarkat kuntokriteerit (vaikuttaa liikennöintilupaan) Laaja yksiraiteisuus Kunnossapito toteutetaan liikenteen ehdoilla Ongelmat heijastuvat liikenteeseen laajalle rataverkolla Vaatii erityisosaamista Vesitiet Kunnossapito usein erityisolosuhteissa Välitön vaikutus liikenteeseen Vaatii monipuolista osaamista Paljon yksilöllisiä laite- ja rakenne ratkaisuja Urakoitsijakunta vähäinen

17 Tieomaisuuden hallinta (574 M ) Kuntomittaukset (päällysteet, sillat, soratiet) ja Keskitetty tiedonhallinta (tierekisteri, siltarekisteri, ) Tavoitteita vastaavan rahoitustason määrittely verkkotasolla ja rahoituksen jako analyyttisesti Elyihin Toimintalinjat ja tulossopimus ohjaavat toteutusta Elyissä 17

18 Väylien luokittelu: esimerkkinä päällystetyn tieverkon ylläpitoluokittelu Tiepituus Y1a Y1b Y1c Y2a Y2b Y3a Y3b Osuus liikenteestä Y1a Y1b Y1c Y2a Y2b Y3a Y3b KVL Runko Valta Kanta Seutu Yhdys > Y1A Y1B Y1C Y2A Y3A Y2B < 100 Y3B

19 Kuinka maanteiden kunto luokitellaan? Talvikunnossapito ei varsinaista kuntoluokitusta, tila kuvataan laatuvaatimuksilla eri hoitoluokan teillä laadunseurannassa seurataan "välttävien ja huonojen" kelien määrää (osuutta kaikista seurantahavainnoista) Sorateiden kunto pintakunnon osalta käytetään 5 -portaista kuvausta (1...5) rakenteellisen kunnon osalta luokitellaan kelirikkoalttius (A... B) Liikenneympäristön hoito (vihertyöt, puhtaanapito, liikennemerkit etc) Päällysteet käytetään 5 -portaista kuvausta (1...5) Sillat käytetään 5-portaista kuntoluokitusta (erittäin hyvä... erittäin huono) käytetään 5-portaista kuntoluokitusta (erittäin hyvä... erittäin huono)

20 Päällysteiden rahoitustarpeen laskentamalli Kuntotavoitteiden saavuttaminen ja ylläpitokustannusten minimointi Rappeutumismalli kuvaa kunnon heikentymistä ilman toimenpiteitä Malli optimoi tarvittavia toimenpiteitä (km) kunnon ylläpitämiseksi Asetettu tavoitekunto ja/tai budjettirajoituksia Osuus verkosta Aika rappeuttaa, toimenpiteet palauttavat Minimoidaan kustannuksia Asetetaan tavoitetaso 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Määräytyy mallin tp-valinnoista H Kuntoluokka Osaverkko n Osaverkko 2 Osaverkko 1 Osuus verkosta 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % H Kuntoluokka, km Vuotuiset päällystysja rahoitustarpeet vuosi YHT osav 1 osav 2 osav n

21 tavoitetasot Tavoitteena on tasoittaa Elyjen välisiä eroja 21

22 Rataomaisuuden hallinta (403 M ) Tarveselvitykset tuoteryhmittäin Vuosiraportit (esim. sillat, kiskot, routa) Elinkaariselvitykset rataosittain (100 rataosaa) Yhteistyö investoinnit <-> kunnossapito <-> liikenteen hallinta Tietopuutteet haittaavat suunnittelun yhdenmukaistamista, erityisesti kunto- ja vaikutustieto puuttuvat usein

23 Ratojen kunnossapitotasot rataosat jaetaan liikenteellisten ja rakenteellisten seikkojen mukaan eri kunnossapitotasoihin kunnossapitotasot ovat 1AA (paras taso, nopeus yli 200 km/h), 1A, 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kunkin radan kunnossapitotaso ilmoitetaan Rataverkkoselostuksessa 1-2 vuotta etukäteen

24 Radantarkastusjärjestelmä varmistetaan rataverkon turvallisuus ja luotettavuus, toteutetaan kunnossapitotyön ohjaus, töiden vastaanotto, hyväksyntä ja valvonta, hankitaan perustietoutta omaisuuden hallintaan voidaan tarkistaa eri tietorekisterien yhteensopivuutta. mittaukset hankitaan ostopalveluna tietoa tarvitsevat kunnossapitäjät, urakoitsijat, rataisännöitsijät, valvojat, suunnittelijat, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto tarkastusten merkitys on kilpailutuksen edetessä ja toimijoiden määrän kasvaessa entisestään kasvanut 24

25

26 Geometrisen kunnon jakautuminen rataverkolla, kevät ja syksy 26

27 Vesiväyläomaisuuden hallinta (98 M ) Kuntotarkastukset vuosittain talven jälkeen Kolmiportainen luokittelu turvalaitteille Kunnossapitotarpeet kirjataan kuntotarkastusten yhteydessä Rahoitustarve pieni, kunnossapitohankkeet pieniä Suuremmat hankkeet joko väylien syventämistä tai uusia väyliä Kanavien sulut haasteellisimmat

28 Väylänhoidon taso määräytyy väyläluokan mukaan Väylänhoitoluokka Kauppamerenkulun väylät VL 1 VL 2 Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä kauppamerenkulun pääväylä, jolla kulkee valtaosa vesiliikenteen tavaravirroista Liikennöinti mahdollista ympärivuotisesti kaikissa näkyvyysolosuhteissa Paikallista merkitystä omaava kauppamerenkulun väylä tai pääväylään liittyvä rinnakkais- tai yhdysväylä A Väylänhoito jatkuvaa. Väylät pidetään liikenteen edellyttämässä kunnossa kaikissa olosuhteissa Matalaväylät, (muun vesiliikenteen väylät) VL 3 VL 4 VL 5 VL 6 Hyötyliikenteen matalaväylä. Yhteysliikennettä, kalastusaluksia, proomuliikennettä, uittoa ja alueellisesti merkittävää matkustusliikennettä palveleva väylä Veneilyliikenteenrunkoväylä. Veneilyn pääväylä, joka muodostaa yhtenäisen pidempijaksoisen reitin rannikolla tai sisävesillä kahden alueen välillä Veneväylä. Paikallinen veneväylä, esim. pistoväylä pääväylältä satamaan tai yhdysväylä kahden muun väylän välillä. Kulkusyvyys 1-2,5 m. Venereitti. Reittitasoinen matalaväylä. Kulkusyvyys 0,5-2,5 m Kulkusyvyydestä ei vastata B C Väylänhoito on avovesikaudella jatkuvaa mutta talvikaudella rajoitettua Väylänhoito on avovesikaudella jatkuvaa Huom. Väylien tekninen luokitus (T1... T6) ohjaa väyläluokan teknistä suunnittelua (mitoitus, väylätila, geometria, merkintä, käytettävyys, syvyyden varmistaminen (Navi-mittausluokat))

29 Väyläverkon luokitukset kunnossapidossa Väyläpituus Kauppamerenkulun väylät VL 1 VL 2 Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä kauppamerenkulun pääväylä, jolla kulkee valtaosa vesiliikenteen tavaravirroista Liikennöinti mahdollista ympärivuotisesti kaikissa näkyvyysolosuhteissa Paikallista merkitystä omaava kauppamerenkulun väylä tai pääväylään liittyvä rinnakkais- tai yhdysväylä 2160 km 1749 km VL 3 Hyötyliikenteen matalaväylä. Yhteysliikennettä, kalastusaluksia, proomuliikennettä, uittoa ja alueellisesti merkittävää matkustusliikennettä palveleva väylä 4731 km Matalaväylät, (muun vesiliikenteen väylät) VL 4 VL 5 VL 6 Veneilyliikenteenrunkoväylä. Veneilyn pääväylä, joka muodostaa yhtenäisen pidempijaksoisen reitin rannikolla tai sisävesillä kahden alueen välillä Veneväylä. Paikallinen veneväylä, esim. pistoväylä pääväylältä satamaan tai yhdysväylä kahden muun väylän välillä. Kulkusyvyys 1-2,5 m. Venereitti. Reittitasoinen matalaväylä. Kulkusyvyys 0,5-2,5 m Kulkusyvyydestä ei vastata 1160 km 3961 km 2422 km

30 Vesiväylien turvalaitteet [ kpl ] [ kpl ] VL1 VL2 VL3 VL4 VL5 VL6 Ajoloistot Kummelit Linjamerkit Merimajakat Muut merkit Poijut Reunamerkit Sektoriloistot' Suuntaloistot Tunnusmajakat Tutkamerkit VL1 VL2 VL3 VL4 VL5 VL6 Viitat

31

32 Kunnossapidon teettäminen Tiet Hoito alueurakoina (82 kpl), laatuvastuu, 5-7 v Päällysteet ja siltojen korjaus kokonaisurakoina, tilaajan suunnitelma Rautatiet Hoito peruskunnossapitosopimuksina (7 +1 kpl), vuotisia, Erillistyöt kokonaisurakoina Korvausinvestoinnit suurina kokonaisurakoina Vesitiet Hoito ja kanavien käyttö alueurakoina ( kpl), 3-5 -vuotisia Avattu kilpailulle kokonaan 2013 Rakenteelliset korjaukset ja kunnossapitoruoppaukset kokonaisurakoina

33 Esimerkki: vesiväylänhoidon urakoiden hintavertailut 33

34 Mitä kehitettävää? Optimointi. Ei toteudu kaikkialla, ongelmana hyötyjen arvottaminen ja toisaalta omenien ja appelsiinien vertailu Omaisuuden arvon ja/tai korjausvelan käsitteen mahdollinen hyödyntäminen Riskien hallinta ja omaisuuden hallinta eivät kohtaa riittävän hyvin Tavoitteet saattavat olla ristiriitaisia, tosin nykyään niiden asettaminen menee hyvin yhteistyössä. Suunnittelussa painottuu (liikaakin) vuosisuunnittelu, mikä johtuu valtion budjetointikäytännöstä. Kolmen eri liikennemuodon parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen ja tätä kautta toiminnan yhdenmukaistaminen. Toimenpideohjelmien yhdistäminen Elinkaariajattelu, miten sitä voisi parantaa

35 PÄÄLLYSTETTY TIE VAI SORATIE? KIITOKSET!