Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta / /2010

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta / /2010 SOSLTK 25 Sosiaaliasiamies on antanut sosiaaliasiamiehen raportin vuodelta Raportissa tarkas-tellaan sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia Kiikoisten kunnassa sekä Sastamalan kaupungissa. Sastmalan kaupunki ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:ltä ja sosiaaliasiamiehenä on toiminut ajalla sosiaalihuoltaja Pirkko Niemi ja alkaen YTM Mira Kaaja. Sosiaa-liasiamiehen sijaisena on tarvittaessa toiminut YTM Hanna Lähdekorpi. Sosiaaliasiamiehen tehtävät ja asiakaslaki Sosiaaliasiamiehen selvitys kaupunginhallitukselle perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 24 :ään (2000/812). Sen mukaan sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1 neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2 avustaa asiakasta muistutusten teossa 3 tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4 toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteutta miseksi 5 seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Sosiaaliasiamiestoiminta edistää omalta osaltaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoitusta, joka lain 2 :n mukaan on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja koh-teluun sosiaalihuollossa. Lain 4 :n mukaan "asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa". Sosiaaliasiamiestoiminnan lisäksi laissa määritellään seuraavia asiakkaan oikeuksia: * oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista * sosiaalihuollon järjestämisen on perustuttava päätökseen tai sopimukseen * sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kun-

2 toutus- tai muu vastaava suunnitelma *asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja oikeus osallistua ja vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen *alaikäisen asiakkaan aseman vahvistaminen niin, että hänen toivomuksensa ja mielipiteensä on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Lain sisällön voidaan todeta keskittyvän niiden toimintakäytäntöjen määrittelyyn, joiden avulla asiakkaiden ihmisarvoinen ja hyvä kohtelu luodaan ja siten edistetään sosiaalitoimen mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden hyvinvointia. Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2009 Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2009 sisältää sosiaaliasiamiehen katselmuksen toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista, tilastollista tietoa sosiaaliasiamieheen teh-dyistä yhteydenotoista ja pääasiassa yleisluontoista yhteenvetoa asiakkaiden tyytymättömyydenilmauksista koskien toimeentulotukea ja sosiaalihuollon tiedottamista, neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2009 sosiaaliasiamieheen on ollut yhteydessä 50 uutta asiakasta (vastaava luku on ollut vuonna ) ja kaikki yhteydenotot ovat olleet Sastamalan alueelta. Yhteydenottojen syyt ja määrät on koottu alla olevaan taulukkoon, joka löytyy myös raportista: Yhteydenottoa koskenut sosiaalihuollon sektori Toimeentulotuki 32 Lastensuojelu 6 Lasten huolto ja tapaaminen 3 Asuntoasiat 2 Kuljetuspalvelu 1 Vanhusten asumispalvelut 3 Lasten päivähoito 2 Muu 1 Yhteensä 50 Yhteydenottoja yht. Yhteydenottoja selkeästi eniten aiheuttaneet yksittäiset tehtäväalueet ovat olleet toimeentulotuki (64 % yhteydenotoista), lastensuoje lu (12 %), lapsen huolto ja tapaaminen (3 %) ja vanhusten asumispalvelut (3 %). Toimeentulotuki Raportissa tuodaan epäkohtina esille että toimeentulotuen kä sit te lyajan lakisääteinen seitsemän arkipäivän määräaika on ylittynyt, mikä

3 on aiheuttanut asiakkaille kohtuutto mia tilanteita. Resurs seja toimeen tu lo tuen käsittelyyn olisi näin ollen pystyttävä lisäämään. Toimeentulotuen kirjallisen käsittelyn osalta esitetään raportissa, että kir jal linenn käsittely on aiheuttanut työntekijän ja asiakkaan vieraan tu mis ta, päätöksistä on puuttunut johdonmukaisuutta ja laadukkaan pal velun ja neuvonnan edellytykset ovat jääneet toetuttamatta. ja et tä asiak kaan asian saat taa kä si tel lä jo ka kuu kau si eri ih mi nen. Ra por tin mu kaan "(T)äl lä het kel lä käy tet ty me net te ly on lain vas tainen, sil lä lain mu kaan 'toi meentu lo tuki asiak kaal le tu lee jär jes tää mahdol li suus kes kustella henkilö koh tai sesti so siaa li työnte ki jän tai sosiaali oh jaajan kanssa vii meis tään seit semän tenä arkipäi vä nä sen jälkeen kun asia-kas on tä tä pyytä nyt' (Laki toi meentulo tues ta, 14a, 1412/1997). Toivottavasti tämän epä kohdan korjaami seen riit täisi tulevaisuudessa resursseja, sillä se tu kisi asia kaslähtöi syy den to teutumista ja asiakkaiden koke ma epä johdonmu kaisuus vähe nisi." Raportissa tuodaan esille, että asiakkaiden taholta toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot on koettu kohtuuttoman pieniksi ja vuokratasoa vastaamattomiksi. Raportissa esitetään, että asumismenojen suuruutta olisikin syytä tarkistaa jälleen vuoden 2010 alussa, jotta toimeentulotuen asiakkaat eivät joutuisi kohtuuttomiin tilanteisiin asumismenojensa vuoksi. Lisäksi tuodaan esille, että toimeentulotuen asiakkaat ovat kokeneet erittäin kohtuuttomaksi, kun ansiotyöstä tai varallisuuden realisoinnista saatuja tuloja on jak sotettu useille eri kuukausille. Erityisesti yli kahden kuukauden ajalle ulotetut tulojen jaksottamiset tuntuvat kohtuuttomilta. Lastensuojelu sekä lapsen huolto ja tapaaminen Raportista ei käy ilmi, millaisissa asioissa asiakkaat ovat olleet yhteydessä sosiaaliasiamieheen lastensuojelun sekä lapsen huoltoon ja tapaamiseen liittyvissä asioissa. Asuntoasiat, kuljetuspalvelu ja vanhusten asumispalvelut Raportista ei käy ilmi, millaisissa asioissa asiakkaat ovat olleet yhteydessä sosiaaliasiamieheen asuntoasioiden, kuljetuspalvelun ja vanhusten asumispalvelujen osalta. Ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen sosiaalihuollon asioissa Raportissa tuodaan esille useita kertoja esille se, että asiakkaat ovat ilmaisseet pitävänsä ohjausta ja neuvontaa joko epäselvänä tai puutteellisena ja että kunnan palvelujen tiedonkulussa on ollut katkoksia. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto sosiaaliasiamiehen raportin toimeentulotukea koskevista huomioista Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa kaupunginhallitukselle keskitytään vain asiakaslain tarkoittamiin ja vuotta 2009 koskeviin kysymyksiin. Lausunnossa ei käsitellä raporttiin sisältyviä vuotta

4 2010 koskevia tai muita yleisluontoisia kannanottoja. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että niin raportissa esille tuotujen seikkojen perusteella kuin myös hyvinvoinnin oman seurantatiedon pohjalta pitää paikkansa, että toimeentulotuen käsittelyajat ovat aika ajoin ylittäneet lakisääteisen määrärajan. Toimeentulotuen ha kemuksen käsittelyaikojen seuranta aloitettiin kuntaliitoksen jälkeen maaliskuusta 2009 lukien, jolloin työntekijät olivat siirtyvät nykyisiin toimitiloihin ja seurantajärjestelmä voitiin ottaa käyttöön. Käsittelyai koja on seurattu osana sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio seurantaa kuukausittain ja käsittelyaikoja koskevat tiedot on esitetty kuukausittain ajalla 4-12/09 lautakunnan pöytäkirjoissa. Ajalla 3-12/2009 noin 79 % kirjallisista hakemuksista ja 86 % kaikista hakemuksista on käsitelty lakisää teisen määräajan si säl lä, mi kä ker too sii tä, et tä Sastamalassa ei ole aina pysytty lakisää tei sissä käsi tetty ajois sa. Syksyn 2009 aikana ti lannetta on pyritty korjaamaan suun taa malla etuuskäsittelijöiden ja sosiaalityöntekijöiden re surssia kirjal lis ten ha kemusten käsittelyyn ja käsittelemällä hake muksia useaan ottee seen ylityönä. Etuuskä sittelyn resurssia ollaan parhail laan li säämäs sä: loppuvuonna 2009 vapautunut ohjaajan va kanssi on muutettu etuuskäsittelijän viraksi, jota ollaan täyttämässä. Viran täyttämisen jälkeen sosiaalikeskuk sessa työskentelee viisi etuuskä sittelijää, min kä uskotaan nopeuttavan käsittelyä siinä mää rin, että hakemukset saadaan käsiteltyä määräajassa. Toimeentulotuen käsittelyä on kehitetty vuoden 2008 lopulta lukien systemaattisesti ja työnjaon ja työn organisoinnin peruslähtökohtana on ollut STM:n Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (STM 2007:14). Tavoitteena on, että hakemukset käsitellään määräajassa ja että toimeentulotuen piirissä asioivat kuntalaiset ovat tasavertaisessa asemassa ja saavat yhdenmukai sen kohtelun riippumatta siitä, kuka viranhaltija heidän asiansa kä sittelee ja tapahtuuko asian käsittely kirjallisen hakemuksen perusteella vai asiakasvastaanotolla. Toimeentulotuen lomakkeet on uusittu vuodenvaihteessa ja samassa yhteydessä on uu sittu asiakkaille jaettavat esitteet ja ohjeistus. Toimeentulotuen myöntämistä sääntelee toimeentulotukilaki. Lain soveltamista ohjaa osaltaan STM:n soveltamisopas, muutoksenhakuelinten (erityisesti KHO:n) ratkaisut ja myös toimielimen oma sovellusohje. Perustoimeentulotuen sekä myös osittain täydentävän toimeentulotuen osalta toimeentulotuen laskenta on normitettua, jolloin lähtökohtaisesti ei tulisi olla merkitystä sillä, kuka henkilö ha kemuksen käsittelee. Mikäli hakemuksen käsittelijän henkilö sinäl lään vaikuttaisi asian ratkaisuun, olisi hakijoiden yhdenvertaisuus kyseenalainen. Täydentävän toimeentulotuen (7 c kohdan 3 mu kaisen täydentävän toimeentulotuen) osalta viranhaltijat ratkaisevat asiat yksilökohtaisen harkinnan pohjalta asiakkaan kokonaistilanne huo mioiden ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta yksilökohtaista har kintaa linjaa osaltaan toimielimen sovellusohje. Toimeentulotukipäätöksissä pyritään asiakaskohtaiseen johdonmukaisuuteen ja siinä havaitut ongelmatilanteet käsitellään aikuissosiaalityön tiimissä, jolloin koko työryhmä oppii tapahtuneista virheistä.

5 Sosiaali- ja ter veyslautakunta toteaa, että toi meentulotuen kirjallinen käsittely ei si nällään ole uusi innovaatio, jo ka olisi otettu käyttöön yhtäkkisesti vuoden 2009 alusta. Ennen Sastamalan kaupungin syntyä Vammalan ja Mouhijärven toi meentulotuesta käsiteltiin noin puolet kirjallisten hakemusten poh jalta, kun taas Äetsässä toimeentulotuki käsiteltiin yksinomaan aika varauksella. Ajalla 1-12/2009 on kaikista toimeentulotukihakemuk sista käsitelty kirjallisesti 61,9 %. Näin ollen sosiaaliasiamiehen ra portissaan esittämä käsitys siitä, että Sastamalassa olisi toimeentu lotukiasiakkaiden kohdalla luovuttu henkilökohtaisista asiakaskäyn neistä, ei pidä paikkaansa. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että sosiaalikeskuksen työntekijöillä on puhelinaika arkisin keskiviikkoa lukuunottamatta klo 9-10 ja lisäksi sosiaalikeskuksen neuvonta on avoinna kaikkina arkipäivinä klo Näin ollen asiakkailla on mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa päivittäin puhelimitse niin sosiaalityöntekijöiltä kuin myös etuuskäsittelijöiltä. Lisäksi Sastamalan sosiaalikeskuksen sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön palveluohjaaja ovat palvelleet toimeentulotuen asiakkaita paitsi kirjallisesti ja asiakasvastaanotolla myös erityistilanteissa kotikäynneillä. Kaikkien näiden palvelutapahtumien yhteydessä on annettu ohjausta ja neuvontaa. Sosiaali- ja terveyslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että raportissa esitetty väite toimeentulotuen kirjallisen käsittelyn lainvastaisuudesta on perätön. Raportissa väitetään, että "(T)ällä hetkellä käytetty menettely on lain vastainen, sillä lain mukaan 'toimeentulo-tukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt' (Laki toimeentulotuesta, 14a, 1412/1997)." Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että kyseinen toimeentulotukilain kohta ei tarkoita sitä, että mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa tulisi järjestään yksinomaan asiakasvastaanottokäyntinä. Kyseistä toimeentulotukilain kohtaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 119/2007) esitetään: " Toimeentulotuen asiakkaalle tulisi ehdotetun 4 momentin mukaan järjestää mahdollisuus päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-suusvaatimuksista annetun lain 3 tai 6 :ssä tarkoitetun sosiaalihuollon työntekijän, toisin sanoen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan, kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Näin turvattaisiin asiakkaan mahdollisuus keskustella vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan sosiaalialan koulutuksen saaneen asiantuntijan kanssa ja saada tarkempaa tietoa oikeudestaan toimeentulotukeen. Asiakas saattaa tarvita myös neuvoja ensisijaisten etuuksien taikka muiden tarvitsemiensa palvelujen hakemises sa. Asiakas saisi ongelmiinsa ratkaisuvaihtoehtoja ja siten todennä köisesti pystyttäisiin estämään hänen ongelmiensa muuttuminen vaikeammiksi.

6 Momentissa tarkoitettu henkilökohtainen keskustelu voitaisiin toteuttaa muullakin tavoin kuin sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Usein asiakkaan toimeentulotukiasia voidaan selvittää ja hän voi saada tarvitsemansa neuvot puhelimitse sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa keskustellessaan. Tarpeen vaatiessa sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja voi puhelinkeskustelun perusteella varata asiakkaalle vastaanottoajan. Henkilökohtainen keskustelu voidaan sopia tarvittaessa myös esimerkiksi asiakkaan kotiin." Ottaen huomioon sen, että sosiaaliasiamies on ollut jo jonkin aikaa siinä käsityksessä että Sastamalassa toimitaan lain vastaisesti, olisi ollut suotavaa, että hän olisi ollut yhteydessä esimerkiksi toimialan johtavaan viranhaltijaan heti sen jälkeen, kun on päätynyt po. käsitykseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että sosiaalikes kuksen ja sosiaaliasiamiehen on tarpeen tiivistää yhteistyötään. Sosiaali- ja terveyslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että yleistysten tekeminen toimeentulotuen palvelun luonteesta pelkästään sosiaaliasiamieheen tehtyjen yhteydenottojen pohjalta on jossain määrin ongelmallista. Suhteessa toimeentulotuen piirissä asioivien ruokakuntien määrään vuositasolla (v ruokakuntaa perustoimeentulotuen piiris sä) on sosiaaliasiamieheen ottanut yhteyttä 32 henkilöä eli n. 3,5 % ruokakunnista. Jatkossa saattaisi olla perusteltua, että sosiaaliasia mies käyttäisi koko toimeentulotuen toimintajärjestelmän toimi vuu den arvioinnissa yhtenä lähteenä myös sosiaalitoimen koko pe rus joukkoa koskevaa tilastotietoa, kuten monissa kunnissa on tapa na. Tällöin saataisiin kattavampi kuva niin palvelujärjestelmän toimivuu desta kuin myös sen epäkohdista. Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa toimeentulotuessa huomioitavien asumismenojen perustuvan paikkakunnan yleiseen vuokratasoon ja seuraavan kerran niitä tarkistetaan huhtikuusta 2010 lu kien. Toi meen tu lotukea käsittelevät viranhaltijat ovat havainneet pulmana asumis menojen osalta erityisesti pienten asuntojen vähäi sen tarjonnan ja sen, että asuntokannassa on yllättävän paljon asuntoja, joiden läm mityskulut eivät sisälly vuokraan. Tällöin vuok raltaan sinällään koh tuuhintaisen asunnon todelliset asumiskustan nukset nousevat suu riksi ja saattavat ylittää asunnon koko ja laatu sekä perheen koko ja tarpeet huomioiden paikkakunnalla kohtuullis ta asumistasoa vastaa van kustannustason. Tulojen jaksottamisen osalta sosiaalikeskus noudattaa STM:n oppaan ohjeistusta ja jaksot tamista koskevat rat kaisut tehdään tapauskohtaisesti huomioiden kertaluontoisen tulon suuruus. Kysymys asiakkaiden ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tiedottamisesta Raportissa tuodaan esille useita kertoja esille se, että asiakkaat ovat ilmaisseet pitävänsä ohjausta ja neu von taa jo ko epä selvä nä tai puutteellisena ja että kunnan palvelujen tie don ku lus sa on ollut katkoksia. Raportissa ei kerrota, kuinka monta ker taa ja mi tä pal ve lua koskien yhteydenottoja on tehty. Sosiaali- ja ter veys lau ta kunnan näkemyksen mukaan raportin hyödynnettävyys so siaa li huollon pal ve-

7 lujen kehittämisen näkökulmasta kärsii suuresti siitä, ettei raportis sa ole purettu tarkemmin auki sitä, mitä palveluja koetut epäselvyy det ja puutteellisuudet koskevat. Sosiaali- ja ter veyslauta kunta toi voo, että raportointia kehitettäisiin näiltä osin jat kossa si ten, että ra portin hyödynnettävyys palvelujen kehittämisessä olisi nykyis tä pa rempi. Hyvinvoinnin ydinprosessi on ilmoittanut jär jestävänsä yh teistyöneuvottelun sosiaaliasiamiehen kanssa ohjauk ses sa, neu von nassa ja tiedottamisessa vuonna 2009 ilmenneiden epä kohtien ja puutteiden selvittämiseksi tarkemmin, minkä jälkeen ydin proses sissa ryhdytään tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen paranta miseksi Sosiaaliasiamiehen selvitys on käyty läpi aikuissosiaalityön ja perhepalvelujen tiimeissä ja sosiaalipalvelujen johtotiimissä. Päivähoidon tehtäväalueen osalta selvityksen käsittelee kasvatusprosessi, johon on toimitettu kopio selvityksestä. Oheismateriaalina asiakirja "Sosiaaliasiamiestoiminta Sastamalan kaupungin ja Kiikoisten kunnan alueella: Sosiaaliasiamiehen raportti kunnanhallituksille vuodelta 2009". Valmisteluvastuu: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Ehdotus hvj: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa edellä esitetyn lausuntona kaupunginhallitukselle. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisätietoja: hyvinvointijohtaja Katja Tommiska gsm