Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Virossa
|
|
- Hanna Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Virossa Maaliskuu 2007
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä Maatalouden tuotantopanossektori Maatalouden tuotantopanosten valmistus Viljan tarjontaketju Viljakauppa ja varastointi Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus Myllyteollisuus Rehuteollisuus Jakelu ja vertikaalinen integraatio Viron viljasektorin tulevaisuus Öljykasviketju Rapsin tuotanto Rapsin jalostus Öljykasvisektorin tulevaisuuden näkymät Biodieselin tuotanto Elintarvikkeiden vähittäiskauppa...24 This report on The Grain and Oilseed Supply Chains of Estonia was prepared by: Csaba Jansik prepared for: FINGRAIN MTT Agrifood Research Suomi Economic Research Luutnantintie Helsinki Vilja-alan yhteistyöryhmä Malminkatu Helsinki
3 ESIPUHE Tämä raportti laadittiin Vilja-alan yhteistyöryhmän (Fingrain) Baltian maita koskevaa projektia varten. Tämän yleiskatsauksen tarkoituksena on tarjota suomalaisille maatalousalan vaikuttajille ja Suomen maatalous- ja elintarvikealan yrityksille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa Viron vilja- ja öljykasvien tuotantoketjuista siitä lähtien, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi kolme vuotta sitten. Maatalouden tuotantopanokset Viljan tuotanto Öljykasvien tuotanto Viljan jalostus Öljykasvien jalostus Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa Jokaisesta vilja- ja öljykasvien tuotantoketjun osa-alueesta kuvataan markkinat ja niiden perustrendit ennen Viron EU-jäsenyyttä sekä EU jäsenyyden vaikutukset. Viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista tutkitaan 1) ketjun tärkeimmät toimijat, 2) toimintaympäristö ja markkinat, ja 3) toimijoiden keskinäiset suhteet, joihin liittyvät osto- ja myyntitoimenpiteet, asiakaskunta, raaka-aineiden hankinta, vilja- ja öljykasvien kauppa, logistiikka, viljan hinnat, omistajuussuhteet sekä vertikaalinen integraatio. Perinteisten vilja- ja öljykasvien jalostusalojen kuten mylly-, rehu- ja mallasteollisuuden lisäksi tutkittiin tarkemmin uudenlaisien ja ajankohtaisten biopolttoaineiden (bioetanolin ja biodieselin) valmistusta. Pääasiallisina tiedonlähteinä käytettiin haastatteluja paikallisten yritysjohtajien kanssa, teollisuuden asiantuntijoita, viljelijöiden sekä teollisuusyhdistysten edustajia, viranomaisia ja tutkijoita. Tämän lisäksi raporttia varten käytiin läpi paikallisten liikeelämän päivälehtien artikkeleita, julkisesti saatavissa olevia sekä tilattuja tilastotietoja, liike-elämää koskevaa tietoa, yritysten tiedonlähteitä ja internetiä. Yritysten nimet on merkitty kursiivilla yleensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Raportissa käytettiin seuraavaa valuuttakurssia: 1 = 15,6466 EEK. Tämän raportin tase-ennusteissa esitetään viljan ja öljykasvien kysyntä ja tarjonta vuoteen 2015 saakka. Ennusteet ovat lähtöisin EU-alueen maatalouspolitiikan suuntauksia käsittelevästä tutkimusprojektista (AgMemod) ja ne mukautettiin ja korjattiin kunkin maan haastateltujen vilja- ja öljykasvien asiantuntijoiden lausuntojen mukaisesti. Ennusteita voidaan verrata Suomessa vuoden 2006 syyskuussa julkaistun Suomen viljastrategian tuloksiin.
4 1. TIIVISTELMÄ Maatalouden tuotantopanokset Virossa tuotettiin aiemmin nitraatti- ja fosforilannoitteita, mutta tuotantomäärät putosivat murto-osaan aiemmista määristä 1990-luvun puolivälissä ja fosforilannoitteiden tuotanto lakkautettiin kokonaan. Samaan aikaan useat yritykset alkoivat valmistaa NPK-lannoiteyhdistelmiä luvun loppuun mennessä aikaisempi valtion jakelujärjestelmä korvattiin kokonaan uusilla kauppayrityksillä, kuten pienillä kemikaalien ja siementen maahantuojilla, jakelijoilla ja maatalouskoneiden kauppiailla sekä ulkomaalaisomisteisilla tuotantopanosten valmistajilla ja tavarantoimittajilla. Kolme ulkomaista yritystä jälkimmäisestä ryhmästä, Kesko Agro Eesti, Kemira Grow-How Eesti ja Farm Plant Eesti, hallitsevat edelleen Viron maatalouden tuotantopanosmarkkinoita luvun maatalouspolitiikka ei suosinut virolaisia maatiloja, joten panosten käyttö on pysynyt suhteellisen pienenä. EU-jäsenyyden myötä maatalouden tuotantopanosten käyttö on lisääntynyt, mikä johtuu osittain EU-alueen kasvaneista maataloustuloista. Viljan tarjontaketju Viljan tuotanto vaihteli 2000-luvulla ja tonnin välillä ja saavutti tonnin ennätystason vuonna Tuotanto putosi tonniin vuonna Pitkällä aikavälillä kuitenkin viljan tuotannon ennakoidaan tasaisesti nousevan. Viljan tuottajien rakenne on yhä keskittyneempi. Viljatilojen määrä laski :sta :een vain neljän vuoden aikana, välillä 2001 ja Lähinnä pienimuotoiset maatilat lopettivat tuotantonsa. Ne 600 tilaa, joilla on yli 100 hehtaaria maata, kattavat kaksi kolmasosaa viljan kokonaispinta-alasta. Kaupallinen viljan tuotanto on tulevaisuudessa hyvin riippuvainen suurista tiloista. Osa viljasta on aina tuotu maahan, vaikka tuonnin tarve vähenikin tasaisesti vuosien 2001 ja 2005 välillä. Ennätyssadon vuoksi maan viljaomavaraisuus ylitti jopa 100 prosenttia vuonna Viime vuonna tuotiin jälleen noin 13 prosenttia Viron viljatarpeesta. Pitkällä aikavälillä kasvavat satomäärät nostavat omavaraisuusasteen mitä todennäköisimmin yli 90 prosenttiin. Kesko Agro Eesti, Kemira GrowHow ja Farm Plant Eesti ostaa suurimman osan viljasta. Viljanjalostusyrityksillä arvioidaan olevan noin tonnia varastokapasiteettia, josta noin neljännes on äskettäin rakennettua tai korjattua. Osa varastointikapasiteetista on yrityksillä, jotka luopuivat jalostamisesta, mutta edelleen tarjoavat viljan käsittely- ja varastointipalveluja. Maatilat ovat rakentaneet äskettäin lähes tonnia varastotilaa ja niiden oletetaan rakentavan vielä toiset tonnia lähitulevaisuudessa. Ne pyrkivät käyttämään omaa varastotilaansa hyödyntääkseen talven korkeampia viljanhintoja. 2
5 Virossa, kuten muuallakin Euroopassa, viljan hinnat nousivat korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen vuosien vaihteessa. Myllyteollisuus on yhä keskittyneempää. Tällä hetkellä 50-prosenttisesti saksalaisomistuksessa oleva Tartu Veski on ainoa merkittävä vehnä- ja ruisjauhon tuottaja. Jauhon kokonaistuotanto nousi tonniin vuonna Sen lisäksi alalla toimii muutamia erikoistuneita viljanjalostusyrityksiä. Markkinoiden rakenne ei muuttunut niin voimakkaasti rehu- kuin myllyteollisuudessa. Markkinoilla toimii edelleen useita pieniä ja keskikokoisia rehun tuottajia. Kaupallista rehun tuotantoa hallitsee ruotsalais-tanskalais-norjalaisomisteinen Farm Plant Eesti. Muista rehun tuottajista Kaubi Ettevõted ja Valjala Södatehas myyvät rehua markkinoilla. Rehun tuotanto kasvoi tonniin vuosina 2004 ja 2005, kun mukaan luetaan ne suuret yritykset, jotka tuottavat rehua omaan käyttöönsä. Rehunvalmistus kuuluu osana monien kotieläintilojen toimintaan. Vertikaalista integraatiota on hyödynnetty sekä pienessä että suuressa mittakaavassa rehu-lihan tuotanto-lihan jalostusketjussa. Vertikaalisesti integroituneisiin yrityksiin kuuluvat esimerkiksi Tarto Agro, Markilo, Kehtna Mõisa ja Ruixi Mõis. Suurimmat vertikaalisesti integroituneet lihan tuottaja- ja jalostusyritykset kuten Ekseko ja Tallegg omistavat omat rehutehtaansa. Ekseko on Viron suurin sianjalostuslaitos, jolla oli noin sikaa vuonna Tallegg puolestaan on suurin siipikarjayritys, joka tuotti tonnia siipikarjanlihaa ja 78 miljoonaa kananmunaa vuonna Vaikka kotimaisten viljan tuottajien taloudelliset olot ovat parantuneet EU:n myötä, Viro tulee mitä todennäköisimmin olemaan ainakin osittain riippuvainen ulkomaisesta viljasta seuraavien vuosien aikana. Lisämaata saadaan huomattavasti nykyisin viljelemättömistä maista ja laitumista. Viljan kokonaistuotannon odotetaan kasvavan jopa tonniin vuoteen 2015 mennessä. Etenkin ohran ja rukiin ja pienessä määrin myös kauran ja vehnän tuotanto vaikuttaisivat kasvuun. Rehunkäytön odotetaan lisääntyvän samaa vauhtia kotieläinsektorin kasvunäkymien kanssa. Bioetanolin suhteen odotukset ovat korkealla, mutta kumpikaan tällä hetkellä suunnitteilla olevista projekteista ei ole edennyt investointipäätöksiin tai rakentamiseen asti. Bioetanolin tuotannon kysyntä olisi todennäköisesti jopa tonnin luokkaa, mikäli vähintään yksi mittava projekti toteutuisi. Todennäköisin raaka-aine olisi tällöin ruis tai vehnä. Öljykasvien tarjontaketju Öljykasvien tuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan jopa EU:hun liittymisen jälkeen. Werol tehased, Viron ja koko Baltian maiden ainoa merkittävä öljynpuristamoyritys, tekee viljelijöiden kanssa tuotantosopimuksia. Yritys tarjoaa teknistä neuvontaa ja toimittaa viljelijöille edullisesti siemeniä, lannoitteita sekä torjunta-aineita ja ostaa niiltä rapsia maailmanmarkkinahintaan. Yritys saavutti täyden tuotantokapasiteetin viime vuosina ja tuotti tonnia jalostettua öljyä ja tonnia rapsirouhetta. Sekä rapsiöljyä että rehua myydään kotimarkkinoilla ja osittain viedään myös ulkomaille. Yritys myytiin yksityisomistuk- 3
6 seen vuonna 2006, minkä odotetaan parantavan huomattavasti sen taloudellista suorituskykyä. Rapsin tuotantoa saattaa edistää biodieselin tuottajien luoma kysyntä. Suurin laitos eli Biodiesel aikoo kuitenkin ostaa suurimman osan raaka-aineestaan öljynä ulkomailta. Tuotantokapasiteetti olisi tonnia ja suunnitelmien mukaan noin 70 prosenttia siitä menisi vientiin Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Tähän mennessä on perustettu vain muutamia pieniä biodieselin tuotantolaitoksia. Ne käyttävät yleensä kotimaista rapsia, mutta niiden tuotantokapasiteetti jää yleensä alle tonniin vuodessa. Eräs esimerkki on bussiliikenneyritys ATKO Grupp:in vuonna 2005 perustama biodiesel-tytäryritys AS Atko O litööstus, jonka tuotannon on kuitenkin tarkoitus palvella ainoastaan emoyhtiön tarpeita. Laitos aloitti tuotannon vuoden 2005 lopulla ja pystyy tuottamaan tonnia biodieseliä vuodessa. Vuonna 2006 yritys alkoi tehdä tuotantosopimuksia tilojen kanssa varmistaakseen raaka-aineen saatavuuden. Pienimuotoiset biodieselin tuottajat voivat lisätä kotimaisen rapsin kysyntää, vaikka niiden rapsin tarve saattaakin pysytellä tonnin tasolla. Rapsin tuotannon odotetaan kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se saattaa nousta tonniin vuoteen 2015 mennessä. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäismyynti Elintarvikkeiden vähittäismyyntisektori on ollut käyvin hinnoin mitattuna jatkuvassa kasvussa vuodesta 1998 lähtien ja kasvu kiihtyi 2000-luvulla. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kohosi yhteensä 1,4 miljardiin euroon vuonna Viron vähittäismyyntisektori on ainutlaatuinen, sillä se on ainoa Baltian maista, missä perinteiset kuluttajaosuuskunnat säilyivät ehjänä järjestelmänä ja selvisivät kilpailussa vahvoja ulkomaisia vähittäismyyntiketjuja vastaan. ETK järjestelmä, 23 alueellisen kuluttajaosuuskunnan muodostama vähittäiskauppaverkosto on pysynyt suurimpana tai toiseksi suurimpana ketjuna viime vuosien aikana. Ulkomaisten yritysten osuus on kasvanut yli 40 prosenttiin Viron elintarvike- ja päivittäistavaramarkkinoilla vuoteen 2006 mennessä. Ruotsalaisten omistama Rimi Eesti on ETK:n vahvin kilpailija, muita ulkomaisia vähittäismyyntiketjuja ovat suomalainen Prisma Peremarket ja Stockman sekä liettualainen Maxima. Saksalainen halpamyyntiketju Lidlillä oli kunnianhimoisia suunnitelmia Viron markkinoilla ja se jopa osti useita kiinteistöjä ympäri maata. Vuonna 2006 se kuitenkin päätti olla tulematta lainkaan Viroon. Selver, jonka omistaa Tallinna Kaubamaja-konserni, on ollut kolmanneksi suurin ja viime vuosina voimakkaimmin laajeneva ketju. Selver suunnittelee tällä hetkellä laajentuvansa Latvian vähittäismyyntimarkkinoille. 4
7 2. MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSSEKTORI 2.1. Maatalouden tuotantopanosten valmistus Virolla oli neuvostoaikaan huomattavaa maatalouskemikaalien tuotantoa, mutta silloin tuotanto oli pitkälti riippuvainen halvalla saatavissa olevasta raaka-aineesta luvun puoliväliin mennessä typpilannoitteiden tuotanto laski jyrkästi ja fosforilannoitteiden valmistus lopetettiin kokonaan. Lannoitteiden tuotanto Virossa vuosina Typpilannoitteet (tuhat t) Fosforilannoitteet (tuhat t) Yhteensä väkilannoitteet (tuhat t) Sekalannoitteet, jotka sisältävät typpiä, fosforia ja kaliumia (tuhat t) Lähde: Viron Tilastokeskus. Huom.: Väkilannoitteiden osalta luvut sisältävät 100% vaikuttavaa ainetta luvun lopussa aloitettiin uudentyyppinen lannoitteen tuotanto, kun NPKlannoitteita sekoitettiin käyttämällä SEV-maista tuotua halpaa raaka-ainetta. Nykyään Nitrofert on Viron suurin nitraattivalmistaja. Se perustettiin vuonna 1993 aiemmin Nitrogen Fertiliser Plant:in pohjalle, mutta nykyään sen tuotantoalaan kuuluu monenlaisia kemikaaleja kuten nestemäinen ammoniakki, urea, nestemäinen hiilidioksidi ja nestemäinen typpi. Nestemäisen ammoniakin tuotantokapasiteetti on yli tonnia ja urean tuotantokapasiteetti kahdella tuotantolinjalla nousee yhteensä tonniin vuodessa. Ureaa käytetään maataloudessa yleisenä typpilannoitteena kaikentyyppisiin maaperiin ja kasveihin, tai rehun lisäaineena. Lisäksi 5
8 nestemäistä ammoniakkia tai vesiliukoista ammoniakkia voidaan myös käyttää lannoitteena. Pääosa tuotteista myydään Länsi-Euroopan markkinoille; kaikki ammoniakki ja noin 90 prosenttia ureasta menee vientiin ja loput ureasta myydään Viron sisämarkkinoilla teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Verento (aiemmin Fertimiks, nimi muutettiin elokuussa 2006) on NPK-lannoitteiden valmistaja. Yritys perustettiin vuonna 1996 ja se aloitti tuotannon entisen Eesti fosforiidi-yrityksen pohjalta. Fertimiksin kapasiteetti on tonnia, tuotanto oli tonnia vuonna 2002, josta vain neljäsosa myytiin kotimarkkinoilla ja loput meni vientiin. Laitos pystyy varastoimaan tonnia raaka-ainetta ja tonnia lopputuotetta. NPK-lannoitteita valmistaa myös Farm Plant Eesti. Tämä monipuolinen maatalouden panostoimittaja aloitti Svenska Lantmannen ja Norsk Hydro:n tytäryrityksenä vuonna Omistussuhteet muuttuivat äskettäin kun Dansk Landbruks Grovvareselskab ja Svenska Lantmannen perustivat uuden yrityksen nimeltä Scandinavian Farmers, joka omistaa 85 % Farm Plant:sta ja Norwegian Yara AB omistaa 15 %. Farm Plant Eesti hankki lannoitetehtaan Türi väitestehas vuonna 2002, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on tonnia. Lannoitteet myydään lähinnä Viron markkinoilla. Virosta ei löydy merkittävää maatalouskoneiden valmistajaa. Suuri osa siemen tuotantoa perustuu kotimaisiin lajikkeisiin. Noin 50 prosenttia viljansiemenistä on kotimaista ja 50 prosenttia ulkomaista tuotantoa. Sertifioidut siemenet yleensä tuodaan ja niitä lisätään sopimuspohjalla virolaisilla tiloilla Maatalouden tuotantopanosmarkkinat Maatalouden tuotantopanosmarkkinat muuttuivat radikaalisti 1990-luvulla. Aiemmat maatalouskoneiden ja maatalouskemikaalien jakelujärjestelmät korvautuivat uusilla yrityksillä ja ulkomaisilla toimittajilla. Tällä hetkellä Viron tuotantomarkkinoita hallitsevat kolme ulkomaisomisteista yritystä, Kesko Agro, Kemira GrowHow ja Farm Plant Eesti. Kesko Agro on monipuolisten maatalouden tuotantopanosten toimittaja, jolla on myyntikeskuksia Tallinnassa, Tartussa, Paidessa ja Rakveressa. Kemiran myyntiverkosto puolestaan koostuu kohteista Tallinnassa, Pärnussa, Jõgevassa ja Tartussa. Farm Plant Eestillä on omat lannoitteiden tuotantolaitokset, lisäksi se myy viljansiemeniä ja öljykasvin siemeniä, teollista rehua ja rehun lisäaineita. Agribalt, joka perustettiin alun perin Agrimarketin ja Avenan tytäryrityksenä, myytiin lopulta Mecrolle lokakuussa Agribalt on keskittynyt koneisiin ja sen päätoimisto sijaitsee Paidessa ja pienempi yksikkö Tartussa. Mecro ylläpitää erityisen laajan tuotevalikoiman; siihen kuuluu 80 eri merkkituotetta monilta tunnetuilta valmistajilta kuten rakennusalalta, puhtaanapitoalalta, metsänhoidosta jne. Maatalouskoneet käsittävät vain pienen osan yrityksen toiminnasta se myy John Deere koneita. Mecro aloitti myyntitoimintansa Virossa vuonna 1991 ja laajensi Latviaan vuonna 6
9 1994 ja Liettuaan vuonna Työntekijöiden määrä on yli 400, joista 170 työskentelee Virossa. Suurimmat yritykset Viron maatalouden tuotantopanosten markkinoilla Yritys Liikevaihto (miljoona ) Kesko Agro Eesti Nitrofert Kemira GrowHow Farm Plant Eesti Taure A.Tammel Verento (Fertimix) Türi Bel-Est Agribalt Sampo Grupp Agrotarve Agromarket Lähde: Äriregister, Viron Oikeusministeriö. Virolaisessa omistuksessa olevista tavarantoimittajista Agrotarve:tta voidaan pitää Eesti Põllumajandustehnikan seuraajana. Tallinnan lähellä sijaitsevalla yrityksellä on tällä hetkellä useita erilaisia tuotteita maatalouden tuotantopanosten lisäksi, mutta se myy myös lannoitteita, torjunta-aineita ja siemeniä. Maatalouskoneiden myyjät ovat yleensä pieniä tai keskikokoisia yrityksiä, jotka erikoistuvat yhteen tai muutamaan tiettyyn tuotemerkkiin. Agromarket sijaitsee Türissa ja yritys on erikoistunut MTZ-traktoreiden maahantuontiin Valko-Venäjältä, kun taas ylläpidon ja korjauksen hoitaa toinen yritys Türi Bel-Est. A-Tammel sijaitsee Jõgevassa ja edustaa MTZ:tä ja länsimaisia maatalouskoneiden valmistajia. Se työllistää 29 ihmistä ja sillä on toimisto myös Saaremaalla. Taure on Valtran edustaja; yritys myy traktoreita ja varaosia ja ylläpitää huoltopalveluja. Sampo Grupp edustaa useita ulkomaisia tuotemerkkejä; se myy mm. Sampo Rosenlewin leikkuupuimureita, Deutz- Fahrin traktoreita ja Kongskilden erilaisia koneita Asiakaskunta ja asiakassuhteiden kehitys Viron maataloustuotannon suurimmasta osasta vastaavat kaksi tilojen päätyyppiä: 1. Perhetilat, jotka omistavat ja hoitavat yksityishenkilöt tai perheet. Perheiden omistamat tilat saattavat käyttää jonkin verran ulkopuolista työvoimaa. 7
10 2. Osakeyhtiöt ovat joko entisten osuuskuntien tai uudelleen perustettujen maatalousyritysten jälkeläisiä, joita omistaa ja hoitaa ryhmä yksityisiä ihmisiä. Tilatyyppi ei kuitenkaan välttämättä määrittele tilakokoa, sillä monet perhetilat ovat kasvaneet yli 1000 hehtaariin ja toisaalta jotkut maatalousyritykset viljelevät hehtaaria maata. Yleisesti ottaen maatalousyhtymät ovat kuitenkin suurempia yrityksiä. Useat tuotantopanosten toimittajat takaavat viljelijöille lannoitteet, torjunta-aineet ja siemenet ja hyväksyvät maksuksi syksyllä toimitettavan viljasadon. Kesko Agro, Kemira GrowHow, Farm Plant Eesti ja Werol tehased ovat tärkeimmät yritykset, jotka tarjoavat kemikaaleja ja siemeniä ja ostavat sadon viljaa tai rapsia viljelijöiltä. Monille viljelijöille on edullisempaa ottaa panostoimittajien kuin pankkien myöntämää luottoa. Tuotantopanosten toimittajille suuret tilat sisältävät pienemmän riskin. Useimmat tilat käyttävät vähintään yhtä traktoria, vaikka yleisesti ottaen tilojen konekanta on melko vanhentunutta. Pientilat usein vuokraavat välineistön; jotkut yritykset tarjoavat palveluna suurimpia töitä kuten viljankorjuuta tai säilörehun valmistusta, mutta pienemmät työvaiheet kuten kyntämisen tai kylvämisen viljelijät tekevät itse. Hyvin harvoissa tapauksissa tilat perustavat maatalouskoneiden yhteisyrityksiä tai konerenkaita. Koska maatalouskoneet ovat suuri investointi useimmille tiloille, koneiden jakelijat pyrkivät myymään suuret tuotantovälineet leasing-sopimuksella. Kone itsessään on tällöin vakuus, niin ettei tarvita mitään pankkilainaa vuokraussopimuksen hyväksymiseksi. Jakelijat käyttävät kaupallisia leasing-yrityksiä sopimusten tekoon. 8
11 3. VILJAN TARJONTAKETJU Viljan tuotanto on keskittynyt muutamille sadoille tiloille Virossa ja ne ovat jatkuvasti lisänneet tuotanto-osuuttaan viime vuosien aikana. Yhteensä 479 yli sadan hehtaarin viljatilaa viljeli 53,5 prosenttia viljan kokonaispinta-alasta. Vuoteen 2005 mennessä niiden määrä nousi 603 tilaan ja ne vastasivat lähes 70 prosentista viljan kokonaispinta-alasta Viron viljan viljelyn rakennemuutokset alle 10 ha ha ha yli 100 ha Yhteensä Viljatilojen lukumäärä Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Vilja-ala (tuhat ha) Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä alle 10 ha ha ha yli 100 ha Yhteensä Viljatilojen lukumäärä Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Vilja-ala (tuhat ha) Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Lähde: Viron tilastokeskus, Farm Structure Surveys. Vuonna 2005 yli sadan hehtaarin viljelytiloista 282 oli perhetiloja ja 321 maatalousyrityksiä. Suurien perhetilojen keskimääräinen viljelyala oli noin 210 hehtaaria, kun taas suurilla maatalousyrityksillä oli 420 hehtaaria Viljakauppa ja varastointi Viljan tuotannon vaihtelut ovat olleet varsin suuria viimeisten kymmenen vuoden aikana, mikä on osoitus sen haavoittuvuudesta. Kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, vuonna 2005 korjattiin Virossakin ennätyssato. Viljan kokonaistuotanto nousi Virossa tonniin, mikä on noin tonnia enemmän kuin edellisenä huip- 9
12 puvuotena eli vuonna Viime vuonna tuotanto oli merkittävästi vähäisempää kuin 2005; se putosi hieman yli tonniin. tuhat t Viljantuotanto josta jalostajien ja kauppayritysten ostot * Viljan tuotanto Virossa vuosina Lähde: Viron Tilastokeskus. Huom.: * luvut jalostajien ja kauppayritysten viljaostoista on ollut saatavilla vuodesta 2000 lähtien on ennakkoluku. Viro on perinteisesti turvautunut viljan tuontiin, sillä kotimainen tuotanto ei ole vastannut maan kysyntään. Viljavajeesta johtuen yleensä vain pieniä määriä myydään ulkomaille. Omavaraisuusaste on jäänyt selvästi alle 100 prosentin koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun ajan. Vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Viron viljan tuotanto ylitti kotimaisen kysynnän. Vienti oli aiemmin melko vaatimatonta, tonnin välillä, mutta se nousi tonniin satovuonna % / / / / / /07 Viljan omavaraisuusaste Virossa vuosina Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti, Eesti teraviljaturg
13 Viron viljan, öljykasvien ja jalostettujen viljatuotteiden ulkomaankauppa alkuperäja määrämaittain vuosina Tuonti Vehnä Vehnäjauhot Ruis Ruisjauhot Ohra Kaura t % t % t % 756 t % 6142 t % 998 t % Liettua 55 Latvia 60 Latvia 95 Suomi 76 Latvia 50 Latvia 64 Latvia 23 Suomi 13 Liettua 5 Latvia 23 Liettua 50 Suomi 34 Saksa 16 Liettua 9 Liettua 1 Liettua 12 Tuonti Vehnä Vehnäjauhot Ruis Ruisjauhot Ohra Kaura t % t % 6778 t % 463 t % 894 t % 592 t % Latvia 88 Latvia 64 Saksa 43 Suomi 88 Liettua 75 Latvia 99 Saksa 6 Suomi 33 Latvia 34 Latvia 7 Latvia 24 Liettua 1 Liettua 4 Liettua 2 Liettua 23 Ruotsi 4 Vienti Vehnä Vehnäjauhot Ohra Kaura Hiutaleet, suurimot Rapsi t % t % t % t % 2662 t % t % Alankomaat 77 Latvia 43 Alankomaat 50 Espanja 65 Latvia 80 Suomi 48 Tanska 11 Suomi 39 Espanja 49 Norja 18 Suomi 16 Tanska 33 Espanja 6 Puola 13 Tanska 17 Liettua 2 Saksa 13 Ruotsi 5 Liettua 4 Kazakstan 1 Latvia 5 Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti, Eesti teraviljaturg and Neljä yritystä, Kesko Agro Eesti, Kemira GrowHow, Farm Plant Eesti ja Tartu Veski ostavat suurimman osan viljasta. Kaksi ensin mainittua ovat maatalouden tuotantopanosten toimittajia, jotka jälleenmyyvät viljan lähinnä vientiin. Kaksi jälkimmäistä puolestaan ovat Viron suurimmat jauhon- ja rehun tuottajat, jotka ostavat viljan pääasiassa omiin tarpeisiinsa. Leipävehnää ei ollut Virossa tarpeeksi saatavilla 2000-luvulla, joten myllyt ovat joutuneet tuomaan raaka-ainetta Ukrainasta, Latviasta ja Liettuasta. EU:hun liittymisen jälkeen tuonnin alkuperämaiksi valikoituivat ainoastaan EU-maat. Vehnän tuonti vaihteli tonnin välillä 2000-luvun alkupuolella, mutta se oli vain tonnia satovuonna ennätyssadosta johtuen. Viljantuonnin lisäksi noin tonnia vehnäjauhoa on myös tuotu vuosittain viimeisten vuosien aikana. Suomi toimi sekä vehnäjauhon tuontimaana että vientikohteena. Sen lisäksi Suomesta tuotiin pieniä määriä ruisjauhoa. Toisaalta Virosta vietiin suurimoita, hiutaleita ja lähes tonnia rapsia Suomeen satovuoden
14 aikana. Myös rehuviljaa, kuten ohraa, kauraa ja maissia, on tuotu joka vuosi ja määrä on vaihdellut tonnin välillä 2000-luvun alussa. Vuosina rehuviljan tuonti jäi erittäin pieneksi edellisvuosiin verrattuna. Tilat varastoivat osan viljasta itse ja ne, joilla on varastokapasiteettia, voivat siirtää myyntiä talvea tai kevättä kohti. Viljaa jalostavilla yrityksillä on arvioitu olevan noin tonnia varastokapasiteettia. Suunnilleen neljännes siitä on hiljattain rakennettua tai uudistettua kapasiteettia. Osa varastokapasiteetista on yrityksillä, jotka luopuivat jalostamisesta, mutta jotka tarjoavat yhä viljan käsittely- ja varastointipalveluja. Tilat ovat hiljattain rakentaneet lähes tonnia varastokapasiteettia ja niiden oletetaan rakentavan vielä tonnia lisää lähitulevaisuudessa. Viljelijät pyrkivät rakentamaan omat varastotilansa kyetäkseen hyödyntämään talven korkeampia viljanhintoja. Kuten muuallakin Euroopassa, hinnat kohosivat myös Virossa ennätyskorkealle tasolle yli kolmeen vuoteen vuosien vaihteessa. Rehuvehnän ja myllykauran hinnat kohosivat erityisen korkealle, sillä helmikuussa 2007 rehuvehnän markkinahinta ylitti jopa 160 euroa/tonnilta, kun taas myllykauran hinta lähestyi 150 euroa/tonnilta Myllyvehnä Rehuvehnä Rehuohra Myllyruis Myllykaura Viljan kuukausihinnat Virossa, Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti. Huom.: hinnat ilman ALV:tä. 12
15 3.2. Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus Viron viljanjalostusteollisuus on suhteellisen pieni osa muusta elintarviketeollisuudesta (myllyteollisuus 1,64 prosenttia ja rehunvalmistus 3,9 prosenttia) ja on melko pieni myös muiden Baltian maiden viljan jalostukseen verrattuna. Viron mylly- ja rehuteollisuuden indikaattorit (liikevaihto miljoona ) Myllyteollisuus Yritysten lukumäärä Henkilöstö Myllyjen kokonaisliikevaihto Rehuteollisuus Yritysten lukumäärä Henkilöstö Rehuyritysten kokonaisliikevaihto Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. Huom.: Viljanjalostajat toimivat usein sekä myllyteollisuudessa että rehuteollisuudessa. Tilastollisesti on vaikea luokitella yksittäisiä yrityksiä jompaankumpaan kategoriaan. Toimialojen kokonaisliikevaihdon muutoksia voidaan selittää joidenkin yritysten siirrolla toiseen toimialaluokkaan, mikäli kyseisen yrityksen sisällä tuotannon rakenne on olennaisesti muuttunut. Pienyritysten henkilöstöluvut puuttuvat vuosien tilastoista. Myllyteollisuutta kuvaavista luvuista paljastuu huomattavaa keskittyneisyyttä. Vuosien välillä useat myllyt lopettivat toimintansa. Näiden konkurssin tehneiden joukossa oli hiljattain perustettuja pienyrityksiä, jotka hyödynsivät käytettyjä koneita sekä suuria myllyjä, joilla oli pitkä historia takanaan. Yritysten määrä putosi 26:sta vuonna 1999 yhteentoista vuonna Jäljelle jääneet yritykset ottivat haltuunsa konkurssin tehneiden myllyjen markkinaosuudet. Vuonna 2005 yhdestätoista yrityksestä ainoastaan kahdella oli merkittävää jauhon tuotantoa; loput tuottivat erityisjauhoseoksia, muita jalostettuja viljatuotteita tai vähäisiä määriä tavallista jauhoa. Tätä kehitystä voidaan selittää matalilla jauhon hinnoilla. Myllyt eivät kykene lisäämään irtotuotteen marginaalia. Tämä on yleinen ilmiö muuallakin myllyteollisuudessa, ja siihen on olemassa kaksi ratkaisua: 1) lisätä kapasiteettia ja kasvattaa tuottoa suurempien määrien avulla, tai 2) erikoistua korkean lisäarvon viljatuotteisiin, erikoisjauhoseoksiin ym., joissa on korkeammat marginaalit, vaikka määrät voivat olla pieniä. Markkinarakenne ei muuttunut niin dramaattisesti rehuteollisuudessa kuin myllyteollisuudessa. Markkinoilla toimii edelleen useita keskikokoisia ja pieniä rehunvalmistajia. Yritysten ja työntekijöiden lukumäärät ovat pysyneet samalla tasolla kokonaisliikevaihdon kasvaessa. On kuitenkin mainittavaa, että Farm Plant Eestin myyntituloista huomattava osa, tosin alle 50 prosenttia on peräisin lannoitteiden valmistuksesta. 13
16 Viron jauhon- ja rehun tuottajien lista sisältää joukon yrityksiä, jotka ovat pääasiassa suuntautuneet muuhun toimintaan, joskus jopa elintarvikejalostuksen ulkopuolelle. Yritysten myyntitulot ovat melko vaatimattomia verrattuna muiden Baltian maiden vastaaviin tilastoihin lukuun ottamatta johtavaa rehunvalmistusyritystä. Merkittävimmät yritykset Viron viljanjalostuksessa. Yritys tuotantolinjan kuvaus Liikevaihto (miljoona ) Farm Plant Eesti rehu ja lannoitteet Tartu Veski mylly Stahlhut mylly ja puunjalostus Valjala Söödatehas rehu Eesti Viljasalv viljan varastointi Kaubi Ettevõtted rehu Pomes Feeds rehu Balti Veski viljatuotteet, hiutaleet Bovistar rehu Sangaste linnas viljatuotteet, hiutaleet Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. Tuotantoaan markkinoille myyvien rehutehtaiden lisäksi myös vertikaalisesti integroituneet liha-alan yritykset tuottavat rehua omaan käyttöönsä. Tavallisesti rehun tuotanto muodostaa vain pienen osuuden niiden toiminnasta. Omaa rehutuotantoa harjoittavat merkittävimmät lihan tuottajat ja -jalostajat. Yritys tuotantolinjan kuvaus Liikevaihto (miljoona ) Tallegg siipikarja Ekseko sika Tartu Agro lihakarja, maito, sika Markilo sika Kehtna Mõisa lihakarja, siipikarja, sika Ruixi Mõis sika Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. 14
17 3.3. Myllyteollisuus Myllyteollisuuden markkinat muuttuivat huomattavasti 1990-luvun alussa, kun myllyt yksityistettiin. Useita uusia myllyjä perustettiin ja ne joko toivat muualta käytettyjä koneita tai ostivat niitä suurilta myllyiltä. Nämä pienet uudet myllyt joutuivat kuitenkin pian lopettamaan toimintansa, mikä johtui kilpailusta ja teollisuudenalan liikakapasiteetista. Myllyteollisuudessa tapahtui nopeaa keskittymistä 1990-luvun toisella puoliskolla, kun uudet yritykset poistuivat ja useiden suurien myllyjen rappio jatkui. Vuoteen 2006 mennessä vain yksi suuri jauhon tuottaja ja useita erikoistuneita mylly-yrityksiä säilyi markkinoilla. Tartu veski on tämänhetkinen markkinajohtaja. Tämä aiemmin ruisjauhoon erikoistunut tuottaja on viime aikoina laajentanut toimintaansa vehnäjauhon tuotantoon ja asentanut uuden jalostuslinjan. Tällä hetkellä noin kolmasosa tuotannosta on ruisjauhoa ja kaksi-kolmasosaa on vehnäjauhoa. Saksalainen Saalemühle Alsleben omistaa 50 prosenttia yrityksestä. Stahlhut:in omistaa saksalainen yksityishenkilö. Yritys sijaitsee Tartun lähellä ja sen päätoimintapaikkana on sahalaitos. Jauhon tuotanto muodosti lähes puolet myynnistä vuoteen 2006 asti, kunnes Tartu Veskid osti jauhon tuotantolinjan. Rakvere Viljasalv tuotti aiemmin sekä vehnäjauhoa että ruisjauhoa, mutta se teki konkurssin vuonna Perinteisten jauhomyllyjen lisäksi alalla toimii erikoistuneita viljanjalostusyrityksiä. Balti veski, joka perustettiin vuonna 1993, on Helsingin myllyn tytäryritys ja tuottaa riisiä, suurimoita ja muita erikoisviljatuotteita. Myös pääasiassa suomalaisten omistama Sangaste linnas valmistaa erilaisia hiutaleita ja jalostettuja viljatuotteita. tuhat t Ruisjauhot Vehnäjauhot Jauhon tuotanto Virossa Lähde: Viron Tilastokeskuksen sähköinen aineisto. 15
18 3.4. Rehuteollisuus Rehun kokonaiskäyttö Virossa on ollut tonnia 2000-luvulla. Tästä suurimman osan käyttävät kotieläintilat, joilla on omat rehunsekoituslaitoksensa. Rehun tuotanto nousi tonniin vuosina 2004 ja 2005, rehua omaan käyttöön valmistavien suuryritysten tuotanto mukaan lukien. tuhat t Viron rehutuotanto Lähde: Viron Tilastokeskuksen sähköinen aineisto. Farm Plant Eesti, rehualan markkinajohtaja, on tällä hetkellä ruotsalais-tanskalaisnorjalaisessa yhteisomistuksessa. Yritys perustettiin alun perin vuonna 1993 rehuvalmisteiden tuontia varten. Vuonna 1996 tuotanto Virossa lähti liikkeelle, kun yritys hankki rehunvalmistustehtaan, Taebla Jõusöödatehas:in. Hankintoja jatkettiin ostamalla myös Elva Söödatehas vuonna 1999 ja Viljandi Söödatehas vuonna Lisäksi ostettiin lannoitetehdas Türi Väitestehas vuonna Farm Plant Eesti on kasvanut tasaisesti yritysostojen seurauksena ja tällä hetkellä se valmistaa noin tonnia rehua vuodessa. Erilaisia teollisia rehuja ja rehun lisäaineita tuotetaan Elvan ja Viljandin tehtaissa. Muita huomattavia rehunvalmistajia, jotka myyvät rehuja markkinoilla, ovat Valjala Söödatehas Saaremaalla ja Keila Veskid, vaikka tuotanto jälkimmäisessä on ollut hiljattain pysähdyksissä. Tallegg ja Ekseko tuottavat rehua omaan käyttöönsä eli suljettuihin integroituihin tuotantoketjuihin sika- ja siipikarjasektorilla. 16
19 Muut 24% Farm Plant Eesti 31% Ekseko 7% Keila veskid 9% Valjala Söödatehas 10% Tallegg 19% Viron rehun tuottajien tuotantomääriin perustuvat markkinaosuudet vuonna 2005 Lähde: toimialan arviot Jakelu ja vertikaalinen integraatio Pääosa rehusta myydään kotieläintiloille, vain pieni osa myydään kotitarvetiloille. Farm Plant Eesti myy rehunsa irrallaan tai erityistilauksesta 30 kilon säkeissä joko jauhettuna tai rakeistetussa muodossa. Täydennysrehut myydään aina säkeittäin. Yritys palvelee kotieläintiloja tarjoamalla niiden käyttöön omia traktoreitaan. Viljelijöiden käytettävissä on yhä enemmän myös teknistä neuvontaa. Lemmikkieläinruokaa myydään erityiskauppojen kautta. Muista rehunvalmistajista Kaubi Ettevõted ja Valjala Södatehas myyvät rehua markkinoilla jälkimmäinen palvelee lähinnä sikatiloja Saaremaalla. Rehunvalmistus muodostaa osan toiminnasta monilla sikatiloilla. Vertikaalista integraatiota on hyödynnetty rehu-lihan tuotanto-lihan jalostusketjussa sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Esimerkkejä vertikaalisesti integroituneista yrityksistä ovat Tartu Agro, Markilo, Kehtna Mõisa ja Ruixi Mõis. Laajimmin vertikaalista integraatiota ovat hyödyntäneet Ekseko ja Tallegg. Ekseko on Viron ja Baltian maiden suurin sikatalouskompleksi, jolla oli noin sikaa vuonna Sillä on oma rehunvalmistuslaitoksensa, joka on myös myynyt rehua markkinoilla, mutta toisaalta se käyttää myös ostorehua. Tallegg on suurin siipikarjayritys; se tuotti tonnia siipikarjan lihaa ja 78 miljoonaa kananmunaa vuonna 2006 ja käytti kaiken tuottamansa rehun omiin tarkoituksiinsa. 17
20 3.6. Viron viljasektorin tulevaisuus Viron vapaamielisellä ulkomaankauppapolitiikalla oli 1990-luvulla huomattavia vaikutuksia viljan tuotantoketjun toimintaan. Politiikasta puuttuivat markkinoiden tukitoimet, mikä oli vahingollista viljan tuotannolle. Viron myllyteollisuus on muuttunut huomattavan keskitetyksi viime vuosina. Myllyteollisuus ei ole kovin tuottoisaa liiketoimintaa muuallakaan Euroopassa, ellei sitä tehdä yksiköissä, jotka ovat riittävän suuria hyödyntämään suuresta koosta saatavia hyötyjä. Käytännössä Viron markkinoille mahtuu yksi mylly ja tähän suuntaan markkinat kehittyivät vuoteen 2006 mennessä. Myös rehuteollisuus on jo melko keskittynyttä. Markkinajohtaja on kasvanut yritysostojen kautta. Rehunkäyttö saattaa lisääntyä tulevaisuudessa etenkin niillä maitotiloilla, jotka pyrkivät tehokkuuteen ja nostamaan keskimääräistä lehmäkohtaista tuotosta parempien rotujen ja tuotantopanosten avulla. Teollisten rehujen käyttö saattaa myös lisääntyä hieman sika- ja siipikarjasektoreilla. Vaikka kotimaisten viljan tuottajien taloudelliset olot ovat parantuneet EU:ssa, Viro tulee mitä todennäköisimmin jäämään ainakin osittain riippuvaiseksi ulkomaisesta viljasta tulevina vuosina. Omavaraisuuden odotetaan nousevan aiemmista matalista luvuista yli 90 prosenttiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Viljan tuotannon odotetaan kasvavan, koska viljelyyn otetaan lisämaata sekä siksi, että viljasadot parantuvat. Tällä hetkellä käyttämättöminä olevista maista ja niityistä on saatavissa paljon lisäalueita. Viljan kokonaistuotannon odotetaan kasvavan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Pääasiassa ohra ja ruis ja pienemmässä mittakaavassa kaura ja vehnä vaikuttaisivat kasvuun. Ohran tuotantoa edistää tasainen rehun tarve sekä osaksi myös vienti. Rukiin tuotanto nousee tonniin lisääntyneen viljelyalan vuoksi; vakaiden myllyrukiin hintojen arvellaan säilyttävän rukiin suosion viljelijöiden keskuudessa. Kasvava rukiin tuotanto käytetään elintarviketeollisuuteen ja alkoholin valmistukseen, jolloin osa tuonnista katoaa asteittain. Rehunkäytön odotetaan hieman kasvavan samaa tahtia kotieläinsektorin kasvunäkymien kanssa. Sen odotetaan nousevan tonniin vuonna 2015 nykyisestä tonnista. Elintarviketeollisuuden osuuden odotetaan myös kasvavan hieman, mikä johtuu jauhon tuotannon ja etenkin muiden elintarvikkeiden kasvusta. Viljan kokonaiskäyttö elintarvikkeisiin saattaa olla yli tonnia vuonna Alkoholin tuotannon odotetaan kasvavan, mutta tämä ennuste ei sisällä ollenkaan bioetanolin tuotantoa. Vaikka suunnitteluvaiheessa saattaa olla useitakin projekteja, yksikään niistä ei ole edennyt varmaan investointipäätökseen tai rakentamisen aloitukseen. Bioetanolin tuotannon kysyntä tulisi todennäköisesti olemaan jopa tonnia viljaa, mikäli vähintään yksi suuri projekti toteutuu. Todennäköisin raaka-aine tulee olemaan ruis tai vehnä. 18
Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotPTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014
PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku
LisätiedotViljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013
Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855
LisätiedotViljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy
Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR
LisätiedotVilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä
Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne 14.11.2012 Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä VYR:in kysely syksyn sadosta 8.11.2012 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen
LisätiedotViljan ja öljykasvien tarjontaketjut Latviassa
Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Latviassa Maaliskuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä...2 2. Maatalouden tuotantopanossektori...5 2.1. Tuotantopanosten käyttö Latvian maataloudessa...5 2.2. Maatalouden
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotMaailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä
Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli
LisätiedotLuomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015
Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotMissä mennään viljamarkkinoilla
Missä mennään viljamarkkinoilla Somero 12.2.2014 Tarmo Kajander Hankkija Vilja- ja raaka-aineryhmä Valkuaisen ja viljan hinnat nousevia HINTAVAIHTELU KASVANUT ja JATKUU Sato 2013/2014: Maailman viljatase
LisätiedotVILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA
VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnäala ja keskisadot pienentyvät hieman tänä
LisätiedotMaatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja
Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000
LisätiedotMaa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä
Maa- ja elintarviketalouden ennuste 26.9.2017 Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto milj. tonnia 775 750 725 700 675 Edellisvuosien
LisätiedotVaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta
1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa
LisätiedotVilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä
Vilja-alan markkinanäkymät 2018 Tapani Yrjölä Tapani Yrjölä/SSO Maatalous -risteily Sisältö Viljamarkkinat Kotieläintuotteiden markkinat Tuotantopanosmarkkinat Panoshintojen kansainvälinen vertailu Viljamarkkinat
LisätiedotViljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy
Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotVILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti
LisätiedotViljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä
Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Kansainvälinen markkina Viljamarkkinat korkealla tasolla Viljan markkinahinnat ovat tänään historiallisesti korkealla
LisätiedotLuomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014
Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto
LisätiedotKuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio
Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotTARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA
ALITUOTANTOKASVIT TEOLLISUUDESSA, TARPEET JA TOIVEET Kaija Viljanen 14.3.2012 Avena Nordic Grain Oy MILDOLA SUOMALAINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA Avena Nordic Grain Oy: vilja-
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotTervetuloa! Välkommen! T.G
Tervetuloa! Välkommen! T.G 28.11-10 Viljan kysyntä markkinoilla Maailman viljasato. Agrimarketin vientikauppa Mitä etuja DLA:N yhteistyö merkitsee viljan viennissä Suomesta Viljan laadut 2013 Maailman
LisätiedotLUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja
Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,
LisätiedotViljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp
Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.
LisätiedotVILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK
VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotAjankohtaista viljakauppa-asiaa
Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotKESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN
KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia
LisätiedotPörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä
Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex
LisätiedotOsavuosikatsaus II/2006
Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotKasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009
Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotVILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät
VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Kevät 2012 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset
LisätiedotKOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT. Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
KOTIMAISEN VALKUAISTUOTANNON NÄKYMÄT Tarmo Kajander, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut viime vuosina Kohti kesää 2018 Valkuaistilanteesta Mitä on tapahtunut
LisätiedotSÄHKÖINEN VILJAKAUPPAPAIKKA FPI PARTNERS OY/ MARKO SAAPUNKI
SÄHKÖINEN VILJAKAUPPAPAIKKA FPI PARTNERS OY/ MARKO SAAPUNKI Muutos VISIO Viljakaupan uudenlainen helpottaja, joka kehittää, tehostaa ja uudistaa viljakauppaa Suomessa ja valituilla muilla markkinaalueilla
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotVilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik
Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys 21 Csaba Jansik I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI
LisätiedotKV-Vilja- ja öljykasvimarkkinakatsaus Avena Nordic Grain Oy - Sam Tallberg, Trade Manager. Rusko
KV-Vilja- ja öljykasvimarkkinakatsaus Avena Nordic Grain Oy - Sam Tallberg, Trade Manager d Rusko 5.2.218 Päivän teemat 1) Kuluva satokausi tähän mennessä 2) Viljan tuotantoennusteet, virtaukset ja markkinatekijät
LisätiedotOsavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotNÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013
NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690
LisätiedotAjankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä
Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista Viljelijätuki-info, Asikkala 2.4.2019 Tapani Yrjölä Maatalous Maailman vehnäntuotanto Vehnän tuotanto palautuu hehtaarisatojen kasvun seurauksena Varastot
LisätiedotVälineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)
Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?
LisätiedotMuuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori
Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa
LisätiedotTavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007
LisätiedotAjankohtaista viljamarkkinoilla
Ajankohtaista viljamarkkinoilla 4.3.2011 Jukka Heinonen Hankkija-Maatalous Oy Kasvinviljely, Länsi-Suomi Viljamarkkinoista Suomen viljamarkkinat osana maailmanmarkkinaa Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotMaatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät
Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus
LisätiedotVilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportti 2008
Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportti 28 Csaba Jansik Vilja-alan yhteistyöryhmän yleiskokous Helsinki, 17.9.28 Suomen kansallinen viljastrategia Kansallinen viljastrategia julkaistiin syyskuussa
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotMALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen
MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:
LisätiedotNeomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset
Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa
LisätiedotTilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander
Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta
LisätiedotRaisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi
Raisio Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 18 toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi 7.11.18 Raision Q3/18 lyhyesti Kalanrehujen vientikielto Venäjälle painoi kolmatta vuosineljännestä Raisioaquan liikevaihto
LisätiedotKotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.
Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina
LisätiedotSatoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )
Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotTYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN
Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry
Lisätiedot21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016
Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotAJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA
AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti
LisätiedotHANKKIJA - KASVUN OSAAJA. Leppävirta Tuomo Savolainen
HANKKIJA - KASVUN OSAAJA Leppävirta 2.2.2017 Tuomo Savolainen AGENDA Hankkijan esittely Uudet innovaatiot Nurmen kasvuohjelma HANKKIJAN VISIO JA ARVOT Olemme edelläkävijäyritys ja kasvun osaaja maatalous-,
LisätiedotLuomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry
Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa
LisätiedotAjankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander
Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi-maaliskuu
Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 29 28.4.29 Keskon osavuosikatsaus 1-3/29 Ruokakeskolla vakaa kasvu- ja kannattavuuskehitys Kysyntä heikkeni erityisesti rautakaupassa sekä auto- ja konekaupassa Liiketoiminnan
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu
ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto
LisätiedotKevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita
EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi
LisätiedotTervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander
Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa
LisätiedotTikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen
Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat
LisätiedotPetri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke
Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke KANSANÄLSEN KAUPAN PELSÄÄNTÖJÄ Kysyntä ja tarjonta säätelevät kansainvälisiä vilja- ja öljykasvimarkkinoita. Ne kohtaavat toisensa aidoimmillaan avoimesti
LisätiedotViljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa
Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa Maaliskuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä...2 2. Maatalouden tuotantopanosmarkkinat...6 2.1. Maatalouden tuotantopanosten valmistus...6 2.2. Maatalouden
LisätiedotLuomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty
Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat
LisätiedotKaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014
Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotH HI IN N T N O ANJ E S N U O S J U A O U J S AUS P Ö P Ö R RS SS I I S S S S Ä Ä 16.3.2009 1
HINTOJEN SUOJAUS HINNAN SUOJAUS PÖRSSISSÄ PÖRSSISSÄ 16.3.2009 1 Hintojen suojaus pörssissä - futuurit ja optiot Futuurisopimus on sitova sopimus, jolla ostat tai myyt tulevaisuudessa hintaan, josta sovitaan
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotLuomu Suomessa Päivitetty
Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus
LisätiedotVarsinainen yhtiökokous 30.3.2005. Pääjohtaja Matti Halmesmäki
Varsinainen yhtiökokous 30.3.2005 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon osakasarvo Sivu 2 Kesko sijoituskohteena Vahva tase ja hyvä kannattavuus investointi- ja kilpailukykyinen Hyvä markkina-asema Suomessa
Lisätiedot