2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus. 1 Organisaatio Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin henkilöstömäärä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 92 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 TOIMINTAKERTOMUS

4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 Kohti parempia aikoja Talouden tasapaino oli Kotkassa vuonna 2009 toiminnan keskiössä. Jollei talous ole kunnossa, ei muu toiminta saa valtuutettujen ja kansalaisten hyväksyntää. Siksi suhtaudummekin talouden tasapainottamiseen vastuullisesti. Tältä osin työ jatkuu, sillä kattamattomat alijäämät tilinpäätöksessä ovat 10,5 miljoonaa euroa. Kaupungin henkilöstömäärä on kokonaisuudessaan vähentynyt 53 hengellä. Samalla määräaikaisen henkilöstön käytössä voitaneen nähdä noin 1,5 miljoonan euron säästö vuositasolla. Tältä osin olemme edenneet määrätietoisesti ja hyvin onnistuneetkin, mutta se vaatii meiltä jatkossa ponnisteluja. Emme voi tehdä lisää alijäämää vuonna Sen takia henkilöstö joutuu vielä kollektiivisesti osallistumaan säästötalkoisiin. Neuvottelut toimintatavoista ovat kesken. Toimintaympäristömme on suurten haasteiden edessä. Metsä- ja paperiteollisuuden tehostamistoimet maassamme jatkuvat. Näyttää siltä, että emme näe tällä alueella Kymenlaaksossa suuria investointeja. Logistiikka, Itämeri-strategia ja Helsinki-Pietari kehityskäytävä ovat otsakkeita tuleville painopisteille ja kehittämishankkeille. Kantasataman edelleen kehittäminen jatkuu. Kaupunki osti runsaalla 4 miljoonalla eurolla varastoja Stevecolta, jotta yli 20 hehtaarin aluetta voitaisiin kokonaisuutena hyödyntää heti eikä 2020-luvun jälkipuoliskolla. SRV, Skanska, Cursor ja muut tahot kaupungin lisäksi on kiinnitetty hankkeeseen. Odotamme, että viidessä vuodessa Kantasataman alueelle syntyy 50 yritystä ja 500 työpaikkaa Rubicon logistiikkakeskukseen. Samalla luovat alat, jonka toimijoita Cursorin kolmivuotisessa hankkeessa on lähes 200, odottavat alueelta toimipistettä itselleen. Merikeskus Vellamon lisäksi alueelle on syntymässä muutaman vuoden päästä aivan uudenlaista toimintaa. Meri ja satama ovat meille rakkaita. Satamamme liikenteen osalta vuosi 2009 oli tyydyttävä. Näyttää siltä, että tätä kirjoittaessa liikenne on jo lähtenyt myönteisesti kasvamaan, joskin vuoden 2008 huippulukuihin on vielä matkaa. Satamamme liikenne väheni vuoden 2008 tasosta 35 prosenttia. Satamayhtiön tilikauden tulos tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen oli euroa tilanteessa, jossa Suomen BKT putosi 7,8 prosenttia. Nordstream-kaasuputkihankkeen osana Kotkan satamaan sijoittunut Europec-yhtiön kaasuputken pinnoitustehdas on pikantti lisä kaupunkimme elinkeinopolitiikassa. Hanke on 3 5 -vuotinen ja se työllistää parisataa henkeä. Kaupunki saa hankkeesta vuokratuloja miljoonan vuodessa ja satama parisen miljoonaa eri maksuina ja taksoina. Kauan odotettu Kotkan ja Haminan satamien yhdistäminen on kuluneena vuonna edistynyt. Asiantuntijaselvitys ei saanut osakseen juurikaan vastustusta: se päätyi esittämään satamiemme yhdistämistä heti ilman välivaiheita. Meneillään on jatkoselvitys siitä, miten yhdistäminen toteutetaan. Toivoa sopii, että myönteiseen tulokseen päästään jo vuonna Muista konsernimme yhtiöistä voi erityisesti mainita kehitysyhtiö Cursorin, joka on profiloitunut hyvin alueemme muutoksen strategiseksi toteuttajaksi. Datariinan rakentaminen oli takavuosien menestystarina samoin kuin Eagle-rakennuksen toteuttaminen. Nyt Summan teollisuusalueen jatkojalostaminen Googlen ja tuulivoimateollisuuden käyttöön on oiva esimerkki vahvasta innovaatiokyvystä ja uuden osaamisen saamisesta alueelle. Tämä jos mikään hyödyttää koko Etelä-Kymenlaaksoa. Ilahduttavaa on myös havaita Kymi Sinfoniettan ja kaupunginteatterin vahva panos vuoden aikana. Katsojamäärät kehittyivät mukavaan suuntaan lisäten kaupunkimme viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kuntayhteistyö ei ole edennyt Etelä-Kymenlaaksossa vuonna Näyttää siltä, että kuntaliitosneuvottelut Haminan ja sen naapurikuntien Virolahden ja Miehikkälän kanssa saattavat nytkähtää eteenpäin tällä vuosikymmenellä, mutta muutoin suurempi uudistus kohti yhtä kuntaa Etelä- Kymenlaaksossa odottaa yhä itseään. Ehkä Kotkan ja Haminan satamien yhdistäminen ja sosiaalija terveystoimen tiiviimmän yhteistyön eteneminen Etelä-Kymenlaaksossa luo pohjaa ratkaisuille tulevaisuudessa. Uuden valtuustomme ensimmäinen toimintavuosi on takanapäin. Olemme päässeet isoissa asioissa eteenpäin. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen hyväksyminen, Stevecon varastojen ostaminen sekä hyvinvointipuiston eteenpäin vieminen ovat tästä hyvänä esimerkkinä. Kotkan kaupunginhallitus ja valtuusto kykenevät viemään kaupunkikehitystä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että Kotka on kaupunki, jolla on rikas elämä ja, josta ei voi olla pitämättä.

5 2

6 3 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Saastamoinen Markku, DI, puheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, kansanedustaja, kir. erikoislääkäri, I varapuheenjohtaja (Vas.) Oksanen Heikki J., yrittäjä, mentori, II varapuheenjohtaja (Kesk., sit.) Luumi Jari, operaattori, III varapuheenjohtaja (SDP) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Arpula Jarkko, ahtaaja Elo Jari, kaustistamon hoitaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Harkko Mia, myyjä Hjelt Petri, betonimies Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Kimpanpää Hilppa, toimittaja Montonen Tiina, päiväkodinjohtaja Niemi Ritva, kierrätyskeskuksen hoitaja Paatero Sirpa, kansanedustaja Peltonen Nina, osastosihteeri, kuntohoitaja Posti Pekka, rehtori, KM Salminen Vesa, toiminnanjohtaja Taavitsainen Ninni, opiskelija Vainikka Anneli, erityislastentarhanopettaja Kansallinen Kokoomus (Kok.) Eerola Seppo, ylikonstaapeli Elomaa Jari, yrittäjä, toimitusjohtaja Hirvonen Pasi, yrittäjä Holmberg Kai, osaamisalapäällikkö Häkämies Jyri, VTM, puolustusministeri Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Kirjavainen Marika, kuljetusyrittäjä Kotiniemi Topias, ylikomisario Lipponen Sirkku, liikkeenharjoittaja Mielonen Juha, viinuri Norhio Päivi, järjestelmäasiantuntija Posti Jukka, kiinteistökehitysjohtaja Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta, ekonomichef, diplomekonom Vasemmistoliitto (Vas.) Bilaletdin Sirkku, sosiaaliasiamies Perussuomalaiset (PS) Hodju Juhani, rautatieläinen Eerola Juho S.A., pakolaisohjaaja, yrittäjä Hömppi Pauli Hirvonen Arto, nuohoojamestari Leppänen Hannu, rakennusmestari Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Lommi Semi, sahuri van Wonterghem Freddy, varaosamyyjä Pohjalainen Hilla Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit Suomen Keskusta (Kesk.). Klemola Riitta, FM, kieltenopettaja Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika, meribiologi, ympäristöpääll. Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Appelberg Jan, erikoislääkäri Almgren Esko, opetusneuvos Griinari Leena, FM, viestinnän opettaja Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori Virtanen Sami, erityisperhetyöntekijä KAUPUNGINHALLITUS Salminen Vesa, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja (SDP) Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä, I varapuheenjohtaja (Kok.) Lommi Semi, sahuri, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Hurtta Pia, kansainvälisten asiain sihteeri Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit. Vihreä liitto Komulainen Rita, myymäläpäällikkö Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi, yrittäjä Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Suomen Kristillisdemokraatit Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori

7 Kaupunginvaltuuston ja hallituksen merkittävimmät päätökset Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2009 Valtuusto kokoontui vuonna 2009 kymmeneen kokoukseen ja pöytäkirjan pykäliä vuonna 2009 kertyi yhteensä 291 pykälää. 4 Tammikuussa valtuusto toimitti puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalin. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Markku Saastamoinen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pentti Tiusanen, toiseksi varapuheenjohtajaksi Heikki J. Oksanen ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Jari Luumi. Lisäksi valtuusto toimitti kaupunginhallituksen ja lautakuntien sekä muiden toimielinten vaalit. Valtuusto hyväksyi myös asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Jänskän teollisuusalueella sekä Museokadun ja Koulukadun risteyksessä. Helmikuussa valtuusto hyväksyi Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen sekä vahvisti Räskin asemakaavan. Lisäksi valtuusto perusti liikuntalautakunnan ja valitsi liikuntalautakunnan jäsenet. Maaliskuussa valtuusto hyväksyi liikuntalautakunnan talousarvion ja taloussuunnitelman vuodelle 2009 sekä päätti Kotkan kaupungin ja konsernin tytäryhtiöiden hallinnon ja talouden tarkastuspalveluista vuosille Toukokuussa valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen 2008, Kestävä kehitys Kotkassa 2008, Ympäristöja yhteiskuntavastuuraportin sekä vuoden 2008 arviointikertomuksen ja henkilöstökertomuksen. Valtuusto hyväksyi myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman sekä terveyden edistämisen toimenpideohjelmien huomioimisen kaupunkistrategiassa ja Kotkan ydinpalveluista. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi Kumppanuudella taantumaa vastaan hankkeen, asemakaavan muutoksen 1 kaupunginosa Kotkansaari osa satama-aluetta (Ruukinkatu, Steveco Oy kaavat 0607) sekä Kasarminmäen rakentamisen lisälainoituksen ja tarvittavien lainojen vakuudet. Edelleen valtuusto hyväksyi talousarvion muutoksia vuodelle Elokuussa valtuusto hyväksyi Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelman, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymien yhdistämisen sekä maahanmuutto-ohjelman seurantaraportin 2008 ja Kotkan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Syyskuussa valtuusto hyväksyi Kymijoen ravintopalvelut Oy:n uuden keskuskeittiön investointilainan takauspyynnön ja päätti varastohallien ostamisesta Steveco Oy:ltä. Lokakuussa valtuusto hyväksyi Santalahden leirintäalueen hankesuunnitelman. Marraskuussa valtuusto hyväksyi asemakaavan toteuttamissopimuksen Jumalniemessä. Tontin myyntejä Kotkansaarelta ja Karhulasta ja päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Lisäksi valtuusto vahvisti vuoden 2010 veroprosentit ja hyväksyi Työterveyden seudullisen yhteistyön ja Kymijoen työterveyden johtosäännön muuttamisen. Joulukuussa kaupunginvaltuusto päätti Kotkan diakoniarahaston perustamisesta, hyväksyi lisäalueen ja tontin myymisen Ruoka-Kesko Oy:lle, hyväksyi asemakaavan muutoksen 1 kaupunginosa Kotkansaari osa korttelia 129 osa Keskuskatua ja linja-autoasema (poliisitalo) ja tähän liittyen tontinosan myymisen Senaattikiinteistölle. Edelleen valtuusto hyväksyi asemakaavan toteuttamissopimuksen Jumalniemessä ja tontin myymisen Jumalniemessä sekä asemakaavan muutoksia Hovinsaaressa ja Karhulassa. Valtuusto hyväksyi taloussuunnitelman ja talousarvion 2010 sekä henkilöstösuunnitelman 2010.

8 5 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hyväksyi useita kaupungin yleisen kehittämisen ja palveluiden kannalta merkittäviä asemakaavaehdotuksia ja muutosehdotuksia ja saattoi ne valtuuston käsiteltäviksi (mm. Jumalniemi, Keskussairaala, Poliisitalo). Myös tie- ja katuverkkosuunnitelma vietiin valtuustoon. Saaristotoimikunta asetettiin. Sosiaalityön osalta uutena päänavauksena oli Kotkan diakoniarahaston perustaminen yhteistyössä seurakuntayhtymän kanssa. Samoin maahanmuuttotoimikunnan asettaminen. Terveydenhoidon osalta asetettiin ohjausryhmä selvittämään Kymenlaakson terveydenhoidon tulevaisuutta. Hyvinvointipuiston tarveselvitystä viimeisteltiin. Kulttuuri- sekä lasten ja nuorten palveluiden osalta kaupunginhallitus hyväksyi mm. Karhuvuoren koulun ja kirjaston hankesuunnitelman. Valtuuston hyväksyttäväksi vietiin päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Seutuyhteistyötä vietiin eteenpäin käynnistämällä mm. Kotkan ja Haminan tietotekniikkapalvelutuotannon yhdistämishanke. Myös molempien kaupunkien satamayhteistyötä koskeva selvitystyö käynnistettiin. Valtuuston hyväksyttäväksi vietiin Kotkan ja Kouvolan välinen työterveyden yhteistoimintasopimus. Kaupunginhallitus nimesi Kotkan ja Pyhtään välisen ohjausryhmän yhteistyö- ja kuntaliitosselvityksen laatimiseksi. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamista valmisteltiin. Konsernijaoston tärkeimmät päätökset Kaupunginhallituksen konsernijaosto kokoontui vuoden 2009 aikana yhdeksän kertaa. Pöytäkirjan pykäliä kertyi yhteensä 77 pykälää. Tammikuussa konsernijaosto käsitteli ISS-palveluiden selvitystä ateriapalveluiden yhteisyritysmalliksi ja merkitsi tiedoksi selvityksen. Maaliskuussa konsernijaosto antoi toimiohjeet Sunilan Puhdistamo Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen ja Uuperin Rinteet Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen sekä nimesi ehdokkaat Kotkan palvelutalosäätiön hallitukseen ja jatkoi yhteisyritysmallin raportin käsittelyä. Huhtikuussa konsernijaosto antoi toimiohjeet Kotkan kaupunginteatteri Oy:n, Cursor Oy:n, Kotkan Satama Oy:n ja Kotkan Asunnot Oy:n varsinaisiin yhtiökokouksiin. Huhtikuussa jaosto käsitteli selvitystä ravintopalveluiden kylmävalmistusvaihtoehdosta perinteisestä valmistusmallista sekä näiden vertailusta ja kylmävalmistustekniikan toimivuudesta sekä antoi toimiohjeet Kotkan Maretarium Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n ja Kymenlaakson Sähkö Oy:n varsinaisiin yhtiökokouksiin sekä edelleen Kymen Vesi Oy:n, Kymenlaakson Orkesteri Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n varsinaisiin yhtiökokouksiin, Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimusyhdistys ry:n vuosikokoukseen ja vielä Kymen Puhelin Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen. Toukokuussa konsernijaosto antoi toimiohjeet Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n, Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOCOM Oy:n, Seutulaskenta Oy:n, Kymenlaakson Vesi Oy:n, Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n ja Kotkan Toriparkki Oy:n varsinaisiin yhtiökokouksiin sekä käsitteli Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n tuotantotilan periaateratkaisua päättäen hyväksyä keskuskeittiön toteutettavaksi Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n omistukseen Jylpyllä Takojantie 3:een, puoltaa lainatakausta hankkeelle sekä hyväksyä kumppanuussopimusluonnoksen lopullisen sopimuksen pohjaksi. Lokakuussa konsernijaosto käsitteli Jumalniemen ramppien kustannusjakoa sekä Kymijoen Työterveyden laajentumista. Marraskuussa konsernijaosto käsitteli toimintamallia Hallan laiturin ja maanpuoleisen satamaalueen osalta ja joulukuussa jaosto antoi toimiohjeet Kotkan Golf Oy:n yhtiökokoukseen sekä käsitteli Kotkan kiinteistöomaisuuden salkutusta.

9 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 6 Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja viime vuoden alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote on painunut noin kolmen vuoden takaiselle tasolle. BKT:n ennakoidaan supistuvan melkein 8 prosenttia, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 1990-luvun laman aikana. Suomen talouskehitys oli yksi euroalueen heikoimmista. Kasvu näyttää jälleen käynnistyneen, mutta investointien odotetaan edelleen supistuvan vuonna Suurimman riskin talouden kehitykselle muodostavat taloudellisiin mahdollisuuksiin nähden ylisuuret palkankorotukset. Kuluttajahintojen vuosimuutos joulukuussa oli -0,5 %. Vuoden 2009 inflaatioksi jäi tasan nolla prosenttia. Eniten kuluttajahintoja on laskenut korkojen aleneminen, myös elintarvikkeiden ja puheluhintojen aleneminen laski inflaatiota. Korottavia tekijöitä olivat polttonesteet, alkoholi, tupakka, vuokrat sekä ravintola- ja kahvilapalvelut. Työttömien määrä lisääntyi henkeä viime vuonna ja työttömyysaste kasvoi 1,8 %. Työllisyysaste laski 67,0 prosenttiin, miesten työllisyysaste merkittävimmin. Työttömien työnhakijoiden määrä joulukuun lopussa oli Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi vuoden aikana joillakin alueilla jopa 40 %. Vuoden 2009 lopussa oli lomautettua, mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2009 viisi prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan n. 2 %, palvelujen ostot kasvoivat 10 %. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 0,4 %. Kunnallisveroa kertyi 2,3 % enemmän kuin vuonna Kunnallisveron tilityksiin vaikuttivat kesken vuotta tehdyt kuntaryhmän jakoosuuden oikaisut. Yhteisöveron tilitysmäärä romahti, vaikka kuntien jako-osuutta kasvatettiin 10 %-yksiköllä. Yhteisöveron tuotto kunnille laski -21,9 %. Kotkan-Haminan seutukunnan elinkeinoelämän tilanne on heikentynyt sekä metsäteollisuuden supistusten, kuljetus- ja satamatoimintojen että kone- ja muun metalliteollisuuden sekä lasiteollisuuden vaikeuksien vuoksi. Perinteiset teollisuudenalat työllistävät aiempaa vähemmän ja niiden tulevaisuuden näkymät ovat kääntyneet epävarmoiksi. Seutukunnan elinkeinorakennetta pyritään tässä muutoksessa voimakkaasti uudistamaan, missä on myös osaksi onnistuttu ilmapiirin jatkokehitykseen ollessa suotuisa. Kotka-Haminan seutukunta jatkaa valtioneuvoston nimeämänä äkillisen rakennemuutoksen alueena vuoden 2011 loppuun. Satamat ja muu kuljetus- ja varastointitoiminta on ollut alueen tärkeä ja kasvava toimiala. Sen tulevaisuuden näkymät ovat kääntyneet aiempaa epävarmemmiksi kuljetusmäärien vähennyttyä selvästi sekä vientiteollisuuden kuljetusten että Venäjälle suuntautuvan kauttakulkuliikenteen vähenemisen vuoksi. Kuljetusmäärät ovat selvästi pudonneet, mutta eivät pysähtyneet. Työttömyys on tämän vuoden puolella lisääntynyt seutukunnassa Kaakkois-Suomen nopeinta vauhtia. Samalla nuorten työnsaantimahdollisuudet ovat selvästi heikentyneet. Alueen rakennemuutos lisää entisestään tarjolla olevaa työvoimaa. Haasteena on saada työttömäksi jäävä työvoima ja uuden tuotannon työvoimatarpeet sopimaan mahdollisimman hyvin yhteen. Nykyisessä taloustilanteessa matkailijavirrat ovat hieman hiljentyneet. Matkailulta odotetaan kuitenkin pitkän ajan kasvua. E 18 -tien rakentaminen tulee olemaan alueelle välttämätön kehityksen vauhdittaja. Vuodenvaihteen asukasmäärä oli Kaupungin asukasluku kasvoi 81 hengellä. Maahanmuuton nettolisäys viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 441 asukasta. Maahanmuutto korvasi syntyneiden vähemmyydestä ja kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutuneen kaupungin asukasmäärän vähenemisen. Edellisvuonna kaupungin asukasmäärä kasvoi 15 hengellä. Rakentaminen Kotkassa väheni etenkin valmistuneitten asuntojen osalta. Uudisrakennuksia valmistui m 2 ( m 2 vuonna 2008). Tästä teollisuus- ja varastorakennusten osuus oli m 2 ( m 2 vuonna 2008). Liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksien määrä valmistuneista uudisrakennuksista oli m 2 (2.621 m 2 vuonna 2008). Valmistuneita asuinhuoneistoja oli 77 kpl (255 vuonna 2008).

10 7 Vuonna 2009 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin henkilöä (2 870 henkilöä vuonna 2008) ja työttömien osuus työvoimasta 14,2 % (11,3 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 758 henkilöä (780) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 489 henkilöä (296). 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Kuntatalouden huononevan tilanteen myötä kaupungin talousarviota muutettiin kesäkuussa erityisesti verotuloarvioiden osalta. Samalla tehtiin kela-maksun alentamiseen liittyvät talousarviomuutokset henkilöstömenoihin ja edellytettiin menojen vähentämistoimia kaikilta lautakunnilta. Myös investointimäärärahoja vähennettiin. Loppuvuonna hyväksyttiin lisämääräraha investointeihin nk. Steveco-kauppoihin sekä siihen liittyvä pitkäaikaisten lainojen lisäys. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuloja ja toimintamenoja muutettiin, nettomääräisenä toimintakatteen ylitykseen myönnettiin 5,7 milj. euron lisämäärärahat. Ympäristölautakunnan tuloarviota pienennettiin ja menomäärärahoja lisättiin, toimintakatevaikutukseltaan -0,2 milj. euroa. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset vaikuttivat alkuperäisen talousarvion toimintakatteeseen alle satatuhatta euroa. Tilinpäätös muodostui osin paremmaksi ja osin huonommaksi kuin mitä vuoden aikana tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen voitiin odottaa. Olennaista oli, että kunnallisverotulojen kertymä säilyi vuoden 2008 tasolla. Toimintatulotavoitteet jäivät toteutumatta omaisuuden myyntivoittojen ja maankäytön tulojen osalta. Talousarviota huonommaksi toimintakate muodostui lisämäärärahapäätösten jälkeenkin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lisäksi kaupunginhallituksen menoihin lisättiin tilinpäätösvaiheessa nk. vanhojen eläkkeiden varauksen kartuttamiseen 3,6 milj. euroa, jonka jälkeen varaus on eläkelaitoksen laskelmien mukaisen vastuun suuruinen. Tämä erä ja tilikauden aikana maksettujen vanhojen eläkkeiden määrä katettiin tilinpäätösjärjestelyin, poistoeroa kasvattamalla. Tulosta se heikentää kertaluonteisesti. Toimintakate päätyi 8,0 milj. euroa ja rahoituserät 0,3 milj. euroa talousarviota huonommaksi, verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 5,1 milj. euroa talousarvioon merkittyä parempi. Investoinnit toteutuivat 89 %:sti. Investointien rahoitustulot ja myyntitulot alittivat talousarvion 0,8 milj. eurolla. Vuoden 2009 alijäämäinen tilinpäätös merkitsee sitä, että vuoden 2008 tilinpäätökseen sisältyvä - 5,6 milj. euron kumulatiivinen alijäämä kasvaa 10,5 milj. euroon. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteet on arvioitu jo vuoden 2010 talousarviossa tältä pohjalta, kumulatiivista alijäämää syntyy kuitenkin ennakoitua vähemmän, mikä helpottaa jonkin verran tilannetta. Talouden tasapainottamistavoite on edelleen kaukana, sillä lähivuosien haasteena on saada toimintakatteen kasvu korkeintaan vero- ja valtionosuusrahoituksen kasvun tasolle. Tulevina vuosina verotulojen normaali kasvuvauhti hidastuu olennaisesti ja vuoden 2010 tuloissa tulevat näkymään yritysten irtisanomisten ja lomautusten vaikutukset. Samalla ikääntymisen vaikutukset kaupungin hoiva- ja hoitopalvelujen menoissa nousevat merkittävästi. Työttömyyden kasvu merkitsee työllistämismenojen ja toimeentulotukimenojen kasvua. 1.5 Henkilöstö Henkilöstö Palkat ja palkkiot M , , , , ,3 Viiden vuoden vertailuajanjaksolla näkyy kaupungin organisaatiosta poistuneiden ammatillisen koulutuksen ja vesiliikelaitoksen vaikutus palkkasummassa. Lisäksi palkkamenoihin vaikuttaa mm. ympäristölaboratorion myynti, Seutulaskennan toiminnan käynnistyminen ja Seutuhankinnan perustaminen.

11 8 Palkat ja palkkiot kasvoivat 3,6 %, yhteensä 3,6 milj. euroa. Koko henkilöstömenojen kasvu oli yhteensä 8,7 milj. euroa, 6,4 %. Eläkemenot kasvoivat 18,7 %, mikä johtuu kertaluonteisesta vanhojen eläkkeiden varauksen kasvattamisesta. Sairauspoissaolopäivien määrä kokonaisuudessaan on pienentynyt 6 % edellisvuodesta. Vuodelta 2009 on laadittu erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Finanssikriisin jälkeen reaalitalous ei ole elpynyt toivotulla tavalla. Elpyminen on käynnistynyt, mutta taloudellisen aktiviteetin kehittyminen on hidasta. Vaikutus kunnallistalouteen tulee viiveellä. Siihen liittyy yhä lisääntyvä työttömyys, joka lisää kunnan tulopohjan edelleen heikkenemiseen liittyviä riskejä ja epävarmuutta. Kaiken kaikkiaan kuntatalouden heikko kehitys on suurin kaupungin palvelutoimintaan ja kaupunkilaisten hyvinvointiin liittyvä epävarmuustekijä. Riskiä lisää tulopohjan merkittävä väheneminen lähivuosina, ja se johtaa vaatimuksiin toiminnan tehokkuuden kasvattamiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Epävarmuustekijöiden vähentämiseksi on palveluorganisaatioita arvioitava uudelleen ja etsittävä uusia innovatiivisia palvelutuotantoon liittyviä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä lisääntyneiden hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen noudattamisesta (lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki, hoitotakuu) suhteessa resurssien riittävyyteen aiheutuu henkilöstön uupumisen riski. Lainsäädännön muuttuminen saattaa myös aiheuttaa riskejä, mm. korttelikotien toiminnan jatkuminen on vaarassa, vanhustenhuollon tulevat lainsäädäntöuudistukset ja uusien normien mukaiset vaateet. Arvaamattomasti ja uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden aiheuttamat turvallisuusriskit ovat lisääntyneet. Kouvolan kaupunki tulee vähentämään keskussairaalan käyttöä ottamalla aluesairaalan omaan organisaatioonsa ja pyrkimällä tuottamaan itse yhä enemmän erikoissairaanhoidon palveluita. Riskinä on Etelä-Kymenlaakson kuntien ja erityisesti Kotkan kaupungin kasvava maksuosuus keskussairaalan kustannuksista, jotka tosin pienenevät poistuvien toimintojen verran. Kaupunkistrategia päivitetään vuoden 2010 aikana. Siihen liittyvät lisääntyvät vaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi. Samalla käynnistetään palvelustrategian uusiminen ja palveluverkon sekä toimipisteiden ja tilojen selvitys rakentaa entistä optimaalisempi hyvinvointipalvelusten verkosto - sellainen, jota on varaa ylläpitää. Erityisesti tarkastelu on kohdistettava tulevan tarkoituksenmukaisen palvelutarpeen ennakointiin sosiaali- ja terveydenhuollon (ml. päivähoitoverkosto ja erikoissairaanhoito) sektorilla. Tässä työssä seudullisuus on ratkaiseva tavoite. Epävarmuus väestön vanhenemisen ja eläköitymisen vaikutuksista on merkittävä. Riski ja epävarmuus ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyydestä tulee kasvamaan lähivuosina merkittävästi suurten ikäluokkien siirtyessä eläkeikään. Työvoiman korvaaminen palvelutuotannon turvaamiseksi aiheuttaa yhä lisääntyvää epävarmuutta. Erityisenä riskinä on riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä. Työkuntoutukseen ja henkilöstön työmotivaatioon resurssien vähetessä on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota. Kotkan monissa rakennuksissa on viime vuosina esiintynyt arvaamattomia sisäilmaongelmia, mitkä ovat tuoneet merkittäviä riskejä henkilöstölle ja palvelujen sujuvalle toiminnalle. Epävarmuus uusien sisäilmariskien ilmaantumisesta on hyvin todennäköistä vanhasta rakennuskannasta johtuen. Sisäilmaongelmat voivat johtaa lähivuosina nopeisiin ja ennakoimattomiin korjaus- ja perusparannustöihin ja palveluja tuottavien tilojen käyttökieltoon ja tilapäisiin parakkitoimintoihin. Merikeskus Vellamon rakentamiseen liittyy yhä taloudellinen riski. Vellamon osalta Lemcon Development Oy on vaatinut kanteella Kotkan kaupungilta maksamatonta urakkahintaa n. 5,6 milj. euroa + alv 22 % sekä vahingonkorvausta n. 7,3 milj. euroa. Kaupunki on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut omien lisäkustannustensa korvaamista.

