MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA
|
|
- Hilja Seppälä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 P MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA Heikki Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen. Helsinki: WSOY s. ISBN den Helsingin slangi poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi Tukholman tai Pariisin vanhoista slangeista. Ehkä vertailukohtia olisikin ollut kiinnostava hakea vaikkapa Prahasta tai Baltian pääkaupungeista. Toinen juttu on sitten se, että kielten kontaktit urbaaneissa yhteisöissä myös Helsingissä ovat myös nykyään monimuotoisia ja niistä syntyy koko ajan uusia kielimuotoja. Paunosen 1800-luvun lopun Helsingin työläisyhteisöistä piirtämä kuva vertautuu kiinnostavalla tavalla brittiläisen sosiolingvistin Ben Ramptonin (1995) 1990-luvun alun pohjoisenglantilaisen teollisuuskaupungin maahanmuuttajakortteleiden nuorison kielen käytön kuvaukseen. Ramptonin tutkimat, eri etnistä alkuperää edustavat nuoret käyttivät hyvin monitasoisesti ympäristönsä eri kielimuotoja ja sisällyttivät omaan kielelliseen repertuaariinsa eri etnisille ryhmille tyypillisiä ilmauksia. Tästä toisen puhujan (ja toisen etnisen ryhmän) kielelliselle alueelle astumisesta Rampton käyttää nimitystä crossing. Slangin synty ja menestys olisi ehkä kuvattavissa yhdenlaiseksi crossing-ilmiöksi. Ramptonin tutkimien nuorten puheessa kielten vaihtelu on osoitus keskustelun moniäänisyydestä. Yksilötasolla on kyse kielellä ja kielellisillä valinnoilla leikkimisestä ja uusien näkökulmien esiin tuomisesta kielenvaihtelun avulla. Makrotasolla tärkeää on se, että pistäytymiset toisen etnisen ryhmän kielellisellä alueella synnyttävät uutta omaa puhekulttuuria ja uusia kielellisiä ja muita kulttuurisia käytänteitä. Kun Stadin slangin suursanakirjaa luentti Saarikosken J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -romaanin käännöksestä ja Saarikosken käyttämän slangin oikeellisuudesta lienee aikoinaan oltu monta mieltä, mutta ensimmäinen oma lukukokemukseni 1970-luvulla oli, että suomalaisen Siepparin kieli tuntui kuuluvan joillekin toisille ja ilmiselvästi kaukaiseen, tarunhohtoiseen slanginpuhujien aikaan. Se vilisi sanoja, joita en ymmärtänyt ja joiden tarkoitteita en tuntenut. Jos tuolloin, helsinkiläisenä lukiolaisena, olisin saanut käsiini vuoden 2000 tiedekirja -palkinnon voittajan, Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjan, olisi ensivaikutelmani Saarikosken Sieppari-käännöksestä ollut varmasti kovin toisenlainen. Slangi muuttuu nopeasti, kun sen puhujat muuttuvat ja maailma ympärillä muuttuu. Juuri tämä slangille ominainen kerrostuneisuus, muuttuminen ja uudistuminen on Paunosten sanakirjassa dokumentoitu perinpohjaisesti ja kattavasti. Stadin slangi ja sen kerrostumat Paunosten sanakirjan kuvaamana ovat makrotasolla merkki kielten kohtaamisesta, suomen, ruotsin, venäjän ja englannin ainesten sekoittumisesta. Yksilön tasolla on puhuttava kielenkäytön moniäänisyydestä, helsinkiläisen slanginpuhujan kielellisen identiteetin muodostumisesta eri aineksista. Kirjan esipuheesta välittyy kuva Helsingin slangin synnystä monikielisen yhteisön yhteiseksi viestintävälineeksi. Siinä Heikki Paunonen puhuu kielellisten raja-aitojen mataluudesta tai halusta ylittää nämä rajaaidat. Hän korostaa, että kielellisen monimuotoisuutensa (suomi, ruotsi, venäjä) täh- 137 virittäjä 1/2002
2 kee Ramptonin tutkimusten läpi, sanakirjan esipuheessa kuvattu helsinkiläinen puolentoistasadan vuoden takainen kieliyhteisö, urbaanin yhteisön ja sen kielen synty, asettuu osaksi eri puolilla maailmaa eri aikoina käynnissä olevaa suurta päättymätöntä kuvaelmaa maalta- ja maahanmuuttajista, muutoksesta, variaatiosta ja kielikontakteista: se, mikä tapahtui 1800-luvun lopun Helsingissä, tapahtui jo aikaisemmin jossain muualla ja on paraikaa käynnissä taas toisaalla. Samalla herää pohtimaan, millaisia ovat maahanmuuttajien kielten ja suomen kielen kohtaamiset nyky-helsingissä. Tämä ulottuvuus on jäänyt suomen kielen tutkijoilta toistaiseksi kartoittamatta. Paunosten sanakirjassa sanat paikannetaan sekä historiallisesti että maantieteellisesti. Jälkimmäisistä tiedoista paljastuu, että aineisto on koottu etenkin Sörkasta ja Kalliosta, Töölöstä sekä eteläisistä ja läntisistä kaupunginosista yllättävän paljon on sanatietoja mukana myös Pihlajamäestä ja Maunulasta. Vaikka aikaväli ulottuu luvulle, Itä-Helsinki ja sen asukkaiden panos Stadin slangiin jää melko vähälle. Myös kirjan sisäkansien kartat kertovat teoksen ajallisista ja paikallisista painopisteistä: idässä kaupunki loppuu suunnilleen siihen, mistä Itä-Helsinki alkaa. Tätä maantieteellistä ja nykyperspektiivistä myös demografista vinoumaa tasapainottaa kymmenkunta selvästi itähelsinkiläistä lähdettä. Myös se, että keruukilpailujen kohteina ovat olleet oppilaita ympäri Helsinkiä kokoavat oppilaitokset, takaa ensivaikutelmaa laajemman maantieteellisen pohjan. Aineistolähteiden luettelon perusteella saa kuitenkin sen vaikutelman, että Stadin slangia on totuttu tallentamaan nimenomaan Helsingin niemeltä. Sanojen merkityksen ja niiden ajallisen ja maantieteellisen paikannuksen ohella kiinnostava seikka on niiden etymologia. Kirjan esipuheessa käsitellään yleisesti ja esimerkinomaisesti Stadin slangin alkuperää ja sanastokerrostumia, mutta yksittäiset sanat jäävät ilman etymologista selitystä (esipuheessa mainittuja esimerkkejä lukuun ottamatta). Etymologioiden selvittämättä jääminen varmasti surettaa monia lukijoita, mutta samalla on heti todettava, että kyse olisi niin valtavasta urakasta, että jos siihen olisi ryhdytty, sanakirjan valmistumista olisi saatu odottaa vielä pitkään. Slangin tutkimus on jo sinänsä kielen monimuotoisuuden kartoittamista. Yhden kielimuodon sisäisen variaation tarkka kuvaaminen on paras tapa kertoa kielellisen variaation läpitunkevuudesta ja perusluonteisuudesta. Esimerkiksi sananalkuisten konsonanttien ja konsonanttiyhtymien variaation tunnustaminen sana-artikkelien laadinnassa, sijoittamisessa sekä ristikkäiset viittaukset helpottavat ratkaisevasti kiinnostuksen kohteina olevien sanojen löytämistä. Slangin variaation esittäminen on Paunosten sanakirjan suuri ansio. Slangin äännepiirteet tuottavat uudenlaisia kokemuksia tottuneellekin sanakirjojen lukijalle. Yksi niistä on sananalkuisten konsonanttiyhtymien runsaus: kl-, kn- tai kr-alkuisista sanoista ei tunnu tulevan millään loppua, ja esimerkiksi sk-alkuisia sanoja mukana on lähes neljänkymmenen sivun verran (niistä skr-alkuisiakin kymmenisen sivua) ja ts- ja tvs-alkuisia reilut kaksikymmentä sivua. Jopa ju-alkuisia sanoja on kuuden aukeaman verran. (Perussanakirjassa niitä on reilut neljä aukeamallista.) Myös jotkin yksittäiset alkukirjaimet saavat osakseen paljon enemmän hakusanoja kuin yleissuomen sanakirjoissa. Kiinnostavan retken slangin, sen puhujien ja puheenaiheiden maailmaan tarjoaa tutustuminen vaikkapa f-alkuisiin sanoihin. Kirjan esipuhe sisältää selkeän ja monipuolisen kuvauksen Stadin slangin muoto-opillisista piirteistä. Samalla se sijoittaa niistä monet Suomen murteiden kartalle ja 138
3 siis paljastaa niiden»murteellisuuden». Kirjasta aukeaa näkymiä paitsi vanhaan slangiin myös nyky-helsingin puheenparteen. Mukana ovat yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan pronomineiksi vakiintumassa olevat, myös nuorisolle suunnatuista sähköisistä viestimistä tutut meitsi ja teitsi, vaikka vastaavat monikon persoonapronominit (meitsit, teitsit) eivät vielä olekaan päässeet samaan seuraan. Uusimpaan slangiin perehtymättömälle varmaan outo vaikkakin nykyisessä koululaisslangissa yleinen on verbi baittaa kopioida, jäljentää; matkia. Verbi säätää sählätä, möhliä; säheltää puolestaan kertoo slangin tavasta kierrättää kotoperäisiä yleiskielen sanoja. (Viimeksi mainitun merkitys tuntuu koko ajan laajentuvan niin, että se hahmotetaan yleensä puuhailemista ilmaisevaksi verbiksi.) Varhempi, osin jo historiaan jäänyt esimerkki yleiskielen sanojen valjastamisesta osaksi slangia on 1970-luvun adjektiivi mieletön ja intensiteettiadverbi mielettömän. Voimakkaita emootioita nostaa esiin oman sukupolveni helsinkiläisissä aikoinaan niin tuttu mutta nykyään unohduksiin jäänyt verbi ebaa, joka eri merkityksineen ( pilkata jotakuta; uhota, uhkailla, isotella, soittaa suutaan, haastaa riitaa ) paikannetaan kirjassa luvuille. Slangin muuttuminen ja sen kytkökset kulttuurin muutoksiin havainnollistuvat tiiviisti hakusanassa dormari, jonka merkityksiksi ilmoitetaan: 1) kaalikääryle ( ) ja 2) makuusali (1980-luvulta lähtien). Niin kesämökillä työskentelevien tutkijoiden kuin nykyslangia puhuvien nuortenkin arkeen ja vapaa-aikaan kuuluu tietysti läppis eli läppäri ( kannettava tietokone ). Tämä synonyymipari muistuttaa myös slangin produktiivisimmista johtimista, joita kirjan esipuheessa selkeästi esitellään. Vanhaa stadilaista vapaa-ajan kulttuuria edustanee puolestaan raakyglika, jolle annetaan seuraava niukka ja arvoituksellinen selitys:»litistetty pelinappi, jossa kanta kuitenkin on pystyssä.» Kuvattavalle kielimuodolle tyypillisten idiomien esittäminen on kaikkien sanakirjan tekijöiden ongelma. Stadin slangin ydinverbien varaan rakentuvien idiomien kirjo tulee mainiosti esiin näitä verbejä selittävissä artikkeleissa (esimerkiksi antaa, heittää, jättää, mennä, ottaa, stikkaa, tehdä, vetää). Myös kirjan typografiset ratkaisut tukevat näiden verbi-idiomien sarjojen hahmottamista. Stadin slangin suursanakirja tarjoaa erityisen antoisan retken Stadin nimimaailmaan. Teokseen liittyvä kartta sekä sisäkansien kartat (»Stadin kundin kartta» luvuilla ja luvuilla) ohjaavat kiinnostunutta kulkijaa niin kadonneille kuin vieläkin olemassa oleville Helsingin kaduille, toreille ja luonnonpaikoille, eri kaupunginosiin. Mutta myös itse sanakirja-artikkelit ja niihin sisältyvät sadat erisnimet kertovat sekä menneistä että vieläkin vaikuttavista helsinkiläisistä ja toispaikkakuntalaisista, ravintoloista, kahviloista, kouluista, yhdistyksistä. Nimeämisen tarve ja samalla Stadin slangin luonteva taipuisuus näkyy hauskasti vaikkapa hakusanassa Haddari, jota kirjassa ilmoitetaan käytetyn The Beatles-yhtyeen kappaleesta»a Hard Day s Night»! Kirjassa on mukana koko joukko sellaisia sanoja ja sanontoja, jotka selvästi kuuluvat yleiskieleen ja esiintyvätkin samassa merkityksessä myös yleiskielen sanakirjoissa (Nykysuomen sanakirjassa ja varsinkin Perussanakirjassa): aataminaikainen, ahteri, aika (intensiteettiadverbina), ale, EP-levy, herrahissi, heteka, hiha (sanonnoissa kuten palaa hihat), jiiri (-formu, -laatikko), lautaset (lyömäsoittimen nimityksenä), lobbailla, LP, printteri. Tämä on tietysti ollut omiaan lisäämään sanakirjajärkäleen sivumäärää. Turhaa lienee mainita sanalla aasi tarkoitettavan tyhmää ihmistä tai että 139
4 akan yksi merkitys on vanha nainen. Hieman mietityttää myös partikkelin hep (yks kaks kolme hep) mukanaolo slangisanakirjassa. Joskus tuntuu siltä, että yksi, ei välttämättä tietoinen, kriteeri käsillä olevaan kirjaan pääsylle on ollut se, ettei sanaa muualta löytäisi. Tämä näkyy ehkä selvimmin siinä, että niin monia nykypäivän nuorisokulttuuriin kuuluvia ilmauksia on otettu mukaan yleiskielisinä: hip hop, hard core, ekstaasi, tekno (musiikkityylin nimityksenä). Myös joidenkin erisnimien mukanaolo selittynee tästä (General Njassa, Escape). Missä sitten menee yleiskielen, (yleis)- puhekielen ja slangin raja? Niin kuin jo edellä tuli ilmi, rajan yleiskielen ja slangin välillä olisi ehkä voinut vetää hieman toisinkin. Yksittäisten sanojen mukaan ottamisesta voi keskustella sanakirjan arvioinnin yhteydessä pitkään; mitä laajempi teos on kyseessä, sitä pitempään. Tietoisesti on mukaan otettu»vanhaa puhekieltä» ja niin kutsuttua kyökkisuomea. Tuntuu siltä, että tämä osa aineistoa olisi ansainnut oman hakuteoksensa; slangisanojen keskellä kyökkisuomen ilmaukset ovat oudossa seurassa eikä vanhan puhekielen kategoria oikein hahmotu. Sanakirjan johdannossa rajataan pois vankilaslangi ynnä muut ammattislangit. Rajanveto on varmasti ollut vaikeaa. Mukana on selvää ammattisanastoa, kuten sikarinvalmistukseen liittyvä ammattinimike vekkelimaakari, poliisislangin asiakas tai pörssislangin erisnimet Nasse ja Noksu. Slangin ja ammattikielten rajanvetoa voi pohtia toisestakin näkökulmasta. Onko huumeita käyttävien nuorten, huumekauppiaiden ja huumeista puhuvien nuorten kielen sanasto erilaista? Entä huumepoliisien sanasto? Missä menee raja? Tältäkin osin Stadin slangin suursanakirjassa on toimittu järkevästi: olemassa oleva, puhuttua kieltä ja sen eri muotoja koskeva tieto on pyritty saamaan mahdollisimman kattavasti talteen ja kansiin. Selväähän on, että juuri slangisanakirjassa tietyt aihealueet, semanttiset kentät, korostuvat, kuten Heikki Paunonen myös esipuheessaan selkeästi esittää. Sanan merkityksen suhde (aineistosta löytyvän) ilmauksen kontekstuaaliseen tulkintaan lienee leksikografien paljon pohtima ongelma. Näin laajasta teoksesta voi ymmärrettävästi löytää merkityksenselityksiä, jotka nostavat tämän kysymyksen lukijan mieleen. Muutaman kerran tekijät näyttäisivät turhan uskollisesti pistäneen kirjaan merkityksen selityksen sellaisena kuin sen on alkuperäinen informantti tai kerääjä joskus muistiin merkinnyt. Tästä esimerkkeinä mainittakoon hakusanat apina ja hipaisu. Substantiivin apina yhdeksi merkitykseksi on ilmoitettu ruotsalainen. Ainoana esimerkkinä tästä käytöstä on kielenkäyttäjien intertekstuaalista kompetenssia koetteleva lause Kaarle XVI Kustaa on apinain kuningas. Yllättävältä kuulostaa myös tulkinta, jonka mukaan lauseen Käydään nopee tos hipasulla viimeinen sana merkitsisi pankkiautomaattia. Koko ilmaus tietysti motivoituu metonyymisesti, mutta siitä on ainakin tämän esimerkkilauseen perusteella vielä matkaa metonyymiseen tulkintaan, jonka mukaan ilmauksen hipasu merkitys olisi pankkiautomaatti. Esipuheessaan Heikki Paunonen pohtii kielen, murteen ja slangin eroa. Tämä on olennainen ja usein pohdittu kysymys. Mutta missä kulkee Stadin slangin ja Helsingin puhekielen ero? Onko näillä käsitteillä enää eroa, jos slangi käsitetään kerroksittaiseksi ja alati kehittyväksi? Niin kuin Paunonen osoittaa, ero on selvä, jos slangi paikannetaan vuosisadan alkuun, sellaiseksi kuin se on Tannerin, Turtiaisen tai Malmstenin tuotannossa. Tuon ajan slangi oli sanastoltaan ruotsinvoittoista, ja sen käyttäjäkunta oli rajallinen. Selvät rajat slangin käsitteelle on helppo piirtää vielä, jos jäädään 1950-luvul- 140
5 le, vaikka siis suomen kielen osuus toisen maailmansodan jälkeen on koko ajan kasvanut. Nykyslangin ja»helsingin puhekielen» välinen rajanveto onkin jo lähes mahdotonta ja myös turhaa eikä slanginpuhujien joukkoa voi enää täsmällisesti määritellä sen paremmin iän, sosiaalisen aseman saati asuinpaikan mukaan. Paraikaa Helsingin slangia syntyy sekä puheessa että kirjoituksessa ja niiden koko ajan muuttuvassa välimaastossa. Alun perin slangi on kuitenkin ollut puhetta, ei kirjoitusta. Tästä johtunevat kirjoissa ja lehdissä julkaistua slangia koskevat slanginharrastajien kiistat. (Yhtä vaikeata on tehdä ja puolustaa päätöksiä savoa tai Turun murretta puhuvien Ankkalinnan asukkaiden puhekuplien sisällöstä.) Paunosten sanakirjassa puheen ja kirjoituksen suhteen ongelmallisuus nousee esiin muun muassa silloin, kun kirjoitusasun perusteella pitäisi päätellä joidenkin (uudempien englannista lainattujen) sanojen ääntäminen. Esipuheessa ilmoitetaan:»koska slangi on nimenomaan puhuttua kieltä, myös hakusanat ovat periaatteessa ääntämisen mukaisessa asussa. Näin esimerkiksi englantilaisperäiset slangisanat löytyvät yleensä ääntöasun mukaan. Tätä periaatetta ei kuitenkaan ole noudatettu kaikkein uusimpien englantilaisperäisten lainasanojen merkinnässä.» (s. 10). Tämä ratkaisu on kiinnostava siinä mielessä, että ikään kuin oletetaan lukijan olevan kaksikielisen ja oivaltavan tuoreiden lainojen ääntämyksen englannintaitonsa varassa. Ongelmallisia tulkittavia kirjan lukijalle ovat etenkin c-kirjaimella alkavat tai c:n sisältävät sanat: capsit ([käpsit] vai [kapsit]), chattailla, cena, ceva. Toisaalta suomen yleiskielen mukainen ääntämys on turhaan annettu esimerkiksi hakusanan CP [seepee] yhteydessä. Satunnaisesti ääntöasu on toki otettu puheeksi, kuten hakusanassa patchi. Oikean ääntämyksen ratkaiseminen on tietysti ollut vaikeaa silloin, kun sanatieto perustuu ainoastaan kirjoitettuun lähteeseen. (Tästä käyttäjälle suunnatuissa ohjeissa huomautetaankin.) Edellä selostettu ongelma on osaksi seurausta Stadin slangin suursanakirjan aineiston kirjavuudesta. Mukana ei ole vain slanginkerääjien kirjallisia muistiinpanoja vaan kaunokirjallisuutta, runoja, laulutekstejä, uudemmasta slangista jopa lehtijuttuja ja sanomalehtien otsikoita. Tämä kirjava aineisto on kuitenkin samalla todenmukainen: slangiin törmää arkikeskustelujen ohella myös painetussa sanassa ja uusissa ja perinteisemmissä sähköisissä viestimissä. Slangin esiintymisalan tai reviirin laajuutta ja eri viestimien vaikutusta slangin kokonaiskuvaan ja sanakirjantekijän työhön olisi ehkä voinut pohtia myös teoksen esipuheessa. Siihen kyllä sisältyy katsaus slangin käyttöön kaunokirjallisuudessa, mutta esimerkiksi slangipuheen kirjallisen esittämisen käytänteitä ei siinä käsitellä. Kelpaako slangisanakirjaan kaikki slangina präntätty? Erityyppisten aineistojen arviointia voi tietysti pitää slangin puhujien ja slangiksi kirjoittavien (eettisesti arveluttavana) arvottamisena, mutta kielentutkimuksen näkökulmasta erityyppisten aineistojen annin pohtiminen olisi saattanut olla paikallaan. Toisaalta lukija voi toki helposti itse arvioida esimerkkien arvoa ja edustavuutta. Stadin slangin suursanakirjan lähdeluettelo on lähes viisikymmensivuinen ja kunkin sana-artikkelin ja esimerkin lähteet on dokumentoitu selkeästi, tarkasti ja johdonmukaisesti. Stadin slangin suursanakirjan diakroninen ote slangiin (joka monesta murre- ja slangikäsikirjasta tyystin puuttuu) osoittaa tarpeettomaksi kiistat yksittäisten sanojen kirjoitusasuista. Se myös suo Stadin slangille sen ansaitseman aseman tuhansien ja taas tuhansien ihmisten omana kielenä, jolla on historia. Tässä mielessä Paunosten sana- 141
6 kirja vertautuukin Vanhan kirjasuomen sanakirjaan: kun tuleva 2070-luvun lukiolainen joskus saa sen käsiinsä, hän saa paitsi selityksen, myös paikannuksen vanhoista slangidokumenteista tai kaunokirjallisista teoksista löytämilleen oudoille sanoille. Vähemmän kuvitteellinen käyttäjäkunta ovat kääntäjät, jotka voivat niin halutessaan luotettavasti kääntää Paunosten sanakirjan avulla esimerkiksi luvun tukholmalais- tai berliiniläisslangin ilmaukset saman ajan Stadin kielelle. Stadin slangin suursanakirjan sanaartikkelien runsaiden esimerkkien ansiosta eri aikojen slangin puhujat saavat itse äänensä kuuluviin. Sanakirjan lukijalle tarjotaan tietoa slangisanojen merkityksestä ja muodosta mutta myös siitä, minkä aikakauden kielestä ja millaisten ihmisten puheesta on kysymys. Sekä aineiston laajuus että tuntuma slangin historiaan tekevät teoksesta lajissaan poikkeuksellisen. Selvää on, että nykyhelsinkiläisen perspektiivistä sukellus oman kielen juuriin on vaikuttava kokemus. Samalla voi sekä stadilaisena että suomen kielen tutkijana iloita siitä, että tämä muiden suomalaisten (kielentutkijoidenkin) monesti väheksymä kielimuoto on vihdoin saanut laajan ja syvällisen kuvauksen. Paras lukuohje (tämänkin) kirjan varalle on lyhyt ja yksinkertainen:»kelaa sitä!» JYRKI KALLIOKOSKI Sähköposti: LÄHDE RAMPTON, BEN 1995: Crossing. Language and ethnicity among adolescents. London: Longman. OPISKELIJAT NIMISTÖNTUTKIJOINA Johanna Komppa, Kaija Mallat & Toni Suutari (toim.) Nimien vuoksi. Kielen opissa 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos s. ISBN N imistöntutkimus on pitkään ollut yksi suomen kielen maistereiksi valmistuvien suosikkialoista. Näin on ollut varsinkin Helsingin yliopistossa, jossa Eero Kiviniemen hoitaessa nimistöntutkimuksen professorin virkaa vuosina valmistui vuodessa keskimäärin kuusi hyvätasoista pro gradu -opinnäytettä onomastiikan alalta (Kiviniemi 1999: 255). Vaikka virka ehti olla muutaman vuoden vailla hoitajaa, on opiskelijoiden innostukseen onneksi voitu vastata antamalla opetusta ja ohjausta. Pro graduja ja pienempiä nimistöaiheisia töitä valmistuu vuosittain yhä lukuisia. Useimmat ovat laadultaan mallikkaita, osa vielä tavoitteiltaan ja näkökulmiltaan raikkaita ja innovatiivisia. Opiskelijoiden nimistötöiden hyvästä laadusta ja laaja-alaisuudesta on kelpo osoituksena Nimien vuoksi -kirja. Se on ilmestynyt osana Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisusarjaa Kielen opissa, jossa julkaistaan opiskelijoiden tekemiä pienimuotoisia tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat artikkelinsa oman tutkimustyönsä pohjalta mutta myös toimittavat kirjan. Voi vain kuvitella, kuinka hyödyllistä ja opettavaista tällainen kokemus opiskelijalle on. Nimien vuoksi on mainio teos. Kokonaisuus on monin tavoin edustava ja monipuolinen jopa niin, että kirjassa ikään kuin näyttäytyy tämän hetken suomenkielinen nimistöntutkimus pähkinänkuoressaan. Kirjan kahdeksan artikkelia osoittavat, mitä nyt virittäjä 1/
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
LisätiedotSuomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotKoulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski
Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotSuomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat
Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotEsko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja
Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotLataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka. Lataa
Lataa Suomen lintujen nimet - Jukka Hintikka Lataa Kirjailija: Jukka Hintikka ISBN: 9789525688092 Sivumäärä: 244 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.48 Mb Suomen lintujen nimet - merkitys ja alkuperä on
LisätiedotKielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
LisätiedotKORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%
LisätiedotMonikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotLataa Lääketieteen termit 1-2. Lataa
Lataa Lääketieteen termit 1-2 Lataa ISBN: 9789516562950 Sivumäärä: 1684 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.39 Mb Lääketieteen termit on lääketieteen suomen kielen korvaamaton perusteos, selittävä
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotAsiakaspalvelun ymmärrettävyys. Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa Ulla Tiililä
Asiakaspalvelun ymmärrettävyys Sanasto ja kieli julkisissa palveluissa 12.3.2019 Ulla Tiililä Näkökulmia sanastoon Termistyminen: tarvitaanko? Sanat teksteissä ja teksteistä Selkeys Vakiintuneisuus Läpinäkyvyys
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
LisätiedotLausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotMikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2
Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotLIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO
277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.
LisätiedotVastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?
Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy
LisätiedotEtnopolitiikkaa Ruijassa
Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotDialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta
Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotSelkokieltä S2-oppijan näkökulmasta. Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät,
Selkokieltä S2-oppijan näkökulmasta Sonja Dahlgren/HY Kielitieteenpäivät, 8.5.2018 sonja.dahlgren@helsinki.fi Tutkimuksen lähtökohdat Tutkin S2-oppijoiden selkokielen käyttöä 2010 HY Palmenian ALPOhankkeessa:
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotPauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.
Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotLataa Kosmoksen siruja - Esko Valtaoja. Lataa
Lataa Kosmoksen siruja - Esko Valtaoja Lataa Kirjailija: Esko Valtaoja ISBN: 9789525329872 Sivumäärä: 335 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 27.15 Mb Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on noussut
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotAhmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa
Ahmed, välkkä ja kielimuuri Kielen käyttö koulutuksessa Viivi Heikura viivi.heikura@stadinao.fi Tulityöseminaari Jyväskylä 8.9.2016 Stadin aikuisopiston toiminta Ammatillinen aikuiskoulutus Orientoiva
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
Lisätiedotosakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi
Lisätiedot2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119
2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotTeini-taulusto Kuvat lausetasoinen
Teini-taulusto Kuvat lausetasoinen Teini-taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotSTADIN SLANGI LAILLISTUU
STADIN SLANGI LAILLISTUU Jura (Yuriy) Zub Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos kandidaatintutkielma toukokuu 2008 1. JOHDANTO... 1 1.1. Kieli ja sen eri tasot... 1 1.2.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMaastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla
Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,
LisätiedotKielineuvoston suomen kielen neuvonta
Kielineuvoston suomen kielen neuvonta Kielineuvoston kieliseminaari Tukholma 28.3.2019 Tarja Larsson ja Henna Leskelä Kielineuvoston suomen kielen neuvonnan kartoitus kartoitusvuodet 2007, 2010 ja 2017
LisätiedotLataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Lataa
Lataa Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa Lataa ISBN: 9789515805256 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.19 Mb Tästä suositun teoksen uudistetusta laitoksesta lukija
LisätiedotJos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään
Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotSuunnittele ja toteuta lukuhetki!
Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa
LisätiedotSuomen Rakennusinsinöörien Liiton lausunto akustisen suunnittelun tehtäväluettelon uudistuksesta
SAATE 11.11.2011 Sivu 1 (1) Vastaanottaja: juho.kess@rakli.fi Viite: Lausuntopyyntönne 17.10.2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liiton lausunto akustisen suunnittelun tehtäväluettelon uudistuksesta Kiitämme
LisätiedotHesa, Stadi, Sörkka ja Ogeli ovat slanginimiä. Hesa, Stadi ja muita slanginimiä kaupallisessa käytössä. Suomen kieli NIMISTÖNTUTKIMUSTA.
Suomen kieli NIMISTÖNTUTKIMUSTA Terhi Ainiala Hesa, Stadi ja muita slanginimiä kaupallisessa käytössä Hesa, Stadi, Sörkka ja Ogeli ovat slanginimiä. Kaikki slanginimet ovat epävirallisia nimiä ja kuuluvat
LisätiedotSanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?
Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo
LisätiedotValttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.
Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotKIELIKarhu harjoituskirja
KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotMillaista tietoa tiedottaja tarvitsee? Ja mistä tieto löytyy?
Millaista tietoa tiedottaja tarvitsee? Ja mistä tieto löytyy? Ulla Jauhiainen, tiedottaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen MTT MTT on Suomen johtava maatalousja elintarviketutkimusta
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotSelkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?
Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.
Lisätiedot