KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN"

Transkriptio

1 KIRJALLISTEN POTILASOHJEIDEN LAATIMINEN VASTAANOTTOTOIMINTAAN Heidi Prauda Opinnäytetyö Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja AMK

2 TIIVISTELMÄ Heidi Prauda. Kirjallisten potilasohjeiden laatiminen vastaanottotoimintaan. Lahti, kevät 2009, 37 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, Terveydenhoitaja (AMK). Potilasohjaus elää jatkuvassa kehityksessä. Suullisen potilasohjauksen lisäksi kirjallista potilasohjausta tulisi lisätä, koska tämän päivän potilas on entistä kiinnostuneempi sairauksistaan ja niiden hoidosta. Terveydenhuollossa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että potilaille on tarjolla myös luotettavaa kirjallista tietoa sairauksista. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vastaanottotoiminnan potilasohjausta ja tukea potilaiden itsehoitovalmiuksia. Hankemuotoisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi neljä (4) potilasohjetta, jotka koskivat lapsen kuumeen ja ripulin hoitoa, aikuisen flunssataudin hoitoa sekä aivotärähdyksen jälkiseurantaa. Hanke toteutettiin yhdessä Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vastaanottotoiminnan kanssa. Yhteistyökumppaneina vastaanottotoiminnasta olivat osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, perusterveydenhuollon ylilääkäri ja vastaanottotoiminnan hoitohenkilökunta. Jatkohanke-ehdotuksena on potilasohjeiden siirtäminen Heinolan kaupungin internetsivuille, jolloin ohjeet palvelisivat potilaita entistä paremmin. Asiasanat: potilasohjaus, potilasohjeet, hanke.

3 ABSTRACT Heidi Prauda. Creating patient education materials for health center. Lahti, spring 2009, 36 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health care, Degree program in nursing, Specialization in health care, Nurse, Public health nurse. The patient education needs to be constantly developed. Especially there is a need for current and accurate written patient education material, as people are more and more interested in learning about their diseases. Internet offers research possibility for patients but there is a problem concerning the validity of information. The aim of the thesis was to improve patients education in health center in Heinola and to support and strengthen patients self care skills. The subject of the thesis came from nurses of the health center. As the outcome of this development project four (4) patients education brochures concerning fever and diarrhea of children, adult s common cold and concussion were completed. The purpose of these education materials is to serve patients and also the health center by reducing doctors and nurses appointments. A follow-up project could be to display the patient education materials on the Internet so they can be more easily accessible by patients. Keywords: patients education, patients education materials, development project

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO POTILASOHJAUS Potilasohjauksen määrittelyä Kirjallinen potilasohjaus Hyvä potilasohje POTILASOHJEIDEN SISÄLTÖ Taustaa aiheiden valintaan Hengitystieinfektiot Suolistotulehdus Aivotärähdys HANKKEEN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen organisaatio KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUKSEN JA TUOTOKSEN KUVAUS Hankkeen suunnittelu Hankkeen toteutus Tuotoksen kuvaus ARVIOINTI Hankkeen tavoitteiden arviointi Potilasohjeiden arviointi Hankeprosessin arviointi POHDINTA Eettiset näkökulmat Hankkeen tarkastelu ja jatkohankeaiheet... 28

5 LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Lapsen ripuli potilasohje LIITE 2: Lapsen kuume potilasohje LIITE 3: Aikuisen flunssatauti - potilasohje LIITE 4: Aivotärähdys - potilasohje... 38

6 1 JOHDANTO Potilaan ohjaus- ja neuvontatyö ovat olennainen osa hoitotyötä ja potilaat ovat entistä kiinnostuneempia osallistumaan omaan hoitoonsa (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, 24). Tämän vuoksi potilasohjausta tulee koko ajan kehittää. Suullinen ja kirjallinen ohjaus tukevat tosiaan ja onnistuneella potilasohjauksella pystytään lyhentämään hoitoaikoja sekä vähentämään sairaalakäyntien määrää (Torkkola ym. 2002, 24). Potilasohjauksella vaikutetaan kiistatta hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen (Ohtonen 2006). Kääriäisen ja Kyngäksen (2003) tutkimuksessa todettiin potilaiden olevan tyytyväisiä ohjaukseen silloin, kun he kokivat saavansa riittävästi tietoa sairaudestaan, sen hoidosta sekä siitä selviytymisestä. Vastaavasti sisällöllinen niukkuus aiheutti tyytymättömyyttä ohjaukseen (Kääriäinen & Kyngäs 2003, Paunonen 2000). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Heinolan terveyskeskuksen potilasohjausta ja tukea potilaan valmiuksia itsehoitoon. Terveydenhuollossa kehittämisellä tähdätäänkin uusien ja entistä parempien palvelujen, toimintatapojen, menetelmien ja järjestelmien aikaansaamiseen ja olemassa olevien parantamiseen (Heikkilä, Jokinen & Nurmela 2008, 55). Opinnäytetyön tuotoksena valmistui Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan potilasohjeita jotka koskevat aivotärähdyksen jälkiseurantaa, lasten kuumeen hoitoa, lasten ripulin hoitoa sekä aikuisten flunssataudin hoitoa. Kyseiset potilasohjeet ovat vastaanottotoiminnasta joko kokonaan puuttuneet, tai ne ovat olleet sisällöltään epäselviä ja ulkoasultaan epäsiistejä. Potilasohjeet välittävät kuvaa organisaatiosta, josta se on peräisin (Torkkola ym. 2002, 9). Myös tästä syystä asianmukaisilla potilasohjeilla on tärkeä merkitys. Aihe opinnäytetyöhön tuli keskusteluista hoitohenkilökunnan kanssa sekä omasta kokemuksestani vastaanottotoiminnan potilasohjeiden ajanmukaisuu-

7 7 desta. Työ Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoiminnassa on nopeatempoista ja potilaan hoitoaika on hyvin lyhyt. Tämän takia kirjalliset potilasohjeet ovat tärkeä työväline potilaan ohjauksessa. Kirjallisilla ohjeilla pyritään tukemaan suullista ohjausta sekä antamaan ohjeita siitä, miten kotona tulisi toimia ja milloin on syytä hakeutua takaisin ammattilaisten hoitoon.

8 8 2 POTILASOHJAUS 2.1 Potilasohjauksen määrittelyä Potilasohjaus on olennainen osa hoitotyötä. Potilasohjauksella tarkoitetaan potilaan ja hoitajan välistä aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on sidoksissa heidän taustatekijöihinsä ja tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa. (Kääriäinen & Kyngäs 2006, Kääriäinen 2007.) Tavoitteena potilasohjaukselle on potilaan tiedonsaannin edistäminen ja potilaan tukeminen oman terveytensä, siihen liittyvien ongelmien ja hoidon hallinnassa. Onnistunut ohjaus voi lisätä potilaan edellytyksiä vaikuttaa omaan elämäänsä ja hoitoonsa. (Hupli 2004) Potilaalla on myös lakisääteinen oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista (Pekkarinen 2007). Potilasohjaus vaatii aina tarpeiden määrittelyä. Lähtökohtana ohjaukselle tulee olla potilaan tarpeet. Sairastumiseen liittyy usein epävarmuuden, avuttomuuden ja turvattomuuden tunteita, jonka vuoksi on tärkeää, että potilas saa tietoa sairaudesta, tutkimuksista ja hoidosta. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006,10 16.) Hoitoajat ovat lyhentyneet ja tämä lisää tarvetta ohjauksen kehittämiseen. Hyvä ohjaus edistää paranemista ja ehkäisee esimerkiksi toipumista hidastavia tulehduksia. Myös hoitoon sitoutuminen ja sairauteen sopeutuminen paranevat riittävällä ohjauksella. (Ohtonen 2006.) Alasen (2002) tutkimuksen mukaan potilaat pitävät sairautensa tärkeimpänä tiedonantajana hoitohenkilökuntaa ja toivoivat siltä lisää aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun. Ajan lisäksi esiin nousi toive avoimuudesta sekä ohjauksen saamisesta selkokielellä. Tutkimuksessa todettiin tiedontarpeen olevan yksilöllistä. Potilasohjauksen ja neuvonnan suunnittelu ja toteutus ovat usein hoitajan vastuulla (Torkkola ym. 2002). Hoitaja onkin se, joka viettää eniten aikaa potilaan kanssa ja on näin ollen paras hoitamaan ohjausta. (Torkkola ym. 2002, Hakes-

9 9 ley-brown & Malone 2007.) Potilasohjaustapaa valittaessa tulee hoitajalla olla tietoa ja näkemystä siitä, kuinka potilas omaksuu asioita. Lähtökohdat potilasohjaukseen saattavat olla hyvinkin erilaisia ja potilaiden vahvuudet omaksua asioita riippuvat heidän taustoistaan. Hoitajan osana onkin auttaa potilasta tunnistamaan oma tyylinsä omaksua asioita. Näin potilaan ohjauksesta tulee yksilöllistä.(kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005, 27; Kääriäinen & Kyngäs 2003; Torkkola ym , 29 31) Hoitajat itse näkevät tärkeimmiksi potilasohjausta edistäviksi tekijöiksi pitkän työkokemuksen, potilaan motivaation, hyvät tiedot ohjattavasta asiasta, rauhallisen ympäristön, riittävän ajan, oman hyvän asenteen sekä hyvät saatavilla olevat kirjalliset materiaalit. Vastaavasti ohjausta estävinä tekijöinä hoitajat näkivät kiireen, huonot ja riittämättömät tilat, huonot kirjalliset materiaalit ja opetusvideot, melu, henkilökunnan vähyyden, tiedon puutteen ohjattavasta asiasta ja potilaan huonon motivaation. (Kettu 2007.) Peltoniemen (2007, 101) tutkimuksessa ilmeni tarve kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan ohjaustaitoihin. Jatkokoulutusta tarvittaisiin etenkin kohtaamisen taidossa, oman persoonan luovassa käytössä, opetustaidoissa sekä päätöksenteossa, jonka pohjalta ohjaustarve ja ohjauksen sisältö laaditaan. Kääriäisen (2007, ) tutkimuksen mukaan hoitohenkilökunnan ohjaustaidot ovat kohtalaisen hyvät, mutta tutkimukseen osallistujat kokivat hoitajien hallitsevan vain suullisen ohjauksen. Kirjallisten ohjeiden määrä koettiin liian vähäiseksi. 2.2 Kirjallinen potilasohjaus Kirjalliset potilasohjeet toimivat suullisen ohjauksen tukena, etenkin kun hoitoalalla usein aika henkilökohtaiseen ohjaukseen jää turhan niukaksi. Potilasohjeet toimivat informaation välittäjinä ja tuottavat merkityksiä potilaan asemasta terveydenhuollon järjestelmässä sekä kutsuvat potilasta osallistumaan omaan hoitoonsa. Kirjallisten potilasohjeiden tuottamiseen ja aktiiviseen käyttöön tulisikin panostaa. (Torkkola ym. 2002; 11 12, Alanen 2002.) Sairaana ihminen

10 10 omaksuu suullista informaatiota huonosti, jonka vuoksi on tärkeää tukea ohjausta kirjallisilla ohjeilla (Fort Valley primary care NHS Trust 2003). Ohjeen ulkoasu toimii viestinä organisaatiosta, josta se on peräisin. Näin ollen tulisi kaikkien palveluntuottajien miettiä, minkälainen on heidän tapansa tuottaa ohjeita. Tällä tavalla saadaan ohje palvelemaan parhaiten juuri heidän tarpeitaan. Kuitenkin joitain yleisiä linjoja ohjeen tekemiseen on. Ohjeen lähtökohtana toimivat hoitotyön tarpeet ja pulmat eli sekä potilaan että palveluntuottajan tarpeet. (Torkkola ym. 2002, ) Potilasohje on ymmärrettävä ja selkeä vasta silloin, kun potilas on sen ymmärtänyt. Tavoitteena hyvässä potilasohjeessa ei ole vain ymmärrettävyys, vaan on hyvä muistaa, että potilasohje on myös käyntikortti palveluntuottajasta. (Lipponen ym ) Oikeakielisyys tekee tekstistä ymmärrettävää. Kieliopasta kannattaa käyttää apuna ohjeen teossa ja lääketieteen sanastolautakunta auttaa puolestaan termien suomentamisessa. (Torkkola ym. 2002, 46.) Potilasohjeen merkitykset syntyvät vasta potilaan sitä lukiessa. Tärkeää ei ole vain viestin sanoma, vaan myös se, miten viesti sanotaan. Potilasohjeessa on piilossa merkityksiä, jotka syntyvät siitä, miten lukija sen ymmärtää. Sama teksti voidaankin siis tulkita hyvin monella tavalla. Välttämättä potilas ei ymmärräkään ohjetta niin kuin sen tekijä oli tarkoittanut. (Torkkola ym. 2002, ) Kirjallisten potilasohjeiden hyödyiksi voidaan katsoa se, että jokainen potilas saa saman informaation, ohjeistus on yksityiskohtaisempaa ja informaatio välittyy myös potilaan omaisille (Fort Valley primary care NHS Trust 2003). 2.3 Hyvä potilasohje Hyvä potilasohje kertoo ensimmäisenä sen, kenelle ohje on tarkoitettu. Suora puhuttelu herättää potilaan huomaamaan, että ohje on tarkoitettu juuri hänelle. Otsikon lisäksi tulee heti selvitä se, mistä ohjeesta on kysymys. (Torkkola ym ) Hyvä otsikko herättelee lukijan mielenkiintoa tekstiä kohtaan. Otsikon tulee olla lyhyt ja informoiva (National University Hospital 2002, 4; Torkkola ym. 2002). Väliotsikot jakavat tekstiä selkeiksi kokonaisuuksiksi ja houkuttelevat

11 11 lukemaan tekstin loppuun asti. Hyvästä väliotsikosta selviää alakohdan olennaisin asia, aivan kuten pääotsikostakin. (Torkkola ym ) Potilasohjeeseen kannattaa kirjoittaa tärkein asia aina ensin. Tällöin myös ne, jotka lukevat vain alun, saavat tarvitsemansa tiedon. Potilaalle tärkeimmän tiedon ensiksi laittaminen myös viestittää tekijän arvostavan lukijaa. (Torkkola ym ) Torkkola ym. (2002) mukaan hyvä kuvitus ohjeessa lisää potilaan mielenkiintoa lukemiseen ja auttaa häntä ymmärtämään tekstiä. Kuvat sekä tukevat että täydentävät tekstiä. Kuvissa tulisi olla aina kuvateksti, sillä se paitsi auttaa kuvien lukemisessa, myös kertoo kuvasta sellaista, mitä ei voi suoraan nähdä. Kuvien valinnassa tulee olla tarkka, kuvien on syytä liittyä tekstiin ja ohjata lukemista. Asiaan liittymättömän kuvan voi lukija tulkita väärin. Kuvien käytössä tulisi myös muistaa tekijänoikeudet (Torkkola ym. 2002, National University Hospital 2002, 5). Varsinainen teksti tulee otsikoiden ja mahdollisten kuvien jälkeen. Tekstissä käytetään yleiskieltä havainnollisesti. Ohjeen tekijän kannattaa miettiä, miten hän asian ilmaisisi kasvotusten ja myös sitä, minkälaisia lisäkysymyksiä potilas tilanteessa esittäisi. Asiat tulee esittää loogisessa järjestyksessä ja jakaa teksti selkeisiin kappaleisiin. (Torkkola ym ) Ohjeen loppuun laitetaan täydentävät tiedot kuten yhteystiedot, tiedot ohjeen tekijöistä sekä viitteet lisätietoihin. Erityisesti yhteystiedot ovat tärkeät. Hyvässä potilasohjeessa on aina tieto siitä, mihin ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee. (Jacobson & Morton 2009, Torkkola ym ) Näiden lisäksi potilasohjeessa tulee olla merkintä siitä, milloin alkuperäinen ohje on tehty ja merkintä viimeisestä päivityksestä (National University Hospital 2002, 5). Sisältö tulee esille hyvässä ulkoasussa. Hyvä ulkoasu ei vaadi hienoa paperia, mutta ohjeesta saa houkuttelevan ja ymmärrettävän hyvällä tekstin ja kuvien asettelulla. (Torkkola ym ) Huomiota kannattaa kiinnittää kuitenkin siihen, ettei ohje tule liian täyteen tekstiä. Tyhjä tila paperissa lisää ohjeen luettavuutta. (Jacobson & Morton 2009; Torkkola ym )

12 12 3 POTILASOHJEIDEN SISÄLTÖ 3.1 Taustaa aiheiden valintaan Potilasohjeiden sisällön valinnassa painottui hoitohenkilökunnan kokemus siitä, mitkä sairaudet kuormittavat vastaanottotoimintaa. Aikuisten ja lasten hengitystieinfektiot sekä suolistotulehdukset ovat Heinolan vastaanottotoiminnassa hyvin yleisiä käynnin aiheita. Yleisen elintason nousu ja hygienian kehittyminen sekä antibiootit ja rokotteet ovat vähentäneet ja parantaneet länsimaiden tartunta- eli infektiotautitilannetta. Siitä huolimatta infektiotaudit ovat edelleen yleisimpiä sairauksia. (Huovinen 2008a.) Kirjallisilla potilasohjeilla pyritään tukemaan potilaiden itsehoitovalmiuksia ja vähentämään tätä kautta yhteydenottoa vastaanottotoimintaan tilanteissa, joissa terveydenhuoltohenkilöstön apua ei vielä tarvita. Vanha aivotärähdyksen jälkiseurantaohje kaipasi päivittämistä ja se päätettiin hoitohenkilökunnan kanssa uusia kokonaan. 3.2 Hengitystieinfektiot Hengitystieinfektiot ovat tärkeimpiä lyhytaikaisen sairastavuuden syitä. Ne aiheuttavat runsaasti poissaoloja sekä lisäävät terveyspalvelujen käyttöä. (Aromaa, Koskinen & Huttunen1996.) Yleisimpiä diagnooseja ovat ylähengitystietulehdukset, äkillinen korvatulehdus sekä keuhkoputkentulehdus.(leinikki 2005.) Terveys 2000 tutkimuksessa voitiin todeta hengitystieinfektioiden olevan edelleen lääkärissä käyntien yleisin syy (Häkkinen & Alha 2006, 39 40). Tavallisin hengitystieinfektio on nuhakuume eli flunssa. Yleensä flunssa alkaa kurkkukivulla ja lievällä kuumeella, jonka jälkeen seuraa nuha ja yskä. Flunssan hoito on oireenmukainen, lämpöä voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavilla tulehduskipulääkkeillä. Tärkeintä flunssataudissa on kuitenkin lepo ja etenkin fyysisen rasituksen välttäminen. Tarvittaessa voidaan kokeilla myös höyryhengittä-

13 13 mistä ja nenän limakalvoja supistavia tippoja ja suihkeita. Antibiooteista ei ole tavallisessa flunssataudissa hyötyä. (Huovinen 2008b.) Lasten yleisin sairaus on nuhakuume. Tauti on useimmiten viruksen aiheuttama ja voidaan hoitaa kotona. (Jalanko 2008b) Ensimmäisinä elinvuosinaan lapset sairastavat 5 10 hengitystietulehdusta vuosittain, aikuisina tämä määrä on 2 4. Hengitystieinfektiot ovatkin yleisin syy poissaoloon päiväkodista, koulusta tai töistä. (Leinikki 2005.) Oireet lasten nuhakuumeessa ovat samanlaiset kuin aikuisillakin ja hoito on oireenmukaista. Riittävä nesteen antaminen lapselle on tärkeää. Lapsella kuumetta voidaan alentaa pitämällä vaatetus kevyenä ja huone viileänä sekä antamalla kuumetta alentavaa lääkitystä. Kuumeista lasta voidaan seurata muutaman päivän kotona, jos lapsi on hyväkuntoinen. (Jalanko 2008a; Jalanko 2008b.) Kuumeen alentaminen on tärkeää, koska korkea kuume tai nopeasti noussut kuume voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen. Kuumekouristus on lyhyt tajuttomuuskohtaus, jossa lapsi menee joko veltoksi tai kouristelee raajojaan. Kuumekouristus on pelottavan näköinen, mutta ei aiheuta vammaa lapselle. Ensimmäisen kuumekouristuksen sattuessa lapsi on kuitenkin syytä toimittaa lääkärin hoitoon. (Rantala 2006.) 3.3 Suolistotulehdus Hengitystieinfektioiden lisäksi lasten hyvin tavallinen sairaus on suolistotulehdus. Kahden vuoden ikään mennessä puolet lapsista on sairastanut ainakin yhden suolistotulehduksen. Suolistotulehdukset ovat lähes aina viruksen aiheuttamia ja yleisin viruksista on rotavirus. Tämän lisäksi yleisiä ovat adenovirus sekä kalikivirus. Rotavirus alkaa yleensä kuumeella ja lievillä hengitystieoireilla. Tämän jälkeen alkaa oksentelu ja ripuli. Rotaviruksessa ripulivaihe kestää 3 14 vuorokautta. Kalikiviruksessa esiintyy oksentelua ja lievää ripulia. Taudin kesto on noin 1 4 vuorokautta. Adenovirukseen liittyy sekä oksentelua, että ripulia. Koska suolistotulehduksiin ei ole parantavaa lääkettä, on tärkeää turvata lapsen riittävä nesteen saanti. Lasta voidaan hoitaa kotona voinnin näin salliessa. Koska nestehukka tulee lapselle nopeastikin, tulee herkästi ottaa yhteyttä lääkäriin, jos lasta ei saada nauttimaan nesteitä riittävästi. Ripuloivan lapsen nestey-

14 14 tyksen tilaa voidaan seurata tarkkailemalla painoa päivittäin ja seuraamalla virtsamääriä sekä nautittujen nesteiden määrää. Lapsen yleisvointi kertoo jo paljon lapsen voinnista. (Jalanko 2009.) 3.4 Aivotärähdys Aivotärähdyksellä tarkoitetaan lieväasteista iskun aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriötä. Lievässäkin aivotärähdyksessä on kyse aivojen vammasta, vaikka vamma on silloin lievä. Aivotärähdyksessä ei esiinny tajuttomuutta, yli kymmenen minuuttia kestävää muistinmenetystä eikä kouristuksia. Aivotärähdyksessä saattaa kuitenkin esiintyä lievää päänsärkyä ja oksentelua. (Saarelma 2009.) Aivotärähdyksen jälkeisiä oireita ovat myös huimaus, muistiepävarmuus, keskittymisvaikeudet ja epänormaali väsymys (Duodecim 2006). Lääkärin tutkimuksen jälkeen lievän aivotärähdyksen saanutta potilasta voidaan hoitaa kotona, jos häntä valvotaan vuorokauden ajan (Duodecim 2005). Huolellisen poliklinikalla tapahtuneen tutkimisen ja seurannan jälkeen jälkiseuraamukset ovat hyvin harvinaisia. Potilaan ja hänen omaisensa on kuitenkin tärkeää tietää oireet, joiden vuoksi tulee hakeutua takaisin hoitoon. Tällaisia oireita ovat pahentuva voimakas päänsärky, toistuva oksentelu, tajunnantason lasku, sekavuus ja toispuoleinen raajaheikkous. Kotona tulee ensimmäisenä vamman jälkeisenä yönä herättää potilas kahdesti, jolloin voidaan keskustelemalla varmistaa normaali tajunnantaso. Apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää päänsäryn hoitoon. (Duodecim 2006.)

15 15 4 HANKKEEN TAVOITTEET JA ORGANISAATIO 4.1 Hankkeen tavoitteet Tämän kehittämishankkeen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaiset ja toimivat potilasohjeet lapsen kuumeen ja ripulin hoidosta, aikuisen flunssataudin hoidosta sekä aivotärähdyksen jälkiseurannasta Heinolan terveyskeskuksen vastaanottotoimintaan. Potilasohjeilla pyritään osaltaan kehittämään terveyskeskuksen toimintaa ja potilasohjausta sekä tukemaan potilaan itsehoitovalmiuksia ja sitä kautta mahdollisesti myös vähentämään vastaanottokäyntien määrää. Ohjeet toimivat myös hoitohenkilökunnan antaman suullisen potilasohjauksen tukena. 4.2 Hankkeen organisaatio Tämän kehittämishankkeen kohdeorganisaationa oli Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen vastaanottotoiminta. Heinola on noin asukkaan pikkukaupunki, jossa on kattavat perusterveydenhuollon palvelut ja perustason erikoisterveydenhuoltoa. Vastaanottotoiminta pyörii väestövastuuperiaatteella ja lääkäri- ja hoitajavastaanottojen lisäksi siihen kuuluvat päivä- ja iltapäivystys sekä monipuoliset tukipalvelut. (Heinolan kaupunki 2009.) Työelämän yhteyshenkilönä toimi vastaanottotoiminnan osastonhoitaja. Osastonhoitajan lisäksi kohdeorganisaatiosta hankkeeseen osallistuivat apulaisosastonhoitaja, perusterveydenhuollon ylilääkäri sekä vastaanottotoiminnan sairaanhoitajat. Oppilaitoksen puolelta mukana olivat opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyön ohjaajat sekä opponentti. Potilasohjeiden aiheiden valintaan osallistuivat kaikki vastaanottotoiminnan hoitajat. Potilasohjeiden sisältöä muokkasi kuitenkin osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan ja ylilääkärin lisäksi kolme (3) sairaanhoitajaa. Kehittämishankkeille luodaan aina hankeorganisaatio, joka vastaa siitä, että tavoitteeksi asetettu uusi palvelu tai tuote saadaan kehitetyksi sovituissa aikatauluissa ja kustannuksissa (Heikkilä ym. 2008,75).

16 16 Kehittämiseen sitoutuminen vaatii, että hankkeeseen osallistujat ymmärtävät ja hyväksyvät hankkeen tavoitteet. Motivaation säilymisen kannalta on olennaista, että osallistujat tuntevat oman työpanoksensa merkitykselliseksi. (Heikkilä ym. 2008, ) Vastaanottotoiminnan henkilökunnan sitouttamiseksi hankkeeseen oli osallistuminen hoitajien palavereihin ja heidän motivoimisensa hankkeeseen tärkeää. Terveydenhuollon organisaatioissa kehittämistoiminta on usein luonteeltaan kokemuksellista. Vuosien työkokemuksella käytännön osaajat muuttavat ympäristöään ja asiantilaa paremmaksi. (Heikkilä ym. 2008, 55.) Tässä hankkeessa opinnäytetyön laatija hyödynsi omaa terveydenhuoltoalan työkokemustaan ja vastaanottotoiminnasta hankkeeseen osallistuneilla sairaanhoitajilla oli kaikilla useiden vuosien työura terveydenhuollossa.

17 17 5 KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTUKSEN JA TUOTOKSEN KUVAUS 5.1 Hankkeen suunnittelu Opinnäytetyön aiheen valinta lähti siitä ajatuksesta, että työ olisi hankemuotoinen. Heikkilän ym. (2008, 25 26) mukaan projekti eli hanke on aikataulutettu, tietyillä panoksilla kestävään tulokseen pyrkivä tehtävien kokonaisuus. Hankkeen toteutuksesta vastaa tehtävää varten perustettu organisaatio. Hanke kestää tietyn ajan ja tähtää sovitun päämäärän saavuttamiseen. Hankkeella on alku, suunnitelma ja toteuttajat ja se päättyy sovittuna ajankohtana ja sovitulla tavalla. Hankkeen etenemisessä on yleensä nähtävissä useita peräkkäisiä vaiheita, jotka limittyvät ja kulkevat osittain päällekkäin. (Heikkilä ym. 2008, 25 26; Silfverberg 2007, ) Kehittämishanke potilasohjeiden laatimiseksi vastaanottotoimintaan käynnistyi keväällä Kehittämishankkeen käynnistämisen lähtökohtana on terveydenhuollossa yleisesti jonkin asian kehittäminen, uusien asioiden esille saaminen tai uusien ratkaisujen löytäminen olemassa oleviin ongelmiin. Kehittämistarpeet nousevat usein joko toiminnan sisällöllisestä tai rakenteellisesta kehittämisestä. Kehittämishankkeet ovat monimuotoisia, käytännönläheisiä ja etenevät tietyn kaavan mukaan prosessimaisesti (Heikkilä ym. 2008, 60, 69). Aihe opinnäytetyöhön lähti keskusteluista hoitajien kanssa. Hoitajat kaipasivat potilaille annettavia ohjeistuksia, jotka tukisivat potilaan itsehoitovalmiuksia. Keskustelin hoitajilta saamastani ideasta osastonhoitajan kanssa ja hän hyväksyi aiheen. Toukokuussa 2007 varsinainen opinnäytetyöprosessi käynnistyi ideointiseminaarilla. Tätä varten hahmottelin hankkeen tavoitteita ja esittelin ne muille ideointiseminaarissa. Ideointivaiheessa hanketta ideoidaan luovasti sekä täsmennetään ja rajataan aihetta (Heikkilä ym. 2008, 61). Tässä vaiheessa potilasohjeista oli tavoitteena tehdä kansio, johon olisi tullut seitsemän eri potilasohjetta.

18 18 Opinnäytetyön ohjaajan kanssa keskusteltuani, päätin supistaa ohjeiden määrän maksimissaan viiteen, koska työn määrä olisi saattanut nousta liian isoksi. Onnistuneen hankkeen taustalla ovat hyvin toteutetut suunnittelu-, aloittamis- ja toteuttamisvaiheet (Paasivaara, Suhonen & Nikkilä 2008, 104). Syksyllä 2007 aloin työstää hankesuunnitelmaa. Perehdyin tällöin hankkeen tekemiseen kirjallisuuden kautta, pohdin hankkeen vaiheita ja suunnittelin aikataulua hankkeelle. Hankesuunnitelmaa varten keräsin teoriatietoa suullisesta ja kirjallisesta potilasohjauksesta, ohjaukseen vaikuttavista tekijöistä ja potilasohjeiden tekemisestä. Teoriatietoa etsin etenkin aikaisemmista tutkimuksista, mutta myös kirjallisuudesta sekä alan lehtijulkaisuista. Tällöin tutustuin myös käypä hoito suosituksiin. Näyttöön perustuvia käypä hoito -suosituksia on Suomessa tehty vuodesta 2004 alkaen. Suosituksien johdosta ja organisoinnista vastaa Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja rahoituksesta raha-automaattiyhdistys yhdessä Duodecimin kanssa. Käypä hoito -suositukset ovat vapaasti luettavissa internetissä ja niiden perusteella laaditaan verkko-oppimateriaalia terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille. (Käypä hoito suositukset 2007.) Aloitin myös kirjallisten potilasohjeiden keräilyn vieraillessani eri terveydenhuollon yksiköissä. Näihin kirjallisiin potilasohjeisiin tutustumalla sain kuvaa siitä, minkälaisia potilasohjeita on tarjolla ja vertasin niitä teoriatietoon hyvän potilasohjeen ulkoasusta. Tammikuussa 2008 osallistuin vastaanottotoiminnan hoitajien palaveriin ja esittelin siellä hankesuunnitelman. Hyvästä hankesuunnitelmasta selviää konkreettisesti, mitkä ovat kehittämisen tavoitteet, mitä toimia hankkeessa tehdään, ketkä osallistuvat hankkeeseen, miten paljon resursseja tarvitaan ja miten hankkeesta tiedotetaan esimerkiksi tilaajille ja käyttäjille (Heikkilä ym. 2008, 69). Ennen palaveria olin ollut yhteydessä osastonhoitajaan ja pyytänyt häntä välittämään viestiä työntekijöilleen, että he miettisivät potilasohjeiden aiheita palaveria varten. Palaverissa keskustelimme yhdessä potilasohjeiden aiheista ja hoitajat päätyivät yhdessä osastonhoitajan kanssa neljään eri potilasaiheeseen. Nämä olivat lapsen ripuli, lapsen kuume, aikuisen flunssatauti ja aivotärähdys. Näihin päädyttiin, koska flunssa, ripuli ja kuume ovat yleisimpiä puhelinohjauksen ja vastaanottokäyntien aiheita. Näistä ei myöskään ollut aikaisempia potilasohjeita

19 19 Heinolan terveyskeskuksessa tarjolla. Vanha aivotärähdysohje vastaavasti kaipasi päivitystä. 5.2 Hankkeen toteutus Kevään 2008 aikana täydensin hankesuunnitelmaa ja sain luvan opinnäytetyöohjaajaltani hakea hankelupaa. Syyskuussa 2008 anoin hankelupaa kohdeorganisaatiolta. Syksyn aikana tutustuin muiden kaupunkien internetsivujen potilasohjevalikoimaan ja etsin teoriatietoa ohjeita varten Terveysportista, Käypä hoito -suosituksista, Lääkärin käsikirjasta, Duodecimin Terveyskirjastosta ja internetin lääkärisivustoilta. Kehittämishankkeissa tulisikin hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa, koska tämä säästää aikaa ja lisää tulosten luotettavuutta (Heikkilä ym. 2008, 104). Tammikuussa 2009 otin yhteyttä kohdeorganisaatioon hankeluvan viipymisen suhteen. Hankelupa-anomusta ei kohdeorganisaatiosta löytynyt, joten tein uuden hankelupa-anomuksen ja lupa hankkeen tekemiseen myönnettiin helmikuussa Hankeluvan saatuani vertasin muiden kaupunkien potilasohjeita ja syksyn 2008 aikana eri lähteistä kerättyä teoriatietoa toisiinsa ja tämän löydetyn teoriatiedon pohjalta aloitin potilasohjeiden teon itsenäisesti. Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen vaatii hankkeen tehtävään liittyvän tiedon tarpeen tunnistamista, tiedon systemaattista keruuta ja kerätyn tiedon kriittistä arviointia, soveltamista ja käyttöönottoa hankkeen tavoitteen näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla (Heikkilä ym. 2008, 104). Laadinnassa otin huomioon myös vastaanottotoiminnan omat hoitomallit. Potilasohjeita tehdessäni pohdin potilasohjeiden ulkoasun selkeyttä ja loogista järjestystä ja pyrin siihen, että ohjeet mahtuisivat yhdelle A4-arkille, jotta ne olisivat helpommin luettavissa. Potilasohjeissa päädyin käyttämään järjestystä, jossa ohjeen alussa kerron hiukan kyseessä olevasta sairaudesta, jonka jälkeen tulee selkeät itsehoito-ohjeet ja sen jälkeen ohjeet, milloin hakeutua lääkäriin. Ohjeet pyrin kirjoittamaan mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa ja siten, että maallikon olisi ne helppo ymmärtää.

20 20 Helmikuussa 2009 sain valmiiksi ensimmäiset versiot potilasohjeista ja kävin esittelemässä niitä hoitajien palaverissa. Tässä vaiheessa pyysin osastonhoitajaa ja vastaanottotoiminnan hoitajia tutustumaan reilun viikon verran potilasohjeisiin ja antamaan ohjeista palautetta osastonhoitajalle, joka välitti palautteet minulle kahdenkeskisessä palaverissa. Palautteen ohjeista toivoin tässä vaiheessa koskevan paitsi sisältöä myös ohjeen ulkoasua. Halusin tarkkoja mielipiteitä myös siitä, minkä kokoisia ohjeiden tulisi olla ja mitä organisaation tunnuksia ohjeissa tulisi näkyä. Osastonhoitajalta ja sairaanhoitajilta sain hyvin palautetta potilasohjeista. Ohjeiden ulkoasu koettiin selkeäksi ja A4 -kokoa pidettiin toimivana. Sisällön osalta ohjeita haluttiin tarkentaa vielä lisää. Muutama kohta ohjeista jätettiin pois ja muutamia kohtia lisättiin. Ohjeita muokattiin vielä selkokielisenpään ja yksityiskohtaisempaan suuntaan. Lapsen kuumetta ja ripulia sekä aikuisen flunssatautia koskevia ohjeita pidettiin oikeansuuntaisina, mutta aivotärähdysohjeen toivottiin olevan lääkärissä käynnin jälkeiseen seurantaan painottuva, kun se nyt oli ohje itsehoidosta. Osastonhoitajan kanssa päätimme hyväksyttää ohjeet vielä perusterveydenhuollon ylilääkärillä, jonka kanssa sovin palaverin ohjeiden tiimoilta. Ylilääkäri tarkasti ohjeiden oikeellisuuden ja hän antoi vielä muutaman kohdan lisättäväksi ohjeisiin. Näiden palaverien pohjalta muokkasin ohjeita haluttuun suuntaan ja luovutin valmiit potilasohjeet sopimuksen mukaan sähköpostitse perusterveydenhuollon ylilääkärille sekä osastonhoitajalle maaliskuussa Potilasohjeet tallennettiin hoitajien kanslian, neuvonnan, ajanvarausten ja sairaanhoitajien vastaanottohuoneiden sekä osastonhoitajan tietokoneille, josta niitä voidaan tulostaa potilaille. Ohjeita tulostetaan valmiiksi potilas-aulaan, josta potilaat saavat ottaa niitä mukaansa. Poikkeuksena tästä on aivotärähdyksen seuranta-ohje, joka on tarkoitettu hoitajan antamaksi lääkärissä käynnin jälkeen. Hankkeen tuotokset syntyivät pitkällisen prosessin tuloksena. Kohdeorganisaation kanssa pidin seitsemän (7) palaveria, joista kaksi (2) osastonhoitajan, kaksi

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon? Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen

Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti

Hoitosopimus, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), palvelutarvearvio (PTA) ja lapsikortti Tiedote Perhepäivähoitoon 2009-2010 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan kotona. Perhepäivähoitajalla voi olla

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot