Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Lahtinen Sari Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Puheenjohtajavaltion työohjelma Puheenjohtajavaltio Luxemburg esittelee työohjelmansa. Suomi ottaa esittelyn tiedoksi. 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin 8. Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta Komissio antaa tilannekatsauksen ns. koulujakelujärjestelmiä koskevan ehdotuksen käsittelyn edistymisestä. Ehdotuksen käsittely on ollut keskeytyneenä, koska komissio on tehnyt lisäselvityksiä ehdotuksen toissijaisuus ja suhteellisuusvaikutuksista. Komissio informoi neuvostoa selvityksen tuloksista. Euroopan Parlamentti on myös muodostanut oman kantansa ehdotukseen, joten instituutioiden väliset neuvottelut voivat alkaa. Suomelle keskeinen kysymys on historiallisen varojen jakoperusteen säilyttäminen koulumaito-ohjelmassa, jota Parlamentti esittää poistettavaksi siirtymäkauden jälkeen. Suomi ottaa komission informaation tiedoksi ja tuo käytävässä keskustelussa esille kantansa historiaan perustuvan varojen jakokriteerin säilyttämiseen koulumaito-ohjelmassa. 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 9. Komission tiedonanto: "Muuntogeenisiä organismeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelu" Komissio esittelee neuvostolle tiedonannon muuntogeenisiä organismeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelusta ja tämän tarkastelun tuloksena syntyneen asetusehdotuksen. Komissio pitää päätöksenteon uudelleentarkastelua tarpeellisena, sillä se kokee hankalana nykyisen tilanteen, jossa se on ollut pakotettu päätöksentekoon ilman jäsenvaltioiden tukea. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus kieltää muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevan asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti hyväksyttyjen tuotteiden käyttö tai rajoittaa sitä alueellaan. Muilta osin asetusta (EY) N:o 1829/2003 ei esitetä muutettavaksi. Komissio perustelee ehdotusta analogialla vasta voimaan tulleen muuntogeenisten kasvien viljelyä koskevan direktiivin (EU) 2015/412 kanssa.

2 2(35) Suomi ottaa vastaan komission tiedonannon ja on valmis tarkastelemaan sen pohjalta tehtyä ehdotusta. Suomi kannatti muuntogeenisten kasvien kansallista viljelyn rajoittamista tai kieltämistä koskevaa ehdotusta. Suomi toteaa kuitenkin, että sisämarkkinakaupassa liikkuvien tuotteiden käytön rajoittamiseen liittyy ongelmia, joita ei liity kasvien viljelyn rajoittamiseen. Viljely tapahtuu jäsenvaltion alueella, jolloin siitä päättäminen sopii kansallisesti tehtäväksi ja paikallisilla oloilla on merkitystä päätöstä tehtäessä. Komission esittämä analogia säädösten välillä ei ole itsestään selvä. Tarvitaan lisäselvityksiä ennen kuin tuotteita koskevan ehdotuksen merkitystä voidaan täysmääräisesti arvioida ja kanta siihen muodostaa. Ehdotukseen liittyy useita avoimia kysymyksiä erityisesti mahdollisista kieltoperusteista sekä kansallisten kieltojen vaikutuksista maataloustuotantoon, jäsenvaltioiden ja EU:n kilpailukykyyn, sisämarkkinakauppaan sekä kansainväliseen kauppaan. 7. Markkinakehitys Komissio esittelee maataloustuotteiden markkinatilannetta. Tilanne on hankala erityisesti maitosektorilla, mutta myös sianliha-alalla ja hedelmillä ja vihanneksilla. Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Suomi korostaa Venäjän tuontikiellon aiheuttamia ongelmia erityisesti maitosektorille Suomessa ja Baltian maissa ja katsoo, että komission tulee käyttää toimivallassaan olevia keinoja markkinoiden vakauttamiseksi ja tuottajien tulotason turvaamiseksi.

3 3(35) Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ Esityslistaehdotuksen hyväksyminen sivu Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 3. Puheenjohtajavaltion työohjelma 5 Puheenjohtajavaltio esittelee MAATALOUS Lainsäädäntökäsittelyt 4. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin 8 - Tilanneselvitys 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 12 - Komissio esittelee, keskustelu Muut kuin lainsäädäntöasiat 7. Markkinakehitys 20 Komissio tiedottaa, keskustelu 8. Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta Tilanneselvitys 9. Komission tiedonanto: "Muuntogeenisiä organismeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelu" Komissio esittelee, keskustelu Muut asiat 10. a) Maitotuotteiden huolestuttava markkinatilanne ja toteutettavat toimenpiteet 23 Tšekin ja Puolan valtuuskuntien pyyntö b) Sokerialan tulevaisuuden ongelmat EU:ssa 28 Italian valtuuskunnan pyyntö

4 4(35) c) ASEMin kokous metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä strategisella ja käytännön tasolla (Ljubljana, 24. ja 25. toukokuuta 2015) 31 Slovenian valtuuskunta tiedottaa d) Kasvinjalostajanoikeudet ja Euroopan patenttiviraston päätös 33 - Alankomaiden valtuuskunnan pyyntö

5 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (35) Asia Puheenjohtajamaa Luxembourgin työohjelma Kokous Maatalouden erityiskomitea U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalouden erityiskomitea ja Maatalous- ja kalastusneuvosto Luxembourg esittelee työohjelmansa Suomi ottaa Luxembourgin työohjelman esittelyn tiedoksi. Maatalous Maatalouden alalla Luxembourgin prioriteettiasia on yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen. Luomutuotannon osalta Luxembourg aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa asetusehdotuksen hyväksyminen tavoitteena. Venäjän maataloustuotteiden tuontikiellon sekä maitokiintiöiden päättymiseen vuoksi Luxembourg aikoo kiinnittää erityistä huomiota maataloustuotteiden markkinoiden kehitykselle ja niiden vaikutuksiin tuottajille. Eurooppalainen maatalous ja elintarvikesektori ovat tärkeitä myös globaalissa kontekstissa. Luxembourg seuraa tarkasti kahdenkeskisten ja monenkeskisten kauppaneuvotteluiden kehitystä. Eläinlääkintä-, elintarviketurvallisuus- ja kasvinterveysasiat Luxembourg pyrkii saavuttamaan ensimmäisen lukemisen ratkaisun Euroopan parlamentin kanssa ns. SANCO- pakettiin kuuluvasta kasvinsuojelua koskevasta asetuksesta. Luxembourg pyrkii viimeistelemään myös asetuksen koskien virallista valvontaa. Maan tavoitteena asetuksessa on sisämarkkinoita palveleva tekninen harmonisointi. Euroopan parlamentin kanssa pyritään saavuttamaan sopimus koskien asetusta jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden unionin sisäisessä kaupassa ja unioniin

6 6(35) tuonnissa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä. Lisäksi sopimus pyritään löytämään koskien asetusta lääkerehuista. Euroopan kansalaisten hyvän terveydentilan takaamisessa mikrobilääkeresistenssin torjuminen on yksi keskeisiä haasteita. Tähän liittyen Luxembourg aikoo jatkaa työtä eläinlääkkeiden osalta. Luxembourg aloittaa työn asetusehdotuksen muuntogeenisiä orgasmeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelusta osalta. Luxembourg myös jatkaa työskentelyä liittyen elintarviketietojen parantamiseen erityisesti rasvoja koskevien merkintöjen osalta. Metsäasiat ja kestävä kehitys Kestävä kehitys ja siirtyminen vihreään talouteen ovat Luxembourgin kauden prioriteetteja. Puheenjohtajaa aikoo edistää myös innovatiivista ja kilpailukykyistä kiertotaloutta. Luxembourg aikoo olla aktiivisesti mukana Forest Europen 7. ministerikonferenssissa. Myös Euroopan biodiversiteettistrategia väliarvioidaan Luxebourgin kaudella. Puheenjohtajamaa on sitoutunut ilmanlaadun parantamiseen ja tähän liittyen se aikoo tarkastella päästökattodirektiiviä (NEC-direktiivi), missä maataloutta koskevat erityisesti ammoniakkipäästöt. Luxembourg korostaa kestävyyden edellytyksiä kansainvälisissä neuvotteluissa, esimerkiksi ilmastoneuvotteluissa Pariisissa ja Kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa. Yhteinen kalastuspolitiikka Luxemburgin puheenjohtajakauden pääperiaate kalastuspolitiikassa on kestävyys. Kestävän enimmäistuoton periaate on lähtökohtana kaikissa Itämeren, Atlantin ja Mustanmeren kalakantoja koskevissa vuoden 2016 TAC- ja kiintiöpäätöksissä. Tarkoitus on käydä myös syvällistä keskustelua kalakantoja koskevista tieteellisistä neuvoista, mikä helpottaa järkevien ja avointen ratkaisujen tekemistä. Luxemburgin kaudella pyritään saavuttamaan kestävä ratkaisu myös syvän meren kalalajeista. Se pyrkii saavuttamaan instituutioiden välisen sopimuksen mukaisen ratkaisun myös Itämeren monivuotisesta suunnitelmasta (silakka, kilohaili, turska). Lisäksi se jatkaa työtä lainsäädännön saattamiseksi Lissabonin sopimuksen mukaiseksi erityisesti laittomaan, ilmoittamattomaan ja säätelemättömään kalastukseen sekä Euroopan ankeriaskannan palauttamiseen liittyvien säädösten osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Luxembourg esittelee ohjelmansa Euroopan parlamentin täysistunnossa

7 7(35) Eduskuntakäsittely EU18- jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) kirjallinen menettely EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) EU- ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Luxembourgin työohjelma: Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh , Kalatalousneuvos Risto Lampinen, MMM, puh , Liitteet Viite

8 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kauhajärvi Niina (35) Asia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 muuttamisesta tukijärjestelmän osalta, joka koskee hedelmien, vihannesten, banaanien ja maidon toimittamista oppilaitoksiin Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 8/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto Puheenjohtajavaltio esittelee raportin asian etenemisestä Aiempi käsittely: Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalouden erityiskomitea ja ja Neuvoston työryhmät (GR) , , ja (IT) Suomi voi kannattaa koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmien yhdistämistä, jos Suomen rahoitusosuus koulumaito-ohjelmassa pysyy ennallaan tai kasvaa uusien liitännäistoimien kustannusten verran. EU:n tukimäärän laskutapa on muuttumassa. Tukimäärien jaossa painotuksen tulisi olla nimenomaan varojen aikaisemmassa käytössä. Suomi kannattaa järjestelmien yksinkertaista, läpinäkyvää ja joustavaa hallinnointia. Kahden jakeluohjelman yhdenmukaistamisen tulee keventää kaikkien osapuolien hallinnollista taakkaa ja tuottaa olennaisia synergiahyötyjä. Suomi katsoo, että jakeluohjelmissa pitää ottaa kansanterveydelliset näkökohdat huomioon ja niissä tulee noudattaa EU:n ravitsemusstrategian mukaisia suosituksia. Määrärahojen siirtomahdollisuus ohjelmien välillä on yleisesti arvioiden kannatettava, mutta siihen tarvitaan selkeät säännökset. Asetusluonnoksen mukaan jäsenvaltioiden tulee hyväksyä ja valita tuen hakijat. Nykyinen maito-ohjelman käytäntö, jossa tuenhakijat hyväksytään komission laatimien kriteerien mukaan, on kansallisesti helpompi ja todennäköisesti kustannustehokkaampi hallinnoida. Yhdistettyjen järjestelmien hallinnointia koskevien yksityiskohtien

9 Pääasiallinen sisältö 9(35) täsmennyttyä niitä koskevat kannat muodostetaan erikseen. Suomi tukee kansallisesti kustannustehokkaimpien hallinnollisten järjestelyjen toteuttamista. Ehdotuksessa komissiolle myönnetään myös järjestelmien toteuttamiseen liittyvien keskeisten sisällöllisten kysymysten osalta merkittävästi delegoitua säädösvaltaa. Komissio antaisi säännökset mm. tuen kohdentamisesta ja tuen jakamisesta jäsenmaiden kesken. Asetuksen jatkokäsittelyssä tulee arvioida pitäisikö osa ehdotetuista säädösvallan delegoinneista sisällöllisesti keskeisinä säädöslinjauksina palauttaa perusasetuksen sisältöön. Komissiolle delegoitavaksi hyväksyttävä toimivalta tulee yksilöidä esitettyä tarkemmin sekä rajata ajallisesti viiteen vuoteen, jonka jälkeen delegoinnin jatkoa arvioitaisiin komission kertomuksen perusteella. Asetuksen muutoksesta mahdollisesti seuraavat vaikutukset järjestelmän kansalliseen hallinnointiin ja toteutettavuuteen arvioidaan jatkovalmistelussa erikseen. Sekä maitotuotteiden että hedelmien ja vihannesten kulutus EU:ssa laskee erilaisista menekinedistämistoimista huolimatta. Nykyiset koulumaito- ja kouluhedelmäjärjestelmät on todettu melko tehottomiksi. Niiden yhdistämisen tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja yhtenäistää toimintaa. Samalla toivotaan nuorten kansalaisten suhteen ruokaan, sen alkuperään sekä maatalouteen ja itse EU:hun paranevan. Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat: - Rajoitetaan jakelu kahteen keskeiseen tuoteryhmään: tuoreet hedelmät ja vihannekset, mukaan lukien banaanit sekä maito, jonka rasvapitoisuuden määrittävät kansalliset terveysviranomaiset - Tehostetaan varojen käyttöä yhdenmukaistamalla varainhoitosääntöjä ja parantamalla rahoitusehtoja. EU:n määräraha pysyy samana (150 milj. kouluhedelmät ja 80 milj. koulumaito) vuosittain, mutta jäsenvaltioilla on mahdollisuus siirtää 15 % rahoista kohteesta toiseen. - EU:n rahoitusosuus tuotteiden hinnoista rajataan määräämällä tuen enimmäismäärä annosta kohti. Maidon osalta jakoperusteena ovat varojen aiempi käyttö jäsenvaltiossa sekä 6-10-vuotiaiden lasten osuus väestössä. Kouluhedelmäjärjestelmän edellyttämää omarahoitusvaatimusta ei enää ole. - Lujitetaan koulutuksellista ulottuvuutta eli lisätään erilaisia liitännäistoimia (oppimateriaali, tilavierailut ym.). - Toisinaan jäsenvaltio voisi valita jaettavaksi muitakin maataloustuotteita, kuten jogurtteja, hedelmä- ja vihannesjalosteita, hunajaa tai oliiviöljyä. - Ehdotuksella halutaan varmistaa, että tuki heijastuu siihen hintaan, jolla tuotteita on saatavilla koulujakeluohjelmaa varten ja sen takia voidaan edellyttää hintaseurantajärjestelmän käyttöön ottoa. Tukea haettaisiin edelleen vuosittain, erillisillä hakemuksilla. Lisäksi jäsenvaltion on laadittava tuotejakeluohjelmasta kansallinen strategia, jossa määritellään tavoitteet ja painopisteet. Strategia on laadittava kuuden vuoden välein. Jaettavat tuotteet on valittava objektiivisten perusteiden mukaan ja näitä voivat olla terveys- ja ympäristönäkökohdat, kausiluonteisuus, vaihtelevuus tai paikallisten tuotteiden saatavuus. Unionista peräisin olevat tuotteet voi asettaa etusijalle, samoin erityisesti paikalliset hankinnat, luomutuotteet, lyhyet toimitusketjut ja ympäristöhyödyt. Jäsenvaltion osallistuminen koulujakeluohjelmaan on edelleen vapaaehtoista.

10 Komissiolle esitetään siirretyllä säädösvallalla valta antaa säännöksiä mm. tuen kohdentamisesta, hakijoiden valinnasta, strategioiden laadinnasta, tuen jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, tiettyjen kustannusten tuen enimmäismääristä, tuotteiden jakamisesta suhteessa muihin oppilaitoksissa tarjottaviin aterioihin, tiedottamisesta komissiolle, arvioinneista ja seurannasta. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaa mm. tukimäärien lopullisen jaon, tukihakemusten sisällön ja hintaseurannan hallinnointia. Komission ehdotus asetuksen 1370/2013 muuttamisesta ehdottaa ko. asetuksesta poistettaviksi artiklat 5 (Lapsille toimitettavia hedelmiä ja vihanneksia koskeva tuki) ja 6 (Lapsille toimitettavaa maitoa ja maitotuotteita koskeva tuki), koska ne vanhentuisivat asetuksen (EU) N:o 1308/2013 muutosehdotuksen myötä päivätyssä puheenjohtajavaltion raportissa etenemisestä kerrataan asian eteneminen pitkin vuotta. Komissio ei ole laatinut uutta ehdotusta komissio piti neuvoa antavan kokouksen liittyen koulumaito- ja kouluhedelmäohjelmien evaluointiin. Mukana oli sekä jäsenmaiden että sidosryhmien edustajia julkaistiin komission laatima luonnosraportti koulujakeluohjelmien arvioinnista ja siihen sai lähettää kannanottoja asti. Loppupäätelmissä koulujakeluohjelmien todettiin vaikuttavan positiivisesti lasten syöntitottumuksiin koulujakeluohjelmista äänestettiin Euroopan parlamentissa. Äänestystuloksen mukaan historiallinen kriteeri koulumaito-ohjelman rahoituksessa poistuu kuuden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Tällöin Suomen rahoitusosuus putoaa noin neljännekseen nykyisestä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT-sopimus art 42 ja art 43 (2) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Käsittely on alkanut heinäkuussa 2014, raportoijana on Marc Tarabella (S&D, BE). Parlamentin täysistunto hyväksyi AGRI-valiokunnan mietinnön pohjalta neuvottelumandaatin trilogeihin EU-18 jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) , , , (kirjallinen menettely) ja EU-ministerivaliokunta ja , (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta , , Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaa on mukana samassa järjestelmässä kuin muukin Suomi. 10(35)

11 11(35) Taloudelliset vaikutukset Vaikutus EU:n talousarvioon on neutraali verrattuna nykytilaan. EU:n koulumaitojärjestelmästä Suomi saa nykyään tukea 3,7 miljoonaa euroa, hallinnoinnin kustannukset (noin 4,5 htv eli ) Suomi maksaa itse. Suomi ei ole osallistunut kouluhedelmäjärjestelmään. Jos Suomi osallistuisi, saisimme EU-tukea noin 1.5 miljoonaa euroa vuosittain, hallinnoinnin voisi todennäköisesti suurelta osin yhdistää koulumaito-ohjelman hallinnointiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Koulumaitojärjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta Sen piiriin kuuluu noin 89 % lapsista, jotka ovat koulumaitotukeen oikeuttavissa oppilaitoksissa. Kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottoa koskien MMM on tehnyt useita, perusteellisia selvityksiä. Järjestelmää ei ole otettu käyttöön, koska sen toimeenpano olisi ollut erittäin kustannustehotonta. Asetukseen liittyy myös neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyyn liittyvien tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen (EU) N:o 1370/2013 muuttamisesta. Siinä määritellään mm. tukien ja vientitukien vahvistamista koskevat toimivaltuudet. COM(2014) 32 final; 2014/0014 (COD) 15891/14 (pj-maan edistymisraportti) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Niina Kauhajärvi MMM/RO/Mary, puh , GSM Niina.kauhajarvi@mmm.fi Petri Koskela MMM/RO/Mary, puh , GSM Petri.koskela@mmm.fi Pekka Sandholm MMM/RO/Mary, puh , GSM Pekka.sandholm@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2014/0627 Liitteet Viite

12 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva (35) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Muuntogeenisiä organismeja koskevan päätöksentekomenettelyn uudelleentarkastelu Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus E 15/2015 vp, U 3/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittelee ehdotuksen ja tiedonannon ja niistä käydään keskustelu pidettävässä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Ehdotus esiteltiin neuvoston maatalousattaseoiden työryhmässä Asiakirjat 8356/15 (komission ehdotus) ja 8344/15 (tiedonanto) Otetaan vastaan komission esittely. Suomella ei tässä vaiheessa ole lopullista kantaa ehdotukseen. Suomi on valmis tarkastelemaan komission ehdotusta, jonka esitetään olevan jatkoa vasta hyväksytylle muuntogeenisten kasvien viljelyn kieltämistä tai rajoittamista kansallisesti koskevalle direktiiville (EU) 2015/412. Suomi toteaa kuitenkin, että sisämarkkinakaupassa liikkuvien tuotteiden käytön rajoittamiseen kansallisesti liittyy ongelmia, joita ei liity muuntogeenisten kasvien viljelyn rajoittamiseen. Viljely tapahtuu jäsenvaltion alueella, jolloin siitä päättäminen sopii kansallisesti tehtäväksi ja paikallisilla oloilla on merkitystä päätöstä tehtäessä. Suomi pitää puutteena sitä, ettei ehdotuksen tueksi ole tehty paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti asianmukaista vaikutusten arviointia. Komissiolta tarvitaan lisäselvityksiä ennen kuin ehdotuksen merkitystä voidaan täysmääräisesti arvioida. Suomi toteaa, että komission ehdotukseen liittyy useita avoimia kysymyksiä erityisesti mahdollisista kieltoperusteista sekä kansallisten kieltojen vaikutuksista maataloustuotantoon, jäsenvaltioiden ja EU:n kilpailukykyyn, sisämarkkinakauppaan sekä kansainväliseen kauppaan.

13 Pääasiallinen sisältö 13(35) Suomi pitää tärkeänä toimivia sisämarkkinoita, joiden edellytyksenä on osaltaan tavaroiden vapaa liikkuvuus siten, että ihmisten ja eläinten terveyttä tai turvallisuutta ympäristölle ei vaaranneta. Komission toivotaan esittävän neuvostolle ja Euroopan parlamentille vähintäänkin esimerkinomaista luetteloa sellaisista hyväksyttävistä kieltoperusteista, jotka olisivat EU:n perussopimuksen tai EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön myötä hyväksyttäväksi muotoutuneita ja sopiviksi katsottavia vastaavasti kuin ehdotuksen rinnakkaissäädöksessä, direktiivissä (EU) 2015/412, on esitetty. Suomi pitää tärkeänä sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaisesti voidaan varmistaa markkinoille saatettavien tuotteiden turvallisuus ihmisille, eläimille ja ympäristölle, jonka mukainen päätöksenteko olisi ennakoitavaa ja päätökset voitaisiin tehdä ilman tarpeettomia viipeitä. Lainsäädännön tulisi lisäksi kohdella toimijoita tasapuolisesti ylimääräistä hallinnollista taakkaa aiheuttamatta. Suomi on pitänyt muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevaa asetusta (EY) N:o 1829/2003 tarpeeseensa sopivana ja toimivana. Suomen kanta komission päätösehdotuksiin on aina harkittu tapauskohtaisesti pohjaten tieteelliseen riskinarviointiin, tuotteiden valvottavuuteen sekä kuluttajille annettuun valintamahdollisuuteen asianmukaisten merkintöjen kautta. Suomi on toistaiseksi kannattanut GM-tuotteita koskevien päätösehdotusten hyväksymistä edellä mainituin perustein. Suomi pitää asetusehdotuksen oikeusperustaa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaa, asianmukaisena, mikäli voidaan osoittaa, että sisämarkkinoiden toiminta asetusmuutoksen myötä todennäköisesti paranee. Suomi katsoo myös, että ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Puheenjohtajamaan kysymykset (10569/15) Vastaukset kysymyksiin 1 ja 3: Suomen näkemyksen mukaan asetus (EY) 1829/2003 muuntogeenisistä ja rehuista on tarkoitukseensa sopivana. Toivomme kuulevamme ajatuksia niiltä jäsenvaltioilta, jotka näkevät päätöksenteossa ongelmia. Vastaus kysymykseen 2: Tarvitsemme lisätietoa kansallisten kieltojen vaikutuksista sekä EU:n että myös yksittäisten jäsenvaltioiden kuten Suomen maataloustuotantoon, vaikutuksista sisämarkkinoiden toimintaan ja vaikutuksista kansainväliseen kauppaan. Analyysiä tarvittaisiin tilanteesta, jossa usea jäsenvaltio hyödyntäisi mahdollisuutta kieltää muuntogeenisen rehun, erityisesti soijan rehun täydennysvalkuaislähteenä. Miten voitaisiin taata vaihtoehtoisten valkuaislähteiden tai muuntamattoman soijan saatavuus ja millaiseksi tällaisen rehun hinta muodostuisi. Eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto on jo nyt kallista. Uudet rajoitteet tuottajille aiheuttaisivat lisäkustannuksia. Arviota tarvittaisiin erityisesti siitä, millainen vaikutus komission ehdotuksella olisi eläinperäisten tuotteiden kauppaan sisämarkkinoilla. Komission ehdotuksella voidaan kansallisesti vaikuttaa siihen, millaisella rehulla eläimiä ruokittaisiin, mutta ei siihen, miten erilaisilla rehuilla ruokituista eläimistä saatavat tuotteet liikkuisivat sisämarkkinakaupassa. Tuotteet, jotka tuotantokustannuksiltaan poikkeaisivat toisistaan merkittävästikin, olisivat kaupan rinnakkain. Olisikin tarpeellista arvioida vapaaehtoisia GM vapaasta tuotannosta kertovia merkintämalleja, joiden kriteerit vaihtelevat jäsenvaltioittain ja pikimmiten ryhtyä toimeen näiden merkinnän edellytysten yhdenmukaistamiseksi EU:n tasolla.

14 Yleistä - komission tiedonanto (8344/15) ja asetusehdotus (8356/15) 14(35) Euroopan unionin komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevan asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan (COM(2015) 177 final). Komissio perustelee ehdotusta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 päätöksentekomenettelyihin liittyvillä ongelmilla. Yksityiskohtainen analyysi päätöksentekoon liittyvästä ongelmista on esitetty komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle (COM(2015) 176 final). Komissio totesi jo vuoden 2015 työohjelmassaan, että muuntogeenisten organismien päätöksentekoprosessia tulee tarkastella uudelleen. Komissio näkee ongelmallisena etenkin tilanteen, jossa se kokee olevansa pakotettu tekemään päätöksiä muuntogeenisten elintarvikkeiden, rehujen ja viljelykasvien hyväksymisestä ilman jäsenvaltioiden tukea. Asetuksen (EU) N:o 182/2011 (ns. komitologia-asetus) mukaisessa tarkastelumenettelyssä komission päätösehdotukset eivät ole saaneet jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mutta määräenemmistö ei ole myöskään vastustanut ehdotuksia. Merkittävä osa jäsenvaltioista pidättäytyy päätöksenteossa. Jäsenvaltiot perustelevat haluttomuuttaan päätöksentekoon yhä enenevässä määrin muilla seikoilla kuin tieteelliseen riskinarviointiin liittyvillä huolilla. Lopullinen päätös muuntogeenisten tuotteiden hyväksymisestä EU:n markkinoille jää komission tehtäväksi. EU:n tuomioistuin on katsonut, että komissiolla on tällaisessa tilanteessa velvollisuus toimia ja tehdä päätös. Lisäksi komissio korostaa sitä, että osa jäsenvaltioista on rajoittanut jo hyväksyttyjen tuotteiden vapaata liikkuvuutta turvautumalla mm. suojalausekkeisiin, hätätoimenpiteisiin ja yksipuolisiin kieltoihin, joita on riitautettu kansallisissa ja EU:n tuomioistuimissa. Ehdotuksen tarkoitus olisi tältä osin parantaa tilanteen ennustettavuutta toimijoiden kannalta. EU:ssa tuli voimaan direktiivi (EU) 2015/412, jolla muutettiin muuntogeenisten organismien (GMO) avointa levitystä ympäristöön koskevaa direktiiviä 2001/18/EY sekä asetusta (EY) N:o 1829/2003 niin, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus rajoittaa tai kieltää muuntogeenisten kasvien viljely alueellaan. Komissio odottaa uusien muuntogeenisten viljelykasvien hyväksymismenettelyn helpottuvan tämän mahdollisuuden myötä. Komissio toteaa nyt annetun ehdotuksen olevan looginen jatko direktiiville (EU) 2015/412. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö (8356/15) Komissio esittää, että asetukseen (EY) N:o 1829/2003 lisätään uusi 34a artikla, jossa annettaisiin jäsenvaltiolle mahdollisuus rajoittaa tai kieltää pakottavista syistä asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ja asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen muuntogeenisten tuotteiden käyttö alueellaan tai sen osassa. Kansallisen päätöksen tulisi olla perusteltu ja EU-lainsäädännön perusteiden mukainen, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 34 ja 36 artiklan sekä 216 artiklan 2 kohdan mukaisia. Päätös ei saisi missään tapauksessa olla ristiriidassa tehdyn riskinarvioinnin kanssa. Lisäksi päätöksen tulisi olla suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä se saisi olla syrjivä. Mikäli jäsenvaltio käyttää mahdollisuutta rajoittaa tai kieltää muuntogeenisten tuotteiden käyttö alueellaan, tulee jäsenvaltion antaa suunnitellut toimenpiteet tiedoksi komissiolle ja muille jäsenvaltioille, joilla on mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteistä. Jäsenvaltion tulee pidättäytyä hyväksymästä toimenpiteitä

15 15(35) kolmeen kuukauteen tiedoksi antamisesta. Tämä antaa etenkin komissiolle mahdollisuuden valvoa toimenpiteiden laillisuutta. Tuotteita, joihin toimenpiteet kohdistuisivat, tulisi kuitenkin voida käyttää varastojen loppumiseen saakka. Toimenpiteet eivät kohdistuisi valmisteisiin, joissa muuntogeenistä ainesta on alle asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 määritellyn tahattoman sekoittumisen kynnysarvon (0,9 %) verran. Muilta osin asetus (EY) N:o 1829/2003 pysyisi muuttumattomana ja näin ollen ehdotus ei vaikuttaisi muuntogeenisten elintarvikkeiden, rehujen tai muiden tuotteiden riskinarviointiin, lupamenettelyihin tai merkintävelvoitteisiin. Uuden 34a artiklan suoma mahdollisuus koskisi vain EU:ssa ihmisille, eläimille ja ympäristölle turvallisiksi todettuja tuotteita, jotka on hyväksytty markkinoille asetuksen edellyttämällä tavalla. Ihmisten ja eläinten terveyteen liittyvien riskien arvioinnista vastaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja ympäristöriskien arviointiin osallistuvat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja asiantuntijaelimet. Komissio toteaa, että nyt tehty ehdotus täydentäisi mahdollisuuksia, joita direktiivi (EU) 2015/412 jo tarjoaa jäsenvaltioille muuntogeenisten kasvien viljelyn kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Komissio perustelee ehdotustaan sillä, että muuntogeenisten organismien nykyinen hyväksymismenettely ei anna mahdollisuutta ottaa huomioon yksittäisen jäsenvaltion sellaisia huolenaiheita, jotka eivät koske tieteellistä riskinarviota. Vaikka ehdotuksessa todetaan, että jäsenvaltioiden omaksumien toimenpiteiden tulee olla perusteltuja pakottavilla syillä (SEUT 34 ja 36 artikla), ei komissio kuitenkaan anna yksityiskohtaisia ohjeita tai esimerkkejä siitä, millaisia nämä perusteet voisivat olla. Komissio viittaa asiassa EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Artiklan 34 mukaisesti jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Artiklassa 36 todetaan, että kiellot eivät saa olla mielivaltaisesti syrjiviä tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyjä rajoituksia. Artiklassa mainitut kiellot, jotka ovat perusteltuja mm. julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, voisivat lähtökohtaisesti olla sallittuja. Lisäksi EU:n tuomioistuin on ratkaisukäytännössään ottanut kantaa muihin ns. pakottaviin vaatimuksiin ja yleistä etua koskeviin syihin, joiden nojalla kansallisia kaupan rajoituksia voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä. Komission ehdotuksessa ei oteta kantaa näiden poikkeusperusteiden soveltuvuuteen EU:ssa hyväksyttyjen ja turvallisiksi todettujen GMtuotteiden käytön kansalliseen kieltämiseen. Puheenjohtajan kysymykset jäsenvaltioille (10569/15) Puheenjohtajamaan tausta-asiakirja sisältää kysymyksiä, joihin toivottaisiin jäsenvaltioiden ajatuksia huomioitavaksi osana maatalousneuvostossa käytävää keskustelua komission ehdotuksesta antaa jäsenvaltioille mahdollisuus muuntogeenisten tuotteiden kieltämiseen alueellaan. Vastauksia haetaan siihen, miten komission ehdotuksen nähdään palvelevan työohjelmaan kirjattua tavoitta uudelleen tarkastella GMO- päätöksentekojärjestelmää. Puheenjohtajan kysymykset ovat: 1) Miten koetaan, että opt-out ehdotus tarjoaisi käytännöllisen tai laillisen ratkaisun jäsenvaltioille? 2) Onko käytettävissä riittävästi tietoa ehdotuksen seurauksista. Ellei, millaista lisätietoa tai arviota priorisoitaisiin?

16 16(35) 3) Olisiko tarkoituksenmukaista tarkastella muita vaihtoehtoja ongelmaan? Millaisia? (1) To what extent do Member States consider that the proposed opt-out option would offer them a practicable and legally sound solution? 2) Do Member States consider that there is sufficient data available on the possible consequences of the proposed measure? If not, what type of information or analysis would they like to receive as a matter of priority? 3) Would Member States consider appropriate to examine alternative options, and if so, which ones?] EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla - Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys - neuvosto: määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa ehdotuksen käsittelystä vastaa ympäristö, kansanterveys ja elintarviketurvallisuus -valiokunta. Asian esittelijä on Giovanni La Via (EPP). Virkamiestyöryhmä, jossa on edustettuna maa- ja metsätalousministeriön lisäksi ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU-18) 3.6. ja Rehualajaosto EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Maa- ja metsätalousministeriön kirje (E 15/2015 vp). Valtioneuvoston kirjelmä (U 3/2015 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus (EY) N:o 1829/2003 on voimassa ja sitä sovelletaan sellaisenaan Suomessa. Asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon edellyttämistä kansallisista järjestelyistä säädetään muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon kansallisista järjestelyistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (910/2004, niin kuin se on muutettu asetuksella 135/2008).

17 17(35) Käsiteltävänä oleva ehdotus on toteutuessaan asetuksena suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessa. Mikäli asetus pantaisiin täytäntöön Suomessa, saattaisi tulla tarve säätää sen täytäntöönpanoon liittyvistä kansallisista järjestelyistä. Ehdotus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 ja 29 :n mukaan valtakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Poiketen paremman sääntelyn periaatteista komissio ei ole tehnyt vaikutusten arviointia ehdotuksesta. Näin ollen tietoja asetuksen taloudellisista vaikutuksista, vaikutuksista sisämarkkinoihin tai kansainväliseen kauppaan ei ole käytettävissä. Komissio ei esitä myöskään arviota ehdotuksen sosiaalisista tai ympäristövaikutuksista EU:ssa. Komissio toteaa vaikutusten riippuvan siitä, kuinka laajasti jäsenvaltiot hyödyntävät mahdollisuutta rajoittaa tai kieltää asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti hyväksyttyjen, tieteellisen riskinarvioinnin läpi käyneiden tuotteiden käyttöä alueellaan. Komissio rinnastaa ehdotuksensa direktiiviin (EU) 2015/412, jonka mukaisesti jäsenvaltiolle on mahdollisuus rajoittaa EU:ssa hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan. Tämän direktiivin suomia mahdollisuuksia ei voida kuitenkaan suoraan rinnastaa mahdollisuuteen rajoittaa muuntogeenisten tuotteiden, elintarvikkeiden tai rehujen käyttöä. Viljely tapahtuu jäsenvaltion alueella, mutta tavarat liikkuvat maasta toiseen. Ehdotuksen mahdollistavilla kansallisilla rajoituksilla vaikutettaisiin siten suoraan sisämarkkinoiden toimintaan. Komission ylläpitämän GMO-rekisterin mukaan EU:ssa on hyväksytty käytettäväksi tuotteina tai prosessoitavaksi yhteensä 63 muuntogeenistä maissi-, soija-, puuvilla-, rapsija sokerijuurikaslajiketta. EU:n markkinoilla on varsin vähän muuntogeenisiä elintarvikkeita toisin kuin rehutuotteita. Komission tiedonannossa (COM(2015) 176 final) todetaan, että tuonnilla EU:n ulkopuolisista maista katetaan 60 % EU:ssa tarvittavasta rehujen kasvivalkuaisesta, joka pääasiassa on soijapapua ja soijarouhetta. EU:iin tuotiin 32 miljoonaa tonnia soijaa vuonna 2013 ja tästä noin 90 % oli muuntogeenistä. Suomeen tuotiin samana vuonna 0,13 miljoonaa tonnia soijaa käytettäväksi rehuna, josta muuntogeenisen osuus oli 54 %. Komissio toteaa tiedonannossa, että teollisuudelta saadun tiedon mukaisesti muuntamattomasta soijasta maksettaisiin tonnilta korkeampaa hintaa. Tiedonannossa todetaan vielä, että rehuseosten hankinta muodostaa nykyisellään 32 % EU:n kotieläintuotannon arvosta. EU:ssa myös muuntogeenisinä lajeina hyväksytyistä kasveista käytetään jatkojalosteita, kuten maissi-, puuvilla- ja rapsiöljyjä, elintarvike- ja rehusovellusten lisäksi ainakin torjunta-aineiden, räjähteiden, kosmetiikan, puhdistusaineiden ja eräiden lääkkeiden valmistuksessa sekä voiteluaineina, kuten teräketjuöljy, ja biodieselinä. Komission tiedonannosta ei selviä, miten paljon yritykset EU:ssa tuovat tai käyttävät kyseisiä öljyraaka-aineita. Näin on vaikea arvioida, olisiko mahdollisilla kieltopäätöksillä välillistä tai välitöntä vaikutusta näillä tuotannonaloilla. Mikäli muuntogeenisten tuotteiden käyttöä ei kiellettäisi yhtäaikaisesti koko EU:n alueella, vaatisi sisämarkkinakaupan valvonta huomattavasti paitsi viranomaisresursseja myös lisäpanostusta toimijoilta. Muuntogeenisten tuotteiden analyyttinen valvonta on kallista ja erityisosaamista vaativaa. Ehdotuksen toteutuessa ja sen suomia mahdollisuuksia omaksuttaessa jäsenvaltioissa olisi sillä näin selviä kustannusvaikutuksia erityisesti sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa GM-tuotteet kiellettäisiin. Alueelliset kiellot ja rajoitukset vaikuttaisivat erityisesti toimialoille kuten

18 18(35) alkutuotantoon ja kauppaan. Kun tuotteiden käyttörajoitukset vaihtelisivat eri jäsenvaltioissa, vaatisi tavanomaisten ja mahdollisesti GM-aineksia sisältävien tuotteiden pito erillään omat erilliset logistiikkajärjestelmänsä. Useiden järjestelmien rinnakkainen ylläpito lisäisi kustannuksia koko ketjuun alkutuottajasta kuluttajatuotteisiin. Mikäli Suomi käyttäisi mahdollisuutta rajoittaa tai kieltää muuntogeeniset tuotteet, kuten GM-soijan, lisäisi tavanomaisten rehujen käyttö kustannuksia erityisesti sian- ja siipikarjanlihan tuotantoketjussa ja näin ollen heikentäisi lihateollisuuden kilpailukykyä. Kustannusvaikutusta lisäisi erityisesti soijan osalta tavanomaisen rehun rajoitettu saatavuus maailmanmarkkinoilla. Mitä useampi jäsenvaltio rajoittaisi GM-ainesten käyttöä rehuissa, sitä suuremmaksi muodostuisi muuntogeenisen ja tavanomaisen rehun välinen hintaero. Komission ehdotuksen mukaisesti olisi mahdollista rajoittaa tai kieltää GM-tuotteiden, kuten rehujen, käyttö jäsenvaltiokohtaisesti. Sen sijaan muuntogeenisellä rehulla ruokituista eläimistä saatavien tuotteiden, kuten lihan, maitotaloustuotteiden ja munien, kauppaa sisämarkkinoilla ei voitaisi rajoittaa. Odotettavissa olisi tuottajien saattaminen eriarvoiseen asemaan eri jäsenvaltioissa tai EU:ssa toimivien tuottajien suhteessa EU:n ulkopuolisten maiden tuottajiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ehdotuksella ei yleisesti odoteta olevan erityisiä ympäristövaikutuksia. Maahantuotavan muuntogeenisen rapsin siementen leviäminen satama- ja lastausalueille sekä kuljetusreiteille on tuotu esiin mahdollisena ongelmana, joka vaikuttaisi piennaralueiden eliöstöön ja lisäisi tarvetta torjunta-aineiden käytölle. Muuntogeenisten kasvien ympäristövaikutukset mukaan lukien siementen mahdollinen leviäminen eri käsittelyvaiheissa arvioidaan osana asetuksen (EY) N:o 1829/2003 edellyttämää riskiarviointia ennen tuotteen hyväksymistä. Hyväksymispäätöksiin liittyy myös toimijoille asetettu ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointivelvollisuus, joilla pyritään välttämään haitalliset ympäristövaikutukset. Ehdotuksen mahdollistamat kansalliset rajoitukset saattaisivat vaikuttaa EU:n ulkopuolisten maiden suhtautumiseen EU:iin yhtenäisenä toimijana kansainvälisessä kaupassa. Yhteismarkkinat on tärkeä tekijä EU:n kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja peruslähtökohta kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa. Ehdotuksessa todetaan, että jäsenvaltioiden ottaessa käyttöön kansallisia kieltoja on niiden toimittava EU:n kansainvälisten velvoitteiden, mukaan luettuina Maailman kauppajärjestön (WTO) velvoitteiden, mukaisesti. Myöskään kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta komissio ei anna ohjeita siitä, miten kansallinen kielto voitaisiin perustella. On mahdollista, että kansalliset rajoitukset vietäisiin EU:n kauppakumppaneiden toimesta WTO:n riitojenratkaisumenettelyyn. COM(2015) 177 final (8356/15) COM(2015) 176 final + ANNEX 1 (8344/15) 10569/15 AGRI 376 AGRILEG 143 DENLEG 91 MI 443 CONSOM 122 SAN 206 CODEC 984 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, osastopäällikkö Risto Artjoki, risto.artjoki@mmm.fi, puh

19 19(35) kaupallinen neuvos Leena Mannonen, puh hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, puh EUTORI-tunnus EU/2015/0854, EU/2015/0850 Liitteet Viite

20 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka (35) Asia Maataloustuotteiden markkinatilanne Kokous Maatalouden erityiskomitea U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto Komissio tiedottaa ja neuvosto keskustelee asiasta Maatalouden erityiskomitea Komissio tiedottaa ja MEK keskustelee asiasta Suomi ottaa komission esittelyn tiedoksi. Suomi korostaa Venäjän tuontikiellon aiheuttamia ongelmia erityisesti maitosektorille. EU:n kansainvälinen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä euron arvon heikennyttyä dollaria vastaan. Pohjoismaiset valuutat ovat kuitenkin heikentyneet vastaavasti, joten Suomi ei ole täysimääräisesti hyötynyt valuuttamuutoksista. Lintuinfluenssa USA:ssa on nostanut siipikarjanlihan ja kananmunien hintaa. Maito EU-tasolla maidontuotanto on kääntynyt nousuun kiintiöiden poistuttua. Vielä alkuvuoden ajan kiintiöt jarruttivat tuotantoa, mutta huhtikuussa EU-tuotanto kasvoi yli prosentilla. EU:n keskihinta on noin 31 c/kg, joka on yli 5 prosenttia viiden vuoden keskiarvon alapuolella. Suomessa maidontuotannon kasvu vajeni toukokuussa noin prosenttiin huhtikuun yli 2 prosentista. Kevään viileät säät laidunkauden alussa verottivat tuotoksia. Koko vuodelle ennustetaan vajaan prosentin tuotannon kasvua. Venäjän tuontikielto vaikuttaa edelleen voimakkaasti Suomen markkinoihin. Aiemmin Venäjälle vietyihin suoraan kuluttajille tarkoitettuihin lisäarvotuotteisiin käytetty maito on jouduttu jalostamaan t maitojauheeksi ja voiksi. Meijerin saama kate näistä teollisuustuotteista on huomattavasti pienempi kuin kuluttajatuotteissa ja siten myös paine tuottajahintoihin jatkuu. Tuottajahinta on ollut noin 37 c/litra.

21 21(35) Rasvattoman maitojauheen hinta on jatkanut laskuaan ja lähestyy interventiohintaa (169,8/100 kg). Sääolosuhteiltaan hankala kevät aiheuttaa huolta ensi vuoden rehuhuoltoon ja lisäksi 7 prosenttia nurmista kynnettiin ylös CAP:n pysyvien nurmien säädöksen takia. Lihamarkkinat Sianlihan tuotanto on kasvanut EU:ssa tammi-maaliskuussa yli 5 prosenttia ja Suomessa tuotanto on kasvanut prosentin. Tuotannon EU:ssa ennustetaan kasvavan edelleen. Sianlihan hinta huolestuttavan alhainen - paras grillikausi on käynnissä ja hinnat ovat poikkeuksellisen alhaalla. Suomessa tuottaja hinta on painut alle 1,5 /kg ja Saksan aja Tanskan hinta ennakoi painetta hintaan edelleen. Kesän markkinatilanteeseen vaikuttaa yksityisen varastoinnin tukiohjelmassa olevan lihan tulo markkinoille. Tuotannon ennustetaan edelleen lisääntyvän ja rehukustannusten kasvavan, joten syksyn osalta markkinatilanne näyttää melko synkältä. EU on nykyisillä hinnoilla hyvin kilpailukykyinen vientimarkkinoilla ja Venäjän vientiä on kyetty korvaamaan viennillä muihin kohteisiin, erityisesti Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Naudan osalta tilanne on parempi. EU:n tuotanto kasvoi alkuvuonna 5 prosenttia ja Suomessa kasvu oli samaa luokkaa. Koko vuodelle EU:n tuotannon odotetaan säilyvän edellisvuoden tasolla ja Suomeen lievää tuotannon kasvua. EU:n hintataso on pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja Suomi on seurannut melko tarkasti EU:n keskihintaa. Venäjän vienti on korvautunut viennin kasvulla muihin maihin, erityisesti Hong Kongiin ja Libanoniin, myös Turkki on palannut markkinoille ja sinne viedään pääasisassa eläviä eläimiä. Siipikarjanlihan tuotanto jatkoi kasvuaan EU:ssa, alkuvuonna noin 4 prosentilla. Suomessa broilerintuotanto on lievässä kasvussa, mutta kalkkunan tuotanto on edelleen vaikeuksissa ja vähenee. Tuottajahinnat ovat säilyneet kohtuullisina ja tuottajien katteet ovat pitkän jana keskiarvon yläpuolella. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on korvautunut kasvavalla viennillä Afrikan maihin ja Filippiineille. Yhdysvalloissa hinnat ovat poikkeuksellisen korkealla lintuinfluenssaepidemian vuoksi. Lampaanlihan tuotannon ennustetaan kasvavan lievästi EU:ssa, mutta merkittävä osa kulutuksesta tuodaan, lähinnä Uudesta Seelannista. Suomessa tuotanto on alkuvuonna ollut voimakkaassa kasvussa. Suomessa hintataso on selvästi EU:n hintojen alapuolella. Kananmunien tuotanto on ollut EU:ssa lievässä laskussa ja hinnat ovat kääntyneet nousuun, osin USA:n lintuinfluenssa vaikutuksesta.

22 22(35) Suomessa alkuvuoden tuotanto vastaa edellisvuoden tuotantoa ja loppuvuodelle ennustetaan lievää kasvua. Vahva kotimarkkinakysyntä on pitänyt tuottajahinnat kohtuullisina, noin eurossa kiloa kohti. Pakkaamohinnat ovat nousseet nopeammin ja odotuksissa on myös tuottajahinnan nousu. Viljat Viljojen hinnat ovat kääntyneet aivan viime aikoina sääolosuhteista johtuen nousuun. Yhdysvalloissa on satanut rankasti ja läntisessä Euroopassa ollut kuivaa. Viljojen osalta kotimaan satokausi näyttää vaikealta, kylvöt viivästyivät erittäin sateisen kevään ja alkukesän takia ja kaikkia kylvöjä ei saatu tehdyksi lainkaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on tiedotusasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on keskustellut Venäjän tuontikiellon vaikutuksista markkinoihin useaan otteeseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) kirjallinen menettely , EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ottaen huomioon Venäjän tuontikiellon jatkumisen komissio antaa maatalouden erityiskomiteassa katsauksen maatalousmarkkinoihin ja arvioi markkinoiden kehitystä. Maatalouden erityiskomitea keskustelee asiasta ja samalla alustaa keskustelua maataloustuotteiden markkinoista neuvoston kokousta silmällä pitäen. Puheenjohtajamaa ei ole lähettänyt asiasta vielä asiakirjaa Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh ,

23 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka (35) Asia Maitoala: markkinatilanne, kehitys ja EU:n toimet Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto Puolan valtuuskunnan pyynnöstä Maatalous- ja kalastusneuvosto Tilannekatsaus Horisontaaliasioiden komitea Maatalous- ja kalastusneuvosto Keskustelu maitoalan tulevaisuudesta Maatalous- ja kalastusneuvosto , Suomi katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan mahdollisuuksia on käytettävä täysimääräisesti markkinoiden mahdollisesti häiriintyessä. Erityisesti tuotantoon sidonnaiset tuet ja epäsuotuisten alueiden tuet tulee kohdentaa tehokkaasti ja ylläpitää pitkällä tähtäyksellä. Suomi pitää tärkeänä, että maitomarkkinoita seurataan ja analysoidaan. Erityisesti syrjäiset ja epäsuotuisat alueet kärsivät hinnanlaskusta ensimmäisenä, sillä kiintiöiden poistuminen johtaa tuotannon kasvuun ja sitä kautta todennäköisesti hintatason alentumiseen. Mikäli hintataso muodostuu alhaiseksi, maidontuotannon kannattavuus heikkenee erityisesti epäsuotuisilla alueilla, koska tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin luonnonolosuhteiltaan paremmilla alueilla. Maidon markkinaobservatorio on markkinoiden seurannassa hyödyllinen työkalu, mutta hintatietojen päivittyminen sinne tapahtuu luonnollisesti viiveellä. Tulisi pohtia, miten observatorio voisi paremmin ennustaa tulevaa kehitystä, esimerkiksi keräämällä entistä laajemmin markkinainformaatiota.

24 Neuvostossa maidon markkinatilanteesta on keskusteltu aiemmin komission julkaiseman raportin pohjalta, jossa käsitellään maitomarkkinoiden sopeutumista kiintiöjärjestelmän poistumiseen. Sovittaessa kiintiöiden poistamisesta kiintiöitä lisättiin asteittain yhdellä prosentilla vuodessa. Tuottajat voivat maksaa ylitysmaksun kolmessa erässä kolmen vuoden aikana ilman korkoa. Maitomarkkinoilla tilanne on ollut heikko seurauksena Venäjän asettamasta tuontikiellosta EU:n maataloustuotteille. Venäjä on päättänyt jatkaa tuontikieltoa vastatoimena EU:n jatkamille pakotteille. Kiintiöjärjestelmän poistuttua maidontuotanto on kääntynyt nousuun huhtikuusta 2015 alkaen vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Maitokiintiöjärjestelmän päättyminen 24(35) Alkuvuonna 2014 tilanne maitomarkkinoilla oli vielä hyvä, minkä seurauksena suhteellisen korkeat hinnat ovat kannustaneet tuottajia lisäämään tuotantoa ja useassa jäsenvaltiossa maakohtaiset kiintiöt ylittyivät viimeisellä kiintiökaudella. Komissio on pitänyt nykyisen markkinajärjestelyn mukaisia toimenpiteitä riittävinä kiintiöjärjestelmän päättymisen mahdollisesti aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen ja esitellyt maitomarkkinoiden seurantajärjestelmän (European Milk Market Observatory). Komissio järjesti komissaari Cioloşin aloitteesta maidontuotannon tulevaisuutta kiintiöjärjestelmän jälkeen luotaavan konferenssin. Komissio järjesti konferenssin koska useat tahot, mukaan lukien Euroopan Parlamentti, olivat vaatineet tehokkaampaa hinta- ja tuotantopolitiikkaa helpottamaan sopeutumista markkinoiden vapautumiseen. Komission käsityksen mukaan asteittainen kiintiöiden kasvattaminen, maitopaketin toimenpiteet, CAP reformissa hyväksytyt toimenpiteet ja maailmanmarkkinoiden vahvuus auttavat maitosektoria sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Maitosektorin osalta päätettiin markkinajärjestelyn uudistuksessa Voin interventiomäärä nostettiin tonnista tonniin Voin ja Rasvattoman maitojauheen interventioaikaa jatkettiin kuukaudella ( ; aikaisemmin ) Rasvattoman maidon ja maitojauheen rehukäytön sekä kaseiininvalmistuksen tuet poistettiin Koulumaito-ohjelmaan vaaditaan kansallinen strategia Maidon markkinatilannetta seurataan tarkasti ja komissio ryhtyy toimenpiteisiin, jos kiintiöiden poistumisen jälkeen syntyy markkinahäiriöitä Konferenssissa pitämässään puheessa komissaari nosti esiin vuonna 2012 voimaan tulleen maitopaketin: tuottajaorganisaatiot ja mahdollisuuden pakollisiin sopimuksiin. CAP- reformissa parannettiin mahdollisuutta ohjata tukea alueellisesti, tuotantoon sidotun tuen osuus kasvoi, yleensäkin paremmat mahdollisuudet räätälöidä tukea maidontuottajille paranivat. Samoin voidaan käyttää maaseudun kehittämisohjelmaa maitoalan tukemiseen. Myös kriisinhallintavälineitä vahvistettiin reformissa.