Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Virossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Virossa"

Transkriptio

1 Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Virossa Maaliskuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä Maatalouden tuotantopanossektori Maatalouden tuotantopanosten valmistus Viljan tarjontaketju Viljakauppa ja varastointi Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus Myllyteollisuus Rehuteollisuus Jakelu ja vertikaalinen integraatio Viron viljasektorin tulevaisuus Öljykasviketju Rapsin tuotanto Rapsin jalostus Öljykasvisektorin tulevaisuuden näkymät Biodieselin tuotanto Elintarvikkeiden vähittäiskauppa...24 This report on The Grain and Oilseed Supply Chains of Estonia was prepared by: Csaba Jansik prepared for: FINGRAIN MTT Agrifood Research Suomi Economic Research Luutnantintie Helsinki Vilja-alan yhteistyöryhmä Malminkatu Helsinki

3 ESIPUHE Tämä raportti laadittiin Vilja-alan yhteistyöryhmän (Fingrain) Baltian maita koskevaa projektia varten. Tämän yleiskatsauksen tarkoituksena on tarjota suomalaisille maatalousalan vaikuttajille ja Suomen maatalous- ja elintarvikealan yrityksille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa Viron vilja- ja öljykasvien tuotantoketjuista siitä lähtien, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi kolme vuotta sitten. Maatalouden tuotantopanokset Viljan tuotanto Öljykasvien tuotanto Viljan jalostus Öljykasvien jalostus Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa Jokaisesta vilja- ja öljykasvien tuotantoketjun osa-alueesta kuvataan markkinat ja niiden perustrendit ennen Viron EU-jäsenyyttä sekä EU jäsenyyden vaikutukset. Viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista tutkitaan 1) ketjun tärkeimmät toimijat, 2) toimintaympäristö ja markkinat, ja 3) toimijoiden keskinäiset suhteet, joihin liittyvät osto- ja myyntitoimenpiteet, asiakaskunta, raaka-aineiden hankinta, vilja- ja öljykasvien kauppa, logistiikka, viljan hinnat, omistajuussuhteet sekä vertikaalinen integraatio. Perinteisten vilja- ja öljykasvien jalostusalojen kuten mylly-, rehu- ja mallasteollisuuden lisäksi tutkittiin tarkemmin uudenlaisien ja ajankohtaisten biopolttoaineiden (bioetanolin ja biodieselin) valmistusta. Pääasiallisina tiedonlähteinä käytettiin haastatteluja paikallisten yritysjohtajien kanssa, teollisuuden asiantuntijoita, viljelijöiden sekä teollisuusyhdistysten edustajia, viranomaisia ja tutkijoita. Tämän lisäksi raporttia varten käytiin läpi paikallisten liikeelämän päivälehtien artikkeleita, julkisesti saatavissa olevia sekä tilattuja tilastotietoja, liike-elämää koskevaa tietoa, yritysten tiedonlähteitä ja internetiä. Yritysten nimet on merkitty kursiivilla yleensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Raportissa käytettiin seuraavaa valuuttakurssia: 1 = 15,6466 EEK. Tämän raportin tase-ennusteissa esitetään viljan ja öljykasvien kysyntä ja tarjonta vuoteen 2015 saakka. Ennusteet ovat lähtöisin EU-alueen maatalouspolitiikan suuntauksia käsittelevästä tutkimusprojektista (AgMemod) ja ne mukautettiin ja korjattiin kunkin maan haastateltujen vilja- ja öljykasvien asiantuntijoiden lausuntojen mukaisesti. Ennusteita voidaan verrata Suomessa vuoden 2006 syyskuussa julkaistun Suomen viljastrategian tuloksiin.

4 1. TIIVISTELMÄ Maatalouden tuotantopanokset Virossa tuotettiin aiemmin nitraatti- ja fosforilannoitteita, mutta tuotantomäärät putosivat murto-osaan aiemmista määristä 1990-luvun puolivälissä ja fosforilannoitteiden tuotanto lakkautettiin kokonaan. Samaan aikaan useat yritykset alkoivat valmistaa NPK-lannoiteyhdistelmiä luvun loppuun mennessä aikaisempi valtion jakelujärjestelmä korvattiin kokonaan uusilla kauppayrityksillä, kuten pienillä kemikaalien ja siementen maahantuojilla, jakelijoilla ja maatalouskoneiden kauppiailla sekä ulkomaalaisomisteisilla tuotantopanosten valmistajilla ja tavarantoimittajilla. Kolme ulkomaista yritystä jälkimmäisestä ryhmästä, Kesko Agro Eesti, Kemira Grow-How Eesti ja Farm Plant Eesti, hallitsevat edelleen Viron maatalouden tuotantopanosmarkkinoita luvun maatalouspolitiikka ei suosinut virolaisia maatiloja, joten panosten käyttö on pysynyt suhteellisen pienenä. EU-jäsenyyden myötä maatalouden tuotantopanosten käyttö on lisääntynyt, mikä johtuu osittain EU-alueen kasvaneista maataloustuloista. Viljan tarjontaketju Viljan tuotanto vaihteli 2000-luvulla ja tonnin välillä ja saavutti tonnin ennätystason vuonna Tuotanto putosi tonniin vuonna Pitkällä aikavälillä kuitenkin viljan tuotannon ennakoidaan tasaisesti nousevan. Viljan tuottajien rakenne on yhä keskittyneempi. Viljatilojen määrä laski :sta :een vain neljän vuoden aikana, välillä 2001 ja Lähinnä pienimuotoiset maatilat lopettivat tuotantonsa. Ne 600 tilaa, joilla on yli 100 hehtaaria maata, kattavat kaksi kolmasosaa viljan kokonaispinta-alasta. Kaupallinen viljan tuotanto on tulevaisuudessa hyvin riippuvainen suurista tiloista. Osa viljasta on aina tuotu maahan, vaikka tuonnin tarve vähenikin tasaisesti vuosien 2001 ja 2005 välillä. Ennätyssadon vuoksi maan viljaomavaraisuus ylitti jopa 100 prosenttia vuonna Viime vuonna tuotiin jälleen noin 13 prosenttia Viron viljatarpeesta. Pitkällä aikavälillä kasvavat satomäärät nostavat omavaraisuusasteen mitä todennäköisimmin yli 90 prosenttiin. Kesko Agro Eesti, Kemira GrowHow ja Farm Plant Eesti ostaa suurimman osan viljasta. Viljanjalostusyrityksillä arvioidaan olevan noin tonnia varastokapasiteettia, josta noin neljännes on äskettäin rakennettua tai korjattua. Osa varastointikapasiteetista on yrityksillä, jotka luopuivat jalostamisesta, mutta edelleen tarjoavat viljan käsittely- ja varastointipalveluja. Maatilat ovat rakentaneet äskettäin lähes tonnia varastotilaa ja niiden oletetaan rakentavan vielä toiset tonnia lähitulevaisuudessa. Ne pyrkivät käyttämään omaa varastotilaansa hyödyntääkseen talven korkeampia viljanhintoja. 2

5 Virossa, kuten muuallakin Euroopassa, viljan hinnat nousivat korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen vuosien vaihteessa. Myllyteollisuus on yhä keskittyneempää. Tällä hetkellä 50-prosenttisesti saksalaisomistuksessa oleva Tartu Veski on ainoa merkittävä vehnä- ja ruisjauhon tuottaja. Jauhon kokonaistuotanto nousi tonniin vuonna Sen lisäksi alalla toimii muutamia erikoistuneita viljanjalostusyrityksiä. Markkinoiden rakenne ei muuttunut niin voimakkaasti rehu- kuin myllyteollisuudessa. Markkinoilla toimii edelleen useita pieniä ja keskikokoisia rehun tuottajia. Kaupallista rehun tuotantoa hallitsee ruotsalais-tanskalais-norjalaisomisteinen Farm Plant Eesti. Muista rehun tuottajista Kaubi Ettevõted ja Valjala Södatehas myyvät rehua markkinoilla. Rehun tuotanto kasvoi tonniin vuosina 2004 ja 2005, kun mukaan luetaan ne suuret yritykset, jotka tuottavat rehua omaan käyttöönsä. Rehunvalmistus kuuluu osana monien kotieläintilojen toimintaan. Vertikaalista integraatiota on hyödynnetty sekä pienessä että suuressa mittakaavassa rehu-lihan tuotanto-lihan jalostusketjussa. Vertikaalisesti integroituneisiin yrityksiin kuuluvat esimerkiksi Tarto Agro, Markilo, Kehtna Mõisa ja Ruixi Mõis. Suurimmat vertikaalisesti integroituneet lihan tuottaja- ja jalostusyritykset kuten Ekseko ja Tallegg omistavat omat rehutehtaansa. Ekseko on Viron suurin sianjalostuslaitos, jolla oli noin sikaa vuonna Tallegg puolestaan on suurin siipikarjayritys, joka tuotti tonnia siipikarjanlihaa ja 78 miljoonaa kananmunaa vuonna Vaikka kotimaisten viljan tuottajien taloudelliset olot ovat parantuneet EU:n myötä, Viro tulee mitä todennäköisimmin olemaan ainakin osittain riippuvainen ulkomaisesta viljasta seuraavien vuosien aikana. Lisämaata saadaan huomattavasti nykyisin viljelemättömistä maista ja laitumista. Viljan kokonaistuotannon odotetaan kasvavan jopa tonniin vuoteen 2015 mennessä. Etenkin ohran ja rukiin ja pienessä määrin myös kauran ja vehnän tuotanto vaikuttaisivat kasvuun. Rehunkäytön odotetaan lisääntyvän samaa vauhtia kotieläinsektorin kasvunäkymien kanssa. Bioetanolin suhteen odotukset ovat korkealla, mutta kumpikaan tällä hetkellä suunnitteilla olevista projekteista ei ole edennyt investointipäätöksiin tai rakentamiseen asti. Bioetanolin tuotannon kysyntä olisi todennäköisesti jopa tonnin luokkaa, mikäli vähintään yksi mittava projekti toteutuisi. Todennäköisin raaka-aine olisi tällöin ruis tai vehnä. Öljykasvien tarjontaketju Öljykasvien tuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa ja kasvun ennakoidaan jatkuvan jopa EU:hun liittymisen jälkeen. Werol tehased, Viron ja koko Baltian maiden ainoa merkittävä öljynpuristamoyritys, tekee viljelijöiden kanssa tuotantosopimuksia. Yritys tarjoaa teknistä neuvontaa ja toimittaa viljelijöille edullisesti siemeniä, lannoitteita sekä torjunta-aineita ja ostaa niiltä rapsia maailmanmarkkinahintaan. Yritys saavutti täyden tuotantokapasiteetin viime vuosina ja tuotti tonnia jalostettua öljyä ja tonnia rapsirouhetta. Sekä rapsiöljyä että rehua myydään kotimarkkinoilla ja osittain viedään myös ulkomaille. Yritys myytiin yksityisomistuk- 3

6 seen vuonna 2006, minkä odotetaan parantavan huomattavasti sen taloudellista suorituskykyä. Rapsin tuotantoa saattaa edistää biodieselin tuottajien luoma kysyntä. Suurin laitos eli Biodiesel aikoo kuitenkin ostaa suurimman osan raaka-aineestaan öljynä ulkomailta. Tuotantokapasiteetti olisi tonnia ja suunnitelmien mukaan noin 70 prosenttia siitä menisi vientiin Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Tähän mennessä on perustettu vain muutamia pieniä biodieselin tuotantolaitoksia. Ne käyttävät yleensä kotimaista rapsia, mutta niiden tuotantokapasiteetti jää yleensä alle tonniin vuodessa. Eräs esimerkki on bussiliikenneyritys ATKO Grupp:in vuonna 2005 perustama biodiesel-tytäryritys AS Atko O litööstus, jonka tuotannon on kuitenkin tarkoitus palvella ainoastaan emoyhtiön tarpeita. Laitos aloitti tuotannon vuoden 2005 lopulla ja pystyy tuottamaan tonnia biodieseliä vuodessa. Vuonna 2006 yritys alkoi tehdä tuotantosopimuksia tilojen kanssa varmistaakseen raaka-aineen saatavuuden. Pienimuotoiset biodieselin tuottajat voivat lisätä kotimaisen rapsin kysyntää, vaikka niiden rapsin tarve saattaakin pysytellä tonnin tasolla. Rapsin tuotannon odotetaan kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se saattaa nousta tonniin vuoteen 2015 mennessä. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäismyynti Elintarvikkeiden vähittäismyyntisektori on ollut käyvin hinnoin mitattuna jatkuvassa kasvussa vuodesta 1998 lähtien ja kasvu kiihtyi 2000-luvulla. Elintarvikkeiden vähittäismyynti kohosi yhteensä 1,4 miljardiin euroon vuonna Viron vähittäismyyntisektori on ainutlaatuinen, sillä se on ainoa Baltian maista, missä perinteiset kuluttajaosuuskunnat säilyivät ehjänä järjestelmänä ja selvisivät kilpailussa vahvoja ulkomaisia vähittäismyyntiketjuja vastaan. ETK järjestelmä, 23 alueellisen kuluttajaosuuskunnan muodostama vähittäiskauppaverkosto on pysynyt suurimpana tai toiseksi suurimpana ketjuna viime vuosien aikana. Ulkomaisten yritysten osuus on kasvanut yli 40 prosenttiin Viron elintarvike- ja päivittäistavaramarkkinoilla vuoteen 2006 mennessä. Ruotsalaisten omistama Rimi Eesti on ETK:n vahvin kilpailija, muita ulkomaisia vähittäismyyntiketjuja ovat suomalainen Prisma Peremarket ja Stockman sekä liettualainen Maxima. Saksalainen halpamyyntiketju Lidlillä oli kunnianhimoisia suunnitelmia Viron markkinoilla ja se jopa osti useita kiinteistöjä ympäri maata. Vuonna 2006 se kuitenkin päätti olla tulematta lainkaan Viroon. Selver, jonka omistaa Tallinna Kaubamaja-konserni, on ollut kolmanneksi suurin ja viime vuosina voimakkaimmin laajeneva ketju. Selver suunnittelee tällä hetkellä laajentuvansa Latvian vähittäismyyntimarkkinoille. 4

7 2. MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSSEKTORI 2.1. Maatalouden tuotantopanosten valmistus Virolla oli neuvostoaikaan huomattavaa maatalouskemikaalien tuotantoa, mutta silloin tuotanto oli pitkälti riippuvainen halvalla saatavissa olevasta raaka-aineesta luvun puoliväliin mennessä typpilannoitteiden tuotanto laski jyrkästi ja fosforilannoitteiden valmistus lopetettiin kokonaan. Lannoitteiden tuotanto Virossa vuosina Typpilannoitteet (tuhat t) Fosforilannoitteet (tuhat t) Yhteensä väkilannoitteet (tuhat t) Sekalannoitteet, jotka sisältävät typpiä, fosforia ja kaliumia (tuhat t) Lähde: Viron Tilastokeskus. Huom.: Väkilannoitteiden osalta luvut sisältävät 100% vaikuttavaa ainetta luvun lopussa aloitettiin uudentyyppinen lannoitteen tuotanto, kun NPKlannoitteita sekoitettiin käyttämällä SEV-maista tuotua halpaa raaka-ainetta. Nykyään Nitrofert on Viron suurin nitraattivalmistaja. Se perustettiin vuonna 1993 aiemmin Nitrogen Fertiliser Plant:in pohjalle, mutta nykyään sen tuotantoalaan kuuluu monenlaisia kemikaaleja kuten nestemäinen ammoniakki, urea, nestemäinen hiilidioksidi ja nestemäinen typpi. Nestemäisen ammoniakin tuotantokapasiteetti on yli tonnia ja urean tuotantokapasiteetti kahdella tuotantolinjalla nousee yhteensä tonniin vuodessa. Ureaa käytetään maataloudessa yleisenä typpilannoitteena kaikentyyppisiin maaperiin ja kasveihin, tai rehun lisäaineena. Lisäksi 5

8 nestemäistä ammoniakkia tai vesiliukoista ammoniakkia voidaan myös käyttää lannoitteena. Pääosa tuotteista myydään Länsi-Euroopan markkinoille; kaikki ammoniakki ja noin 90 prosenttia ureasta menee vientiin ja loput ureasta myydään Viron sisämarkkinoilla teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Verento (aiemmin Fertimiks, nimi muutettiin elokuussa 2006) on NPK-lannoitteiden valmistaja. Yritys perustettiin vuonna 1996 ja se aloitti tuotannon entisen Eesti fosforiidi-yrityksen pohjalta. Fertimiksin kapasiteetti on tonnia, tuotanto oli tonnia vuonna 2002, josta vain neljäsosa myytiin kotimarkkinoilla ja loput meni vientiin. Laitos pystyy varastoimaan tonnia raaka-ainetta ja tonnia lopputuotetta. NPK-lannoitteita valmistaa myös Farm Plant Eesti. Tämä monipuolinen maatalouden panostoimittaja aloitti Svenska Lantmannen ja Norsk Hydro:n tytäryrityksenä vuonna Omistussuhteet muuttuivat äskettäin kun Dansk Landbruks Grovvareselskab ja Svenska Lantmannen perustivat uuden yrityksen nimeltä Scandinavian Farmers, joka omistaa 85 % Farm Plant:sta ja Norwegian Yara AB omistaa 15 %. Farm Plant Eesti hankki lannoitetehtaan Türi väitestehas vuonna 2002, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on tonnia. Lannoitteet myydään lähinnä Viron markkinoilla. Virosta ei löydy merkittävää maatalouskoneiden valmistajaa. Suuri osa siemen tuotantoa perustuu kotimaisiin lajikkeisiin. Noin 50 prosenttia viljansiemenistä on kotimaista ja 50 prosenttia ulkomaista tuotantoa. Sertifioidut siemenet yleensä tuodaan ja niitä lisätään sopimuspohjalla virolaisilla tiloilla Maatalouden tuotantopanosmarkkinat Maatalouden tuotantopanosmarkkinat muuttuivat radikaalisti 1990-luvulla. Aiemmat maatalouskoneiden ja maatalouskemikaalien jakelujärjestelmät korvautuivat uusilla yrityksillä ja ulkomaisilla toimittajilla. Tällä hetkellä Viron tuotantomarkkinoita hallitsevat kolme ulkomaisomisteista yritystä, Kesko Agro, Kemira GrowHow ja Farm Plant Eesti. Kesko Agro on monipuolisten maatalouden tuotantopanosten toimittaja, jolla on myyntikeskuksia Tallinnassa, Tartussa, Paidessa ja Rakveressa. Kemiran myyntiverkosto puolestaan koostuu kohteista Tallinnassa, Pärnussa, Jõgevassa ja Tartussa. Farm Plant Eestillä on omat lannoitteiden tuotantolaitokset, lisäksi se myy viljansiemeniä ja öljykasvin siemeniä, teollista rehua ja rehun lisäaineita. Agribalt, joka perustettiin alun perin Agrimarketin ja Avenan tytäryrityksenä, myytiin lopulta Mecrolle lokakuussa Agribalt on keskittynyt koneisiin ja sen päätoimisto sijaitsee Paidessa ja pienempi yksikkö Tartussa. Mecro ylläpitää erityisen laajan tuotevalikoiman; siihen kuuluu 80 eri merkkituotetta monilta tunnetuilta valmistajilta kuten rakennusalalta, puhtaanapitoalalta, metsänhoidosta jne. Maatalouskoneet käsittävät vain pienen osan yrityksen toiminnasta se myy John Deere koneita. Mecro aloitti myyntitoimintansa Virossa vuonna 1991 ja laajensi Latviaan vuonna 6

9 1994 ja Liettuaan vuonna Työntekijöiden määrä on yli 400, joista 170 työskentelee Virossa. Suurimmat yritykset Viron maatalouden tuotantopanosten markkinoilla Yritys Liikevaihto (miljoona ) Kesko Agro Eesti Nitrofert Kemira GrowHow Farm Plant Eesti Taure A.Tammel Verento (Fertimix) Türi Bel-Est Agribalt Sampo Grupp Agrotarve Agromarket Lähde: Äriregister, Viron Oikeusministeriö. Virolaisessa omistuksessa olevista tavarantoimittajista Agrotarve:tta voidaan pitää Eesti Põllumajandustehnikan seuraajana. Tallinnan lähellä sijaitsevalla yrityksellä on tällä hetkellä useita erilaisia tuotteita maatalouden tuotantopanosten lisäksi, mutta se myy myös lannoitteita, torjunta-aineita ja siemeniä. Maatalouskoneiden myyjät ovat yleensä pieniä tai keskikokoisia yrityksiä, jotka erikoistuvat yhteen tai muutamaan tiettyyn tuotemerkkiin. Agromarket sijaitsee Türissa ja yritys on erikoistunut MTZ-traktoreiden maahantuontiin Valko-Venäjältä, kun taas ylläpidon ja korjauksen hoitaa toinen yritys Türi Bel-Est. A-Tammel sijaitsee Jõgevassa ja edustaa MTZ:tä ja länsimaisia maatalouskoneiden valmistajia. Se työllistää 29 ihmistä ja sillä on toimisto myös Saaremaalla. Taure on Valtran edustaja; yritys myy traktoreita ja varaosia ja ylläpitää huoltopalveluja. Sampo Grupp edustaa useita ulkomaisia tuotemerkkejä; se myy mm. Sampo Rosenlewin leikkuupuimureita, Deutz- Fahrin traktoreita ja Kongskilden erilaisia koneita Asiakaskunta ja asiakassuhteiden kehitys Viron maataloustuotannon suurimmasta osasta vastaavat kaksi tilojen päätyyppiä: 1. Perhetilat, jotka omistavat ja hoitavat yksityishenkilöt tai perheet. Perheiden omistamat tilat saattavat käyttää jonkin verran ulkopuolista työvoimaa. 7

10 2. Osakeyhtiöt ovat joko entisten osuuskuntien tai uudelleen perustettujen maatalousyritysten jälkeläisiä, joita omistaa ja hoitaa ryhmä yksityisiä ihmisiä. Tilatyyppi ei kuitenkaan välttämättä määrittele tilakokoa, sillä monet perhetilat ovat kasvaneet yli 1000 hehtaariin ja toisaalta jotkut maatalousyritykset viljelevät hehtaaria maata. Yleisesti ottaen maatalousyhtymät ovat kuitenkin suurempia yrityksiä. Useat tuotantopanosten toimittajat takaavat viljelijöille lannoitteet, torjunta-aineet ja siemenet ja hyväksyvät maksuksi syksyllä toimitettavan viljasadon. Kesko Agro, Kemira GrowHow, Farm Plant Eesti ja Werol tehased ovat tärkeimmät yritykset, jotka tarjoavat kemikaaleja ja siemeniä ja ostavat sadon viljaa tai rapsia viljelijöiltä. Monille viljelijöille on edullisempaa ottaa panostoimittajien kuin pankkien myöntämää luottoa. Tuotantopanosten toimittajille suuret tilat sisältävät pienemmän riskin. Useimmat tilat käyttävät vähintään yhtä traktoria, vaikka yleisesti ottaen tilojen konekanta on melko vanhentunutta. Pientilat usein vuokraavat välineistön; jotkut yritykset tarjoavat palveluna suurimpia töitä kuten viljankorjuuta tai säilörehun valmistusta, mutta pienemmät työvaiheet kuten kyntämisen tai kylvämisen viljelijät tekevät itse. Hyvin harvoissa tapauksissa tilat perustavat maatalouskoneiden yhteisyrityksiä tai konerenkaita. Koska maatalouskoneet ovat suuri investointi useimmille tiloille, koneiden jakelijat pyrkivät myymään suuret tuotantovälineet leasing-sopimuksella. Kone itsessään on tällöin vakuus, niin ettei tarvita mitään pankkilainaa vuokraussopimuksen hyväksymiseksi. Jakelijat käyttävät kaupallisia leasing-yrityksiä sopimusten tekoon. 8

11 3. VILJAN TARJONTAKETJU Viljan tuotanto on keskittynyt muutamille sadoille tiloille Virossa ja ne ovat jatkuvasti lisänneet tuotanto-osuuttaan viime vuosien aikana. Yhteensä 479 yli sadan hehtaarin viljatilaa viljeli 53,5 prosenttia viljan kokonaispinta-alasta. Vuoteen 2005 mennessä niiden määrä nousi 603 tilaan ja ne vastasivat lähes 70 prosentista viljan kokonaispinta-alasta Viron viljan viljelyn rakennemuutokset alle 10 ha ha ha yli 100 ha Yhteensä Viljatilojen lukumäärä Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Vilja-ala (tuhat ha) Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä alle 10 ha ha ha yli 100 ha Yhteensä Viljatilojen lukumäärä Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Vilja-ala (tuhat ha) Yksityisviljelijät Maatalousyritykset Yhteensä Lähde: Viron tilastokeskus, Farm Structure Surveys. Vuonna 2005 yli sadan hehtaarin viljelytiloista 282 oli perhetiloja ja 321 maatalousyrityksiä. Suurien perhetilojen keskimääräinen viljelyala oli noin 210 hehtaaria, kun taas suurilla maatalousyrityksillä oli 420 hehtaaria Viljakauppa ja varastointi Viljan tuotannon vaihtelut ovat olleet varsin suuria viimeisten kymmenen vuoden aikana, mikä on osoitus sen haavoittuvuudesta. Kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, vuonna 2005 korjattiin Virossakin ennätyssato. Viljan kokonaistuotanto nousi Virossa tonniin, mikä on noin tonnia enemmän kuin edellisenä huip- 9

12 puvuotena eli vuonna Viime vuonna tuotanto oli merkittävästi vähäisempää kuin 2005; se putosi hieman yli tonniin. tuhat t Viljantuotanto josta jalostajien ja kauppayritysten ostot * Viljan tuotanto Virossa vuosina Lähde: Viron Tilastokeskus. Huom.: * luvut jalostajien ja kauppayritysten viljaostoista on ollut saatavilla vuodesta 2000 lähtien on ennakkoluku. Viro on perinteisesti turvautunut viljan tuontiin, sillä kotimainen tuotanto ei ole vastannut maan kysyntään. Viljavajeesta johtuen yleensä vain pieniä määriä myydään ulkomaille. Omavaraisuusaste on jäänyt selvästi alle 100 prosentin koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun ajan. Vuosi 2005 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Viron viljan tuotanto ylitti kotimaisen kysynnän. Vienti oli aiemmin melko vaatimatonta, tonnin välillä, mutta se nousi tonniin satovuonna % / / / / / /07 Viljan omavaraisuusaste Virossa vuosina Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti, Eesti teraviljaturg

13 Viron viljan, öljykasvien ja jalostettujen viljatuotteiden ulkomaankauppa alkuperäja määrämaittain vuosina Tuonti Vehnä Vehnäjauhot Ruis Ruisjauhot Ohra Kaura t % t % t % 756 t % 6142 t % 998 t % Liettua 55 Latvia 60 Latvia 95 Suomi 76 Latvia 50 Latvia 64 Latvia 23 Suomi 13 Liettua 5 Latvia 23 Liettua 50 Suomi 34 Saksa 16 Liettua 9 Liettua 1 Liettua 12 Tuonti Vehnä Vehnäjauhot Ruis Ruisjauhot Ohra Kaura t % t % 6778 t % 463 t % 894 t % 592 t % Latvia 88 Latvia 64 Saksa 43 Suomi 88 Liettua 75 Latvia 99 Saksa 6 Suomi 33 Latvia 34 Latvia 7 Latvia 24 Liettua 1 Liettua 4 Liettua 2 Liettua 23 Ruotsi 4 Vienti Vehnä Vehnäjauhot Ohra Kaura Hiutaleet, suurimot Rapsi t % t % t % t % 2662 t % t % Alankomaat 77 Latvia 43 Alankomaat 50 Espanja 65 Latvia 80 Suomi 48 Tanska 11 Suomi 39 Espanja 49 Norja 18 Suomi 16 Tanska 33 Espanja 6 Puola 13 Tanska 17 Liettua 2 Saksa 13 Ruotsi 5 Liettua 4 Kazakstan 1 Latvia 5 Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti, Eesti teraviljaturg and Neljä yritystä, Kesko Agro Eesti, Kemira GrowHow, Farm Plant Eesti ja Tartu Veski ostavat suurimman osan viljasta. Kaksi ensin mainittua ovat maatalouden tuotantopanosten toimittajia, jotka jälleenmyyvät viljan lähinnä vientiin. Kaksi jälkimmäistä puolestaan ovat Viron suurimmat jauhon- ja rehun tuottajat, jotka ostavat viljan pääasiassa omiin tarpeisiinsa. Leipävehnää ei ollut Virossa tarpeeksi saatavilla 2000-luvulla, joten myllyt ovat joutuneet tuomaan raaka-ainetta Ukrainasta, Latviasta ja Liettuasta. EU:hun liittymisen jälkeen tuonnin alkuperämaiksi valikoituivat ainoastaan EU-maat. Vehnän tuonti vaihteli tonnin välillä 2000-luvun alkupuolella, mutta se oli vain tonnia satovuonna ennätyssadosta johtuen. Viljantuonnin lisäksi noin tonnia vehnäjauhoa on myös tuotu vuosittain viimeisten vuosien aikana. Suomi toimi sekä vehnäjauhon tuontimaana että vientikohteena. Sen lisäksi Suomesta tuotiin pieniä määriä ruisjauhoa. Toisaalta Virosta vietiin suurimoita, hiutaleita ja lähes tonnia rapsia Suomeen satovuoden

14 aikana. Myös rehuviljaa, kuten ohraa, kauraa ja maissia, on tuotu joka vuosi ja määrä on vaihdellut tonnin välillä 2000-luvun alussa. Vuosina rehuviljan tuonti jäi erittäin pieneksi edellisvuosiin verrattuna. Tilat varastoivat osan viljasta itse ja ne, joilla on varastokapasiteettia, voivat siirtää myyntiä talvea tai kevättä kohti. Viljaa jalostavilla yrityksillä on arvioitu olevan noin tonnia varastokapasiteettia. Suunnilleen neljännes siitä on hiljattain rakennettua tai uudistettua kapasiteettia. Osa varastokapasiteetista on yrityksillä, jotka luopuivat jalostamisesta, mutta jotka tarjoavat yhä viljan käsittely- ja varastointipalveluja. Tilat ovat hiljattain rakentaneet lähes tonnia varastokapasiteettia ja niiden oletetaan rakentavan vielä tonnia lisää lähitulevaisuudessa. Viljelijät pyrkivät rakentamaan omat varastotilansa kyetäkseen hyödyntämään talven korkeampia viljanhintoja. Kuten muuallakin Euroopassa, hinnat kohosivat myös Virossa ennätyskorkealle tasolle yli kolmeen vuoteen vuosien vaihteessa. Rehuvehnän ja myllykauran hinnat kohosivat erityisen korkealle, sillä helmikuussa 2007 rehuvehnän markkinahinta ylitti jopa 160 euroa/tonnilta, kun taas myllykauran hinta lähestyi 150 euroa/tonnilta Myllyvehnä Rehuvehnä Rehuohra Myllyruis Myllykaura Viljan kuukausihinnat Virossa, Lähde: Viron Konjunktuuri-instituutti. Huom.: hinnat ilman ALV:tä. 12

15 3.2. Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus Viron viljanjalostusteollisuus on suhteellisen pieni osa muusta elintarviketeollisuudesta (myllyteollisuus 1,64 prosenttia ja rehunvalmistus 3,9 prosenttia) ja on melko pieni myös muiden Baltian maiden viljan jalostukseen verrattuna. Viron mylly- ja rehuteollisuuden indikaattorit (liikevaihto miljoona ) Myllyteollisuus Yritysten lukumäärä Henkilöstö Myllyjen kokonaisliikevaihto Rehuteollisuus Yritysten lukumäärä Henkilöstö Rehuyritysten kokonaisliikevaihto Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. Huom.: Viljanjalostajat toimivat usein sekä myllyteollisuudessa että rehuteollisuudessa. Tilastollisesti on vaikea luokitella yksittäisiä yrityksiä jompaankumpaan kategoriaan. Toimialojen kokonaisliikevaihdon muutoksia voidaan selittää joidenkin yritysten siirrolla toiseen toimialaluokkaan, mikäli kyseisen yrityksen sisällä tuotannon rakenne on olennaisesti muuttunut. Pienyritysten henkilöstöluvut puuttuvat vuosien tilastoista. Myllyteollisuutta kuvaavista luvuista paljastuu huomattavaa keskittyneisyyttä. Vuosien välillä useat myllyt lopettivat toimintansa. Näiden konkurssin tehneiden joukossa oli hiljattain perustettuja pienyrityksiä, jotka hyödynsivät käytettyjä koneita sekä suuria myllyjä, joilla oli pitkä historia takanaan. Yritysten määrä putosi 26:sta vuonna 1999 yhteentoista vuonna Jäljelle jääneet yritykset ottivat haltuunsa konkurssin tehneiden myllyjen markkinaosuudet. Vuonna 2005 yhdestätoista yrityksestä ainoastaan kahdella oli merkittävää jauhon tuotantoa; loput tuottivat erityisjauhoseoksia, muita jalostettuja viljatuotteita tai vähäisiä määriä tavallista jauhoa. Tätä kehitystä voidaan selittää matalilla jauhon hinnoilla. Myllyt eivät kykene lisäämään irtotuotteen marginaalia. Tämä on yleinen ilmiö muuallakin myllyteollisuudessa, ja siihen on olemassa kaksi ratkaisua: 1) lisätä kapasiteettia ja kasvattaa tuottoa suurempien määrien avulla, tai 2) erikoistua korkean lisäarvon viljatuotteisiin, erikoisjauhoseoksiin ym., joissa on korkeammat marginaalit, vaikka määrät voivat olla pieniä. Markkinarakenne ei muuttunut niin dramaattisesti rehuteollisuudessa kuin myllyteollisuudessa. Markkinoilla toimii edelleen useita keskikokoisia ja pieniä rehunvalmistajia. Yritysten ja työntekijöiden lukumäärät ovat pysyneet samalla tasolla kokonaisliikevaihdon kasvaessa. On kuitenkin mainittavaa, että Farm Plant Eestin myyntituloista huomattava osa, tosin alle 50 prosenttia on peräisin lannoitteiden valmistuksesta. 13

16 Viron jauhon- ja rehun tuottajien lista sisältää joukon yrityksiä, jotka ovat pääasiassa suuntautuneet muuhun toimintaan, joskus jopa elintarvikejalostuksen ulkopuolelle. Yritysten myyntitulot ovat melko vaatimattomia verrattuna muiden Baltian maiden vastaaviin tilastoihin lukuun ottamatta johtavaa rehunvalmistusyritystä. Merkittävimmät yritykset Viron viljanjalostuksessa. Yritys tuotantolinjan kuvaus Liikevaihto (miljoona ) Farm Plant Eesti rehu ja lannoitteet Tartu Veski mylly Stahlhut mylly ja puunjalostus Valjala Söödatehas rehu Eesti Viljasalv viljan varastointi Kaubi Ettevõtted rehu Pomes Feeds rehu Balti Veski viljatuotteet, hiutaleet Bovistar rehu Sangaste linnas viljatuotteet, hiutaleet Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. Tuotantoaan markkinoille myyvien rehutehtaiden lisäksi myös vertikaalisesti integroituneet liha-alan yritykset tuottavat rehua omaan käyttöönsä. Tavallisesti rehun tuotanto muodostaa vain pienen osuuden niiden toiminnasta. Omaa rehutuotantoa harjoittavat merkittävimmät lihan tuottajat ja -jalostajat. Yritys tuotantolinjan kuvaus Liikevaihto (miljoona ) Tallegg siipikarja Ekseko sika Tartu Agro lihakarja, maito, sika Markilo sika Kehtna Mõisa lihakarja, siipikarja, sika Ruixi Mõis sika Lähde: Viron Oikeusministeriön yritysrekisteri. 14

17 3.3. Myllyteollisuus Myllyteollisuuden markkinat muuttuivat huomattavasti 1990-luvun alussa, kun myllyt yksityistettiin. Useita uusia myllyjä perustettiin ja ne joko toivat muualta käytettyjä koneita tai ostivat niitä suurilta myllyiltä. Nämä pienet uudet myllyt joutuivat kuitenkin pian lopettamaan toimintansa, mikä johtui kilpailusta ja teollisuudenalan liikakapasiteetista. Myllyteollisuudessa tapahtui nopeaa keskittymistä 1990-luvun toisella puoliskolla, kun uudet yritykset poistuivat ja useiden suurien myllyjen rappio jatkui. Vuoteen 2006 mennessä vain yksi suuri jauhon tuottaja ja useita erikoistuneita mylly-yrityksiä säilyi markkinoilla. Tartu veski on tämänhetkinen markkinajohtaja. Tämä aiemmin ruisjauhoon erikoistunut tuottaja on viime aikoina laajentanut toimintaansa vehnäjauhon tuotantoon ja asentanut uuden jalostuslinjan. Tällä hetkellä noin kolmasosa tuotannosta on ruisjauhoa ja kaksi-kolmasosaa on vehnäjauhoa. Saksalainen Saalemühle Alsleben omistaa 50 prosenttia yrityksestä. Stahlhut:in omistaa saksalainen yksityishenkilö. Yritys sijaitsee Tartun lähellä ja sen päätoimintapaikkana on sahalaitos. Jauhon tuotanto muodosti lähes puolet myynnistä vuoteen 2006 asti, kunnes Tartu Veskid osti jauhon tuotantolinjan. Rakvere Viljasalv tuotti aiemmin sekä vehnäjauhoa että ruisjauhoa, mutta se teki konkurssin vuonna Perinteisten jauhomyllyjen lisäksi alalla toimii erikoistuneita viljanjalostusyrityksiä. Balti veski, joka perustettiin vuonna 1993, on Helsingin myllyn tytäryritys ja tuottaa riisiä, suurimoita ja muita erikoisviljatuotteita. Myös pääasiassa suomalaisten omistama Sangaste linnas valmistaa erilaisia hiutaleita ja jalostettuja viljatuotteita. tuhat t Ruisjauhot Vehnäjauhot Jauhon tuotanto Virossa Lähde: Viron Tilastokeskuksen sähköinen aineisto. 15

18 3.4. Rehuteollisuus Rehun kokonaiskäyttö Virossa on ollut tonnia 2000-luvulla. Tästä suurimman osan käyttävät kotieläintilat, joilla on omat rehunsekoituslaitoksensa. Rehun tuotanto nousi tonniin vuosina 2004 ja 2005, rehua omaan käyttöön valmistavien suuryritysten tuotanto mukaan lukien. tuhat t Viron rehutuotanto Lähde: Viron Tilastokeskuksen sähköinen aineisto. Farm Plant Eesti, rehualan markkinajohtaja, on tällä hetkellä ruotsalais-tanskalaisnorjalaisessa yhteisomistuksessa. Yritys perustettiin alun perin vuonna 1993 rehuvalmisteiden tuontia varten. Vuonna 1996 tuotanto Virossa lähti liikkeelle, kun yritys hankki rehunvalmistustehtaan, Taebla Jõusöödatehas:in. Hankintoja jatkettiin ostamalla myös Elva Söödatehas vuonna 1999 ja Viljandi Söödatehas vuonna Lisäksi ostettiin lannoitetehdas Türi Väitestehas vuonna Farm Plant Eesti on kasvanut tasaisesti yritysostojen seurauksena ja tällä hetkellä se valmistaa noin tonnia rehua vuodessa. Erilaisia teollisia rehuja ja rehun lisäaineita tuotetaan Elvan ja Viljandin tehtaissa. Muita huomattavia rehunvalmistajia, jotka myyvät rehuja markkinoilla, ovat Valjala Söödatehas Saaremaalla ja Keila Veskid, vaikka tuotanto jälkimmäisessä on ollut hiljattain pysähdyksissä. Tallegg ja Ekseko tuottavat rehua omaan käyttöönsä eli suljettuihin integroituihin tuotantoketjuihin sika- ja siipikarjasektorilla. 16

19 Muut 24% Farm Plant Eesti 31% Ekseko 7% Keila veskid 9% Valjala Söödatehas 10% Tallegg 19% Viron rehun tuottajien tuotantomääriin perustuvat markkinaosuudet vuonna 2005 Lähde: toimialan arviot Jakelu ja vertikaalinen integraatio Pääosa rehusta myydään kotieläintiloille, vain pieni osa myydään kotitarvetiloille. Farm Plant Eesti myy rehunsa irrallaan tai erityistilauksesta 30 kilon säkeissä joko jauhettuna tai rakeistetussa muodossa. Täydennysrehut myydään aina säkeittäin. Yritys palvelee kotieläintiloja tarjoamalla niiden käyttöön omia traktoreitaan. Viljelijöiden käytettävissä on yhä enemmän myös teknistä neuvontaa. Lemmikkieläinruokaa myydään erityiskauppojen kautta. Muista rehunvalmistajista Kaubi Ettevõted ja Valjala Södatehas myyvät rehua markkinoilla jälkimmäinen palvelee lähinnä sikatiloja Saaremaalla. Rehunvalmistus muodostaa osan toiminnasta monilla sikatiloilla. Vertikaalista integraatiota on hyödynnetty rehu-lihan tuotanto-lihan jalostusketjussa sekä pienessä että suuressa mittakaavassa. Esimerkkejä vertikaalisesti integroituneista yrityksistä ovat Tartu Agro, Markilo, Kehtna Mõisa ja Ruixi Mõis. Laajimmin vertikaalista integraatiota ovat hyödyntäneet Ekseko ja Tallegg. Ekseko on Viron ja Baltian maiden suurin sikatalouskompleksi, jolla oli noin sikaa vuonna Sillä on oma rehunvalmistuslaitoksensa, joka on myös myynyt rehua markkinoilla, mutta toisaalta se käyttää myös ostorehua. Tallegg on suurin siipikarjayritys; se tuotti tonnia siipikarjan lihaa ja 78 miljoonaa kananmunaa vuonna 2006 ja käytti kaiken tuottamansa rehun omiin tarkoituksiinsa. 17

20 3.6. Viron viljasektorin tulevaisuus Viron vapaamielisellä ulkomaankauppapolitiikalla oli 1990-luvulla huomattavia vaikutuksia viljan tuotantoketjun toimintaan. Politiikasta puuttuivat markkinoiden tukitoimet, mikä oli vahingollista viljan tuotannolle. Viron myllyteollisuus on muuttunut huomattavan keskitetyksi viime vuosina. Myllyteollisuus ei ole kovin tuottoisaa liiketoimintaa muuallakaan Euroopassa, ellei sitä tehdä yksiköissä, jotka ovat riittävän suuria hyödyntämään suuresta koosta saatavia hyötyjä. Käytännössä Viron markkinoille mahtuu yksi mylly ja tähän suuntaan markkinat kehittyivät vuoteen 2006 mennessä. Myös rehuteollisuus on jo melko keskittynyttä. Markkinajohtaja on kasvanut yritysostojen kautta. Rehunkäyttö saattaa lisääntyä tulevaisuudessa etenkin niillä maitotiloilla, jotka pyrkivät tehokkuuteen ja nostamaan keskimääräistä lehmäkohtaista tuotosta parempien rotujen ja tuotantopanosten avulla. Teollisten rehujen käyttö saattaa myös lisääntyä hieman sika- ja siipikarjasektoreilla. Vaikka kotimaisten viljan tuottajien taloudelliset olot ovat parantuneet EU:ssa, Viro tulee mitä todennäköisimmin jäämään ainakin osittain riippuvaiseksi ulkomaisesta viljasta tulevina vuosina. Omavaraisuuden odotetaan nousevan aiemmista matalista luvuista yli 90 prosenttiin seuraavien kymmenen vuoden aikana. Viljan tuotannon odotetaan kasvavan, koska viljelyyn otetaan lisämaata sekä siksi, että viljasadot parantuvat. Tällä hetkellä käyttämättöminä olevista maista ja niityistä on saatavissa paljon lisäalueita. Viljan kokonaistuotannon odotetaan kasvavan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Pääasiassa ohra ja ruis ja pienemmässä mittakaavassa kaura ja vehnä vaikuttaisivat kasvuun. Ohran tuotantoa edistää tasainen rehun tarve sekä osaksi myös vienti. Rukiin tuotanto nousee tonniin lisääntyneen viljelyalan vuoksi; vakaiden myllyrukiin hintojen arvellaan säilyttävän rukiin suosion viljelijöiden keskuudessa. Kasvava rukiin tuotanto käytetään elintarviketeollisuuteen ja alkoholin valmistukseen, jolloin osa tuonnista katoaa asteittain. Rehunkäytön odotetaan hieman kasvavan samaa tahtia kotieläinsektorin kasvunäkymien kanssa. Sen odotetaan nousevan tonniin vuonna 2015 nykyisestä tonnista. Elintarviketeollisuuden osuuden odotetaan myös kasvavan hieman, mikä johtuu jauhon tuotannon ja etenkin muiden elintarvikkeiden kasvusta. Viljan kokonaiskäyttö elintarvikkeisiin saattaa olla yli tonnia vuonna Alkoholin tuotannon odotetaan kasvavan, mutta tämä ennuste ei sisällä ollenkaan bioetanolin tuotantoa. Vaikka suunnitteluvaiheessa saattaa olla useitakin projekteja, yksikään niistä ei ole edennyt varmaan investointipäätökseen tai rakentamisen aloitukseen. Bioetanolin tuotannon kysyntä tulisi todennäköisesti olemaan jopa tonnia viljaa, mikäli vähintään yksi suuri projekti toteutuu. Todennäköisin raaka-aine tulee olemaan ruis tai vehnä. 18

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys 21 Csaba Jansik I I Viljan hinnat Suomessa EUR/t 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 IV VVI V VI IX XXI X I I IV VVI

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund

Tilinpäätöstiedote Jukka Erlund Tilinpäätöstiedote 2016 3.2.2017 Jukka Erlund Keskon uudistumisen vuosi 2016 Liikevaihto kääntyi merkittävään kasvuun ja kannattavuus parani Päivittäistavarakaupan strategia eteni vahvasti K-Market- ja

Lisätiedot

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016

21.1.2016. Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja 20.1.2016 Maailman satoennuste on hyvä, vaikka jäädäänkin ennätyksestä 2012/13 2013/14 2014/15 2015/16 Milj. tonnia Ennuste Tuotanto

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Ajankohtaista viljamarkkinoilla Kasvuohjelma-seminaari, Tampere 20.11.2008 Tarmo Kajander Kansainvälinen viljaneuvosto eli IGC, Maailman vehnätase-ennuste +12% Lähde: IGC eli Kansainvälinen Viljaneuvosto

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1 Vauhtia kasvuun idästä Page 1 Kesko-konserni lyhyesti Vähittäiskaupan osaaja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä Liikevaihdon jakauma toimialoittain % liikevaihdosta % liikevaihdosta Ruokakesko Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi

http://qfx.quartalflife.com/clients/fi/atria/rss/newsentry.aspx?id=1000717206&culture=fi-fi Tulosta sivu Atria Yhtymä Oyj PÖRSSITIEDOTE 26.7.2005 KLO 10.00 ATRIA YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Atria-konsernin liikevoitto katsauskaudelta oli 15,9 miljoonaa euroa (20,1 milj. euroa).

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä 14.3.2012 Ilmo Aronen, Raisioagro Oy Kaikki eläimet tarvitsevat lisävalkuaista Lisävalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista,

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot