Talouden EU-ohjausjakso - talouspolitiikan keskeinen työväline. Maria Blässar Euroopan komission Suomen-edustusto

Transkriptio

1 Talouden EU-ohjausjakso - talouspolitiikan keskeinen työväline Maria Blässar Euroopan komission Suomen-edustusto

2 Mitä talouden EU-ohjausjaksolla tarkoitetaan? Käsitteet ja menettelyt?

3 Esitelmän rakenne 1. Talouden EU-ohjausjakso suppea käsite - Talouspolitiikan eurooppalainen lukukausi (European Semester) - EU-tason seurantarakenne, jossa sovitetaan kansallisten uudistusohjelmien ja vakaus- ja kasvuohjelmien seuranta-aikataulut aikaisempaa paremmin yhteen

4 Esitelmän rakenne 2. Talouden EU-ohjausjakso laajasti ymmärrettynä - Liittyy myös talouspolitiikan koordinaatioon ja jäsenvaltioiden talouksien seurantaan euroalueella sekä talous- ja rahaliiton syventämiseen

5 Miksi EU-ohjausjakso haluttiin luoda? - Komissio käynnisti uuden kasvu- ja työllisyysstrategian valmistelun vuonna 2009 keskellä rahoitus- ja talouskriisiä - Taustalla Lissabonin strategian epäonnistuminen => Euromaiden kilpailukyvyn ja kansantaloudelliset kehityserot repesivät - Talouskasvun ja työllisyyden edistäminen EU:ssa sekä rakenneuudistusten toteuttaminen jäsenmaissa koettiin entistäkin tärkeämmäksi - Tueksi tarvittiin uusi kymmenvuotinen kasvustrategia ja aikaisempaa tehokkaampi EU-tason seurantarakenne (eli EU-ohjausjakso)

6 Mitä EU-ohjausjakso tarkoittaa käytännössä? EU-tason seurantarakenne - Talouspolitiikkaa koordinoidaan EU-tasolla - Jäsenmailla on mahdollisuus tarkastella toistensa talous- ja finanssipolitiikkaa ennen niiden täytäntöönpanoa - Käytännössä tarkoittaa sitä, että kansallisten uudistusohjelmien ja vakaus- tai lähentymisohjelmien seuranta-aikataulut on sovitettu aikaisempaa paremmin yhteen

7 Talouden EU-ohjausjakso rakentuu EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian ympärille

8 Eurooppa 2020 strategia - Eurooppa 2020 strategian avulla pyritään voittamaan talouskriisi - Strategialla on muitakin tavoitteita sillä pyritään luomaan olosuhteet, jotka suosivat aiempaa älykkäämpää (digitaalinen), kestävämpää (vihreä) ja osallistavampaa (sosiaalinen) talouskasvua - Strategiassa on asetettu viisi EU-tason yleistavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä - Tavoitteet koskevat työllisyyttä, koulutusta, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa sekä köyhyyden vähentämistä - Jäsenmaat ovat asettaneet omat kansalliset tavoitteensa

9 1. EU-yleistason tavoite: työllisyysasteen nostaminen - EU:n työvoima pienenee väestön ikääntymisen myötä - Erityisesti naisten ja ikääntyneiden työllisyysaste on Euroopassa liian alhainen - Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma monessa jäsenmaassa EU:n yleistavoite on nostaa vuotiaiden työllisyysaste 75 prosenttiin

10 2. EU-tason yleistavoite: lisätään panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan Tavoite: jäsenmaiden tulisi investoida tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (T&K&I) 3 % BKT:sta vuoteen 2020 mennessä - BKT-osuus mittaa jäsenmaan T&K&Iaktiivisuutta - sekä julkinen (1/3) että yksityinen sektori (2/3) panostaa T&K&I:oon (tavoite)

11 3. EU-tason ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet EU:n ns tavoite vuoteen 2020 mennessä - EU:n kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 20 prosentilla (vuoden 1990 tasosta) - EU:n energiankulutuksesta tulisi saada 20 prosenttia uusiutuvista lähteistä - energiatehokkuutta tulisi lisätä 20 prosentilla

12 4. EU-tason yleistaso: korkeakoulututkintojen määrän lisääminen ja koulupudokkaiden määrän vähentäminen Koulutustavoitteet: - 40 prosenttia vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna Vuonna 2020 koulupudokkaita (=peruskoulun varaan jääneet) on enintään 10% vuotiaista

13 5. EU-tason yleistavoite: köyhyyden vähentäminen - Kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä EU:ssa 25 % vuoteen 2020 mennessä 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä - Suomen tavoite: nostaa ihmistä köyhyydestä

14 Talouden EU-ohjausjakso liittyy myös julkisen talouden vakauttamiseen miten?

15 Julkisen talouden tasapainottaminen - Keskeistä talouden EU-ohjausjaksossa on EUmaiden julkisen talouden terveys - Alijäämien ja julkisen velan seuranta - Nyttemmin myös makrotalouden valvonta

16 Vakaus- ja kasvusopimus - Vakaus- ja kasvusopimuksesta päätettiin Koskee kansallisten finanssipolitiikkojen (julkisen talouden terveyden) yhteensovittamista - EU-maiden julkisen talouden on oltava keskipitkällä aikavälillä lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen 1. Raportointi ja valvonta (ennalta ehkäisevä osio) - Jäsenmaat raportoi vuosittain julkisen talouden tilasta (tasapaino- ja kestävyystavoitteet) 2. Liiallisen alijäämän menettely (korjaava osio) - Seurataan kahden mittarin avulla - Julkinen alijäämä ei saa ylittää 3% BKT:stä - Julkinen velka ei saa ylittää 60% BKT:stä

17 Talouden EU-ohjausjakson eri vaiheet?

18 EU-tason seuranta vuoden ensimmäisen puolivuotisjakson aikana - Talouden EU-ohjausjakso on tähän asti kattanut kunkin vuoden alkupuoliskon (kattaa jo nyt koko vuoden) - Jäsenmaiden samanaikaiset raportointivelvoitteet komissiolle edistyminen vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten vakaus- tai lähentymisohjelmien sekä Eurooppa 2020 uudistusohjelmien toteuttaminen - Komissio antaa jäsenmaille ehdotuksensa talouspoliittisiksi suosituksiksi, jotka neuvosto hyväksyy - Tavoite on, että jäsenmaat ottavat suositukset huomioon rakenne- ja finanssipolitiikassaan

19 EU-ohjausjakson käynnistyminen - EU-ohjausjakso käynnistyy alkuvuodesta komission antamalla vuotuisella kasvuselvityksellä prosessin aikaistuminen tammikuusta edellisen kalenterivuoden marraskuuhun (ohjausjakson pidentäminen) - Kasvuselvityksessä komissio analysoi, miten Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty - Siinä arvioidaan myös EU:n keskeiset taloushaasteet ja suositellaan tärkeimpiä toimia - Komissio antaa samassa yhteydessä makrotaloudellisen kertomuksen ja EU:n yhteisen työllisyysraportin

20 Vuotuinen kasvuselvitys - Komissio antoi kolmannen kasvuselvityksensä luvataan viitoittaa tietä elpymiseen - Selvityksen tavoitteena on ohjata jäsenmaat kriisistä takaisin kasvu-uralle - Vuoden 2012 ja 2013 kasvuselvityksissä oli samat viisi painopistealuetta

21 Kasvuselvityksen painopistealueet 1. Maakohtaisesti eriytetty julkisen talouden vakauttaminen kasvua edistävällä tavalla 2. Pankkien lainanannon palauttaminen kriisiä edeltäneelle tasolle 3. Kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen 4. Työttömyyden vähentäminen ja puuttuminen kriisin sosiaalisiin seurauksiin 5. Julkisen hallinnon uudistaminen

22 Suomen kannat kasvuselvitykseen - Luo hyvän pohjan ohjaus-jakson jatkovalmistelulle ja jäsenmaissa tarvittaville uudistuksille - Julkisen talouden rakenteellinen tasapaino yhdenmukaisesti hyväksyttyjen EU-asetusten kanssa - Verotuksen koordinointi ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen - Julkisen talouden vakauttaminen edellyttää harmaan talouden ja korruption torjuntaa - Sisämarkkinat hyvin esillä kasvuselvityksessä digitaaliset sisämarkkinat (suurimman kasvupotentiaalin omaava sektori) jäävät liian vähälle huomiolle

23 Kasvuselvityksen perusteella jäsenmaille annettava strateginen ohjaus - Kasvuselvityksellä pohjustetaan maaliskuussa pidettävää päämiesten kokousta - Eurooppa-neuvosto määrittelee kasvuselvityksen perusteella tärkeimmät talouspoliittiset haasteet ja antaa jäsenmaille strategista ohjausta eli yhteisiä ohjeita kansallista politiikkaa varten - Huhtikuussa jäsenmaat raportoivat talous- ja työllisyyspolitiikastaan EU:lle vakaus- tai lähentymisohjelmalla ja kansallisilla Eurooppa ohjelmilla - Näissä ohjelmissa on otettu huomioon Eurooppaneuvoston antama ohjaus

24 Jäsenmaiden kansalliset Eurooppa 2020 ohjelmat - Jokainen jäsenmaa on asettanut EU-tason yleistavoitteita vastaavat kansalliset tavoitteensa ottaen huomioon suhteelliset lähtökohtansa ja kansalliset olosuhteensa - Kansalliset toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan, kuvataan kansallisissa Eurooppa 2020-ohjelmissa tai uudistusohjelmissa (National Reform Programmes) - EU-maat ottavat huomioon päämiesten ohjeistuksen tarkistaessaan ohjelmansa - Käytännössä hallitusohjelman toisinto

25 Jäsenmaiden vakaus- tai lähentymisohjelmat julkisen talouden tilasta - Huhtikuussa jäsenmaat laativat myös vuosittaisen vakausohjelman (euromaat) tai lähentymisohjelman (muut EU-maat) - Ohjelmissa selvitetään, miten jäsenvaltio aikoo saavuttaa tai säilyttää julkisen talouden rahoitusaseman vakauden keskipitkällä aikavälillä

26 Komission arvio EU-maiden ohjelmista ja ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi - Komissio arvioi jäsenmaiden ohjelmat ja antaa toukokuun lopussa niiden perusteella maakohtaiset suositukset - Käytännössä tarkoittaa sitä, että komissio ehdottaa jokaiselle EU-maalle räätälöityjä politiikkasuosituksia - Ohjelmamaiden erillinen sopeutusohjelma IE, GR, PO, RO)

27 Maakohtaisten suositusten hyväksyminen - Kesäkuussa neuvosto käsittelee suosituksia komiteoissa ja eri neuvostokokoonpanoissa - Eurooppa-neuvosto vahvistaa suositukset kesäkuun lopussa - Ecofin neuvosto hyväksyy muodollisesti maakohtaiset suositukset heinäkuussa - EU-maille räätälöityä poliittista ohjeistusta ennen seuraavan vuoden talousarvion viimeistelyä

28 Neuvoston Suomelle vuonna 2013 hyväksymät suositukset 1) Varmistettava julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys 2) Toteutettava tehokkuutta lisääviä alueellisia hallintouudistuksia 3) Toteutettava toimenpiteitä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työmarkkina-aseman parantamiseksi; toteutettava toimenpiteitä tosiasiallisen eläkeiän korottamiseksi 4) Jatkettava kilpailun lisäämistä tuote- ja palvelumarkkinoilla 5) Jatkettava toimia yritysrakenteen monipuolistamiseksi

29 Miten prosessi etenee käytännössä?

30 Talouden EU-ohjausjakson uudet piirteet säädösuudistusten jälkeen?

31 Six Pack - Vakaus- ja kasvusopimuksen täsmennys - Six Pack lainsäädäntöpaketti (5 asetusta ja 1 direktiivi) - Merkittävä uudistus, selkeyttää kasvu- ja vakaussopimuksen tulkintaa (vrt. kuollut kirjain ) - Helpottaa sanktioiden antamista - Korostaa julkisen talouden vastuuta koko talouden vakaudesta - Liittymäkohta EU-ohjausjaksoon komissio arvioi talouspolitiikan yhteensovittamista, antaa tarvittaessa suosituksia liiallisista alijäämistä sekä arvioi makrotaloudellista vakautta ohjausjakson yhteydessä

32 Makrotalouden epätasapainon ehkäiseminen ja korjaaminen - Uusi makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely merkittävä lisä EU-ohjausjaksoon tähtää makrotaloudelliseen vakauteen (kilpailukyky, hintakuplat) - Epätasapainon muodostumista seurataan tulostaulun avulla 10 makrotaloudellista indikaattoria arvioidaan EU-maan mm. kilpailukyvyssä, velkaantuneisuudessa ja talouden sopeuttamisessa tapahtuvaa kehitystä - Tulostaulun raja-arvojen rikkominen komission tarkempi analyysi perusteellinen tarkastelu arvio: epätasapainoa ei ole, epätasapaino on tai se on liiallinen - Mikäli epätasapaino havaitaan suositukset - Liiallinen epätasapaino voi johtaa sanktioihin (korollinen talletus ja/tai sakkoon)

33 Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn eteneminen käytännössä

34 Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn toinen vuotuinen kierros - Komission antama kertomus varoitusmekanismista makrotalouden epätasapainon kertymiseen ja purkautumiseen liittyvää kehitystä on tarkasteltava 14 EU-maassa perusteellisemmin (BE, BU, CY, DK, FI, FR, IT, HU, MA, NL, SI, ES, SE, UK) - Ei arvioida ns. ohjelmamaita (talouden sopeutusohjelmat) - Komissio antaa tuloksen ns. syvällisestä tarkastelusta (toinen vuotuinen kierros) 14 EU-maan osalta maakohtaiset suositukset - Vuonna EU-maan tarkastelut havaittiin epätasapainoa, jonka luonteessa ja vakavuudessa eroja annettiin ohjausta maakohtaisten suositusten avulla

35 Vakaussopimus - Sopimus 'talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta' (finanssipoliittinen sopimus) - 25 EU-maan kv. sopimus (pl. UK, CZ) voimaan tammikuussa 2013 (EU-rakenteiden ulkopuolella) - Lisää olemassa olevan lainsäädännön sitovuutta (velkasääntö kirjataan kansalliseen lainsäädäntöön) -Käytännön tavoite ettei julkisen sektorin velkaantuneisuus paisu yli sallittujen rajojen - Jatkossa relevantti EU-ohjausjakson kannalta?

36 Two Pack Euroalueen tehostettu valvonta - Two Packin kahden asetuksen säädöskokonaisuus tehostaa euromaiden julkisen talouden valvontaa - Euromaiden toimitettava komissiolle syksyllä kansalliset budjettisuunnitelmansa - Tiivistyvä budjettiseuranta koskee käytännössä vain niitä euromaita, joilla mene huonosti fokus budjetin tasapainossa, julkisen talouden tasapainottamisessa, budjetin koostumuksessa (säästöt, verotus) - Jos komissio ei ole tyytyväinen vajeiden korjaamiseen voi kehottaa euromaata laatimaan uuden suunnitelman; ei pakkoa - Suunnitelmat ja komission arvio julkisia luo painetta? - Mikäli Two Pack tulee voimaan siten kuin on suunniteltu, toisi se merkittävän uuden piirteen talouden EU-ohjausjaksoon (syksystä 2013 lähtien?) vuosikello laajenee

37 Talouden EU-ohjausjakson vuosikello

38 Miten talous- ja rahaliiton syventäminen liittyy talouden EU-ohjausjaksoon?

39 Raportit talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä - Komission raportti talous- ja rahaliitosta (ns. Blueprint julkaistiin ) erittäin kunnianhimoinen visio - Eurooppa-neuvoston pj Van Rompuyn (yhteistyössä Barroson, Junckerin ja Draghin kanssa) raportti Kohti todellista talous- ja rahaliittoa (julkaistiin ) Tiekartta (askelmerkit) pankkiunionin, fiskaaliunionin, talousunionin ja poliittisen unionin luomiseksi 3 vaihetta: lyhyen tähtäimen toimet ( ), keskipitkän aikavälin toimet ( ), pitkän aikavälin toimet (vuodesta 2014 eteenpäin) Joulukuussa 2012 päämiehet eivät halunneet mennä lyhyen aikavälin toimia pidemmälle (esim. perussopimusten muutokset, EU:n valtiovarainministeri, Euromaiden yhteinen budjetti yms.)

40 EU-ohjausjakson kannalta relevantit uusimmat ehdotukset - Komissio antoi kaksi tiedonantoa (Blueprintin pohjalta) - Aloitteiden tarkoitus vahvistaa omistajuutta jäsenmaissa (erityisesti euromaissa) ja lisätä rakenneuudistusten vaikuttavuutta käytännössä tarkoittaa maakohtaisten suositusten toteutumista varmistaa, etteivät merkittävimmät kansalliset uudistukset kuitenkaan aiheuta häiröitä talous- ja rahaliiton toiminnalle

41 Lähentymis- ja kilpailukykyväline - Euromaiden sopimusluonteiset järjestelyt - avoimia myös muille EU-maille - Määrittävät keskeiset toimet, jotka EU-maa sitoutuu toteuttamaan sovitussa määräajassa - Toimenpiteet suunnitellaan niin, että maakohtaiset suositukset voidaan toteuttaa, erityisesti makrotalouden epätasapainoa koskeva menettelyyn liittyvät toimet - Rahoitustuki (solidaarisuusmekanismi) sopimukseen kuuluvien uudistusten toteuttamista varten - Rahoituksen määrä ja lähde avoinna (EU-budjetista?) - Vahvistaa talouden EU-ohjausjaksoa

42 Merkittävien talouspolitiittisten uudistusten ennalta yhteensovittaminen - Vakaussopimuksen 11 artikla: merkittävistä kansallisista talouspoliittisista uudistuksista keskusteltava etukäteen tarvittaessa sovitettava yhteen - Koskee uudistuksia, jotka toteutuessaan voivat vaikuttaa EMU:n häiriöttömään toimintaan - Sitoo euromaita muut EU-maat? - Tieto suunnitelmista mieluiten kansallisissa uudistusohjelmissa? - Liittymäkohta EU-ohjausjaksoon vaikutus maakohtaisiin suosituksiin?

43 Isot asiat pöydällä kesäkuussa Valtioneuvosto viimeistelee kantaansa komission ehdotuksiin ja EMU:n syventämiseen (EU-selonteko) - EMU:n syventämistä koskeva valmistelutyö jatkunut tiiviisti keväällä Esillä tärkeitä teemoja: tiekartta uusille välineille, EMU:n sosiaalinen ulottuvuus, demokraattinen legitimiteetti - Eurooppa-neuvoston kokous kesäkuussa 2013 nyt tarvitaan valppautta!

44 Kokemukset EU-ohjausjaksosta ja uusista säännöistä - Uudistuksia tehty nopeasti monimutkainen kokonaisuus - EU-ohjausjakso keskeinen talouspolitiikan väline, jolla eri tahoilla tapahtuva politiikkakoordinaatio sidotaan tiiviimmin yhteen julkisen talouden tervehdyttämisen (säästöt ja leikkaukset) lisäksi EU-maat toteuttavat rakenneuudistuksia (esim. eläkeuudistukset) kasvua ja kilpailukykyä - Käytännössä komissio käy jatkuvaa vuoropuhelua EU-maiden kanssa budjettivajeista ja julkisesta velasta - Seuraamukset rikkomuksista tulevat entistä automaattisemmin yhä suurempi sanktioiden uhka (mm. rakennerahastovarojen makrotaloudellinen ehdollisuus) - Vastaavanlaiset talouskriisit halutaan jatkossa välttää - Onnistuminen riippuu kaikkien osapuolten mutta erityisesti EUmaiden sitoutumisesta (vrt. Lissabonin strategia)