MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA"

Transkriptio

1 P MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA Heikki Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen. Helsinki: WSOY s. ISBN den Helsingin slangi poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi Tukholman tai Pariisin vanhoista slangeista. Ehkä vertailukohtia olisikin ollut kiinnostava hakea vaikkapa Prahasta tai Baltian pääkaupungeista. Toinen juttu on sitten se, että kielten kontaktit urbaaneissa yhteisöissä myös Helsingissä ovat myös nykyään monimuotoisia ja niistä syntyy koko ajan uusia kielimuotoja. Paunosen 1800-luvun lopun Helsingin työläisyhteisöistä piirtämä kuva vertautuu kiinnostavalla tavalla brittiläisen sosiolingvistin Ben Ramptonin (1995) 1990-luvun alun pohjoisenglantilaisen teollisuuskaupungin maahanmuuttajakortteleiden nuorison kielen käytön kuvaukseen. Ramptonin tutkimat, eri etnistä alkuperää edustavat nuoret käyttivät hyvin monitasoisesti ympäristönsä eri kielimuotoja ja sisällyttivät omaan kielelliseen repertuaariinsa eri etnisille ryhmille tyypillisiä ilmauksia. Tästä toisen puhujan (ja toisen etnisen ryhmän) kielelliselle alueelle astumisesta Rampton käyttää nimitystä crossing. Slangin synty ja menestys olisi ehkä kuvattavissa yhdenlaiseksi crossing-ilmiöksi. Ramptonin tutkimien nuorten puheessa kielten vaihtelu on osoitus keskustelun moniäänisyydestä. Yksilötasolla on kyse kielellä ja kielellisillä valinnoilla leikkimisestä ja uusien näkökulmien esiin tuomisesta kielenvaihtelun avulla. Makrotasolla tärkeää on se, että pistäytymiset toisen etnisen ryhmän kielellisellä alueella synnyttävät uutta omaa puhekulttuuria ja uusia kielellisiä ja muita kulttuurisia käytänteitä. Kun Stadin slangin suursanakirjaa luentti Saarikosken J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -romaanin käännöksestä ja Saarikosken käyttämän slangin oikeellisuudesta lienee aikoinaan oltu monta mieltä, mutta ensimmäinen oma lukukokemukseni 1970-luvulla oli, että suomalaisen Siepparin kieli tuntui kuuluvan joillekin toisille ja ilmiselvästi kaukaiseen, tarunhohtoiseen slanginpuhujien aikaan. Se vilisi sanoja, joita en ymmärtänyt ja joiden tarkoitteita en tuntenut. Jos tuolloin, helsinkiläisenä lukiolaisena, olisin saanut käsiini vuoden 2000 tiedekirja -palkinnon voittajan, Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjan, olisi ensivaikutelmani Saarikosken Sieppari-käännöksestä ollut varmasti kovin toisenlainen. Slangi muuttuu nopeasti, kun sen puhujat muuttuvat ja maailma ympärillä muuttuu. Juuri tämä slangille ominainen kerrostuneisuus, muuttuminen ja uudistuminen on Paunosten sanakirjassa dokumentoitu perinpohjaisesti ja kattavasti. Stadin slangi ja sen kerrostumat Paunosten sanakirjan kuvaamana ovat makrotasolla merkki kielten kohtaamisesta, suomen, ruotsin, venäjän ja englannin ainesten sekoittumisesta. Yksilön tasolla on puhuttava kielenkäytön moniäänisyydestä, helsinkiläisen slanginpuhujan kielellisen identiteetin muodostumisesta eri aineksista. Kirjan esipuheesta välittyy kuva Helsingin slangin synnystä monikielisen yhteisön yhteiseksi viestintävälineeksi. Siinä Heikki Paunonen puhuu kielellisten raja-aitojen mataluudesta tai halusta ylittää nämä rajaaidat. Hän korostaa, että kielellisen monimuotoisuutensa (suomi, ruotsi, venäjä) täh- 137 virittäjä 1/2002

2 kee Ramptonin tutkimusten läpi, sanakirjan esipuheessa kuvattu helsinkiläinen puolentoistasadan vuoden takainen kieliyhteisö, urbaanin yhteisön ja sen kielen synty, asettuu osaksi eri puolilla maailmaa eri aikoina käynnissä olevaa suurta päättymätöntä kuvaelmaa maalta- ja maahanmuuttajista, muutoksesta, variaatiosta ja kielikontakteista: se, mikä tapahtui 1800-luvun lopun Helsingissä, tapahtui jo aikaisemmin jossain muualla ja on paraikaa käynnissä taas toisaalla. Samalla herää pohtimaan, millaisia ovat maahanmuuttajien kielten ja suomen kielen kohtaamiset nyky-helsingissä. Tämä ulottuvuus on jäänyt suomen kielen tutkijoilta toistaiseksi kartoittamatta. Paunosten sanakirjassa sanat paikannetaan sekä historiallisesti että maantieteellisesti. Jälkimmäisistä tiedoista paljastuu, että aineisto on koottu etenkin Sörkasta ja Kalliosta, Töölöstä sekä eteläisistä ja läntisistä kaupunginosista yllättävän paljon on sanatietoja mukana myös Pihlajamäestä ja Maunulasta. Vaikka aikaväli ulottuu luvulle, Itä-Helsinki ja sen asukkaiden panos Stadin slangiin jää melko vähälle. Myös kirjan sisäkansien kartat kertovat teoksen ajallisista ja paikallisista painopisteistä: idässä kaupunki loppuu suunnilleen siihen, mistä Itä-Helsinki alkaa. Tätä maantieteellistä ja nykyperspektiivistä myös demografista vinoumaa tasapainottaa kymmenkunta selvästi itähelsinkiläistä lähdettä. Myös se, että keruukilpailujen kohteina ovat olleet oppilaita ympäri Helsinkiä kokoavat oppilaitokset, takaa ensivaikutelmaa laajemman maantieteellisen pohjan. Aineistolähteiden luettelon perusteella saa kuitenkin sen vaikutelman, että Stadin slangia on totuttu tallentamaan nimenomaan Helsingin niemeltä. Sanojen merkityksen ja niiden ajallisen ja maantieteellisen paikannuksen ohella kiinnostava seikka on niiden etymologia. Kirjan esipuheessa käsitellään yleisesti ja esimerkinomaisesti Stadin slangin alkuperää ja sanastokerrostumia, mutta yksittäiset sanat jäävät ilman etymologista selitystä (esipuheessa mainittuja esimerkkejä lukuun ottamatta). Etymologioiden selvittämättä jääminen varmasti surettaa monia lukijoita, mutta samalla on heti todettava, että kyse olisi niin valtavasta urakasta, että jos siihen olisi ryhdytty, sanakirjan valmistumista olisi saatu odottaa vielä pitkään. Slangin tutkimus on jo sinänsä kielen monimuotoisuuden kartoittamista. Yhden kielimuodon sisäisen variaation tarkka kuvaaminen on paras tapa kertoa kielellisen variaation läpitunkevuudesta ja perusluonteisuudesta. Esimerkiksi sananalkuisten konsonanttien ja konsonanttiyhtymien variaation tunnustaminen sana-artikkelien laadinnassa, sijoittamisessa sekä ristikkäiset viittaukset helpottavat ratkaisevasti kiinnostuksen kohteina olevien sanojen löytämistä. Slangin variaation esittäminen on Paunosten sanakirjan suuri ansio. Slangin äännepiirteet tuottavat uudenlaisia kokemuksia tottuneellekin sanakirjojen lukijalle. Yksi niistä on sananalkuisten konsonanttiyhtymien runsaus: kl-, kn- tai kr-alkuisista sanoista ei tunnu tulevan millään loppua, ja esimerkiksi sk-alkuisia sanoja mukana on lähes neljänkymmenen sivun verran (niistä skr-alkuisiakin kymmenisen sivua) ja ts- ja tvs-alkuisia reilut kaksikymmentä sivua. Jopa ju-alkuisia sanoja on kuuden aukeaman verran. (Perussanakirjassa niitä on reilut neljä aukeamallista.) Myös jotkin yksittäiset alkukirjaimet saavat osakseen paljon enemmän hakusanoja kuin yleissuomen sanakirjoissa. Kiinnostavan retken slangin, sen puhujien ja puheenaiheiden maailmaan tarjoaa tutustuminen vaikkapa f-alkuisiin sanoihin. Kirjan esipuhe sisältää selkeän ja monipuolisen kuvauksen Stadin slangin muoto-opillisista piirteistä. Samalla se sijoittaa niistä monet Suomen murteiden kartalle ja 138

3 siis paljastaa niiden»murteellisuuden». Kirjasta aukeaa näkymiä paitsi vanhaan slangiin myös nyky-helsingin puheenparteen. Mukana ovat yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan pronomineiksi vakiintumassa olevat, myös nuorisolle suunnatuista sähköisistä viestimistä tutut meitsi ja teitsi, vaikka vastaavat monikon persoonapronominit (meitsit, teitsit) eivät vielä olekaan päässeet samaan seuraan. Uusimpaan slangiin perehtymättömälle varmaan outo vaikkakin nykyisessä koululaisslangissa yleinen on verbi baittaa kopioida, jäljentää; matkia. Verbi säätää sählätä, möhliä; säheltää puolestaan kertoo slangin tavasta kierrättää kotoperäisiä yleiskielen sanoja. (Viimeksi mainitun merkitys tuntuu koko ajan laajentuvan niin, että se hahmotetaan yleensä puuhailemista ilmaisevaksi verbiksi.) Varhempi, osin jo historiaan jäänyt esimerkki yleiskielen sanojen valjastamisesta osaksi slangia on 1970-luvun adjektiivi mieletön ja intensiteettiadverbi mielettömän. Voimakkaita emootioita nostaa esiin oman sukupolveni helsinkiläisissä aikoinaan niin tuttu mutta nykyään unohduksiin jäänyt verbi ebaa, joka eri merkityksineen ( pilkata jotakuta; uhota, uhkailla, isotella, soittaa suutaan, haastaa riitaa ) paikannetaan kirjassa luvuille. Slangin muuttuminen ja sen kytkökset kulttuurin muutoksiin havainnollistuvat tiiviisti hakusanassa dormari, jonka merkityksiksi ilmoitetaan: 1) kaalikääryle ( ) ja 2) makuusali (1980-luvulta lähtien). Niin kesämökillä työskentelevien tutkijoiden kuin nykyslangia puhuvien nuortenkin arkeen ja vapaa-aikaan kuuluu tietysti läppis eli läppäri ( kannettava tietokone ). Tämä synonyymipari muistuttaa myös slangin produktiivisimmista johtimista, joita kirjan esipuheessa selkeästi esitellään. Vanhaa stadilaista vapaa-ajan kulttuuria edustanee puolestaan raakyglika, jolle annetaan seuraava niukka ja arvoituksellinen selitys:»litistetty pelinappi, jossa kanta kuitenkin on pystyssä.» Kuvattavalle kielimuodolle tyypillisten idiomien esittäminen on kaikkien sanakirjan tekijöiden ongelma. Stadin slangin ydinverbien varaan rakentuvien idiomien kirjo tulee mainiosti esiin näitä verbejä selittävissä artikkeleissa (esimerkiksi antaa, heittää, jättää, mennä, ottaa, stikkaa, tehdä, vetää). Myös kirjan typografiset ratkaisut tukevat näiden verbi-idiomien sarjojen hahmottamista. Stadin slangin suursanakirja tarjoaa erityisen antoisan retken Stadin nimimaailmaan. Teokseen liittyvä kartta sekä sisäkansien kartat (»Stadin kundin kartta» luvuilla ja luvuilla) ohjaavat kiinnostunutta kulkijaa niin kadonneille kuin vieläkin olemassa oleville Helsingin kaduille, toreille ja luonnonpaikoille, eri kaupunginosiin. Mutta myös itse sanakirja-artikkelit ja niihin sisältyvät sadat erisnimet kertovat sekä menneistä että vieläkin vaikuttavista helsinkiläisistä ja toispaikkakuntalaisista, ravintoloista, kahviloista, kouluista, yhdistyksistä. Nimeämisen tarve ja samalla Stadin slangin luonteva taipuisuus näkyy hauskasti vaikkapa hakusanassa Haddari, jota kirjassa ilmoitetaan käytetyn The Beatles-yhtyeen kappaleesta»a Hard Day s Night»! Kirjassa on mukana koko joukko sellaisia sanoja ja sanontoja, jotka selvästi kuuluvat yleiskieleen ja esiintyvätkin samassa merkityksessä myös yleiskielen sanakirjoissa (Nykysuomen sanakirjassa ja varsinkin Perussanakirjassa): aataminaikainen, ahteri, aika (intensiteettiadverbina), ale, EP-levy, herrahissi, heteka, hiha (sanonnoissa kuten palaa hihat), jiiri (-formu, -laatikko), lautaset (lyömäsoittimen nimityksenä), lobbailla, LP, printteri. Tämä on tietysti ollut omiaan lisäämään sanakirjajärkäleen sivumäärää. Turhaa lienee mainita sanalla aasi tarkoitettavan tyhmää ihmistä tai että 139

4 akan yksi merkitys on vanha nainen. Hieman mietityttää myös partikkelin hep (yks kaks kolme hep) mukanaolo slangisanakirjassa. Joskus tuntuu siltä, että yksi, ei välttämättä tietoinen, kriteeri käsillä olevaan kirjaan pääsylle on ollut se, ettei sanaa muualta löytäisi. Tämä näkyy ehkä selvimmin siinä, että niin monia nykypäivän nuorisokulttuuriin kuuluvia ilmauksia on otettu mukaan yleiskielisinä: hip hop, hard core, ekstaasi, tekno (musiikkityylin nimityksenä). Myös joidenkin erisnimien mukanaolo selittynee tästä (General Njassa, Escape). Missä sitten menee yleiskielen, (yleis)- puhekielen ja slangin raja? Niin kuin jo edellä tuli ilmi, rajan yleiskielen ja slangin välillä olisi ehkä voinut vetää hieman toisinkin. Yksittäisten sanojen mukaan ottamisesta voi keskustella sanakirjan arvioinnin yhteydessä pitkään; mitä laajempi teos on kyseessä, sitä pitempään. Tietoisesti on mukaan otettu»vanhaa puhekieltä» ja niin kutsuttua kyökkisuomea. Tuntuu siltä, että tämä osa aineistoa olisi ansainnut oman hakuteoksensa; slangisanojen keskellä kyökkisuomen ilmaukset ovat oudossa seurassa eikä vanhan puhekielen kategoria oikein hahmotu. Sanakirjan johdannossa rajataan pois vankilaslangi ynnä muut ammattislangit. Rajanveto on varmasti ollut vaikeaa. Mukana on selvää ammattisanastoa, kuten sikarinvalmistukseen liittyvä ammattinimike vekkelimaakari, poliisislangin asiakas tai pörssislangin erisnimet Nasse ja Noksu. Slangin ja ammattikielten rajanvetoa voi pohtia toisestakin näkökulmasta. Onko huumeita käyttävien nuorten, huumekauppiaiden ja huumeista puhuvien nuorten kielen sanasto erilaista? Entä huumepoliisien sanasto? Missä menee raja? Tältäkin osin Stadin slangin suursanakirjassa on toimittu järkevästi: olemassa oleva, puhuttua kieltä ja sen eri muotoja koskeva tieto on pyritty saamaan mahdollisimman kattavasti talteen ja kansiin. Selväähän on, että juuri slangisanakirjassa tietyt aihealueet, semanttiset kentät, korostuvat, kuten Heikki Paunonen myös esipuheessaan selkeästi esittää. Sanan merkityksen suhde (aineistosta löytyvän) ilmauksen kontekstuaaliseen tulkintaan lienee leksikografien paljon pohtima ongelma. Näin laajasta teoksesta voi ymmärrettävästi löytää merkityksenselityksiä, jotka nostavat tämän kysymyksen lukijan mieleen. Muutaman kerran tekijät näyttäisivät turhan uskollisesti pistäneen kirjaan merkityksen selityksen sellaisena kuin sen on alkuperäinen informantti tai kerääjä joskus muistiin merkinnyt. Tästä esimerkkeinä mainittakoon hakusanat apina ja hipaisu. Substantiivin apina yhdeksi merkitykseksi on ilmoitettu ruotsalainen. Ainoana esimerkkinä tästä käytöstä on kielenkäyttäjien intertekstuaalista kompetenssia koetteleva lause Kaarle XVI Kustaa on apinain kuningas. Yllättävältä kuulostaa myös tulkinta, jonka mukaan lauseen Käydään nopee tos hipasulla viimeinen sana merkitsisi pankkiautomaattia. Koko ilmaus tietysti motivoituu metonyymisesti, mutta siitä on ainakin tämän esimerkkilauseen perusteella vielä matkaa metonyymiseen tulkintaan, jonka mukaan ilmauksen hipasu merkitys olisi pankkiautomaatti. Esipuheessaan Heikki Paunonen pohtii kielen, murteen ja slangin eroa. Tämä on olennainen ja usein pohdittu kysymys. Mutta missä kulkee Stadin slangin ja Helsingin puhekielen ero? Onko näillä käsitteillä enää eroa, jos slangi käsitetään kerroksittaiseksi ja alati kehittyväksi? Niin kuin Paunonen osoittaa, ero on selvä, jos slangi paikannetaan vuosisadan alkuun, sellaiseksi kuin se on Tannerin, Turtiaisen tai Malmstenin tuotannossa. Tuon ajan slangi oli sanastoltaan ruotsinvoittoista, ja sen käyttäjäkunta oli rajallinen. Selvät rajat slangin käsitteelle on helppo piirtää vielä, jos jäädään 1950-luvul- 140

5 le, vaikka siis suomen kielen osuus toisen maailmansodan jälkeen on koko ajan kasvanut. Nykyslangin ja»helsingin puhekielen» välinen rajanveto onkin jo lähes mahdotonta ja myös turhaa eikä slanginpuhujien joukkoa voi enää täsmällisesti määritellä sen paremmin iän, sosiaalisen aseman saati asuinpaikan mukaan. Paraikaa Helsingin slangia syntyy sekä puheessa että kirjoituksessa ja niiden koko ajan muuttuvassa välimaastossa. Alun perin slangi on kuitenkin ollut puhetta, ei kirjoitusta. Tästä johtunevat kirjoissa ja lehdissä julkaistua slangia koskevat slanginharrastajien kiistat. (Yhtä vaikeata on tehdä ja puolustaa päätöksiä savoa tai Turun murretta puhuvien Ankkalinnan asukkaiden puhekuplien sisällöstä.) Paunosten sanakirjassa puheen ja kirjoituksen suhteen ongelmallisuus nousee esiin muun muassa silloin, kun kirjoitusasun perusteella pitäisi päätellä joidenkin (uudempien englannista lainattujen) sanojen ääntäminen. Esipuheessa ilmoitetaan:»koska slangi on nimenomaan puhuttua kieltä, myös hakusanat ovat periaatteessa ääntämisen mukaisessa asussa. Näin esimerkiksi englantilaisperäiset slangisanat löytyvät yleensä ääntöasun mukaan. Tätä periaatetta ei kuitenkaan ole noudatettu kaikkein uusimpien englantilaisperäisten lainasanojen merkinnässä.» (s. 10). Tämä ratkaisu on kiinnostava siinä mielessä, että ikään kuin oletetaan lukijan olevan kaksikielisen ja oivaltavan tuoreiden lainojen ääntämyksen englannintaitonsa varassa. Ongelmallisia tulkittavia kirjan lukijalle ovat etenkin c-kirjaimella alkavat tai c:n sisältävät sanat: capsit ([käpsit] vai [kapsit]), chattailla, cena, ceva. Toisaalta suomen yleiskielen mukainen ääntämys on turhaan annettu esimerkiksi hakusanan CP [seepee] yhteydessä. Satunnaisesti ääntöasu on toki otettu puheeksi, kuten hakusanassa patchi. Oikean ääntämyksen ratkaiseminen on tietysti ollut vaikeaa silloin, kun sanatieto perustuu ainoastaan kirjoitettuun lähteeseen. (Tästä käyttäjälle suunnatuissa ohjeissa huomautetaankin.) Edellä selostettu ongelma on osaksi seurausta Stadin slangin suursanakirjan aineiston kirjavuudesta. Mukana ei ole vain slanginkerääjien kirjallisia muistiinpanoja vaan kaunokirjallisuutta, runoja, laulutekstejä, uudemmasta slangista jopa lehtijuttuja ja sanomalehtien otsikoita. Tämä kirjava aineisto on kuitenkin samalla todenmukainen: slangiin törmää arkikeskustelujen ohella myös painetussa sanassa ja uusissa ja perinteisemmissä sähköisissä viestimissä. Slangin esiintymisalan tai reviirin laajuutta ja eri viestimien vaikutusta slangin kokonaiskuvaan ja sanakirjantekijän työhön olisi ehkä voinut pohtia myös teoksen esipuheessa. Siihen kyllä sisältyy katsaus slangin käyttöön kaunokirjallisuudessa, mutta esimerkiksi slangipuheen kirjallisen esittämisen käytänteitä ei siinä käsitellä. Kelpaako slangisanakirjaan kaikki slangina präntätty? Erityyppisten aineistojen arviointia voi tietysti pitää slangin puhujien ja slangiksi kirjoittavien (eettisesti arveluttavana) arvottamisena, mutta kielentutkimuksen näkökulmasta erityyppisten aineistojen annin pohtiminen olisi saattanut olla paikallaan. Toisaalta lukija voi toki helposti itse arvioida esimerkkien arvoa ja edustavuutta. Stadin slangin suursanakirjan lähdeluettelo on lähes viisikymmensivuinen ja kunkin sana-artikkelin ja esimerkin lähteet on dokumentoitu selkeästi, tarkasti ja johdonmukaisesti. Stadin slangin suursanakirjan diakroninen ote slangiin (joka monesta murre- ja slangikäsikirjasta tyystin puuttuu) osoittaa tarpeettomaksi kiistat yksittäisten sanojen kirjoitusasuista. Se myös suo Stadin slangille sen ansaitseman aseman tuhansien ja taas tuhansien ihmisten omana kielenä, jolla on historia. Tässä mielessä Paunosten sana- 141

6 kirja vertautuukin Vanhan kirjasuomen sanakirjaan: kun tuleva 2070-luvun lukiolainen joskus saa sen käsiinsä, hän saa paitsi selityksen, myös paikannuksen vanhoista slangidokumenteista tai kaunokirjallisista teoksista löytämilleen oudoille sanoille. Vähemmän kuvitteellinen käyttäjäkunta ovat kääntäjät, jotka voivat niin halutessaan luotettavasti kääntää Paunosten sanakirjan avulla esimerkiksi luvun tukholmalais- tai berliiniläisslangin ilmaukset saman ajan Stadin kielelle. Stadin slangin suursanakirjan sanaartikkelien runsaiden esimerkkien ansiosta eri aikojen slangin puhujat saavat itse äänensä kuuluviin. Sanakirjan lukijalle tarjotaan tietoa slangisanojen merkityksestä ja muodosta mutta myös siitä, minkä aikakauden kielestä ja millaisten ihmisten puheesta on kysymys. Sekä aineiston laajuus että tuntuma slangin historiaan tekevät teoksesta lajissaan poikkeuksellisen. Selvää on, että nykyhelsinkiläisen perspektiivistä sukellus oman kielen juuriin on vaikuttava kokemus. Samalla voi sekä stadilaisena että suomen kielen tutkijana iloita siitä, että tämä muiden suomalaisten (kielentutkijoidenkin) monesti väheksymä kielimuoto on vihdoin saanut laajan ja syvällisen kuvauksen. Paras lukuohje (tämänkin) kirjan varalle on lyhyt ja yksinkertainen:»kelaa sitä!» JYRKI KALLIOKOSKI Sähköposti: LÄHDE RAMPTON, BEN 1995: Crossing. Language and ethnicity among adolescents. London: Longman. OPISKELIJAT NIMISTÖNTUTKIJOINA Johanna Komppa, Kaija Mallat & Toni Suutari (toim.) Nimien vuoksi. Kielen opissa 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos s. ISBN N imistöntutkimus on pitkään ollut yksi suomen kielen maistereiksi valmistuvien suosikkialoista. Näin on ollut varsinkin Helsingin yliopistossa, jossa Eero Kiviniemen hoitaessa nimistöntutkimuksen professorin virkaa vuosina valmistui vuodessa keskimäärin kuusi hyvätasoista pro gradu -opinnäytettä onomastiikan alalta (Kiviniemi 1999: 255). Vaikka virka ehti olla muutaman vuoden vailla hoitajaa, on opiskelijoiden innostukseen onneksi voitu vastata antamalla opetusta ja ohjausta. Pro graduja ja pienempiä nimistöaiheisia töitä valmistuu vuosittain yhä lukuisia. Useimmat ovat laadultaan mallikkaita, osa vielä tavoitteiltaan ja näkökulmiltaan raikkaita ja innovatiivisia. Opiskelijoiden nimistötöiden hyvästä laadusta ja laaja-alaisuudesta on kelpo osoituksena Nimien vuoksi -kirja. Se on ilmestynyt osana Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisusarjaa Kielen opissa, jossa julkaistaan opiskelijoiden tekemiä pienimuotoisia tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat artikkelinsa oman tutkimustyönsä pohjalta mutta myös toimittavat kirjan. Voi vain kuvitella, kuinka hyödyllistä ja opettavaista tällainen kokemus opiskelijalle on. Nimien vuoksi on mainio teos. Kokonaisuus on monin tavoin edustava ja monipuolinen jopa niin, että kirjassa ikään kuin näyttäytyy tämän hetken suomenkielinen nimistöntutkimus pähkinänkuoressaan. Kirjan kahdeksan artikkelia osoittavat, mitä nyt virittäjä 1/

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 277 LIITE 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

Ahmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa

Ahmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa Ahmed, välkkä ja kielimuuri Kielen käyttö koulutuksessa Viivi Heikura viivi.heikura@stadinao.fi Tulityöseminaari Jyväskylä 8.9.2016 Stadin aikuisopiston toiminta Ammatillinen aikuiskoulutus Orientoiva

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta. Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119

2. Argumenttianalyysi. Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta / 119 2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. syyskuuta 2015 35 / 119 Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt

Äi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO

STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO STS UUDEN SEUDULLISEN TAPAHTUMAN TEKO Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma Tämän jälkeen valitse kieleksi Suomi VÄLILEHTI 1 PERUSTIEDOT Valittuasi kieleksi suomen,

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT

RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT Päivitetty 23.11.2015 (vastaa RDA-kuvailuohjeen päivitettyä versiota, huhtikuu 2015) RDA-KUVAILUOHJEIDEN MUKAISET YDINELEMENTIT YLEISTÄ RDA:ssa tietyillä elementeillä on merkintä YDINELEMENTTI. Merkintä

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko KEHITTYVÄN KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Liite 9: Kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikko 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot