Opetusmuoto: Osallistuminen opintoryhmään ja itsenäistä työskentelyä. Suoritustapa: Essee.

Transkriptio

1 P3a: määrittely on seuraava: Mediaesitysten tarkastelussa analyyttisten ja kriittisten taitojen perusteet. Kertomisen, tarinoiden ja lajityyppien periaatteet sekä niiden tutkimus. Kerronta- ja genrekeinojen analysoinnin harjoittelu. Kirjallisuus: Kantola, Moring & Väliverronen (toim.): Media-analyysi, tekstistä tulkintaan (1998) ja Herkman: Audiovisuaalinen mediakulttuuri (2002, uudempi painos). Opetusmuoto: Osallistuminen opintoryhmään ja itsenäistä työskentelyä. Suoritustapa: Essee. Opintojakso suoritetaan analyysiharjoituksena, jossa analysoit valitsemasi mediatekstin. Teksti voi olla fakta- tai fiktioviesti, mutta oleellista on, että sinulla on näkökulma tai tutkimusongelma, johon käsittelyssäsi keskityt ja että analysoit tässä harjoituksessa enemmän tekstiä kuin kontekstia. Katso toisaalta analyysin lähtökohtia -ohjeistus. Lue myös esseeohjeistus. Analyysiharjoituksen pituus on liuskaa. Analyysiharjoituksen palautetaan sähköpostitse mennessä. ANALYYSIN LÄHTÖKOHTIA "HYVÄ ANALYYSI" EI TARKOITA SAMAA KUIN "OBJEKTIIVINEN ANALYYSI" Analyysin voi kohdistaa eri kohtiin sekä kulttuurituotteessa että sen kontekstissa a) "tekstin" analyysi - kuvat - sanat - graafinen asu - äänet -näyttelijäntyö - 'mise en scene' ("näyttämölle pano") b) kontekstin analyysi - kenttä, jossa "teksti" elää - tuotannon olosuhteet - vastaanoton olosuhteet -myytit, trendit, ideologiat - lajityyppi/lajityypit Analysoinnin kaksi vaihetta: 1. ERITTELY - kulttuurituotteen erittely - kontekstin erittely (lajityyppi ym.) - oman vastaanottokokemuksen ja asenteen reflektio 2. TULKINTA - erittelyn ja johtopäätösten esittely MEDIATUOTTEEN ERITTELYÄ ANALYYSIN POHJAKSI 1. Kontekstin erittely TUOTANTO-OLOSUHTEET budjetti, rahoitus, kilpailutilanne MAINONTA ennakkomainonta, "narratiivinen imago" kulttuurituotteeseen kytketty mainonta (välimainokset, tuotemarkkinointi, sponsorointi, oheistuotteet jne.) TEKIJÄT ohjaajan, tekijätiimin, tuotantoyhtiön, viestintävälineen tai viestimen linja tähtinäyttelijät ja tähtiroolit "VÄLITTÄJÄT" kritiikki ja muu julkinen keskustelu tekstin merkityksistä VASTAANOTTAJAT eri vastaanottajaryhmien reaktiot ja tulkinnat kulttuuriset myytit ja ideologiat lajityypin luomat odotukset 2. "Tekstin" erittely A) KERTOMUKSEN KOKONAISUUS

2 suhde lajityyppiin * henkilöhahmojen erittely kehityskaaret realismin keinot juoni/tarina (vastaanottajan tietämys ja mahdollisuus kontrolloida tarinaa) B) ILMAISUMUOTO kuvailmaisu ääniraita sekä kuva-ääni -suhteet "aistien attraktiot" Tarinan ja juonen erottaminen: JUONI = PLOT - Tietyssä järjestyksessä esitetyt tapahtumat TARINA = STORY - Juoni + tarinakokonaisuus jonka vastaanottaja luo juonen perusteella - Sisältää myös hahmojen elämää "juonen yli" - Syntyy aina katsojan tulkinnasta! Ääniraidan elementtejä Puhe - Muut äänet (esim. melu ja efektit) Musiikki Hiljaisuus Ääni voi olla kerronnallinen (diegeettinen) tai kerronnan ulkopuolinen (ei-diegeettinen) Kysymyksiä Herkmanin kirjasta (voi halutessa käyttää) 1. Pohdi Herkmanin kirjan avaintermejä audiovisuaalinen, media ja kulttuuri. Mitä termit sinulle merkitsevät? 2. Kuinka ymmärrät kulttuurin medioitumisen? 3. Pohdi populaariyleisöjen syntymistä osana mediakulttuurin historiaa. 4. Pohdi yksityisyyttä ja julkisuutta mediakulttuurin kehityksessä. 5. Pohdi näkyvää ja näkymätöntä kerrontaa suhteessa tämän päivän audiovisuaalisiin viesteihin. 6. Anna esimerkkejä tavoista joilla sähköiset joukkoviestimet ovat pitäneet ja pitävät yllä ydinperheideologiaa. Onko malli murenemassa? 7. Ainakin Suomessa videoakativismi jäi puolinaiseksi: siitä ei tullut uudenlaisen kansalaisuuden ja kansalaisaktivismin tyyssijaa. Millaista potentiaalia tietoverkot tässä suhteessa sisältävät? 8. Pohdi internetin suhdetta eriarvoisuuteen ja demokratiaan. 9. Niin kutsutun ritualistisen genreteorian mukaan lajityypit syntyvät yleisön ja tuotantoyhtiöiden vuorovaikutuksessa, yleisön suosikkien saadessa uusia menestyskaavan mukaan tehtyjä seuraajia. Mitä ajattelet tällaisesta vastaanottajan roolia korostavasta näkökulmasta? 10. Suomalaiset lajityypit - jos lajityyppituotannosta voidaan meillä edes

3 puhua - eroavat selkeästi amerikkalaisista. Minkälaisia voisivat olla suomalaiset lajityypit? 11. Mitä merkitystä on sillä, että kansainvälinen mediateollisuus keskittyy yhä suurempien ylikansallisten yhtiöiden haltuun? Onko sillä vaikutusta viihdetuotteiden sisältöön? 12. Mieti argumentteja a) esteettisen, b) ritualistisen ja c) ideologisen genretutkimuksen puolesta ja vastaan. 13. Pohdi medioita ja mediaviestejä yhdistävänä ja fragmentoivana tekijänä. 14. Mieti omien kokemustesi ja vastaavien kautta lasta media vastaanottajana. Onko lapsi passiivinen vastaanottaja? 15. Pohdi faniutta suhteessa mediavaltaan ja -vaikutukseen. 16. Millaisia riitasointuja voitte havaita yksipuolistuneelle mediatarjonnalle? 17. Voivatko stereotyypit olla myös positiivisia? Ovatko ne silloin oikeutetumpia vai päteekö niihin samat alistussuhteet? 18. Identiteetti sisältää yhä vähemmän pysyvää ja enemmän liukuvaa ja muutostilassa olevaa. Kuinka sinä näkisit medioiden roolin identiteetin rakentamisessa? Kysymyksiä Media-analyysi -kirjasta (voi halutessa käyttää): 1. Pohdi media-sanan eri merkityksiä. Missä tilanteissa pidätte sitä käyttökelpoisena, missä korvaisitte sen jollakin käyttökelpoisemmalla termillä? 2. Nykyisiä (menestys)elokuvia on usein kutsuttu genrehybrideiksi, joissa yhdistyy vaikkapa toiminta-, melodraama- ja spektaakkeligenre. Mieti esimerkkejä muiden viestintämuotojen vastaavanlaisista lajityyppihyprideistä. Millä tavalla lajityyppien sekoittuminen vaikuttaa katsojapositioihin, entä diskursseihin? 3. Vertaile deskriptiivisiä (kuvailevia) ja preskriptiivisiä (arvottavia) analyysitapoja ja teorioita sekä erillisinä että toisiaan täydentävinä. 4. Pohdi talousuutisten argumentointia - syntyykö suhde teihin lukijana? Millainen vastaanottaja uutisiin on kirjoitettu? 5. Mitä merkitystä näette sillä, että "se, miten sanotaan ja miten sanottu perustellaan (...) ovat, vaikkakin historiallisesti muuttuvia, niin lyhyellä aikavälillä hyvin samanlaisia lehdestä toiseen"? 6. Anna esimerkkejä nyt mediajulkisuudessa ajankohtaisista metaforista. Mitkä ovat noiden metaforien edut, mitkä ongelmakohdat? 7. Pohdi diskurssianalyysin mahdollisuuksia ja purkakaa jonkun sellaisen julkisuudenhenkilön julkikuvaa, joka toistuvasti nähdään saman aikaisesti sekä uhrina että syyllisenä.

4 8. Jatka edellisen kysymyksen pohdintaa, miettien valitsemaanne julkisuuden henkilöä koskevien tekstien dramaturgiaa. Millä tavalla mainitut kaksi näkökulmaa suhtautuvat toisiinsa? 9. Ota käsittelyyn kohtaus valitsemastasi keskusteluohjelmasta ja pura sitä keskusteluanalyysin metodein. 10. Ojajärvi vertaa kahta taannoista parisuhdevisailua todeten mielipiteenään, että Tuttu juttu -sarjan juontajat olivat tietoisempia niistä tavoista, joilla sukupuolijärjestelmä rakentuu sosiaalisesti. Minkälaisia vaihtoehtoisia ja/tai radikaaleja sukupuolirepresentaatioita löydät tämän päivän kotimaisesta televisiotarjonnasta? 11. Pohdi mainosten erityislaatua mediateksteinä. 12. Analysoi jotakin tuttua mainosta sekä Barthesin koodien että intertekstuaalisuuden näkökulmasta. 13. Pohdi grounded theoryn vahvuuksia ja heikkouksia. Sitten P3b:stä, siihen meillä verkko-opinnoissa ei ole ollut opetusta, vaan se on suoritettu yksilö- tai ryhmäsuorituksena: Median tuotanto ja vastaanotto (lopputyö) -opintojakson suorittaminen Mitä lopputyö on? Lopputyö voi olla esimerkiksi essee, radio-ohjelma, oma videoteos tai videokollaasi. Se voi olla myös haastattelu, joka on toteutettu kirjallisena, ääni- tai kuvatallennettuna, kunhan se täyttää lopputyön muut kriteerit. Muihin kuin kirjallisiin töihin tulee liittää suppea (noin yksi liuska) työraportti, jossa esitellään työn tavoitteet sekä käytetyt työvälineet ja työskentelymuodot. Lisäksi työraportissa arvioidaan, miten työssä saavutettiin asetetut tavoitteet sekä mitä prosessi opetti. Jos teette lopputyön ryhmätyönä, tulee raportista myös käydä ilmi eri ryhmäläisten osuus projektissa. Lopputyön ensimmäinen ja tärkein tehtävä on ilmaista sinun omaksuneen opintokokonaisuudessa läpikäytyjä asioita. Se voi olla analyysi, joka sisältää teoriaosuuden ja tapaustutkimuksen - tämähän on se muoto, jota olemme eniten harjoitelleet - mutta myös vaikkapa jonkun teoriasuuntauksen tai teoksen kriittinen esittely. Se voi olla myös pienimuotoinen empiirinen tutkimus, vaikkapa lähipiirissäsi toteutettu vastaanottotutkimus. Teorioiden mukana kuljettamiseen on kaksi tapaa; (1) ne voidaan esitellä johdannossa tai (2) tuoda esiin sitä mukaa, kun ne tulevat ajankohtaisiksi tekstissä. Mitä lopputyö ei ole? Lopputyö ei voi olla suosikkielokuvasi juoniselostus, lehtikritiikki, haastattelu tai jonkin tapahtuman/ festivaalin esittely vailla omaa kriittistä pohdintaa. Kuinka alkuun?

5 Lue, mitä tässä oppaassa kirjoitetaan esseesuorituksista. Silmäile jo lukemaasi materiaalia ja etätehtävistä saamaasi palautetta. Mieti, mitkä ovat vahvuuksiasi, mitä taasen pitäisi vielä petrata. Valitse kiinnostava aihe ja testaa sen kantavuus keskustelemalla siitä verkko-opintoryhmäsi kanssa. Voit myös kernaasti ottaa yhteyttä minuun. Kommunikaatiosta saat suurimman hyödyn, jos sinulla on jo jotain lopputyöstäsi valmiina - vaikkapa sisällysluettelo, johdanto tai edes lyhyt muistio siitä, mitä tulet työssäsi käsittelemään. Mikä on vaikeaa? Kokemuksen perusteella perusopintoja suorittavalle opiskelijalle hankalinta on tekstin jäsentäminen, otsikon ja tekstin yhteismitallisuus sekä lähteiden käyttö ja niiden merkitseminen. Kiinnitä erityishuomiota näihin ja pyydä tarvittaessa ohjausta! Terkuin