Eurooppa 2020 strategia, talouspolitiikan EUohjausjakso. koheesiopolitiikka

Transkriptio

1 Eurooppa 2020 strategia, talouspolitiikan EUohjausjakso ja EU:n koheesiopolitiikka Kasvua ja työllisyyttä uusista EU:n kansainvälisistä rahoitusohjelmista 20. toukokuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala European Semester Officer Euroopan komission Suomenedustusto

2 Ehdotus sisällöksi Taloudellinen tila ja haasteet Eurooppa 2020 strategia ja talouspolitiikan EU-ohjausjakso Koheesiopolitiikka ja monivuotinen rahoituskehys strategian ja talouspolitiikan työvälineenä Lisätietoa ja vaikutuskanavia

3 Global economic conditions 25 y-o-y% World trade and Global PMI manufacturing output 3-month moving average World trade volume, CPB data (lhs) Global PMI manufacturing output (rhs) Source: European Commission 30 3

4 European growth map Source: European Commission

5 European growth map Source: European Commission

6 European growth map Source: European Commission

7 Eurooppa strategia Kymmenvuotinen kasvustrategia talouskriisin voittamiseksi. Viisi yleistavoitetta:, koulutus, työllisyys, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, tutkimus ja kehitys ja ilmastonmuutos ja kestävä energiapolitiikka. Lippulaivahankkeet: älykäs (digitaalitalous, innovaatiot ja nuoret), kestävä (resurssit ja teollisuuspolitiikka) ja osallistuva (osaaminen, työllisyys ja köyhyyden torjunta) kasvu. EU:n ja kansallisten viranomaisten koordinoitu yhteistyö. Täytäntöönpano jäsenmaissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Strategian toteuttaminen - talouspolitiikan EU-ohjausjakso ja koheesiopolitiikka

8 Eurooppa 2020 tavoitteet Empoyment rate (in %) R&D in % of GDP Emissions reduction targets (compared to 2005 levels) Renewable energy Energy efficiency reduction Early school leaving in % Tertiary education in % Reduction of population at risk of poverty or social exclusion in number of persons EU target 75% 3% -20% (compared to 1990 levels) 20% 20% increase in energy efficiency 10% 40% 20,000,000 FI target (FI NRP 2014) 78% (73,8) 4% (3,55) -16% (-10) 38% (35,1%) 310 TWh 308 TWh 8% (11,2%) 42% (44,6) 770,000 (854,000)

9 Eurooppa 2020 Strategia - lippulaivahankkeet Älykäs kasvu Euroopan digitaalistrategia sisämarkkinat Innovaatiounioni - Research, Innovation, and Science Policy Experts" (RISE) high level group (HLG) toukokuu Nuoret liikkeellä nuorta Kestävä kasvu Resurssitehokas Eurooppa ilmastonmuutos, matalahhiiilinen talous 2050, liikenne, biodiversiteetti, verotus, maatalous Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka - tiedonannot 2012 ja Osallistava kasvu Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentoruntafoorumi

10 Eurooppa strategia - uudistusprosessi Komission muistio 5. maaliskuuta + koulutus, ympäristö ja energia - tutkimus ja kehitys, työllisyys ja köyhyyden alentaminen - Kasvavia eroja jäsenmaiden välillä ja alueiden välillä jäsenmaissa - Jäsenmaiden toimeenpanossa ja sitoutumisessa vaihtelua - Tavoitteet ovat auttaneet politiikan ohjauksessa kansallisella ja EU:n tasolla - Talouspoliittinen EU:n ohjausjakso ja unionin koheesiopolitiikka strategian tueksi Julkisen kuulemisen tulokset kriisinjälkeisen kasvustrategian ja vuosittaisen kasvuselvityksen painopisteiden luomisessa

11 Talouspolitiikan EU:n ohjausjakso Tavoite estää ennakoivasti valtiontalouden ja makrotalouden epätasapainojen synty ja siten tukea Eurooppa 2020 tavoitteiden saavuttamista. - Valtiontalouden vakaus- ja kasvu (vaje ja velka) - Makrotaloudelliset epätasapainot (11 indikaattoria)

12 EU-ohjausjakso Taustalla Lissabonin strategia ja kokemukset kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen rikkomisesta 2008: talouskriisin alkuunlähtö 2009: 23 jäsenmaata rikkoi liiallisen alijäämän sääntöjä + Kreikan julkisen talouden ongelmien pimittäminen julkisuuteen. Tarve yhteisille säännöille, joita ei rikota. 2010: Eurooppa 2020 strategia 2011: talouspolitiikan ohjauspaketti 2013: budjettikuripaketti sekä euromaiden välinen talous- ja rahaliittoa koskeva finanssipoliittinen sopimus 2014: Eurooppa 2020 strategian kuulemisprosessi ja two/six packien uudistusprosessi

13 EU-ohjausjakso Vuoden 2014 ohjausjakson eteneminen pääpiirteittäin: - Syksy 2013: jäsenmaiden talousarvioesitykset komissiolle ja komission kasvuselvitys ja varoitusmekanismia koskevat kertomukset; - Maaliskuu: Eurooppa-neuvosto, kehysriihi ja maakohtaisten suositusten valmistelu; - Huhtikuu: Suomen vakaus- ja uudistusohjelmat osana vakaus ja kasvusopimusta (SGP); - Toukokuu: komission talousennuste ja makrotaloudellisten tasapainojen menettelyn jatkuminen (MIP); - 2. kesäkuuta komission arvio Suomen maakohtaisten suositusten toimeenpanosta, jota seuraa neuvoston suositukset vuosille ; - 5. kesäkuuta pääministeri Katainen ja komission varapuheenjohtaja Rehn Suomessa keskustelemassa komission arviosta ja Suomen ja EU:n talouspolitiikan tilasta ja tulevaisuudesta; - Syksystä alkaen suositusten toimeenpano jäsenmaissa, jäsenmaiden talousarvioesitykset komissiolle - vuosittainen kierros jatkuu

14 Neuvoston suositukset ja niiden kehitysprosessi 1. Kasvua edistävä finanssipolitiikka ja julkisen talouden rahoitusaseman vakaus: keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen ohjelmakauden aikana ja väestön ikääntymiseen liittyvä kestävyysvaje: julkisten tuloja ja menoja sopeuttaminen pitkän aikavälin tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti; 2. Kuntarakenteen uudistusten toteuttamisesta tuottavuus ja kustannussäästöt julkisten palvelujen tarjonnassa, sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut (SOTE) mukaan lukien; 3. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen - työllistettävyyttään ja varhaisen työmarkkinoilta poistumisen väylät, lakisääteisen vähimmäiseläkeiän kytkeminen elinajanodotteen nousuun - nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkinaasema - osaamisen kehittäminen; 4. Kilpailun lisääminen tuote- ja palvelumarkkinoilla; 5. Ulkoinen kilpailukyky - innovatiiviset tuotteet, palvelut ja kasvuyritykset, teollisuuden monipuolistamista, reaalipalkkakehityksen saattaminen tuottavuuden kehitystä vastaavaksi - työmarkkinaosapuolten rooli kansallisessa käytännössä.

15 Talouspolitiikan ohjaus, koheesiopolitiikka ja monivuotinen rahoituskehys Tiiviimpi yhteistyö unionin talouden ohjauksen ja koheesiopolitiikan välille kannustaa terveeseen talouspolitiikkaan ja lisää vaikuttavuutta Lähes 1000 miljardia euroa kasvuun ja työllisyyteen (vain 1% EU:n BKT:sta mutta nykyhintoina enemmän kuin koko Marshall-apu yhteensä). Vahvistetaan ja tuetaan kestävää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä 12 pääkohdan ohjelmalla Eurooppa 2020 strategian mukaisesti neuvoston talouspoliittisten suositusten toimeenpanon tukemiseksi. Tuloksellisuus ja ehdollisuus. Odottamattomiin olosuhteisiin sovellettavat rahoitusvälineet (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuusrahasto ja joustoväline) ja Euroopan kehitysrahasto monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolella.

16 Koheesiopolitiikka, Suomi ja monivuotinen rahoituskehys EU:n pääasiallinen rahoitus: Lähes 1,5 miljardia rakennerahastoista: Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) - Manner-Suomi ja Ahvenanmaa; Lähes 2.4 miljardia maaseudun kehittämiseen; Meri- ja kalatalousrahasto.

17 Koheesiopolitiikka, Suomi ja monivuotinen rahoituskehys Investointiprioriteetit Suomen ja komission kumppanuussopimuksessa, joihin toimenpideohjelmat perustuvat. 1. Innovatiivisen ja kilpailukykyisen yritys- ja tutkimusympäristön lisääminen (EAKR) 2. Ympäristöä säästävään kasvuun tarkoitettujen resurssien kestävän ja tehokkaan käytön parantaminen (EAKR) 3. Työmarkkinaosalistumisen lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta koskevia politiikkoja (ESR)

18 Hallinnointi, seuranta ja kehittäminen 2014 kasvuselvitys vaatii jäsenmaita vahvistamaan yhteistyötä eri kansallisten tahojen kanssa, erityisesti uudistusprosessien yhteydessä ja kehitettäessä kansallista uudistusohjelmaa. Komission vierailut jäsenmaissa ja 'ESOt'. Makrotalouden epätasapinojen perusteelliset tarkastelut. Vajeista, velasta tai makrotalouden epätasapainoista aiheutuvat sanktiot mahdollisia. Koheesiorahoituksen jäädyttäminen. Jäsenmaat raportoivat vuosittain komissiolle rahan käytästä (strategiset raportit 2017 ja 2019 komissio raportoi neuvostolle ja Euroopan parlamentille). Rooli jäsenmailla (alue-, paikallinen ja kansallinen taso), komissiolla, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla.

19 Tietoa ja vaikutuskanavia! Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: Tiivistelmät EU-lainsäädännöstä: Eurooppa strategian kuuleminen: Osallistu EU-politiikan suunnitteluprosessiin: Kysyttävää EU:sta: Osallistu 'ESO' postituslistalle: Tilaa edustuston viikkotiedote: ec.europa.eu/finland

20 Sosiaalinen Euronautti

21 Kiitos mielenkiinnostanne!