12 9 Sen lisäksi Karhulan Kuntoutuskoti Oy on kanteella vaatinut Kotkan kaupungilta vahingonkorvausta julkisista hankinnoista annetun lain nojalla n. 1,2 milj. euroa. Kymenlaakson käräjäoikeus on antanut päätöksen Karhulan Kuntoutuskoti Oy:n ja Kotkan kaupungin välisessä hankintalain vahingonkorvaussäännösten soveltamista koskevassa asiassa. Kanne on kokonaan hylätty, mutta valitusaika hovioikeuteen on meneillään. Asiaa ei siis ole vielä lopullisesti ratkaistu. Karhulan Kuntoutuskoti Oy on lisäksi päivätyllä valituskirjelmällä vaatinut Kouvolan hallinto-oikeudelta Kotkan kaupunkia velvoitettavaksi suorittamaan mielenterveyspotilaiden hoitomaksuja 1,13 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kieltäytynyt maksuja suorittamasta, koska kaupungilla ei ole ollut voimassa olevaa sopimusta palvelujentuottajan kanssa. Kaikkiin edellä oleviin valituksiin liittyy myös viivästyskorkoriski. Mahdollisten tulevien riskien ja epävarmuustekijöiden välttämiseksi kaupunginhallitus on hyväksynyt vuoden 2010 aikana riskienhallintasuunnitelman vuonna 2009 tehtävä- ja vastuualueilla tehdyn riskikartoituksen pohjalta. Samoin sisäisen valvonnan yleisohje on hyväksytty. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen sekä tietotekniikan hyödyntäminen palveluprosesseissa edistävät tuottavuutta, helpottavat asiointia ja kuntalaisten osallistumista. Samalla riippuvuus tietotekniikasta, tietoturvallisuusriskit ja alttius toimintahäiriöille kasvavat, mikä edellyttää toimintojen sujuvuuden varmistamista erilaisissa häiriötilanteissa. Valtuuston hyväksyttäväksi on valmisteltu kaupungin tietoturvapolitiikka - asiakirja ohjaamaan tietoturvatyötä. Kotkan kaupunki on tehnyt pitkiä koronvaihtosopimuksia korkokulujen suojaamistarkoituksessa ja korkoriskin eliminoimiseksi lainasalkusta tehdyn riskianalyysin perusteella. Lainasalkun suojausaste todettiin varsin hyväksi ja korkoriski hyvin hajautetuksi. Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu ja vakuutus- ja palvelusopimus on voimassa vuoteen 2012 asti. Vakuutusturvaa on parannettu vakuuttamalla omaisuus, ajoneuvo-, henkilöstön tapaturma-, vastuu-, matka- ja toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat vahinkoriskit. 1.7 Ympäristötekijät Kestävän kehityksen edistämiseen ja ilmastomuutosten hillitsemiseen tähtäävä EkoKotka liikkeelle -hanke käynnistyi toukokuussa, kun hankkeelle palkattiin projektipäällikkö. Ekotuki-hankkeen projektikoordinaattori aloitti työt kesäkuun alussa. Ekotuki-hanke vie ympäristöasioita käytännön tasolle, aluksi koulujen ja päiväkotien osalta. Ympäristönsuojelun palvelualueella valmisteltiin Etelä-Kymenlaakson kuntien ja yritysten ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus vuosille Kymen Vesi Oy:lle valmistui Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennus, joka on osa alueellista jätevesien käsittelyn keskittämishanketta. Kymenlaakson pelastuslaitos teki uuden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vuosille Suunnitelmassa painotetaan kaluston osalta varautumista laajaan alusöljyvahinkoon merellä. Pelastuslaitos on varautunut lakisääteisen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman lisäksi laajaan tonnin alusöljyvahinkoon kehittämänsä Sökö-toimintamallin mukaisesti. Pelastuslaitos on mukana kansallisissa öljyntorjuntaa käsittelevissä työryhmissä mm. Terve-Sökössä sekä Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnittelun (ELSU) työryhmässä nimeltä Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Merialueellamme tapahtui vuonna öljyvahinkoa, jotka olivat vähäisiä kymmenien tai satojen litrojen öljyvahinkoja.

13 10 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Havaitut kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Suunniteltujen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti valmisteltiin johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuva kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje ja riskienhallintapolitiikka. Kaupunginhallitus on hyväksynyt ne osaksi Kotkan kaupunkikonsernin johtamista. Riskienhallintapolitiikalla hallitus aikaansaa vastuunalaisuuden kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta sekä luo perustan kehittyneelle riskienhallintakulttuurille. Riskienhallintapolitiikka kuvaa riskienhallinnan tehtävät, järjestämis- ja raportointivastuut sekä riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan menettelyitä. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla varmistetaan strategisten, toiminnallisten, taloudellisten ja vahinkoriskien hallintaa sekä hyödynnetään aktiivisesti Kotkan kaupunkikonsernin vahvuudet ja mahdollisuudet. Tietoturvapolitiikka on hyväksytty Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut ja toimintatavat sekä seurannan että valvonnan, joita Kotkan kaupungissa noudatetaan tietoturvan toteuttamisessa, ylläpidossa ja kehittämisessä. Tehtäväalueet ovat itse arvioineet toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginhallituksen hyväksymät sisäisen valvonnan ohjeiden jalkauttaminen lisää eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta toteutuu varsin systemaattisesti. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet Kaupunginhallitus on velvoittanut lauta- ja johtokuntien sekä konserniyhteisöjen hallituksia käsittelemään sisäisen valvonnan yleisohjeen, ja sen perusteella kehittämään systemaattisesti tehtävä-, vastuu- ja palvelualueiden sekä konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä. Yleisohjeen jalkauttamiseksi järjestetään koulutusta. Hallituksen ja muiden tilivelvollisten toimielinten tulee raportoida vuosittain sisäisen valvonnan selonteon perustaksi sisäisen valvonnan yleisohjeen toimeenpanosta sekä riskienhallintapolitiikan jalkauttamisesta ja riskienhallinnan toimivuudesta. Tämä varmistetaan sillä, että ohjeistuksesta muodostuu työkalu, joka tukee arvioinnin systemaattisuutta. Tietoturvapolitiikkaa täydentävät tietoturvasuunnitelma sekä yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet valmistellaan. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Talous- ja controllertoimintojen vastuualueelle sijoittuva tarkastusyksikkö (2 htv) vastasi sisäisestä tarkastuksesta vuonna Tarkastusyksikkö on arvioinut talouden tasapainotusohjelman toteutumista, laskujen käsittelyä ja palveluostoja sekä avustanut tarkastuslautakunnan työskentelyä. Tarkastuspäällikön virka on ollut täyttämättä lähtien. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, talouden tasapainotusohjelma, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätös vakuuttamis- ja palvelusopimuksesta.

14 11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Muutos-% Toimintatulot 75,8 73,9 68,7 77,7 78,9 1,2 1,5 % Valmistus omaan käyttöön 3,8 3,6 2,3 2,3 1,9-0,4-17,4 % Toimintamenot -286,2-277,0-278,5-306,2-326,1-19,9 6,5 % TOIMINTAKATE -206,6-199,5-207,5-226,2-245,3-19,1 8,4 % Verotulot 149,6 156,7 165,7 184,1 184,8 0,7 0,4 % Valtionosuudet 59,8 53,2 56,3 62,9 69,7 6,8 10,8 % Rahoitustulot ja -menot 1,3 0,6-1,3-2,8-3,2-0,4 14,3 % Korkotuotot 1,3 1,7 1,7 1,5 1,0-0,5-33,3 % Muut rahoitustuotot 3,0 3,0 3,5 4,5 4,3-0,2-4,4 % Korkokulut -3,0-4,1-6,5-8,3-6,1 2,2-26,5 % Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0-0,5-2,4-1,9 380,0 % VUOSIKATE 4,1 11,0 13,2 18,0 6,0-12,0-66,7 % Poistot ja arvonalentumiset -16,9-16,8-13,9-15,1-16,8-1,7 11,3 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN TULOS -12,8-5,8-0,7 2,9-10,8-13,7 Tilinpäätössiirrot 0,7 0,9 0,3 0,9 5,9 5,0 555,6 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -12,1-4,9-0,4 3,8-4,9-8,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 26,8 27,0 24,9 25,6 24,3-1,3 Vuosikate % poistoista 23,9 66,2 95,7 119,2 35,7-83,5 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Viiden vuoden vertailuajanjaksolla näkyy kaupungin organisaatiosta poistuneiden ammatillisen koulutuksen ja vesiliikelaitoksen vaikutus tuloksen muodostumiseen. Viisivuotisjakso ei siten ole vertailukelpoinen. Vuodet ovat vertailukelpoiset.

15 12 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2009 oli yhteensä 338,7 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 8,0 milj. euroa. Merkittävä osa kasvusta tuli valtionosuuksien kasvusta. Verotulojen määrä kasvoi 0,7 milj. euroa ja valtionosuudet 6,8 milj. euroa. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 326,1 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 16,4 milj. euroa. Kuluista merkittävimmän erän muodostivat henkilöstökulut, yhteensä 145,9 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 8,7 milj. euroa (josta kertaluonteisena eränä eläkemaksut 3,6 milj. euroa), palvelujen ostot kasvoivat 7,5 milj. euroa ja avustukset 1,5 milj. euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni -19,2 milj. euroa vuonna 2009 kulujen lähes 6,5 %:n kasvun vuoksi. Toimintatulojen kasvu jäi 1,5 %:iin, pääsääntöisesti toteutumattomien myyntivoittojen vuoksi. Toimintatuotot kattoivat 24,3 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat vuotuista investointitasoa. Kotkan kaupungin investointitaso on viime vuosina ollut huomattavasti poistotasoa suurempi. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.

16 13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 4,0 11,0 13,2 18,0 6,0-12,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät -2,7-1,0-1,2-3,3 3,1 6,4 Investointien rahavirta Investointimenot -37,8-63,4-80,2-40,6-37,2 3,4 Rahoitusosuudet investointeihin 2,9 2,2 0,8 2,3 2,2-0,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1,9 2,3 39,7 4,6 0,9-3,7 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -31,7-48,9-27,7-19,0-25,0-6,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0-4,5-11,0 0,0 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 1,1 14,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 45,0 65,0 45,0 40,0 40,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16,7-18,8-18,1-16,9-19,3-2,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8,0-8,0 7,0-6,2 7,6 13,8 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -0,2 7,6-5,9-1,0 4,8 5,8 Rahoituksen rahavirta 37,2 55,4 17,1 16,0 33,1 17,1 Rahavarojen muutos 5,5 6,5-10,6-3,0 8,1 11,1 Rahavarat ,7 27,2 16,6 13,6 21,7 Rahavarat ,1-20,7-27,2-16,6-13,6 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 11,5 17,9 16,6 47,2 17,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 7,9 15,6 12,2 32,7 11,0 Lainanhoitokate 0,4 0,7 0,8 1,0 0,5 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viiden viimeisen vuoden tarkasteluajanjaksolla negatiivinen, mikä merkitsee kaupungin lainanoton lisääntymistä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat lisääntyivät tilikaudella 8,1 milj. euroa. Kassavarojen riittävyys oli keskimäärin 20 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä ja ajoittain on kuntatodistusrahoituksella hoidettu maksuvalmiustarpeita.

17 14 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 523,7 505,8 OMA PÄÄOMA 286,5 291,4 Aineettomat hyödykkeet 2,0 2,7 Peruspääoma 293,1 293,1 Aineettomat oikeudet 0,1 0,4 Muut omat rahastot 4,0 4,0 Muut pitkävaikutteiset menot 1,7 2,2 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -5,6-9,4 Ennakkomaksut 0,2 0,1 Tilikauden yli-/alijäämä -4,9 3,8 Aineelliset hyödykkeet 346,1 328,0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet 83,7 83,1 VARAUKSET 14,5 20,5 Rakennukset 183,5 159,3 Poistoero 14,5 20,5 Kiint.rakenteet ja laitteet 56,6 51,4 Vapaaehtoiset varaukset 0,0 0,0 Koneet ja kalusto 9,0 8,2 Muut aineelliset hyödykkeet 1,7 1,5 PAKOLLISET VARAUKSET 9,6 6,0 Enn.maksut ja keskener.hankinnat 11,5 24,3 Eläkevaraukset 9,6 6,0 Sijoitukset 175,6 175,2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,9 1,1 Osakkeet ja osuudet 170,1 169,7 Valtion toimeksiannot 0,5 0,6 Muut lainasaamiset 5,1 5,1 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,4 0,5 Muut saamiset 0,4 0,4 VIERAS PÄÄOMA 266,5 240,8 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,9 1,1 Pitkäaikainen 196,9 179,9 Valtion toimeksiannot 0,4 0,6 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 196,9 179,9 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,4 0,5 Lyhytaikainen 69,5 60,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT 53,4 53,0 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 23,0 19,4 Vaihto-omaisuus 0,7 0,8 Lainat muilta luotonantajilta 8,5 0,8 Aineet ja tarvikkeet 0,7 0,8 Saadut ennakot 0,5 0,4 Ostovelat 16,3 17,5 Saamiset 31,1 38,6 Liittymismaksut ja muut velat 5,1 7,0 Pitkäaikaiset saamiset 14,9 14,1 Siirtovelat 16,0 15,8 Lainasaamiset 14,9 14,1 VASTATTAVAA YHT 578,0 559,8 Lyhytaikaiset saamiset 16,2 24,5 Myyntisaamiset 6,1 8,9 Lainasaamiset 0,3 1,2 Muut saamiset 3,3 7,2 Siirtosaamiset 6,5 7,2 Rahoitusarvopaperit 0,4 0,4 Muut arvopaperit 0,4 0,4 Rahat ja pankkisaamiset 21,3 13,2 VASTAAVAA YHTEENSÄ 578,0 559,8

18 TASEEN TUNNUSLUVUT Kunnan omavaraisuus % 66,7 60,9 57,7 55,7 52,1 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 52,3 67,3 75,3 74,0 79,7 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas Kunnan lainakanta (milj.euroa) 111,0 149,2 183,2 200,1 228,4 Kunnan lainat euroa/asukas Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 19,0 9,7 25,9 20,3 20,2 Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarviopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 578,0 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi 18,2 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä kasvoi 18,1 milj. euroa. Taseen omaa pääomaa vähensi tilikauden 2009 alijäämä. Taseesta laskettava omavaraisuusaste heikkeni. Lainakannan määrä kasvoi 228,4 milj. euroon ja se on asukasta kohti noin 2300 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.

19 5. KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa TULOT % 2008 % Toiminta Toimintatuotot 78,9 20,3 % 77,7 20,8 % Verotulot 184,8 47,5 % 184,1 49,2 % Valtionosuudet 69,7 17,9 % 62,9 16,8 % Korkotuotot 1,0 0,3 % 1,5 0,4 % Muut rahoitustuotot 4,3 1,1 % 4,5 1,2 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -0,7-0,2 % -3,4-0,9 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 2,2 0,6 % 2,3 0,6 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 1,0 0,3 % 4,6 1,2 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 40,0 10,3 % 40,0 10,7 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7,7 2,0 % 0,0 0,0 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 388,9 100,0 % 374,3 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 326,1 84,6 % 306,2 81,3 % - Valmistus omaan käyttöön -1,9-0,5 % -2,3-0,6 % Korkokulut 6,1 1,6 % 8,3 2,2 % Muut rahoituskulut 2,4 0,6 % 0,6 0,1 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos -3,6-0,9 % 0,0 0,0 % - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot -0,1 0,0 % 0,0 0,0 % Investoinnit Investointimenot 37,2 9,6 % 40,6 10,8 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 19,4 5,0 % 16,9 4,5 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % 6,2 1,6 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 385,6 100,0 % 376,4 100,0 %

20 17 6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS