KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LUONNOS VASARAKATU KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIN 5 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 15:094

Transkriptio

1 LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTTIN 5 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS VASARAKATU 19 KAAVATUNNUS 15:094 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 15. kaupunginosan korttelin 2 tonttia 5 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan korttelin 2 tontti 15 sekä katualue. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi VASARAKATU 19 Kaavan tunnus 15:094 Kaavan päiväys Kaavan laatija Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. (014) tapani.tommila@jkl.fi Kaavan vireilletulo Sanomalehti Keskisuomalaisessa Hyväksymispäivämäärät Ltk Kh xx.xx.2016 Kv xx.xx.2016 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä osoitteessa Vasarakatu 19 rajoittuen etelässä Pääskyntiehen ja idässä Vasarakatuun. Suunnittelualueen laajuus on alle puoli hehtaaria ja etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kaksi kilometriä. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nokipii. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Vasarakadun ja Pääskyntien kiertoliittymän katualueen rajausta sekä korttelin rakennusoikeutta ja käyttötarkoitusta.

3 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset hulevesiin Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 24

4 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( ) 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta 5) asemakaavaluonnos, pienennös ( )

5 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Vasarakadun ja Pääskyntien kiertoliittymän katualueen rajausta. Samalla muutetaan korttelin rakennusoikeutta ja käyttötarkoitusta liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa Kaavoitushakemus käsiteltiin asemakaavoituksen kaavasuunnittelu- ja tiimipalaverissa (KAASU) Kaavoitushakemus käsiteltiin sisäisessä aloituskokouksessa (SILLI) xx.xx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos lähetettiin osallisille ja viranomaisille xx.xx.2016 päivätyllä kirjeellä luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä. Kaupunkirakennelautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen Asemakaavaluonnos oli MRL 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx - xx.xx.2016 välisen ajan. Kaavamuutosehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x. Kaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx. xx.xx.201x. Asemakaava oli kaupunginhallituksen käsiteltävänä xx.xx.201x. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x.

6 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutosalueella on muutoksenhakijan omistamassa kiinteistössä eri kaupallisia toimijoita ja uusi kaava enemmänkin toteaa nykyisen tilanteen kuin aiheuttaa välittömiä muutoksia rakennetussa ympäristössä. Tulevaisuudessa uusi asemakaava ohjaa uudisrakentamista ja viheralueiden toteutusta Seppälän alueen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kuvassa on kaavamuutosalue kuvattuna sisäpihan suunnasta kohti Vasarakatua

7 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Seppälän alue on muuttumassa teollisuus- ja varastoalueesta yleiskaavan mukaiseksi keskustatoimintojen alueeksi. Eräänlainen evoluutio teollisuusalueesta peltomarkettialueiden kautta keskustamaiseksi kaupunkiympäristöksi on käynnistynyt. Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä osoitteessa Vasarakatu 19 rajoittuen etelässä Pääskyntiehen ja idässä Vasarakatuun. Suunnittelualueen laajuus on alle puoli hehtaaria ja etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kaksi kilometriä. Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Uusi Prisma on rakenteilla kesällä 2015.

8 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Luonnonympäristö Maisemarakenne ja luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä ja tontti käytännössä tasamaata. Pintavedet kaavamuutosalueelta on johdettu alueen reunoilla sijaitseviin sadevesiviemäreihin. Pohjakartan ja ortoilmakuvan yhdistelmä. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä.

9 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Rakenteeltaan alue on hajanainen johtuen käytettyjen rakennusoikeuksien vaihtelevuudesta sekä entisen teollisuusalueen luonteesta. Eriaikaiset toteutukset ilman selkeää kokonaissuunnittelua ovat rasitteena alueen teollisuus- ja peltomarkettivaiheista. Alueen yleisilme on jäsentymätön ja keskeneräinen. Kaupunkikuvallisesti yhtenäistä kokoavaa aihetta ei ole, mutta tämä asia on muuttumassa kun uusi Prisma ja kauppakeskus valmistuvat. Viistoilmakuva suunnittelualueesta. Seppälän Prisma on jo rakenteilla. Kuvauspäivämäärä

10 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Liikenne Suunnittelualueen ympäristössä on kattava kevyen liikenteen verkko ja alue on saavutettavissa kohtuullisella kävelyetäisyydellä lähimmältä linja-autopysäkiltä, mutta kokonaisuudessaan Seppälä on suunniteltu ajoneuvoliikenteen ehdoilla. Tämä kehityssuunta on kuitenkin käännetty ja kaupunki panostaa kävely-ympäristön laatuun esimerkiksi korkealaatuista viherympäristöä rakentamalla. Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka. Alueen muuten toimivista verkostoista sadevesiviemäriverkosto on kantokykynsä äärirajoilla, mikä aiheuttaa erityistä suunnittelutarvetta hulevesien suhteen lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Jyväskylän kaupunki ja Kiinteistö Oy Nokipii. Maanomistuskartta..

11 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4. vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 4. vaihemaakuntakaavan ja vaihekaava on lainvoimainen. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Ote 4. vaihemaakuntakaavan määräyksistä.

12 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Yleiskaavat Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C-2. Seppälän oikeusvaikutteinen yleiskaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Keskustatoimintojen alue C-2. Keskustatoimintojen alue. Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 pykälän tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä, paitsi sellaisia, joihin sisältyy päivittäistavarakauppaa enintään 400 k-m2. Koko aluetta koskevat määräykset. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa liike-, toimisto- ja palvelutiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkatoimintoja, alueen toimintojen yhteyteen soveltuvaa erityisasumista sekä eri toimintojen edellyttämiä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pysäköintikansia ja laitoksia. Asemakaavan muutokset ja muut suunnitelmat on laadittava siten, että liikenteen järjestämiseen ja sen vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Karttaote yleiskaavasta

13 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (valtuusto hyväksynyt ) alue on varustettu merkinnällä strateginen keskustatoimintojen alue. Ote uudesta Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta, jonka valtuusto on hyväksynyt

14 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Asemakaava Asemakaavassa suunnittelualueen tontti 5 on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TTV3. Tehokkuusluku 0,7 antaa tontin rakennusoikeudeksi kerrosalaneliömetriä. Asemakaava on saanut lainvoiman Ote ajantasa-asemakaavasta. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu

15 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nokipii. Ase-makaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Vasarakadun ja Pääskyntien kiertoliittymän katualueen rajausta, korttelin rakennusoikeutta ja muuttaa käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nokikii Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Sonera Elisa Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA-ryhmä Asukasyhdistykset: Huhtasuon asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa

16 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoittaja kävi neuvottelun maanomistajien kanssa suunnittelualueella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille xx päivätyllä kirjeellä. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä xx.xx xx.xx.2016, jotta osallisilla on ollut tilaisuus lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx Asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä xxxx xx.xx Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY- keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kunnan asettamat tavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ympäristörakentamisella Seppälän alueesta on mahdollista saada viihtyisä kauppa- ja työpaikkaympäristö.

17 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Turvata liiketoiminnan jatkuminen, kehittää kiinteistöä tulevaisuudessa rakennuskantaa uudistamalla sekä parantaa pihan pysäköintiä ja viherympäristöä viihtyisyyden lisäämiseksi. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista ja rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Samalla rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Vasarakadun varrelle tontille tulee istuttaa riittävän tiheä puurivi rajaamaan pysäköintipihaa katutilasta.

18 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (18) 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VALINTA JA PERUSTEET Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutosluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx xx.xx.2016 Lausunnot ja muistutukset pääpiirteissään vastineineen: Lausunnot (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet Mielipiteet (lyhennettyinä) ja kaavoittajan vastineet Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavaehdotus on oleellisilta osiltaan sama kuin luonnosvaiheessa. Kaavakarttaan on lisätty ja tarkennettu merkinnät sekä määräykset mitkä on esitetty kaavoittajan vastineissa edellisessä kappaleessa Lisäksi on suunnittelun edetessä tehty pieniä muutoksia ja tarkennuksia.

19 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (19) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavaluonnos on nykytilanteen toteava. Ajantasakaavaan verrattuna rakennusoikeus vähenee ja rakennusalojen paikat asettuvat vastaamaan nykyisten rakennusten sijainteja. Ote asemakaavan muutosluonnoksesta.

20 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (20) Mitoitus Suunnittelualueen laajuus on alle puoli hehtaaria. Asemakaavaluonnoksessa on rakennusoikeutta yhteensä kerrosalaneliömetriä ja rakennusoikeus vähenee 700 kerrosalaneliömetriä. Ote asemakaavan seurantalomakkeesta Palvelut Alue tukeutuu Jyväskylän keskustan sekä Seppälän alueen omiin palveluihin.

21 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (21) 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue KLTY. 4.4 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ja -merkinnät ovat pääasiassa tavanomaisia. Rakentamistapaan liittyvät määräykset pyrkivät varmistamaan tulevan uudisrakentamisen sopivuuden moderniin marketti- ja työpaikkaympäristöön. Piha-alueisiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa viherympäristön laadukkuus. Hulevesiin liittyvien määräyksien tavoitteena on varmistaa, että tontin hulevesiä viivytetään riittävästi siten, että alueen tieympäristölle ja sen kuivatusjärjestelmille ei aiheudu haittaa. AUTOPAIKAT JA PYSÄKÖINTI Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 50 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti, KM- korttelissa tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten1 paikka 100 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksiin ei sallita ilmastointi- ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle. Rungon sisään rakennetut ilmastointikonehuoneet tai muut vastaavat voidaan rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusten kattomuodon tulee olla pulpetti ja/tai tasakatto. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla harmaa metalli sekä lasi. Rakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset yms. ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. Lastausalueella voidaan yhden metrin korkeus ylittää. PIHA-ALUEET

22 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (22) Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Pihan sisäisiä kulkuväyliä ja toiminnallisia alueita tulee jaksottaa ja rytmittää eri materiaalein. Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Rakennuksiin tulee tehdä tasainen, rakennusmassan esiin tuova julkisivuvalaistus. Valaistuksen tulee olla häikäisemätön, rajattu vain kohteeseen ja valon määrä oltava suhteutettu ympäristön valaistustasoon. Pysäköintialueen valaistus tulee olla suositusten mukainen. Ulkovalaistusperiaatteet tulee esittää rakennuslupa-asiakirjoissa. Valaistussuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut valaistussuunnittelija. HULEVEDET Jos korttelista tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), niin tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YLEISET MÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueilla on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä perustamissuunnitelmineen rakennuslupa-asiakirjoihin. Saastuneet maa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

23 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (23) 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, vaan uusi kaava enemmänkin toteaa nykyisen tilanteen kuin aiheuttaa välittömiä muutoksia rakennetussa ympäristössä Vaikutukset hulevesiin Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan hulevesien hallintaa pyritään tekemään hulevesien muodostumisalueella. Asemakaavan päivityksen myötä kaavamuutosalueella ei tapahdu merkittäviä muutoksia läpäisemättömän pinnan määrään suhteen Muut vaikutukset 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä, jotka haittaisivat tulevaa uutta liikerakennusten korttelialueen käyttötarkoitusta. 4.7 NIMISTÖ Kaavamuutoksella ei muodostu uutta nimistöä.

24 15:094 / VASARAKATU 19 / ASEMAKAAVASELOSTUS (24) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Toteuttamista ohjaavia suunnitelmia ovat kaavamääräysten lisäksi rakennuslupaasiakirjoihin liitettävä erillinen pihasuunnitelma sekä ulkovalaistusperiaatteet. Kumpaisenkin suunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota: Pihan ja viherympäristön laadukas toteutus Hulevesien viivytysratkaisujen toimivuus Kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien kanssa.

25 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VASARAKATU 19 ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 2 TONTILLE 5 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 15:094 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosta hakee Kiinteistö Oy Nokipii. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Vasarakadun ja Pääskyntien kiertoliittymän katualueen rajausta, korttelin rakennusoikeutta ja muuttaa käyttötarkoitus liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Suunnittelualueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Nokipii ja Jyväskylän kaupunki. Tonttijako hyväksytään asemakaavan muutoksen yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Neljännessä vaihemaakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja vaihekaava on lainvoimainen. Yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta C-2. Seppälän oikeusvaikutteinen yleiskaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alueelle ei saa sijoittaa maankäyttöja rakennuslain 114 :n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä, paitsi sellaisia, joihin sisältyy päivittäistavarakauppaa enintään 400 kerrosalaneliömetriä. Jyväskylän kaupungin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (valtuusto hyväksynyt ) alue on merkitty strategisen keskustatoimintojen alueeksi. Uusi yleiskaava ei ole vielä saanut lainvoimaa. Asemakaavassa tontti 5 on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta TTV3. Tehokkuusluku 0,7 antaa tontin rakennusoikeudeksi kerrosalaneliömetriä. Asemakaava on saanut lainvoiman Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälässä osoitteessa Vasarakatu 19 rajoittuen etelässä Pääskyntiehen ja idässä Vasarakatuun. Suunnittelualueen laajuus on alle puoli hehtaaria ja etäisyys Jyväskylän kaupungin keskustaan on noin kaksi kilometriä. Suunnittelualueen nykytilanne: Kaavamuutosalueella on muutoksenhakijan omistamassa kiinteistössä eri kaupallisia toimijoita ja uusi kaava enemmänkin toteaa nykyisen tilanteen kuin aiheuttaa välittömiä muutoksia rakennetussa ympäristössä. Tulevaisuudessa uusi asemakaava ohjaa rakentamista ja viheralueiden toteutusta Seppälän alueen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Asemakaavan toteuttamiseksi ei tehdä maankäyttösopimusta. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. MRL 62.

26 15:093 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) Muutoksen hakija: Kiinteistö Oy Nokipii Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Keski-Suomen Pelastuslaitos Muut: Jyväskylän Energian vesiliiketoiminta Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE Siirto Oy Sonera Elisa Jyväskylän Yrittäjä-yhdistysten YRVA-ryhmä Asukasyhdistykset: Huhtasuon asukasyhdistys Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulee järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on suunnittelualue ja sen lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa MRL 9 :n mukaisesti. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset hulevesiin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2016) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan vireille tulon yhteydessä sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe ( ) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

27 15:093 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Tapani Tommila, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut/Kaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) , (014) Fax. (014) tapani.tommila@jkl.fi internet Suunnittelualue on rajattu viistoilmakuvaan (2015) punaisella.

28 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:2000 Pvm: :02 50 m

29 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm Kaavan nimi 15.KAUPUNGINOSA KORTTELI 2 TONTTI 5 SEKÄ KATUALUE, Vasarakatu 19 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :094 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3587 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3587 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,48 0, T yhteensä -0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,2 0,0102 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

30 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,39 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0, , ,48 0, KLTY 0, , ,48 0, T yhteensä -0, TTV3-0, V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,2 0,0102 Kadut 0, ,0 0,0102 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

31 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Liike ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Istutettava alueen osa. Ohjeellinen istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Puiden etäisyyden tulee olla enintään 5 metriä. Istutettava puurivi. Puiden rungon halkaisija 1500 mm korkeudella tulee olla vähintään 100 mm. Puiden etäisyyden toisistaan tulee olla enintään 7 metriä. Katu. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. AUTOPAIKAT JA PYSÄKÖINTI Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka 50 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. KM korttelissa tulee varata polkupyörien pysäköintiä varten 1 paikka 100 liikerakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. RAKENTAMISTAPA Uudisrakentamisen tulee olla arkkitehtuuriltaan korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennuksiin ei sallita ilmastointi ja konehuoneita tai muuta vastaavia ylimmän kerroksen yläpuolelle. Rungon sisään rakennetut ilmastointikonehuoneet tai muut vastaavat voidaan rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusten kattomuodon tulee olla pulpetti ja/tai tasakatto. Katon tulee olla väriltään tumman harmaa Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla harmaa metalli sekä lasi. Rakennusten sisäänkäynnit, poistumisportaat yms. tulee toteuttaa julkisivupinnasta sisäänvedettyinä. Katokset yms. ulokkeet eivät saa ylittää rakennuksen ulkoseinäpinnan linjaa. Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. Lastausalueella voidaan yhden metrin korkeus ylittää. PIHA ALUEET Piha tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaaksi, viihtyisäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Pihan sisäisiä kulkuväyliä ja toiminnallisia alueita tulee jaksottaa ja rytmittää eri materiaalein.

32 Rakennuslupa asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Rakennuksiin tulee tehdä tasainen, rakennuksen esiin tuova julkisivuvalaistus. Valaistuksen tulee olla häikäisemätön, rajattu vain kohteeseen ja valon määrä oltava suhteutettu ympäristön valaistustasoon. Pysäköintialueen valaistus tulee olla suositusten mukainen. Ulkovalaistusperiaatteet tulee esittää rakennuslupa asiakirjoissa. Valaistussuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut valaistussuunnittelija. HULEVEDET Jos korttelista tuleva hulevesivirtaama on yli 22 litraa sekunnissa (l/s), niin tulee hulevesiä viivyttää korttelialueella. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. YLEISET MÄÄRÄYKSET Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä) Korttelialueella on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja tutkimustulokset sekä perustussuunnitelmat on liitettävä rakennuslupa asiakirjoihin. Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.