MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA"

Transkriptio

1 P MÄ EN BONJAA MUT MÄ SNAIJAAN KYL MITÄ BONJAA MEINAA Heikki Paunonen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen. Helsinki: WSOY s. ISBN den Helsingin slangi poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi Tukholman tai Pariisin vanhoista slangeista. Ehkä vertailukohtia olisikin ollut kiinnostava hakea vaikkapa Prahasta tai Baltian pääkaupungeista. Toinen juttu on sitten se, että kielten kontaktit urbaaneissa yhteisöissä myös Helsingissä ovat myös nykyään monimuotoisia ja niistä syntyy koko ajan uusia kielimuotoja. Paunosen 1800-luvun lopun Helsingin työläisyhteisöistä piirtämä kuva vertautuu kiinnostavalla tavalla brittiläisen sosiolingvistin Ben Ramptonin (1995) 1990-luvun alun pohjoisenglantilaisen teollisuuskaupungin maahanmuuttajakortteleiden nuorison kielen käytön kuvaukseen. Ramptonin tutkimat, eri etnistä alkuperää edustavat nuoret käyttivät hyvin monitasoisesti ympäristönsä eri kielimuotoja ja sisällyttivät omaan kielelliseen repertuaariinsa eri etnisille ryhmille tyypillisiä ilmauksia. Tästä toisen puhujan (ja toisen etnisen ryhmän) kielelliselle alueelle astumisesta Rampton käyttää nimitystä crossing. Slangin synty ja menestys olisi ehkä kuvattavissa yhdenlaiseksi crossing-ilmiöksi. Ramptonin tutkimien nuorten puheessa kielten vaihtelu on osoitus keskustelun moniäänisyydestä. Yksilötasolla on kyse kielellä ja kielellisillä valinnoilla leikkimisestä ja uusien näkökulmien esiin tuomisesta kielenvaihtelun avulla. Makrotasolla tärkeää on se, että pistäytymiset toisen etnisen ryhmän kielellisellä alueella synnyttävät uutta omaa puhekulttuuria ja uusia kielellisiä ja muita kulttuurisia käytänteitä. Kun Stadin slangin suursanakirjaa luentti Saarikosken J. D. Salingerin Sieppari ruispellossa -romaanin käännöksestä ja Saarikosken käyttämän slangin oikeellisuudesta lienee aikoinaan oltu monta mieltä, mutta ensimmäinen oma lukukokemukseni 1970-luvulla oli, että suomalaisen Siepparin kieli tuntui kuuluvan joillekin toisille ja ilmiselvästi kaukaiseen, tarunhohtoiseen slanginpuhujien aikaan. Se vilisi sanoja, joita en ymmärtänyt ja joiden tarkoitteita en tuntenut. Jos tuolloin, helsinkiläisenä lukiolaisena, olisin saanut käsiini vuoden 2000 tiedekirja -palkinnon voittajan, Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangin suursanakirjan, olisi ensivaikutelmani Saarikosken Sieppari-käännöksestä ollut varmasti kovin toisenlainen. Slangi muuttuu nopeasti, kun sen puhujat muuttuvat ja maailma ympärillä muuttuu. Juuri tämä slangille ominainen kerrostuneisuus, muuttuminen ja uudistuminen on Paunosten sanakirjassa dokumentoitu perinpohjaisesti ja kattavasti. Stadin slangi ja sen kerrostumat Paunosten sanakirjan kuvaamana ovat makrotasolla merkki kielten kohtaamisesta, suomen, ruotsin, venäjän ja englannin ainesten sekoittumisesta. Yksilön tasolla on puhuttava kielenkäytön moniäänisyydestä, helsinkiläisen slanginpuhujan kielellisen identiteetin muodostumisesta eri aineksista. Kirjan esipuheesta välittyy kuva Helsingin slangin synnystä monikielisen yhteisön yhteiseksi viestintävälineeksi. Siinä Heikki Paunonen puhuu kielellisten raja-aitojen mataluudesta tai halusta ylittää nämä rajaaidat. Hän korostaa, että kielellisen monimuotoisuutensa (suomi, ruotsi, venäjä) täh- 137 virittäjä 1/2002

2 kee Ramptonin tutkimusten läpi, sanakirjan esipuheessa kuvattu helsinkiläinen puolentoistasadan vuoden takainen kieliyhteisö, urbaanin yhteisön ja sen kielen synty, asettuu osaksi eri puolilla maailmaa eri aikoina käynnissä olevaa suurta päättymätöntä kuvaelmaa maalta- ja maahanmuuttajista, muutoksesta, variaatiosta ja kielikontakteista: se, mikä tapahtui 1800-luvun lopun Helsingissä, tapahtui jo aikaisemmin jossain muualla ja on paraikaa käynnissä taas toisaalla. Samalla herää pohtimaan, millaisia ovat maahanmuuttajien kielten ja suomen kielen kohtaamiset nyky-helsingissä. Tämä ulottuvuus on jäänyt suomen kielen tutkijoilta toistaiseksi kartoittamatta. Paunosten sanakirjassa sanat paikannetaan sekä historiallisesti että maantieteellisesti. Jälkimmäisistä tiedoista paljastuu, että aineisto on koottu etenkin Sörkasta ja Kalliosta, Töölöstä sekä eteläisistä ja läntisistä kaupunginosista yllättävän paljon on sanatietoja mukana myös Pihlajamäestä ja Maunulasta. Vaikka aikaväli ulottuu luvulle, Itä-Helsinki ja sen asukkaiden panos Stadin slangiin jää melko vähälle. Myös kirjan sisäkansien kartat kertovat teoksen ajallisista ja paikallisista painopisteistä: idässä kaupunki loppuu suunnilleen siihen, mistä Itä-Helsinki alkaa. Tätä maantieteellistä ja nykyperspektiivistä myös demografista vinoumaa tasapainottaa kymmenkunta selvästi itähelsinkiläistä lähdettä. Myös se, että keruukilpailujen kohteina ovat olleet oppilaita ympäri Helsinkiä kokoavat oppilaitokset, takaa ensivaikutelmaa laajemman maantieteellisen pohjan. Aineistolähteiden luettelon perusteella saa kuitenkin sen vaikutelman, että Stadin slangia on totuttu tallentamaan nimenomaan Helsingin niemeltä. Sanojen merkityksen ja niiden ajallisen ja maantieteellisen paikannuksen ohella kiinnostava seikka on niiden etymologia. Kirjan esipuheessa käsitellään yleisesti ja esimerkinomaisesti Stadin slangin alkuperää ja sanastokerrostumia, mutta yksittäiset sanat jäävät ilman etymologista selitystä (esipuheessa mainittuja esimerkkejä lukuun ottamatta). Etymologioiden selvittämättä jääminen varmasti surettaa monia lukijoita, mutta samalla on heti todettava, että kyse olisi niin valtavasta urakasta, että jos siihen olisi ryhdytty, sanakirjan valmistumista olisi saatu odottaa vielä pitkään. Slangin tutkimus on jo sinänsä kielen monimuotoisuuden kartoittamista. Yhden kielimuodon sisäisen variaation tarkka kuvaaminen on paras tapa kertoa kielellisen variaation läpitunkevuudesta ja perusluonteisuudesta. Esimerkiksi sananalkuisten konsonanttien ja konsonanttiyhtymien variaation tunnustaminen sana-artikkelien laadinnassa, sijoittamisessa sekä ristikkäiset viittaukset helpottavat ratkaisevasti kiinnostuksen kohteina olevien sanojen löytämistä. Slangin variaation esittäminen on Paunosten sanakirjan suuri ansio. Slangin äännepiirteet tuottavat uudenlaisia kokemuksia tottuneellekin sanakirjojen lukijalle. Yksi niistä on sananalkuisten konsonanttiyhtymien runsaus: kl-, kn- tai kr-alkuisista sanoista ei tunnu tulevan millään loppua, ja esimerkiksi sk-alkuisia sanoja mukana on lähes neljänkymmenen sivun verran (niistä skr-alkuisiakin kymmenisen sivua) ja ts- ja tvs-alkuisia reilut kaksikymmentä sivua. Jopa ju-alkuisia sanoja on kuuden aukeaman verran. (Perussanakirjassa niitä on reilut neljä aukeamallista.) Myös jotkin yksittäiset alkukirjaimet saavat osakseen paljon enemmän hakusanoja kuin yleissuomen sanakirjoissa. Kiinnostavan retken slangin, sen puhujien ja puheenaiheiden maailmaan tarjoaa tutustuminen vaikkapa f-alkuisiin sanoihin. Kirjan esipuhe sisältää selkeän ja monipuolisen kuvauksen Stadin slangin muoto-opillisista piirteistä. Samalla se sijoittaa niistä monet Suomen murteiden kartalle ja 138

3 siis paljastaa niiden»murteellisuuden». Kirjasta aukeaa näkymiä paitsi vanhaan slangiin myös nyky-helsingin puheenparteen. Mukana ovat yksikön ensimmäisen ja toisen persoonan pronomineiksi vakiintumassa olevat, myös nuorisolle suunnatuista sähköisistä viestimistä tutut meitsi ja teitsi, vaikka vastaavat monikon persoonapronominit (meitsit, teitsit) eivät vielä olekaan päässeet samaan seuraan. Uusimpaan slangiin perehtymättömälle varmaan outo vaikkakin nykyisessä koululaisslangissa yleinen on verbi baittaa kopioida, jäljentää; matkia. Verbi säätää sählätä, möhliä; säheltää puolestaan kertoo slangin tavasta kierrättää kotoperäisiä yleiskielen sanoja. (Viimeksi mainitun merkitys tuntuu koko ajan laajentuvan niin, että se hahmotetaan yleensä puuhailemista ilmaisevaksi verbiksi.) Varhempi, osin jo historiaan jäänyt esimerkki yleiskielen sanojen valjastamisesta osaksi slangia on 1970-luvun adjektiivi mieletön ja intensiteettiadverbi mielettömän. Voimakkaita emootioita nostaa esiin oman sukupolveni helsinkiläisissä aikoinaan niin tuttu mutta nykyään unohduksiin jäänyt verbi ebaa, joka eri merkityksineen ( pilkata jotakuta; uhota, uhkailla, isotella, soittaa suutaan, haastaa riitaa ) paikannetaan kirjassa luvuille. Slangin muuttuminen ja sen kytkökset kulttuurin muutoksiin havainnollistuvat tiiviisti hakusanassa dormari, jonka merkityksiksi ilmoitetaan: 1) kaalikääryle ( ) ja 2) makuusali (1980-luvulta lähtien). Niin kesämökillä työskentelevien tutkijoiden kuin nykyslangia puhuvien nuortenkin arkeen ja vapaa-aikaan kuuluu tietysti läppis eli läppäri ( kannettava tietokone ). Tämä synonyymipari muistuttaa myös slangin produktiivisimmista johtimista, joita kirjan esipuheessa selkeästi esitellään. Vanhaa stadilaista vapaa-ajan kulttuuria edustanee puolestaan raakyglika, jolle annetaan seuraava niukka ja arvoituksellinen selitys:»litistetty pelinappi, jossa kanta kuitenkin on pystyssä.» Kuvattavalle kielimuodolle tyypillisten idiomien esittäminen on kaikkien sanakirjan tekijöiden ongelma. Stadin slangin ydinverbien varaan rakentuvien idiomien kirjo tulee mainiosti esiin näitä verbejä selittävissä artikkeleissa (esimerkiksi antaa, heittää, jättää, mennä, ottaa, stikkaa, tehdä, vetää). Myös kirjan typografiset ratkaisut tukevat näiden verbi-idiomien sarjojen hahmottamista. Stadin slangin suursanakirja tarjoaa erityisen antoisan retken Stadin nimimaailmaan. Teokseen liittyvä kartta sekä sisäkansien kartat (»Stadin kundin kartta» luvuilla ja luvuilla) ohjaavat kiinnostunutta kulkijaa niin kadonneille kuin vieläkin olemassa oleville Helsingin kaduille, toreille ja luonnonpaikoille, eri kaupunginosiin. Mutta myös itse sanakirja-artikkelit ja niihin sisältyvät sadat erisnimet kertovat sekä menneistä että vieläkin vaikuttavista helsinkiläisistä ja toispaikkakuntalaisista, ravintoloista, kahviloista, kouluista, yhdistyksistä. Nimeämisen tarve ja samalla Stadin slangin luonteva taipuisuus näkyy hauskasti vaikkapa hakusanassa Haddari, jota kirjassa ilmoitetaan käytetyn The Beatles-yhtyeen kappaleesta»a Hard Day s Night»! Kirjassa on mukana koko joukko sellaisia sanoja ja sanontoja, jotka selvästi kuuluvat yleiskieleen ja esiintyvätkin samassa merkityksessä myös yleiskielen sanakirjoissa (Nykysuomen sanakirjassa ja varsinkin Perussanakirjassa): aataminaikainen, ahteri, aika (intensiteettiadverbina), ale, EP-levy, herrahissi, heteka, hiha (sanonnoissa kuten palaa hihat), jiiri (-formu, -laatikko), lautaset (lyömäsoittimen nimityksenä), lobbailla, LP, printteri. Tämä on tietysti ollut omiaan lisäämään sanakirjajärkäleen sivumäärää. Turhaa lienee mainita sanalla aasi tarkoitettavan tyhmää ihmistä tai että 139

4 akan yksi merkitys on vanha nainen. Hieman mietityttää myös partikkelin hep (yks kaks kolme hep) mukanaolo slangisanakirjassa. Joskus tuntuu siltä, että yksi, ei välttämättä tietoinen, kriteeri käsillä olevaan kirjaan pääsylle on ollut se, ettei sanaa muualta löytäisi. Tämä näkyy ehkä selvimmin siinä, että niin monia nykypäivän nuorisokulttuuriin kuuluvia ilmauksia on otettu mukaan yleiskielisinä: hip hop, hard core, ekstaasi, tekno (musiikkityylin nimityksenä). Myös joidenkin erisnimien mukanaolo selittynee tästä (General Njassa, Escape). Missä sitten menee yleiskielen, (yleis)- puhekielen ja slangin raja? Niin kuin jo edellä tuli ilmi, rajan yleiskielen ja slangin välillä olisi ehkä voinut vetää hieman toisinkin. Yksittäisten sanojen mukaan ottamisesta voi keskustella sanakirjan arvioinnin yhteydessä pitkään; mitä laajempi teos on kyseessä, sitä pitempään. Tietoisesti on mukaan otettu»vanhaa puhekieltä» ja niin kutsuttua kyökkisuomea. Tuntuu siltä, että tämä osa aineistoa olisi ansainnut oman hakuteoksensa; slangisanojen keskellä kyökkisuomen ilmaukset ovat oudossa seurassa eikä vanhan puhekielen kategoria oikein hahmotu. Sanakirjan johdannossa rajataan pois vankilaslangi ynnä muut ammattislangit. Rajanveto on varmasti ollut vaikeaa. Mukana on selvää ammattisanastoa, kuten sikarinvalmistukseen liittyvä ammattinimike vekkelimaakari, poliisislangin asiakas tai pörssislangin erisnimet Nasse ja Noksu. Slangin ja ammattikielten rajanvetoa voi pohtia toisestakin näkökulmasta. Onko huumeita käyttävien nuorten, huumekauppiaiden ja huumeista puhuvien nuorten kielen sanasto erilaista? Entä huumepoliisien sanasto? Missä menee raja? Tältäkin osin Stadin slangin suursanakirjassa on toimittu järkevästi: olemassa oleva, puhuttua kieltä ja sen eri muotoja koskeva tieto on pyritty saamaan mahdollisimman kattavasti talteen ja kansiin. Selväähän on, että juuri slangisanakirjassa tietyt aihealueet, semanttiset kentät, korostuvat, kuten Heikki Paunonen myös esipuheessaan selkeästi esittää. Sanan merkityksen suhde (aineistosta löytyvän) ilmauksen kontekstuaaliseen tulkintaan lienee leksikografien paljon pohtima ongelma. Näin laajasta teoksesta voi ymmärrettävästi löytää merkityksenselityksiä, jotka nostavat tämän kysymyksen lukijan mieleen. Muutaman kerran tekijät näyttäisivät turhan uskollisesti pistäneen kirjaan merkityksen selityksen sellaisena kuin sen on alkuperäinen informantti tai kerääjä joskus muistiin merkinnyt. Tästä esimerkkeinä mainittakoon hakusanat apina ja hipaisu. Substantiivin apina yhdeksi merkitykseksi on ilmoitettu ruotsalainen. Ainoana esimerkkinä tästä käytöstä on kielenkäyttäjien intertekstuaalista kompetenssia koetteleva lause Kaarle XVI Kustaa on apinain kuningas. Yllättävältä kuulostaa myös tulkinta, jonka mukaan lauseen Käydään nopee tos hipasulla viimeinen sana merkitsisi pankkiautomaattia. Koko ilmaus tietysti motivoituu metonyymisesti, mutta siitä on ainakin tämän esimerkkilauseen perusteella vielä matkaa metonyymiseen tulkintaan, jonka mukaan ilmauksen hipasu merkitys olisi pankkiautomaatti. Esipuheessaan Heikki Paunonen pohtii kielen, murteen ja slangin eroa. Tämä on olennainen ja usein pohdittu kysymys. Mutta missä kulkee Stadin slangin ja Helsingin puhekielen ero? Onko näillä käsitteillä enää eroa, jos slangi käsitetään kerroksittaiseksi ja alati kehittyväksi? Niin kuin Paunonen osoittaa, ero on selvä, jos slangi paikannetaan vuosisadan alkuun, sellaiseksi kuin se on Tannerin, Turtiaisen tai Malmstenin tuotannossa. Tuon ajan slangi oli sanastoltaan ruotsinvoittoista, ja sen käyttäjäkunta oli rajallinen. Selvät rajat slangin käsitteelle on helppo piirtää vielä, jos jäädään 1950-luvul- 140

5 le, vaikka siis suomen kielen osuus toisen maailmansodan jälkeen on koko ajan kasvanut. Nykyslangin ja»helsingin puhekielen» välinen rajanveto onkin jo lähes mahdotonta ja myös turhaa eikä slanginpuhujien joukkoa voi enää täsmällisesti määritellä sen paremmin iän, sosiaalisen aseman saati asuinpaikan mukaan. Paraikaa Helsingin slangia syntyy sekä puheessa että kirjoituksessa ja niiden koko ajan muuttuvassa välimaastossa. Alun perin slangi on kuitenkin ollut puhetta, ei kirjoitusta. Tästä johtunevat kirjoissa ja lehdissä julkaistua slangia koskevat slanginharrastajien kiistat. (Yhtä vaikeata on tehdä ja puolustaa päätöksiä savoa tai Turun murretta puhuvien Ankkalinnan asukkaiden puhekuplien sisällöstä.) Paunosten sanakirjassa puheen ja kirjoituksen suhteen ongelmallisuus nousee esiin muun muassa silloin, kun kirjoitusasun perusteella pitäisi päätellä joidenkin (uudempien englannista lainattujen) sanojen ääntäminen. Esipuheessa ilmoitetaan:»koska slangi on nimenomaan puhuttua kieltä, myös hakusanat ovat periaatteessa ääntämisen mukaisessa asussa. Näin esimerkiksi englantilaisperäiset slangisanat löytyvät yleensä ääntöasun mukaan. Tätä periaatetta ei kuitenkaan ole noudatettu kaikkein uusimpien englantilaisperäisten lainasanojen merkinnässä.» (s. 10). Tämä ratkaisu on kiinnostava siinä mielessä, että ikään kuin oletetaan lukijan olevan kaksikielisen ja oivaltavan tuoreiden lainojen ääntämyksen englannintaitonsa varassa. Ongelmallisia tulkittavia kirjan lukijalle ovat etenkin c-kirjaimella alkavat tai c:n sisältävät sanat: capsit ([käpsit] vai [kapsit]), chattailla, cena, ceva. Toisaalta suomen yleiskielen mukainen ääntämys on turhaan annettu esimerkiksi hakusanan CP [seepee] yhteydessä. Satunnaisesti ääntöasu on toki otettu puheeksi, kuten hakusanassa patchi. Oikean ääntämyksen ratkaiseminen on tietysti ollut vaikeaa silloin, kun sanatieto perustuu ainoastaan kirjoitettuun lähteeseen. (Tästä käyttäjälle suunnatuissa ohjeissa huomautetaankin.) Edellä selostettu ongelma on osaksi seurausta Stadin slangin suursanakirjan aineiston kirjavuudesta. Mukana ei ole vain slanginkerääjien kirjallisia muistiinpanoja vaan kaunokirjallisuutta, runoja, laulutekstejä, uudemmasta slangista jopa lehtijuttuja ja sanomalehtien otsikoita. Tämä kirjava aineisto on kuitenkin samalla todenmukainen: slangiin törmää arkikeskustelujen ohella myös painetussa sanassa ja uusissa ja perinteisemmissä sähköisissä viestimissä. Slangin esiintymisalan tai reviirin laajuutta ja eri viestimien vaikutusta slangin kokonaiskuvaan ja sanakirjantekijän työhön olisi ehkä voinut pohtia myös teoksen esipuheessa. Siihen kyllä sisältyy katsaus slangin käyttöön kaunokirjallisuudessa, mutta esimerkiksi slangipuheen kirjallisen esittämisen käytänteitä ei siinä käsitellä. Kelpaako slangisanakirjaan kaikki slangina präntätty? Erityyppisten aineistojen arviointia voi tietysti pitää slangin puhujien ja slangiksi kirjoittavien (eettisesti arveluttavana) arvottamisena, mutta kielentutkimuksen näkökulmasta erityyppisten aineistojen annin pohtiminen olisi saattanut olla paikallaan. Toisaalta lukija voi toki helposti itse arvioida esimerkkien arvoa ja edustavuutta. Stadin slangin suursanakirjan lähdeluettelo on lähes viisikymmensivuinen ja kunkin sana-artikkelin ja esimerkin lähteet on dokumentoitu selkeästi, tarkasti ja johdonmukaisesti. Stadin slangin suursanakirjan diakroninen ote slangiin (joka monesta murre- ja slangikäsikirjasta tyystin puuttuu) osoittaa tarpeettomaksi kiistat yksittäisten sanojen kirjoitusasuista. Se myös suo Stadin slangille sen ansaitseman aseman tuhansien ja taas tuhansien ihmisten omana kielenä, jolla on historia. Tässä mielessä Paunosten sana- 141

6 kirja vertautuukin Vanhan kirjasuomen sanakirjaan: kun tuleva 2070-luvun lukiolainen joskus saa sen käsiinsä, hän saa paitsi selityksen, myös paikannuksen vanhoista slangidokumenteista tai kaunokirjallisista teoksista löytämilleen oudoille sanoille. Vähemmän kuvitteellinen käyttäjäkunta ovat kääntäjät, jotka voivat niin halutessaan luotettavasti kääntää Paunosten sanakirjan avulla esimerkiksi luvun tukholmalais- tai berliiniläisslangin ilmaukset saman ajan Stadin kielelle. Stadin slangin suursanakirjan sanaartikkelien runsaiden esimerkkien ansiosta eri aikojen slangin puhujat saavat itse äänensä kuuluviin. Sanakirjan lukijalle tarjotaan tietoa slangisanojen merkityksestä ja muodosta mutta myös siitä, minkä aikakauden kielestä ja millaisten ihmisten puheesta on kysymys. Sekä aineiston laajuus että tuntuma slangin historiaan tekevät teoksesta lajissaan poikkeuksellisen. Selvää on, että nykyhelsinkiläisen perspektiivistä sukellus oman kielen juuriin on vaikuttava kokemus. Samalla voi sekä stadilaisena että suomen kielen tutkijana iloita siitä, että tämä muiden suomalaisten (kielentutkijoidenkin) monesti väheksymä kielimuoto on vihdoin saanut laajan ja syvällisen kuvauksen. Paras lukuohje (tämänkin) kirjan varalle on lyhyt ja yksinkertainen:»kelaa sitä!» JYRKI KALLIOKOSKI Sähköposti: LÄHDE RAMPTON, BEN 1995: Crossing. Language and ethnicity among adolescents. London: Longman. OPISKELIJAT NIMISTÖNTUTKIJOINA Johanna Komppa, Kaija Mallat & Toni Suutari (toim.) Nimien vuoksi. Kielen opissa 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos s. ISBN N imistöntutkimus on pitkään ollut yksi suomen kielen maistereiksi valmistuvien suosikkialoista. Näin on ollut varsinkin Helsingin yliopistossa, jossa Eero Kiviniemen hoitaessa nimistöntutkimuksen professorin virkaa vuosina valmistui vuodessa keskimäärin kuusi hyvätasoista pro gradu -opinnäytettä onomastiikan alalta (Kiviniemi 1999: 255). Vaikka virka ehti olla muutaman vuoden vailla hoitajaa, on opiskelijoiden innostukseen onneksi voitu vastata antamalla opetusta ja ohjausta. Pro graduja ja pienempiä nimistöaiheisia töitä valmistuu vuosittain yhä lukuisia. Useimmat ovat laadultaan mallikkaita, osa vielä tavoitteiltaan ja näkökulmiltaan raikkaita ja innovatiivisia. Opiskelijoiden nimistötöiden hyvästä laadusta ja laaja-alaisuudesta on kelpo osoituksena Nimien vuoksi -kirja. Se on ilmestynyt osana Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisusarjaa Kielen opissa, jossa julkaistaan opiskelijoiden tekemiä pienimuotoisia tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat artikkelinsa oman tutkimustyönsä pohjalta mutta myös toimittavat kirjan. Voi vain kuvitella, kuinka hyödyllistä ja opettavaista tällainen kokemus opiskelijalle on. Nimien vuoksi on mainio teos. Kokonaisuus on monin tavoin edustava ja monipuolinen jopa niin, että kirjassa ikään kuin näyttäytyy tämän hetken suomenkielinen nimistöntutkimus pähkinänkuoressaan. Kirjan kahdeksan artikkelia osoittavat, mitä nyt virittäjä 1/

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

STADIN SLANGI LAILLISTUU

STADIN SLANGI LAILLISTUU STADIN SLANGI LAILLISTUU Jura (Yuriy) Zub Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos kandidaatintutkielma toukokuu 2008 1. JOHDANTO... 1 1.1. Kieli ja sen eri tasot... 1 1.2.

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Hesa, Stadi, Sörkka ja Ogeli ovat slanginimiä. Hesa, Stadi ja muita slanginimiä kaupallisessa käytössä. Suomen kieli NIMISTÖNTUTKIMUSTA.

Hesa, Stadi, Sörkka ja Ogeli ovat slanginimiä. Hesa, Stadi ja muita slanginimiä kaupallisessa käytössä. Suomen kieli NIMISTÖNTUTKIMUSTA. Suomen kieli NIMISTÖNTUTKIMUSTA Terhi Ainiala Hesa, Stadi ja muita slanginimiä kaupallisessa käytössä Hesa, Stadi, Sörkka ja Ogeli ovat slanginimiä. Kaikki slanginimet ovat epävirallisia nimiä ja kuuluvat

Lisätiedot

Vanhan Stadin slangin ruotsalaisperäiset sanat nauhoitetussa keskustelussa

Vanhan Stadin slangin ruotsalaisperäiset sanat nauhoitetussa keskustelussa Vanhan Stadin slangin ruotsalaisperäiset sanat nauhoitetussa keskustelussa Maisterintutkielma Jenni Mikkonen Suomen kieli Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto 2014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN:

VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: VINKKEJÄ VALMENTAJALLE SUOMEN OPETUKSEEN: 1. OTOLLISEN MAAPERÄN LUOMINEN: - hyväksy, että : kielen opetus kuuluu minun hommiin! - luo hyvä kontakti valmennettavaan. - huolehdi siitä, että valmennettava

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen vastaavuustaulukko Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien intojen vastaavuustaulukko Syksystä 2012 alkaen Tampereen yliistossa otetaan käyttöön uusi etussuunnitelma. Siitä eteenpäin yliistossa järjestetään

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli?

Selkokeskus 2012. Mitä on selkokieli? Mitä on selkokieli? Copyright: Selkokeskus 2012 Selkokielen määritelmä Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KIVENISTUTUS. Jalokivien istutus kultasepän työssä. Immo Lahtela

KIVENISTUTUS. Jalokivien istutus kultasepän työssä. Immo Lahtela KIVENISTUTUS Jalokivien istutus kultasepän työssä Immo Lahtela Opetushallitus ja tekijä Kansi: korut Pekka Kulmala, kuvat Teemu Töyrylä, taustakuva Immo Lahtela, tekijäkuva Pekka Koponen Sisäkannet: korut

Lisätiedot

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ

HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ HAJANAISIA AJATUKSIA DIPLOMITYÖSTÄ 29.11.2013 Hannu Rantanen Professori hannu.rantanen@lut.fi Suunnittelu Diplomityön aiheidean jalostaminen työn tavoite rahoittajan kannalta aikataulu + alustava suunnitelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80. Sana kiertää KIRJOITUKSIA PAINATUSKESKUS HELSINKI KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 80 Sana kiertää KIRJOITUKSIA SUOMEN KIELESTÄ T O I M I T T A N U T MAIJA LÄNSIMÄKI PAINATUSKESKUS HELSINKI SISÄLTÖ YKSILÖN JA YHTEISÖN KIELTÄ Miksi alikersantti

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUALAN SLANGEISTA: VARTIJA- JA MCDONALD S-SLANGIN VERTAILUA

ASIAKASPALVELUALAN SLANGEISTA: VARTIJA- JA MCDONALD S-SLANGIN VERTAILUA ASIAKASPALVELUALAN SLANGEISTA: VARTIJA- JA MCDONALD S-SLANGIN VERTAILUA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 5.10.2015 Minna Lämsä ja Laura Mikkonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 1.1.Tutkielman

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

OSKARINKOKOINEN OVIMIKKO

OSKARINKOKOINEN OVIMIKKO OSKARINKOKOINEN OVIMIKKO Etunimien appellatiivistuminen suomalaisissa ja unkarilaisissa slangiyhdyssanoissa Pro gradu Maria Sarhemaa Jyväskylän yliopisto kielten laitos suomen kieli toukokuu 2012 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton lausunto akustisen suunnittelun tehtäväluettelon uudistuksesta

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton lausunto akustisen suunnittelun tehtäväluettelon uudistuksesta SAATE 11.11.2011 Sivu 1 (1) Vastaanottaja: juho.kess@rakli.fi Viite: Lausuntopyyntönne 17.10.2011 Suomen Rakennusinsinöörien Liiton lausunto akustisen suunnittelun tehtäväluettelon uudistuksesta Kiitämme

Lisätiedot

Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä

Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä Pro gradu -tutkielma Erika Vierto Helsingin yliopisto suomen kieli lokakuu 2014 SISÄLLYS

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot