KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VUODEN 2018 TALOUSARVIO- JA PALVELUSUUNNITELMAESITYS

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VUODEN 2018 TALOUSARVIO- JA PALVELUSUUNNITELMAESITYS KU-YK 108/ Tuusulan kunnan talousarvion 2018 alustavan laadinta-aikataulun mukaan talousarvioesitykset tulee olla käsiteltyinä lautakunnissa mennessä, ja kunnanhallitus antaa esityksensä talousarviosta valtuustolle Valtuusto päättää talousarviosta alustavan laadinta-aikataulun mukaan Talousarvioesitys Keski-Uudenmaan ympäristökeskus käynnistää seudullisena palveluyksikkönä talousarvionsa valmistelun vuosittain maalis-huhtikuussa tavoitteena, että ympäristökeskuksen ohjausryhmä ehtii käsitellä talousarvioluonnoksen toukokuun loppuun mennessä. Talousarvion aikainen valmistelu perustuu ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimukseen, jonka mukaan ympäristölautakunnan tekemästä talousarvioesityksestä kuullaan sopijakuntia ennen, kuin Tuusulan kunnanhallitus ja valtuusto käsittelevät sen. Tuusulan kunnanhallitus antaa Tuusulan kunnan vuoden 2018 talousarviokehyksen. Sen lähtökohtana on, että kunnan henkilöstömäärä ei kasva, ja että asiakasmäärien aiheuttaman kustannuspaineen kasvuun pystytään vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Toimialojen käyttötalousmenojen vuosikasvu jakaantuu alustavan talousarviokehyksen mukaan seuraavasti: Toimiala Vuosikasvu, % Yleisjohto- ja konsernipalvelut 0,31 Sosiaali- ja terveystoimi -2,63 Kasvatus- ja sivistystoimi 2,62 Kuntakehitys ja tekninen toimi 13,91 Käyttötalousmenojen vuosikasvuksi ilman vesihuoltoliikelaitosta on alustavassa talousarviokehyksessä arvioitu -1,99 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sijoittuu tulosalueena yleisjohto- ja konsernipalvelut toimialan alle. Ympäristökeskuksen vuoden 2018 talousarvioesitystä ja palvelusopimusluonnosta on käsitelty ympäristökeskuksen ohjausryhmässä Talousarviolukuja on tarkistettu ohjausryhmän käsittelyn jälkeen. Ympäristökeskuksen vuoden 2018 talousarvioesityksessä tulosauetasoiset käyttötalousmenot ovat 0,21 % pienemmät kuin vuoden 2017 talousarviossa. Ympäristökeskuksen maksu- ja myyntitulot (yhteistoimintakorvauksia lukuun ottamatta) on vuoden 2016 tilinpäätöksen perusteella arvioitu puolestaan 4,66 % vuoden 2017 maksu- ja myyntituloja pienemmiksi, minkä seurauksena menokehykseen rinnastuvat sopijakuntien yhteenlasketut yhteistoimintakorvaukset kasvavat 0,74 % vuoden 2017 talousarvion tasosta.

2 Sopijakuntien yhteistoimintakorvausten muutokset vuoden 2017 talousarvioon verrattuna ovat seuraavat: Sopijakunta 2017, 2018, Muutos, % Järvenpää ,20 Kerava ,09 Mäntsälä ,38 Nurmijärvi ,48 Tuusula ,64 Yhteensä ,74 Nurmijärven kunnan yhteistoimintakorvausten kasvu selittyy pääosin ympäristövalvonnan ( ) ja terveysvalvonnan ( ) maksuosuuksien kasvulla. Maksuosuuksien korotusarvioon on vaikuttanut voimakkaasti vuoden 2016 kuntakohtaiset tilinpäätöstiedot. Nurmijärven yhteistoimintakorvausten lisämaksut vuonna 2016 olivat noin euroa. Ympäristökeskuksen hallinnon tulosyksikön vuoden 2018 asiantuntijapalveluksissa varaudutaan ympäristönsuojelun asiakastietojärjestelmän uusimisesta aiheutuviin poistokuluihin ( ). Ohjelmistouudistus on tarkoitus käynnistää vuoden 2017 lopulla. Tuusulan kunnan tukipalvelut ympäristökeskukselle kallistuvat vuonna 2018 vajaalla eurolla. Suurin yksittäinen menolisäys hallinnon tulosyksiköllä on toimitilojen vuokramenoissa, joissa varaudutaan euron vuokramenojen kasvuun. Sopijakuntien yhteenlasketut yhteistoimintakorvaukset hallinnon tulosyksikölle kasvavat vuoden 2017 tasosta noin euroa. Sopijakuntien yhteenlasketut yhteistoimintakorvaukset ympäristövalvonnan tulosyksikölle kasvavat vuonna 2018 noin euroa. Suurin yksittäinen syy yhteistoimintakorvausten kasvulle on maksutuloarvion pienentäminen vuoden 2016 tilinpäätöstietojen sekä vuoden 2017 kirjanpidon seurantatietojen perusteella eurolla vuoden 2017 talousarvion tasosta. Ympäristönsuojelun tulosyksikön kokonaismenot kasvavat noin euroa, minkä vaikutus sopijakuntien yhteistoimintakorvausten kasvuun on noin euroa. Terveysvalvonnan kokonaismenot alenevat noin euroa vuoden 2017 talousarvioon verrattuna menosäästön siirtyessä kokonaisuudessaan sopijakuntien yhteistoimintakorvauksiin. Eläinlääkintähuollon kokonaismenot alenevat puolestaan noin euroa, mistä säästöä sopijakuntien yhteistoimintakorvauksiin siirtyy noin euroa. Taloussuunnitelmavuonna 2020 ympäristökeskuksen käyttötalousmenot pienenevät noin 55 % ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle. Kustannusarviossa on terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköiden kustannusten lisäksi otettu huomioon kyseisten yksiköiden ympäristökeskuksen hallinnolle (esim. vuokrat) ja isäntäkunnan tukipalveluille aiheuttamat kustannukset. Sopijakuntien yhteistoimintakorvaukset ympäristökeskukselle alenevat vuonna 2020 puolestaan arviolta noin 54 %.

3 Vuotta 2020 lukuun ottamatta ympäristökeskuksen käyttötalousmenojen on suunnitelmavuosina arvioitu kasvavan vuosittain 0,5 %, maksutulojen 3,0 % ja yhteistoimintakorvausten 0,2 %. Palvelusuunnitelma Ympäristökeskuksen palvelusuunnitelma rakentuu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristökeskuksen strategian varaan, minkä vuoksi se rajoittuu vuoden 2018 tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Ympäristökeskuksen uusi strategia vuosille valmistellaan yhteistyössä uuden ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän kanssa. Uuden strategian tavoitteet pyritään soveltuvin osin ottamaan huomioon jo vuoden 2018 toiminnassa. Palvelusuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2018 jatkavat pääosin vuoden 2017 tavoitteita. Toiminnan uutena kehittämismuotona palvelusuunnitelmaan on otettu sopijakuntien kanssa käytävät kuntakohtiaset kehittämiskeskustelut. Lisäksi ympäristökeskus kokeilee vuoden 2018 aikana työntekijöiden osittaista lähityöskentelyä sopijakunnissa. Molemmilla uudistuksilla pyritään tehostamaan sopijakuntien ja ympäristökeskuksen välistä yhteistyötä. Liite nro 108 Esitys Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja palvelusuunnitelmaksi vuosille Lisätiedot: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki, p Ehdotus Ykj Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää omalta osaltaan hyväksyä esityksen ympäristökeskuksen vuoden 2018 talousarvioksi ja palvelusuunnitelmaksi vuosille pyytää talousarvio- ja palvelusuunnitelmaesityksestä Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien lausunnot ehdottaa Tuusulan kunnanhallitukselle edelleen kunnanvaltuustolle ehdotettavaksi, että valtuusto päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen vuoden 2018 talousarvion ja palvelusuunnitelman vuosille ottamalla huomioon ympäristökeskuksen sopijakuntien niistä antamat lausunnot. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

4 Täytäntöönpano Asiaote + lausuntopyyntö / Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakunnat

5 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Toimiala Vastuuhenkilö: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki Toiminnan kuvaus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus huolehtii sopijakuntiensa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävistä asiakkaidensa ja ympäristön parhaaksi tuottaen laadukkaita, taloudellisia ja tasapuolisia palveluita Strategian toteuttaminen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen strategian ( ) visiona on: Kestävästi kehittyvä ja vetovoimainen Keski-Uusimaa. Ympäristökeskus tavoittelee kestävästi kehittyvää Keski-Uudenmaan seutukuntaa, jonka eri toimijat ottavat huomioon toimintansa ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Seutukunnan vetovoimaisuus tukeutuu luonnoltaan ja kulttuuriympäristöltään omaleimaisiin kunta- ja kaupunkikeskuksiin, joiden välillä on toimiva yhteistyö ja työnjako. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus tuottaa asiakkailleen ja sopijakunnille laadukkaita palveluita. Tämän palvelulupauksen sitoumuksia ovat: 1. Ympäristökeskuksen toiminta on oikea-aikaista, oikeudenmukaista ja tasapuolista. 2. Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. 3. Ympäristökeskus toimii ratkaisukeskeisesti ja yhteistyöhakuisesti. 4. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. 5. Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. Ympäristökeskuksen visiota tukevat seuraavat toiminnalliset päämäärät: 1. Keski-Uusimaa on vetovoimainen, ympäristövastuullisten asukkaiden ja yritysten kotiseutu. 2. Keski-Uudenmaan ympäristön tila ei heikkene, ja monella osa-alueella ympäristön tila on parantunut. 3. Keski-Uusimaa on terveellinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö. 4. Keski-Uudenmaan luonnon monimuotoisuus, kulttuuriympäristöjen omaleimaisuus ja luonnonvarojen riittävyys on turvattu. 5. Keski-Uudenmaan elintarvikkeet ovat turvallisia ja täyttävät niille asetetut laatuvaatimukset. 6. Keski-Uudellamaalla toimitaan vastuullisesti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Edellä asetettujen päämäärien tavoittelussa korostuu ympäristökeskuksen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö. Toiminnallisten päämäärien saavuttaminen edellyttää erityisesti sopijakunnilta vastuullista ja aktiivista otetta laadukkaan ja terveellisen ympäristön turvaamisessa. Keskeiset muutokset toiminnassa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtävät ja organisaatio tulevat muuttumaan maakuntauudistuksen seurauksena vuoden 2020 alussa ympäristöterveydenhuollon (so. terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle. Ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimus päivitetään maakuntauudistuksen johdosta vuoden 2019 aikana ja toimitetaan sopijakuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Ympäristökeskukselle laaditaan yhteistyössä uuden ympäristölautakunnan ja ympäristökeskuksen ohjausryhmän kanssa strategia vuosille Ympäristölautakunnan valintaan sekä vuoden 2018

6 talousarvion ja palvelusuunnitelman laatimiseen liittyvien aikataulujen vuoksi vuoden 2018 toiminta suunnitellaan kuitenkin vielä ympäristökeskuksen nykyisen strategian ( ) mukaisesti. Ympäristökeskus kokeilee vuonna 2018 työntekijöidensä lähityöskentelyä sopijakunnissa. Kokeilun tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa ympäristökeskuksen palveluita ja toimintaa vuoden 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen. Ympäristökeskus käynnistää vuodenvaihteessa 2017/2018 sopijakuntien kanssa kuntakohtaiset kehittämiskeskustelut, joissa käsitellään sopijakuntien tulevia palvelutarpeita ja yhteistyöhankkeita ympäristökeskuksen kanssa. Kehittämiskeskusteluissa arvioidaan lisäksi ympäristökeskuksen edellisen vuoden palveluita sekä sopijakunnan ja ympäristökeskuksen välistä yhteistyötä. Riskiarvio Aluehallintouudistuksen viivästyminen vuodella lisää hallintouudistuksen ylimenoaikaa ja epävarmuutta muutoksen toteutumisesta. Ympäristökeskuksen oman toiminnan kehittäminen ja palvelutoiminta voivat vaikeutua osan henkilöstöresursseista sitoutuessa aluehallintouudistukseen. Osa ympäristökeskuksen palveluista (esim. eläinlääkäripäivystys) on myös erityisen herkkä yllättävälle resurssivajaukselle, joka voi vaikeuttaa palvelun saatavuutta. Lupa- ja valvontatehtävien ruuhkautuminen pidentää käsittelyaikoja, mikä voi vaarantaa hakijoiden ja haitankärsijöiden oikeusturvaa sekä heikentää ympäristön tilaa. Ympäristönsuojelulain mukainen säännöllinen valvonta on osoittanut, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa laiminlyödään usein lupamääräyksiä ja lainsäädännön velvoitteita, mikä lisää riskiä ympäristön pilaantumiseen. Puutteellinen ympäristövastuun tiedostaminen saattaa yksityisten toiminnanharjoittajien lisäksi koskea myös ympäristökeskuksen sopijakuntia niiden ollessa toiminnanharjoittajana luvanvaraisessa toiminnassa. Säännöllisellä ympäristövalvonnalla pyritään estämään ympäristöriskien toteutuminen. Ympäristökeskus pyrkii lisäksi sopijakuntien kanssa käytävissä kehittämiskeskusteluissa selkeyttämään niiden ympäristövastuita. Henkilöstösuunnitelma Ympäristökeskus varautuu tekemään vuoden 2018 aikana selvityksen sopijakuntien vesiluonnosta ja palkkaa tätä varten kesäksi 2018 määräaikaisen (3 kk) ympäristönsuojelutyöntekijän. Aluehallintouudistuksen toteutuessa vuonna 2020 ympäristökeskuksesta siirtyy terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköistä suoraan tehtäväsidonnaisesti 25 palvelussuhdetta maakuntaan. Tämän lisäksi tukipalveluista (so. ympäristökeskuksen hallinnon tulosyksikkö) voi siirtyä maakuntaan 1-2 palvelussuhdetta. Palvelusuunnitelma KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Tulosalue Vastuuhenkilö: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki Tavoitteet Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintaa vuonna 2018 ohjaavat seuraavat ympäristökeskuksen strategiaa täydentävät tavoitteet. Myös sellaiset palvelusitoumukset ja toiminnalliset päämäärät, joille palvelusuunnitelmassa ei ole asetettu erillisiä tavoitteita, ovat ympäristökeskuksen toimintaa ohjaavia. Hallinto ( ) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö: ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus)

7 1. Ympäristökeskuksen ja sopijakuntien välistä yhteistyötä on kehitetty kuntakohtaiset palvelutarpeet huomioon ottaen. Ympäristökeskus käy sopijakuntien kanssa vuosittain kuntakohtaiset kehittämiskeskustelut, joissa esitetyt arviot yhteistyön toimivuudesta esitetään ympäristökeskuksen vuosiraporteissa. Ympäristövalvonta ( ) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö: ympäristövalvontapäällikkö Katariina Serenius Ympäristökeskus tuottaa palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti. (palvelusitoumus) 2. Ympäristövalvonnan prosessit ovat tehokkaita, tehtävät on riskiperusteisesti priorisoitu ja käytössä on tehokkaat työkalut. - Toimiva asiakastieto- ja paikkatietojärjestelmän käyttöönotto on tehty vuoden 2018 loppuun mennessä. Ympäristökeskus toimii ratkaisukeskeisesti ja yhteistyöhakuisesti. (palvelusitoumus) 3. Ympäristövalvonnassa on mahdollista hyödyntää sähköistä asiointia. - Sähköisesti toimitettujen hakemusten määrä. Ympäristönsuojelu ( ) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen Keski-Uudellamaalla toimitaan vastuullisesti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. (toiminnallinen päämäärä) 5. Keski-Uusimaa on ilmastovaikutuksiltaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Alueen ominaispäästöt ovat pienentyneet 33 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. - Kuntien kestävää kehitystä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta tukevaa ekotukihenkilökoulutusta jatketaan ja laajennetaan vuoden 2018 aikana. Ekotukihenkilöiden ja seurattavien pilottikiinteistöjen määrä KUUMA-alueella vuonna Julkaistaan Ilmastokatsaus 2018, joka seuraa ja vertailee Keski-Uudenmaan kuntien ilmastotyön etenemistä sekä päästö- ja energiasäästötavoitteiden toteutumista. Keski-Uudenmaan ympäristön tila ei heikkene, ja monella osa-alueella ympäristön tila on parantunut. (toiminnallinen päämäärä) 6. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus edistää kuntien ja muiden toimijoiden ympäristövastuullista toimintaa. - Alueen ympäristövastuullisia toimijoita kannustetaan Keski-Uudenmaan ympäristöpalkinnolla. - Jatketaan Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla -hanketta Tuusulanjärven valuma-alueella ja Mäntsälässä sekä laajennetaan toimintaa Nurmijärvelle.

8 Terveysvalvonta ( ) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö: terveysvalvonnan päällikkö Miia Suurkuukka Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 7. Terveysvalvonta valmistautuu maakuntaan siirtymiseen käsittelemällä asiaa yksikkökokouksissa ja osallistumalla Uudenmaan maakunnan ympäristöterveydenhuollon valmistelutyöhön. - Asiaa käsitellään kaikissa terveysvalvonnan yksikkökokouksissa vuonna 2018 ja valmistelussa tarvittavat aineistot toimitetaan ajoissa maakunnan valmisteluorganisaation käyttöön. Eläinlääkintähuolto ( ) Tulosyksikkö Vastuuhenkilö: eläinlääkintähuollon päällikkö Maija Kallioniemi Ympäristökeskus toimii joustavasti ottaen huomioon asiakkaidensa ja sopijakuntien tarpeet. Ympäristökeskus on seudullisesti tunnettu ja siellä on helppo asioida. (palvelusitoumus) 8. Eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua edistetään. Eläinsuojelutarkastus tehdään aina epäiltäessä puutteita eläinten pidossa tai hyvinvoinnissa. Uusintatarkastus tehdään annettujen määräysten noudattamisen valvomiseksi. Ympäristökeskus kehittää aktiivisesti toimintaansa ja eritystilannevalmiuttaan sekä työntekijöiden osaamista muuttuvissa olosuhteissa. (palvelusitoumus) 9. Eläinlääkintähuollossa toteutetaan kehityskeskusteluissa sovittuja koulutustavoitteita. Jokainen yksikön työntekijä osallistuu ammatillisiin koulutuksiin. Palvelusuunnitelman painopisteet vuosille ja keskeiset muutokset toiminnassa Ympäristökeskuksen palvelut vuonna 2018 pohjautuvat ympäristökeskuksen strategialle , joka uudistetaan vuoden 2018 aikana. Ympäristökeskuksen toiminta vuosina painottuu aluehallintouudistuksen ja sen seurauksena tehtävän ympäristökeskuksen uudelleenorganisoinnin läpivientiin. Ympäristöterveydenhuollon (so. terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto) siirtyminen vuonna 2020 maakunnan järjestettäväksi muuttaa oleellisesti ympäristökeskuksen palvelurakennetta.

9 Tunnusluvut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (1000 ) euro TS (1000 ) TP 2016 MTA 2017 TA TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Tuloarviot ja määrärahat ja sitovat erät Selite TP 2016 TA 2017 MTA2017 TAE 2018 TA 2018 TS2019 TS2020 TS2021 TS2022 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE S* Määrärahan muutos % 5,5 % 5,5 % -0,2 % -0,2 % 0,5 % -55,2 % 0,5 % 0,5 % Määrärahan muutos euroina S* = sitova taso

10 Määrärahamuutokset TA TA 2018 (miinus = menojen lisäys/tulojen vähennys, plus = menojen vähennys/tulojen lisäys) Menojen muutokset (1 000 euroa): Henkilöstökulut 28 Palvelujen ostot 1 Aineet ja tarvikkeet -5 Vuokrat -16 Muut toimintakulut 0 Yhteensä 7 Sopijakuntien maksuosuudet 2018: Sopijakunta Euroa/v Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Yhteensä