Mykorantie 198, Panelia. Yhteyshenkilö: Toni Haavisto

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 107/2018/1 Dnro ESAVI/4813/2018 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Munituskanalan toiminnan laajentaminen, Eura. HAKIJA Satamuna Oy Mykorantie 198, Panelia Yhteyshenkilö: Toni Haavisto Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tilalla harjoitetaan kananmunan tuotantoa. Tilalla on voimassa oleva ympäristölupa munivan kanan kanalalle. Hakemus koskee kanalan laajentamista munivan kanan kanalaksi Euran kunnassa kiinteistöllä Jussintalo osoitteessa Mykorantie 247. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli siipikarjapaikkaa). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 35 ja valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Satamuna Oy:lle ympäristöluvan munivan kanan kanalalle (Nro 62/2016/1, Dnro ESAVI/2991/2015). Hakemusasiakirjoihin on liitetty kahdeksan lannan vastaanottamissopimusta, jotka koskevat noin 985 hehtaarin peltoalaa Harjavallan, Kokemäen ja Porin kaupungeissa sekä Euran ja Siuntion kunnissa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kanalan alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kanala sijaitsee alueella, joka on Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Mykorantien oikeusvaikutteisen osayleiskaavan raja on noin 360 metrin etäisyydellä uuden kanalarakennuksen itä-kaakkoispuolella (teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, TY). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanala sijaitsee Eurajoen alaosan vesistöalueella (34.013). Kanalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitseva Vaaniin I-luokan pohjavesialue. Kanalan ympäristö on peltoa ja metsikköä. Kanalan etäisyys Eurajoesta on noin 660 metriä. Etäisyys lähimpiin naapureihin on noin 650 metriä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Hakemus koskee toiminnan laajentamista munivan kanan kanalasta munivan kanan kanalaan. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi kanalarakennus olemassa olevien kanalarakennusten itäpuolelle. Kanalarakennusten yhteydessä on munankeräily- ja varastointitilat. Kananmunat toimitetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa munapakkaamoon, joka sijaitsee Mykorantien toisella puolella kiinteistöllä noin 600 metrin päässä nykyisestä kanalasta. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 2,8 miljoonaa kiloa kananmunia. Kanalassa on neljä munivan kanan kerroslattiamunittamoa. Lantajärjestelmänä on osakuivikepohja, jossa lattian ja reunojen materiaalina on betoni. Kuivikkeena käytetään 2 20 cm kutterilastua. Kuivitetun alueen pinta-ala on m 2 (vanha osa) ja m 2 (uusi osa). Kanalassa on jatkuvatoiminen puhallusilmalla toimiva lannan kuivatusjärjestelmä. Lantaa poistetaan vesi- ja ruokintalaitteiden alta kaksi kertaa viikossa hihnakuljet-

3 3 (22) timilla suoraan lantalaan. Kanat vaihdetaan noin 1 1,5 vuoden välein. Samalla poistetaan lattialle kertynyt lantamäärä. Kanalan vieressä on katetut ja seinillä varustetut kuivalantalat, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Lantaloissa on pressuovet. Piha-alueet on asfaltoitu. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on sopimus etälantalan (1 640 m 3 ) käyttömahdollisuudesta. Kanalasta tuleva lantamäärä on noin m 3 kuivikelantaa vuodessa. Lanta toimitetaan joko lantalan kautta tai suoraan peltolevitykseen sopimuspelloille (980 ha) keväällä (75 %) ja syksyllä (25 %). Kanaerien vaihdon yhteydessä kanala pestään painepesurilla ja desinfioidaan. Kanalassa syntyvät pesuvedet (90 m 3 /a) ja sosiaalitilojen saniteettivedet johdetaan kunnan viemäriin. Kanalarakennuksissa on koneellinen alipaineilmanvaihtojärjestelmä, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä. Korvausilma otetaan seiniltä. Jätteet ja jätehuolto Energian ja veden käyttö Polttoaineet ja kemikaalit Kanojen vaihdon yhteydessä poistettavat kanat kaasutetaan hiilidioksidilla ja toimitetaan minkinrehutehtaalle. Tilalla kuolleet eläimet (arvio noin 4,8 tonnia vuodessa) poltetaan omassa polttolaitteistossa (MEPU Hot Bio Box 01, joka sisältää INCINER 8 polttouunin, teho 90 kw). Nahka- ja särkyneet munat sekoitetaan lannan joukkoon. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspaikkaan. Hyötyjätteet kierrätetään. Muiden jätteiden osalta on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Kanalarakennusten lämmönlähteenä on kevyt polttoöljy. Kanalan yhteydessä on kaksi 170 kw lämpökeskusta (Oilon). Kanalassa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. Tilalla on kaksi muovista yhteistilavuudeltaan litran lämmitysöljysäiliötä, jotka sijaitsevat kanaloiden lukituissa teknisissä tiloissa betonisilla alustoilla. Säiliöt on varustettu valuma-altailla, lukituksilla, ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Desinfiointiaineet (100 l) säilytetään lämpimässä varastotilassa.

4 4 (22) Toiminnasta aiheutuva liikenne Kananmunia viedään tilalta kaksi kertaa viikossa. Rehukuljetuksia on kaksi kertaa viikossa. Lannankuljetukset tapahtuvat huhti-kesäkuussa ja syyslokakuussa. Lanta ajetaan lantaloista suoraan pelloille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta asianmukaisissa lannan varastointitiloissa. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hajuhaittaa ehkäistään puhaltamalla poistoilma korkealle, käyttämällä kuivaavaa lannan keräysjärjestelmää ja varastoimalla lanta katetuissa lantaloissa. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastamalla niiden kunto riittävän usein. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kanalalle on laadittu pelastussuunnitelma. Tilalla on aggregaatti sekä hälytysjärjestelmät sähkön, lämpötilan ja vikavirtasuojan toimintahäiriöiden varalta. Lisäksi tilalla on kulunvalvontajärjestelmä. MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PERUSTILASELVITYS Hakijan mukaan tontilla ei ole tapahtunut öljyvahinkoa eikä muitakaan vaarallisten aineiden vahinkoa. Tilalla on muoviset lämmityspolttoöljysäiliöt (2 000 l l), jotka on varustettu valuma-altailla ja ne sijaitsevat sisätiloissa sellaisessa paikassa, että niiden ohi kuljetaan päivittäin. Näin mahdollisen vahingon havaitseminen on varmistettu. Säiliöt on varustettu lukituksilla, ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Säiliö 1 on vuodelta 2010 ja määräaikaistarkistukset tehdään 10 vuoden välein. Säiliö 2 on vuodelta 2017 ja tarkastettu Tarkastuksen puutteet on korjattu mennessä. Lantaloiden pohjat ja seinät ovat tiiviit (betonia) sekä lantaloiden etuseinät on pressulla peitetyt, jolloin tuuli ei levitä lantaa ja lintujen pääsy lantalaan on pääosin estetty. Samoin sadevesi tai lumi eivät pääse lantalaan varastoinnin aikana. Lannan kuormaus tehdään asfalttipohjalla, joka siivotaan lantalan tyhjennyksen jälkeen.

5 5 (22) Lisäksi lannan määrää seurataan varastointikapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi. Näin vältytään vahingoilta, jotka voisivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Yleiset päätelmät Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Laitoksen pääasiallista toimintaa koskevat siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmät. Toimintaa koskevia muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat materiaalien varastointia ja käsittelyä koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2006 (EFS), energiatehokkuuden yleisiä näkökohtia koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2009 (ENE) sekä mm. ilmaja vesipäästöjen tarkkailua koskeva BREF-dokumentti vuodelta 2003 (ROM). Näiden dokumenttien siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevat pääasiat on sisällytetty myös siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmiin. Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan siipikarjatuotannossa tiivistetysti seuraavasti: BAT 1. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on luoda ympäristöjärjestelmä ja seurata sitä (EMS). Tilan kanalassa on omavalvontasuunnitelma. Käyttötarkkailusta pidetään päivittäin kirjaa. Tilalla on eläinten hyvinvointisertifikaatti (nro: SGS2018_KAT0033). BAT 2. Toiminnanharjoittajan mukaan hyvät toimintatavat toteutuvat sijainnin valinnassa ja toimintojen sijoittelussa. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma. Lantalat tarkastetaan aina tyhjennysten yhteydessä ja polttoainesäiliöt tarpeen mukaan. Tilalla kuolleet kanat poltetaan tilan sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä lämpölaitoksessa. BAT 3. ja 4. Ruokinnassa käytetään monivaiheruokintaa, jossa rehun koostumus on mukautettu kukin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Tuotannon tehokkuutta parannetaan ja typpipäästöjä vähennetään esimerkiksi aminohappojen saannin optimoinnilla, jolloin valkuaisen hyväksikäytön tehokkuus paranee ja typeneritys vähenee. BAT 5. Käytössä on kunnan vesi. Eläinsuojien pesussa käytetään painepesureita. Käytössä on kupeilla varustetut juomanipat, joita tarkkaillaan ja säädetään säännöllisesti. Vesivuodot paikannetaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti.

6 6 (22) BAT 6. Jätevesien syntymisen vähentämiseksi pesuvesien käyttö pidetään mahdollisimman vähäisenä. Rakennusten katoilta tulevat sadevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta likaantumattomina ojaan. BAT 7. Jätevedet johdetaan kunnan viemäriin. BAT 8. Energiankäytön tehostamiseksi eläinsuojat ovat lämpöeristettyjä. Rakennuksissa on hyvän hyötysuhteen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät, joiden toiminta on optimoitu. BAT 10. BAT-tekniikoilla on tarkoitus poistaa tai vähentää melupäästöjä. Tilalla toteutuu riittävä etäisyys maatilan ja herkkien kohteiden välillä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä. BAT 11. Pölyn syntymistä vähennetään rajoittamattomalla ruokinnalla ja pelletöidyn tai öljyllä täydennetyn rehun käyttämisellä. BAT 13. BAT-tekniikoilla on tarkoitus estää tai vähentää hajupäästöjä. Tilalla on riittävä etäisyys maatilan ja häiriintyvien kohteiden välillä. Eläinsuojassa pidetään eläimet ja pinnat kuivina ja puhtaina. Kanalassa on jatkuvatoiminen puhallusilmalla toimiva lannan kuivatusjärjestelmä. Lantaa poistetaan vesi- ja ruokintalaitteiden alta kaksi kertaa viikossa hihnakuljettimilla suoraan katettuun lantalaan. BAT 14. Päästöt kuivalannan varastoinnista ovat vähäisiä, sillä lantalat ovat katettuja ja tilalla on käytössä lannan kuivausjärjestelmä, joka vähentää päästöjä (Laitteisto: Clima+ design). BAT 15. Kuivalannan varastoinnista johtuvien maaperä- ja vesistöpäästöjen estämiseksi ja vähentämiseksi lannan varastointitila on tiivis. Lantalat tarkistetaan vuosittain tyhjennyksen yhteydessä ja mahdollisiin tiiviysongelmiin puututaan. Lanta toimitetaan joko lantalan kautta tai suoraan peltolevitykseen sopimuspelloille keväällä (75 %) ja syksyllä (25 %). BAT 23. tarkoittaa koko siipikarjan kasvatuksen tuotantoprosessin ammoniakkipäästöjen vähenemän arviointia/laskentaa koko tuotantoprosessista käytettyjen BAT toimenpiteiden mukaisesti. Tilalla ei ole tehty arviota. BAT 24. Lannan mukana eritetyn kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrää ei ole tarkkailtu. BAT 25. Tilalla on oma ammoniakin mittauslaitteisto. Ammoniakkipäästöjä tarkkaillaan omavalvontana. Ammoniakkipäästöjä on mitattu mittarilla eläinsuojien sisällä. Päästöjä poistohormeista ei ole mitattu. Seuranta tullaan toteuttamaan arviona pohjautuen lannantuotantoon ja lannan kokonaistypen (tai ammoniumtypen) pitoisuuteen kussakin lannankäsittelyn vaiheessa tai käyttämällä päästökertoimia kerran vuodessa per eläinryhmä. BAT 27. Pölypäästöjä ei ole seurattu.

7 Ammoniakkipäästöt munintakanaloista 7 (22) BAT 29. Veden, sähkön, polttoaineen ja rehunkulutusta seurataan mittareiden ja laskujen avulla. Tilalle tulevien ja tilata lähtevien eläinten määrää ja lannan muodostumista seurataan kirjanpidon avulla. BAT 31. Kanalassa on neljä kerroslattiamunittamoa, joissa lantajärjestelminä on osakuivikepohjat. Kanalassa on jatkuvatoiminen puhallusilmalla toimiva lannan kuivatusjärjestelmä. Lantaa poistetaan vesi- ja ruokintalaitteiden alta kaksi kertaa viikossa hihnakuljettimilla suoraan katettuun lantalaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty mm. uusilla lannan levityssopimuksilla. Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Euran kunnan ilmoitustaululla. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Alasatakunnassa Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Euran kunnanvirastossa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Euran kunnanhallitukselta, Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Säkylän kunta, Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta (Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen , 41) toteaa lausuntonaan mm., että hankkeen kohdalla tulisi tehdä harkinta YVA -tarpeesta. Vaikka tämänkertainen laajennus on vain kanaa niin toiminnan kokonaiseläinmäärä ylittää laajennuksen jälkeen ympäristövaikutusten arviointihankkeen rajan eli kanan rajan yli puolella. Lisäksi pyydetään luvanantajaa selvittämään yrityksen todellinen käytettävissä oleva lantalatilavuus, sillä luvassa esitetty etälantala on merkitty myös Marko Haaviston muualla sijaitsevien munituskanaloiden ja siipikarjakasvattamoiden lupiin lannanvarastointitilavuudeksi kanan vuosittainen lantamäärä on m 3 ja Satamuna Oy:n omien lantaloiden koko on hakemuksen mukaan m 3.

8 Muistutukset ja mielipiteet 8 (22) Haavistolla on lähiseudulla yhteensä viisi kanalayksikköä, joista neljä sijaitsee Euran ja yksi Eurajoen kunnassa. Näissä viidessä kanalayksikössä on yhteensä munituskanaa ja noin kananuorikkoa. Laskennallinen lannan tuotto kanaloista on m 3 (munituskanat) ja m 3 (kananuorikot) eli yhteensä noin m 3 vuodessa. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( , VARELY/4168/2015) esittää lausuntonaan, että luonnonsuojelun osalta ei ole kommentoitavaa. Suunniteltu laajennus sijoittuu asema- ja yleiskaavoittamattomalle alueelle, joten alueiden käytön osalta ei ole kommentoitavaa. Satamuna Oy:n eläinsuoja sijaitsee Eurajoen-Lapinjoen-Sirppujoen pintavesien toimenpideohjelma-alueella. Eläinsuoja sijaitsee Eurajoen alaosan valuma-alueella. Eurajoen ekologinen tila on tyydyttävä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen. Vesistöalueen ekologisen tilan arviointi perustuu ehdotukseen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Kotieläintalouden keskittymäalueilla peltojen fosforitila on yleisesti korkea tai arveluttavan korkea. Tästä syystä on vesiensuojelun kannalta keskeisintä rajoittaa lannoitusta korkean ja arveluttavan korkean fosforiluvun pelloilla ja kieltää lannan levitys tällaisilla pelloilla. Laajennuksen valmistuttua on valvovalle viranomaiselle toimitettava tieto, että hakijalla on käytettävissään riittävä kokonaismäärä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Kiinteistö ( ) ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lähin on noin kolme kilometriä kiinteistön eteläpuolella sijaitseva Vaaniin I-luokan pohjavesialue (riskialue). Kuivan lannan levittäminen pohjaveden hyvin vettä läpäisevälle muodostumisalueelle on pääsääntöisesti kielletty. Kiellosta voidaan poiketa, jos toiminnanharjoittaja on riittävin maaperäselvityksin valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla osoittanut, että pohjavesialueella olevalla peltoalueella on riittävän paksu vettä heikosti läpäisevä maakerros (esim. savikerros) eikä lannan levityksestä voi muutoinkaan aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, joille lantaa ei levitetä. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

9 9 (22) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessa ( ) todetaan, että Satamuna Oy:n lantalat ovat yhteensä m 3. Hakemuksessa oli virheellinen tieto Satamuna Oy:n 2. lantalasta. Etälantala on tilavuudeltaan m 3. Satamuna Oy:n kanaloista poistetaan lanta vesi- ja ruokintalaitteiden alta kaksi kertaa viikossa hihnakuljettimella suoraan lantalaan. Kanat vaihdetaan noin 1 1,5 vuoden välein ja samalla silloin poistetaan lattialle kertynyt lantamäärä. Eli kanala toimii myös itse lantalana. Viikoittain poistunut lanta menee kuivatuslaitteiston lävitse, joka nostaa tilavuuspainoa ja täten vähentää lannan määrää käytännössä. Satamuna Oy:n kanala 1 ja kanala 2 on toiminut jo useamman vuoden ja levitettävää lantaa on syntynyt pidetyn kirjanpidon mukaan noin m 3 /vuosi. Lantalat eivät ole vielä koskaan olleet täynnä eikä varalla olevaa etälantalaa Satamuna Oy ole tarvinnut. Myös tuotantotauot pitää huomioida. Käytännössä neljästä kanalasta aina yksi kanala on tyhjänä, jolloin lantaa ei synny. Marko Haavistolla on muita kanalayksiköitä Eurassa ja Eurajoella. Nämä yksiköt käyttävät käytännössä tätä m 3 etälantalaa, joka sijaitsee Harjavallan ja Euran rajalla. Markolla on Euran kotikanalan yhteydessä (Kahalantie) kattamaton lantala (432 m 2 ) 864 m 3. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lannan varastointi ja käsittely Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Satamuna Oy:lle ympäristöluvan laajentaa munivan kanan kanala munivan kanan kanalaksi Euran kunnassa kiinteistöllä Jussintalo Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään m 3 katettua kuivalantalatilavuutta. 2. Lanta on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei sitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta haju-, pöly- tai meluhaittaa. Kanalarakennusten ja kuivalantaloiden rakenteiden tulee estää lannan ja pesuvesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Kanalarakennusten ja kuiva-

10 Lannan hyödyntäminen Päästöt ilmaan Jätteet ja jätehuolto 10 (22) lantaloiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 4. Lannan kuormaaminen kuivalantalaan ja kuljetusajoneuvoon on tehtävä kovapohjaisella alustalla ja valvotusti. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. 5. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 933 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Lannan vieminen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavaan laitokseen vähentää vastaavasti levitysalan tarvetta. 6. Munintakanaloista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla enintään 0,25 kg NH 3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä. Eläinsuojista poistettava ilma on tarvittaessa käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, että ammoniakkipäästöraja-arvo ei ylity. 7. Tilalla saa polttaa ainoastaan omalla tilalla syntyneitä itsestään kuolleita ja terveydellisistä syistä lopetettuja kokonaisia eläinten raatoja normaalia kuolleisuutta vastaava määrä tätä tarkoitusta varten valmistetussa ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä polttolaitteistossa. Välivarastointi on järjestettävä siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, vesien pilaantumisvaaraa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Mikäli polttolaitoksen aika- ja lämpötilavaatimuksia ei saavuteta tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva hyväksyntä ja ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen.

11 11 (22) Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Tuhka tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä tuhkaa. 8. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket on varastoitava ennen poiskuljetusta lukitussa ja katetussa tilassa sekä toimitettava ko. jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte, lasi sekä metalliromu on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Muutoin jätteen käsittelyssä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi 9. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa kymmenen vuoden väliajoin tai tarkastuksessa laadittuun pöytäkirjaan kirjatun määräajan puitteissa. Säiliön täyttöpaikan läheisyyteen on varattava riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen vuodon imeyttämistä varten. Mikäli polttonesteiden varastointimäärää tilalla lisätään, tulee siitä ilmoittaa etukäteen ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen tulee lisätä tiedot varastointimäärästä, säiliön koosta, rakenteesta, suojarakenteista- ja varustuksista sekä säiliön soveltumisesta käyttötarkoitukseensa. Muut vaaralliset kemikaalit ja jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla siten, että aineita ei voi päästä vahinkotapauksessakaan viemäriin tai ympäristöön. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Tarkkailu 10. Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain ja ne on määritettävä massataseen ja rehunkulutuksen tai lanta-analyysin perusteella taikka muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Seuranta on aloitettava viimeistään Toiminnan aiheuttamaa ammoniakkipäästöä (kg/nh 3/eläinpaikka/vuosi) on tarkkailtava ainakin laskennallisesti kertoimiin perustuen vuosittain. Vaihtoehtoisesti ammoniakkipäästö voidaan arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai määrittää mitattuna päästönä poistoputkista tai muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä menetelmällä.

12 12 (22) Päästötiedot on liitettävä eläinsuojan kirjanpitoon ja ne on raportoitava määräyksen 13 mukaisessa vuosiyhteenvedossa. 12. Lupamääräyksissä 10 ja 11 velvoitettuja tarkkailuja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Raportointi Poikkeukselliset tilanteet 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lannan määrästä ja levityspeltojen pinta-alasta - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - mahdolliset polton aikana ilmenneet ongelmat, häiriöt tai muut poikkeavuudet - tiedot syntyvän tuhkan määrästä ja käsittelystä - toiminnan ammoniakkipäästöt (kgnh 3/eläinpaikka/vuosi) - lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrät (kg/eläinpaikka/vuosi) lupamääräyksen 10 mukaisesti - tiedot lantavarastojen tyhjennyksen yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailusta - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidon tulee sisältää myös tiedot veden, sähköenergian, polttoaineen ja rehun kulutuksista. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa tilalla ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa valvontaviranomaisille vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään toimivaltaisen valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. 14. Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaisille Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ja poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla.

13 13 (22) Muut määräykset Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Käyttöönottoilmoitus 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 16. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta toimitettava hyötykäyttöön ja muut jätteet ja jätevedet asianmukaiseen keräykseen. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 17. Kanalan valmistumisesta on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Kyseessä on olemassa olevan kanalan toiminnan laajentaminen, jolla on oltava ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan lupa. Ympäristönsuojelulain 48 :n 2 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ympäristönsuojelulain 49 :ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ja toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakemuksen tarkoittamalla alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta alueen

14 14 (22) käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminnassa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ratkaisuja ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä parhaita käytäntöjä, joilla vähennetään toiminnan aiheuttamia haittoja ja niiden riskejä ympäristöön. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin eikä se siten vaaranna Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren -vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa, vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa haittaa. Hakemuksessa ilmoitettu energiantuotantoyksikön (lämpökeskus) polttoaineteho on 170 kw, joten eläinsuojaa koskevan hakemuksen käsittelyssä ei sovelleta valtioneuvoston asetusta (1065/2017) keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista. Hakemukseen on liitetty selvitys merkityksellisten vaarallisten aineiden käytöstä toiminnassa ja arvio ympäristönsuojelulain 82 :n mukaisen maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Perustilaselvityksen laatimiselle ei ole selvityksen perusteella tarvetta. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jossa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinsuojan toiminnassa nykykäytännön mukaisesti vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pääosin em. valtioneuvoston asetukseen. Tämä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Yleiset perustelut Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä laitos luokitellaan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukaiseksi direktiivilaitokseksi, jota koskee lain Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu Päätelmät koskevat Satamuna Oy:n kanalaa. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelyssä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL).

15 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 15 (22) Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Aluehallintovirasto katsoo, että tarvittavat ammoniakkipäästöjen vähentämistoimenpiteet on kuvattu hakemusasiakirjoissa, vaikka BAT-toimenpiteiden käyttöönottamisesta aiheutuvaa tilakohtaista päästövähenemää ammoniakille ei olekaan esitetty. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toiminta edustaa laitoksen pääasiallisen toiminnan vertailuasiakirjan päätelmien mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminnan pääasialliset päästöt normaalitoiminnassa tai poikkeuksellisissa tilanteissa ovat päästöt ilmaan, maaperään ja vesiin, josta syystä erityisesti sellaisille toiminnoille, joissa kyseisiä päästöjä voi syntyä on annettu lupamääräyksiä. Päätelmiä 9, 12 ja 26 ei ole sovellettu tilan siipikarjatuotantoon, koska toiminnasta ei ole osoitettu aiheutuneen haittaa herkille kohteille. Eläinsuojarakennuksia ei ole varustettu ilmanpuhdistusjärjestelmillä, joten päätelmä 28 ei koske tilan toimintaa. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräykset Lupamääräyksillä varmistetaan, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Riittävän suurilla varastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella.

16 16 (22) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Lannan kuormaaminen tulee tehdä kovapohjaisella alustalla, jotta maahan joutunut lanta voidaan poistaa esimerkiksi koneellisesti ja siten ehkäistä ravinteiden huuhtoutuminen valumavesien mukana maaperään ja vesistöön. Lupamääräys 5. Ympäristönsuojeluasetuksen 15 3 momentin mukaan, jos lailla tai valtioneuvoston asetuksella on säädetty toiminnan ympäristönsuojeluvaatimuksista, lupamääräyksissä ei ole tarpeen toistaa näitä vaatimuksia. Lupaviranomaisen on kuitenkin annettava toiminnanharjoittajalle tieto toimintaa koskevista keskeisistä ympäristönsuojelulakiin perustuvista velvoitteista, jos viranomainen arvioi sen olevan tarpeen toiminnanharjoittajan informoimiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Lupamääräyksissä ei ole enää toistettu näitä vaatimuksia, koska ne velvoittavat toiminnanharjoittajaa jo asetuksen perusteella. Lupaviranomainen arvioi, että toiminnanharjoittajan informoimiseksi ei ole tarpeen kirjata kaikkia asetuksen velvoitteita toistamiseen tähän päätökseen ottaen huomioon toiminnanharjoittajan asiantuntemus alalla. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että peltoa ei ylilannoiteta. Lanta on levitettävä sellaisena ajankohtana, ettei suoritetusta levityksestä aiheudu ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys

17 17 (22) määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla tai orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjaveden pilaantumisesta. Lupamääräys 6. Kanalan ammoniakkipäästölle on asetettu siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vaatimuksen tasoinen raja-arvo ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti. Raja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ammoniakkipäästön minimoimiseksi myös lannassa eritetyn kokonaistypen määrän oletetaan olevan BAT-päätelmän (BAT 3) mukainen eli munintakanoilla enintään 0,8 kg N/eläinpaikka/vuosi. Määräys toiminnan ammoniakkipäästön mahdollisesta rajoittamistarpeesta on annettu, koska kanalan ammoniakkipäästöstä ei ollut käytettävissä määritettyä tietoa hakemusasiakirjoissa. Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksillä varmistetaan tilalla kuolleiden eläinten asianmukainen hävittäminen ja ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäisen jätteen käsittely on järjestettävä ja toteutettava sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Tilalla itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten poltto ja varastointi ovat asianmukaisia, kun ne poltetaan mahdollisimman pian tilalla sijaitsevassa toimivaltaisen viranomaisen hyväksymässä polttolaitoksessa ja poltossa noudatetaan toimivaltaisen viranomaisen ja valmistajan antamia poltto-ohjeita. Kuolleiden eläinten polttamisesta tilan omassa polttolaitoksessa on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa. Komission asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden polttolaitoksissa polttoaineena käytön osalta sisältää yksityiskohtaiset määräykset mm. poltto-olosuhteista. Mainittuja lämpötiloja on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävinä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, kun poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Mikäli poltto-olosuhteita ei saavutettaisi, on luvassa annettu määräys kuolleiden eläinten toimittamisesta muuhun luvanvaraiseen paikkaan. Valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta ei sovelleta hakkeeseen eikä eläinten ruhoihin, joita poltetaan siten kuin niiden käsittelemisestä säädetään muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä

18 18 (22) saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä. Kokonaisten eläinten raatojen polttamiseen ei sovelleta valtioneuvoston asetusta keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista. Eläinjätteen käsittelyä ja varastointia koskee sivutuoteasetus, jonka valvonnasta vastaava viranomainen on kunnaneläinlääkäri. Rinnakkaispolttolaitoksella on sivutuoteasetuksen mukainen hyväksyntä. Lupamääräykset perustuvat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ään, jonka mukaan jäte on pakattava siten, että jätteen säilyttämisestä ja kuljettamisesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että jätteelle voidaan järjestää sen laadun mukainen käsittely. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 8 :n mukaan on ensisijaisesti vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine käyttämällä se uudelleen tai kierrättämällä se erilaisina tuotteina. Toissijaisesti jäte voidaan hyödyntää energiana, jos se ominaisuuksiensa puolesta siihen soveltuu. Hakemuksen mukaan tilan polttonestesäiliöiden yhteistilavuus on 5 m 3 ja ne sijaitsevat sisätiloissa ja ovat varustettuja valuma-altailla, lukituksilla, ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla. Polttonesteiden varastointi on järjestetty siten, että maaperän ja pohjaveden pilaantuminen voidaan estää mahdollisessa vahinkotilanteessa. Mikäli tilalla aiotaan lisätä polttonesteiden varastointimäärää, tulee siitä ilmoittaa etukäteen ympäristöluvan valvontaviranomaiselle, jotta varastoinnin asianmukaisuus voidaan varmistaa. Polttonesteiden varastoinnissa on otettava huomioon myös pelastusviranomaisten määräykset. Kemikaalien käytöstä ja varastoinnista maatiloilla tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista pelastusviranomaiselle, kun tilalla varastoidaan yhteensä 10 tonnia (noin litraa) tai enemmän diesel-, poltto- tai lämmitysöljyjä. Pelastusviranomainen tekee ilmoituksesta päätöksen ja voi antaa siinä yhteydessä tarpeellisia toimintaehtoja. Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantumista voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu päätöksessä edellytetyn seurannan ja asetettujen päästövaatimusten seuraamiseksi ja vaatimusten noudattamisen valvomiseksi. Suomessa ei ole edellytetty typen ja fosforin erityksen vuosit-

19 19 (22) taista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä, vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu neljän vuoden siirtymäaika. BAT-päätelmissä on typen ja fosforin eritykselle raja-arvot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Munintakanojen lantaan tuottama ravinnemäärä on kokonaistypen osalta 0,4 0,8 kg N/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin osalta 0,044 0,198 kg P/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 0,10 0,45 kg P 2O 5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P 2O 5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,44. Määräyksen mukaiset tarkkailuun tehtävät muutokset on delegoitu tavanomaisen käytännön mukaisesti valvontaviranomaiselle. Aluehallintovirasto voi muuttaa tarkkailumääräyksiä, jos ympäristölupaa muutetaan hakemuksesta. Lupamääräys 13. Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskeva lupamääräys on annettu valvontaviranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. Ammoniakkipäästöjen raportointivelvollisuus perustuu IPPC-direktiivin 96/61/EY nojalla annettuun EU:n komission päätökseen 166/2006. Lupamääräys 14. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Hätäkeskukseen tehtävän ilmoituksen lisäksi vahingosta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaisille. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. Lupamääräys 15. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia.

20 20 (22) Lupamääräys 16. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ja suunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa arvioida mahdollisen uuden lupakäsittelyn tarpeen. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Jos suunnitelman johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisia määräyksiä, valvontaviranomainen siirtää suunnitelman toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi. Lupamääräys 17. Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä (tarkistaminen päätelmien johdosta). Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä ympäristölupapäätös korvaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Nro 62/2016/1, Dnro ESAVI/2991/2015) myöntämän ympäristöluvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 198 )

21 21 (22) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11 12, 14 17, 20, 48 49, 51 53, 58, 66, 72 77, 80, 82, 94, 123, 170, , 198 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, 14 15, 19 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15 17, 29, 72, 91, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 9, 20, 24 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteen mukaan vähintään munituskanan eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Satamuna Oy Euran kunta Euran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Euran kunnan terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Satakunnan pelastuslaitos Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, lehdessä ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Euran kunnan ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Alasatakunnassa. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa