Metsän arvon määrittäminen Summa-arvomenetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsän arvon määrittäminen Summa-arvomenetelmällä"

Transkriptio

1 Summa-arvomenetelmällä Maa / Korvausarviointi Aalto-yliopisto Esa Ärölä Maanmittauslaitos

2 Lähtökohtia 1/2 Arviota metsäkiinteistön tai sen osan taloudellisesta arvosta tarvitaan yleensä aina, kun kiinteistön omistussuhteissa tapahtuu muutoksia: Tilakaupat Lahjoitukset Sukupolvenvaihdos- ja perinnönjakotilanteet Metsätilusjärjestelyt Yhteismetsien perustaminen Lunastustilanteet Kiinteistö luoton vakuutena Talouden raportoinneissa Vahingon korvauksia arvioitaessa Metsätalouden tulos-, kannattavuus- ja suunnittelulaskelmissa

3 Lähtökohtia 2/2 Vuosittain tehdään yksityisen metsäomaisuuden omistuksen siirtoa. Valtaosa siirroista tapahtuu sukulaiskaupoin, lahjoituksin ja perintönä. Viime vuosina yli 2 ha:n, yksinomaan metsämaata käsittäneiden ei-sukulaisten välisten tilakauppojen määrä on ollut noin 3500 kpl/vuosi. Metsäkauppoihin on käytetty vuosittain rahaa noin 350 milj. euroa. Edustavia yli 10 ha:n kauppojen määrä on ollut noin 1800 kpl/vuosi.

4 Arviointimenetelmän avulla määritetään kohteen arvo, tuotto tai sen tuottamisesta tai käyttämisestä aiheutuva kustannus. Arvioinnin tarkoituksena on useimmiten metsäomaisuuden käyvän arvon eli markkina-arvon määrittäminen. Metsätaloudessa arvon määrittäminen on perinteisesti tehty metsästä puuntuotannossa pitkällä aikavälillä saatavien tuottojen ja kustannusten perusteella eli laskemalla omaisuuden metsätaloudellinen tuottoarvo tai metsätalouden tuotto-odotus. Markkinoilla määräytyvä hinta voi sisältää myös muita arvostuksia ja käyttöarvoja (esim. virkistysarvo tai mahdollisuus maa-aineisten ottotoimintaan).

5 - Kohteen tunnistaminen Arviointityön ensimmäinen vaihe on tunnistaa kohteen asema kiinteistömarkkinoilla Mikä on se käyttötapa tai käyttömahdollisuus, joka määrää kohteen käyvän hinnan (markkina-arvon) (rakentaminen, maa-ainesten ottaminen ) Jos kohde ei kelpaa mihinkään muuhun käyttöön, se on metsätalousmaata.

6 Arviointimenetelmän valinta Kiinteistöarvioinnin menetelmät käyvän hinnan (markkinaarvon) määrittämiseksi: 1. Kauppa-arvomenetelmä 2. Tuottoarvomenetelmä (ml. summa-arvomenetelmä) 3. Kustannusarvomenetelmä ellei päämenetelmien soveltaminen suoraan ole mahdollista, on turvauduttava yhdistelmämenetelmiin: Kohde pilkotaan osiin ja päämenetelmiä sovelletaan yksittäisiin arvo-osiin Kokonaisuuden arvo muodostuu arvo-osien summien ja erilaisten korjauskertoimien (kokonaisarvon korjausten) perusteella.

7 Metsän arvon määrityksen päämenetelmät Esa Ärölä

8 Arviointimenetelmän valinta Menetelmää valittaessa kiinnitettävä huomiota: Teoreettisesti perusteltu Tukeuduttava tutkimukseen Simuloitava kiinteistömarkkinoita Metsälön arviointimenetelmät käytännössä Summa-arvomenetelmä Yleisimmin käytetty metsäkiinteistöjen arviointimenetelmä Suomessa (MML ja metsäorganisaatiot käyttävät) Tuottoarvomenetelmä Yleistymässä ja sivuuttamassa pikkuhiljaa summaarvomenetelmän

9 Summa-arvomenetelmä Yleisimmin käytetty metsäkiinteistöjen arviointimenetelmä Suomessa Tuottoarvomenetelmän sovellutus Kohteen arvo määritellään sen arvo-osien erillisarvojen summana Maapohjan erillisarvo Puuston erillisarvo Taimikon erillisarvo Kasvatusmetsiköiden puuston arvo Uudistuskypsienmetsiköiden puuston arvo Osalle erillisarvoja on saatavissa taulukoidut ohjearvot Suomen metsäkeskuksen alueyksiköittäin Tapion summa-arvomenetelmän aputaulukot

10 Summa-arvomenetelmä Erillisarvoista kokonaisarvoon: Perinteinen vaihtoehto: Lasketaan erillisarvojen summa (summa-arvo), jota korjataan korjauskertoimella => kokonaisarvo Toinen vaihtoehto: Korjataan erillisarvoja korjauskertoimilla ja lasketaan korjattujen arvojen summa => kokonaisarvo Lopputuloksena kokonaisarvo = käypä hinta, jos se on arvon määrittämisen tavoitteena.

11 Summa-arvomenetelmä Erillisarvoista kokonaisarvoon kaavoina Perinteinen vaihtoehto: H = k1 x (MA + TA + KPA + UPA) Toinen vaihtoehto: H = (k2 x MA) + (k3 x TA) + (k4 x KPA) + (k5 x UPA) H = kokonaisarvo = käypä hinta MA = maapohjan erillisarvo TA = taimikon erillisarvo KPA = kasvatusmetsiköiden puuston erillisarvo UPA = uudistushakkuumetsiköiden puuston erillisarvo k1, k2, k3, k4, k5 = korjauskertoimia

12 Summa-arvomenetelmä Maan arvot Puuston Taimikoiden + hakkuuarvot arvot + + Puuston odotusarvolisät SUMMA-ARVO - (+) KOKONAISARVON KORJAUS = KOKONAISARVO aputaulukoista saatavat tiedot

13 Summa-arvomenetelmä Menetelmän edut ja heikkoudet Etuja Käytännössä paljon käytetty Periaatteiltaan suhteellisen selkeä Arvovaltaisia tutkimuksia Aputaulukot käytettävissä Heikkouksia Ei yhtä yleisesti hyväksyttyä tapaa vaan menetelmää sovelletaan vaihtelevalla tavalla (esim. taimikon arvot tai odotusarvot) Teoreettisia virheitä (esim. taulukoiden arvot laskettu osin hyvin pienillä koroilla (0,9 4,4 %)) Taulukkoarvot eivät kuvaa kohteen todellista tilannetta Kokonaisarvon korjaus on subjektiivinen tekijä, joten paljon jää harkinnanvaraisten korjauskertoimien varaan

14

15

16

17 Summa-arvomenetelmä Kiinteistötoimituksissa suositeltava sovellutus: Tapion julkaisema sovellutus (Metsäkeskus Tapion julkaisu 3/1994: Metsän arvon määritys summa-arvomenetelmällä ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Summa-arvon aputaulukot vuodelta 2013) ja Maanmittauslaitoksen tutkimukset Miksi? Samoja taulukoita voidaan käyttää sekä alueellisten että nauhamaisten kohteiden arvioinnissa Ainoa sovellutus, josta on tutkittua tietoa summa-arvon ja käyvän hinnan suhteesta (kokonaisarvon korjauksesta) Oikeuskäytäntö

18 Summa-arvomenetelmä Maapohjan erillisarvo Määritetään kasvupaikoittain ( /ha) Ohjearvot julkaistu Suomen metsäkeskuksen alueyksiköittäin Tapion summa-arvomenetelmän aputaulukoissa Turvemaat rinnastetaan kangasmaihin ravinteisuustasonsa mukaan (luonnontilainen suo ojikko muuttuma turvekangas) Soistuneisuus, kivisyys, tms. alentavat arvoa Kitumaat: 50 /ha Joutomaat: 20 /ha

19 Summa-arvomenetelmä Taimikon erillisarvo Metsiköille, joilla ei ole vielä myyntikelpoista puutavaraa Ohjearvot ( /ha) Tapion aputaulukoista Laskettu puulajin, kasvupaikan ja valtapituuden mukaan Suotyypit rinnastetaan vastaaviin kivennäismaan kasvupaikkoihin Kuvastaa viljellyn, hoidetun ja tiheydeltään optimaalisen taimikon arvoa => taulukkoarvo = maksimiarvo Arvoa alentavat mm. taimikonhoidon tarve, vajaa tiheys, kasvupaikalle sopimaton puulaji

20 Summa-arvomenetelmä Kasvatusmetsien puuston arvo Hakkuuarvona puuston kantohintojen mukaan Aluemaisilla kohteilla ei odotusarvolisää MML:n julkaisut nro:t 61, 88 ja 111 Oikeuskäytäntö, mm. kko nro 1869 ja kko nro 115

21 Odotusarvokertoimet Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Pirkanmaan alue

22 Odotusarvolisät Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Pirkanmaan alue

23 Taimikon arvon, hakkuuarvon ja odotusarvon suhde

24 Summa-arvomenetelmä Uudistuskypsien metsien arvo Hakkuuarvona kantohintojen mukaan Hakkuuarvolla tarkoitetaan metsikön koko puuston tilavuuden, puutavaralajijakauman ja vallitsevien kantohintojen perusteella laskettua arvoa Laskelmassa suositellaan käytettäväksi puutavaralajien hintoina useamman vuoden reaalisia keskihintoja (usein 3-5 vuotta) Lähtökohtana Luonnonvarakeskuksen (ent. Metlan) julkaisemat alueelliset keskikantohinnat hakkuutavoittain Nauhamaisissa kohteissa selvitettävä jääkö puusto omistajalle vai siirtyykö se lunastajalle

25 Summa-arvomenetelmä Puutavaralajien hinnat ovat saatavissa MetINFOsta eli Luonnonvarakeskuksen (ent. Metlan) tilastopalvelusta: Puun ostot ja hinnat & vuosittain sivuyhdistelmältä valitaan: Kantohinnat Puutavaralajit erikseen Hakkuutavat eroteltuna Sopiva metsäkeskusalue Sopiva ajanjakso (3-5 v)

26 Summa-arvomenetelmä

27 Summa-arvomenetelmä 04%20Metsa 04%20Talous 02%20Teollisuuspuun%20kauppa 04% 20Vuositilastot/02b_Kantohinnat_v_meke.px/?rxid=ae794f f-a2ab-f4bb52b34b2f

28 Summa-arvomenetelmä Kokonaisarvon korjaus Subjektiivisella korjauksella omaisuusosittain arvioitu arvo (summa-arvo) tarkistetaan vastaamaan kohteen kokonaisarvoa. Korjaus on osa menetelmää, mutta heikentää sen luotettavuutta Korjaus on yleensä miinusmerkkinen, koska Aputaulukoiden laskennassa ei ole voitu ottaa huomioon kaikkia tilan arvoon tilatasolla vaikuttavia tekijöitä, kuten tilan sijaintia, metsien metsänhoidollista tilaa ja puuston korjuukelpoisuutta. Taulukoiden arvot perustuvat säännöllisesti hoidettujen hyvälaatuisten metsien kehitykseen. Taulukoiden arvot on laskettu suhteellisen alhaisilla korkokannoilla (0,9 4,4 %). Metsälön hallintokulut (pääomaverot, metsänhoitomaksut tms.) on perinteisesti otettu huomioon arvoa vähentävinä tekijöinä.

29 Summa-arvomenetelmä Kokonaisarvon korjausta suurentavat Tilan hallintokulut (verot, metsänhoitomaksut yms.) ja ammattiavun käytöstä aiheutuvat kulut Puuston ja taimikoiden huono laatu (puuston lahoisuus) Taimikoiden poikkeuksellisen suuri osuus Turvemaiden sekä kivisten ja soistuneiden kankaiden suuri osuus Tilan nauhamainen muoto ja syrjäinen sijainti suhteessa raakapuumarkkinoihin Huonot puutavaran korjuu- ja kuljetusolosuhteet, kuten ympärivuotisesti ajettavien teiden puute Metsänhoitorästit

30 Summa-arvomenetelmä Kokonaisarvon korjausta pienentävät Suuret välittömät hakkuumahdollisuudet Valmiit tieyhteydet Erikoispuutavaralajien merkittävä määrä Erityisoikeudet, esimerkiksi vuokraoikeudet, yhteismetsäosuudet tai osuudet yhteisiin vesialueisiin

31 Summa-arvomenetelmä Kokonaisarvon korjaus Lähtökohtana MML:n julkaisut nro:t 61, 88, 108 ja 111 Jos metsän rakenne vastaa em. julkaisujen tutkimusaineistoa Korjataan summa-arvoa yhdellä kertoimella (Perinteinen tapa) Kertoimen suuruus tutkimustulosten mukaan (0,4 0,7) Jos metsän rakenne poikkeava, korjataan erillisarvoja Maapohjan korjauskerroin 1,00? Taimikoiden korjauskerroin 0,20 0,50 Kasvatuspuuston korjauskerroin 0,50 0,70 Uudistushakkuupuuston korjauskerroin 0,60 0,90 Nauhamaisilla kohteilla korjausta ei käytetä!

32 Summa-arvon ja kauppahintojen suhde Metsälehden verkkosivuilla metsätilakauppojen hintaseuranta: Hannun hintaseuranta Yli 10 ha ei sukulaisten väliset metsätilakaupat Pelkästään metsää ilman rakentamisoikeuksia Taulukkoarvoissa mukana pelkästään metsämaa

33 Summa-arvon ja kauppahintojen suhde Maakunta Kauppoja, Keski Kehitysluokan Keski- Tukki- Keski- Hinta, KA/SA kpl pinta- osuus, % tilavuus, osuus, % hinta, /m 3 suhde ala, ha m 3 /ha /ha Taim. Uud. Varsinais-Suomi ,08 Satakunta ,98 Häme-Uusimaa ,09 Etelä-Karjala ,88 Kymenlaakso ,90 Pirkanmaa ,92 Etelä-Savo ,85 E- ja K-Pohjanmaa ,86 Keski-Suomi ,82 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lähde: Liljeroos Metsälehden verkkosivut Kainuu ,84 Pohj.-Pohjanmaa ,89 Lappi ,76 Koko maa Taim. = Taimikoiden osuus, Uud. = Uudistuskypsien metsien osuus ja KA/SA suhde = Kauppahinnan ja summa-arvon suhde.

34 nauhamaisilla kohteilla Käytännön arviointitilanteet ovat useimmiten nauhamaisten kohteiden ja pinta-alaltaan pienialaisten metsäalueiden lunastuksia. Korvauksissa nauhamaisten kohteiden metsäaluetta pirstovaa haittavaikutusta kompensoidaan jättämällä kokonaisarvon korjaus pois tai jopa korottamalla korvausta erityisperusteen vuoksi. Alle 2 hehtaarin suuruisten kohteiden osalta summa-arvoon ei yleensä tehdä kokonaisarvon korjausta. Kasvatusmetsien osalta ennenaikaisen hakkuun vahinko määritetään odotusarvolisänä. Aina selvitettävä jääkö puusto omistajalle vai siirtyykö lunastajalle.

35 Tuottoarvomenetelmä Metsäalueen tuottoarvo määritetään kaikkien tulevaisuudessa odotettavien tuottojen ja kustannusten nykyarvojen erotuksena = nettotuottojen nykyarvona. Tuottoja ovat mm. hakkuutulot ja kustannuksia uudistamis-, taimikonhoito ym. kustannukset sekä hallintokulut. Metsätaloudessa tuotot ja kustannukset syntyvät eri aikaan ja usein pitkällä aikavälillä. Aikatekijä vaikutus otetaan huomioon diskonttaamalla tulot ja kustannukset nykyhetkeen korkotekijällä.

36 Tuottoarvomenetelmä Laskennassa tulot ja menot tapahtumahetkineen poimitaan metsiköille laaditusta kehitysennusteista. Metsikkö 1. Tulojen nykyarvo Tulo Tulo Tulo Tulo Tulo Tulo Nettonykyarvo Menojen nykyarvo Meno Meno = diskonttaus Aika

37 Tuottoarvomenetelmä Tuottoarvomenetelmä ja MMLmotti

38 Markkinapohjainen tuottoarvomenetelmä Sisäinen korko kuvaa investoinnin tulonansaintakykyä Sisäisellä korolla diskontatut nettotulot vastaavat tilasta maksettua kauppahintaa

39

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen-tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin Säätytalo 12.10.2011 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 1 YMA

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä

Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä Maanmittauslaitoksen uusi metsän arvonmääritysmenetelmä TkT Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus METSÄPÄIVÄT 10 26.11.10 Helsinki Messukeskus Kehitysprojektin käynnistämisen syyt Edellisten

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo

Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 115 Esa Ärölä ALKUSANAT 2 (50) Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo -julkaisu on tarkoitettu toiminnan ja päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOS.FI. Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko Honkanen, Maija Lääti ja Juhani Väänänen. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111

MAANMITTAUSLAITOS.FI. Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko Honkanen, Maija Lääti ja Juhani Väänänen. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111 MAANMITTAUSLAITOS.FI Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko Honkanen, Maija Lääti ja Juhani Väänänen Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 111 MAANMITTAUSLAITOS.FI Markku Airaksinen, Simo Hannelius, Mikko

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 9.6.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 28.8.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana. Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa

Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa Jälleenhankintatakuun toteutuminen metsämaan lunastuksissa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo, huhtikuu 2013 Tekniikan kandidaatti Hilma

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsäkiinteistön taloudellisen arvon määrittäminen

Metsäkiinteistön taloudellisen arvon määrittäminen Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen ja Kauko Viitanen Käsitteistä ja epävarmuudesta metsäkiinteistöjen taloudellisen arvon määrittämisessä Johdanto Metsäkiinteistön taloudellisen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

~KTJ. Page 1 of 1. https:/ Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI... 26.3.2013.

~KTJ. Page 1 of 1. https:/ Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI... 26.3.2013. https:/ Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI... 26.3.2013 KT J-Selaintietopalvelu, Maanmittauslaitos Page 1 of 1 ~KTJ Karttatuloste Tulostettu 26.03.2013

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi

Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi Simo Hannelius Metsäomaisuuden arviointi kaipaa standardointia Omaisuuden arvostus on ratkaistavissa tutkimuksen keinoin Metsäomaisuuden kiinteistöarvioinnissa on kaksi hankalasti selvitettävää kysymystä.

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005

Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005 http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp055.htm ISBN 978-951-40-2050-6 (PDF) ISSN 1795-150X Metsähallituksen metsätilakaupat luonnonsuojelua ja metsätaloutta varten 2004 ja 2005 Aleksi Tuuri

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä?

Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Metsätilan koko ja sukupolvenvaihdos - löytyykö lääkkeitä? Harri Hänninen Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Metsäkeskusten Lounais-Suomi ja Pirkanmaa Talvikoulutuspäivä 2011, Kuninkaisten kulttuuri-

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

SUMMA-ARVOMENETELMÄ metsän markkina-arvon määrittämisessä

SUMMA-ARVOMENETELMÄ metsän markkina-arvon määrittämisessä SUMMA-ARVOMENETELMÄ metsän markkina-arvon määrittämisessä Markku Airaksinen MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Summa-arvomenetelmä metsän markkina-arvon määrittämisessä Markku Airaksinen Tekniikan tohtorin

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.

Yhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0. Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla

Lisätiedot

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 16.11.2015 Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Lausunnon laatija Ari Kotiharju (ari.kotiharju@tapio.fi) Tapio Oy 1. Tausta Hirvieläinten aiheuttamista

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot