KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN"

Transkriptio

1 KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN Heidi Prauda Opinnäytetyö Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Heidi Prauda. Kirjallisten potilasohjeiden laatiminen vastaanottotoimintaan. Lahti, kevät 2009, 37 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK). Potilasohjaus elää jatkuvassa kehityksessä. Suullisen potilasohjauksen lisäksi kirjallista potilasohjausta tulisi lisätä, koska tämän päivän potilas on entistä kiinnostuneempi sairauksistaan ja niiden hoidosta. Terveydenhuollossa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että potilaille on tarjolla myös luotettavaa kirjallista tietoa sairauksista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vastaanottotoiminnan potilasohjausta ja tukea potilaiden itsehoitovalmiuksia. Hankemuotoisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi neljä (4) potilasohjetta, jotka koskivat lapsen kuumeen ja ripulin hoitoa, aikuisen flunssataudin hoitoa sekä aivotärähdyksen jälkiseurantaa. Hanke toteutettiin yhdessä Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vastaanottotoiminnan kanssa. Yhteistyökumppaneina vastaanottotoiminnasta olivat osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, perusterveydenhuollon ylilääkäri ja vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunta. Jatkohanke-ehdotuksena on potilasohjeiden siirtäminen Heinolan kaupungin internetsivuille, jolloin ohjeet palvelisivat potilaita entistä paremmin. Asiasanat: potilasohjaus, potilasohjeet, hanke.

3 ABSTRACT Heidi Prauda. Creating patient education materials for health center. Lahti, spring 2009, 36 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health care, Degree program in nursing, Specialization in health care, Nurse, Public health nurse. The patient education needs to be constantly developed. Especially there is a need for current and accurate written patient education material, as people are more and more interested in learning about their diseases. Internet offers research possibility for patients but there is a problem concerning the validity of information. The aim of the thesis was to improve patients education in health center in Heinola and to support and strengthen patients self care skills. The subject of the thesis came from nurses of the health center. As the outcome of this development project four (4) patients education brochures concerning fever and diarrhea of children, adult s common cold and concussion were completed. The purpose of these education materials is to serve patients and also the health center by reducing doctors and nurses appointments. A follow-up project could be to display the patient education materials on the Internet so they can be more easily accessible by patients. Keywords: patients education, patients education materials, development project

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO POTILASOHJAUS Potilasohjauksen määrittelyä Kirjallinen potilasohjaus Hyvä potilasohje POTILASOHJEIDEN SISÄLTÖ Taustaa aiheiden valintaan Hengitystieinfektiot Suolistotulehdus Aivotärähdys HANKKEEN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen organisaatio KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUKSEN JA TUOTOKSEN KUVAUS Hankkeen suunnittelu Hankkeen toteutus Tuotoksen kuvaus ARVIOINTI Hankkeen tavoitteiden arviointi Potilasohjeiden arviointi Hankeprosessin arviointi POHDINTA Eettiset näkökulmat Hankkeen tarkastelu ja jatkohankeaiheet... 28

5 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Lapsen ripuli potilasohje LIITE 2: Lapsen kuume potilasohje LIITE 3: Aikuisen flunssatauti - potilasohje LIITE 4: Aivotärähdys - potilasohje... 38

6 1 JOHDANTO Potilaan ohjaus- ja neuvontatyö ovat olennainen osa hoitotyötä ja potilaat ovat entistä kiinnostuneempia osallistumaan omaan hoitoonsa (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 24). Tämän vuoksi potilasohjausta tulee koko ajan kehittää. Suullinen ja kirjallinen ohjaus tukevat tosiaan ja onnistuneella potilasohjauksella pystytään lyhentämään hoitoaikoja sekä vähentämään sairaalakäyntien määrää (Torkkola ym. 2002, 24). Potilasohjauksella vaikutetaan kiistatta hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen (Ohtonen 2006). Kääriäisen ja Kyngäksen (2003) tutkimuksessa todettiin potilaiden olevan tyytyväisiä ohjaukseen silloin, kun he kokivat saavansa riittävästi tietoa sairaudestaan, sen hoidosta sekä siitä selviytymisestä. Vastaavasti sisällöllinen niukkuus aiheutti tyytymättömyyttä ohjaukseen (Kääriäinen & Kyngäs 2003, Paunonen 2000). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Heinolan terveyskeskuksen potilasohjausta ja tukea potilaan valmiuksia itsehoitoon. Terveydenhuollossa kehittämisellä tähdätäänkin uusien ja entistä parempien palvelujen, toimintatapojen, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen ja olemassa olevien parantamiseen (Heikkilä, Jokinen & Nurmela 2008, 55). Opinnäytetyön tuotoksena valmistui Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan potilasohjeita jotka koskevat aivotärähdyksen jälkiseurantaa, lasten kuumeen hoitoa, lasten ripulin hoitoa sekä aikuisten flunssataudin hoitoa. Kyseiset potilasohjeet ovat vastaanottotoiminnasta joko kokonaan puuttuneet, tai ne ovat olleet sisällöltään epäselviä ja ulkoasultaan epäsiistejä. Potilasohjeet välittävät kuvaa organisaatiosta, josta se on peräisin (Torkkola ym. 2002, 9). Myös tästä syystä asianmukaisilla potilasohjeilla on tärkeä merkitys. Aihe opinnäytetyöhön tuli keskusteluista hoitohenkilökunnan kanssa sekä omasta kokemuksestani vastaanottotoiminnan potilasohjeiden ajanmukaisuu-

7 7 desta. Työ Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa on nopeatempoista ja potilaan hoitoaika on hyvin lyhyt. Tämän takia kirjalliset potilasohjeet ovat tärkeä työväline potilaan ohjauksessa. Kirjallisilla ohjeilla pyritään tukemaan suullista ohjausta sekä antamaan ohjeita siitä, miten kotona tulisi toimia ja milloin on syytä hakeutua takaisin ammattilaisten hoitoon.

8 8 2 POTILASOHJAUS 2.1 Potilasohjauksen määrittelyä Potilasohjaus on olennainen osa hoitotyötä. Potilasohjauksella tarkoitetaan potilaan ja hoitajan välistä aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on sidoksissa heidän taustatekijöihinsä ja tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. (Kääriäinen & Kyngäs 2006, Kääriäinen 2007.) Tavoitteena potilasohjaukselle on potilaan tiedonsaannin edistäminen ja potilaan tukeminen oman terveytensä, siihen liittyvien ongelmien ja hoidon hallinnassa. Onnistunut ohjaus voi lisätä potilaan edellytyksiä vaikuttaa omaan elämäänsä ja hoitoonsa. (Hupli 2004) Potilaalla on myös lakisääteinen oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista (Pekkarinen 2007). Potilasohjaus vaatii aina tarpeiden määrittelyä. Lähtökohtana ohjaukselle tulee olla potilaan tarpeet. Sairastumiseen liittyy usein epävarmuuden, avuttomuuden ja turvattomuuden tunteita, jonka vuoksi on tärkeää, että potilas saa tietoa sairaudesta, tutkimuksista ja hoidosta. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006,10 16.) Hoitoajat ovat lyhentyneet ja tämä lisää tarvetta ohjauksen kehittämiseen. Hyvä ohjaus edistää paranemista ja ehkäisee esimerkiksi toipumista hidastavia tulehduksia. Myös hoitoon sitoutuminen ja sairauteen sopeutuminen paranevat riittävällä ohjauksella. (Ohtonen 2006.) Alasen (2002) tutkimuksen mukaan potilaat pitävät sairautensa tärkeimpänä tiedonantajana hoitohenkilökuntaa ja toivoivat siltä lisää aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun. Ajan lisäksi esiin nousi toive avoimuudesta sekä ohjauksen saamisesta selkokielellä. Tutkimuksessa todettiin tiedontarpeen olevan yksilöllistä. Potilasohjauksen ja neuvonnan suunnittelu ja toteutus ovat usein hoitajan vastuulla (Torkkola ym. 2002). Hoitaja onkin se, joka viettää eniten aikaa potilaan kanssa ja on näin ollen paras hoitamaan ohjausta. (Torkkola ym. 2002, Hakes-

9 9 ley-brown & Malone 2007.) Potilasohjaustapaa valittaessa tulee hoitajalla olla tietoa ja näkemystä siitä, kuinka potilas omaksuu asioita. Lähtökohdat potilasohjaukseen saattavat olla hyvinkin erilaisia ja potilaiden vahvuudet omaksua asioita riippuvat heidän taustoistaan. Hoitajan osana onkin auttaa potilasta tunnistamaan oma tyylinsä omaksua asioita. Näin potilaan ohjauksesta tulee yksilöllistä.(kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005, 27; Kääriäinen & Kyngäs 2003; Torkkola ym , 29 31) Hoitajat itse näkevät tärkeimmiksi potilasohjausta edistäviksi tekijöiksi pitkän työkokemuksen, potilaan motivaation, hyvät tiedot ohjattavasta asiasta, rauhallisen ympäristön, riittävän ajan, oman hyvän asenteen sekä hyvät saatavilla olevat kirjalliset materiaalit. Vastaavasti ohjausta estävinä tekijöinä hoitajat näkivät kiireen, huonot ja riittämättömät tilat, huonot kirjalliset materiaalit ja opetusvideot, melu, henkilökunnan vähyyden, tiedon puutteen ohjattavasta asiasta ja potilaan huonon motivaation. (Kettu 2007.) Peltoniemen (2007, 101) tutkimuksessa ilmeni tarve kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan ohjaustaitoihin. Jatkokoulutusta tarvittaisiin etenkin kohtaamisen taidossa, oman persoonan luovassa käytössä, opetustaidoissa sekä päätöksenteossa, jonka pohjalta ohjaustarve ja ohjauksen sisältö laaditaan. Kääriäisen (2007, ) tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnan ohjaustaidot ovat kohtalaisen hyvät, mutta tutkimukseen osallistujat kokivat hoitajien hallitsevan vain suullisen ohjauksen. Kirjallisten ohjeiden määrä koettiin liian vähäiseksi. 2.2 Kirjallinen potilasohjaus Kirjalliset potilasohjeet toimivat suullisen ohjauksen tukena, etenkin kun hoitoalalla usein aika henkilökohtaiseen ohjaukseen jää turhan niukaksi. Potilasohjeet toimivat informaation välittäjinä ja tuottavat merkityksiä potilaan asemasta terveydenhuollon järjestelmässä sekä kutsuvat potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa. Kirjallisten potilasohjeiden tuottamiseen ja aktiiviseen käyttöön tulisikin panostaa. (Torkkola ym. 2002; 11 12, Alanen 2002.) Sairaana ihminen

10 10 omaksuu suullista informaatiota huonosti, jonka vuoksi on tärkeää tukea ohjausta kirjallisilla ohjeilla (Fort Valley primary care NHS Trust 2003). Ohjeen ulkoasu toimii viestinä organisaatiosta, josta se on peräisin. Näin ollen tulisi kaikkien palveluntuottajien miettiä, minkälainen on heidän tapansa tuottaa ohjeita. Tällä tavalla saadaan ohje palvelemaan parhaiten juuri heidän tarpeitaan. Kuitenkin joitain yleisiä linjoja ohjeen tekemiseen on. Ohjeen lähtökohtana toimivat hoitotyön tarpeet ja pulmat eli sekä potilaan että palveluntuottajan tarpeet. (Torkkola ym. 2002, ) Potilasohje on ymmärrettävä ja selkeä vasta silloin, kun potilas on sen ymmärtänyt. Tavoitteena hyvässä potilasohjeessa ei ole vain ymmärrettävyys, vaan on hyvä muistaa, että potilasohje on myös käyntikortti palveluntuottajasta. (Lipponen ym ) Oikeakielisyys tekee tekstistä ymmärrettävää. Kieliopasta kannattaa käyttää apuna ohjeen teossa ja lääketieteen sanastolautakunta auttaa puolestaan termien suomentamisessa. (Torkkola ym. 2002, 46.) Potilasohjeen merkitykset syntyvät vasta potilaan sitä lukiessa. Tärkeää ei ole vain viestin sanoma, vaan myös se, miten viesti sanotaan. Potilasohjeessa on piilossa merkityksiä, jotka syntyvät siitä, miten lukija sen ymmärtää. Sama teksti voidaankin siis tulkita hyvin monella tavalla. Välttämättä potilas ei ymmärräkään ohjetta niin kuin sen tekijä oli tarkoittanut. (Torkkola ym. 2002, ) Kirjallisten potilasohjeiden hyödyiksi voidaan katsoa se, että jokainen potilas saa saman informaation, ohjeistus on yksityiskohtaisempaa ja informaatio välittyy myös potilaan omaisille (Fort Valley primary care NHS Trust 2003). 2.3 Hyvä potilasohje Hyvä potilasohje kertoo ensimmäisenä sen, kenelle ohje on tarkoitettu. Suora puhuttelu herättää potilaan huomaamaan, että ohje on tarkoitettu juuri hänelle. Otsikon lisäksi tulee heti selvitä se, mistä ohjeesta on kysymys. (Torkkola ym ) Hyvä otsikko herättelee lukijan mielenkiintoa tekstiä kohtaan. Otsikon tulee olla lyhyt ja informoiva (National University Hospital 2002, 4; Torkkola ym. 2002). Väliotsikot jakavat tekstiä selkeiksi kokonaisuuksiksi ja houkuttelevat

11 11 lukemaan tekstin loppuun asti. Hyvästä väliotsikosta selviää alakohdan olennaisin asia, aivan kuten pääotsikostakin. (Torkkola ym ) Potilasohjeeseen kannattaa kirjoittaa tärkein asia aina ensin. Tällöin myös ne, jotka lukevat vain alun, saavat tarvitsemansa tiedon. Potilaalle tärkeimmän tiedon ensiksi laittaminen myös viestittää tekijän arvostavan lukijaa. (Torkkola ym ) Torkkola ym. (2002) mukaan hyvä kuvitus ohjeessa lisää potilaan mielenkiintoa lukemiseen ja auttaa häntä ymmärtämään tekstiä. Kuvat sekä tukevat että täydentävät tekstiä. Kuvissa tulisi olla aina kuvateksti, sillä se paitsi auttaa kuvien lukemisessa, myös kertoo kuvasta sellaista, mitä ei voi suoraan nähdä. Kuvien valinnassa tulee olla tarkka, kuvien on syytä liittyä tekstiin ja ohjata lukemista. Asiaan liittymättömän kuvan voi lukija tulkita väärin. Kuvien käytössä tulisi myös muistaa tekijänoikeudet (Torkkola ym. 2002, National University Hospital 2002, 5). Varsinainen teksti tulee otsikoiden ja mahdollisten kuvien jälkeen. Tekstissä käytetään yleiskieltä havainnollisesti. Ohjeen tekijän kannattaa miettiä, miten hän asian ilmaisisi kasvotusten ja myös sitä, minkälaisia lisäkysymyksiä potilas tilanteessa esittäisi. Asiat tulee esittää loogisessa järjestyksessä ja jakaa teksti selkeisiin kappaleisiin. (Torkkola ym ) Ohjeen loppuun laitetaan täydentävät tiedot kuten yhteystiedot, tiedot ohjeen tekijöistä sekä viitteet lisätietoihin. Erityisesti yhteystiedot ovat tärkeät. Hyvässä potilasohjeessa on aina tieto siitä, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee. (Jacobson & Morton 2009, Torkkola ym ) Näiden lisäksi potilasohjeessa tulee olla merkintä siitä, milloin alkuperäinen ohje on tehty ja merkintä viimeisestä päivityksestä (National University Hospital 2002, 5). Sisältö tulee esille hyvässä ulkoasussa. Hyvä ulkoasu ei vaadi hienoa paperia, mutta ohjeesta saa houkuttelevan ja ymmärrettävän hyvällä tekstin ja kuvien asettelulla. (Torkkola ym ) Huomiota kannattaa kiinnittää kuitenkin siihen, ettei ohje tule liian täyteen tekstiä. Tyhjä tila paperissa lisää ohjeen luettavuutta. (Jacobson & Morton 2009; Torkkola ym )

12 12 3 POTILASOHJEIDEN SISÄLTÖ 3.1 Taustaa aiheiden valintaan Potilasohjeiden sisällön valinnassa painottui hoitohenkilökunnan kokemus siitä, mitkä sairaudet kuormittavat vastaanottotoimintaa. Aikuisten ja lasten hengitystieinfektiot sekä suolistotulehdukset ovat Heinolan vastaanottotoiminnassa hyvin yleisiä käynnin aiheita. Yleisen elintason nousu ja hygienian kehittyminen sekä antibiootit ja rokotteet ovat vähentäneet ja parantaneet länsimaiden tartunta- eli infektiotautitilannetta. Siitä huolimatta infektiotaudit ovat edelleen yleisimpiä sairauksia. (Huovinen 2008a.) Kirjallisilla potilasohjeilla pyritään tukemaan potilaiden itsehoitovalmiuksia ja vähentämään tätä kautta yhteydenottoa vastaanottotoimintaan tilanteissa, joissa terveydenhuoltohenkilöstön apua ei vielä tarvita. Vanha aivotärähdyksen jälkiseurantaohje kaipasi päivittämistä ja se päätettiin hoitohenkilökunnan kanssa uusia kokonaan. 3.2 Hengitystieinfektiot Hengitystieinfektiot ovat tärkeimpiä lyhytaikaisen sairastavuuden syitä. Ne aiheuttavat runsaasti poissaoloja sekä lisäävät terveyspalvelujen käyttöä. (Aromaa, Koskinen & Huttunen1996.) Yleisimpiä diagnooseja ovat ylähengitystietulehdukset, äkillinen korvatulehdus sekä keuhkoputkentulehdus.(leinikki 2005.) Terveys 2000 tutkimuksessa voitiin todeta hengitystieinfektioiden olevan edelleen lääkärissä käyntien yleisin syy (Häkkinen & Alha 2006, 39 40). Tavallisin hengitystieinfektio on nuhakuume eli flunssa. Yleensä flunssa alkaa kurkkukivulla ja lievällä kuumeella, jonka jälkeen seuraa nuha ja yskä. Flunssan hoito on oireenmukainen, lämpöä voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä. Tärkeintä flunssataudissa on kuitenkin lepo ja etenkin fyysisen rasituksen välttäminen. Tarvittaessa voidaan kokeilla myös höyryhengittä-

13 13 mistä ja nenän limakalvoja supistavia tippoja ja suihkeita. Antibiooteista ei ole tavallisessa flunssataudissa hyötyä. (Huovinen 2008b.) Lasten yleisin sairaus on nuhakuume. Tauti on useimmiten viruksen aiheuttama ja voidaan hoitaa kotona. (Jalanko 2008b) Ensimmäisinä elinvuosinaan lapset sairastavat 5 10 hengitystietulehdusta vuosittain, aikuisina tämä määrä on 2 4. Hengitystieinfektiot ovatkin yleisin syy poissaoloon päiväkodista, koulusta tai töistä. (Leinikki 2005.) Oireet lasten nuhakuumeessa ovat samanlaiset kuin aikuisillakin ja hoito on oireenmukaista. Riittävä nesteen antaminen lapselle on tärkeää. Lapsella kuumetta voidaan alentaa pitämällä vaatetus kevyenä ja huone viileänä sekä antamalla kuumetta alentavaa lääkitystä. Kuumeista lasta voidaan seurata muutaman päivän kotona, jos lapsi on hyväkuntoinen. (Jalanko 2008a; Jalanko 2008b.) Kuumeen alentaminen on tärkeää, koska korkea kuume tai nopeasti noussut kuume voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen. Kuumekouristus on lyhyt tajuttomuuskohtaus, jossa lapsi menee joko veltoksi tai kouristelee raajojaan. Kuumekouristus on pelottavan näköinen, mutta ei aiheuta vammaa lapselle. Ensimmäisen kuumekouristuksen sattuessa lapsi on kuitenkin syytä toimittaa lääkärin hoitoon. (Rantala 2006.) 3.3 Suolistotulehdus Hengitystieinfektioiden lisäksi lasten hyvin tavallinen sairaus on suolistotulehdus. Kahden vuoden ikään mennessä puolet lapsista on sairastanut ainakin yhden suolistotulehduksen. Suolistotulehdukset ovat lähes aina viruksen aiheuttamia ja yleisin viruksista on rotavirus. Tämän lisäksi yleisiä ovat adenovirus sekä kalikivirus. Rotavirus alkaa yleensä kuumeella ja lievillä hengitystieoireilla. Tämän jälkeen alkaa oksentelu ja ripuli. Rotaviruksessa ripulivaihe kestää 3 14 vuorokautta. Kalikiviruksessa esiintyy oksentelua ja lievää ripulia. Taudin kesto on noin 1 4 vuorokautta. Adenovirukseen liittyy sekä oksentelua, että ripulia. Koska suolistotulehduksiin ei ole parantavaa lääkettä, on tärkeää turvata lapsen riittävä nesteen saanti. Lasta voidaan hoitaa kotona voinnin näin salliessa. Koska nestehukka tulee lapselle nopeastikin, tulee herkästi ottaa yhteyttä lääkäriin, jos lasta ei saada nauttimaan nesteitä riittävästi. Ripuloivan lapsen nestey-

14 14 tyksen tilaa voidaan seurata tarkkailemalla painoa päivittäin ja seuraamalla virtsamääriä sekä nautittujen nesteiden määrää. Lapsen yleisvointi kertoo jo paljon lapsen voinnista. (Jalanko 2009.) 3.4 Aivotärähdys Aivotärähdyksellä tarkoitetaan lieväasteista iskun aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriötä. Lievässäkin aivotärähdyksessä on kyse aivojen vammasta, vaikka vamma on silloin lievä. Aivotärähdyksessä ei esiinny tajuttomuutta, yli kymmenen minuuttia kestävää muistinmenetystä eikä kouristuksia. Aivotärähdyksessä saattaa kuitenkin esiintyä lievää päänsärkyä ja oksentelua. (Saarelma 2009.) Aivotärähdyksen jälkeisiä oireita ovat myös huimaus, muistiepävarmuus, keskittymisvaikeudet ja epänormaali väsymys (Duodecim 2006). Lääkärin tutkimuksen jälkeen lievän aivotärähdyksen saanutta potilasta voidaan hoitaa kotona, jos häntä valvotaan vuorokauden ajan (Duodecim 2005). Huolellisen poliklinikalla tapahtuneen tutkimisen ja seurannan jälkeen jälkiseuraamukset ovat hyvin harvinaisia. Potilaan ja hänen omaisensa on kuitenkin tärkeää tietää oireet, joiden vuoksi tulee hakeutua takaisin hoitoon. Tällaisia oireita ovat pahentuva voimakas päänsärky, toistuva oksentelu, tajunnantason lasku, sekavuus ja toispuoleinen raajaheikkous. Kotona tulee ensimmäisenä vamman jälkeisenä yönä herättää potilas kahdesti, jolloin voidaan keskustelemalla varmistaa normaali tajunnantaso. Apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää päänsäryn hoitoon. (Duodecim 2006.)

15 15 4 HANKKEEN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO 4.1 Hankkeen tavoitteet Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaiset ja toimivat potilasohjeet lapsen kuumeen ja ripulin hoidosta, aikuisen flunssataudin hoidosta sekä aivotärähdyksen jälkiseurannasta Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan. Potilasohjeilla pyritään osaltaan kehittämään terveyskeskuksen toimintaa ja potilasohjausta sekä tukemaan potilaan itsehoitovalmiuksia ja sitä kautta mahdollisesti myös vähentämään vastaanottokäyntien määrää. Ohjeet toimivat myös hoitohenkilökunnan antaman suullisen potilasohjauksen tukena. 4.2 Hankkeen organisaatio Tämän kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vastaanottotoiminta. Heinola on noin asukkaan pikkukaupunki, jossa on kattavat perusterveydenhuollon palvelut ja perustason erikoisterveydenhuoltoa. Vastaanottotoiminta pyörii väestövastuuperiaatteella ja lääkäri- ja hoitajavastaanottojen lisäksi siihen kuuluvat päivä- ja iltapäivystys sekä monipuoliset tukipalvelut. (Heinolan kaupunki 2009.) Työelämän yhteyshenkilönä toimi vastaanottotoiminnan osastonhoitaja. Osastonhoitajan lisäksi kohdeorganisaatiosta hankkeeseen osallistuivat apulaisosastonhoitaja, perusterveydenhuollon ylilääkäri sekä vastaanottotoiminnan sairaanhoitajat. Oppilaitoksen puolelta mukana olivat opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyön ohjaajat sekä opponentti. Potilasohjeiden aiheiden valintaan osallistuivat kaikki vastaanottotoiminnan hoitajat. Potilasohjeiden sisältöä muokkasi kuitenkin osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan ja ylilääkärin lisäksi kolme (3) sairaanhoitajaa. Kehittämishankkeille luodaan aina hankeorganisaatio, joka vastaa siitä, että tavoitteeksi asetettu uusi palvelu tai tuote saadaan kehitetyksi sovituissa aikatauluissa ja kustannuksissa (Heikkilä ym. 2008,75).

16 16 Kehittämiseen sitoutuminen vaatii, että hankkeeseen osallistujat ymmärtävät ja hyväksyvät hankkeen tavoitteet. Motivaation säilymisen kannalta on olennaista, että osallistujat tuntevat oman työpanoksensa merkitykselliseksi. (Heikkilä ym. 2008, ) Vastaanottotoiminnan henkilökunnan sitouttamiseksi hankkeeseen oli osallistuminen hoitajien palavereihin ja heidän motivoimisensa hankkeeseen tärkeää. Terveydenhuollon organisaatioissa kehittämistoiminta on usein luonteeltaan kokemuksellista. Vuosien työkokemuksella käytännön osaajat muuttavat ympäristöään ja asiantilaa paremmaksi. (Heikkilä ym. 2008, 55.) Tässä hankkeessa opinnäytetyön laatija hyödynsi omaa terveydenhuoltoalan työkokemustaan ja vastaanottotoiminnasta hankkeeseen osallistuneilla sairaanhoitajilla oli kaikilla useiden vuosien työura terveydenhuollossa.

17 17 5 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUKSEN JA TUOTOKSEN KUVAUS 5.1 Hankkeen suunnittelu Opinnäytetyön aiheen valinta lähti siitä ajatuksesta, että työ olisi hankemuotoinen. Heikkilän ym. (2008, 25 26) mukaan projekti eli hanke on aikataulutettu, tietyillä panoksilla kestävään tulokseen pyrkivä tehtävien kokonaisuus. Hankkeen toteutuksesta vastaa tehtävää varten perustettu organisaatio. Hanke kestää tietyn ajan ja tähtää sovitun päämäärän saavuttamiseen. Hankkeella on alku, suunnitelma ja toteuttajat ja se päättyy sovittuna ajankohtana ja sovitulla tavalla. Hankkeen etenemisessä on yleensä nähtävissä useita peräkkäisiä vaiheita, jotka limittyvät ja kulkevat osittain päällekkäin. (Heikkilä ym. 2008, 25 26; Silfverberg 2007, ) Kehittämishanke potilasohjeiden laatimiseksi vastaanottotoimintaan käynnistyi keväällä Kehittämishankkeen käynnistämisen lähtökohtana on terveydenhuollossa yleisesti jonkin asian kehittäminen, uusien asioiden esille saaminen tai uusien ratkaisujen löytäminen olemassa oleviin ongelmiin. Kehittämistarpeet nousevat usein joko toiminnan sisällöllisestä tai rakenteellisesta kehittämisestä. Kehittämishankkeet ovat monimuotoisia, käytännönläheisiä ja etenevät tietyn kaavan mukaan prosessimaisesti (Heikkilä ym. 2008, 60, 69). Aihe opinnäytetyöhön lähti keskusteluista hoitajien kanssa. Hoitajat kaipasivat potilaille annettavia ohjeistuksia, jotka tukisivat potilaan itsehoitovalmiuksia. Keskustelin hoitajilta saamastani ideasta osastonhoitajan kanssa ja hän hyväksyi aiheen. Toukokuussa 2007 varsinainen opinnäytetyöprosessi käynnistyi ideointiseminaarilla. Tätä varten hahmottelin hankkeen tavoitteita ja esittelin ne muille ideointiseminaarissa. Ideointivaiheessa hanketta ideoidaan luovasti sekä täsmennetään ja rajataan aihetta (Heikkilä ym. 2008, 61). Tässä vaiheessa potilasohjeista oli tavoitteena tehdä kansio, johon olisi tullut seitsemän eri potilasohjetta.

18 18 Opinnäytetyön ohjaajan kanssa keskusteltuani, päätin supistaa ohjeiden määrän maksimissaan viiteen, koska työn määrä olisi saattanut nousta liian isoksi. Onnistuneen hankkeen taustalla ovat hyvin toteutetut suunnittelu-, aloittamis- ja toteuttamisvaiheet (Paasivaara, Suhonen & Nikkilä 2008, 104). Syksyllä 2007 aloin työstää hankesuunnitelmaa. Perehdyin tällöin hankkeen tekemiseen kirjallisuuden kautta, pohdin hankkeen vaiheita ja suunnittelin aikataulua hankkeelle. Hankesuunnitelmaa varten keräsin teoriatietoa suullisesta ja kirjallisesta potilasohjauksesta, ohjaukseen vaikuttavista tekijöistä ja potilasohjeiden tekemisestä. Teoriatietoa etsin etenkin aikaisemmista tutkimuksista, mutta myös kirjallisuudesta sekä alan lehtijulkaisuista. Tällöin tutustuin myös käypä hoito suosituksiin. Näyttöön perustuvia käypä hoito -suosituksia on Suomessa tehty vuodesta 2004 alkaen. Suosituksien johdosta ja organisoinnista vastaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja rahoituksesta raha-automaattiyhdistys yhdessä Duodecimin kanssa. Käypä hoito -suositukset ovat vapaasti luettavissa internetissä ja niiden perusteella laaditaan verkko-oppimateriaalia terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille. (Käypä hoito suositukset 2007.) Aloitin myös kirjallisten potilasohjeiden keräilyn vieraillessani eri terveydenhuollon yksiköissä. Näihin kirjallisiin potilasohjeisiin tutustumalla sain kuvaa siitä, minkälaisia potilasohjeita on tarjolla ja vertasin niitä teoriatietoon hyvän potilasohjeen ulkoasusta. Tammikuussa 2008 osallistuin vastaanottotoiminnan hoitajien palaveriin ja esittelin siellä hankesuunnitelman. Hyvästä hankesuunnitelmasta selviää konkreettisesti, mitkä ovat kehittämisen tavoitteet, mitä toimia hankkeessa tehdään, ketkä osallistuvat hankkeeseen, miten paljon resursseja tarvitaan ja miten hankkeesta tiedotetaan esimerkiksi tilaajille ja käyttäjille (Heikkilä ym. 2008, 69). Ennen palaveria olin ollut yhteydessä osastonhoitajaan ja pyytänyt häntä välittämään viestiä työntekijöilleen, että he miettisivät potilasohjeiden aiheita palaveria varten. Palaverissa keskustelimme yhdessä potilasohjeiden aiheista ja hoitajat päätyivät yhdessä osastonhoitajan kanssa neljään eri potilasaiheeseen. Nämä olivat lapsen ripuli, lapsen kuume, aikuisen flunssatauti ja aivotärähdys. Näihin päädyttiin, koska flunssa, ripuli ja kuume ovat yleisimpiä puhelinohjauksen ja vastaanottokäyntien aiheita. Näistä ei myöskään ollut aikaisempia potilasohjeita

19 19 Heinolan terveyskeskuksessa tarjolla. Vanha aivotärähdysohje vastaavasti kaipasi päivitystä. 5.2 Hankkeen toteutus Kevään 2008 aikana täydensin hankesuunnitelmaa ja sain luvan opinnäytetyöohjaajaltani hakea hankelupaa. Syyskuussa 2008 anoin hankelupaa kohdeorganisaatiolta. Syksyn aikana tutustuin muiden kaupunkien internetsivujen potilasohjevalikoimaan ja etsin teoriatietoa ohjeita varten Terveysportista, Käypä hoito -suosituksista, Lääkärin käsikirjasta, Duodecimin Terveyskirjastosta ja internetin lääkärisivustoilta. Kehittämishankkeissa tulisikin hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa, koska tämä säästää aikaa ja lisää tulosten luotettavuutta (Heikkilä ym. 2008, 104). Tammikuussa 2009 otin yhteyttä kohdeorganisaatioon hankeluvan viipymisen suhteen. Hankelupa-anomusta ei kohdeorganisaatiosta löytynyt, joten tein uuden hankelupa-anomuksen ja lupa hankkeen tekemiseen myönnettiin helmikuussa Hankeluvan saatuani vertasin muiden kaupunkien potilasohjeita ja syksyn 2008 aikana eri lähteistä kerättyä teoriatietoa toisiinsa ja tämän löydetyn teoriatiedon pohjalta aloitin potilasohjeiden teon itsenäisesti. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen vaatii hankkeen tehtävään liittyvän tiedon tarpeen tunnistamista, tiedon systemaattista keruuta ja kerätyn tiedon kriittistä arviointia, soveltamista ja käyttöönottoa hankkeen tavoitteen näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla (Heikkilä ym. 2008, 104). Laadinnassa otin huomioon myös vastaanottotoiminnan omat hoitomallit. Potilasohjeita tehdessäni pohdin potilasohjeiden ulkoasun selkeyttä ja loogista järjestystä ja pyrin siihen, että ohjeet mahtuisivat yhdelle A4-arkille, jotta ne olisivat helpommin luettavissa. Potilasohjeissa päädyin käyttämään järjestystä, jossa ohjeen alussa kerron hiukan kyseessä olevasta sairaudesta, jonka jälkeen tulee selkeät itsehoito-ohjeet ja sen jälkeen ohjeet, milloin hakeutua lääkäriin. Ohjeet pyrin kirjoittamaan mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa ja siten, että maallikon olisi ne helppo ymmärtää.

20 20 Helmikuussa 2009 sain valmiiksi ensimmäiset versiot potilasohjeista ja kävin esittelemässä niitä hoitajien palaverissa. Tässä vaiheessa pyysin osastonhoitajaa ja vastaanottotoiminnan hoitajia tutustumaan reilun viikon verran potilasohjeisiin ja antamaan ohjeista palautetta osastonhoitajalle, joka välitti palautteet minulle kahdenkeskisessä palaverissa. Palautteen ohjeista toivoin tässä vaiheessa koskevan paitsi sisältöä myös ohjeen ulkoasua. Halusin tarkkoja mielipiteitä myös siitä, minkä kokoisia ohjeiden tulisi olla ja mitä organisaation tunnuksia ohjeissa tulisi näkyä. Osastonhoitajalta ja sairaanhoitajilta sain hyvin palautetta potilasohjeista. Ohjeiden ulkoasu koettiin selkeäksi ja A4 -kokoa pidettiin toimivana. Sisällön osalta ohjeita haluttiin tarkentaa vielä lisää. Muutama kohta ohjeista jätettiin pois ja muutamia kohtia lisättiin. Ohjeita muokattiin vielä selkokielisenpään ja yksityiskohtaisempaan suuntaan. Lapsen kuumetta ja ripulia sekä aikuisen flunssatautia koskevia ohjeita pidettiin oikeansuuntaisina, mutta aivotärähdysohjeen toivottiin olevan lääkärissä käynnin jälkeiseen seurantaan painottuva, kun se nyt oli ohje itsehoidosta. Osastonhoitajan kanssa päätimme hyväksyttää ohjeet vielä perusterveydenhuollon ylilääkärillä, jonka kanssa sovin palaverin ohjeiden tiimoilta. Ylilääkäri tarkasti ohjeiden oikeellisuuden ja hän antoi vielä muutaman kohdan lisättäväksi ohjeisiin. Näiden palaverien pohjalta muokkasin ohjeita haluttuun suuntaan ja luovutin valmiit potilasohjeet sopimuksen mukaan sähköpostitse perusterveydenhuollon ylilääkärille sekä osastonhoitajalle maaliskuussa Potilasohjeet tallennettiin hoitajien kanslian, neuvonnan, ajanvarausten ja sairaanhoitajien vastaanottohuoneiden sekä osastonhoitajan tietokoneille, josta niitä voidaan tulostaa potilaille. Ohjeita tulostetaan valmiiksi potilas-aulaan, josta potilaat saavat ottaa niitä mukaansa. Poikkeuksena tästä on aivotärähdyksen seuranta-ohje, joka on tarkoitettu hoitajan antamaksi lääkärissä käynnin jälkeen. Hankkeen tuotokset syntyivät pitkällisen prosessin tuloksena. Kohdeorganisaation kanssa pidin seitsemän (7) palaveria, joista kaksi (2) osastonhoitajan, kaksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa

Hoito-ohjeet lapsen sairastuessa TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä

OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/1. Aihe on alan haastava, uutta luova tai tavanomaista vaativampi kehittämistehtävä OPETTAJAN ARVIO OPINNÄYTETYÖSTÄ LIITE 9/ TYÖN AIHE JA TAVOITE Aiheen ajankohtaisuus ja vaativuus Yhteys työelämän kehittämistavoitteisiin ja koulutusohjelman ammatillisiin tavoitteisiin Työn tavoitteen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot