Paikka ja aika Kolari (Äkäslompolo, Hannukainen ja Rautuvaara) klo

Transkriptio

1 TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Dnro PSAVI/3224/2015 Paikka ja aika Kolari (Äkäslompolo, Hannukainen ja Rautuvaara) klo Läsnä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue: Erkki Kantola Sami Koivula Anna-Maria Juntunen Tarja Savela Hannukainen Mining Oy: Jouko Pakarinen Isa Källberg Maria Mäntylä Pöyry Finland Oy: Mikko Tolkkinen Kirsi Haanpää Päivi Picken Elin Siggberg Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat: Marko Kiviniemi Liisa Viitala Anu Rautiala Kolarin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Erkki Lehtoniemi (paikalla alkukokouksessa, maastossa Rautuvaarassa ja kaivosveden purkupaikassa) Sannamari Pehkonen Asia Tarkastuksen kulku Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kolari Tarkastuskokous Äkäslompolossa Kantola avasi tarkastuksen ja osallistujat esittäytyivät. Kantola kertoi ympäristö- ja vesitalousluvan prosessitilanteesta aluehallintovirastossa: Hakemuksesta annettujen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta on pyydetty hakijalta selitys (vastine), jonka määräpäivä on syyskuussa Tarkastuksessa myöhemmin todettiin, että selityksen määräpäivää jatketaan marraskuun 2017 loppuun, koska koetoiminnan tuloksia hyödynnetään selityksessä. Aikaisemmasta asianosaislistasta puuttuneille asianosaisille annetaan mahdollisuus antaa muistutus hakemuksesta. Hakemusasiakirjat ovat keskeisiltä osin käännetty ruotsiksi. Asiakirjat toimitetaan Ruotsin viranomaiselle, kun tiedot koetoiminnasta on liitetty asiakirjoihin ja ne on käännetty ruotsiksi. Natura-kuuleminen tehdään, kun tiedot koetoiminnasta on liitetty asiakirjoihin.

2 Savela totesi, että rajajokikomissio on aikonut antaa asiasta lausunnon ja Lapin ELY-keskus aikoo täydentää lausuntoaan. Nämä laitetaan selitykselle hakijalle, kun ne ovat saapuneet. Aluehallintoviraston edustajat kertoivat lisäksi edellisenä iltapäivänä tutustuneensa Kuerlinkkojen alueeseen, joka on hankealueen inventoinneissa merkitty merkittävimmäksi luontonähtävyyskohteeksi alueella (kuvaliitteen kuvat 1 4). Pakarinen kertoi hankkeen nykytilasta: Tukes on antanut kaivoslain mukaisen päätöksen. Päätöksen saatua lainvoiman maanmittauslaitos tulee suorittamaan kaivospiiritoimituksen. Hakijan arvio tälle prosessille on noin kaksi vuotta. Kaavoitusluonnos on ollut nähtävillä Kolarin kunnassa ja lausunnot siitä on annettu. Kaavaehdotus on tehty ja siitä järjestetään viranomaisneuvottelu Hakijan arvion mukaan kaavaehdotus laitetaan nähtäväksi marras joulukuussa. Osayleiskaava ja asemakaavat käsitellään samassa yhteydessä. Koetoiminnassa on kaivantojen peittäminen menossa. Alue maisemoidaan keväällä, kun maa on painunut talven aikana. Koerikastukset ovat onnistuneet hyvin ja tulokset ovat saatavilla noin kuukauden päästä. Alustavien tulosten mukaan rikaste voidaan jättää karkeammaksi kuin oli arvioitu ja rikin talteenotto on onnistunut hyvin. Hankkeen henkilöresursseja on lisätty. Hankkeen rahoitusneuvotteluja on käyty. Koivula totesi, että koetoiminnasta saadaan todennäköisesti hankkeen päästöjen ja vaikutusten kannalta olennaisia uusia tietoja. Suoritettavassa koerikastuksessa tulee kattavasti analysoida muodostuvien vesien haittaainepitoisuudet ja kemikaalijäämät. Hakijan tulee koetoiminnan tulosten perusteella tarvittaessa päivittää hakemusta vastaamaan viimeisimpiä tietoja. Lupaviranomainen harkitsee tarvetta lupa-asian uudelle kuulemiselle, mikäli koetoiminnan tuloksien perusteella hankkeen päästöt ja niiden vaikutukset muuttuvat olennaisesti. Maastotarkastus Tarkastusta jatkettiin maastossa Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella sekä kaivosvesiputken purkupisteellä. Maastotarkastuksen ensisijaisena tarkoituksena oli tutustua hankealueeseen (Hannukaisen kaivosalue, Rautuvaaran rikastushiekka-alue, vesien purkupaikka) ja sen luonnonolosuhteisiin. Tarkastetuista kohteista otetut valokuvat on esitetty valokuvaliitteessä. Kuvien yhteyteen on kirjattu kohteesta tehtyjä havaintoja ja muita kohdetietoja. Hannukaisen alueella havaittiin, että aiemman toiminnan aikana läjitettyjä sivukiviä hyödynnettiin kahden maa-ainestoimittajan toimesta. Pakarinen totesi, että kiviainetoimittajat hyödyntävät vain hyvälaatuista sivukiveä. Hänen kertoman mukaan aiemmin myös korkean rikkipitoisuuden omaavaa sivukiveä on toimitettu useisiin maanrakennuskohteisiin Ylläksen alueella. Rautiala kertoi, että Saivojärven harjualueen rajausta ollaan tarkentamassa ja harjualueen geologis-morfologiset arvot ovat muuttumassa. Kaivoksen rakenteista kuljetin ja sen huoltotie sijoittuvat alueelle. Lapin ELYkeskus täydentää myöhemmin hakemuksesta antamaansa lausuntoa tältä osin).

3 Tarkastuksella havaittiin, että välittömästi lähteen/lähteikön nro 716 yläpuolisella rinteellä oli nähtävissä selvästi useamman asumuksen/rakennuksen pohjia, muutamissa kohden lahonnutta hirsikertaa ja ainakin yhden rakennuksen nurkassa mahdollisesti uunina toiminut kivirakennelma. Myös lähteen alapuolisella suolla havaittiin yksittäisiä rakenteita. Kohdetta ei ole merkitty alueella tehtyihin arkeologisiin inventointeihin. Kohde tuhoutuisi kaivoksen rakentamisen seurauksena. Kohteen ikää ei pystytty arvioimaan, mutta todennäköisesti se oli yli 100 vuotta vanha. Jälkikäteen kartalta arvioiden kohdealue sijaitsee koordinaateissa N E Välittömästi lähteen nro 900 yläpuolella havaittiin selviä jäänteitä asumisesta. Paikalla oli muun muassa metallirakenteinen kiuas ja useampia metallisia liesirakennelmia. Lisäksi alueella oli havaittavissa raportin Hannukaisen rautakaivosalueen arkeologinen inventointi , Museovirasto, kohteen Lamujänkkä kaltainen talon pohjan pihapiiri. Kohde ei ole tuhoutumassa kaivoshankkeen seurauksena. Kohteen ikää ei pystytty arvioimaan, mutta alueella olevien kiuas- ja saapasjäänteiden perusteella se oli todennäköisesti alle 100 vuotta vanha. Jälkikäteen kartalta arvioiden kohdealue sijaitseen koordinaateissa N E Puheenjohtaja Erkki Kantola Esittelijä Tarja Savela Jakelu Liite Osallistujat Museovirasto Sakari Niemelä Valokuvaliite

4 Valokuvaliite Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen tarkastus Kuvat 1 4. Aluehallintoviraston edustajat tutustuivat Kuerjoen Kuerlinkat-nähtävyyteen Kohde sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaivospiiristä. Hanke vaikuttaa Kuerjokeen pienentämällä jossain määrin sen valuma-aluetta yläjuoksulla. Kuva 5. Näkymä aikaisemman kaivostoiminnan sivukivikasan päältä. Alueella ei oltu tehty suunnitelmallisia jälkihoitotoimenpiteitä, vaan se oli pääosin kaivostoiminnan loppumisen jälkeisessä tilassa. Aluetta käytettiin osin varastointialueena. Vanhaa sivukivikasaa ei poisteta kaivostoiminnassa, vaan se jää osaksi uutta kaivannaisjätteen jätealuetta. Taustalla näkyvä vaaleampi rinne on koelouhinnan yhteydessä poistettua pintamaata, jota oltiin parhaillaan palauttamassa täytettäviin louhosmonttuihin.

5 Kuvat 6 ja 7. Näkymä aikaisemman toiminnan sivukivialueelta Hannukaisen vanhalle kaivosalueelle. Ylemmässä kuvassa on vanha Kuervaaran louhos (noin 3,7 ha), joka on täyttynyt vedellä pohjavedenpinnan tasolle, ja maisemoimatonta sivukivialueen reunaa. Alemmassa kuvassa keskellä on koetoiminnan aikainen louhos, jota ollaan täyttämässä maanpoistomassoilla, ja sen takana osin nähtävissä alueella olevista vanhoista louhoksista suurempi, vedellä täyttynyt Laurinojan louhos (noin 12,5 ha). Pakarisen kertoman mukaan koelouhokseen ei tullut vettä maanpoistovaiheessa ennen kuin loppuvaiheessa, jossa puhkaistiin hyvin vettä läpäisevä maakerros.

6 Kuvat 8 ja 9. Laurinojaa sen keskivaiheilla, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Äkäsjoesta Laurinojan louhoksen tasalla. Oja tuhoutuisi kaivostoiminnan vuoksi. Ojassa ei nähty tarkastuskohteella kaloja, mutta sähkökoekalastusraporttien perusteella se on meritaimen lisääntymisvesistö. Kuva 10. Lähteen nro 586 aluetta Hannukaisen alueella. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan lähteen nro 586 lähdetyyppi on tihkupinta, lähde ei ole luonnontilainen ja sen huomionarvoisena lajistona on kaihelehväsammal (LC, RT) ja tihkulehväsammal (LC, RT). Kasvillisuuskartoituksen mukaan lähde 586 sijaitsee puronvarren kuusikossa. Tarkastuksella koordinaattitietojen mukaisessa kuusikossa ei havaittu lähdettä. Pohjavesipurkauma oli ilmeisesti siirtynyt noin 10 metriä etelään avoimelle alueelle tehtyyn kairareikään (kuvassa), josta purkautui tarkastuksen aikana paineellista pohjavettä. Maanpinnan taso oli todennäköisesti jonkin verran läheisen vedellä täyttyneen Laurinojan vesipinnan alapuolella. Alkuperäinen lähde on kairauksen seurauksena oletettavasti hävinnyt. Alue häviäisi kaivostoiminnan vuoksi.

7 Kuvat 11 ja 12. Lähde nro 589 Hannukaisen alueella. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan lähdetyyppi on tihkupinta eikä lähde ole luonnontilainen. Lähteen 589 osalta kartoituksissa ei ole merkintöjä erityisistä putkilokasveista tai sammalista. Tarkastuksella kohteessa oli havaittavissa avointa vesipintaa (ylempi kuva) ja selvää virtausta kohteen alapuolisella alueella (alempi kuva - mahdollinen lähdevaikutteinen noro). Lähde tuhoutuisi kaivostoiminnan vuoksi.

8 Kuvat 13 ja 14. Tulevan meluvallin kohta Lamunojantien kohdalla kuvattuna länteen Kivivuopionvaaran suuntaan (vasemmanpuoleinen kuva) ja itään Laurinojan suuntaan (oikeanpuoleinen kuva). Kuvat 15 ja 16. Tulevan kuljettimen kohta Pakasaivontien kohdalla kuvattuna länteen Saivoharjujen suuntaan (vasemmanpuoleinen kuva) ja itään kaivosalueen suuntaan (oikeanpuoleinen kuva). Kuvat 17 ja 18. Tulevan vesivarastoaltaan padon paikka Pakarovanjänkkän eteläosassa. Oikeassa kuvassa näkymä tulevan altaan suuntaan.

9 Kuvat 19 ja 20. Kivivuopionoja kuvattuna suunnitellun vesivarastoaltaan alapuolelta, noin 1,8 km. Kaivostoiminnan vuoksi Kivivuopionoja jouduttaisiin siirtämään kulkemaan osin uudessa uomassa. Uomassa ei havaittu tarkastuksella kaloja, mutta se on meritaimen potentiaalista lisääntymisaluetta. Kuvat 21 ja 22. Metsähallituksen luonnonravintolammikko Valkeajoessa kaivosalueen läheisyydessä. Lammikko ei sijaitse kaivospiirin alueella. Tarkastuksen aikana ei tullut selväksi, onko lammikko vielä aktiivisessa käytössä. Kuvat 23 ja 24. Valkeajoen ohitusuoma luonnonravintolammikolla. Uoma ei sijaitse kaivospiirin alueella.

10 Kuva 25. Laurinojan latvapuro Kuervitikon suunnitellun louhoksen eteläpäässä kuvattuna metsäautotieltä etelään. Oja kuivatetaan kaivostoiminnassa. Kuvat Lähde nro 713 Hannukaisen alueella. Lähteessä oli selvä lähdesilmä (allikkolähde) ja siitä lähti noro. Lähteen antoisuus oli tarkastushetkellä hyvä. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan se on luonnontilainen ja huomionarvoisena lajistona siinä esiintyy etelänpurosammal (LC, RT), kaihelehväsammal (LC, RT) ja purokaltiosammal (vastuulaji). Lähde jäisi kaivostoiminnassa sivukiven läjitysalueen alle.

11 Kuvat 29 ja 30. Lähde 716 Hannukaisen alueella. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan lähde on tihkupintainen ja luonnontilainen. Lähdekohteella aiemmin tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa havaittuja lajeja ovat lehtotesma ja pohjannurmihärkki. Lähteen alueelta ei ole merkintöjä erityisistä sammallajeista. Lähde jäisi kaivostoiminnassa sivukiven läjitysalueen alle. Tarkastuksella alueella oli havaittavissa useampia sammalpeitteisiä tihkupintoja, joista vesi kulkeutui alapuoliselle Laukupuolijänkkälle peitteisiä noroja pitkin. Välittömästi lähdealueen yläpuolella oli havaittavissa jäänteitä aiemmasta asutuksesta ja alapuoleisella suoalueella viitteitä suoheinän niittotoiminnasta.

12 Kuvat 31 ja 32. Lähde 718 Hannukaisen alueella. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan se on luonnontilainen. Lähdekohteella 718 aiemmin tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa havaittuja lajeja ovat pohjanhorsma, lähdehetekaali ja pohjantähtimö. Lähteen alueelta ei ole merkintöjä erityisistä sammallajeista. Tarkastuksella tehtyjen havaintojen mukaan lähde oli osin sammal- ja muun kasvillisuuden peittämä allikkolähde. Lähteestä lähti noro alapuoliselle Laukupuolijänkkälle, jossa noro hävisi maan alle joidenkin kymmenien metrien päässä lähteestä. Lähde jäisi kaivostoiminnassa sivukiven läjitysalueen alle.

13 Kuvat Lähde 900 kaivospiirin ulkopuolella kaivospiirin ja Kuerjoen välillä. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan se on alueen antoisin lähde. Lähdekohteella 900 aiemmin tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa havaittuja lajeja ovat lapinlinnunsilmä, kellosinilatva, lähdehetekaali, nurmitatar, lapinkastikka, rentukka, tupassara, pohjannurmihärkki, nurmilauha, hetehorsma, pohjanhorsma, metsäimarre, herttakaksikko, sykeröpiippu, lehtotesma, tähtitalvikki, nuokkutalvikki, vilukko, pikkutalvikki, lillukka, pohjantähtimö ja korpiorvokki. Tarkastuksella kohteella oli havaittavissa kaksi erillistä pohjavesipurkaumaa (allikkolähdettä), joista vesi purkautui voimakkaasti rinnettä alaspäin virtaaviin noroihin. Välittömästi lähteen yläpuolella oli merkkejä mahdollisen savottakämpän rakenteista ja pihapiiristä. Kaivostoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta lähteen tilaan.

14 Kuvat Rautuvaaran vanhan kaivos- ja rikastamoalueen pato, jolla Niesajoen laaksoon on rajattu rikastushiekka- ja selkeytysaltaat. Alimmassa kuvassa näkyy Rautuvaaran lakkautetun maanalaisen kaivoksen nostotorni ja rikastamorakennuksia padolta kuvattuna. Rikastushiekka on purettu altaaseen siten, että padolta on matkaa noin 600 metriä läjityksen reunaan. Hakemuksen mukaan alueelle rakennettaisiin uusi rikastamo ja allasalue otettaisiin uudelleen käyttöön vähärikkisen rikastushiekan läjitykseen. Tarkastuksen aikana Rautaruukki Oyj teki rikastushiekka-alueen sulkemistoimia. Kuva 39. Lähde nro 81 Rautuvaarassa alapadon läheisyydessä. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvän kartoituksen mukaan lähteen luonnontila on heikentynyt ja lähteessä esiintyy kaihelehväsammalta (RT, alueellisesti uhanalainen). Lähteessä on Rautaruukin toiminnan aikainen pohjavesi- tai kairausputki. Tarkastushavaintojen mukaan kyseessä on allikkolähde, josta purkautuu noro Niesajoen suuntaan. Lähde sijaitsee luokitellun pohjavesialueen reunassa. Lähde on voinut syntyä tähän kohtaan kairauksen avatessa paineelliselle pohjavedelle reitin maanpintaan. Lähde jäisi Hannukainen Mining Oy:n kaivostoiminnan seurauksena uuden selkeytysaltaan alle.

15 Kuva 40. Rautaruukin aikaisen kaivostoiminnan vanhan rikastushiekka-altaan kunnostus meneillään. Rikastushiekan päälle rakennettiin tiivistä pintarakennetta. Takana näkyy aikaisemman kaivostoiminnan nostotorni. Kuva 41. Suunniteltua uutta rikastushiekka-altaan aluetta kuvattuna Rautaruukin aikaisen rikastushiekka-altaan yläpuolelta koillisen suuntaan. Nykyisin Niesajoen laaksoon padottu vesialue toimii Ylläksen alueen jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaana, josta vedet johdetaan kanavaa pitkin rikastushiekka-altaan ohitse Niesajokeen. Allas pienenisi merkittävästi kaivostoiminnan seurauksena. Takana keskellä Yllästunturi.

16 Kuvat 42 ja 43. Ylemmässä kuvassa näkymä Muonionjoesta suunnitellusta purkupisteestä ylöspäin. Alemmassa kuvassa suunniteltu purkupisteen paikka vähän uomassa erottuvan kallionokan yläpuolella.