LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI

Transkriptio

1 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI

2 SISÄLLYSLUETTELO 2. LASTEN, NUOREN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA 3 YHTEENVETO LASTEN JA NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA 41 Dia

3 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS KUOPIOLAISTEN LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA

4 Kuopion kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan hyvinvointi on laaja käsite. Hyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön, ympäristön, yhteiskunnan palvelujärjestelmän sekä yhteiskuntapolitiikan aikaan tuloksena. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvaavat hyvinvointikertomuksen mukaisesti alla olevat tekijät. Seuraavissa dioissa kuvataan näiden pohjalta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloja ja hyvinvointia, ensin yksityiskohtaisempana kuvauksena ja tämän jälkeen yhteenvetona. Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Opiskelu ja työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Päivähoito, Koulu Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Vapaa-aika Muut palvelut Talous, tulot, menot, väestö ja elinvoima 4

5 KUOPION VÄESTÖ IÄN MUKAAN JA ENNUSTE Lapset ja nuoret 0-18 v. Eläkeläiset (2016) (2016) Lasten ja nuorten (0-18 v) määrä on kasvanut noin 2000:lla (10 %) vuosien aikana. Ikäryhmän ennustetaan kasvavan nopeimmin vuonna 2017 (+450) ja sen jälkeen :lla vuosittain. Vuonna 2030 ennusteen mukaan lapsia ja nuoria olisi 3200 (+15 %) enemmän kuin nyt Ennuste ei sisällä Juankosken tietoja Lähde: Tilastokeskus, Kuopion kaupungin väestöennuste Päivitetty 4/2017

6 15 VUOTTA TÄYTTÄNEET KOULUTUSASTEEN MUKAAN, 2014 Espoo Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Vaasa Kuopio Joensuu Vantaa Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Pori Kouvola % 9,8 11,1 10,9 43,8 24,5 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Ylempi korkea-aste tai tutkijakoulutus / Higher-degree level tertiary and doctorate or equivalent level Alempi korkea-aste / Lower-degree level tertiary Alin korkea-aste / Lowest level tertiary Keskiaste / Upper secondary level Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa / Basic level Lähde: Tilastokeskus, Aluejako 2016 Päivitetty

7 VÄESTÖ PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN KUOPIOSSA (JUANKOSKI M.L.) Työvoima / Labour force Työlliset / Employed Työttömät / Unemployed 8133 Työvoiman ulkopuolella olevat / Persons outside the labour force vuotiaat / 0-14 years old Opiskelijat, koululaiset / Students, pupils Eläkeläiset / Pensioners Väestö yhteensä Muut työvoiman ulkop. olevat, mukana varusmiehet / Other Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto , Juankoski mukana Päivitetty 8/2017

8 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vuonna 2015 on 10,8 % (v ,2 %) lapsiperheistä ja vertailu-kaupungeista toiseksi matalin. Lapsiperheiden asumisen tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin ja parantunut viime vuosista. Ahtaasti asuvien osuus kaikista lapsiasuntokunnista oli vuonna 2015 Kuopiossa 28,6 %. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,1 11,2 11,2 11,3 10,8 13, ,1 6 4 Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus Päivitetty 03/ Oulu Kuopio Joensuu Lahti Turku Jyväskylä Tampere

9 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheet hyödyntävät hyvin kulttuuri- ja liikunta-aktiviteetteja. Hyperhiihtoloman kävijämäärät ovat olleet kasvussa (v oli ). Supersyysloman kävijöitä oli v Vuonna 2014 kävijämäärä oli ennätyksellisen suuri Lähde: Sotkanet, HEP toimintakertomus, KOP toimintakertomus Päivitetty 03/2017 Supersyysloman kävijämäärät Hyperhiihtoloman kävijämäärät

10 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopiossa lastensuojeluilmoitusten määrä väheni vuonna 2016 noin 100:lla (2855 v.2016). Ilmoitukset koskivat n.1700:aa lasta. Noin 1000:lle lapselle tehtiin palvelutarveselvitys, jonka jälkeen asiakkuus jatkui 225 lapsella. Ilmoituksista 99,9 % ratkaistiin lain salliman 7 päivän kuluessa. Ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettu kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä joka on vaikuttanut asiakasmääriin. Vuoden 2016 ilmoituksista viranomaiset tekivät noin 80 %. Ilmoituksen syy liittyy useimmin vanhemmuuteen (70% v. 2016). Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä * Moneenko lapseen lastensuojeluilmoitukset kohdistuivat Lapset, joista tehtiin lastensuojelutarpeenselvitys (alk SHL) Lapset, joiden asiakkuus jatkui lastensuojelutarpeenselvityksen jälkeen

11 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,4 10,6 11,2 10,4 6,

12 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1,7 1,7 1,6 1,6 1,

13 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lapsiperheiden kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjesta selviytymisen tukemista. Tuloista riippuen tuki voi olla myös maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotipalvelun kotikäyntejä tehtiin n Kotipalvelussa on ollut palveluseteli käytössä alkaen, palveluseteleitä oli käytössä 46:ssa tapauksessa. Lastensuojelun ennaltaehkäisevä perhetyön kotikäynnit alkoivat kesällä 2015 (SHL). Perheneuvolan asiakkaita on ollut vuosittain noin ,5 2,0 1,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 1, ,6 1,7 1,8 1,9 1,9 2,0 2,0 1,0 0,5 0,0 Lahti Oulu Jyväskylä Tampere Helsinki Joensuu Turku Kuopio 13

14 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön toiminta on vähentänyt ostopalveluiden tarvetta, yksityisten laitosten asiakasmäärät ovat vähentyneet ja sijoitusajat lyhentyneet. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17- v.) osuus vastaavasta ikäryhmästä laski edellisestä vuodesta vuonna 2015 (2,0 % v. 2015, 2,2 % v. 2014). 14

15 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kunnallisessa päivähoidossa tilojen määrä m2/ lapsi on pysynyt samana eli 10m2/ lapsi vuosien aikana kun lasten määrä kunnallisessa päivähoidossa on kasvanut tasaisesti vuosittain. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. (Kuopion omat tilastot) Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, lasten määrä Päivitetty 03/2017

16 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaiden määrä on kasvanut Kuopiossa 6% v.2015 ja määrä on suurin vertailukaupunkeihin verrattaessa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit lastenpsykiatriassa ovat olleet kasvussa kuten myös nuorisopsykiatrian käynnit. Lukumäärät ovat suurimmat suhteessa vertailukaupunkeihin.

17 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Koulukiusaamista esiintyy huolestuttavan paljon ja se on lisääntynyt. Vuonna ,7 % 8. ja 9.luokan oppilaista oli koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ja tilanne on sama kuin keskimäärin vertailukaupungeissa. Noin viidennes koki fyysisen kiusaamisen muotoja (Kouluterveyskysely 2013). Koulun henkilökunnasta 86,3% ilmoitti, että oppilaat kertovat kiusaamisesta kerran kuussa tai harvemmin. (MAD 2015.) Kouluterveyskyselyssä v yli puolet (69 %) ja v MAD kyselyssä 44,4% yläkoulun oppilaista kokee, etteivät aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista, v ,8 14,6 14,8 14,8 14,9 15,8 17,5 Kuopio Tampere Turku Lahti Joensuu Oulu Jyväskylä Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/

18 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien kuopiolaisten lasten ja nuorten osuus on pienempi kuin vertailukaupungeissa tai maassa keskimäärin. Kuopiolaisista 8- ja 9-luokan oppilaista on ylipainoisia (pojat yli 22,62kg/m2, tytöt yli 23,34kg/m2) 13,7%, mutta vertailukaupungeista tilanne on toiseksi paras (Kouluterveyskysely 2013). Fin-HIT tutkimuksen mukaan alakoululaisista tytöistä 9 % ja pojista 14 % oli ylipainoisia. Lapsista 4-5% oli lihavia ja 12% alipainoisia. Joka kymmenes lapsi naposteli päivittäin. 3% lapsista söi päivittäin suklaata ja karkkia, sokeroituja mehuja joi enemmän kuin joka viides poika ja joka neljäs tyttö. Tutkimus toteutettiin vuonna (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=914.) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), Fin-HIT 2016, päivitetty 03/

19 l Arvoihin ja asenteisiin vaikuttaminen l 25 % pk-henkilökunnasta ei syö opetusateriaa ja saman verran on sitä mieltä, että pk-ruoka ei tue terveellistä ravitsemus- ja ruokakasvatusta l Ruoan laatu ja riittävyys. Maaseutua lukuun ottamatta ruoan vähyys mainittiin kaikilla pk-alueilla. l l l l Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten ruoka-kasvatuksessa kehitettäviä asioita ovat: Ruokakasvatus osaksi arkirutiineja, ei ole erillinen suoritus joka vaatii ylimääräistä aikaa. Saperen aktiivisen käytön lisääminen (nyt 42 % toteuttaa) Perhepäivähoitajat kaipaavat lisäkoulutusta l Allergiat ja muut erityisruokavaliot Perhepäivähoitajien kulukorvauksen pienuus l Jos rahallista korvausta ei voi suurentaa, voisiko tukkuostoja hyödyntää Miten ravitsemusohjaus rutiiniksi neuvolassa? 67 % terveydenhoitajista antaa mielestään liian vähän ohjausta. l Nirsoilu kuuluu leikki-ikäisen kehitykseen vanhemmat tarvitsevat tästä tietoa ja työkaluja nirsoilun vähentämiseksi Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt

20 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alle kouluikäisten ruoka-kasvatuksessa on monia hyviä asioita, kuten l l l Ruokakasvatuskoulutusta on tarjottu jo usean vuoden ajan ja suurin osa henkilöstöstä (72 %) on käynyt koulutuksen uuden henkilöstön koulutus Suurin osa henkilökunnasta arvostaa päiväkotiruokaa. Perhepäivähoitajilla suuri ammattiylpeys ja halu panostaa ruokaan. l Perhepäivähoidossa ruoassa vain vähän laadullisia poikkeuksia suosituksesta. l Neuvoloissa ohjausmateriaalien käyttö on monipuolista l Yli 90 % vastaajista käyttää kaupungin itse tuottamia ohjausmateriaaleja, joten niiden pitäminen ajan tasalla on tärkeää. Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt

21 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Peruskouluikäisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksessa huolenaiheita ovat: l Kouluruokailun ja ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen kirjaaminen lukuvuosisuunnitelmaan l l l Kouluruokailu on kirjattu 79%, ruokakasvatus 50% Ruokakasvatusmenetelmät tutuksi ja käyttöön l l Henkilöstö: 2 % hyödyntää, 65 % ei tunne (sapere) Kouluth: 50 % hyödyntää, 13% ei tunne Asenteet, arvot ja trendit, esim. kouluruokailuun osallistuminen l l Henkilöstöstä 63 % arvioi, että oppilaista % syö koululounaan päivittäin ja 20 % arvioi, että oppilaista % syö päivittäin kaikki aterian osat Valvonta-aterian syö 68 % alakoulun henkilöstöstä, yläkoulun henkilöstöstä koululounaan syö 41 % l Ruokatauon kesto: väh. 30 min vain 79 % l Välipalojen ravitsemuslaatu Lähteet: Kuopion omat ravitsemuskyselyt

22 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Päiväkoti- ja kouluruoan ravitsemuslaatu ja välipalat : Muiden kuin alla esitettyjen poikkeamien osalta energia- ja suojaravintoaineiden saanti on suositustenmukaista. Päiväkoti 2015 Rauta, mg/vrk 4,2 (-21%) Päiväkoti ,5 (-15%) 5,3* Koulu 2015 Rauta, mg/mj 1,27 (-21%) Suola, g/vrk 2,8 < 2-2,6* Suola, g/mj 0,7 (+40%) *2/3 suositeltavasta päivittäisestä saannista Koulu 2016 < 0,5 0,9 (+80%) Ravintoaine Suositus Suositus 1,57 1,6 < 0,5 Vuonna : Viidellä viikolla kuudesta lounaalla tarjotaan kolmena päivänä punaista lihaa ja/tai lihavalmisteita sisältäviä ruokia. Suositusten mukaan näiden tarjoamista tulisi vähentää ja suosia vaaleaa lihaa, kalaa ja palkoviljaa sisältäviä vaihtoehtoja. Välipalat: Päiväkodit: 4/30 (13%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Koulut:14/30 (47%) tarjotuista välipaloista kuuden viikon ruokalistassa sisältää tuotetta, joka ei ole suositustenmukainen Lähde: Kuopion kaupungin ruoan tuottajalta saadut tilastot

23 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kolmannes alakoululaisista liikkui 5-6 kertaa viikossa. Joka viides tyttö ja joka kolmannes liikkui 3-4 kertaa viikossa. Vähemmän kuin joka kymmenes liikkui 1-2 kertaa viikossa. 1-2% liikkui 1-3 kertaa ja sitä harvemmin kuukaudessa vuonna (Fin-HIT-tutkimus 2016, N=943 Kuopiossa) Hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa harrastaa 31,4% 8. ja 9. luokan oppilaista vuonna Tilanne ei ole muuttunut vuodesta Suhteessa vertailukaupunkeihin Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä tilanne on parempi kuin Kuopiossa v Lähteet: Kouluterveyskysely 2013, Fin-HIT

24 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuoden 2015 MAD kyselyssä (n=1310) nuorille oli tarjottu useimmin alkoholia (37,2%), tupakkaa (34,8%), sähkötupakkaa (32,6%) sekä nuuskaa (20,6%). Kannabista tai muita huumeita oli tarjottu 7%:lle. Nuoret arvioivat päihteistä alkoholin hankkimisen olevan kaikkein helpointa. 41,7 % arvioi alkoholin hankkimisen joko erittäin helpoksi tai vähintään melko helpoksi. Tupakan osalta vastaava lukema oli 39,5%, sähkötupakan 34,4% ja päihdyttävien lääkkeiden 22%. Useimmiten päihteet saatiin kavereilta. Joka kymmenes ilmoitti saavansa omilta vanhemmiltaan alkoholia erittäin helposti tai melko helposti, mutta nuorten mukaan vanhemmat puuttuivat todennäköisimmin myös päihteiden käyttöön. (MAD 2015.) 8. ja 9. luokan nuorten tupakointi (12,7%) ja humalajuominen vähintään kerran kuukaudessa (11%) ovat vähentyneet ja tilanne on keskimäärin sama kuin vertailukaupungeissa. Laittomien huumeiden kokeilut ovat pysyneet lähes samana (7%). Nuuskan käyttö on lisääntynyt kuten muissakin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013.) Hyvä itsetunto, läheissuhteet ja harrastus-mahdollisuudet suojaavat päihteiden käytöltä ja mielenterveysongelmilta. (MAD 2015). Nuoret näkevät koulun ja vanhemmat selkeästi tärkeimmäksi päihdetiedon välittäjäksi. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi nuoret kokevat omat vanhempansa, joilta saatua tietoa 88.6 % piti joko erittäin luotettavana tai vähintään melko luotettavana. Music Against Drugs kysely 7-10lk nuorille (N=1310), 2016

25 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kuopion kaupungin peruskouluissa opiskelee oppilaita yhteensä Kuopiossa lukuvuonna toimii 26 alakoulua, 7 yhtenäiskoulua, 5 yläkoulua ja 2 erityiskoulua. Oppilasmäärä on ollut kasvussa vuodesta 2011.

26 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Yleisopetuksen luokkakoot ovat olleet lähes samat viime vuosina. Lukuvuonna (mukana ei ole erityisluokkia) - vuosiluokilla 1-2 luokkakoko on 19.1, - vuosiluokilla 3-6 luokkakoko on vuosiluokilla 7-9 luokkakoko on 20,7 Psykologi- ja kuraattoripalveluita käyttävä oppilas käy keskimäärin neljä kertaa psykologilla ja/ tai kuraattorilla. Alla taulukoissa prosentteina psykologija kuraattoripalveluiden käyttäjien osuus eri lukuvuosien perusopetuksen oppilaista. Lv esi- ja perusopetuksessa on 8,9 psykologia ja 8,6 kuraattoria. Vuoden 2014 jälkeen oppilaita / psykologi on ollut hieman yli 1200 / koulupsykologi vuosittain ja kuraattorilla n oppilasta/ v.

27 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Koulutuspaikan on saanut yhä useampi. Koulutuksen ulkopuolelle on Kuopiossa jäänyt 6,4 % vuotiasta nuorista. Kuopiossa tilanne on toiseksi paras vertailukaupunkien joukossa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä ,5 7,9 5,6 6,4 6,2 7 6,5 Joensuu Kuopio Jyväskylä Tampere Oulu Turku Lahti 27

28 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli 3,6 % vuonna Tilanne ei ole juurikaan muuttunut viime vuosista ja Kuopio on keskimääräisellä tasolla suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiossa lukiossa opiskelee 2450 nuorta ( ). Kuopion lukioiden aloituspaikat ovat pysyneet samana vuodesta 2013 lähtien (717 paikkaa). Kuopion peruskoululaisten jatkokoulutukseen sijoittuminen % lukio 41 % 51 % ammatillinen koulutus ei jatkanut 28

29 Nuoret ja nuoret aikuiset Kuopion nuorisopalvelun ja Tukeva-työvalmennussäätiön etsivä nuorisotyö saamat nuorisolain mukaiset ilmoitusten määrät ovat olleet kpl / vuosi. Tukeva-työvalmennussäätiö lopetti etsivän nuorisotyön toukokuussa Vuonna 2017 toiminta on yksinomaan kaupungin vastuulla. (Kuopion omat tilastot) Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamia opiskelijoita oli 108 ja oppilaitoksista erosi 311 nuorta v Määrät ovat olleet laskussa vuodesta (Sakkyn tilastot) Nuorisotyöttömät, % vuotiaista 26,2 18,5 19,9 21,9 22,1 22,9 14,8 Turku Kuopio Tampere Lahti Joensuu Jyväskylä Oulu

30 Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorisotyöttömien määrän kasvu pysähtyi vuonna Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuun 2016 lopussa Vuonna 2016 alle 25-vuotiaiden työttömyys kääntyi laskuun. Pitkäaikaisesti (yli vuoden) työttömiä nuoria oli noin 105 (n. 70 v. 2015). Vuonna 2015 nuorten (18-24 v.) työttömyysaste oli 18,5 % (THL) Etsivälle nuorisotyölle nuorisolain mukaisten ilmoitusten määrät Oppilaitoksesta (sakky) eronneet Kuopiolaiset nuoret (ikä 29 tai vähemmän erohetkellä) negatiiviset ja positiiviset (siir toiseen oppilaitokseen/työelämään/työpajalle, kuntoutukseen tms.) syyt yhteensä Oppilaitoksesta eronneet, joissa syy negatiivinen (katsottu eronneeksi, terveydellinen syy, muut syyt) Sakkyn nuorisotyölle ilmoittamat nuoret

31 Nuoret ja nuoret aikuiset Koulupsykologien ja kuraattorien työpanosta (peruskoulu- ja toinen aste) on lisätty uuden oppilashuoltolain myötä. Laki tuli voimaan Toisen asteen oppilaitoksissa työskentelevällä psykologilla on ollut n opiskelijaa ja kuraattorilla n opiskelijaa. Toisen asteen opiskelijoista lv noin 9% on ollut psykologin asiakkaana ja noin 11,5% kuraattorin asiakkaana. htv Koulupsykologit 7,5 9,5 12,9 12,9 Koulukuraattorit 6,1 12,1 13,6 13,6 Lähde: Kasvun ja oppimisen pa. Nuorisopalveluiden asiakaskäyntien lukumäärä kasvoi vuonna 2015, mutta laski jälleen v asiakkaaseen. Suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä on ollut isossa laskussa. (Kasvun ja oppimsen pa.) Nuorisopalveluissa suunnitelmallisesti tuettujen nuorten määrä Nuorten Vamoksen asiakkaina on ollut vuosittain (v ja 2016) noin 100 nuorta. Lähes puolet nuorista on ollut työelämän ulkopuolella ja kolmasosa työttömiä nuoria. Kolmasosa on toimeentulotuen varassa eläviä. Eniten asiakkaita ohjautui mielenterveyspalveluista, aikuissosiaalityöstä tai asiakas itse hakeutui palveluihin.

32 Nuoret ja nuoret aikuiset Päivitetty 03/2017 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat,% vastaavanikäisestä väestöstä on Kuopiossa pysynyt samana viime vuosina (0.9%). (ETK, Kela) Nuorten vastaanotto Sihdin palveluissa oli varattuja ensiaikoja 290 vuonna Tilanne on vaihdellut vuosittain. Vuosien 2014 ja 2016 alhaisemmat luvut johtuvat henkilökuntavajauksesta. Suurimmat syyt käynteihin olivat mielialaoireet, ihmissuhteisiin tai elämäntilanteisiin liittyvät asiat, käytösongelmat tai koulunkäyntiongelmat. (Kuopion omat tilastot) Sihtiin varattuja ensiaikoja

33 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina Kuopiossa. Tilanne on huonoin vertailukaupunkeihin verrattuna. (Kela). Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat ovat vähentyneet 1,4/1000 vastaavanikäistä v (THL). Päivitetty 03/

34 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Kuntoutusrahaa saavien vuotiaiden määrä/ 1000 vastaavanikäistä on kasvanut vuosittain (34,2 v.2015) ja tilanne on kolmanneksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kela). Kuntoutusrahaa saavat 16-19vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Päivitetty 03/

35 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Kouluterveyskyselyn (v.2013) mukaan nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa, vaikka humalajuominen onkin vähentynyt lukion oppilailla. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on vahva humalatila (v % riippuen alasta) ja huumeiden kokeilu v % riippuen alasta) on kaksi kertaa yleisempää kuin lukion opiskelijoilla. v.2017 kouluterveyskyselyn tulokset THL sähköisestä tulospalvelusta. Kuopion tulosten tiedote ja koonti. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, %, Kuopio Ammatill. Lukion 1. ja 2.luokat 16,5 19,1 19,3 10,5 11,3 10, Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, %, Kuopio Ammatill. 40,5 35,7 36,0 24,4 Lukion 1. ja 2.luokat 21,6 17, Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

36 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) 2013: Lukiot 1182, Ammat.oppilaitokset 912 opiskelijaa Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista tupakoivien osuus (v %, v % eri aloilla) on suurin vertailukaupunkien joukossa. Kouluterveyskyselyn (v.2015) mukaan tupakointi on hieman vähentynyt ammatillisten opiskelijoiden parissa. (Kouluterveyskysely). Päihteiden vuoksi vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden määrä on vähentynyt (1,6/1000 v.2015). (Sotkanet). Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä on kasvanut 9,9/1000 v.2015) (Sotkanet). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

37 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi yhä useampi ammatillisen oppilaitoksen nuorista (21,2% v. 2013, 15-27% v.2015) ja tilanne oli v.2013 toiseksi huonoin suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukiolaisista 28% ja ammatillisen puolen opiskelijoista 44,8% harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1h viikossa (v % riippuen alasta). Tilanne on ollut samanlainen viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. Ei yhtään läheistä ystävää -vastauksia oli lukiolaisilla 5,5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla 6,9 %:lla vuonna 2013 ja 1-12%:lla riippuen eri alasta vuonna Yhä harvempi kokee vanhemmuuden puutetta, vaikkakin tilanne on Kuopiossa vertailukaupungeista huonoin. Ammatillisen opiskelijoiden piirissä ei ole ollut muutosta viime vuosina vanhemmuuden puutteen kokemisessa (26,4% v.2013) Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

38 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Lukiolaisista 11,7% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 19,5% on ylipainoisia. Tilanne on pysynyt lähes samana viime vuosina ja suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuopiolaisten nuorten tilanne ei eroa muista. Lukiolaisista 21,8% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 33,8% ei syö koululounasta päivittäin (v %). Peruskoululaisten ja lukiolaisten osalta tilanne on parantunut vuosien mittaan ja tilanne on hyvä suhteessa vertailukaupunkeihin, mutta ammatillisen oppilaitoksen osalta tilanne on huonontunut ja huonoin vertailukaupungeista. (Kouluterveyskysely 2013, 2015). Myönteisiä muutoksia (2013 kysely): - vanhempien tupakoinnin vähentyminen - vanhemmat olivat yleisemmin tietoisia nuortensa viikonlopun viettopaikasta - läheisen alkoholin aiheuttamat ongelmat vähentyivät - ruutuaika vähentyi - kokemus opiskeluhuollon tuesta parani. Lähteet: Kouluterveyskysely 2013,2015, Sotkanet,

39 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Seksuaalinen häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan v seksuaalista häirintää on kokenut peruskoululaisista 55 % ja lukiolaisista 51 %. Seksuaalista väkivaltaa peruskoululaisista on kokenut 14 %, lukiolaisista 14 % ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 19 % (v % riippuen alasta). Kuopion luvut ovat samaa tasoa kuin koko maassa. Seksuaalista häirintää puhelimitse tai netissä koki 11-47% ammatillisen oppilaitosten nuorista riippuen alasta (v.2015) ja seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti koki 11-22% nuorista, useimmiten tytöt (v.2015) Tilanne on lähes sama kuin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä. Raskaudenkeskeytykset alle 25-vuotiailla/ vuotiasta kohden on kasvussa (v ,7). Ammatillisen oppilaitosten nuorilla on vaikeuksia opiskeluissa 25-36%:lla (v.2015) ja tilanne ei ole muuttunut suuresti viime vuosina. Lisäksi yhä useampi jättää päivittäisen lounaan syömättä (v % riippuen alasta). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 39

40 Nuoret ja nuoret aikuiset (Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat) Lukiolaisista koulukiusattuna on vähintään kerran viikossa ollut 1 % lukion opiskelijoista (v.2013, 1. ja 2. vuosi). Myönteinen muutos on se, että lukiolaiset kokevat yhä vähemmän vanhemmuuden puutetta (17.6% v.2013). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa oli 1-11% (v.2015) riippuen koulutusalasta. Kiusaamiseen ei puututa oppilaitoksen aikuisten toimesta riittävästi. Ammatillisen oppilaitosten nuorista fyysistä uhkaa on kokenut 22,9% vuonna 2013 ja 13-28% riippuen alasta vuonna Fyysisen uhan kokemukset ovat kasvaneet voimakkaasti niin Kuopiossa kuin vertailukaupungeissa (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Lähteet: Kouluterveyskysely 2013 (uusin tieto), 2015 ammatillisen osalta 40

41 YHTEENVETO LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN KASVUOLOISTA JA HYVINVOINNISTA

42 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuolot Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloissa ovat mm. seuraavat asiat: - Väestönkasvu on hyvällä tasolla. Maahanmuutto ja maastamuutto ovat pysyneet tasaisena. - Koulutustaso on noussut vuosittain - Kuopiolaisten elämänlaatu on kasvanut tasaisesti - Terveydenedistämisaktiivisuus on noussut vuosittain - Kuopio on turvallinen kaupunki - Pienituloisten kotitalouksien osuus on pienempi kuin vertailukunnissa - Tuloerot (gini-arvo) ovat pienet - Asunnottomuutta on hyvin vähän - Asuinalueeseen ja rakennusten kuntoon ollaan tyytyväisempiä kuin keskimäärin koko Suomessa Huolenaiheita kasvuoloissa: - Huoltosuhde (lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin) jatkanut nousuaan koko maan ja vertailukuntien tavoin - Ulkomaalaisten työllistyminen on vaikeaa (ulkomaalaisia 2,4% väestöstä, 32% eli 400 henkeä työttömänä ) - Kotitalouksista kolmasosa kokee hankaluuksia kotitalouden menojen kattamisessa - Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt JATKUU

43 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuolot Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden kasvuoloissa ovat mm. seuraavat asiat: JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA - Ilman ja veden laatu ovat hyvät - Katujen kunnossapitoon ollaan tyytyväisiä ja joukkoliikennettä suositaan yhä enemmän - Työttömyys on laskenut viime vuodesta - Kuopiossa kansantautien osalta tilanne on keskimääräistä parempi verrattuna muuhun Itä-Suomeen, mutta muutosta kansantaudeissa ei ole tapahtunut suuntaan tai toiseen viime vuosien aikana. - Asukkaat saavat liikuntapalveluista riittävästi tietoa ja palveluja ja osallistuvat aktiivisesti Huolenaiheita kasvuoloissa: JATKOA EDELLISELTÄ SIVULTA - Alueen väestö on sairasta suhteessa koko maan väestön keskiarvoon ja arvo on korkein vertailukaupunkeihin ja tilanne on pysynyt koko valtuustokautena samana (Kela sairastavuusindeksi) - Huumausainerikokset ovat kasvussa - Perheväkivaltatilanteiden lisääntyminen - Liikenneonnettomuudet (moponuoret, juuri ajokortin saanet, polkupyörä ja jalankulkijaonnettomuudet) 43

44 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat seuraavat asiat: - Asukkaat saavat tietoa ja tarpeeseensa nähden riittävästi kulttuuripalveluja - Terve Kuopio kioskin toiminta on löytänyt paikkansa - Asukastuvat ovat löytäneet asiakaskuntansa - Lapsiperheet saavat tukea eli ennaltaehkäiseviä palveluja enemmän kuin aikaisemmin (kotipalvelu ja perhetyö) - Varhaisnuoret kokevat terveydentilansa hyväksi (keskimäärin paremmaksi kuin vertailukaupungeissa). Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa: - Koulukiusaamista on huolestuttavan paljon, tilanne keskimäärin sama kuin muissa vertailukaupungeissa. - Ylipainoa on pojilla 9% ja tytöillä 14%, lapsista alipainoisia 12% - Nuuskan käyttö on lisääntynyt - Tosi humalassa 11% vähintään kerran kuukaudessa (8.ja 9.lk oppilaista) JATKUU 44

45 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Kuopiossa hyvää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa ovat seuraavat asiat: - Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoriresursseja on lisätty - Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet varhaisnuorten parissa - Kouluissa ja kouluterveydenhoitajilla on hyvin ravitsemus ja ruokakasvatusosaamista Huolenaiheita, lapset, varhaisnuoret (peruskoulu) ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa: - Suhteessa suosituksiin päiväkotilasten ja koululaisten ruoan liiallinen suolan määrä ja liian vähäinen raudan määrä. Arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista tarvitaan. Ruokakasvatus tulisi olla osa arkirutiineja. - Ruoan sopiva määrä (riittävästi mutta ei hävikkiä). - Välipalojen laatu. 45

46 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Hyvää, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste) - Koulutuspaikan on saanut yhä useampi nuori - Yhä vähäisempi määrä nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle - Nuorisotyöttömyyden kasvu pysähtyi v Tupakointi ja humalajuominen vähentynyt Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): - Vaikeuksia opiskelussa ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoilla (25-36% riippuen alasta). - Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt samana viime vuosina - Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä kasvanut - Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat huolestuttavan yleisiä - Nuoret kokevat fyysistä uhkaa (ammatill 23%) huolestuttavan paljon JATKUU 46

47 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Huolenaiheita, nuoret ja nuoret aikuiset (toinen aste): - Päihteiden käyttö (alkoholi, tupakka, huumeet) huolestuttavaa - erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla - Nuoret harrastavat liian vähän liikuntaa (lukiolaisista 28%, ammatillisen opiskelijat 44,8%) - Nuoret ovat ylipainoisia (lukio 11,7%) erityisesti ammatillisen (19,8%) oppilaitoksen puolella 47