SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: JUVA Kuntayhtymän nimi: Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Toimintayksikön nimi Vanhus- ja vammaispalvelut / Päivätoiminta Juva Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen JUVA Sote -alueen nimi: Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Päivätoiminta tarjoaa kuntouttavaa päivätoimintaa vanhuksille ja vaikea vammaisille. Toimintayksikön katuosoite Sairaalatie 6 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Päivi Valkonen Postitoimipaikka JUVA Puhelin Sähköposti paivi.valkonen@essote.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kuntouttavan päivätoiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaan arkea, hyvinvointia ja kotikuntoisuutta yhdessä asiakkaan itsensä kanssa. Keskeisimpänä tehtävä on asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen niin, että asuminen kotona onnistuu turvallisesti mahdollisimman pitkään. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen, palveluohjaus ja ennakoiva työ ovat myös työn keskiössä. Arvot ja toimintaperiaatteet Kuntouttavassa päivätoiminnassa toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, tasavertaisuus, asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksilöllinen ja arvostava kohtelu sekä asiakkaan omatoimisuuden tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin asiakkaan omat voimavarat huomioiden. Asiakkaan ja hänen omaisensa/ läheisensä osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin mahdollistetaan ja asiakkaan omia toiveita kuntouttavan toiminnan suhteen pyritään noudattamaan turvallisuuden sallimissa rajoissa. RISKINHALLINTA Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnan työnjako Päivätoiminnassa toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan niin, että mahdolliset epäkohtia ja uhkaa aiheuttavat tilanteet pystyttäisiin tunnistamaan ennakolta, jolloin näitä riskejä on mahdollisuus ehkäistä ja korjata. Ennaltaehkäisyn toimenpiteitä ovat ohjaus, neuvonta, riittävä suojavarustus sekä valvonta. Riskinhallinta sisältää asiakkaaseen, työntekijöihin, toimintaan ja työtapoihin sekä työympäristöön liittyvät osa-alueet. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riski- ja vaaratilanteet. Usein toimintaan liittyvät epäkohdat, riskit ja laatupoikkeamat, tai niiden mahdollisuus tulevat esille päivittäisissä raportointitilanteissa. Riski- ja vaaratilanteet käsitellään myös päivätoiminnan palavereissa. Tarvittaessa tapausten käsittelyssä käytetään apuna työterveyshuollon sekä työsuojelun palveluja. Riskien hallintaa raportoidaan myös HaiPro-järjestelmän avulla. Huolehditaan henkilöstön täydennyskoulutuksesta on tullut voimaan ilmoitusvelvollisuus, mikä tarkoittaa että jokaisella sosiaalihuollon työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus, jos huomaa epäkohtia ja riskejä asiakkaan hoitoon liittyvissä tilanteissa tai turvallisuudessa asiakaskohteessa tai muualla työpaikalla. (intra) Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista 1. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Henkilökunta tekee kaikista läheltä piti tilanteista tai asiakkaalle tapahtuneista poikkeamatilanteista sähköisesti ilmoituksen ja lähettää sen lähiesimiehen käsiteltäväksi. Lääkepoikkeamissa otetaan lisäksi suoraan yhteys lääkäriin toimintaohjeiden saamiseksi. HaiPro ohjelmalla tehdään myös työtapaturma ilmoitukset. 2. Työyksikön vaarojen ja riskien arviointi tehdään Essotessa käytössä olevan riskienarviointilomakkeen avulla. Riskit arvioidaan kaikissa työpisteissä säännöllisesti kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. Riskien tunnistaminen Hyödynnetään riskien kartoituslomakkeita vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisessa ja riskien arvioimisessa. Kartoitus tehdään vähintään kahden vuoden välein. Kartoituksen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma ja seuranta-aikataulu. Myös toimenpideohjelma päivitetään kahden vuoden välein, lisäksi työsuojelutoimikunta kartoittaa toimintayksikön riskitekijät säännöllisesti. Vaaratilanteista tehdään aina kirjallinen ilmoitus. Kirjallinen ilmoitus käsitellään ensin toimintayksikössä esimiehen johdolla, jonka jälkeen asia viedään tarvittaessa työterveyshuollon ja työsuojelun tietoon. 2

3 Riskien käsitteleminen 1. Yksikön esimies käsittelee HaiPro ilmoitukset ja käy ne säännöllisesti läpi yhdessä henkilökunnan kanssa yksikön henkilökuntapalavereissa. Poikkeamatilanteet, jotka vaativat johdon toimenpiteitä, lähetetään jatkokäsittelyyn ohjelmaan nimetyille vastuuhenkilölle. Tieto ilmoituksesta menee myös organisaatiossa vastuualueittain nimetyille henkilöille. Haittatapahtumat kirjataan potilastietojärjestelmään ja asiakkaaseen sekä hänen läheiseensä otetaan mahdollisimman pian yhteyttä tapahtuman jälkeen ja sovitaan menettelytavasta heille sopivalla tavalla. Asiakkaalle ja hänen läheiselleen annetaan ohjeistus muistutusja kantelumenettelystä. 2. Työpisteiden vaarojen ja riskien arvioinnissa esille nousseiden riskien osalta tehdään toimenpideohjelma ja seuranta-aikataulu jokaiseen työyksikköön. Toimenpideohjelma päivitetään vuosittain.. Korjaavat toimenpiteet ja tiedottaminen Mikäli riskitilanne uhkaa asiakkaan tai työntekijän turvallisuutta tai terveyttä, tilanteeseen reagoidaan viipymättä. Ratkaisu ongelmaan pyritään saamaan moniammatillisena yhteistyönä mm. asiakkaan ja työntekijän, esimiehen, lääkärin, turvapalveluiden tai sosiaalityöntekijän kanssa. Työntekijöihin kohdistuvia riskejä selvitellään yhteistyössä myös työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Haittatapahtumista keskustellaan yksikön henkilökuntapalavereissa ja mietitään yhdessä vaihtoehtoista toimintatapaa, mikä estäisi tapahtuman toistumisen. Lääkepoikkeamat, läheltä piti tilanteet ja vaaralliset tilanteet käydään aina läpi henkilökunnan kanssa. Tuolloin annetaan lisäohjeita sen mukaan millaisia tilanteita on ollut ja miten niihin voidaan paremmin varautua tulevaisuudessa. Essoten työsuojelupäällikkö ohjeistaa yleisellä tasolla työyksiköiden riskien arvioinnista ja palvelupäällikkö vastaa siitä, että lähiesimiehiä on ohjeistettu sekä koulutettu riskien arviointiin ja toteuttavat riskien hallintaa sovituilla menettelytavoilla. Riskien arvioinnista vastaa aina kunkin yksikön lähiesimies ja riskienhallintaa toteuttaa koko työyhteisö. Täydennyskoulutusta järjestetään säännöllisesti turvallisuuteen liittyen. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Käytössä on omavalvonnan matriisi, jossa on nimetty valvonnasta vastaavat. Vanhus- ja vammaispalveluiden päivätoiminnan valvontavastuu on palvelupäälliköllä. Omavalvontasuunnitelman suunnittelu, seuranta ja vastaavan henkilön yhteystiedot Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja silloin, kun yksikön toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Kotihoidon esimies yhdessä henkilökunnan kanssa huolehtii omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta. Esimiehen yhteystieto: Omavalvontasuunnitelman julkisuus Omavalvontasuunnitelma on esillä kotihoidon toimistolla sekä Essoten nettisivuilla; tietoa meistä, valvonta ja omavalvontasuunnitelmat. NETTIOSOITE 3

4 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Palvelutarpeen arviointi Uusien asiakkaiden palvelutarpeen arviointi tehdään palveluneuvon toimesta. Palveluneuvon palveluohjaajat tai tarvittaessa muistikoordinaattori kartoittavat asiakkaan avun tarpeen. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan kohtuullisessa ajassa, 75- vuotta täyttävien sekä ylintä hoitotukea saavien kohdalla 7 vrk sisällä. Kiireelliset palvelutarpeen arvioinnit tehdään välittömästi. Palvelutarpeen arvioinnissa kartoitetaan laajasti asiakkaan toimintakyky ja kiinnitetään huomiota tunnettuihin riskitekijöihin ja suunnitellaan palveluita myös ennalta ehkäisevästi. Palvelutarpeen arvioinnissa apuna käytetään mittareita, joita ovat RAVA, MMSE, GDS-15, MNA ja AUDIT. Asiakkaan suostumuksesta myös läheinen voi osallistua palvelutarpeen arviointikäynnille, mikä etenkin muistisairaan asiakkaan toimintakyvyn selvittämiseksi on tärkeää. Kartoituskäynnin perusteella aletaan laatia palvelusuunnitelmaa. Tarvittaessa asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Päivätoiminnan hoitaja laatii yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa läheisen/edustajansa kanssa hoito- ja palvelusuunnitelman, kun asiakas tulee päivätoiminnan piiriin. Suunnitelma annetaan asiakkaalle kirjallisena. Hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään kahdesti vuodessa sekä aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen tai palveluiden muuttuessa. Tarvittaessa asiakkaan luvalla läheinen voidaan pyytää osallistumaan palvelutarpeen arviointiin. Läheisillä on tärkeä rooli asiakkaan tilanteen kuvaamisessa. Läheisiltä saadaan usein hyvää taustatietoa esimerkiksi muistisairaan henkilön toimintakyvystä, mieltymyksistä ja tavoista. Hoito- ja palvelusuunnitelma on kattava selvitys asiakkaan toimintakyvystä ja voimavaroista sekä yhdessä sovituista asioista ja suunnitelluista kuntouttavan päivätoiminnan palveluista. Hoito- ja palvelu-suunnitelmassa on kirjattuna, mitä asioita päivätoiminnassa toteutetaan, mihin asiakas kykenee itse ja mitä palveluita toteutetaan esim. omaisten, vapaaehtoistoimijoiden tai yksityisten palveluntuottajien toimesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan myös asiakkaan omat sekä läheisten toiveet hoitonsa suhteen. Hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta asiakkaalle laaditaan palvelu- ja maksupäätös. Päätös perustuu eri lakeihin sekä palvelusuunnitelmaan ja se tehdään maksutaksan mukaisesti. Päätös lähetetään tiedoksi asiakkaalle tai hänen läheiselleen/edustajalleen. Päivätoiminnan asiakasmaksut vahvistetaan vuosittain. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Kuntouttavassa päivätoiminnassa pyritään aina noudattamaan yksilöllisyyttä ja antamaan asiakkaille mahdollisuus päättää itseään ja hoitoaan koskevista asioista hoidon suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Käytännön työssä asiakkaan itsemääräämisoikeutta huomioidaan päivätoiminnassa mm. päivärutiinien yhteydessä mahdollisuuksien mukaan (mm. ateriarytmi, ruokalepo). Mikäli asiakkaan päätös hoitoonsa liittyen voi heikentää hänen terveyttään, keskustellaan lääkärin kanssa hoitolinjoista. Asiakkaan omat toiveet ja tahto kirjataan potilastietojärjestelmään Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt Asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Päivätoiminnassa asiakkaalla voi olla tarvittaessa käytössään kulunvalvonta. Kulunvalvontaa käytetään harkinnan mukaan ainoastaan silloin, jos se on välttämätöntä asiakkaan turvallisuuden kannalta. Päivätoiminnan asiakkaita kannustetaan tekemään edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto, silloin kun he ovat oikeustoimikelpoisia. 4

5 Asiakkaan asiallinen kohtelu Asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 :n mukaisesti sosiaalihuollon henkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakkaaseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua, joka voi olla fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Esimerkiksi asiakasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Työntekijän tulee tällöin täyttää ilmoituslomake ja toimittaa se esimiehelleen, joka puolestaan toimittaa sen eteenpäin sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle ESSOTESSA (Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus ohje). Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Toimenpiteet epäkohdan poistamiseksi tulee aloittaa viipymättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asiakkaalle ja hänen omaisilleen kerrotaan mahdollisuudesta tehdä epäasiallisesta kohtelusta, haitasta tai muusta vaaratilanteesta muistutus tai kantelu. Asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa järjestään tarvittaessa palaveri asian läpikäymiseksi. Tarvittaessa asiakasta/läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Essoten verkkosivuilla on sähköinen palautekanava, jota myös voi käyttää. Tilanteisiin puututaan välittömästi, kun tieto tapahtuneesta saadaan. Tilanteesta tehdään kirjallinen muistio, osapuolet haastatellaan suullisesti ja asiat kirjataan ylös. Kirjataan myös tarvittavat työnjohdolliset toimenpiteet riippuen tilanteesta. Potilasturvallisuussuunnitelmassa on myös kuvattu käytäntöä, jossa asiakkaaseen kohdistuu esim. hoitovirhe Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Palautteen kerääminen Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään säännöllisesti sekä asiakkaille että läheisille 2 vuoden välein. Tehty 12/2017. Palautetta voi antaa suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Kaikki palaute huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Sähköinen palaute välittyy järjestelmän kautta kotihoidon/päivätoiminnan esimiehelle. Kirjallisen palautteen voi antaa päivätoiminnan työntekijälle tai laittaa postin kautta. Palautteet käsitellään yksikön palavereissa ja niiden pohjalta tarkistetaan ja kehitetään toimintaa yhdessä henkilökunnan ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakkaan oikeusturva Muistutus lähetään osoitteella: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Ky, Kirjaamo, Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Muistutukset toimitetaan kirjaamosta toiminnasta vastaavalle virkamiehelle sekä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Sosiaali- ja potilasasiamies Taija Liukkonen Puh: Mikkelin hyvinvointikeskus Porrassalmenkatu Mikkeli taija.liukkonen@essote.fi Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä sekä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5

6 Yksikön toimintaa koskevien muistutusten, kanteluiden- ja muiden valvontapäätösten käsittely ja huomioiminen toiminnan kehittämisessä Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) tarkoituksena on muun ohella edistää asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisessa että yksityisessä sosiaalihuollossa. Lain 23 mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) korostetaan potilaan oikeutta laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Lain 10 mukaan terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutuksen tavoitteena on tarjota potilaalle helppo ja joustava keino esittää mielipiteensä hoitoyksikölle. Samalla hoitoyksikölle tarjoutuu mahdollisuus korjata tilanne nopeasti. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Muistutukseen annetaan kirjallinen vastaus noin neljän viikon kuluessa. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutuksen tekemisessä Sähköiset asiakaspalautelomakkeet löytyvät osoitteesta: an hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus. Muistutukset osoitetaan keskitetysti Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän kirjaamoon, josta ne toimitetaan edelleen asianomaisille esimiehille sekä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Johdon sihteereillä on ajan tasalla oleva luettelo niistä viranhaltijoista, jotka antavat ratkaisuja ko. asiakaslain ja potilaslain mukaisiin muistutuksiin. Muistutukseen annettavan ratkaisun allekirjoittaa ratkaisun antajan lisäksi tämän lähin esimies. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 10 :n tarkoittamissa muistutuksissa toisena allekirjoittajana on kuitenkin aina palvelutuotantoyksikön johtava lääkäri. Ratkaisu lähetetään tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle. Muistutusmenettelyssä on kuitenkin syytä korostaa, että asiakkaita tulee aina ensisijaisesti ohjata selvittämään tilannetta heidän asiaansa hoitaneiden henkilöiden tai esimiesten kanssa heti, kun ongelmia ilmenee. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, toimintayksikön henkilökunnan ja sosiaali- ja potilasasiamiehen on autettava asiakasta ongelmien selvittelyssä ja tarvittaessa muistutuksen tekemisessä. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutuksen asianmukainen käsittely on osa palvelujen hyvää laatua ja laadun kehittämistä. Palvelupäällikkö sekä yksikön esimies antavat muistutukseen selkeän ja asiallisen vastauksen, josta on käytävä ilmi mm. mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia on ratkaistu. Ratkaisu perustellaan selkeästi. Muistutukseen vastataan 1-4 viikon kuluessa. 6

7 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta Kuntouttavassa päivätoiminnassa asiakkaan kuntoutus, hoito ja huolenpito toteutetaan asiakasta kunnioittavalla aidolla kohtaamisella ja kuntouttavalla työotteella huomioiden asiakkaan omat jäljellä olevat voimavarat. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaan on yksilöllisesti kirjattu, millä keinoilla kunkin asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpidetään. Hoitotyötä toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa, ei asiakkaan puolesta. Hoitajat kannustavat asiakkaita omatoimisuuteen osallistumisessa ja kaikissa mahdollisissa päivittäisissä toiminnoissaan mm. hygieniaan, ravitsemukseen, pukeutumiseen ja liikkumiseen liittyen. Kuntouttavan päivätoiminnan asiakkaat mm. ruokailevat päivittäin yhteisesti ruokasalissa, mikä osaltaan tukee liikuntakyvyn säilymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Asiakkaille pyritään järjestämään kuntouttavaa ja kotikuntoisuutta tukevaa ryhmätoimintaa heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan moniammatillisesti. Palveluohjausta toteuttavat kaikki asiakastyötä tekevät toimijat. Asiakkaan toimintakykyä ja sen muutoksia seurataan säännöllisesti päivätoimintakäyntien yhteydessä. Käytössä on myös yhteisesti sovittuja mittareita toimintakyvyn seuraamiseksi ja mm. RAVATAR tehdään päivätoiminnan asiakkaille säännöllisesti kahdesti vuodessa sekä toimintakyvyn muuttuessa tai palveluita haettaessa välilläkin. Toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttaa toimintaa koskevat tavoitteet on kirjattu kunkin asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan pääasiassa henkilökunnan suorittaman havainnoinnin perusteella sekä kirjauksilla potilastietojärjestelmään Ohjattua ryhmätoimintaa käy päivätoiminnassa ohjaamassa myös vapaaehtoistoimijat ja ulkopuoliset toimijat. Ravitsemus Hyvä ravitsemustila on merkittävässä roolissa ikäihmisen toimintakyvylle ja kotona pärjäämiselle. Asiakasta ohjataan ja tuetaan ravitsemuksessa hänen tarpeittensa mukaisesti ikäihmisten ravitsemussuositukset huomioiden. Kuntouttavassa päivätoiminnassa arvioidaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa asiakas ohjataan esim. ateriapalvelun piiriin. Asiakkaan painoa seurataan yksilöllisten tarpeiden/ ohjeiden mukaan. Ikääntyminen aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, jotka vaikuttavat ikäihmisen ravitsemustilaan sekä siitä huolehtimiseen. Ruokahalu voi heikentyä erilaisten sairauksien vuoksi, mm. muistisairaudet voivat aiheuttaa näläntunteen katoamisen tai ihminen ei yksinkertaisesti muista ruokailla. Maku- ja hajuaisti muuttuvat ikääntymisen myötä ja fyysinen toimintakyky vaikuttaa kykyyn hankkia tai valmistaa aterioita. Suun ja hampaiden kunnolla voi olla vaikutusta ruuan koostumukseen. Ruoka-valio voi muuttua niin yksipuoleiseksi, että se vaikuttaa vahingollisesti ikäihmisen terveydentilaan. Päivätoiminnan henkilökunnan on tärkeää pystyä tunnistamaan asiakkaan yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet ja pyrkiä tukemaan ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvää ravitsemustilaa. Henkilökunta ohjaa ja tukee asiakkaita ateriointiin ja ravitsemukseen liittyen sekä antaa käytännön opastusta ruokailuun liittyvissä valinnoissa terveydelliset seikat huomioon ottaen. 7

8 Hygieniakäytännöt Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin on kirjattu, miten kunkin asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan. Asiakastyössä käytetään työnantajan hankkimia suojavaatteita. Hoitotoimenpiteissä käytetään tarvittaessa suojakäsineitä. Toimisto- ja yleisissä tiloissa siivouksen hoitaa Tukipalvelujen ruoka- ja puhtauspalveluyksikön henkilökunta. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaisesti. Riskijätteiden käsittelystä on erillinen ohje. Terveyden- ja sairaanhoito Kiireellinen hoidontarve: Arkisin virka-aikana otetaan tarvittaessa ensisijaisesti oman alueen lääkäriin tai hyvinvointikeskuksen päivystävään lääkäriin. Hyvinvointikeskuksen päivystyksen ollessa auki, soitetaan päivystävälle lääkärille Juvalla. Kiireellinen vastaanotto ma-to , pe ja la Ensihoidon hoidontarpeen arvioinnit soitetaan 112 kautta. Ensihoito konsultoi tarvittaessa lääkäriä. Ensihoidon suorasta numerosta voi henkilökunta pyytää esim CRP tms. vierihoitomittausta. Kiireettömissä tapauksissa asiat voi hoitaa oman alueen hoitaja/lääkärityöparin kautta konsultaatioajoilla, puhelimitse tai ns. piikkiviestien kautta. Myös muistihoitajaa ja kotihoidon sairaanhoitajia voi tarvittaessa konsultoida. Suun terveydenhuollon palveluihin tilataan ajat yhdestä numerosta. Päivätoiminnan lähihoitajat vastaavat asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta sekä lääkärin määräaikaiskontrollien toteutumisesta. Käyntiä edeltävät kokeet, seurannat, tarvittavat testit huolehditaan päivätoiminnassa lähihoitajien toimesta. Hoitaja tekee käyntiä varten yhteenvedon asiakkaan toimintakyvystä sekä mahdollisista ongelmista. Pitkäaikaissairaiden säännöllisten kontrollien ja seurantojen toteutumista valvoo sairaanhoitaja (muistikoordinaattori) ja toteutus hoidetaan yhdessä lähihoitajien kanssa. Kotihoito huolehtii omilla kirjoillaan olevien päivätoiminta asiakkaiden sairaanhoidollisen hoidon ja seurannan. Päivätoiminnassa on käytössä useita ns. talon tapoja ja ohjeistuksia mm. pitkäaikaissairauksien hoitoon ja seurantaan liittyen. Ohjeet perustuvat yleisesti hyväksyttyihin Käypä-hoito ohjeisiin. Lääkehoito Päivätoimintaan on laadittu lääkehoitosuunnitelma sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito- oppaan mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmaan on kirjattu lääkehoidon toteuttamisen periaatteet lääkehoitoon liittyvä vastuunjako, sekä vaatimukset lääkehoidon turvalliseen toteuttamiseen liittyen. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain ESSOTEn yhteisen linjan mukaisesti ja muutostilanteissa tarvittaessa useammin. Jokainen lääkehoitoon osallistuva työntekijä on velvoitettu suorittamaan LOVE lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvät tentit ja tarvittavat näytöt viiden vuoden välein. Päivätoiminnassa jokainen lääkehoitoa toteuttava työntekijä on vastuussa lääkehoidon toteuttamisesta omalta osaltaan. Vanhus- ja vammaispalveluiden ylilääkäri vastaa lääkehoidosta kokonaisuudessaan. Essoten yleinen lääkehoitosuunnitelma on luonnosvaiheessa, päivitettävänä. Päivätoiminnan/kotihoidon esimies valvoo henkilökunnan lääkehoitolupien voimassaoloa ja tekee tarvittavat toimenpiteet, jotta lääkehoitoon osallistuvan henkilökunnan lupa-asiat ovat kunnossa. 8

9 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Asiakastiedot pidetään potilastietojärjestelmässä ajan tasalla sekä huolehditaan, että asiakkaan tilanteesta löytyy riittävää ja oikeanlaista tietoa hänen toimintakyvystään sekä terveydentilastaan. Yhteistyökumppaneihin pidetään yhteyttä tarpeen mukaisesti sähköisesti sekä yhteistyökokouksin. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat palveluohjaajat, sas-työryhmä, omaiset ja muut terveydenhuollon toimijat. Alihankintana tuotetut palvelut Omavalvontasuunnitelmat vaaditaan kaikilta alihankintana tuotettujen palveluiden tuottajilta. Alihankintana tuotettujen palveluiden toteutumista ja palautteita seurataan säännöllisesti ja epäkohtiin puututaan välittömästi. ASIAKASTURVALLISUUS Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Päivätoiminnan asiakasturvallisuudesta vastaa päivätoiminnan/kotihoidon esimies yhdessä päivätoiminnan työntekijöiden kanssa. Päivätoiminnan henkilökunta ilmoittaa lääkärille asiakkaan mahdollisesta edunvalvonnan tarpeesta tai tekee itse ilmoituksen maistraatille mahdollisesti edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Päivätoiminnalla on myös vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Ilmoitus toimitetaan palveluohjaajalle. Päivätoiminta on velvollinen ilmoittamaan paloturvallisuusriskeistä palo- ja pelastuslaitoksen yhteyshenkilölle, palomestarille. Tarvittaessa ilmoitus tehdään myös terveystarkastajalle. Päivätoiminnassa on valmiussuunnitelma poikkeusoloja varten, siinä on määritelty toimintaohjeet mm. myrskyvahinkojen, sähkökatkojen tms. varalle. Päivätoiminnalla on ajantasainen riskiarviointi mahdollisesti avun tarpeessa olevista päivätoiminnan asiakkaista esim. pitkän sähkökatkon varalta. Päivätoiminnan työntekijöille järjestetään vuosittain alkusammutusharjoitus sekä toimitilojen palo- ja pelastusharjoitus. 9

10 Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Päivätoiminta palvelua annetaan tällä hetkellä arkisin klo 8-15 välillä. Päivätoiminnassa työskentelee 2 lähihoitajaa. Kuntoutuksen fysioterapeutin toimesta järjestetään kuntosalijumppa päivittäin. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kotihoidon työntekijöiden, lääkärien, muistikoordinaattorin ja Palveluneuvon työntekijöiden kanssa. Päivätoiminnan esimies toimii myös kotihoidon esimiehenä. Päivätoiminnan sijaisuudet äkillisissä ja pidempiaikaisissa poissaoloissa suunnitellaan varahenkilöstöyksikön kanssa, näin turvataan koulutetun työvoiman saanti. Äkilliset 1-3 päivän poissaolot järjestellään pääsääntöisesti omalla resurssilla Rekrytointiyksikön ohjeen mukaan. Resurssien salliessa sijaistukset hoidetaan kotihoidon työntekijöiden toimesta. Henkilöstön perehdyttäminen ja täydennyskoulutus Päivätoiminnan/kotihoidon esimies pitää alkuinfon perehdytyslomakkeen mukaisesti. Työntekijät ovat velvollisia perehdyttämään ja ohjaamaan uutta työntekijää ja opiskelijoita. Yksiköstä löytyy perehdytyskansio, josta löytyy ajantasaiset ohjeet ja suunnitelmat toimintaan. Lisäksi Essoten intrassa ja potilastietojärjestelmässä on päivitetyt ohjeet sekä ajantasainen tieto työntekijöille. Jokaisen työntekijän sähköisellä työpöydällä on suora näkymä Intran tärkeimpiin ja ajankohtaisempiin tietoihin. Vanhus- ja vammaispalveluissa tehdään vuosittainen koulutussuunnitelma. Siinä on huomioitu jatkuvina pakolliset koulutukset, kuten ensiapu, palo- ja pelastuskoulutus, lääkehoitokoulutus, nostot ja siirrot sekä pakolliset verkkokoulutukset. Kehityskeskustelujen yhteydessä käydään täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumista läpi ja henkilökohtaista tarvetta ja/tai kiinnostusta täydennyskoulutukseen liittyen. Työntekijöillä tulee olla suoritettuna Navisec-tietoturvatesti, potilasturvallisuutta taidolla sekä Kanta.fi-sivuston earkisto ja eresepti-testit. Salassapito- ja tietoturvasitoumuslomakkeeseen otetaan allekirjoitus lukemisen jälkeen. Tavoitteena on jokaisen työntekijän osallistuminen koulutuksiin vähintään 2-3pv/v. Koulutuksia on tarjolla sisäisenä ja ulkoisena koulutuksena. 10

11 Toimitilat Päivätoiminnan tilat ryhmätoiminta-, toimisto- ja sosiaaliset tilat sijaitsevat Sairaalatie 6, Juva. Teknologiset ratkaisut Päivätoiminnan asiakkailla on käytössä tarvittaessa turvapuhelin. Turvapuhelimien hälytykset menevät turvapuhelinhälytyskeskukseen ja sieltä tulee tarvittaessa yhteydenotto kotikäyntiä varten kotihoidon päivystyspuhelimeen. Yhteydenotto voi mennä suunnitellusti myös esim. omaiselle tai muuhun sovittuun paikkaan tai hälytyksen vastaanottajan arvion perusteella myös esim. ensihoitoon. Tähän turvapuhelimeen voidaan kytkeä ovi- ja palohälyttimiä. Asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden toimivuudesta vastaa kotihoito yhdessä palveluohjaajien kanssa ja mm. sähkökatkojen jälkeen niiden toimivuus varmistetaan palveluohjaajan tai kotihoidon työntekijöiden toimesta. Turvahälytykset on kotihoidossa keskitetty tulemaan päivystyspuhelimen kautta ja puhelin on ympäri vuorokauden etukäteen sovitulla työntekijällä. Ellei hän itse pysty hoitamaan hälytystehtävää, niin hän huolehtii, että paikalle menee joku toinen työntekijä. Hälytyksen vastaanottaja varmistaa jälkikäteen, että asia on tullut hoidettua. Käytössä on myös hyvinvointi- ja aktiivisuusrannekkeen kautta toimiva turvapuhelinhälytys, tuolloin asiakkaan yhteydenotto tulee suoraan kotihoidon päivystyspuhelimeen, johon on asennettu myös laitteen mobiiliversio. Asiakkaan aktiivisuutta voidaan seurata rannekkeen tuottaman hyvinvointitiedon avulla ja järjestelmään voidaan asentaa automaattisia hälytyksiä aktiivisuuden muuttuessa. Lisäksi asiakkailla on tarvittaessa käytössä paikantava gsm-ranneke. Kaikki turvalaitteet tilataan palveluohjaajan kautta. Joko palveluohjaaja tai kotihoidon työntekijä asentaa laitteen asiakkaan kotiin ja opastaa sen käytössä. Juvakodin palvelutalossa on tallantavia valvontakameroita, niiden avulla turvataan talossa asuvien sekä vierailevien henkilöiden turvallisuutta. Palvelutalon tehostetun palveluasumisen yksikön henkilökunta vastaa kameroiden asianmukaisesta käytöstä. Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Päivätoiminnan asiakkaalla on mahdollisuus saada käyttöönsä tarvitsemiaan apuvälineitä, mikäli ne tukevat hänen toimintakykyään ja kotona pärjäämistään. Apuvälinearviota tekee päivätoiminnan työntekijöiden lisäksi pyynnöstä kuntoutuksen fysioterapeutti, jonka kautta apuvälinehankinnat hoidetaan. Apuvälineiden huolto tapahtuu apuvälineyksikön kautta. Hoitotarvikkeita voidaan päivätoiminnan asiakkaalle antaa päivitetyn hoitotarvikejakelu ohjeen mukaan. Jos kyseessä on terveydenhuollon laitteen tai välineen käyttöön liittyvä vaaratilanne >HaiPron kautta täytetään Valviran vaaratapahtumailmoitus. Kotihoidon esimies vastaa siitä, että lainmukainen ilmoitus Valviraan tehdään, jos terveydenhuollon laite tai tarvike aiheuttaa asiakasturvallisuusriskin. Tieto turvallisuusriskistä välitetään myös vanhus- ja vammaispalvelujen johtajalle sekä palvelupäällikölle. Viallinen laite tai tarvike palautetaan tarvittaessa valmistajalle. Essoten ohje hoitotarvikejakelusta (intra) ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY Asiakastiedot kirjataan ESSOTEn yhteiseen sähköiseen potilastietojärjestelmään. Asiakastietojenkatselusta ja salassapidosta on erilliset ohjeet ja nämä kerrataan säännöllisesti henkilökunnan kanssa. Työsuhteen alkaessa jokainen allekirjoittaa salassapito- ja tietosuojakaavakkeet. Lisäksi henkilökunta suorittaa Navisec-tietosuojakoulutuksen sekä Kanta.fi- ja ereseptikoulutukset. Henkilökunta sitoutuu salassapitovelvollisuuden ja Essoten yleisen sosiaalisen median ohjeistuksen noudattamiseen. Essoten tietoturvavastaava seuraa salassapitovelvollisuuden toteutumista säännöllisesti. Tietoturvan satunnaisotos tehdään tietohallintoyksikön toimesta 4 x vuosi. Tietosuojaseloste on nähtävillä perehdytyskansiossa. Essoten rekisteriseloste on nähtävillä Essote:n verkkosivuilla. Tietoturvaan, tietosuojaan ja tietojärjestelmien käyttöön on erillinen omavalvontasuunnitelma Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Sanna Vartia; sanna.vartia@essote.fi 11

12 9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta. Asiakkaan hoidon ja kuntouttavan toiminnan pohjana olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat vaativat jatkuvaa päivittämistä. Kehittämisen painopiste on kirjaamisessa ja yksilöllisempien tavoitteiden laatimisessa. Kuntouttavan päivätoiminnan sisältöä on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä niin että aktivoidaan asiakasta entisistä enemmän ottamaan itse vastuuta kotikuntoisuutensa ylläpitämisestä. Yhteistyötä ja verkostoitumista vapaaehtoisten toimijoiden kanssa vahvistetaan edelleen. Omavalvontasuunnitelmaa hyödynnetään kattavammin perehdytyksen välineenä työyksikössä, sekä oman toiminnan ja palvelun laadun seurannassa. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. 10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5) Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja. Paikka ja päiväys Allekirjoitus Päivi Valkonen vs. Kotihoidon/päivätoiminnan esimies 12

13 11 LÄHTEET LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUK- SIA: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet. STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille: STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi: Turvallinen lääkehoito -opas: Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä: Valviran määräys 4/2010: Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta 4dd6a85a789b Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma. 13